SATAKIELI. Jäsentiedote V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKIELI. Jäsentiedote 3 2010 V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI"

Transkriptio

1 SATAKIELI Jäsentiedote V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI

2 SISÄLTÖ Onnenkantamoinen...3 Uusi palsta: Johtokunnan kuulumisia...5 Tunnelmia 5. luokan kasviopin tunnilta...6 Henkilökunta esittäytyy: musiikinopettaja Outi Järvelä...8 Kokouskutsu luokka leirikoulussa Eerikkilässä...11 Vaeltamassa Saariselällä...12 Filosofi suurten kysymysten äärellä Vantaan seudun steinerkoulu Satakielentie 5, Vantaa Puh. toimisto (09) Puh. opettajat (09) Kouluun ilmoittautuminen: Ritva Seuna, puh. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: Steinerpäiväkoti Metsätähti Rasinkatu 13, Vantaa Puh. (09) Steinerpäiväkoti Pohjantähti Kirkkotie 8, Tuusula Puh. (09) Steinerpäiväkoti Pikkukarhu Kukkakatu 6, Järvenpää Puh Jäsentiedote 3/2010. Toimitus: Tuomo Oksanen. Taitto: Niina Mälkiä. Etu- ja takakannen kuvat: Eveliina Kaartinen. Tämän sivun kuva: Annimari, 5. lk. Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy. 2

3 ONNENKANTAMOINEN Marja Vuori Jokin onnenkantamoinen toi perheeni Vantaan seudun steinerkoulun piiriin muutama vuosi sitten. Päätimme tuolloin anoa oppilaspaikkaa yläasteikäiselle tyttärellemme, joka oli siihen saakka opiskellut tavallisessa koulussa. Koulun vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi, kun ensimmäinen syksy tavallisella yläasteella alkoi tuntua masentavalta. Heti syksyllä lapsemme joutui alakynteen, joku saman luokan oppilas otti hänet silmätikukseen eikä haukkumisesta ja nimittelystä tullut loppua. Jouluun mennessä häneltä oli varastettu polkupyörä koulun pihalta, ja kallis musiikinkuuntelulaite hävisi myöhemmin. Jostain syystä koulutyö suuressa luokassa ei innostanut. Luokkatovereista ei löytynyt kaveria, saati ystävää. Kun aloin tarkemmin seurata, miten koulussa oikein toimittiin, tuli sellainen tunne että tärkeintä näytti olevan byrokratian toteutuminen. Lapseni oli ikään kuin persoonaton lomake, josta koulu täytti tyhjät kohdat. Steinerkoulussa koko suhtautumistapa oppilaisiin tuntui alusta saakka toisenlaiselta. Tajusin, että osittain ero johtui koulun koosta. Pienessä koulussa on mahdollista tutustua kaikkiin ja tulla kohdelluksi jonakin tiettynä ihmisenä, persoonana, kun taas jättiläismäisissä kouluissa voidaan olla ikään kuin keitä tahansa. Oli ilahduttavaa, että steinerkoulussa uudesta luokanopettajasta välittyi arvostus koko perhettämme kohtaan, vaikkei hän ollut meille ennestään tuttu. Tyttäremme mielestä tuntui luontevalta, ettei tarvinnut joka tunti vaihtaa luokasta toiseen ja opettajalta toiselle. Muutamassa kuukaudessa uusi opettaja oli päässyt perille tyttäremme oppimiseen liittyvistä erityispiirteistä ja pulmakohdista ja hän oli selvästi kiinnostunut siitä, millainen ihminen tämä oli. Mielestäni steinerkoululaiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan arvostavammin kuin tavallisen koulun oppilaat. Voin kuvitella, että he pitkän ajan kuluessa kasvavat yhteen ja hioutuvat osaksi luokkayhteisöään ja siinä samalla oppivat opettajiensa esimerkistä hienovaraisia sosiaalisia tapoja, kuten toisten huomioon ottamista. Karujen koulukokemusten saattelema, tavallisesta koulusta 3

4 siirtyvä uusi tulokas ei tietenkään voi heti päästä kiinni tähän uuteen olemisen tapaan. Niinpä tyttäremmekin oli aluksi puolustuskannalla. Vanhempana tuntui kuitenkin huojentavalta, että luokkatoverien suhtautuminen oli heti alusta saakka niin myönteistä. Oli liikuttavaa seurata, miten tärkeä kokemus nuorellemme oli vaikkapa adventtilahjan saaminen joltakin nimettömältä luokkatoverilta ja sellaisen keksiminen jollekin toiselle. Musiikkialan ihmisenä arvostan erityisesti sitä, että kulttuurilla ja erityisesti taiteella on oma merkityksensä koulun arjessa. Kulttuuria arvostetaan. Se ei jää koulutyöstä erilliseksi saarekkeeksi vaan sisältyy hiljaisesti muihinkin kuin varsinaisiin taideaineisiin. Kulttuurin, perinteen ja käsityön arvostus näkyy monin tavoin, esimerkiksi tiloissa, oppimateriaaleissa ja kurssien sisällöissä. Se ilmenee opettajien suhtautumistavoista. Erityisen selvästi se käy en tunne hyvin steinerin filosofiaa, mutta käytäntö, joka välittyy lapseni kautta steinerkoulusta, tuntuu nykypäivänä ihmeelliseltä, voisi sanoa jopa lohdulliselta. Ystävällisen utelias ja myönteisellä tavalla haastava suhtautuminen luokkatoverien taholta auttoi osittain sopeutumista. Päinvastoin kuin aiemmassa koulussa, täällä ei tarvinnut pelätä, ettei tulisi hyväksytyksi. Ei tarvinnut myöskään olla huolissaan, että joku käy käsiksi tai rikkoo tai varastaa toisten tavaroita. Hauskaa oli myös se, että tytöt ja pojat näyttivät olevan kavereita keskenään. ilmi huolellisesti valmistetuissa juhlissa, joista me vanhemmatkin saamme nauttia. En tunne hyvin Steinerin filosofiaa, mutta käytäntö, joka välittyy lapseni kautta steinerkoulusta, tuntuu nykypäivänä ihmeelliseltä, voisi sanoa jopa lohdulliselta. Koulu ei kasvata lapsia kilpailuun, kulutushysteriaan tai oman edun tavoitteluun. Sillä on kauaskantoisemmat päämäärät. Marja Vuori, MuT Järvenpää

5 JOHTOKUNNAN KUULUMISIA Aloitamme uuden palstan Satakieli-lehdessä. Tältä sivulta voit lukea ajankohtaisista asioista, joita koulun johtokunnassa on syksyn aikana käsitelty. Koulun talous on tasapainossa ja vuosi on kulunut budjetin mukaisesti. Työn alla on nyt ensi vuoden budjetin suunnittelu. Haemme ylimääräistä valtionavustusta muiden steinerkoulujen lailla vuodelle Valtionosuusuudistuksessa steinerkoulujen valtionosuudet pienenivät, vaikkei se ei ollut uudistuksen tarkoitus. Budjetin suunnitelussa otetaan myös huomioon säästäminen tulevaa F-rakennusta varten. Koulun oppilasmäärä on nyt 271 oppilasta, joista 1 9-luokkalaisia on 207 ja lukiolaisia 64. Juhlasaliin remontoidun lattian suojaksi on hankittu suojamatot. Juhlasali on nyt taas vuokrattavissa juhlakäyttöön. D-rakennuksen katto on vuotanut ilkivallasta johtuen. Katolta oli irrotettu tarkistusluukun kansi. Vahingot eivät onneksi olleet suuret ja koulun vakuutus korvaa korjaukset. B- ja D- rakennusten väliin on tulossa verkkovarasto vielä syksyn aikana. E-rakennuksen takuukorjaustyöt aloitettiin elokuussa ennen koulun alkua. Työt jatkuivat taas syysloman. Seinien laseeraus tehdään myöhemmin, joten toistaiseksi seinät jäävät valkoisiksi. Työn jälkeä voi käydä ihailemassa esimerkiksi kuudennessa luokassa. Kouluisäntä Ilkka Hänninen kiertää opettajien kanssa tarkistamassa pulpettien kunnon. Pulpetit on numeroitu ja niiden kunnon on oltava hyvä myös keväällä, kun ne luovutetaan seuraavalle oppilaalle. Koulumme on ilmoittanut olevansa kiinnostunut siviilipalvelusmiehestä, joka voisi toimia koulussa avustajana. Odotamme yhteydenottoa sopivalta hakijalta. Joulukuussa valitaan taas uudet jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle. On tärkeää saada johtokuntaan mahdollisimman monenlaista osaamista. Tervetuloa mukaan! Johtokunnan puolesta, Juulia Salonen pj.

6 TUNNELMIA 5. LUOKAN KASVIOPIN TUNNILTA Vihkotyö: Annimari Minusta kasvioppi oli mukavaa. Opin paljon kukista, puista, sanikkaisista, sammalista ja jäkälistä. Minua kiinnostivat eniten levät ja sammalet. Me teimme retken lähimetsään, jossa näimme sammalia, jäkälää, sieniä ja sanikkaisia. Minusta kasvioppi oli hyvä jakso. Joona Minua jännitti, kun tulin vitoselle, mutta tämä olikin mukavaa. Kasviopissa minä pidin eniten retkestä, jossa näimme sananjalkoja ja jäkäliä, myös sammalia. Luonto on ihana asia. Pidin myös siitä, kun tutkimme erilaisia leviä esim. rakkolevää. Peppi-Lotta Opimme tuntemaan esim. jäkälät, sammalet, levät, sienet, havupuut ja kukkakasvit. Hauskinta olivat levät. Opettaja toi meille rakko- ja sinilevää sekä ahdinpartaa kouluun näytille. Se oli kiva kokemus. Ahdinparta tuntui vedessä pehmeältä. Kun sen nosti, se tuntui langalta. Rakkolevä oli vedessä kovaa. Kun sen nosti, se tuntui hiukan pehmeältä. Pääsimme myös maalaamaan esim. voikukka, lilja ja oma kukka ne olivat kaikki haastavia tehtäviä! Niitä oli kyllä kiva maalata! Pihla

7 Ruusu Kaunis, punainen, täyteläinen, sulotar. Sen terälehdet muodostavat kauniin kupin. Kun sanon sen nimen, päässäni soi kellot. Ruusu, ruusu, se kaunis on. Aino-Sophia Sienimetsä Vesi sataa ropisten, huomenna kun heräilen, metsään menen. Sienen näen. Kanttarelli keltainen, noussut se on valohon. Tuolla on kirkasvärinen, valkopilkullinen, houkuttelevannäköinen. Haen sen ei, se on myrkyllinen. Ruusu Kesällä ruusu tuo kaunokainen, kesän mahtavimman tuoksun luo. Taas syksyllä, kun ruusunmarja pensaassa punertaa, (niin) voisin ottaa sen, mutta piikki sormeeni lipsahtaa. Kuusenkäpy Kuljin metsässä suurta kuusta katsomaan. Kuusen oksa heilahti, käpy sieltä tipahti, orava kuusesta hypähti. Kuusen siemenet ilmassa lenteli pikku siivillään, kun käpy kuivahti. Ronja Vihkotyö: Inka-Lilja

8 henkilökunta esittäytyy musiikinopettaja outi järvelä Tuomo Oksanen Outi, milloin tulit kouluumme ensimmäisen kerran musiikinopettajaksi? Aloitin samaan aikaan Ewyn kanssa 1997, muistaakseni. Opinnot Sibelius-Akatemiassa olivat jo tuolloin loppusuoralla. Olitko ollut musiikinopettajana jo muualla ennen kuin tulit meille? Olin ollut Järvenpään yläasteella musiikinopettajana. Olin pitänyt MLL:n muskaria Espoossa, opettanut pianoa Fazerin musiikkikoulussa Helsingissä, ja minulla oli ollut paljon piano-oppilaita sitä ennen. Aloitin opettajanurani opettamalla naapureitten lapsia, kun olin 14-vuotias. Olit muutaman vuoden ajan poissa meiltä. Mitä puuhailit tänä aikana? Olen ollut useamman vuoden kotona lasten kanssa. Kaikki, joilla on pieniä lapsia perheessä, tietävät, millaista kotiäidin työ on hurjan työlästä ja ihanaa samalla. Olimme perheen kanssa paljon Englannissa, ja pidin suomalaista muskaria meillä kotona pari kertaa viikossa. Toimin myös kanttorina Lontoon suomalaisella kirkolla. Häämarssit, virret ja urut tulivat tutuiksi.

9 Miltä tuntui palata kevätlukukauden alussa 2010? Oliko koulumme muuttunut? Odotin kovasti töitten alkamista, olin innoissani! Koulu on muuttunut pienestä maalaiskoulusta. Jouduin aikoinaan opettamaan milloin missäkin ja usein siirtymään toiseen tilaan kesken tunnin. Tilat ovat suorastaan ylelliset nykyään. Musiikkiluokka kaipaa kyllä kuitenkin vielä kohennusta. Mikä musiikin opettamisessa on hauskinta ja mikä vaativinta? Musiikinopettajana on mukavinta olla keskellä luovaa prosessia, kun työstetään ja harjoitellaan jotain. Vaativinta on eri ikäisten oppilaiden tunteja peräkkäin. Ei voi yhtään viipyä tunnelmissa, eikä saa olla yhden ryhmän kanssa pitkään. Toimit musiikin opettamisen ohessa myös 9. luokan luokanvalvojana. Mitä haluaisit kertoa tästä puolesta työssäsi? Jaan homman Kostin kanssa, niin eiköhän se suju. Täydennämme toisiamme. Ysit ovat ihania. Luokanvalvojan tehtävät eivät ole erityisen hauskoja, mutta porukka on niin mukavaa, että teen niitä mielelläni. Otan sen ilman muuta kunniatehtävänä. Soitat useita instrumentteja, mitä? Työssäni säestän oppilaita päivittäin pianolla. Klassista pianoa en ole soittanut pitkiin aikoihin, vaikka se pääaineenani pyrin akatemiaan. Osaan ohjata oppilaita soittamaan kitaraa, bassoa, lyömäsoittimia ym. sen verran kuin luokassa tarvitsee. Nokkahuilusta olen suorittanut sivuainetutkinnon. Se ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu, vaan jouduin menemään keskiaikaisen musiikin kurssillekin. Laadukkaan äänen saamista huilusta harjoiteltiin paljon opettajan kanssa. Soittaminen on lähellä sydäntäsi, entäpä laulaminen? Klassisen laulun ihanne bel canto -ääni on vuori, jolle edelleen yritän kiivetä. Olen opettajani Ritva Eerolan mukaan sentään oikeilla jäljillä. Rytmimusiikkiin ja musikaaleihin ääneni sopii luonnostaan. Olen saanut olla aikanaan mukana Savonlinnan oopperajuhlakuorossa, ja olen laulanut myös piirretyissä elokuvissa. Ihania kokemuksia, joista olen oppinut paljon. Pystyn työssäni koko ajan edelleen hyödyntämään kokemaani. Millaista musiikkia kuuntelet vapaa-aikanasi? Vapaa-aikanani en kuuntele paljoa. Taustamusiikkia en ollenkaan, sillä se häiritsisi kauheasti. Joskus, kun lapset ovat hankalia, laitan barokkimusiikkia soimaan, ja tasapaino löytyy taas. Olen pyrkinyt löytämään laadukasta lastenmusiikkia, vanhat Mörrimöykky-levyt ovat aarteita hienoine sovituksineen. Katsoim-

10 me Tosca-oopperan televisiosta viikonloppuna. Pyrin pääsemään paikan päälle, jos baritoni Juha Uusitalo laulaa jossain. Ai niin, olemme lasten kanssa myös Maria Lund ja Fran Perea -faneja. Kertoisitko jotain harrastuksistasi? Toivoisin harrastavani ulkoilua ja liikuntaa, teatteria ja oopperaa. Käytännössä keräilen kotona leluja lattialta. Mikä on lempiruokasi? Lempiruokiani ovat koulumme keittiön ruoat. Senkin takia tämä on paras paikka! Onko kodissasi lemmikkieläimiä? Meillä oli Ami-niminen koira, kun olin lapsi. Se oli hauska ja hyvin inhimillinen, meidän perheessä ainoa, joka ei puuhaillut musiikin parissa. Rakastimme sitä kovasti. Ehkä hankimme pian koiran. Meille sopisi parhaiten tällä hetkellä ns. hoitokoira, joka ei kuitenkaan asuisi meillä. Jos siis joku haluaa antaa koiransa meille vähäksi aikaa hoitoon, niin ottakaa yhteyttä. Mikä on elämäsi motto? Kiitollinen pitää ymmärtää olla. Vantaan seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSVUOSIKOKOUS pidetään torstaina klo E-rakennuksessa Vantaan seudun steinerkoululla, Satakielentie 5, Vantaa. ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle 5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näiden varahenkilöt 6. Hyväksytään tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle sekä vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksu 7. Lukion materiaali- ja kiinteistötukimaksun maksukäytännön muuttaminen 8. Uuden johtosäännön hyväksyminen 9. Käsitellään muut asiat, jotka on kirjallisesti esitetty johtokunnalle vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta TERVETULOA! 10

11 Me tulimme maanantaina kouluun ja lähdimme bussille. Bussimatka meni aika nopeasti, vaikka kestikin puolitoista tuntia. Kun saavuimme Eerikkilään niin siellä oli vähän kosteaa, mutta muuten ihan aurinkoista. Eerikkilä oli hieno paikka, paitsi huoneisiin oli vähän piirrelty. Ruoat olivat tosi hyviä ja juomatkin. Eerikkilässä oli hirvittävästi ohjelmaa, kuten seinäkiipeilyä, niksikoulu ja kaikenlaisia urheilulajeja. Leirikoulussa käytiin uimassa ja viimeisenä iltana rantasaunassa sekä uimassa järvessä. Paikka oli urheilullinen ja kiva alue. Kivointa leirikoulussa oli melkein kaikki ohjelmat, mutta jos on pakko sanoa, niin ehkä parasta oli kun sai olla vapaa-ajalla!!!! Miikka Luotonen Lähdimme leirikouluun bussilla. Bussimatka kesti noin tunnin ja vähän päälle. Kun saavuimme Eerikkilään niin veimme laukut Hirsihoviin ja lähdimme päätalolle. Hirsihovi oli vanhin rakennus. Yövyimme huoneissa, minä nukuin Effin ja Saran kanssa huoneessa kahdeksan. Eerikkilä oli todella kaunis paikka järvineen ja metsineen. Me ruokailimme ravintolarakennuksessa Hirsihovin vieressä. Ruoka oli todella hyvää! Hauskinta leirikoulussa oli... kaikki! Ohjelmaa 6. luokka leirikoulussa eerikkilässä 11 oli paljon mm. seinäkiipeilyä, melontaa, sirkustelua, salibandyä, uintia ja muuta sellaista. Torstaina palasimme koululle takaisin. Leirikoulussa oli oikein mukavaa. Vilja Mäkinen Leirikoulumme pidettiin Eerikkilän urheiluopistossa. Bussimatka kesti n. puolitoista tuntia. Aamuisin jouduimme heräämään jo klo 8, vaikka nukuimme sen jälkeen vielä 15 minuuttia. Päivämme olivat yleensä miltei täynnä ohjelmaa, mm. salibandyä, melontaa, uintia, erilaisia kilpailulajeja sekä seinäkiipeilyä. Hauskinta oli mielestäni seinäkiipeily ja melonta. Eräänä päivänä patikoimme Hämeen luontokeskukseen. Katsoimme siellä kalasääskistä kertovan ohjelman, jonka jälkeen kiersimme näyttelyssä. Vapaa-ajalla saimme olla huoneissamme, ulkona tai varata esim. tennis- tai jalkapallokentän ja mennä pelaamaan. Yleensä pelasimme huoneessamme pokeria. Yhdeksi illaksi meille oli varattu rantasauna ja samalla menimme myös järveen uimaan, vaikka vesi oli aika kylmää. Ruokalassa oli erittäin hyvää ruokaa, paljon parempaa kuin koulussa... Juomana oli hyvää kotikaljaa, erilaisia mehuja ja maitoa. Sää oli vaihteleva, joskus satoi, joskus paistoi. Leirikoulussa oli tosi kivaa ja se olisi voinut jatkua pidempäänkin. Hannes Lento-Hukkinen

12 12

13 vaeltamassa saariselällä 9. luokka teki alkusyksyllä perinteisen Lapin-vaelluksen Saariselälle. Tällä kertaa reitti kuljettiin toisinpäin kuin aiemmin, mutta yhtä mukavaa oli! Opettajista mukana olivat Eveliina Kaartinen, Sinikka Lukkarila, Kosti Honkavirta ja Jarno Paalasmaa. Oppilaat kertovat vaelluskokemuksistaan seuraavalla aukeamalla. 13

14 Ennen lähtöä Lappiin meidän piti tehdä kaikenlaista pakkaamisen lisäksi, esimerkiksi käydä pari kolme kertaa viikossa lenkillä ja sisäänajaa uudet vaelluskengät. Kiilopäälle saavuttuamme totesin heti, että onpa raikas ilma, kun on tottunut etelän ei-niin-raikkaaseen ilmaan. Vaeltaminen ei tuntunut enää (toisena päivänä) niin raskaalta kuin ensimmäisenä päivänä. Maasto oli melko helppoa kuljettavaa. - - Taas päivän lopuksi istuimme nuotiolla, Kosti kertoi arvoituksia ja me yhdessä ratkoimme niitä. Toisen päivän jälkeen olikin tullut kerättyä hyvä määrä rakkoja jalkoihin ja oli ihanaa vetäistä puristavat vaelluskengät pois ja mennä nukkumaan. Lapin-vaelluksesta jäi kokonaisuutena hyvä fiilis. Tuli ylpeä tunne, kun oli jaksanut vaeltaa koko kilometriä ja kantaa mukana kaikkea, mitä tarvitsi. Ja nyt tietää, että selviäisi myös tuollaisissa olosuhteissa. Olin yllättynyt monista asioista: kännykässä oli kenttää koko ajan, ei ollut lintuja paitsi kuukkeleita, oli yllättävän lämmintä eikä satanut juuri ollenkaan. Lisäksi laihduin ja voimistuin matkan aikana. Kaikin puolin jäi hyvä mieli! Vaellus oli ehdottomasti kaikkien kouluvuosiemme kohokohta. Loppumatka oli paras osa, koska kiipesimme tuntureille, ja sieltä oli todella hienot maisemat ympärille ja oikeasti näki, millainen Lappi on. Tuulesta oli kuitenkin jotain hyötyäkin, sillä onnistuimme sen avulla näkemään poroja hyvin läheltä, koska ne eivät haistaneet meitä. - - Joukossa oli myös kokonaan valkoinen poro. - - Porojen näkeminen oli mahtava lopetus reissulle. Tunnelma vaelluksella oli mielestäni hyvä koko ajan. Matkalla oppi uusia asioita ihmisistä, jotka on tuntenut kahdeksan vuotta, se on aika hyvin. Matka toi ehkä hieman lisää yhteishenkeä luokkaan. 14

15 kiilopäältä kohti tuntureita Vaellukselle riitti valmisteltavaa, tietysti iso osa tehtiin viimetingassa. Bussiin kiipesimme lauantaina Sanomattakin oli selvää, että bussimatkoista muodostuisi matkan kohokohtia. Sunnuntaiaamuna parin tunnin unien jälkeen lähdimme Kiilopäältä kohti tuntureita. Ensimmäinen päivä oli raskain, koska en saanut rinkkaa säädettyä kunnolla. Ensimmäiset tuntemukset tuntureilla olivat hieman, sanottakoon nyt epätoivoisia. Mutta kyllähän me siitä selvittiin. Monilla telttaryhmillä oli vaikeuksia teltan kanssa, koska se oli aina kylmä. Meidän telttaryhmällämme ei ollut sellaista ongelmaa, koska lämmitimme teltan joka ilta sivistyneellä kortinpeluulla ja viisaalla jutustelulla. Toisena päivänä vaeltaminen oli huomattavasti hauskempaa kuin edellisenä. Rinkka toimi ja olo oli varsin virkeä. Isoimmat ongelmat syntyivät trangian kanssa, joka ei suostunut toimimaan kunnolla. Yleensä tuollaisissa tilanteissa suomalaiset laatusanat auttavat, nyt niistäkään ei ollut apua. Tiistai eli kolmas päivä oli helppo, 8 kilometriä kävelyä ilman rinkkaa saunalle, sitten saunaan ja jääkylmään veteen uimaan, ja lopuksi 8 kilometriä takaisin telttapaikalle. Keskiviikkona oli käveltävänä 18 km. Vaikka 18 km on paljon rinkat selässä, ei se tuntunut ylitse pääsemättömältä esteeltä. Kun saavuimme viimeiselle yöpymispaikalle, olivat Savosta tulleet lukiolaiset levittäytyneet koko alueelle. No eipä siinä muu auttanut kuin pystyttää teltta pensaan päälle. Pensaista ja muista häiriötekijöistä huolimatta muistan nukkuneeni joka yö hyvin. Viimeisenä päivänä käveltävää oli 12 km. Tämä matka mentiin aika lyhyillä tauoilla, koska jokainen halusi päästä pois tuntureilta suihkuun, syömään ja bussiin. Noin kilometrin kävelyn jälkeen ryhmä jakautui kahteen ryhmään, Jarnon ja Kostin ryhmään. Kostin valitsema reitti oli lyhyempi, mutta siellä oli enemmän nousuja ja laskuja, joten valitsin Jarnon reitin. Vaikka Kostin reitti oli tosiaan lyhyempi, ehdimme silti aikaisemmin Kiilopäälle. Takaisintulomatka oli hulvaton, siitä mieleen jäi yksi erityinen kappale. Vaikka vaellus oli rankka, se oli unohtumaton kokemus. Ne, jotka eivät olleet vaelluksella, jäivät paljosta paitsi. Ville Ruokonen 15

16 FILOSOFI SUURTEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ Ulla Ahmavaara ja Jarno Paalasmaa Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustaja, filosofian professori Reijo Wilenius täytti tänä vuonna 80 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme parin vuoden takaisen mutta yhä ajankohtaisen haastattelun. 16

17 Takanasi on pitkä ura ammattifilosofina. Miten se alkoi ja mistä kiinnostuksesi filosofiaan oikein heräsi? Se alkoi jotenkin sisältä päin, ei meillä kotona eikä liioin koulussakaan siihen aikaan ollut sen suuntaista virikettä, vaikka koulu olikin muuten hyvä. Joskus 15-vuotiaana ostin kirjakaupasta ensimmäisen filosofisen kirjani, Schopenhauerin Pessimistin elämänviisaus, joka vastasi silloista murrosikäisen mielialaani ja sitten aloin lukea enemmän sellaisia kirjoja. Samoihin aikoihin keskustelukumppaninani oli Jarmo Visakorpi, joka myöhemmin toimi Tampereen yliopiston rehtorina. Hän oli luonnontieteellisesti suuntautunut ja minusta taas tuntui ehkä näin voi sanoa jälkeenpäin että todellisuus on jotenkin syvä. Perustunteeni, ettei pelkkä aistittava pinta ole koko maailma, oli tuskallinenkin tunne pääsenkö koskaan syvemmälle? Etsin oikeastaan sellaista filosofia, joka auttaisi pääsemään syvemmälle. Kyllä Schopenhauerilla oli tällaista ajattelua ja sitten löysin muitakin. Löysin myös Rilken runouden. Tutustuin Steineriin oikeastaan kahdelta taholta, opiskelutoverini Henry Bromsin ja filosofian professori Erik Ahlmanin taholta. Hän tavallaan yhdisti filosofian ja tällaisen syvyysetsinnän. Vaikka menin yliopistoon opiskelemaan lähinnä historiaa, löysin kuitenkin Ahlmanin. Hän ei ollut mikään loistava luennoitsija, mutta puhutteli, ja rupesin opiskelemaan filosofiaa. Toimit pitkään Jyväskylän yliopistossa filosofian laitoksen johtajana. Miten Ahlmanin ja von Wrightin ajatukset vaikuttivat toimintaasi? Ahlman oli minuun eniten vaikuttanut opettaja filosofiassa, vaikka von Wright oli myös merkittävä. Von Wright oli hyvin laajakatseinen, ymmärsi ajatuksiani, pyrkimyksiäni ja hyväksyi ne. Hän tarkasti myös lisensiaatintyöni ja väitöskirjani. Minulla oli sikäli hyvä onni, että nämä kaksi sattuivat peräjälkeen hoitamaan käytännöllisen filosofian professuuria. Hoidin ensin Helsingissä vuodesta 1966 käytännöllisen filosofian professuuria kevätlukukaudet, kun professori Hintikka oli Amerikassa. Samaan aikaan olin luokanopettaja steinerkoulussa. Vuonna 1972 minut kutsuttiin Jyväskylän yliopistoon. Siellä oli kiinnostavaa rakentaa laitosta, koska ilmapiiri oli avoin. Siellä opiskelija ehdotti laitosneuvostolle, että otetaan Steinerin Vapauden filosofia tutkintovaatimuksiin eikä minulla ollut mitään sitä vastaan. Mitä hyötyä on filosofiasta? Paras hyöty filosofiasta on, että oppii katsomaan asioita monelta eri näkökulmalta. Totuus on usein eri näkökulmien välissä. Hegel ja Steiner tarkoittivat elävällä ajattelulla sitä, että jotakin ilmiötä lähestytään monelta eri puolelta. Von Wright oli myös tätä mieltä. Muistan, kun 70-luvun alussa oli kova taistolaisvaihe filosofiassa ja 17

18 von Wright piti esitelmän filosofian tehtävästä seminaarissa, jossa oli paljon marxilaisia filosofeja. Hän sanoi filosofian tehtäväksi oppia liikkumaan näkökulmasta toiseen, vaikka läsnäolijat olivat lähinnä sitä mieltä, että he ovat löytäneet sen oikean näkökulman. Minusta se on parasta mitä filosofialta voi saada. Samaan suuntaan vaikuttaa Steinerin esitelmä 12 maailmankatsomuksesta, jotka eri puolilta lähestyvät todellisuutta. Tältä pohjalta olet tehnyt kirjasi Aatteiden maailma. Sain silloin apurahan kirjoittaakseni sen, vaikka olin kyllä pitänyt luentoja aiheesta. Oli varsin vahva elämys, kun oli aikaa eläytyä erilaisiin filosofisiin suuntauksiin. Kaikki alkoi tuntua minusta jollain tavalla oikealta silloin kun oli siinä sisässä. Vähitellen hahmottui kokonaisuus. Ehkä tulevaisuuden ihminen oppii tällä tavalla kävelemään maailman ympäri, oppii liikkumaan näkökulmasta toiseen, mikä sulkee pois fanaattisuuden, joka paljolti johtaa sotiin ihmisten välillä. Sinulla on muutenkin laaja kirjallinen tuotanto; yhteiskuntafilosofiaa, Snellman-tutkimusta ja kasvatuskysymyksien pohdintaa. Miten arvioisit omaa kirjallista tuotantoasi? Mitä kirjoistasi pidät merkittävimpänä tai parhaiten onnistuneena? Onko hahmotettavissa pääteosta? Muutama vuosi sitten ajattelin, että haluaisin oikeastaan kirjoittaa kaikki kirjani vähän uusiksi. Ainoa, johon en olisi tarttunut, on Kolme näkijää ja tekijää, joka käsittelee klassikoitam-me Runebergiä, Lönnrotia ja Snellmania. Se valautui jotenkin muotoonsa. Samoin ehkä myös kirja Mitä on ihminen? Vaikka sen uuteen painokseen teinkin muutoksia, mutta lähinnä sellaista kannan ottamista nykyiseen keskusteluun, jota seurasin. Kaikkein eniten myyty on minun kuivin kirjani Kasvatuksen ehdot. Sitä olen hämmästellyt. Se tuli yliopistojen tutkintovaati-muksiin ja se käännettiin myös eri kielille. Se on ainoa josta tienasin vähän enemmän. Senkin haluaisin kirjoittaa uudestaan. Haluaisin saada ehkä tulevaisuuden siihen elämää. Väitöskirjani tein kovin huolellisesti. Sen jälkeinen kirja Koulu ihminen oppii tällä ja nyky-yhteiskunta on ollut tietyssä mielessä ehkä vaikuttavin, koska silloinen tavalla kävelemään opetusministeri Virolainen kertoi saaneensa siitä perusteet saada keskustapuolue peruskoulun puolelle. Näytti maailman ympäri, oppii liikkumaan nimittäin siltä, että se asettuu vastaan. Tällöin peruskoulu ei olisi toteutunut. näkökulmasta Kirjoitin sen steinerkoulun pohjalta, mutta perustelin yleensä yhtenäis-koulumuodon. toiseen. 18

19 Sosiaalinen jalanjälki elämän tarkoituksena Olet pohtinut paljon myös suuria metafyysisiä kysymyksiä ja kirjoittanutkin niistä. Miten näet elämän tarkoituksen? Sitä pohdin kirjassani Mitä on ihminen? Nyt puhutaan paljon ekologisesta jalanjäljestä. Se miten ihminen vaikuttaa luonnonympäristöön, on tärkeää, mutta minusta vielä tärkeämpi on sosiaalinen jalanjälki, mitä ihminen jättää inhimilliseen ympäristöönsä. Siinä on paljon elämän tarkoitusta, että myös tämä jalanjälki olisi hyvä. Vaikka emme tietoisesti sitä tarkoita, vaikutamme koko ajan inhimilliseen ympäristöön sillä, millä mielellä olemme ja miten puhumme ja toimimme. Lapset ovat tälle herkimpiä. Parasta on jos voi tukea toisia ihmisiä, jotkut tukevat taloudellisesti, jotkut sosiaalisesti, jotkut henkisesti. Kirjassani päädyn siihen, että opettajan tehtävä on auttaa jokaista löytämään omat kykynsä ja oma tiensä, jossa ne kyvyt tulevat parhaiten yhteiseksi hyväksi. Itsensä kehittäminen tulevaisuuden ehtona Entä miten näet tällä hetkellä ihmiskunnan tulevaisuuden? Se on tällä hetkellä aika avoin sen vuoksi, että ihminen on saavuttanut tietyn toiminnan vapauden. On todellinen vaara, että mennään suohon. Olen kuitenkin optimisti. Kun on menty riittävän pitkälle materialismiin ja sen seurauksiin käytännöllisen materialismin seurausta on esimerkiksi luonnon tuhoutuminen, se että ei nähdä juuri muita arvoja kuin aineelliset arvot syntyy vastavaikutus. Kaikissa ihmisissä piilee kyky elää muistakin arvoista, kuten toisen ihmisen arvosta ja henkisistä arvoista käsin. Ongelmana on arvojen tasa-painohäiriö. Ihmisen ja ihmiskunnan elämä toimii hyvin kun siinä vallitsee tietty tasapaino aineellisen, sosiaalisen ja henkisen välillä. Tasapaino voi olla myös yhteiskunnan rakenteessa, kuten Steiner esitti kolmijäsennysteoriassaan. Opiskelijoita tavatessaan tulee optimistiseksi tulevaisuuden suhteen. Uskon, että pyrkimys tasapainoisempaan elämään ja itsensä kehittämiseen vähitellen vahvistuu. Minuun teki aikanaan vaikutuksen, kun kirjailija Aitmatov Suomessa käydessään käsitteli ekologisia ongelmia, sotia ym. ja teki siitä yllättävän johtopäätöksen: Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta, ellei ihminen lähde kehittämään itseään. Ihmisessä täytyy vähitellen tapahtua muutos, että saadaan ratkaisut ympäristöongelmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja sotilaallisiin konflikteihin. Luulen, että Suomessa 1800-luvun vahva itsekasvatuksen impulssi tulee vahvistumaan. Etsitään vain uusia menetelmiä saada parempi ote itseensä. 19

20 Yksilöitä ei saa samaan muottiin Koko maailman elämäntapa on muuttunut paljon nykyaikana; mitä oleellisia muutoksia on tapahtunut? Jo filosofi Hegel näki kaikkein suurimman kaaren ihmiskunnan kehityksessä, yksilön vapautumisen. Sitä ilmaisee mm. demokratian kehitys ihmiset haluavat itse osallistua yhteisiin asioihin. Tästä seuraa elämäntavan yksilöllistyminen, kuten saksalainen sosiologi Ulrich Beck toteaa. Ihmisiä ei saa enää pysyvästi samaan kaavaan. Ongelmana on, johtaako kehitys samalla kylmyyteen, itsekkyyteen, kiinnostukseen vain itsestä vai kehittyykö myös yhteisöllisyys. Eli tuleeko taloudellisten arvojen rinnalle vahvemmin muita arvoja? Oikeastaan mm. Snellman-korkeakoulu ja steinerkoulut ovat olemassa sitä varten, että ne pitävät esillä näitä muitakin arvoja. Tulevaisuus riippuu kasvatuksesta. Kun kerran kuolen, kuolen tiellä Olet pohtinut myös jälleensyntymisen ja kuolemattomuuden mahdollisuutta ja todennut jälleensyntymisen ajatuksen vahvistavan moraalia. Perustelisitko? Tämä on kysymys josta voidaan keskustella, sen ei tarvitse olla vain uskon asia. Tosin jollei ihmisellä ole jotain tuntoa siitä, että toisessa ihmisessä tai myös itsessä on jotain pysyvääkin, on siitä vaikea keskustella. Se on perustunto, joka minulla oli jo varhain. Läheisten hautajaisissa minulla ei ollut sellaista oloa, että hän on kokonaan hävinnyt vaan että hän on, vaikka vain toisella tavalla. Erik Ahlmanin mukaan jälleensyntymisen ajatus vaikuttaa ihmiseen eettisesti. Silloin ei ole vain juridisessa vastuussa teoistaan. Monet ajattelevat, että voi tehdä melkein mitä vain, kunhan ei riko lakia. On joitakin moraalisia lainalaisuuksia, jotka vaikuttavat minussa itsessä. Ahlmanin mukaan oikeudenmukaisuus ei toteudu yhdessä elämässä. Yksi elämä on pätkä tietä keskellä metsää, joka ei johda mihinkään kuten persialainen runoilija Hafiz sanoi: Kun kerran kuolen, kuolen tiellä. Taloudellisesta kasvusta henkiseen kasvuun Käytännön tasolla olet toiminut hyvin konkreettisesti. Olet perustanut Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun. Miksi? Minulla on ollut taipumus toteuttaa ajatuksiani. Kriittinen korkeakoulu oli perusteilla jo Vuodesta 1966 olin kuraattori Suomen teiniliitossa, jossa tutustuin myöhempiin huomattaviin poliitikkoihin, kuten Tuomiojaan, Volaseen ja Liikaseen. Teiniliiton hallituksessa oli nuorissa tulevaisuuspotentiaalia. Samaan aikaan olin hoitanut professuuria yliopistossa, jossa oli samaa henkeä. 20

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään musiikkiluokalla opiskelusta sekä nauttimaan nykyisten musiikkiluokkalaisten esityksistä ti 28.2.2012 klo 18.30 Kirkonkylän koulun

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010 Kevättuutti 2010 PÄÄKIRJOlTUS Kesää edeltaviä hajanaisia ajatuksia Vaikkei kesän olemassaoloa juurikaan näinä aikoina pysty hahmottamaan tämän lumenpaljouden keskellä, yksi asia kuitenkin kertoo kesän

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot