Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa"

Transkriptio

1 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa Timo Hautalampi, Maj-Len Henriks-Eckerman, Kerstin Engström, Hannu Koskela, Pekka Saarinen ja Jarmo Välimaa Työterveyslaitos, Turku Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006

2 2 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006

3 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa JULKAISUTIEDOT Julkaisu: Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18, Työterveyslaitos, 2006 ISBN , ISSN Kirjoittajat: Timo Hautalampi, Maj-Len Henriks-Eckerman, Kerstin Engström, Hannu Koskela ja Pekka Saarinen Otsikko: Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa PROJEKTITIEDOT Tutkimusprojekti: Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa ilmastointiratkaisujen avulla Vastuullinen osasto: Työterveyslaitos, Turku Rahoittaja: Työsuojelurahasto Projektin kesto: 1/ /2005 TTL:n projektinumero: Painopäivämäärä: tammikuu 2006 Julkaisuvapaa: heti Sivuja: liitesivua Painos: 1 TIIVISTELMÄ Vesimaalien yleistymisestä huolimatta maalarit altistuvat edelleen maalaustyössä liuotinaineille ja isosyanaateille. Vesiperusteiset maalit lakataan edelleen isosyanaatteja sisältävillä lakoilla. Tutkimuksen tarkoituksenana oli löytää kustannustehokkaita keinoja, joilla saadaan pienennettyä maalareiden ja autokorjaamon työntekijöiden altistumista maalausprosessin aikana. Tutkimus aloitettiin kartoittamalla noin 20 Turun lähistöllä sijaitsevan automaalaamon tilanne kemikaalialtistumiseen vaikuttavien seikkojen osalta. Tämän jälkeen tehtiin tarkempia mittauksia viidessä maalaamossa, joissa ilmanvaihto vaihteli painovoimaisesta nykyaikaiseen huippumaalaamoon. Maalaamojen ilmanvaihto tutkittiin mittaamalla tulo- ja poistoilmavirtoja, tutkimalla savukokeilla ilman virtaussuuntia ja painesuhteita ja tekemällä ilman virtausnopeuden mittauksia. Näissä maalaamoissa tutkittiin työntekijöiden altistumista eri työvaiheiden aikana ja haettiin työvaiheet, joissa altistus on suurinta. Näihin työvaiheisiin haettiin työhygieenisiä ja ilmastointiteknisiä ratkaisuja, joilla altistusta voidaan pienentää. Ruiskun pesu oli työvaihe, joka altistaa hyvin voimakkaasti liuotinaineille. Tässä työvaiheessa onkin aina käytettävä asianmukaista hengityksensuojainta ja hanskoja eikä käsiä saa pestä liuottimella. Maaliruiskun pesua varten kehitettiin esimerkkiratkaisu maalinpesupisteen järjestelyksi. Isosyanaattipitoisuudet puolestaan olivat suurimpia maalien ja lakkojen ruiskutuksen yhteydessä ja näissä töissä onkin ehdottomasti käytettävä suojaimia. Maalauksen aikana tapahtuvaa altistusta voidaan pienentää lähinnä tehokkaalla ilmanvaihdolla ja suojaimien oikealla käytöllä. Työtavoilla ja töiden järjestelyillä voidaan vaikuttaa paljon työntekijöiden altistumiseen. Esimerkkinä huonosta töiden järjestelystä voidaan mainita pohjamaalaus tai maalattujen kappaleiden kuivatus maalaamon tiloissa. Maaliruiskun pesussa erilaisilla työtavoilla havaittiin liuotinainealtistuksessa jopa kymmenkertaisia eroja. 3

4 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 SUMMARY OF PUBLICATION Reference: Work Environmental Research Report Series 18, Finnish Institute of Occupational Health, Finland, ISBN , ISSN Authors: Timo Hautalampi, Maj-Len Henriks-Eckerman, Kerstin Engström, Hannu Koskela and Pekka Saarinen Title: Preventive ventilation measures to reduce chemical exposure in car painting shops PROJECT Research project: Preventive ventilation measures to reduce chemical exposure in car painting shops Department in Charge: Finnish Institute of Occupational Health, Turku Regional Office Financier: Finnish Work Environment Fund Project Duration: 1/ /2005 FIOH project number: Date of publication: January 2006 Permission to publish: Jan 2006 Pages: pages in appendix Volume: 1 ABSTRACT Workers are still exposed to isocyanates and solvents in car body repair shops despite the implementation of water based paints. The varnish applied on water-based paints still contains isocyanates. The main target of this research project was to develop technical and industrial hygienic solutions for small car body repair shops to reduce worker's exposure to chemicals during the painting process. Worker's exposure to isocyanates and solvents was measured during the painting process with portable instruments in five car body shops of different ventilation and occupational hygiene levels. Ventilation performance was studied by measuring air flow rate, air velocity and smoke tests. The highest solvent concentrations in the breathing zone were measured during the cleanup of the spray gun. Therefore, it is highly recommended to use the paint spray respirator and proper gloves when cleaning up the spray gun. The use of a fume cupboard in paint mixing and spray gun cleanup is preferable. A model solution for spray gun cleanup was developed in this project. Also the method of the cleaning of the spray gun affects a lot to the breathing zone concentrations. Concentrations of isocyanates were high in the painter's breathing zone when solvent-based paints were sprayed. The air concentrations were also high during spraying of the varnish on water-based paints. The exposure to chemicals during the painting can be prevented by effective ventilation and appropriate use of gas mask and clothing. Primers were applied to car bodies in a poorly ventilated preparation room without the use of a proper breathing respirator. It is recommended that all painting should be done in the spray booth. It is essential to improve the workers' awareness of the health hazards of the chemicals and the importance of using personal protective equipment. ESIPUHE 4

5 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa Tämä julkaisu on loppuraportti Työsuojelurahaston rahoittamasta tutkimuksesta "Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa ilmastointiratkaisujen avulla". Hanke alkoi marraskuussa 2002 ja päättyi vuoden 2005 lopussa. Automaalauksesta aiheutuva altistuminen ilmassa esiintyville epäpuhtauksille on merkittävä haittatekijä sekä automaalareille että autokorjaamoissa työskenteleville muille henkilöille. Ilmastointijärjestelmän ja työpisteiden järjestelyn vaikutus työntekijöiden altistukseen on suuri. Huolimatta vesiperusteisten maalien yleistymisestä, automaalarit altistuvat yhä työssään sekä liuotinaineille että isosyanaateille sillä maalipinta lakataan edelleen isosyanaatteja sisältävillä lakoilla. Isosyanaatit ovat hyvin herkistäviä aineita. Turun aluetyöterveyslaitoksen aikaisemmin tekemissä automaalaamoselvityksissä oli havaittu merkittäviä puutteita automaalaamojen ilmanvaihdossa ja työtavoissa, varsinkin pienissä korjausmaalauksia tekevissä automaalaamoissa, jonka johdosta tutkijaryhmä näki tarpeelliseksi tutkia tarkemmin altistukseen vaikuttavia tekijöitä ja etsiä keinoja altistuksen vähentämiseksi. Tutkimusta suunniteltiin vuonna 2001 ja tarkoituksena oli saada pienennettyä maalareiden ja autokorjaamon työntekijöiden altistumista liuotineineille, isosyanaateille ja muille reaktiivisille yhdisteille maalausprosessin aikana. Erityisesti pyrittiin ottamaan huomioon pienten maalaamoiden rajalliset resurssit. Lisäksi pyrittiin huomioimaan myös työtapojen vaikutus altistumiseen. Tutkimus aloitettiin kartoittamalla noin kahdenkymmenen Turun lähistöllä sijaitsevan automaalaamon tilanne kemikaalialtistumiseen vaikuttavien seikkojen osalta. Tämän kartoituksen jälkeen tehtiin tarkempia mittauksia viidessä automaalaamossa. Mittausten tarkoituksena oli löytää työvaiheet, joissa eniten altistutaan liuottimille ja isosyanaateille. Tutkimuksen mukaan suurin altistuminen isosyanaateille tapahtuu maalien ja lakkojen ruiskutuksen aikana. Suurimmat liuotinainealtistumiset tapahtuvat yleensä maaliruiskua pestäessä. Maalauksen aikana tapahtuvaa altistusta voidaan pienentää lähinnä tehokkaalla ilmanvaihdolla maalauksen aikana ja suojaimien oikealla käytöllä. Maaliruiskun pesua varten kehitettiin ehdotus maalinpesupisteen järjestelyksi. Suojaimia tulee kuitenkin muistaa käyttää myös pesun aikana. Mukana tutkimuksessa olivat Työterveyslaitokselta Timo Hautalampi, Maj-Len Henriks-Eckerman, Kerstin Engström, Hannu Koskela, Pekka Saarinen ja Jarmo Välimaa. Hankkeen kulkua ohjaavaan johtoryhmään ovat kuuluneet Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta, Ossi Jalonen Autoalan keskusliitosta, Päivi Piirilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, Timo Österberg Turun ja Porin työsuojelupiiristä, Antti Leino ja Jaana Aho Työturvallisuuskeskuksesta sekä Helinä Sairanen Metallityöväen liitto ry:stä. Tutkijat haluavat kiittää johtoryhmää aktiivisesta ja innostavasta toiminnasta hankkeen kuluessa. Turussa tutkijat 5

6 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KEMIKAALIEN TERVEYSHAITAT TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUSMENETELMÄT Esikäyntikierros maalaamoissa Mittaukset maalattaessa Mittauskohteet Epäpuhtausmittaukset Ilmanvaihdon toiminnan selvitys PID-mittaukset Pimex-kuvaukset Vertailuarvot Kemialliset yhdisteet Suojainsuositukset maalaustyössä Maalaamon ilmavirtausten mallinnus Testatut ilmanvaihtoratkaisut Mallinnusten reunaehdot TULOKSET Esikäyntikierros maalaamoissa Ilman epäpuhtauspitoisuudet maalattaessa Ilman epäpuhtauspitoisuudet ruiskun pesun ja maalin sekoituksen aikana PID-mittaustulokset maalausprosessin aikana Ilmanvaihdon mittaustulokset Maalaamo Maalaamo Maalaamo Maalaamo Maalaamo Pimex-kuvaukset maalinsekoituksen ja ruiskun pesun aikana CFD-mallinnuksien tulokset YHTEENVETO ALTISTUMISESTA TOIMINTATAVAT ALTISTUMISEN PIENENTÄMISEKSI TÄRKEÄT ASIAT ALTISTUMISEN VÄHENTÄMISEKSI KIRJALLISUUS Liite 1. PID-tulokset vakiokappaleen maalauksessa Liite 2. Mitatut isosyanaattipitoisuudet vakiokappaleen maalauksessa Liite 3. Mitatut liuotinainepitoisuudet vakiokappaleen maalauksessa Liite 4. Pimex-tulokset Liite 5. Ehdotus maalinpesupisteen järjestelyiksi 6

7 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa 1. Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää kustannustehokkaita keinoja, joilla saadaan pienennettyä maalareiden ja autokorjaamon työntekijöiden altistumista maalausprosessin aikana. Automaalauksessa esiintyy ilman epäpuhtauksina sekä hiukkasia että liuotinhöyryä. Hiukkasmaiset epäpuhtaudet syntyvät hionnan lisäksi itse maalauksessa maalisumun muodossa. Vesiperusteisten maalien yleistymisestä huolimatta useat maalit sisältävät liuottimia, jotka ruiskumaalauksen yhteydessä joutuvat ympäröivään ilmaan. Osa liuottimista haihtuu maalipisaroiden ollessa matkalla ruiskun suuttimesta kohteeseen ja osa haihtuu valmiin maalipinnan kuivuessa. Liuotinaltistavia työvaiheita ovat lisäksi maalin sekoitus ja ruiskun pesu. Myös kitit sisältävät liuottimia. Automaalien kovettajat ovat isosyanaattiipohjaisia, jonka monomeeri on yleensä heksametyleenidi-isosyanaatti (HDI). Isosyanaatit esiintyvät maalissa miltei kokonaan esipolymeerien (trimeerien) muodossa. Esipolymeerit ovat heikosti haihtuvia, mutta maalia ruiskutettaessa ne pääsevät vapaan monomeerin kanssa ilmaan. Sekä esipolymeeri että monomeeri ovat herkistävyytensä johdosta automaalauksen merkittävimpiä altisteita. Vesiperusteisten maalien yleistyminen ei ole poistanut automaalareiden altistumista sekä liuotinaineille että isosyanaateille sillä maalipinta viimeistellään edelleen isosyanaatteja sisältävillä lakoilla. Isosyanaatit ovat hyvin herkistäviä aineita. Kahdeksankymmentäluvulla isosyanaatit aiheuttivat jopa noin 30 ammattitaudiksi luokiteltua astmaa vuosittain. Isosyanaattien aiheuttamien ammattiastmojen lukumäärä on pienentynyt ja vuodesta 1999 tapauksia on ollut alle 10 vuodessa (Kemikaalit ja työ, Työterveyslaitos 2005). Osaltaan ammattiastmojen vähenemiseen ovat saattaneet vaikuttaa alidiagnosointi sekä alalta poistuminen oireiden alettua. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan noin viidesosa automaalaamoiden työntekijöistä kärsii astmaa muistuttavista oireista (Cullen 1996). USAssa on myös tutkittu eri tekijöiden vaikutusta isosyanaattien ilmapitoisuuksiin 33 autokorjaamossa mittaamalla isosyanaattipitoisuudet maalauskammiossa ja sen ulkopuolella, maalin sekoituksen ja ruiskun pesun yhteydessä sekä taustapitoisuudet (Woskie 2004). Maalarien altistumisen havaittiin olevan merkittävää maalauksen ohella myös maalin sekoituksessa ja ruiskun pesussa. Altistuminen oli suurempaa liikevaihdoltaan pienissä maalaamoissa ja kylmissä ulkoolosuhteissa. Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös isosyanaattialtistumisen yhteyttä eri työtehtäviin ja kammion ilmavaihtotehokkuuteen. Altistumisen havaittiin olevan pienintä, kun ilmanvaihtokerroin on suuri ja maalauskammiossa ilma jaetaan laajalta alalta katosta ja poistot ovat lattialla. Myös maalauskammion ulkopuolelta mitattiin merkittäviä pitoisuuksia. Hengityssuojaimien valinnassa, käytössä ja säilytyksessä havaittiin puutteita. Ihon suojaus oli vielä yleisemmin puutteellista (Sparer 2004). Automaalauksesta aiheutuva altistuminen ilmassa esiintyville epäpuhtauksille on merkittävä haittatekijä automaalareiden ohella myös muille autokorjaamoissa työskenteleville henkilöille. Automaalaus kuuluu toimialaluokkaan (Autojen korjaus ja huolto muualla kuin huoltoasemilla). Tämän toimialaluokan yrityksistä on 285 kappaletta sellaisia, joiden nimessä esiintyy merkkijono automaala. Automaalareita on Suomessa yhteensä hieman yli

8 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 Ilmastointijärjestelmän ja maalityypin vaikutusten työntekijöiden altistukseen on todettu olevan suuri. Muita altistukseen vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi maalattavien kappaleiden muoto, sijainti, käytetty maaliruisku sekä henkilökohtaiset työtavat ja kokemus (Engström 2000). Aikaisemmissa tutkimuksissa on maalauskammioista mitattu maalarin hengitysvyöhykkeeltä noin kolminkertaisia liuotinainepitoisuuksia HTP 15 min -arvoihin verrattuna. Vastaavat isosyanaattipitoisuudet ovat olleet jopa yli satakertaisia HTP 15 min-arvoihin verrattuna (Engström 2000). Automaalaamojen ilmanvaihdossa ja työtavoissa on havaittu myös puutteita, varsinkin pienissä korjausmaalauksia tekevissä automaalaamoissa. Automaalaamoiden ilmanvaihdon tekninen taso vaihtelee hyvin paljon. Se saattaa olla toteutettu yhden maalarin maalaamossa jopa painovoimaisesti, jolloin ilmanvaihtokerroin maalaamossa on jäänyt alle yhteen kertaan tunnissa. Suurimpia ilmanvaihtokertoimia on mitattu suurten maalaamoiden/autokorjaamoiden yhteydessä olevissa maalauskammioissa, joissa ilmanvaihtokerroin on ollut noin 300 1/h. Tuloilman jako ja poiston sijainti vaikuttaa ilmavirtojen suuruuden ohella hyvin paljon maalaamon ilmanvaihdon toimintaan. Ilmastoinnin puutteiden korjaaminen on nykyisellään hankalaa, koska ohjeita toimivien ilmastointijärjestelmien rakentamisesta automaalaamoihin ei ole. Toisaalta maalaustyötä tekevillä itsellään ei ole välttämättä tietoa siitä, mitkä ovat altistavimpia työvaiheita ja miten suojaimia tulisi käyttää. 2. Kemikaalien terveyshaitat Isosyanaatit ovat voimakkaasti reaktiivisia yhdisteitä, ja ne aiheuttavat terveydellistä haittaa. Suuret isosyanaattipitoisuudet voivat aiheuttaa akuutteja ärsytysoireita, kuten kutinaa, polttoa tai pistelyä nielussa, nenän tukkoisuutta ja ärsytysyskää. Ärsytysoireiden voimakkuus ja niiden ilmeneminen riippuvat isosyanaattipitoisuudesta. Äkillinen altistuminen suurelle isosyanaattipitoisuudelle voi aiheuttaa pysyviä hengitystieongelmia. Toisaalta altistumien hyvinkin pienille isosyanaattipitoisuuksille voi aiheuttaa herkistymistä. Herkistymisen yhteydessä kehittyy immunologinen vaste kyseistä herkistävää tekijää kohtaan. Tyypillistä on, että tauti kehittyy vähitellen ja sairastumista edeltää oireeton altistumisaika (latenssiaika). Yleisin isosyanaattien aiheuttama allerginen sairaus on astma, jonka oireina ovat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen erityisesti työoloissa tai työjaksojen aikana iltaisin ja öisin. Herkistymismekanismeilla syntyy myös isosyanaattien aiheuttama allerginen nuha, joskaan allerginen nuha ei ole yhtä yleinen kuin astma. Isosyanaatit aiheuttavat myös keuhkorakkulatulehdusta (alveoliittia), jonka oireina ovat kuumeilu, hengenahdistus, yleistilan lasku, jopa veriyskä. Alveoliitti on harvinaisin isosyanaattien aiheuttamista keuhkosairauksista. Isosyanaatit voivat herkistää myös ihoa, ja aiheuttaa kosketusihottumaa, mutta niiden aiheuttamat ihosairaudet eivät ole kovin yleisiä. Liuotinhöyryjen hengittäminen voi ärsyttää hengityselimiä ja limakalvoja sekä aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Pitkäaikainen suurten liuotinainepi- 8

9 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa toisuuksien hengittäminen vaikuttaa huumaavasti ja voi aiheuttaa hermostollisia oireita, kuten väsymystä, hermostuneisuutta ja unen häiriöitä. Liuotinaineet imeytyvät myös ihon kautta ja käsien suojaaminen on tärkeää. Liuottimet kuivattavat ihoa, aiheuttavat ärsytysihottumaa ja voivat aiheuttaa myös huumausta, väsymystä, pahoinvointia ja kroonisia hermostovaikutuksia. Roiskeet ärsyttävät silmiä. Vaikutukset voivat olla varsin voimakkaita, etenkin jos työtilassa on huono tuuletus ja hengityksensuojainta ei ole tai se ei ole riittävän hyvä. Paljon liuotintyötä tekevien terveydentilan seuranta työterveyshuollossa on tarpeen. 3. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena oli löytää kustannustehokkaita keinoja, joilla saadaan pienennettyä maalareiden ja autokorjaamon työntekijöiden altistumista liuotinaineille, isosyanaateille ja muille reaktiivisille yhdisteille maalausprosessin aikana. Toimenpide-ehdotusten laadinnassa pyrittiin ottamaan huomioon erityisesti pienten maalaamoiden rajalliset resurssit olosuhteiden parantamisessa. Hankkeessa tutkittiin työntekijöiden altistumista eri työvaiheiden aikana ja haettiin työvaiheet, joissa altistus on suurinta. Näihin työvaiheisiin pyrittiin löytämään työhygieenisiä ja ilmastointiteknisiä ratkaisuja, joilla altistusta voidaan pienentää. Tavoitteena oli myös antaa automaalaamoille ilmastoinnin suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja, joita voidaan käyttää apuna automaalaamoiden ilmanvaihtoa ja työtiloja rakennettaessa tai perusparannuksia suunniteltaessa. Malliratkaisujen laadinnassa käytettiin hyväksi tehtyjä mittauksia ja havainnointeja automaalaamoissa sekä maalaamoiden ilmavirtojen mallinnusta. 9

10 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, Tutkimusmenetelmät 4.1 Esikäyntikierros maalaamoissa Esikäynti tehtiin 22:een Varsinais-Suomessa sijaitsevaan automaalaamoon. Maalaamoita valittaessa tehtiin yhteistyötä Turun ja Porin työsuojelupiirin kanssa hyödyntäen piirin aikaisemmin tekemää automaalaamoiden kartoitusta. Osa maalaamoista oli kuitenkin sellaisia, jotka eivät olleet mukana työsuojelupiirin hankkeessa. Esiselvityksessä tehtiin haastatteluja, silmämääräisiä havaintoja, tutkittiin tilojen painesuhteita ja virtauskuvioita savuampulleilla ja joissakin maalaamoissa mitattiin ilman virtausnopeuksia maalauskammiossa kuumalanka-anemometrilla. Kaikissa maalaamoissa täytettiin viisisivuinen esikäyntilomake yhdessä maalareiden ja työnjohdon kanssa. Lomakkeen avulla selvitettiin seuraavia maalaamon käytäntöjä maalareiden ja muiden työntekijöiden lukumäärät käytetyt maalit ja liuottimet (onko vesimaalausta?, sisältävätkö maalit isosyanaattia?) ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet maaliruiskujen tyyppi suojainten käyttö ja säilytys maalauskammion, maalinsekoituspisteen, maalivaraston ja ruiskunpesupisteen ilmanvaihdon ja kohdepoistojen tyypit ilmanvaihtopiirustukset ilmanvaihtosuodattimien tyypit ja niiden vaihtotiheys maalauskammion geometria maalataanko tai kuivataanko maalattuja autoja tai osia hiomossa siivousperiaatteet ja siisteyden taso liuotinpyyhkeiden käyttö ja hävitys Lisäksi laskettiin ilmanvaihtokerroin kammion ilmavirran pohjalta ja tarkistettiin painesuhteet savuampullilla. 4.2 Mittaukset maalattaessa Mittauskohteet Mittauskohteiksi valittiin viisi ilmanvaihdoltaan eritasoista automaalaamoa, joissa mitattiin liuotinaine- ja isosyanaattipitoisuudet eri työvaiheiden aikana sekä hengitysvyöhykkeellä että kiinteissä mittauspisteissä. Maalaamot edustivat tyypillisiä suomalaisia maalaamoja. Mittauksilla pyrittiin kattamaan altistavia työvaiheita, kuten maalin sekoitus, pohja- ja pintamaalaus, lakkaus, maalin kuivatus ja työvälineiden pesu. Mittausten tarkoituksena oli selvittää maalarien altistumiseen vaikuttavia tekijöitä, jotta suositeltavat parannusehdotukset voitaisiin kohdistaa oikein. Kaikissa mittaustilanteissa käytettiin matalapaineruiskuja. Ilmanvaihdon toimivuuden tarkistamiseksi otettiin maalaamosta liuotinhöyrynäytteitä myös kiinteistä pisteistä ja poistoilmakanavasta maalauksen aikana. 10

11 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa Epäpuhtauspitoisuuksia mitattiin harkinnan mukaan myös varsinaista maalaustilaa ympäröivistä tiloista. Maalaamoissa käytettiin myös videokuvaukseen yhdistettyä liuotinpitoisuusanturia maalaustyön altistumisen havainnoimiseksi. Maalattavana testikappaleena käytettiin kaikissa maalaamoissa konepeltiä, jonka koko oli 1,3 m². Kappale oli maalauksen aikana sijoitettu pukkien päälle noin cm:n korkeudelle. Tarkempiin mittauksiin valittiin seuraavat viisi maalaamoa: Maalaamo 1 Maalaamossa oli yksi maalari ja lisäksi osa-aikainen avustaja. Ilmanvaihto oli sekä maalaamossa että hiomossa painovoimainen. Hiomakoneissa ei ollut kohdepoistoja. Ruiskun pesulaitteessa ei ollut kohdepoistoa. Maalaamossa ei ollut erillistä maalivarastoa eikä erillistä tilaa ruiskunpesuun tai maalinsekoitukseen. Maalaamo 2 Maalaamossa työskenteli yksi maalari. Maalauskammio oli paikalla rakennettu. Tuloilma kammioon tuotiin katossa olevan tuloilmaelimen kautta, jonka pinta-ala oli noin 4 m². Poistot olivat noin puolen metrin korkeudella lattiasta. Maalaamossa ei ollut erillistä maalivarastoa eikä erillistä tilaa ruiskunpesuun tai maalinsekoitukseen. Maalaamo 3 Maalaamossa työskenteli kaksi maalaria. Maalauskammio oli tehdastekoinen. Tuloilma jaettiin lähes koko katon alalta ja poistot oli sijoitettu lattialle. Maalauskammion suunniteltu ilmavirta oli noin puolet uusimpien kammioiden ilmavirrasta. Maalaamossa oli erillinen maalivarasto, jossa myös maalit sekoitettiin. Maaliruisku pestiin hiomon tiloissa. Maalaamo 4 Samoissa tiloissa toimi myös peltikorjaamo. Tuotantohenkilökuntaa oli 12, joista 4 oli automaalareita. Maalauskammioita oli kaksi kappaletta. Kammiot olivat tehdastekoisia ja noin 15 vuotta vanhoja. Maalauskammiossa tuloilma jaettiin lähes koko katon alalta ja poistot oli sijoitettu lattialle. Ilmanvaihtokerroin kammioissa oli noin 260 1/h. Maalaamossa oli erillinen maalivarasto, jossa myös maalit sekoitettiin ja ruisku pestiin. Ruiskunpesua varten oli vetokaappi. Hiomossa ei ollut käytössä hiomakoneiden kohdepoistoja. Maalaamossa käytettiin sekä perinteisiä että vesiperusteisia maaleja. Maalaamo 5 Maalaamon vieressä oli peltikorjaamo, huoltokorjaamo ja automyymälä, jossa myytiin sekä uusia että käytettyjä autoja. Maalaamossa oli yksi maalauskammio ja sen lisäksi uuni maalattujen autojen kuivatusta varten. Tuloilma jaettiin koko katon alalta ja poistot oli sijoitettu lattialle. Ilmanvaihtokerroin kammiossa oli noin 260 1/h. Maalaamossa oli erillinen maalivarasto, jossa myös maalit sekoitettiin ja ruisku pestiin. Vesiperusteisten maalien maalauksessa käytetyt maaliruiskut pestiin hiomon tilois- 11

12 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 sa olevassa vetokaapissa. Maalaamossa käytettiin pääasiassa vesiperusteista maalausta Epäpuhtausmittaukset Ilmanäytteet kerättiin sekä maalarien hengitysvyöhykkeellä että kiinteistä pisteistä 1,1 m korkeudessa. Maalauskammiossa kiinteitä mittauspisteitä oli myös lattiatasolla (0,1 m korkeus) sekä tulo- ja poistoilmakanavissa. Liuotinainenäytteet kerättiin imemällä ilmaa sekä aktiivihiiliputken (Anasorb 747, nopeus 0,2 L/min) että Tenax TA-termoputken (maalaamo 4 ja 5, keräysnopeus 0,1 L/min) läpi. Anasorb desorboitiin dimetyyliformamiidilla ja Tenax TA termisesti. Aineet analysoitiin kaasukromatografisesti; liuotindesorboidut aineet kvantitoitiin liekki-ionisaatiodetektorilla ja termisesti desorboidut aineet massaselektiivisellä detektorilla. Aineet tunnistettiin ja kvantitoitiin omilla vertailuaineilla. Mitattujen aineiden pitoisuudet on ilmoitettu milligrammoina liuotinta kuutiometrissä ilmaa (mg/m 3 ). Isosyanaatit kerättiin sekä kuplitusmenetelmällä 2-metoksifenyylipiperatsiinia (2-MP) sisältävään tolueeniliuokseen nopeudella 1 L/min (maalaamo 1 ja 4) että 2-MP-suodatin-menetelmällä nopeudella 2 L/min. Keräyksessä muodostuneet johdannaiset analysoitiin nestekromatografisesti sekä massaselektiivisellä että elektrokemiallisella detektorilla. Isosyanaattipitoisuudet on ilmoitettu milligrammoina isosyanaattiryhmiä (NCO) kuutiometrissä ilmaa (mg/m 3 ) Ilmanvaihdon toiminnan selvitys Maalaamoiden ilmanvaihdon toimintaperiaatteet tutkittiin ilmanvaihtosuunnitelmista ja työpaikoilla havainnoitiin ilmanvaihdon käyttötavat ja laitoksen kunto: tulo- ja poistoelinten sijainti toiminta maalauksen ja kuivatuksen aikana kiertoilman käyttö ja sen ohjaus eri tilanteissa lämmitysjärjestelmä ja sen ohjaus ilmavirtojen suunnitteluarvot miten laitosta käytetään suodattimien kunto, tiiviys ja suodatusaste koneiden yleinen kunto esiintyykö vuotoilmavirtoja Mittauksilla tutkittiin maalaamoiden ilmanvaihdon toimivuus käyttötilanteessa. Maalaamoiden tulo- ja poistoilmavirrat mitattiin kanavamittauksina manometrilla ja Pitot-putkella. Joissakin tapauksissa tuloilmavirta mitattiin siipipyöräanemometrilla (Airflow LCA 6000 VT) tai termoanemometrianturilla (Swema Air 300 ja SWA 31) tuloilmasuodattimen pinnalta. Ilman virtausnopeuksia ja tuloilman jakautumista tutkittiin maalaamoissa kuumalanka-anemometrilla (Swema Air 300 ja SWA 03) ja ilman virtaussuuntia visualisoitiin savukokeiden avulla. Savuampullia käytettiin myös painesuhteiden tutkimiseen. 12

13 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa PID-mittaukset Maalarin hengitysvyöhykkeen ilman liuotinainepitoisuutta monitoroitiin maalausprosessin aikana mukana kannettavalla analysaattorilla. Mittauksissa käytettiin MiniRae 2000 PID (PID = Photo-Ionization Detector) -haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (liuotinaineiden) analysaattoria, jonka toiminta perustuu fotoionisaatioon. Mittari oli kiinnitetty maalarin vyötärölle ja se imi ilmaa maalarin hengitysvyöhykkeeltä. Näytteitä kerättiin kahden sekunnin välein. Laite ei anna oikeaa yhteispitoisuutta maalaamon ilmassa, jossa on sekoittuneena monia liuotinainekomponentteja, mutta sitä voidaan käyttää indikaattorina yhteispitoisuudesta. Mittaustulokset kerättiin laitteen muistiin ja tulokset purettiin mittausten jälkeen. Samanaikaisesti mitattiin kiinteissä pisteissä maalaamon ja hiomon pitoisuuksia Pimex-kuvaukset Liuotinaineiden yhteispitoisuutta maalarin hengitysvyöhykkeellä mitattiin Pimexmenetelmää hyväksikäyttäen erityisesti maaliruiskun pesun ja maalin sekä lakan sekoituksen aikana. Pimex-menetelmässä yhdistetään videokuvaan mittalaitteen antama signaali. Tässä tapauksessa mittalaitteena käytettiin MiniRae 2000 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaria. Laitteen mittaama hengitysilman liuotinainepitoisuus siirrettiin langattomalla lähettimellä mittaustietokoneelle, jossa mittaussignaali yhdistettiin videointiin työnteosta. Pimex-menetelmällä voidaan löytää altistavimmat työvaiheet ja sen avulla voidaan myös etsiä vaihtoehtoisia työtapoja, joilla altistuminen on pienempää kuin aikaisemmin käytetyssä työtavassa. Ruotsissa toimiva Arbetslivsinstitutet on kehittänyt Pimex-menetelmän. Oheisessa kuvassa on esimerkki Pimex-menetelmällä kuvatusta videosta. Kuva 1. Esimerkki Pimexin käytöstä ruiskun pesussa. 4.3 Vertailuarvot Kemialliset yhdisteet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa (2005:10) "HTP-arvot 2005" on annettu työpaikan ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP). HTP-arvot on annettu keskipitoisuuksina käyttäen keskiarvostusai13

14 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 kana 8 tuntia (HTP 8h ) tai 15 minuuttia (HTP 15min ). Mikäli näytteestä on analysoitu useita yhdisteitä ja siinä esiintyy samanaikaisesti saman vaikutustavan omaavia haitallisia aineita (liuotinaineet), voidaan niiden yhteispitoisuudelle laskea HTP-suhdeluku jakamalla kunkin aineen pitoisuudet ko. aineen HTP-arvolla. Tämän suhdeluvun ollessa yli 1, liuotinaineseoksen HTP-arvo on ylittynyt 8 tunnin tai 15 min. altistumisessa. Toimenpiderajana pidetään yhteispitoisuutta 0,5. Raskaana oleville sovelletaan yhteispitoisuus 0,1 raja-arvona. Mitatuille aineille on esitetty haitalliseksi tunnetut pitoisuudet taulukossa 1. Taulukko 1. Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot 2005) HTP-arvot, mg/m³ Aineen nimi 8 h 15 min asetoni propanoli butanoli etyyliasetaatti tolueeni, iho etyylibentseeni, iho ksyleenit, iho butyyliasetaatti liuotinbensiini kp C trimetyylibentseeni aromaattinen liuotinbensiini, 100 % liuotinbensiini kp C butoksietanoli, iho butoksietyyliasetaatti metoksipropyyliasetaatti, iho MIBK isosyanaatit - 0, Suojainsuositukset maalaustyössä Hengityksensuojain tulee aina valita käyttötarkoituksen mukaan. Suojain, joka on suunniteltu höyryille, ei välttämättä suodata aerosoleja ja päinvastoin. Maalaustyössä suositellaan käytettäväksi yhdistettyä hengityssuojainta, joka suodattaa sekä aerosoleja (P2 tai P3) että höyryjä (A2). Suojaimien käyttöä autoalalla on kuvattu kirjassa Autoalan työsuojeluopas (Työturvallisuuskeskus, 2003). Suojaimen tulee aina sopia tiiviisti kasvoille ja sen tulee olla siisti ja ehjä. Suodatin tulee vaihtaa, jos sen päiväys menee vanhaksi, suodatetussa ilmassa haisee epäpuhtaus tai hengitys on raskasta. Suodattimet tulee säilyttää suojapussissa tilassa, jonka ilmassa ei ole epäpuhtautta. Maalauksessa tulee käyttää suojavaatetusta ja suojakäsineitä (butyylikumi tai polyvinyylialkoholi (PVA)) ihoaltistuksen välttämiseksi. Kädet tulee pestä ja kuivata aina ennen käsineiden käyttöä ja työn jälkeen. Tarvittaessa voi myös käyttää aluskäsineitä. Rakentamismääräyskokoelman osa D2 (rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto) mukaan ilman tulisi aina virrata puhtaammista tiloista likaisempiin päin. Auto- 14

15 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa maalaamoissa ilman tulisi virrata siis yleistiloista maalauskammion ja maalivaraston suuntaa. 4.4 Maalaamon ilmavirtausten mallinnus Testatut ilmanvaihtoratkaisut Mallinnusten tarkoituksena oli tutkia ilmanjaon ja poiston sijoituksen merkitystä maalauskammion ilmavirtauksiin ja liuotinaineiden leviämiseen tilassa. Mallinnus tehtiin käyttäen numeerista virtauslaskentaa, josta käytetään lyhennettä CFD (Computational Fluid Dynamics). Mallinnusohjelmistona oli ANSYS CFX Solver Mallinnettavaksi perustilanteeksi valittiin tavanomainen kaupallinen uudehko maalauskammio, jossa tuloilma tuodaan lähes koko katon alalta ja poistot sijaitsevat lattialla (nimellä "alkuperäinen" jatkossa). Mallinnettavaksi valittiin maalaamo 4 (kts. kohta 3.2). Tuloksia verrattiin vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa samankokoiseen maalauskammioon oli asennettu maalaamossa 2 käytetty ilmanjako ja ilmavirrat. Lisäksi tutkittiin vielä poiston sijoituksen merkitystä virtauskuvioihin ja pitoisuusjakautumaan muuttamalla perustilannetta siten, että poistot sijoitettiin seinustoille noin puolen metrin korkeudelle samalla tavalla kuin maalaamossa 2. Mallinnus tehtiin tilanteessa, jossa auton konepelti oli juuri maalattu ja se toimi höyryjen lähteenä. Varsinaista maalaustilannetta ei tässä mallinnuksessa yksinkertaisuuden vuoksi tarkasteltu. Koska ilmanvaihdon ilmavirtojen ero eri ilmanjaoilla oli kymmenkertainen, liuotinhöyryjen osalta verrattiin niiden suhteellisia pitoisuuksia. Nämä saatiin jakamalla pitoisuudet poiston keskipitoisuudella. Ilman virtauskuvioihin taas ilmavirran suuruudella ei ole tässä tapauksessa vaikutusta. Tilanne kuitenkin muuttuisi, jos myös maalarin aiheuttama häiriö (maaliruiskun sekä maalarin liikkeen ja pluumin synnyttämät häiriöt) otettaisiin mallinnukseen mukaan. Tällöin myös ilmavirran absoluuttiarvolla olisi vaikutusta virtauskuvioon. Kuvassa 2 nähdään sekä alkuperäinen että vertailutilanne. Maalaushuoneen koko on kummassakin tapauksessa 3,96 m 6,75 m 2,7 m. Vaihtoehtotilanteessa tuloelin on keskelle kattoa sijoitetun laatikon alapinnassa. Laatikko on kooltaan 2 m 2 m 0,3 m, ja poisto on toteutettu sijoittamalla seinille puolen metrin korkeudelle kuusi erillistä poistoputkea. Huoneen keskelle on kummassakin tapauksessa sijoitettu auto, jonka pituus on 5 m, leveys 1,8 m ja jonka katto on 1,5 m lattian yläpuolella. Auton konepelti (kuvissa punainen) oletetaan juuri maalatuksi. Katossa sijaitseva tuloelin sekä lattialla tai seinillä sijaitsevat poistoelimet on merkitty sinisellä. Maalattavan auton konepellillä sijaitseva liuotinhöyryjen lähde on merkitty punaisella. Lisäksi tutkittiin kolmannessa tilanteessa poiston sijoituksen vaikutusta pitoisuusjakaumaan ja virtauskenttään muuttamalla alkuperäistä tilannetta siten, että poistot sijoitettiin seinustoille samoin kuin ne oli sijoitettu vaihtoehtoisessa tilanteessa. 15

16 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 Kuva 2. CFD-mallinnetut ilmanjaot: yllä: automaalaamo 4 alkuperäisellä ilmanjaolla varustettuna alla: automaalaamo 4 vaihtoehtoisella ilmanjaolla varustettuna Mallinnusten reunaehdot CFD-mallinnuksen keinoin laskettiin kummankin mallinnetun ilmanjaon virtauskentälle ajasta riippumaton tasapainotilanne. Kumpikin ratkaisu pitää sisällään myös liuotinaineen pitoisuusjakauman. Virtauksen pyörteisyys eli turbulenssi mallinnettiin SST-mallilla (Shear Stress Transport). Tärkeimmät CFD-ohjelmalle annetut reunaehdot olivat: Alkuperäisessä ilmanjaossa tuloilmavirta on m³/h ja vaihtoehtoisessa ilmanjaossa 1800 m³/h. Vaihtoehtotilanteen pienempi ilmavirta valittiin siis samaksi kuin maalaamossa 2 vastaavalla ilmanjaolla oli käytetty. 16

17 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa Virtaus on täysin isotermistä, ts. huoneessa ei ole lämmönlähteitä eikä lämpöä myöskään vuoda huoneen seinien läpi. Laskentakoppien määrä molemmissa malleissa oli noin Koppijako oli tiheämpi pintojen lähellä ja seinäpoistojen aukoissa. Tuloilman pyörteisyysintensiteetiksi asetettiin kummassakin tapauksessa 1 % (heikko pyörteily). Tuloilmavirran suunta tuloelimessä on suoraan alaspäin. 5. Tulokset 5.1 Esikäyntikierros maalaamoissa Esikäynnit tehtiin pääosin vuoden 2003 alkupuoliskolla kolmea kohdetta lukuun ottamatta, joissa käytiin syksyllä Maalaamoissa maalareiden lukumäärä vaihteli yhdestä neljään. Samoissa tiloissa työskenteli enimmillään 12 henkilöä. Yli puolessa maalaamoista tehtiin myös peltikorjauksia. Erillinen maalaustila oli yhtä lukuun ottamatta kaikissa maalaamoissa. Vesiperusteisilla maaleilla maalattiin esikäyntejä tehtäessä vain kolmessa maalaamossa. Raportin kirjoittamisen aikana syksyllä 2005 vesimaalien käyttöön on siirtynyt muutamia maalaamoita lisää. Valtaosa maalaamoista käytti maaleja tai lakkoja, jotka sisälsivät isosyanaatteja. Kaikkien käytettyjen maalien ja lakkojen käyttöturvallisuustiedotteet löytyivät noin puolesta maalaamoista. Noin neljänneksessä maalamoista oli tiedotteet osasta maaleista ja neljänneksessä niitä ei ollut ollenkaan. Osassa maalaamoista kerrottiin käyttöturvallisuustiedotteiden olevan työterveyshuollossa. Osassa maalaamoista katsottiin, että riittää, kun käyttöturvallisuustiedotteet ovat nähtävissä maalinvalmistajien www-sivuilla. Miltei kaikissa maalaamoissa oli käytössä matalapaineruiskut, mutta edelleen käytettiin vajaassa puolessa maalaamoista ainakin osittain perinteisiä korkeapainemaaliruiskuja. Maalauskammiossa maalatessa lähes kaikki maalarit käyttivät puolinaamareita. Muutamissa maalaamoissa käytettiin myös raitisilmanaamareita. Maalatessa hanskoja käytettiin vain kolmessa maalaamossa. Joissakin maalaamoissa suojaimia säilytettiin maalivarastossa, jolloin aktiivihiilisuodattimien toimintakyky saattaa heikentyä oletettua nopeammin. Pölyävässä hionnassa käytettiin valtaosassa kohteista kevyttä paperista puolinaamaria, mutta noin kolmasosassa maalaamoista ainakin osa maalareista ei käyttänyt hengityssuojaimia hioessa ollenkaan. Hioessa hanskoja käytettiin vain kolmessa maalaamossa. Hiomoissa ilmanvaihto oli järjestetty yleisesti melko puutteellisesti. Noin kolmasosaan hiomotiloista tuotiin koneellisesti suodatettua tuloilmaa. Yhdessä maalaamossa oli korvausilmaventtiilit ulkoseinässä. Muissa maalaamoissa tuloilma virtasi tilaan hallitsemattomasti vuotoilmavirtana. Noin 65 % hiomoista oli varustettu sekä kohdepoistoratkaisuilla että yleispoistoilla ja 27 %:ssa oli käytössä ainoastaan yleispoistoja. Pelkkää kohdepoistoa käytettiin 8 %:ssa hiomoista. Yli 17

18 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, %:ssa maalaamoista, joissa käytettiin kohdepoistoja, palautettiin ilma takaisin hiomoon mekaanisesti suodatettuna, ja 25 %:ssa ilma johdettiin suodattamattomana ulos. Lopuissa tapauksissa ilma johdettiin suodatettuna ulos, jota voitaneen pitää suositeltavana tapana. Hiomotiloja käytettiin pohjamaalaukseen noin 80 %:ssa maalaamoista. Lähes kaikissa maalaamoissa maalarit huolehtivat itse maalaamon siivouksesta. Kahdessa maalaamossa siivous oli ulkoistettu ja kahdessa yrityksessä oli palkattuja siivoajia. Maalaamojen siisteyden tasoa arvioitiin kolmeportaisella asteikolla (heikko, kohtuullinen, hyvä) ja kussakin ryhmässä arvioitiin olevan noin kolmannes maalaamoista. Liuottimella kostutettuja pyyhkeitä käytettiin valtaosassa maalaamoita. Käytön jälkeen pyyhkeet sijoitettiin yleisesti kannettomaan astiaan ja muutamassa tapauksessa kannelliseen astiaan. Yhdessäkään maalaamossa pyyhkeitä ei kuivatettu ilmastoidussa astiassa tai vetokaapissa. Vain yhdessä maalaamossa ei ollut erillistä maalaustilaa, vaan maalaus tehtiin samassa hallissa kuin esivalmistelutkin. Tässä maalaamossa maalaukset tehtiin aina työpäivän päätteeksi. Maalaamo oli varustettu koneellisella poistolla. Yhdessä maalaamoista maalaus tehtiin maalaustilassa, joka oli varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla. Muissa maalaustiloissa (21 maalaamoa) oli koneellinen poistoilmanvaihto ja näistä kaikki muut paitsi 1 oli varustettu lisäksi koneellisella tuloilmalla. Maalaustiloista 14 oli tehdastekoisia elementtirakenteisia kammioita. Paikalla rakennettuja kammioita oli 6. Paikalla rakennetuista kammioista uusin oli aivan vastavalmistunut ja vanhin oli rakennettu 70-luvun puolivälissä. Vanhin tehdastekoinen kammio oli valmistunut 1965 ja uusin Valtaosa kammioista oli rakennettu ja 1990-luvuilla. Tehdastekoisissa kammioissa ilmavirtojen suunnitteluarvot vaihtelivat m³/h. Uusimmassa kammiossa ilmavirta oli suurin ja yleisesti ottaen vanhemmissa kammioissa ilmavirrat olivat pienempiä. Kaikkein vanhimmassa kammiossa (vuodelta 1965) ilmavirran suunnitteluarvo oli kuitenkin m³/h. Maalauskammioiden ilmanvaihtokerroin laskettiin suunnitelluista ilmavirroista ja kammioiden koosta. Suurimmat arvot ylittivät 300 1/h. Tehdastekoisissa kammioissa pienin ilmanvaihtokerroin oli 130 1/h. Paikalla rakennetuista kammioista vain yhdessä oli tiedossa suunniteltu ilmavirta ja siinä maalaamossa ilmanvaihtokertoimeksi saatiin 60 1/h. Vajaassa 80 %:ssa maalaamoista oli käytössä maalauksen jälkeen käytettävä kuivatustoiminto, jolloin maalaustilan lämpötilaa nostettiin normaalia huonelämpötilaa korkeammaksi ja samalla maalaustilan ulkoilmavirtaa pienennettiin. Kuivatustoiminto kytkettiin yleensä toimimaan, kun maalauksessa syntyvät suurimmat ilman epäpuhtaudet olivat haihtuneet ilmasta. Kahdessa maalaamossa oli käytettävissä erillinen kuivatusuuni. Maalattuja autoja kuivattiin hiomon tai korjaamon puolella noin neljäsosassa maalaamoita lähinnä kiireestä johtuen. Tehdastekoisissa kammioissa tuloilma tuotiin yleisesti suurehkon katossa olevan tuloilmaelimen kautta ja poistot olivat lattialla. Tämänkaltaisessa ratkaisussa tuloilma levisi savukokeiden perusteella melko tasaisesti mäntävirtauksen kaltaisesti kammioon, mutta seinustoilla kuitenkin havaittiin akanvirtaa ylöspäin. Pai- 18

19 Hautalampi, Henriks-Eckerman, Engström, Koskela, Saarinen ja Välimaa, 2006 Kemikaalialtistumisen rajoittaminen automaalaamoissa kalla rakennetuissa ratkaisuissa tuloilma jaettiin usein pienemmältä alalta, jolloin ilmanjako toimi enemmän sekoittavasti. Maalaamoissa, joissa oli mahdollista tutkia ilmanvaihtoa savukokeilla maalaustilanteessa, havaittiin että yli 80 % maalaamoista oli ylipaineisia ympäröiviin tiloihin nähden. Tämän arveltiin mahdollisesti levittävän maalauksessa syntyviä epäpuhtauksia ympäröiviin tiloihin. Paine-eroa maalauskammion ja ympäristön välillä oli mahdollista tarkkailla mittarilla vain neljässä maalaamossa. Maalauskammioiden suodattimien vaihtoajankohta määriteltiin eri tavoin eri maalaamoissa. Vaihtoperusteina olivat käyttötuntilaskurin lukemat, suodattimen muodostama painehäviö, käyttöaika tai kun maalattavassa pinnassa alkaa näkyä likaa. Maalinsekoituspiste ja sen ilmanvaihto oli järjestetty hyvin vaihtelevalla tavalla. Noin 15 %:ssa maalaamoista maalinsekoitus tehtiin hiomossa. Samaten noin 15 %:ssa maalaamoista sekoitus tehtiin erillisessä, mutta ilmastoimattomassa tilassa. Erillinen ilmastoitu tila löytyi 60 %:ssa maalaamoista ja vetokaappia käytettiin maalin sekoittamisessa vain kahdessa maalaamossa. Noin kolmasosassa maalaamoista ei ollut erillistä tilaa ruiskunpesua varten. Oma ilmastoitu tila oli kolmasosassa maalaamoista, ja vetokaappi ruiskun pesua varten oli myös noin kolmasosassa maalaamoista. Maalivarastoja, joissa ei ollut lainkaan ilmanvaihtoa, oli noin kolmanneksessa tutkituista maalaamoista. Yhdessä maalaamossa ilmanvaihto oli painovoimainen ja noin kahdessa kolmasosassa oli koneellinen poisto. 5.2 Ilman epäpuhtauspitoisuudet maalattaessa Mitatut isosyanaattipitoisuudet trimeerien osalta ovat liitteessä 2. Monomeerin osuus trimeeripitoisuudesta oli alle 1 %, paitsi maalaamossa 4, missä sen osuus oli noin 5 %. Maalaamossa 2 isosyanaattikovete sisälsi ilmanäyteanalyysin tulosten mukaan pieniä määriä isoforonidi-isosyanaattia (noin 10 % HDI-määrästä). Tolueenidi-isosyanaattia (TDI) ei tunnistettu yhdestäkään ilmanäytteestä. Yhteenveto hengitysvyöhykkeen mittaustuloksista on taulukossa 2. Yhdessä korjaamossa pohjamaalaus tehtiin hiomossa ilman hengityssuojainta. Mitattu pitoisuus oli 0,003 mg NCO/m 3. Lakkauksessa syntyvät ilman isosyanaattipitoisuudet ovat mitattu eri maalaamoissa kuin pintamaalauksien isosyanaatit. 19

20 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 18 Työterveyslaitos, 2006 Taulukko 2. Ilman isosyanaattipitoisuudet maalarin hengitysvyöhykkeellä viidessä maalaamossa. Työvaihe n pitoisuusväli (mg NCO/m 3 ) Pohjamaalaus 3 0,003-0,42 Pintamaalaus kammiossa 3 0,18-6,0 Lakkaus kammiossa 2 0,044-0,070 Maalin/lakan sekoitus 4 < 0,001 Ruiskun pesu 5 < 0,001 n = mittausten määrä Yhteenveto mitatuista liuotinainepitoisuuksista on liitteessä 3. Yhtä maalaamoa lukuun ottamatta (m1) kaikki yhteispitoisuudet alittivat HTP-suhdeluvun 0,5 maalaus- ja lakkaustyövaiheissa (kuva 3). Tässä maalaamossa maalari käytti suodattavaa aktiivihiilihengityksensuojainta. Ilmanäytteiden analyysitulosten mukaan eniten käytetyt liuotinaineet maaleissa ja lakoissa olivat n-butyyliasetaatti, ksyleeni ja aromaattinen liuotinbensiini (trimetyylibentseeni). Ohentimena ja ruiskun pesussa käytettiin asetonin, tolueenin ja n-butyyliasetaatin seoksia. Myös vesiohenteisissa maaleissa on liuotinaineita. Ilmanäytteiden analyysin perusteella maalit sisälsivät pieniä määriä butanolia ja butoksietanolia. 5.3 Ilman epäpuhtauspitoisuudet ruiskun pesun ja maalin sekoituksen aikana Maalin tai lakan sekoitus sekä ruiskun pesu tehtiin neljässä maalaamossa ilman hengityssuojainta (poikkeuksena maalaamo 4). Mitatut isosyanaattipitoisuudet olivat hyvin pieniä, analyysimenetelmän toteamisrajalla tai useimmiten sen alle (liite 2 ja taulukko 2). Kuvassa 3 on esitetty liuottimien yhteispitoisuudet verrattuina HTP-arvoihin. Suurimmat pitoisuudet mitattiin ruiskun pesussa. Olettaen että ruiskua pestään vähintään 15 min päivässä, HTP 15min -arvon ylittyminen (suhdeluku yli 1) tapahtui kolmessa maalaamossa. Myös maalien ja lakkojen sekoituksessa liuottimien yhteispitoisuudet ylittivät toimenpiteitä edellyttävän suhdelukuarvon 0,5 kahdessa maalaamossa. 20

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite 77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Helena Järnström, FT VTT Expert Services Oy, Tuotepäällikkö Sisäilmanäytteenotto Ilmanäyte otetaan oleskeluvyöhykkeeltä noin 1,1 metrin korkeudelta.

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMACOAT HB 30 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMACOAT HB 30 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 164 -sarja, paitsi 164 4000 ja 164

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

METALLIN RASVANPOISTO

METALLIN RASVANPOISTO Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 04.06.2003 Edellinen päiväys 8.6.2000 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 17.05.2004 Edellinen päiväys 5.6.2000 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMAZINC EE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMAZINC EE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 008 7395 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVIPUR CLEAR SH 30 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVIPUR CLEAR SH 30 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 005 5798 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN VEHNÄTIEN PÄIVÄKOTI IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN Tutkimuksen ajankohta: vko 14, 32, 41, 44 / 2005 Raportin päiväys: 13.12.2005 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Päiväys 12.1.2009 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tunnuskoodi 300.134 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 21.12.2009 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Raja-arvot: HTP(2000)=150/200 ppm (8 h/15 min) LD50=13100 mg/kg (suun kautta, rotta) TCLo=200 ppm; nenä, silmät, keuhkot ( hengittämällä, ihminen )

Raja-arvot: HTP(2000)=150/200 ppm (8 h/15 min) LD50=13100 mg/kg (suun kautta, rotta) TCLo=200 ppm; nenä, silmät, keuhkot ( hengittämällä, ihminen ) KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Päiväys: 01.01.2011 Edellinen päiväys: 10.7.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen Wax it Wet KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimi Wax it Wet; Tuotenro: 300.004 1.2 Aineen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Collonil Elegant Finish/Self Shine Spray all colours

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Collonil Elegant Finish/Self Shine Spray all colours KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 14920000000 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

TP4.2 Biosidien ja otsonoinnin teho ja vaikutus

TP4.2 Biosidien ja otsonoinnin teho ja vaikutus TP4.2 Biosidien ja otsonoinnin teho ja vaikutus Hanna Leppänen ja Kaisa Jalkanen 30.11.2016 AVATER -hankkeen verkostotyöpaja / Hanna Leppänen 1 Tavoitteena Referoida TTL:n ja THL:n tekemät kirjallisuuskatsaukset

Lisätiedot

PENOSIL Standard Gunfoam

PENOSIL Standard Gunfoam Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 14.114730 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 VALTTI ULKOVAHA Sävyt hunaja ja saksanpähkinä 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 VALTTI ULKOVAHA Sävyt hunaja ja saksanpähkinä 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 001 7051 ja 001 7052 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi : D-Mannitoli

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMATAR TFA musta 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 TEMATAR TFA musta 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 008 5450 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MERIT BLOND GL AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MERIT BLOND GL AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 908 0256 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. P261

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. P261 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. R67

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. R67 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot