Yrittäjät aamukahvilla

Transkriptio

1 M Itella Oyj Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 /2011 Mielenterveyskuntoutusta Iissä sivu 8 Iiläisen yritystoiminnan historiaa sivu 12 Maanpuolustus kiinnostaa Yli-Iissä sivu 14 Iin Yrittäjät ry iiläinen Jaetaan joka talouteen Iissä ja Yli-iissä Yrittäjät aamukahvilla Iin Yrittäjät ry järjesti uusille jäsenilleen vapaamuotoisen aamukahvitilaisuuden, jossa tuoreet yrittäjät esittäytyivät toisilleen ja saivat tietoa yrittäjäjärjestön toiminnasta. Tapaamiseen kutsuttiin erityisesti kuluneen ja edellisvuoden aikana yhdistyksen jäseniksi liittyneitä yrittäjiä. Iin Yrittäjien puheenjohtaja Anna Turtinen kertoi järjestön toimintaorganisaatiosta sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ja paikallisesti. Esiin tuli niin kuntatason edunvalvonta ja vaikuttaminen kuin yrittäjäjärjestön tarjoamat jäsen- ja palveluedut. Tapaamiseen osallistuneet yrittäjät kertoivat itsestään ja esittelivät yrityksensä toimintaa sekä tutustuivat toisiinsa. Liikesuhteitakin syntyi, joten keskinäinen verkostoituminenkin pääsi muutamilla yrittäjillä jo mukavasti alkuun. Turtinen ja muut tapaamiseen osallistuneet Iin Yrittäjien hallituksen jäsenet olivat tyytyväisiä, ja vastaavanlaisia tilaisuuksia aiotaan järjestää myös tulevaisuudessa. -Palaute oli positiivista, tapaamisessa oli rento ja hyvä henki, ja kun SPR:n kahvion tilat vielä olivat sopivan kodikkaat, jäi tilaisuudesta kaikille positiivinen mieli, Turtinen listaa. Monet tapaamisen osallistujista jäivät lopuksi vielä jutustelemaan keskenään tai tutustumaan SPR:n kirpputorin tarjontaan. SPR:n Pointti-kahvion pöydät täyttyivät yrittäjäyhdistyksen uudehkoista jäsenistä, joille tarjottiin tietoa jäsenyyden eduista. Etualalla selin Arja Viinamäki, Iin Yrittäjien hallituksen jäsen Antero Kurttila (vas.) Paavo Viinamäki, Irja Kiuttu, Juha Miilumäki, Kari Kiuttu ja Marko Kajava. Kuva: Ismo Piri My SAAGA Helat alk. 29,- rannekoru/kaulakoru, nahkaa 43,- Kirkkotie 1, Ii Puh

2 2 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Pääkirjoitus Haastava ja samalla toteuttamiskelpoinen ohjelma Iin Yrittäjät ry:n uudet jäsenet Viime lehden ilmestymisen jälkeen on yhdistys saanut kolme uutta jäsentä, ja kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä tasan 140, mikä merkitsee suhteellisen hyvää järjestäytymisprosenttia Iissä toimivien yritysten keskuudessa. Ademax on arkkitehti- ja insinööripalveluita sekä niihin liittyvää teknistä konsultointia tarjoava yritys, jota pyörittää Teijo Karsikas. Gametown Oy:n yrittäjänä toimii Antti Pauanne ja yrityksen toimialaa on tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä. Mine Rak on Hannu Isopahkalan asuin- ja muiden rakennusten rakentamista suorittava yritys. Painavaa asiaa ja ohessa Villiä länttä Iin Yrittäjät Seinäjoen Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Kunnan ja yhdistysten arkistot pursuavat erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia. Useimmat näistä ovat toimikuntien ja ohjausryhmien pitkällisen pohdinnan tuloksia. Asioita ja ongelmia on ratkottu työryhmissä, joiden jäsenet ovat valittu kunnan tai yhdistyksien luottamushenkilöistä. Mukana ovat myös julkiselle sektorille palkatut virkamiehet ja asiantuntijat. Toiveena on, että ohjelmilla ja suunnitelmilla kehitetään kuntaa haluttuun suuntaan. Miten nämä haasteelliset ohjelmat toteutuvat? Meneekö luottamuspaikkaan valitun aika hukkaan? Toisinaan käy niin, että ohjelma toteutetaan ja se onnistuu erinomaisesti, mutta se ei saa jatkuvuutta joko rahan puutteen tai erilaisen ajattelutavan vuoksi. Se turhauttaa aktiiviset toimijat. Ammattimaisesti työn kehittämiseen suunnatut projektit ovat eri asia, sillä niille on selvä tilaus ja tarkka toteuttamiskelpoinen tavoite. Iin Yrittäjät ovat toimineet lähes koko 45-vuotisen toimintansa aikana aktiivisesti kaikessa kuntansa parhaaksi. Paikallisyhdistys on mukana ohjausryhmissä, ottaa kantaa, kuuntelee ja järjestää tapahtumia omien jäsenilleen suuntautuvien toimien ohessa. Yrityksemme liittyi Iin Yrittäjät ry:n jäseneksi 1990-luvun alussa siksi, että yrittäjäyhdistys oli näkyvä ja aktiivinen toimija kunnassamme. Yrittäjät kantavat täysin vastuun omasta työstään ja yrityksestään sekä kantavat vastuun päätöksistään. Paikallisyhdistyksien aktiivinen ote on Suomen Yrittäjien kolmiportaisen organisaation kivijalka. Yrittäjäyhdistyksellä on tahtoa ja voimaa kehittää oman alueensa toimintaympäristöä ja palveluitaan siten, että se hyödyttää kuntataloutta. Iin kunnan elinkeinoasiamies oli aikoinaan yrittäjäyhdistyksen ja kuntapäättäjien välinen linkki. Sen jälkeen asian hoiti Iiseutukunta. Erilaiset yrityshautomot hoitivat elinkeinoihin liittyvät toimet useissa muissa kunnissa. Iissä Teollisuuskylä Oy ja myöhemmin Iilaakso Oy otti elinkeinojen kehitystyöt vastuulleen. Tänään Oulunkaaren seudullinen yritysasiamies auttaa sekä olemassa olevia että vasta suunnitteilla olevia yrityksiä. Elinkeinoasioihin liittyvät neuvot ja vaikuttamismahdollisuudet ovat paikallisyhdistykselle tärkeitä eikä se voi toimia yksin toimintaympäristön kehittämisessä vaan tarvitaan yhteistyötahto näiden asioiden hoitamiseen. Meillä oli Haihanke, joka sai yrittäjiltä kiitosta. Nyt odotetaan uutta samantapaista yrittämistoiminnan kehittämiseen liittyvän hankkeen alkamista. Iin Yrittäjät ry:n jäsenmäärä on noussut vuosi vuodelta. Iiläiset jäsenyrittäjät ovat myös nuortuneet. Iin Yrittäjistä on 39 % alle 40 -vuotiaita. Vastaava koko maan luku on 23%. Tulevaisuus Iin elinkeinotoiminnan kehittämisessä on näin taattu. Yrittäjäkonkarit ja nuoret yritykset ja yrittäjät tiivistävät yhteistyötään niin yritystoiminnan kehittämisessä kuin kuntayhteistyössä. Jospa se aika, mitä on käytetty suunnitelmien ja ohjelmien laadintaan, saadaan toteutumaan tulevaisuudessa. Iin Yrittäjien sääntöjen määräämä kokous ja samalla pikkujoulu on klo 19:00 Iisakissa. Tilaisuudessa palkitaan Vuoden 2011 Iin Yrittäjä. Iissä on monta todella hyvää yritystä ja yrittäjää, joille voi palkinnon antaa. Iin Yrittäjien hallitus sai runsaasti ehdotuksia vuoden yrittäjäksi perusteluineen. Jäsenten antamat ehdotukset helpottivat päätöstämme. Hallitus päätti viime kokouksessaan palkita vuoden yrittäjän rahapalkinnolla. Y- patsas ja kunniakirja kuuluvat palkintoon perinteisesti. Ohjelmassa on myös Yrittäjäristien jako. Tervetuloa mukaan! Oikein mukavaa Ii-päivää kaikille ja iloista talven odotusta!! Anna Turtinen Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Julkaisija: Iin Yrittäjät ry Vastaava toimittaja: Anna Turtinen Toimittaja: Ritva Piri Valokuvat ja ilmoitusmarkkinointi: Ismo Piri Ulkoasu ja taitto: Aija Tihinen Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu 2011 Iiläisen jakelun hoitaa Posti. Jakeluhäiriöissä ottakaa yhteys ma pe klo suoraan Postin palvelunumeroon tai asiakaspalvelu@posti.fi. Eero Tuomela Jukka Jäppinen Tanja Kurola Antero Kurttila Iin Yrittäjät ry:n hallitus Puheenjohtaja Anna Turtinen (Iin MP Oy) puh , anna.turtinen@iinmp.fi Varapuheenjohtaja Eero Tuomela (Iin Hiekka ja Sora Oy) puh , eero.tuomela@pp.inet.fi Sihteeri Tanja Kurola puh , tanja.kurola@varpala.fi Rahastonhoitaja Heikki Helekoski (HH-Yrityspalvelut) puh , heikki.helekoski@pp.inet.fi Heikki Helekoski Riitta Paakkola Lea Aalto Risto Väyrynen Lea Aalto (Kulta-Aalto) puh , lea.aalto@suomi24.fi Jukka Jäppinen (Paavo Jäppinen Ky) puh , paavojappinen.ky@pp.inet.fi Antero Kurttila puh , antero.kurttila@luukku.com Riitta Paakkola (Iin Jätehuolto Paakkola Oy) puh , veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi Risto Väyrynen (Iin Puu- ja Metallituote Tmi) puh , risto.vayrynen@pp1.inet.fi SYT-kassa alentaa jäsenmaksua Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Vuosimaksun suuruus on ensi vuonna 1,85% työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon 5800 euroa ylittävästä osasta euron työtuloon saakka ja sen ylimenevältä osalta 1,5%. Jäsenmaksu on täysin vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi, koska SYT-kassan jäsenmäärä ja talous ovat kehittyneet myönteisesti, ja lisäksi yrittäjien työttömyys on pysynyt jo useita vuosia alhaisena. Kassa onkin voinut alentaa jäsenmaksuaan jo monena vuonna Iin Yrittäjät ry la klo 19:00 alkaen Ravintola Iisakissa Esillä sääntömääräiset asiat ja vuoden 2011 Yrittäjäpalkinnon luovutus. Kokouksen jälkeen jouluateria ja illanviettoa. Ilmoittautumiset mennessä: Anneli , maalausliike.klasila@oulunkaari.net Lea , lea.aalto@suomi24.fi tai iin@yrittajat.fi TERVETULOA! peräkkäin. SYT-kassa on saanut myös tänä vuonna merkittävästi uusia jäseniä ja kokonaisjäsenmäärä on jo noin Yrittäjäin työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen (YEL, TyEL tai MYEL) vahvistettu työtulo on vähintään 8520 euroa vuodessa. Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa on suomalaisten yrittäjien perustama itsenäinen työttömyyskassa, jonka jäseneksi yrittäjän täytyy itse hakeutua saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa. Lisätietoja sääntömääräinen syyskokous Yrittäjäpäivät kokosivat elinkeinoelämän edustajat ja yrittäjät Seinäjoelle. Iin Yrittäjistä oli mukana 11 jäsentä. Tänä vuonna OSAO:n linja-auto 2 lähti liikkeelle Iin torilta. Oulunseudun ammattioppilaitos tarjosi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjille kuljetuksen ja reitti alkoi Iistä, mikä helpotti iiläisten perjantaiaamun järjestelyjä. Reitin varrelta poimittiin kyytiin yrittäjiä Oulusta, Raahesta, Vihannista ja Oulaisista. Suomen Yrittäjien liittokokous oli meneillään, kun saavuimme Seinäjoelle, ja ehdimme kuulemaan presidenttiehdokkaiden tenttiä. Yrittäjyys tuttua ehdokkaille Suomen Yrittäjien ja presidenttiehdokkaiden paneeliin osallistuivat vihreiden Pekka Haavisto, sosiaalidemokraatien Paavo Lipponen, kokoomuksen Sauli Niinistö ja keskustan Paavo Värynen. Kaikki presidenttikokelaat olivat olleet yrittäjinä elämänuransa varrella, joten tuntemus, miten omaa luovuutta voi jalostaa toimeentuloksi, on tuttu ja koettu juttu heille. Vastuu ja luovuus nähtiin omaehtoisen työn tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Perjantai-illan KOMIAN tervetuliaisjuhlan teemana oli Amerikka. Tilaisuudessa luovutettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen yrittäjäpalkinto ja nähtiin Crocodiles Cheerleaders Monstersin näyttävä show. Juhliva yleisö oli pukeutunut rennosti Lännen malliin. Salissa oli intaaniheimoja, kullankaivajia, yksinäisiä ratsastajia ja saluunaprinsessoja. Illan kuluessa sai pelätä päänahkansa puolesta sekä saattoi joutua lasson silmukkaan. Yllättävän monta roolihahmoa Lännen kultamaat ovat synnyttäneet, ja jo farkkuihin pukeutuminen oli Amerikkaa. Esiintymässä oli Elvis ja iltaa tahditti Coverfield. Akrobatiaa ja vakavaa asiaa pääjuhlassa Lauantai-illan pääjuhla alkoi Eira Nevanpään Taideliikuntakoulun akrobatiavoimisteluesityksellä. Sihteerimme Tanja alkoi jo suunnitella Iin Yrittäjien syyskokousohjelmaan vastaavaa Eero ja Sirkku Tuomela matkalla Villiin Länteen... Perjantai-illan tervetulojuhlaan pukeuduttiin teeman mukaisesti Amerikan malliin. Yksityinen ja julkinen sektori eivät ole toistensa vastapuolia showta. Akrobatiaan tottuneet yrittäjät olivat jo tietysti valmiita kokeilemaankin ihmispyramidin tekemistä. Sosiaali- ja terveysministeteri Paula Risikko piti juhlapuheen. Hän painotti puheessaan yrityksien tuottamien sosiaalija terveyspalvelujen merkitystä. Ministeri totesi myös, että yksityinen ja julkinen sektori eivät ole toistensa vastapuolia tai kiistakumppaneita, vaan ihan oikeita kumppaneita. Kuntauudistusmallille Risikolla oli vahvat perusteet: väki vanhenee, työikäisten määrä vähenee, elinikä pitenee, sairaudet lisääntyvät, hoidot kallistuvat ja talous tiukkenee. Kansalaisten peruspalvelujen takaamiseksi kaikki hallinnoinnista irti saatavat voimavarat on siirrettävä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Raamitupo tapetilla Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna otti voimakkaasti kantaa ajankohtaiseen raamitupoasiaan. Hän painotti, että sopimuksesta on vaikea löytää edes yhtä ainutta kohtaa, joka voisi rohkaista työnantajia työllistämiseen. -Edustamme jo nyt yli puolta kaikista Suomen työnantajina toimivista yrityksistä, joissa työskentelee satojatuhansia suomalaisia, Simolinna sanoi. Hänen mukaansa hyvinvointia ja työllisyyttä merkittäviltä osin turvanneita yrittäjiä on nyt tarvetta kuunnella, kun yhteiskunnassa tehdään työllistämisen mahdollisuuksiin vaikuttavia ratkaisuja. Pääjuhlan kohokohta oli Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jako. Meitä ilahdutti se, että yksi palkittu - Agronic Oy - on Pohjois-Pohjanmaan Haapavedeltä. Oulun vuoro oli myös toivottaa yrittäjät tervetulleiksi ensi vuoden yrittäjäpäiville. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Marjo Kolehmainen töräytti komeasti torveen, joka on samalla yrittäjäpäivien kiertokapula. Oulua esiteltiinkin Seinäjoella näyttävästi ja upeasti, ja Oulun jälkeen trumpetti matkaa Lappeenrantaan. Kannanotto nuorten syrjäytymisen estämiseksi Suomen Yrittäjät ottivat liittokokouksessaan kantaa nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Sen Iin Yrittäjien edustava joukkue asettui ryhmäkuvaan ennen lauantain iltajuhlaa, ja juhlassa pöydät täyttyivät hilpeästä puheensorinasta. Kuvat: Anita Sievänen Oulua esiteltiin Seinäjoella näyttävästi ja upeasti onnistumiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja. Suomessa on alle 30-vuotiasta, jotka eivät ole hankkineet itselleen koulutusta ja ovat työelämän tai yhteiskunnan ulkopuolella. Suomella ei ole varaa tähän, kun tiedetään, että työikäinen väestö vanhenee. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että pienet yritykset on koettu tutkimusten perusteella hyviksi työpaikoiksi. Palkkaussääntöjä ja työsuhdeturvaa koskevia sääntöjä helpottamalla yritykset ovat valmiita palkkaamaan enemmän väkeä ja oppimisen paikkoja nuorille. Yrittäjäpäivät päättyivät sunnuntaina Lakeuden Ristin kirkon jumalanpalvelukseen. Järjestäjinä toimivat Seinäjoen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Anna Turtinen

3 4 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Teknisillä ratkaisuilla lisää turvallisuutta -Nykypäivänä yrityksiin kohdistuvien omaisuusrikosten selvittämisprosentti on suhteellisen hyvä johtuen valvontalaitteiden ja yleensäkin tekniikan kehittymisestä, sanoo poliisin Oulun ja Lapin läänien johtokeskuksen yleisjohtaja Mika Lauri. Lauri toteaa liikekiinteistöjen olevankin nykyisin pääosin hyvin suojattuja, vaikka murtojakin edelleen tapahtuu lähes viikottain. -Suojauksessa on yleisesti saavutettu tietty taso, mikä vaikuttaa, hän toteaa. Poliisin näkökulmasta yrityksiin kohdistuvat rikokset ovat viime aikoina olleet myös jokseenkin spontaaneja ammattilaisten tekemiin rikoksiin verrattuna. Laurin mukaan väkivaltaiset ryöstötkin ovat vähentyneet, joskin niitä yhä tapahtuu, ja tekijät ovat usein yhteiskunnasta syrjäytyneitä. -Näpistykset sen sijaan työllistävät poliisia varsin raskaasti, ja olisikin syytä muistaa, että täysi-ikäisen tekemästä näpistyksestä jää aina merkintä poliisin rekisteriin, Lauri painottaa. Yrittäjien osattava ennakoida Lauri korostaa ennakkovarautumista yrityksissä. -Riskien hahmottaminen ennakolta sekä työntekijöiden kouluttaminen ja ohjeistus ovat hyvää varautumista, ja esimerkiksi ryöstötapahtumien vaatima jälkihoitokin olisi syytä olla valmiiksi Komisario Mika Lauri entisen työpaikkansa eli Haukiputaan poliisilaitoksen edustalla. Nykyisin hänen toimipisteensä sijaitsee Oulussa. Kuva: Ismo Piri suunniteltua, hän listaa ja muistuttaa, että henkilökuntakin voi olla riskitekijä, mikäli riittävä ohjeistus puuttuu. Yleistason ohjeita saa poliisiltakin, mutta vastuu riskien hallinnasta kuuluu yrityksille. -Lienee aika selvää, ettei liiketiloissa kannata säilyttää rahaa, ja että tietojärjestelmien on syytä olla vähintäänkin salasanoin suojattuja, hän neuvoo. Varsin usein murtautumistapauksissa omaisuuteen kohdistuvat vahingot ovat paljon suuremmat kuin rikollisen saama hyöty, kun rikotaan ovia, ikkunoita tai jopa seiniä kohteeseen pääsemiseksi. -Kameratkin kannattaa piilottaa, etteivät murtautujat riko niitä ensimmäiseksi, ja nykyiset hälytysjärjestelmätkin ovat varsin tehokkaita, poliisi opastaa. Uudet tilat tehokas valvonta Taksinkuljettajien turvallisuus kehittynyt merkittävästi Kimmo Joensuulla on kymmenien vuosien kokemus taksiyrittäjyydestä, ja hän on toteaa ohjeeksi, että konflikteilta vältyy parhaiten, kun on aina samaa mieltä kuin asiakas. Pitkään alalla toimineena Joensuu tuntee suurimman osan asiakkaistaan, ja hän arvioikin Iin kokoisen paikkakunnan olevan taksinkuljettajalle suhteellisen turvallinen toiminta-alue. -Muutaman kerran on kyytiin sattunut asiakkaita, jotka saavat kuskin varuilleen, mutta senkin näkee jo päältä, milloin on syytä olla tarkkana, hän mainitsee tuumien samalla, että naiskuljettajat saattavat joutua miehiä enemmän harkitsemaan keitä kyytiin ottavat, etenkin viikonloppuöisin. Joensuun arvion mukaan takavuosina Oulusta päin liikkuneen epämääräisen jengiväen kulkeminen Iissä on vähentynyt, minkä taksinkuljettajat kokevat positiivisena. Autojen liikkeet tiedossa Yrittäjän mukaan tekniikan kehitys näkyy takseissa merkittävänä turvallisuuden lisääjänä. -Pankkikorttien yleistymisen myötä kuljettajilla on mukana vain vähän käteistä rahaa, ja lisäksi kännyköiden sekä Kelapäätteen perusteella autot pystytään paikantamaan varsin tarkkaan, hän luettelee. Nykyisin monissa takseissa on myös kamera, Oulun seudullakin se löytyy miltei jokaisesta taksista. Suomen Taksiliiton Oulun lääninyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli Veijola on samoilla linjoilla kuin Joensuu. -Asiakkaat käyttävät pääsääntöisesti pankkikorttia, niin arkisin kuin viikonloppuisinkin, eli rahan takia taksia ei kannata ryöstää, hän huomauttaa. Veijolan mukaan yksittäistapauksia, joissa kuljettajaan käydään käsiksi, kuitenkin sattuu edelleen vaikkakin harvoin. -Yleensä silloin onkin kyse alkoholia vahvempia aineita käyttäneistä matkustajista, jotka eivät hallitse tekemisiään, hän valottaa. Veijola itse on mukana uusien kuljettajien kouluttamisessa, missä työturvallisuus on tärkeänä aiheena ja myös väkivaltaan varautuminen otetaan esiin. Kimmo Joensuulla on yli kolmen-kymmenen vuoden kokemus taksiautoilusta, joten monenlaista asiakasta on kyydissä ehtinyt istua. Kuva: Ismo Piri Iin vastavalmistuneesta S-marketista löytyy uusinta valvontatekniikkaa, jonka avulla sekä varkaudet, ryöstöt että muut vastaavat ongelmat pyritään jo ennalta ehkäisemään. Iin marketpäällikkönä toimiva Mika Mattila kertoo, ettei Ii ole paikkakuntana ollut ongelmallinen aiemminkaan. -Kaupunkialueiden - kuten vaikkapa Oulun - lähiöissä sijaitsevat pienet sivutoimipisteet ovat paljon alttiimpia esimerkiksi ryöstöille, koska niissä on vähemmän henkilökuntaa samanaikaisesti paikalla, hän toteaa. Pienissä myymälöissä liikkuukin nykyisin kiertävä vartija, jonka näkyminen niissä on alkanut ennaltaehkäistä toimipisteisiin kohdistuvia rikoksia. Näpistykset kuriin Koska Iin S-market on aivan uusi, on myös valvontalaitteisiin käytetty uusinta tekniikkaa. -Myymälässä toimii oma valvonta, ja lisäksi meillä on suora yhteys keskusvalvomoon, jos teemme hälytyksen, ja vartijatkin saadaan paikalle varsin ripeästi, Mattila valottaa. Nykyisin myös yölliset murrot ovat mitä ilmeisimmin yksikön kohdalla historiaa, siitä huolehtivat tehokkaat automaattiset hälytys- ja valvontajärjestelmät. Marketpäällikön mukaan yksikön työllistävin ongelma ovatkin näpistykset, joista niistäkin jää nykyisin yhä useammin kiinni. Mattila on ollut myös yhteydessä kouluihin ja näpistyksistä kiinni jääneiden lasten ja nuorten vanhempiin. -Tuotteiden hävikkiä on automaattisen tilausjärjestelmän avulla helppo seurata, ja uusissa tiloissa toimivan tuotesuojan sekä tuotesuojaporttien ansiosta kiinni jäämisen riski kasvaa entisestään, hän korostaa. Lisäksi päällikkö toteaa Iin kokoisen paikkakunnan olevan riittävän pieni, jotta kasvot muistetaan seuraavalla kerralla. Hän painottaa, etteivät näpistyksiin syyllistyvät suinkaan ole aina lapsia tai nuoria, vaan kiinni jää myös aikuisia ja jopa iäkkäämpääkin väkeä. -Näpistyksestä ilmoitetaan aina poliisille, joka tulee puhuttelemaan tekijän ja tekee tarvittavat toimenpiteet, eli teot työllistävät kovasti niin henkilökuntaa kuin poliisiakin, Mattila harmittelee. Väärän rahan tarjoajat ovat yleistymässä ihmisten vapaan liikkumisen lisäännyttyä, mutta heihinkin osataan kaupan alalla jo varautua. -Tarvittaessa setelit tarkastetaan jo viidestäkympistä ylöspäin, Mattila huomauttaa. Ohjeistusta on lisäksi annettu myös epämääräisten kulkijoiden harjoittamien Tuotteiden hävikkiä on automaattisen tilausjärjestelmän avulla helppo seurata rahahuijausten välttämiseksi; heidän tapanaan kun on väittää maksaneensa suuremmalla setelillä kuin todellisuudessa on tapahtunut. S-markettien sisäinen tiedottaminen toisille myymälöille on myös kyseisissä tapauksissa aktiivista. Laajentuneen toiminnan uudet vaatimukset S-markettien yhteyteen on viime vuosina kehitetty myös pankkitoiminta, mikä vaatii henkilökunnalta uudenlaista panostusta. -Isoissa yksiköissä kuten Prismoissa on tehtävään erikoistunutta henkilöstöä, mutta pienten paikkakuntien myymälöissä tietotaitoa tarvitaan laaja-alaisemmin, Mattila selittää. Pankkitoiminnasta ja rahatilityksistä vastaavia henkilöitä on myymälää kohti vain muutamia, joiden tiedossa myös tarpeelliset koodit ja salasanat ovat. -Perinteisten rikosten sijaan suurimpia tulevaisuuden uhkia lienevätkin tietoverkkojen kautta tapahtuvat tietomurrot, marketpäällikkö arvelee. Ritva Piri Iin S-marketin marketpäällikkö Mika Mattila kassalla uusien tilojen avajaispäivänä syyskuun alussa. Kuva: Ismo Piri Huoltoasemien kiusana bensiinivarkaat Bensavaras on useimmiten työikäinen mies, jolla ei ole muuta rikostaustaa, mutta joka toistaa tekonsa. Maassamme tapahtuu vuosittain yli 6000 bensiinivarkautta, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä tapahtuisi ympäri Suomea. Öljyalan Keskusliitosta kerrotaan, että kaikki varkaudet myös ilmoitetaan poliisille, joka käsittelee yksittäistapaukset näpistyksenä, ja jos teko on toistuva tai asiaan liittyy muuta, puhutaan varkaudesta. Huomattava osa varkauksista pystytään selvittämään, ja bensavoro saa kiinni jäädessään myös aina nimensä poliisin rekisteriin. Varkauksien käsittelystä ja selvittelystä aiheutuu kustannuksia sekä kohteeksi joutuneelle yrittäjälle että poliisille. Myös investoinnit valvontajärjestelmiin lisäävät kuluja. Osa varkauksista on satunnaisia, ja saattaahan maksaminen unohtua epähuomiossakin, mutta sellaisissa tapauksissa yrittäjät ja asiakkaat pystyvät yleensä hoitamaan asian yhteisymmärryksessä. Valvonta tehokas keino Vaikka valvontajärjestelmät maksavat, on valvontaan satsaaminen pitemmän päälle kannattavaa, sillä se on tehokas keino vähentää varkausyrityksiä. Varastamiseen alttiin henkilön ei pidä kuvitella, että polttoainevarkaus on helppo ja mitätön rikos. Huoltamoiden tilanne on toisaalta myös mutkikas, sillä tehokkaimmat varkauksien ehkäisykeinot vaikeuttaisivat myös tavallisten asiakkaiden asiointia huoltoasemilla. Öljyala on kiinnittänyt varkauksien ehkäisyyn huomiota myös ohjeistamalla ja opastamalla sekä yrittäjiä että huoltoasemien henkilökuntaa valvonnan tehostamiseen ja toimintaan varkaustilanteissa. Viime keväänä alalla järjestettiin kampanja, jolla muistutettiin, että polttoainevarkaus on rikos. Kampanjan tunnuksena oli Varas maksattaa muilla! eli yrittäjien lisäksi me jokainen osallistumme veronmaksajina bensavarkauksien selvittämiskustannuksiin. Lähde: Bensiiniuutiset 5/2011 Turvallisuus on laaja käsite! Turvallisuuskysely iiläisille Iin kunnassa valmistellaan turvallisuussuunnitelmaa. Tätä varten suoritetaan kansalaiskysely, joka löytyy Iin kunnan nettisivuilta saakka. Kyselyyn voi käydä vastaamassa myös Iin ja Kuivaniemen kirjastojen yleisöpäätteiltä, ja sieltä kysely löytyy myös paperilla, jolloin sen voi täyttää perinteisesti kynällä. Turvallisuussuunnitelmatyöryhmä toivoo aktiivista osallistumista kyselyyn.

4 6 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Vanhan ajan tanssit Iin Työväentalolla La klo alkaen Orkesterina IIN LAULUPELIMANNIT ja solisteina IIN LAULUSTUDION OPISKELIJAT Liput 5 Buffet Järj. Ii-Instituutti/Kansalaisopisto IIN METSÄTYÖ OY Metsäalan kokonaisurakointia Kannolta tehtaalle puh Taksi ERKKI MUHONEN Olhava palvelukoti Olhavan Kotiranta Vanhusten asumispalvelut Kemintie 1945, Olhava Puh. (08) tai Metsäkeskuksesta Nokian kautta tieisännöintiin Kahera Oy Metsätalousinsinööri Juha Miilumäki teki pätkätöinä Metsäkeskukselle tie- ja ojitussuunnitelmia ja siirtyi sitten määräaikaistöistä muutamaksi vuodeksi Nokian palkkalistoille, kunnes päätyi yrittäjäksi yksityisteiden hoidon pariin. Ennen oman yrityksen perustamista Miilumäki harjoitti kolmen vuoden ajan toimintaa osuuskuntamuotoisen yrityshautomon kautta. Hyvät kokemukset palvelun tarpeellisuudesta innostivat perustamaan kokonaan oman yrityksen, ja niin Kahera Oy syntyi vuoden 2008 lopulla. -Aivan ensimmäiset asiakkaat jo osuuskunta-aikana olivat Olhavan Asematien ja Yli-Iissä sijaitsevan Vitmantien tiekunnat sekä Keiskan seudun yksityisteiden tiekunta Haukiputaalla, on yrittäjän mieleen painunut. Nykyisin Miilumäen yritys kuuluu harvalukuiseen päätoimisten tieisännöitsijöiden joukkoon, sillä suurin osa alan toimijoista on sivutoimisia muutaman tien toimitsijoita. Yksityisteitä Iissä runsaasti Muutamia vuosia sitten Iissä tapahtui merkittävä muutos yksityisteiden kunnossapidossa, kun aiemmin kunnan ylläpitämät tiet siirtyivät tiekuntien hoidettaviksi. -Äkkipäätään ei arvaakaan, kuinka paljon kunnassa on yksityisteitä, Miilumäki toteaa. Kaava-alueen ulkopuolisista teistä vain alueelliset ja paikalliset päätiet kuuluvat yleisen tienpidon piiriin. Osakkaita tiekunnissa on enimmillään satoja ja vähimmillään vain muutamien talouksien verran. -Lain mukaan tiet jyvitetään hyödyn ja käytön mukaan eli tienvarren asukas Iin Yrittäjät ry Juha Miilumäen toimisto sijaitsee Micropoliksessa, minkä lisäksi hänet tapaa lukuisten yksityisteiden varsilla. Kuva: Ismo Piri Yritys kuuluu harvalukuiseen päätoimisten tieisännöitsijöiden joukkoon pääsääntöisesti maksaa enemmän kuin tien piiriin osuvan metsäpalstan omistaja, yrittäjä valottaa. Yksityisteiden avustusten jakoperusteet vaihtelevat Miilumäen mukaan kunnittain, ja myös valtio tukee tärkeimpien kulkuväylien perusparannusta. -Valtio on kylläkin aikeissa leikata yksityistierahoja ensi vuoden budjetissa, hän huomauttaa. Yrittäjää ovatkin tämän vuoden aikana pitäneet kiireisinä meneillään olevat perusparannushankkeet, joiden toteutukseen on saatu valtion määräaikaislailla säädettyä puuhuoltorahaa. Kahera Oy toimii enimmäkseen Iin ja Haukiputaan alueilla, ja lisäksi hoidettavana on tiekuntia Yli-Iistä, Simosta ja Oulunsalosta, osin Kiimingin puoleltakin, sekä Muhokselta, mistä Miilumäki on tosin vetäytymässä pitkän etäisyyden takia. -Akuuttitilanteisiin täytyy lähteä tarvittaessa vaikka keskellä yötä, joten matkalla on aikalailla merkitystä, hän selventää. Yleisimmiksi äkkitilanteiksi hän mainitsee tulvien aiheuttamat ongelmat ja umpeen jäätyneet siltarummut, joiden takia vesi voi katkaista tieyhteyden nopeastikin. -Vähintään varoitusmerkki on paikalle toimitettava, vaikka muuta ei heti pystyisikään tekemään, hän mainitsee. Lisähaastetta tieisännöitsijän tehtäviin on tiedossa myös jatkossa, kun nykyisten naapurikuntien alueilla sijaitsevat kohteet siirtyvät Uuden Oulun alaisuuteen. www-sivut osoitteessa Turvehoitoja, hierontaa ja hemmottelua Studio Voi Hyvin Liisa Pakasen Studio Voi Hyvin -hoitola tarjoaa monipuolista hyvinvointialan palvelua ja on samalla ainoa iiläisyritys, jonka valikoimasta löytyvät myös turvehoidot. Pakanen on koulutettu hieroja ja kurssittanut itseään määrätietoisesti turvehoitojen toteutukseen. Hän korostaakin innokkaasti turpeen terveydellisiä ominaisuuksia. -Turve esimerkiksi poistaa elimistön kuona-aineita, kiihdyttää verenkiertoa ja aktivoi aineenvaihduntaa sekä sitoo reumatekijöitä ja parantaa hormonitoimintaa, hän luettelee. Hoitoturve sopii kaikenikäisille, eikä sillä ole allergisoivia vaikutuksia. Turvehoitoja käytetään etenkin erilaisten iho-ongelmien, kuten muun muassa ihottumien, psoriasiksen tai aknen hoidossa. -Myös lihassärkyihin, nivelkipuihin kuten nivelrikkoon, reumaattisiin särkyihin ja verenkiertohäiriöihin saadaan helpotusta turvehoitojen avulla, yrittäjä valottaa. Lisäksi hän huomioi paikallisten turvehoitojen sopivan sydän- ja verisuonitaudeista kärsivillekin, joille perinteinen hieronta ei aina käy. Hoidoissa käyttämänsä turpeen Pakanen saa Ähtäristä. -Turvehoito on luontaishoito, joka tehdään puhtaalla luonnontuotteella, hän painottaa hymyillen. Harrastuksesta kehittyi ammatti Liisa Pakanen on lähtöisin Venäjältä ja asunut Suomessa yli kymmenen vuotta. Perheeseen kuuluu perusiiläinen aviomies ja kaksi poikaa. Aiemmin Pakanen on työskennellyt vientisihteerinä, sillä hänen taustaltaan löytyy myös kaupallisen alan koulutus. Kauneus ja terveys ovat kuitenkin kiinnostaneet häntä aina, ja hän onkin opiskellut hierojakoulutuksen lisäksi kauneudenhoitoalaa sekä Suomessa että ulkomailla. Myös oman yrityksen perustaminen ehti kajastella mielessä useita vuosia, kunnes haave pääsi vihdoin toteutumaan viime kesäkuussa. Studio Voi Hyvin toimii entisen postin sosiaalitiloissa, jotka ovat mittavan remontin myötä muuttuneet viihtyisäksi hoitolaksi eri hoitohuoneineen Liisa Pakanen tarjoaa monipuolisia hyvinvointipalveluja entisissä postin tiloissa. Kuva: Ismo Piri ja leppoisine odotustiloineen. -Tarkoituksena on, että asiakas voi istahtaa hetkeksi rentoutumaan joko ennen hoitoa tai sen jälkeen, Pakanen selostaa. Turvehoitohuoneen yhteydessä sijaitsevat myös erilliset pesutilat, joten hoidon jälkeen käy peseytyminen helposti. Yrittäjä järjestää esittelyiltoja tai -tapahtumia erikokoisille ryhmille sekä tarjoaa hoitoja sisältäviä virkistyspäiväpaketteja yrityksille. Odotustiloissa voi samalla tutustua Studion palveluihin mediataulua katsellen. -Sekä taululla pyörivän ohjelman että yrityksen internetsivut olen itse tehnyt, ja tilojen remontoinnissakin olin mukana työssä, mistä olen ylpeä että osasin, Pakanen myhäilee. Tarjolla lukuisia erikoishoitoja Klassisen hieronnan ja turvehoitojen lisäksi Studiossa on tarjolla kylmä- ja lämpöhoitoja, jännitysniska- ja päähierontaa sekä hunaja-, kuumakivi- ja alipaineimukuppihierontaa. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat selluliittiterapia ja Sabai Spa Turvehoito on luontaishoito, joka tehdään puhtaalla luonnontuotteella -yrttihoidot, eli tuotevalikoima on sangen laaja. -Marraskuussa palveluvalikoimaan tulevat myös kosmetologiset hoidot kuten kasvo-, jalka- ja käsihoidot, yrittäjä listaa. Laajan pakettinsa Pakanen pitää kasassa muun muassa nettiajanvarauksen avulla. -Tarkoituksena on tuoda asiakkaalle mahdollisimman kokonaisvaltainen hyöty hoidoista, joten neuvon venytys- ja liikeohjeita hoitojen jälkeen, hän selventää. Yrittäjä suorittaa klassista hierontaa myös raskaana oleville naisille. -Lyhytaikaiset hoidot sopivat silloinkin, kunhan katsotaan asiakkaalle sopiva asento, hän vakuuttaa. Yrityksensä erikoisen nimen Pakanen kertoo syntyneen ajatuksesta, että kaikki ihmiset ovat oman ammattinsa taiteilijoita omassa studiossaan. -Tapanani on myös toivottaa aina asiakkaalle hänen poistuessaan voi hyvin, siksi siis Studio Voi Hyvin, hän valottaa. Yrityksen kattavien internet-sivujen osoite on Ritva Piri Kun Joulu on -hyväntekeväisyyskonsertti Iin kirkossa ke klo Mezzosopraano Sirkka Rautakoski Baritoni Ari Rautakoski Pianisti Tiina Kukkula Kitaristi Jari Ruonala Autokorjaamo Leo Erkkilä Konttilantie 711 Olhava P , Ruostevaurio- ja kolarikorjaukset Korjausmaalaukset Jarrujen testaukset Ym. autojen korjausta Iisakki & Metro Pikkujoulun jatkot tietenkin Iisakissa!!! puh Lippu 10 Tuotto lyhentämättömänä Iin Kehitysvammaisten Tuki ry:lle puh. (08) Taksija linja-autoliikenne Pirkko ja Leo Hirvasniemi Pirkko Leo Myös teiden höyläykset. Kukat kaikkiin tilanteisiin INTERFLORA kukkavälitykset ja kukkalahjakortit kotimaahan ja ulkomaille

5 8 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Mielenterveyskuntoutusta jo 25 vuotta Iin Palvelukoti Oy Ulla Kurttilan aloittama palvelukoti mielenterveyskuntoutujille on vuosien saatossa saanut sekä uudet yrittäjät että uudet toimitilat, jotka valmistuivat Alarannalle Jokisuuntien ja Alarannantien kulmaukseen vuonna Jaamme yrittämisen huolet kolmistaan, joten asiat eivät kaadu yhden niskaan Aiemmin toimintaa pyöritettiin keskellä kylää varttuneempien iiläisten hyvin tuntemissa Kurtti- Lassin urheiluliikkeen tiloissa. Siellä myös yrityksen nykyiset omistajat aloittivat toiminnan vuonna Uusiksi yrittäjiksi ryhtyivät tuolloin Jaana Korhonen ja Kaisa Kuusinen, ja Lea Tumelius puolestaan tuli heille töihin, kunnes noin vuoden kuluttua hänestäkin tuli yrityksen osakas. Vastuun jakautuminen useamman yrittäjän kesken sekä jo olemassaoleva asiakaspohja rohkaisivat kolmikkoa rakennuttamaan toimintaa varten kokonaan uuden yksikön, joka jo alun perin on suunniteltu juuri heidän toimintaansa varten. Kaikki osakkaat - kuten asukkaatkin - ovat hyvin tyytyväisiä nykyisiin väljiin ja asiallisiin toimitiloihin. Palvelukodista löytyy sekä yhden että kahden hengen huoneita asiakkaiden tarpeen mukaan sekä yksi intervallihuone, johon kuntoutujat tulevat Jaana Korhonen (vas.), Kaisa Kuusinen ja Lea Tumelius pitävät huolen, että Iin Palvelukodin toiminta pelaa. Kuvat: Ismo Piri Mielenterveysasiakkaiden kuntoutus on pitkä prosessi yleensä viikoksi kerrallaan. Lisäksi keittiö-, kodinhoito- ja askartelutilat ovat sekä henkilökunnan että asukkaiden käytössä. Tilojen rakennusvaiheessa varauduttiin myös tärkeään paloturvallisuuteen sijoittamalla yksikköön automaattinen sammutusjärjestelmä. Kuntoutus lähtee asukkaasta Mielenterveysasiakkaiden kuntoutus on pitkäaikainen prosessi, joka kestää useita vuosia. -Kolmesta vuodesta ylöspäin, useimmiten viidestä kuuteen vuotta, yrittäjät selittävät. He kertovat, että elämänhallintaa joudutaan opettelemaan aivan perusasioista kuten yöpuvun pukemisesta, suihkussa käynnistä tai hampaiden pesusta alkaen. Lisäksi asukkaat pääsevät osallistumaan opastetusti muun muassa ruoanlaittoon, leipomiseen ja pyykkäämiseen. Ajan mittaan arkielämään voidaan totuttautua myös Työhönvalmennuskeskuksen työtoiminnassa, ja monet asukkaista osallistuvat Kansalaisopiston kursseihin. -Kuntoutus lähtee kuitenkin aina asukkaan omasta halusta, ja takapakkejakin väistämättä välillä tulee, sillä kuntoutuminen tapahtuu jaksottain, omistajat painottavat. Palvelukotiasumisen tavoitteena on asiakkaan siirtyminen aikanaan joko kokonaan omaan tai tukiasuntoon. -Periaatteena on siis nimenomaan kuntoutus, eikä pelkkä asukkaiden säilyttäminen, he tiivistävät. Palvelukoti on tehty asukkailleen mahdollisimman paljon kodiksi, joten kaikenlainen laitosmaisuus on onnistuttu Palvelukoti on ulkoapäin tuttu monille iiläisille näkyvästä sijainnistaan johtuen, mutta harvempi tietää, millaista toimintaa talossa tapahtuu. Tapahtumat, retket ja ostosmatkat tuovat vaihtelua arkeen välttämään; esimerkiksi ruoanlaitto ja leipominen tapahtuvat omassa keittiössä, jotta keittiön tuoksut ovat kaikkien aistittavissa ja toimintoihin osallistuminen mahdollistuu. Kunkin kuukauden alussa pidetään yhdessä asukkaiden kanssa yhteisökokous, jossa yhteisistä pelisäännöistä sovitaan, ja asukkaat pääsevät myös liikkumaan vapaasti ulkona ja kylällä. Monenlaiset tapahtumat, retket ja ostosmatkat tuovat vaihtelua niin asukkaiden kuin henkilökunnankin arkeen. -Retkiä on tehty muun muassa Rovaniemelle ja Rokualle, ja viikottain käydään ohjatusti myös uimahallissa sekä kuntosalilla, yrittäjät luettelevat. Monilta osin retki- ja tapahtumatoimintaa toteutetaan yhteistyössä kunnan päivätoiminnan sekä seurakunnan kanssa. Hyvää yhteishenkeä tarvitaan Asukkaita Palvelukodissa on 25-vuotisjuhlapäivän koittaessa viisitoista, ja jonkun muuttaessa omaan tai tukiasuntoon on uusia tulokkaita ollut lähes heti tarjolla. Asukkaat tulevat Oulunkaaren Seutukunnan alueelta ja Haukiputaalta sekä toisinaan muualtakin Oulun ympäristöstä. Henkilökuntaa yrityksessä on yrittäjäkolmikko mukaan lukien seitsemän vakinaisen ja kahden osa-aikaisen verran, ja lisäksi talossa käy lukuisia sosiaalialan opiskelijoita työharjoittelujaksojaan suorittamassa. -Tähän työhön tullaan yleensä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuvan koulutuksen kautta, omistajat valottavat. Yrittäjät toteavat sekä keskinäisen yhteistyönsä sujuvuuden että henkilökuntansa hyvän yhteishengen auttavan jaksamaan vaativassa työssä. -Jaamme myös yrittämisen huolet kolmistaan, joten asiat eivät kaadu yhden niskaan; samoin pystymme pitämään vapaata ja lomiakin, kun meitä on useampi osakas, he tuumivat. -Itse kunkin omat harrastukset ja muu työn ulkopuolinen elämä pitää virkeänä myös työssä, on yhteinen toteamus. Ritva Piri Iin Kemikalio Haminantie 8, Ii Avoinna ma pe 9 17, la 9 13 Puh. (08) Tekstiili ja Luontaistuote MUISTA ISÄÄ ATK-alan osaaja ryhtyi yrittäjäksi T:mi Iin Mikrotuki Paavo Viinamäki valmistui tietokoneasentajaksi sekä suoritti tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinnon, minkä jälkeen työkokemusta on kertynyt sekä kunnallisen että yksityisen työnantajan palveluksessa. Viime maaliskuussa Viinamäki päätyi uuteen ratkaisuun eli perustamaan oman yrityksen, jonka palveluihin kuuluvat ATKlaitteistojen asennukset ja huollot, IT-tuki ja suunnittelu sekä ohjelmistoasennuksiin, tietoturvaan ja varmuuskopiointiin liittyvät työt. Yritys tarjoaa apua myös tietokoneiden parissa ilmeneviin ongelmatilanteisiin sekä paikan päällä että puhelintuen kautta. Alan palvelulle tarvetta Itse perusiiläisenä Viinamäki huomasi, että tietokonealan palveluja on kotikunnassa tarjolla suhteellisen vähän, mikä rohkaisi ajatusta oman yrityksen perustamisesta. Kun sopiva tilaisuus osui eteen ja asiakassuhteitakin oli valmiiksi tiedossa, syntyi ratkaisu yritystoiminnan aloittamisesta. -Yrittäjyys ei tapauksessani vaatinut myöskään suuria laiteinvestointeja, koska osaaminen perustuu pääasiassa omaan tietotaitoon, mikä niin ikään madalsi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, hän kertaa. Yritystoiminnan perusasioihin Viinamäki haki tietoa Oulussa toimivan PSK-Opiston yritysvalmennuskurssilta, jonka kouluttajina toimi useita entisiä ja nykyisiäkin yrittäjiä. -Myös Oulunkaaren Seutukunnan yritysneuvoja Ilkka Pirttikoski opasti alun käytännön järjestelyissä, hän kiittelee. Asiakaskuntansa Viinamäki kertoo koostuvan yrityksistä sekä muutamista yhdistyksistä, mutta hän kannustaa myös yksityisasiakkaita turvautumaan ammattitaitoiseen apuun Osaaminen perustuu pääasiassa omaan tietotaitoon tarvittaessa, etenkin kun yksityisille tehtävät työt kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. -Muun muassa koneen jumittuminen on aika yleinen ongelma, ja tietoturvaanhan kannattaa satsata myös kotikoneissa, hän selventää. Mikrotuen toimintaalueeseen kuuluvat Iin lisäksi ympäristökunnat ja Oulu. Paavo Viinamäen Iin Mikrotuki-yrityksestä löytyy apu muun muassa tietokoneiden huoltoon ja asennuksiin. Hyväntekeväisyyskonsertti Iin kirkossa Keskiviikkona järjestetään Iin kirkossa Kun joulu on -hyväntekeväisyyskonsertti, jonka solisteina laulavat mezzosopraano Sirkka Rautakoski ja baritoni Ari Rautakoski. Lisäksi konsertissa esiintyvät pianisti Tiina Kukkula ja kitaristi Jari Ruonala. Kaikilla esiintyjillä on vahva side Iihin, sillä Sirkka ja Ari ovat Iistä kotoisin olevat sisarukset, Jari Ruonala on Iin kansalaisopiston musiikinopettaja ja Tiina Kukkula taas pianonsoiton tuntiopettaja samaisessa opistossa. Hyväntekeväisyyskonsertti on järjestetty kahdesti aiemmin, ja edellisinä vuosina tuotto on lahjoitettu OYS:n eri lasten osastoille. Tänä vuonna konsertin järjestäjät halusivat tukea paikallista iiläistä yhdistystä, joten tällä kertaa konsertin tuotto menee lyhentämättömänä Iin Kehitysvammaisten Tuki ry:lle lasten musiikkitoimintaan. Yhdistyksessä on otettu ilolla vastaan ajatus saada apua lasten musiikkitoiminnan järjestämiseen, ja yhdistys on myös sitoutunut käyttämään konsertista saatavat varat tähän tarkoitukseen. Tiina Kukkula Ari Rautakoski on takavuosina nähty silloin tällöin Iin kirkossakin kanttorin tehtävissä. Tällä kertaa häntä kuullaan hyväntekeväisyyskonsertin solistina. Konsertti alkaa kello 18 ja lipun hinta on kymmenen euroa. Lippujen ennakkomyynti aloitetaan kansalaisopiston toimistolla noin kaksi viikkoa ennen konserttia. Lippuja saa myös ovelta ennen tilaisuuden alkua. Konsertin järjestäjää Ii-Instituutti. Iin Energia Oy Paloasemantie 13, Ii puh. (08) fax. (08) Vikapäivystys työajan ulkopuolella puh KUIVANIEMEN TAKSIT Jari Ylitalo Asemakylä Matti Vääräkangas Asemakylä Timo Ylitalo Jokikylä Anne Miettunen Kirkonkylä Irma Määttä Oijärvi Kelan suorakorvausmatkat numerosta Puhelun hinta 1,16 + ppm/min.

6 10 Iiläinen T:MI IIN MIKROTUKI Puh Parturi-Kampaamo Kimallus & Välke Kynsisalonki Rusetti I in työveäntalolla pidetään Vanhan ajan tanssit Iin laulustudio järjestää tapahtuman yleisön pyynnöstä nyt toisen kerran, tänä vuonna yhdessä Iin Laulupelimannien kanssa. Iin kansalaisopistossa toimivassa laulustudiossa opiskelee laulua jo lähes kolmekymmentä eri-ikäistä harrastajaa. Vanhan ajan tansseissa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä laulamaan oikean tanssiorkesterin säestyksellä, ja tansseissa kuullaan myös muutamia Iin Laulupelimannien esittämiä kappaleita. Illan ohjelmisto koostuu pääosin menneitten vuosikymmenten nostalgisista sävelmistä, mutta on joukossa uudempiakin sävellyksiä. Johanna Niskanen Haminan koulun vanhempainyhdistys myy tilaisuudessa virvokkeita. Tanssit alkavat klo 19, ja pääsylipun hinta on viisi euroa. Iin Yrittäjät ry Kuntouttavaa asumispalvelua mielenterveysasiakkaille la klo Kuivaniemen Nuorisoseurantalolla Paikkavaraukset Raimo Ikonen Jokisuuntie Ii puh: Kohde: Versokoti Muhos Kuva: Anna Turtinen Olipa kyse kerros- ja rivitalosta, julkisesta rakennuksesta tai omakotitalosta, me Iin MP Oy:ssä teemme maalaus- ja tasoitetyöt ammattittaidolla ja takuuvarmasti. Aliurakoimme rakennus liikkeille ja yksityisille koti talouksille niin korjausrakentamis- kuin uudis tuotantokohteissakin. Toimimme koko Oulun talousalueella. Pyydä tarjous! numerosta se vastaa AINA Iin Yrittäjät ry kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa iloista joulunodotusta ja rauhaisaa joulunaikaa! JOULUMARKKINAT rakennekynnet ripsienpidennykset meikkaukset Soita TAKSI 11 3 / 2011 Tanssijaloille liikettä tiedossa Kirkkotie 1 E, Ii (Kulta-Aallon vieressä) Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti eero.turtinen@iinmp.fi anna.turtinen@iinmp.fi puh Voiteluaineet hyvästä valikoimasta Kansantaiteilija Valto Pernun säätiö akut Maa-ainestoimitukset: Murskesorat Kivisepelit Pihaturve seulottuna Maanrakennuskoneet PAAVO JÄPPINEN KY Haminantie 2 Puh. (08) Jotta onnistuisit kerralla! TALOTARJOUS LAATURAKENTAJALTA Kuvaamme niin ilo- kuin surujuhlat. Kelan suorakorvausmatkat numerosta Puhelun hinta 1,16 + ppm/min Kauttamme myös asiakaslehdet ja jutut lehtiin. Kokonaisvaltaista hermoratahierontaa Mestarikurssi suoritettu MUUTTOVALMIS PLUS e+toim.kulut PS. KYSY MYÖS MUISTA VAIHTOEHDOISTA Ismo Piri, p , ismojaritva.piri@jippii.fi Puutuomela Oy p , SIJOITUS TULEVAISUUTEEN! HAUKIPUDAS Revontie 47, Haukipudas (08) , fax (08) , etunimi.sukunimi@rautia.fi PALVELEMME: Sirkka Jaara arkisin 7 19 lauantaisin 9 16 Pikkusorosentie Ii puh Ma-Ke 9-17 To-Pe 9-18 Four Reasons hiuspuuteri ja muotoilupuuteri 10,90 / kpl Tarjoamme seuraavia palveluja: - Kiinteistön kokonaishuolto - Jätehuolto ja vaihtolavat - Likakaivojen tyhjennys - Viemärien avaus, sulatus ja kuvaus - Lumen auraus, hiekoitus ja harjaus Metsän hakkuuta vuodesta 1972 lähtien. Parturi-Kampaamo Merja Pakonen Kauppilantie 3, Ii PAAVO JÄPPINEN KY Haminantie 2 Puh. (08) Asematie Ii yritys@ojala.mloposti.fi Timo Eero Alpo ! Iin Jätehuolto Paakkola Oy - Tienvarsien niitto murskaimella tai puomikoneella - Maanajo ja levitys / teiden lanaus - Kaivinkonetyöt 9 tonnin koneella viemäriliitännät - Kysy myös muita palveluja Yhteystiedot: Veli Juho Mikko Toimisto (08) Faksi (08) veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi FYSICOR Laitakuja 4, Ii Fysioterapiapalvelut puh

7 12 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Sahoja, kaupankäyntiä, käsityöläisyyttä ja paljon muuta Raapaisuja iiläisen yrittäjyyden historiasta 1900-luvun alun käsityöläisyys 1900-luvun taitteessa tehtiin paljon myyntiin jähtejä, veneitä, proomuja, tynnyreitä, voi- ja kala-astioita ja rekiä, joiden valmistajat olivat käsityöläisiä eli tuon ajan perheyrittäjiä. Iisak Wiikin nahkatehdas oli merkittävä liikeyritys (Parkkitörmä), joka mainittiin Kruununvoudin luetteloissa tehtaana. Toinen tunnettu nahkuri oli Janne Haataja Suutareita oli useita Läkki- ja peltiseppä Johan August Tapion paja Iin elinkeinoelämällä ja Iissä tapahtuvalla yritystoiminnalla on pitkä ja maineikaskin historia. Olhavassa on toiminut yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä lasitehtaista, jonka perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 230 vuotta. Alarannan Kestilässä aloitti Suomen ensimmäinen höyrysaha vuonna Hamina oli satojen vuosien ajan huomattava kauppapaikka ja erityisesti Oulun tervanviennin ja laivanrakennuksen kulta-aikoina merkittävä tervabisnekselle. Kaikissa edellä mainituissa toiminnoissa tekijöinä olivat Iin ulkopuoliset tahot. Tässä jutussa keskityn ottamaan esille nimenomaan eräitä iiläisten yrittäjyyteen liittyviä asioita. Aiheen laajuuden takia on mahdollista ottaa vain muutamia esimerkkejä. Iin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan historiaa ei ole tutkittu. Itse pengoin aihetta viime talvena kansalaisopistossa pitämääni luentosarjaa varten. Virkamiehet yrittäjiä Iiläislähtöisen yrittäjyyden alkuajoissa on nykyaikaan verrattuna erikoinen piirre: yrittäjinä touhusivat virkamiehet. Tämä johtui siitä, että heillä oli lukeneina ja ehkä maailmaa nähneinä enemmän tietoa asioista kuin tavallisella rahvaalla. Lainsäädäntökään ei asettanut virkamiesten sivubisneksille esteitä. Ensimmäinen varsinainen iiläinen yritys on ollut Martimoojan saha nykyisen Yli-Iin puolella Iijoen etelärannalla. Vesisahan perusti vuonna 1743 nimismies Johan Bäck, joka on ollut yksi Iin aikaansaavimmista nimismiehistä. Bäck ilmoitti asiasta tuon ajan määräysten mukaan syyskäräjillä, joissa käsiteltiin hankkeen sopivuutta. Hän perusteli sahaansa sillä, että siellä oli paljon metsää ja paikka oli muutenkin sopiva. Saha auttaisi lähellä asuvia, että ei tarvitsisi noutaa lautoja Oulusta saakka. Käräjäkansa oli vähän Kahvilatoiminta oli menestyvää yritystoimintaa tiheään asutulla Haminalla. Kuvat: Iin kotiseutuarkisto Ensimmäinen varsinainen iiläinen yritys on ollut Martimo-ojan saha kahden vaiheilla asian hyvyydestä. Pelättiin ympäristöongelmaa. Tulvan kuljettama puunjäte voisi haitata merkittävintä elinkeinoa, eli lohenkalastusta alavirrassa. Bäck lupasi, että jätteet kootaan maalle, ja käräjäväki suopui antamaan puoltonsa hankkeelle. Sahassa oli vain yksi karkea terä. Ylipäätään sahat olivat vielä pitkälle 1800-luvulle saakka hyvin karkeateräisiä, jopa Kestilän kuulu höyrysaha, ja hukka sahanpurun muodossa oli iso. Bäckin saha toimi vain vähän aikaa, sillä paikka ei ollutkaan odotuksista huolimatta hyvä. Martimo-ojan kevättulvat olivat liian kovia ja tuppasivat särkemään laitteita. Toisaalta taas kesällä virtaus oli liian pieni. Ilmeni myös logistiikkaongelmia, sillä sahalta oli pitkä matka jokisuulle tavaran jatkolaivaukselle. Martimo-ojan sahan toiminta loppui 1750-luvun puolivälin jälkeen. Hiastinhaaran saha Johan Bäckin poika Zachris, nimismies hänkin, halusi siirtää sahan paremmalle paikalle, ja se siirrettiinkin vuonna 1761 Pohjois-Iihin Virkkulaan Hiastinhaaraan. Samalla sahaa laajennettiin. Paikka on nykyisen Hiastinhaaran kanavan, kansan suussa Turhapuron, paikalla noin metriä nelostien länsipuolella. Bäckin lisäksi sahan osakkaiksi tuli toinenkin virkamies eli kirkkoherra Daniel Idman sekä oululainen kauppias Johan Brandberg. Hiastin sahakaan ei säästynyt kärhämiltä. Syntyi kiistaa rahvaan ja sahanomistajien välillä siitä, kenen metsiä pitäjän metsät oikein olivat. Pitäjäläisten mielestä metsät olivat kaikkien yhteisiä, eikä sahanomistajilla saanut olla erioikeuksia ottaa puuta tarkoituksiinsa. Kyseessä oli noin 1500 tukkia kesässä. Metsäkatselmusten jälkeen sahurit saivat jatkaa toimintaansa, ja he sahasivatkin Virkkulassa kaksiraamisella sahallaan toistakymmentä vuotta. Kun Bäck muutti vuonna 1776 Pudasjärvelle ja toinen osakkaista kuoli, saha hiljeni lopullisesti vuonna Muistona saha-ajoista on Hietalassa Sahavainio-niminen paikka. Myöhemmin paikalla oli Virkkulan mylly aina 1800-luvun lopulle saakka, kunnes tulva särki myllyn vuonna Zacharias Bäck liikekumppaneineen oli vuonna 1777 anonut lupaa siirtää saha Raasakkakoskeen, mutta anomukseen ei suostuttu. Raasakan saamiseksi tuottavaan toimintaan on tunnettu mielenkiintoa kauan, sillä myös haukiputaalainen luutnantti Eric Granberg Pitäjäläisten mielestä metsät olivat kaikkien yhteisiä haki v.1754 sahanperustuslupaa kosken rannalle, mutta turhaan. Pohjolan Voima onnistui myöhemmin asiassa paremmin. Puodinkosken saha Vuonna 1877 perustivat Kestilän sahan ispehtoori Henrik Micklin, Haminassa asunut kauppias Juho Häggqvist, rovasti Henrik Thauvon ja siltavouti Erkki Veijola alkeellisella siipirattaalla toimivan myllyn Puodinkosken rannalle. Kaksi virkamiestä siis tässäkin porukassa. Yhtiön nimi oli Ijå Vattenqvarn Aktiebolag. Vuonna 1906 laitettiin siipirattaan tilalle turbiini ja myllyyn yhdistettiin sirkkelisaha. Kahdeksan vuotta myöhemmin sahaa laajennettiin lisäturbiinilla, ja se muutettiin raamisahaksi, jossa oli katkaisu- ja halkaisusirkkeli. Yhtiö toimi vuosina nimenään Puodinkosken saha oy. Se myytiin Iin Sähkö oy:lle, joka tuotti Iin ensimmäiset sähkövalot vuonna Entisaikojen yrityksissä, joita olivat etenkin sahat ja myllyt, käytettiin voimanlähteenä vesivoimaa. Kuva Olhavasta. Tikkasen saha Valtiopäivämies ja yrittäjä Pekka Aulin (Ahmavaara) perusti Kauppilaan Tikkasenojan suulle höyrysahan vuonna Syyksi hän mainitsi paikkakunnalla olevan puutteen laudoista. Kaiketi hänellä oli mielessä oma etukin, eihän yritystoiminta ole hyväntekeväisyyttä. Saha oli yksiraaminen höyrysaha. Kuusi vuotta myöhemmin Ahmavaara vuokrasi sahan Martinniemen sahan hoitajalle Adolf Koivistolle, joka osti sen v Saha lopetti toimintansa 1930-luvulla omistajan kuoltua. Kauppa Kaupankäynti oli Suomessa erittäin säädeltyä aina 1860-luvulle saakka, jolloin alkoi olla mahdollista perustaa kauppoja maaseudulle. Kaupan perustaminenkin vaati luonnollisesti osaamisen lisäksi pääomaa. Viimeksi mainitusta syystä johtuen Iinkin ensimmäisten kauppojen perustajat olivat varakkaita talonpoikia, joilla oli mahdollisuus ajan tavan mukaan pitkiin velkasuhteisiin. Nimittäin niin säätyläiset kuin mökkiläisetkin kasvattivat usein velkaa syksystä lähtien ja hoitivat sen pois viimeistään kesällä, joskus myöhemminkin. Iin ensimmäisen maakaupan perusti valtiopäivämies Petter Akola 1860-luvun lopulla Pohjois-Iihin tilansa yhteyteen. Pian kylälle tuli kilpailija, kun Simon Virkkula avasi oman kauppansa luvulla Iissä oli viisi maakauppiasta: Pohjois-Iissä Petter Akola ja Simon Virkkula, Haminassa Juho Härmä, Juho Häggqvist ja neiti Anna Maria Valtari sekä Karjalankylässä Abel Wåge. Tuon ajan kauppatavaroita olivat muun muassa kahvi, sokeri, jauhot, ryynit, saippua, kynttilät, tupakka ja alkoholi kuten esimerkiksi rommi. Kauppias myös lainasi rahaa. Maksuksi otettiin rahan Kauppatavaroita olivat kahvi, sokeri, jauhot, ryynit, saippua, kynttilät, tupakka ja alkoholi lisäksi viljaa, kaloja, höyheniä ja nahkoja. Köyhimmät maksoivat työllä. Kaupungin kauppiaat toimivat maakauppiaitten tukkukauppiaina ja saivat hekin maksuksi enimmäkseen tavaraa ja palveluksia. Esimerkiksi Simon Virkkula laivasi oululaiselle Höckertille rahtia jähdeillä ja vei suolasiikaa ja toimitti kauppias Antellille lohta sekä osti sokeria ja kahvia. Varsinaisia liikehuoneistoja ei ollut, vaan tavarat pidettiin aitassa eli puodissa, iiläisittäin puohisa. Siitä sana puotipuksu. Mainontakin toimi, mutta ei aivan samalla tavalla kuin nykyään: kauppaan tulleista tavaroista tiedotettiin kirkonmenojen jälkeen saarnastuolista. Vihje on vapaasti käytettävissä Iin kauppiaille ja seurakunnalle luvulla ja 1900-luvun alussa kaupan alan yrittäjiä oli sivukylilläkin. Olhavassa oli A. Meriläinen, Erkki Sassi ja Juho Piukkula, Iin asemalla Tuisku. Haminan liepeillä oli aiemmin mainittujen lisäksi Arkman ja Ellala. Osuustoiminnallista yrittäjyyttä kaupan alalle tuli vuonna 1906, kun perustettiin Iin Osuuskauppa ja 1917 Osuusliike Turva. Kuljetusbisnes iiläisille. Haminan merkittävin yrittäjä - kauppias ja paljon muuta - Juho Häggqvist alkoi kuljettaa Iistä lohta ja muutakin tavaraa itse tai yhtiökumppaneittensa Tuiskun ja Ellalan kanssa jähdeillä ja talvella hevosilla. Samoin Simon Virkkula hoiti jähtirahtia Ouluun ja Kemiin. Näin ollen oululaisia liikemiehiä ei enää tarvittu Iissä. Häggqvistillä oli myyntipiste Helsingissä ja tavaraa, etenkin lohta, meni Viipuriin ja Pietariin saakka. Käsityöläisyys Hyvin pitkään Iissäkin elettiin omavaraistaloudessa, jolloin kaikki mahdolliset tarvikkeet tehtiin kotona. Kuitenkin tarvittiin sellaista osaamista, jota kaikkien ei kannattanut omaksua. Syntyi yrittäjäkunta käsityöläiset. He olivat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka tienasivat leipänsä myymällä työtään ja tuotteitaan. Käsityöläisiä voidaan hyvällä syyllä kutsua yrittäjiksi. Käsityöläisistä tarpeellisin oli seppä, mikä on varmaan maaseudulla ensimmäinen käsityöläisen ja itsenäisen toimijan, siis yrittäjän ammattinimike. Työkalujen valmistus ja korjaus toivat sepille sitä enemmän työtä, mitä enemmän maaseudun väki vaurastui. Käsityöläinen tarvitsi maaherran antaman valtakirjan Käsityöläinen tarvitsi maaherran antaman valtakirjan voidakseen harjoittaa ammattiaan Kellojen ja pyörien korjausliike Heikki Kaikkonen Luetteloidut kotiteollisuuden harjoittajat vuodelta 1903: Työkalut, puuastiat 5 Ajokalut 4 Länget ja luokat 3 Sukset 2 Läkkisepäntyöt 1 Pitsejä 1 Pienyrittäjiä oli huomattavan vähän esimerkiksi Ylikiiminkiin ja Kiiminkiin verrattuna. voidakseen harjoittaa ammattiaan. Sen saadakseen hänellä tuli olla käräjärahvaan antama puoltolause, eikä maaherra hyväksynyt anomusta, ellei ammatin tarpeellisuutta ollut osoitettu. Valtakirja voitiin myös peruuttaa, jos työn laatu oli kehno. Sattuipa 1730-luvulla, että seppä Hannu Väisänen joutui luopumaan sepäntöistä pitäjäläisten valitusten takia. Uusi seppä nimeltä Pukki tuli Torniosta, mutta pian valitettiin, että mies oli armottoman perso viinalle. Naukkii viinaa ryypyn pari kerrallaan, mutta ei kylläkään ole humalassa. Pukki istui jalkapuuhun, mutta sai pitää pitäjänsepän hommansa. Käsityöläisten määrä nousi selvästi vasta 1830-luvulla, ja toinen selvempi nousu oli vuosisadan puolivälissä. Hamina sai vakituisen ja melko suuren käsityöläisasutuksensa näihin aikoihin luvun taitteessa Haminaan muutti merkittäviä yrittäjiä: Iisak Wiik perusti nahkatehtaan ja Pekka Aulin (Ahmavaara) värjäämön sekä myöhemmin virvoitusjuomatehtaan. Ylipäätään Haminassa oli 1800-luvun lopulta pitkälti 1900-luvun puolelle runsaasti eri alojen käsityöläisyrittäjiä, niin että kuntalaisten tarpeet saatiin monilta osin tyydytettyä omalta paikkakunnalta. Käsityöyrittäjiä oli myös sivukylillä. Tässä oli muutamia riipaisuja Iin yrityselämän historiasta. Välttämättä en ole käsitellyt edes merkittävimpiä aloja, mutta tämä nyt sattui olemaan valintani. Aihetta olisi paljon laajempaankin. Pertti Huovinen Maatalousyrittäjyys on rajattu laajuutensa vuoksi tämän jutun ulkopuolelle, sillä sitähän harjoitettiin jonkinlaisessa mittakaavassa lähes joka talossa ja tuvassa. Kuvassa puidaan viljaa Olhavassa.

8 14 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 3 / Maanpuolustus- ja reserviläistoiminta kiinnostavat Yli-Iissä Yli-Iin reserviläistoiminta alkoi jo 1960-luvun lopulla aluksi nimellä Reservin Aliupseerit ry, kunnes vuonna -97 yhdistys muuttui virallisesti Yli-Iin Reserviläiset ry:ksi, johon pääsivät mukaan kaikki reserviläiset, myös naiset. Kymmenisen vuotta paikkakunnalla on toiminut lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Yli-Iin osasto, joka puolestaan toimii yhteistyössä eri viranomaistahojen sekä kunnan kanssa järjestäen erilaisia valmiuskoulutuksia muun muassa yhteiskunnan häiriötilanteiden tai poikkeusolojen varalta. MPKY:llä ei ole tavanomaisten yhdistysten tapaan johtokuntaa vaan johtoryhmä, jonka paikallispäällikkönä toimii nykyisin Esko Ahola. Kunnan väestöpohjaan suhteutettuna meillä on tosi paljon jäseniä Runsaslukuinen jäsenistö Reserviläisyhdistykseen kuuluu jo vakiintuneesti reilusti yli sata jäsentä, mikä tekee Yli- Iin reserviläisistä Pohjois-Pohjanmaan suurimpien joukkoon kuuluvan paikallisyhdistyksen. -Kunnan väestöpohjaan suhteutettuna meillä on tosi paljon jäseniä, laskee yhdistyksen puheenjohtajan pestiä hoitava Timo Heinonen. Jäsenmäärän lukuisuus tietysti ilahduttaa häntä, samoin kuin nuorten jäsenten lisääntyminen sekä heidän osoittamansa kiinnostus reserviläisjärjestöä kohtaan. -Toimintaakin on mukavasti, mutta ainahan pitäisi jotain uuttakin keksiä, puheenjohtaja pohdiskelee. Yhdistys järjestää kokousten lisäksi vuosittain pikkujoulun nuotiotapahtuman ja ruokailun merkeissä sekä osallistuu veteraanitoimintaan kuten seppeleenlaskuihin ja veteraanien auttamiseen tapahtumissa. Kevättalvella hiihdetään Saunajärvelle, missä yhdistyksellä on maja, ja toisinaan osallistutaan eri reserviläisjärjestöjen järjestämiin ampumakilpailuihin. -Niissä annetaan osallistumistodistus, jolla voi tarvittaessa todentaa ampumaharrastuksen, eli toimimme siinä yhteydessä ampumaseuran tavoin, Heinonen selittää. Kahdesti aiemmin järjestetty pyöräilytapahtuma puolestaan saa jatkoa ensi kesänä, ja se järjestetään yhteistyössä MPKY:n sekä Iin Reserviläisten kanssa. Pyöräily on ensi vuoden päätapahtuma, ja käytännössä MPKY vastaa tapahtuman suunnittelusta ja kaluston hankinnasta, reserviläiset puolestaan osallistuvat käytännön järjestelyihin. -Tapahtuman koko on melkoinen, pyöräilijöitä on tien päällä toistasataa, joten sen järjestäminen vaatii paljon sekä talkoolaisia että talkootyötä molempien kuntien alueella, Heinonen huomioi. Reserviläisliiton valtakunnallinen liittokokous ja samassa yhteydessä järjestettävä maanpuolustusjuhla pidetään tänä vuonna Oulussa marraskuun päivänä, mikä suo Yli-Iin Reserviläiset ja MPKY esittelivät toimintaansa viime maaliskuun harrastemessuilla Vorellissa. Kuvassa Sakari Heinikoski. Pyöräilytapahtuma järjestetään kahden vuoden välein, seuraavan kerran poljetaan ensi kesäkuussa. Kuva vuoden 2010 tapahtuman ruokailutauolta. Kuvat: Ismo Piri Koululaisten turvallisuuspäivä järjestetään tänä vuonna toisen kerran yli-iiläisillekin hyvät osallistumismahdollisuudet. Sinänsä kotikunnan tuleva liittyminen kaupunkiin ei Heinosen mukaan muuta kotikunnan reserviläistoimintaa, vaan kaupungin taholta on pikemminkin korostettu erilaisten paikallisesti toimivien yhdistysten säilymistä. Tuntemattomampi MPKY Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen päätehtävänä on nimen mukaisesti kouluttaminen, ja sen jäsenet ovat valtakunnallisia järjestöjä, joiden toimialaan tai tehtäviin liittyy maanpuolustuksen edistäminen. Jäsenistöön kuuluu erilaisten reserviläistoimijoiden lisäksi muun muassa Suomen Metsästäjäliitto ja Radioamatööriliitto sekä Lentopelastusseura. Yhdistyksen yhteistyökumppaneita ovat Pelastusalan Keskusjärjestöt, Suomen Punainen Risti ja Suomen Meripelastusseura, ja MPKY puolestaan on Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on perustettu vuonna 1993, ja se toimii viranomaisten yhteistyökumppanina. Yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin kuuluu reserviläisille suunnatun sotilaallisen koulutuksen Esko Ahola (vas.) luotsaa MPKY:n Yli-Iin osastoa ja Timo Heinonen reserviläisiä. lisäksi kouluttaja- ja johtamissekä varautumiskoulutusta ja turvallisuuden kansalaistaitojen lisäämiseen tähtääviä kursseja. Koulutusten käytännön toteutuksesta vastaavat alueelliset koulutus- ja tukiyksiköt, ja reserviläiset saavat kursseista kertausharjoituspäiviä. Lisäksi MPKY on mukana kotitapaturmien ehkäisykampanjassa. Paikallisesti MPKY toimii yhteistyössä viranomaistahojen kanssa, mikä tarkoittaa kuntatahon mukanaoloa, koska varautumiskoulutuksissa käsitellään yhteiskunnan mahdollisia kriisitilanteita. Esko Aholaa ennen Yli-Iin osaston paikallispäällikkönä toimi Matti Kakko, ja MPKY:n kautta toteutettuja koulutuksia on suoritettu jo lukuisia. -Suurin osa on ollut liikuntakoulutusta ja myös valmiuskoulutuksia toteutetaan vuosittain, koululaisten turvallisuuspäivä sen sijaan järjestetään tänä vuonna vasta toisen kerran, listaa Ahola, joka on tehtäväänsä liittyen vieraillut myös kutsuntatilaisuuksissa keskustelemassa nuorten kanssa. MPKY:n Pohjois-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön toimesta järjestettiin viime vuoden aikana yli sata kurssia, joiden osallistujamäärä nousi lähes kahteen tuhanteen henkilöön. Liki puolet koulutuksista oli siviilikoulutusta, reilu kolmannes sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja loput tapahtumakoulutuksia sekä puolustusvoimien tilaamia opetustehtäviä. Ritva Piri Kynttilöitä! Syksyn lyhenevät ja pimenevät päivät saavat kynttilät ilmestymään monen kodin pöydälle. Vaikka tuo kynttilän valo ei sanottavasti helpota valon puutetta, niin se kuitenkin tuo monelle lohtua pimenevään aikaan. Kynttilän lämmin valo tuo toivoa syksyn harmauteen. Taitaapa olla niitäkin, jotka oikein odottavat tätä aikaa, jotta saisivat kaivaa kynttilät esiin. Ketäpä ei kynttilän Tapahtumassa kahviteltiin ja ruokailtiin, lausuttiinpa runoakin, mutta tärkeintä mukana olleille oli tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihto. Seija Ahon ja Taimi Hautalan runoesitys ja Matti Kinnusen alustus saivat kuulijat kertoilemaan hauskoja juttuja vuosien varrelta, mutta myös pohtimaan vakavampiakin aiheita kuten ikäihmisten yksinäisyyttä. Keskustelussa kävi ilmi, kuinka vaikeaa etenkin eläkeikäisille on muuttaminen uudelle paikkakunnalle, missä ystäviä ei ennestään ole, eikä myöskään tietoa, missä ihmisiin pääsisi tutustumaan. Kokoontumisia tarjolla Matti Kinnunen sekä diakonissat Piritta Aatsinki ja Maija Sivula kannustivat kuulijoita mukaan porinapiireihin ja seurakuntakerhoihin, joita järjestetään sekä Iissä että Kuivaniemellä ja Oijärvellä. Olhavassa taas kokoonnutaan perhekerhon yhteydessä, ja kyliltä löytyy lepattava liekki saisi edes hetkeksi vangittua? Syksy on kynttilöiden aikaa myös hautausmailla. Pyhäinpäivä ja joulu tuovat monet muistokynttilät kirkkoihin ja haudoille. Kristillinen perinne on yhdistänyt kynttilän rukoukseen. Kynttilänliekki pyrkii kohoamaan valollaan ja lämmöllään kohti korkeutta - kohti taivasta, samalla tavalla kuin meidän usein niin heikko rukouksemme Seurakunta tiedottaa kohoaa kohti Jumalaa. Rukouksen voima ei kuitenkaan ole sen omassa voimassa tai taitavissa sanoissa vaan aitoudessa. Rukous voi paljon, kun se on harras aito. Kynttilänliekki on luonnollisuudessaan lähellä meidän sydäntämme, siksi se meitä pysäyttää ja kiehtoo. Se saa muistuttaa meitä myös vertauskuvastaan rukouksesta, joka ei loista voimallaan vaan aitoudellaan. Kynttilä saa siis kutsua meidät rukoilemaan. Tapani Ruotsalainen Iin kirkkoherra Muistelua, naurua ja jutustelua Ikävirkkujen syksyinen toimintapäivä kokosi Väli- Olhavan seurakuntatalolle vilkkaasti jutustelevan joukon. Seija Aho (vas.) ja Taimi Hautala alustivat keskustelua esittämällä Kaisu Pato-ojan runon Pielisen balladi. Kuva: Ismo Piri myös kylätoimikuntien tai muutoin kyläläisten itse järjestämiä vastaavia kokoontumisia. Kerhojen ja porinapiirien kävijämäärät ovat nousussa, mikä ilahduttaa niin Kinnusta kuin diakonissojakin. Seurakunnan väki toivoo, että kynnys mukaan lähtemiseen olisi mahdollisimman matala, ja Kinnunen korostaa, etteivät eri toimijoiden Lähetyspyhän vieraat Iin seurakunnassa vietetään lähetyspyhää marraskuun 20. päivänä, jolloin jumalanpalveluksessa ja lähetystilaisuudessa nähdään ja kuullaan Israelissa pitkään asuneita Eeva ja Mika Pouketta. Lähetyspyhää edeltävällä viikolla pariskunta vierailee useissa kouluissa kertomassa muun muassa Israelista, juutalaisuudesta sekä työstään maassa. Pouket lähtivät Israeliin viime vuosikymmenen alussa silloin varsin pienten lastensa kanssa. He asuivat Jerusalemissa, missä Eeva Pouke työskenteli Suomen Lähetysseuran Shalhevetja-keskus -nimisessä toiminta- ja työkeskuksessa toiminnanjohtajana, ja hänen järjestämät tapaamiset kilpaile keskenään. Myös autottomien ikäihmisten kulkemista pohdittiin miettien, miksi meidän suomalaisten on niin vaikeaa pyytää tai tarjota kyytiä. Piritta Aatsinki heittikin ilmaan ajatuksen kimppakyytien järjestämisestä auton omistajien ja autottomien kesken. miehensä Mika toimi seurakuntapastorina Messiaanisten eli kristittyjen juutalaisten parissa. Pouken perhe palasi Suomeen vuonna 2009, ja nykyisin he toimivat Lähetysseuran työssä Oulun hiippakunnassa. Heidän tarkoituksenaan on palata vielä Israeliin, sillä uudet viisumit maahan ovat jo haussa. Satoa siunattiin Maataloustuottajain kirkkopyhää ja siihen liittyvää sadonsiunausta on Iin seurakunnassa vietetty syksyisin jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Joitakin vuosia myöhemmin aloitettiin myös keväisten kylvösiunausten järjestäminen, kun Eläkeliiton Iin osasto tuli mukaan tapahtumien järjestämiseen. Nykyisin siunaukset järjestetään yhteistyönä Iin seurakunnan, MTK-Iinseudun Kuva: Ismo Piri. Syksyn muhkeita vihanneksia sekä perinteisesti seiväskuivattua ja ryskillä puitua ohraa siunattiin Iin kirkossa. Kuva: Ismo Piri ja Eläkeliiton Iin osaston toimesta. Sadonsiunaus ja kasvusta kiittäminen tapahtuu normaalin jumalanpalveluksen tai messun yhteydessä, jonka aluksi alttarin eteen tuodaan ristisaatossa kasvukauden satoa siunattavaksi. Jumalanpalveluksen jälkeiseksi tapahtumaksi on lisäksi vuosien mittaan vakiintunut ohjelmallinen kahvitilaisuus seurakuntatalolla.

9 Iin metsissä riittää hommia Metsänhoito on työtä pitkällä tähtäyksellä. Tuloksesta voi nauttia usein vasta seuraava sukupolvi tai sitä seuraava. Valtaojien kaivu aikoinaan aloitti soilla runsaan puunkasvun, jota paransivat ojitukset luvuilla. Moni silloinen vähäpuustoinen suo kasvaa nyt valtavasti puuta. Toki silloin ojitettiin huonojakin soita, joita ei nykytietämyksen mukaan ojiteta, mutta niiden osuus on pieni. Osa ojitusalueista on tulossa uudistamisvaiheeseen, mikä aiheuttaa pulmia metsäneuvojille - on nimittäin jääkauden jälkeen ensimmäinen uudistamiskierros turv la. Ajankohtainen Suppilo Iissä tällainen uudistamisvaihetta lähestyvä alue on Suppilo Pohjois-Iissä. Maasto on ohutturpeinen ja alla on hienojakoinen hiesumaa. Rehevyydeltään alue on lehtomaista tyyppiä, jossa viihtyy kuusi ja koivu sekä myös uudistamishakkuun jälkeen pitkä heinä ja osin miehen mittainen pensaikko ja varvikko. Siksi nämä alueet pyritään uudistamaan luontaisesti jos mahdollista. Vuonna 1986 tehtiin Suppilon yhteisleimikko, jossa harvennettiin isolta alueelta noin 7000 m3 puuta. Nämä koivuvaltaiset alueet ovat useimmiten taimettuneet kuuselle, joten niissä tehdään näinä vuosina ylispuuhakkuu poistamalla koivut. Yleensäkin tällä alueella syntyy herkästi harvennetun puuston alle kuusentaimikko. Koska hieskoivun luontainen kasvu taantuu 50 vuoden iässä, ja lahoaminen lisääntyy sen jälkeen, on kiire hakata koivua metsistä. Tämä koskee koko Iin kunnan vanhoja ojitusalueita ja myös Suppilon aluetta. Eniten energiaja kuitupuuta Esi-isien tekemä laaja ojitustyö kantaa hedelmää. Moni motoja metsäkonekuski siirtyy maiden jäätyessä hakkaamaan Iin alueelta ojitusalueiden puustoa, jota kertyykin kymmeniätuhansia kiintokuutioita talvessa. Lähtevä puu on energiapuuta, kuitupuuta ja pieneltä osalta tukkipuuta. Tukkipuuta syntyy enemmän siellä, missä juuret yltävät kivennäismaahan. Silloin puu saa suoruusravinteita. Alun perin oli tiedossa, että turvemaat tuottavat pääosin kuitupuuta, jota on sen verran tulossa markkinoille, että kantohinta laskee lähelle tasoa, joka panee miettimään muita käyttömuotoja. Yksi tällainen on ehkä Kemiin mahdollisesti rakennettava biodieseltehdas. Eero Alaraasakka Alueet pyritään uudistamaan luontaisesti jos mahdollista Esa Kurttila omistaa vaimonsa kanssa metsää Suppilon alueella. Kuvassa hän ei ole omassa metsässä, mutta muistaa isänsä kertoneen, että nämä alueet olivat aikoinaan luonnonniittyä, josta tehtiin heinää. Nyt kuvan metsän 180 m3/ha puustomäärästä poistetaan noin 70 m3/ha. Poistettavana ovat muun muassa kaikki koivut, joista kuitenkin osa on jo lahovikaisia. Kuvat: Eero Alaraasakka Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa Jussi Timonen-Nissi p Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Kemijärvi Rovaniemi Posio Ranua ULEA Taivalkoski Pudasjärvi Salla KITKAWOOD Kuusamo PÖLKKY Petri Tolonen p Markus Viitala p Teemu Pohjola p Jouko Niskala p Vilho Koivisto p Jari Juntunen p Seppo Miettunen p Hankintatoimisto Saha Oulu Puolanka Suomussalmi Pölkky Metsä Kemijärventie KUUSAMO FINLAND Puh Fax Sähköposti: office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi