Tietopaketti korkeakouluhaun uudistuksesta

Transkriptio

1 Tietopaketti korkeakouluhaun uudistuksesta Versio

2 Tietopaketti korkeakouluhaun uudistuksesta Tietopaketti korkeakouluhaun uudistuksesta on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen Opiskelijavalinnat-yksikön laatima kokonaisuus, jonka tarkoituksena on välittää tietoa vuosina tapahtuvista uudistuksista korkeakouluihin hakeutumisessa. Paketin kohderyhmä on erityisesti korkeakoulujen henkilökunta. Tietopaketin tarkoituksena ei ole esittää kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia, vaan keskittyä kertomaan tiiviisti olennaiset asiat. Paketin ensimmäinen versio julkaistiin toukokuussa Päivitetty versio 2 julkaistiin huhtikuussa Päivityksessä paketin sisällön ajantasaisuus tarkistettiin ja lisättiin tietoa KSHJ:n toisesta vaiheesta. Paketin lopussa on Lisätietoja-osiossa linkkejä sivustoille, joilta saa lisätietoa korkeakouluhaun uudistuksesta. Kysymyksiä ja palautetta tietopaketista voi lähettää osoitteeseen korkeakoulutiimi[ä]opintopolku.fi. Sisällysluettelo 1. Esipuhe: miksi korkeakouluhaku uudistuu? Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset Toisen vaiheen lakimuutokset Mikä on muuttunut ja mikä ei? Korkeakoulujen yhteishakujen aikataulut Miten toimin yhteishaussa? Prosessimainen kuvaus hakijan näkökulmasta Opintopolku.fi portaalina palveluihin ja tiedonhaun välineenä Oppijan verkkopalvelujen keskeiset palvelut Asiakaspalveluratkaisu Usein kysytyt kysymykset Lisätietoja Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 1

3 1. Esipuhe: miksi korkeakouluhaku uudistuu? Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan korkeakoulutukseen entistä enemmän aidosti uusia opiskelijoita sekä kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin. Päämääränä on tarjota mahdollisimman monelle opiskelupaikka korkeakoulussa, nopeuttaa korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä ja kohentaa työllisyysastetta. Korkeakoulujen opiskelijahaun tietojärjestelmien uudistamisen myötä on hakujärjestelmät sekä opiskelua ja koulutustarjontaa koskevat tiedot yhdistetty hakijan ja opinto-ohjauksen näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi. Tietojärjestelmien uudistamisella on tavoiteltu myös tuottavuushyötyä. 2. Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset Tasavallan presidentti vahvisti uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteuttavat lait yliopistolain 36 ja 38 :n muuttamisesta (482/2013) 1 ja ammattikorkeakoululain (483/2013) 2 muuttamisesta sekä lain opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja lain ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (484/2013) 3. Uusien säädösten mukaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on syksystä 2014 lähtien mahdollista hakea samanaikaisesti ja yhdellä hakulomakkeella. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaku otettiin käyttöön syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Säädösten mukaan korkeakoulut voivat syksyllä 2014 järjestettävästä yhteishausta lähtien halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Uudistuksen toisessa vaiheessa korkeakoulupaikkojen varaaminen ensikertalaisille tulee pakolliseksi. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Voimaantulosäädöksen mukaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Toisin sanoen vasta syksyllä 2014 alkaneeseen koulutukseen vastaanotettu paikka vaikuttaa yhteishaussa siten, että hakija ei ole enää ensikertalainen. Esimerkiksi syksyn 2013 yhteishaussa paikan saanut ja vastaanottanut katsotaan ensikertalaiseksi syksyn 2014 yhteishaussa Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 2

4 Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättiin uuden yhteishaku- ja valintajärjestelmän edellyttämät korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa koskevat säännökset. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella korkeakoulujen yhteishausta (293/2014) 4. Asetus annettiin ja se astui voimaan Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmän tehtävänä on 1) koordinoida ja tukea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä, 2) määrittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämislinjauksia, 3) toimia korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä -hankkeen johtoryhmänä. Ryhmässä on edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, ammattikorkeakouluista, yliopistoista, opiskelijajärjestöistä sekä opinto-ohjaajista. Kehittämisryhmä valmisteli suosituksia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Suositukset koskevat korkeakoulujen uudistuvan yhteishaun sujuvuutta ja toteuttamista ja toisaalta yhteishaun ulkopuolella toteutettavia hakuja, siirtymäkäytäntöjä ja toisen syklin valintoja, jotka on koottu toiseen dokumenttiin. Suosituksia valmisteltiin kehittämisryhmän kokousten yhteydessä ja suosituksiin erikseen liittyvissä työpajoissa maaliskuussa ja syyskuussa Suositusluonnoksia esiteltiin myös laajemmin korkeakouluyhteisölle ja sidosryhmille opetus- ja kulttuuriministeriön ja opiskelijavalintojen kehittämisryhmän järjestämässä seminaarissa. Suositukset on koottu kahteen dokumenttiin, jotka löytyvät OKM:n sivuilta ks. teet/ _opiskelijavalintojen_kehittxmisryhmx-opiskelijavalintasuositukset-i.pdf ja / _Opiskelijavalintojen_kehittxmisryhmx-Opiskelijavalintasuositukset-II.pdf Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 3

5 3. Toisen vaiheen lakimuutokset Eduskunta hyväksyi korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toisen vaiheen lakiesitykset HE 244/ ja HE 308/ Tavoitteena on edelleen helpottaa ensikertalaisten pääsyä opintoihin, ja tarjota entistä useammalle opiskelupaikka. Lakimuutokset ovat osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta työurien pidentämiseksi. Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettiin siten, että korkeakoulujen tulee varata yhteishaussa osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Paikkoja tulee varata keväällä 2016 järjestettävistä hauista alkaen, kun valitaan opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Oppija voi jatkossa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Korkeakoulukelpoisuuden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön 100 euron suuruinen hakemuksen käsittelymaksu. Opetushallitus perii jatkossa maksun hakijoilta, jotka ovat suorittaneet muun kuin EU/ETA-alueen valtioiden tai Sveitsin koulutusjärjestelmiin kuuluvan korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen. Tämäkin uudistus otetaan käyttöön valitessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen. Hakija voi yhdellä maksulla hakea kaikkeen samana lukukautena alkavaan korkeakoulutukseen sekä korkeakoulujen yhteishaussa että korkeakoulujen erillisvalinnoissa. Maksaminen on edellytys hakemusten käsittelylle. Ammattikorkeakoululakiin tehtiin muutos, jonka mukaan opiskelijaksi hakenut saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Säädös on yhdenmukainen yliopistolain vastaavan kohdan kanssa. Aikaisemmin oikaisua tuli hakea 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lisäksi otettiin käyttöön korkeakoulujen velvollisuus ottaa siirto-opiskelijoita. Opiskelijan saadessa uuden opiskeluoikeuden menettää hän siirron perusteena olevan alkuperäisen opiskeluoikeuden. Opiskelijavalinnan prosesseihin vaikuttaa myös eduskunnan hyväksymä hallituksen esitys HE 243/ Esityksen mukaan opiskelija voi jatkossa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen poissa olevaksi, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 4

6 4. Mikä on muuttunut ja mikä ei? Muutoksia: Opintopolku.fi on ainoa valtakunnallinen koulutustiedon kanava sekä haku- ja valintajärjestelmä. Vanhat järjestelmät ovat poistuneet käytöstä. Vanhat korkeakoulujen yhteishaut (yliopistohaku, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen haku, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen haku, ammattikorkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen haku, ylempien amk-tutkintojen haku) eivät ole enää käytössä Opintopolku.fi tarjoaa koulutusinformaatiota ympäri vuoden, ei vain hakuaikoina tai juuri ennen niitä Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakukohteet ovat syksystä 2014 lähtien samassa yhteishaussa ja samalla hakulomakkeella Yhdessä yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen Kevään yhteishaussa on kaksi selvästi erillistä hakuaikaa, jotka kuitenkin kuuluvat samaan yhteishakuun Hakijan täytyy asettaa hakutoiveensa keskinäiseen prioriteettijärjestykseen hakuaikojen päättymiseen mennessä. Valintaperusteiden lisäksi myös prioriteettijärjestys vaikuttaa lopulliseen valintaesitykseen. Kaikki yhteishaun hakukohteet ovat mukana yhteisessä sijoittelussa, jonka tuloksena muodostuu valintaesitys Valinnan tulosten ilmoittamisen ja opiskelupaikan vastaanottamisen takarajat aikaistuvat aiempiin vuosiin verrattuna hieman kevään yhteishaussa Uusimuotoiset lisähaut ovat korvanneet entiset täydennys- ja lisähaut Varasijat täytetään sijoittelussa, ja niiden täyttäminen päättyy sijoittelun päättyessä Ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat varata osan hakukohteen aloituspaikoista ensikertalaisille. Uudistuksen toisessa vaiheessa varaaminen muuttuu pakolliseksi. Yleinen korkeakoulukelpoisuus AMK-sektorin kohteissa vastaa pääosin yliopistojen kelpoisuusvaatimusta. Ennen vuotta 1999 suoritetut alle 3 vuotta kestävät ammatilliset perustutkinnot antavat hakukohdekohtaisen kk-kelpoisuuden AMK-sektorilla. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmapäätöksistä on luovuttu Opetushallituksen neuvontapalvelua yliopistohaun hakijoille ei enää järjestetä, vaan korkeakoulut vastaavat kaikesta hakijoiden asiakaspalvelusta Hakutoivemuutokset tehdään ensisijaisesti Oma Opintopolku -palvelussa. Hakija voi ottaa ehdollisesti paikan vastaan, jolloin hän voi tulla valituksi kaikkiin ylempiin hakukohteisiin joihin hän on varasijalla. Lisätietoja Opintopolusta: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 5

7 Mikä ei muutu: Korkeakoulut päättävät edelleen itse valintaperusteistaan ja opiskelijaksi ottamisesta Erilaiset valintakoeyhteistyöt tai yhteisvalinnat ovat mahdollisia Korkeakoulut voivat lisätä yhteishaun hakulomakkeelle hakukohtaisia kysymyksiä ja liitteitä sekä erilaisia hakukohdekohtaisia hakua ohjaavia sääntöjä Korkeakoulut vastaavat liitteiden käsittelystä ja hakijan kelpoisuuden arvioimisesta Erillishakuja on mahdollista järjestää yhteishaun ohella Hakijan tulee ottaa opiskelupaikka vastaan ja ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi Asiakaspalvelumalli on ammattikorkeakoulujen osalta entisen kaltainen, eli ylin amkhakutoive hoitaa asiakaspalvelun amk-hakukohteiden osalta, mutta kukin yliopisto erikseen omien hakukohteidensa osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää yhteishaun aikataulusta Yhteishaut järjestetään sekä keväällä että syksyllä Korkeakoulut vastaavat tietojensa päivittämisestä Opintopolkuun Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa hakija voi ottaa vastaan vain yhden yhteishakuun kuuluvan koulutuksen opiskeluoikeuden lukukaudessa. Toisessa vaiheessa rajaus ulotetaan myös erillishauissa haettavaan koulutukseen siten, että hakija voi ottaa vastaan korkeintaan yhden korkeakoulupaikan lukukaudessa. Hakijan mahdollisuus hakea yhteishaussa ei riipu siitä, onko hän ns. ensikertainen hakija Hakijalla voi olla yhtä aikaa useita voimassa olevia opiskeluoikeuksia Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 6

8 5. Korkeakoulujen yhteishakujen aikataulut Alla olevasta taulukosta löytyvät Opetusministeriön vahvistamat korkeakoulujen yhteishakujen aikataulut vuoden 2015 hakukerroille. Syksyllä 2015 alkava koulutus Keväällä 2016 alkava koulutus Syksyllä 2016 alkava koulutus Kevään 1. hakuaika 1) (Tampereen teatterityö: ei hakua) Hakemuksen on kevään hakuaikana oltava perillä tai tallennettuna viimeistään 1) klo (ei hakua) (ei hakua) klo Kevään 2. hakuaika 2) Syksyn hakuaika Hakemuksen on oltava perillä tai tallennettuna viimeistään 2) klo klo klo Valintaehdotusten tulee olla tallennettuina viimeistään klo Valintojen tulokset tulee ilmoittaa hakijoille viimeistään Hakijan on otettava opiskelupaikka vastaan viimeistään klo klo klo Varasijoilta hyväksyminen päättyy klo klo klo Mahdolliset lisähaut saa järjestää ) Koskee yhteishaussa mukana olevia vieraskielisiä koulutuksia, Tampereen yliopiston teatterityön koulutusta sekä Taideyliopistoa. 2) Koskee kaikkia muita yhteishakuun kuuluvia ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksia. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 7

9 6. Miten toimin yhteishaussa? Prosessimainen kuvaus hakijan näkökulmasta Kaikkien tässä luvussa kuvattujen toimintojen toteuttamisaikataulusta ei ole varmuutta. Valmistautuminen hakuun: koulutustarjontaan tutustuminen Hakeminen Valinnat ja sijoittelu Erkki Esimerkki, Maija Mallihakija ja Kirsi Kokelas haaveilevat korkeakouluopinnoista. He tutustuvat eri vaihtoehtoihin Opintopolku.fi -portaalissa, joka sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Kirsi tutustuu tarjontaan ja etsii sopivalla etäisyydellä olevia oppilaitoksia ja tietoa niiden tarjoamasta koulutuksesta. Erkki etsii sopivaa koulutusta ammattinimikkeiden kautta. Molemmat tallentavat kiinnostavimmat vaihtoehdot omille sivuilleen, jotta he voivat myöhemmin siirtää koulutukset suoraan korkeakoulujen yhteishaun hakulomakkeelle. Maijan tulevaisuudensuunnitelmat ovat jo aika selvät, joten hän etsii suoraan syventävää tietoa haluamansa koulutuksen sisällöstä ja koulutukseen hakemisen edellytyksistä. Tammikuussa alkaa korkeakoulujen yhteishaun ensimmäinen hakuaika, jolloin haussa on korkeakoulujen vieraskielisiä koulutuksia sekä taidealan koulutuksia. Erkki hakee kahteen ammattikorkeakouluun International Business -koulutusohjelmaan. Kun kevään yhteishaun toinen hakuaika on alkanut, tunnistautuu Erkki verkkopankkitunnuksillaan Oma Opintopolku -palvelussa, jossa hän lisää haluamansa koulutusvaihtoehdot hakulomakkeelle. Kirsi merkitsee hakemukselle maksimimäärän eli kuusi hakutoivetta ja asettaa ne mieluisuusjärjestykseen. Erkki on käyttänyt jo tammikuussa kaksi hakutoivettaan, jotka hän on asettanut prioriteettijärjestykseen. Hän ei voi enää muuttaa näiden kahden toiveen keskinäistä järjestystä, mutta voi lisätä toisen hakuaikaryhmän hakukohteita haluamallaan tavalla suhteessa toisiinsa sekä aiemman hakuajan hakutoiveisiin. Erkki merkitsee kaksi hakutoivetta lisää lomakkeelleen. Kirsi hakee hakukohteeseen, johon vaaditaan ennakkotehtävä. Hakulomakkeella näkyy, minne ja mihin mennessä Kirsin tulee toimittaa ennakkotehtävä. Hakuajan viimeisenä päivänä Erkki päättää vielä lisätä yhden hakutoiveen lomakkeelleen, ja kirjautuu taas verkkopankkitunnuksilla Oma Opintopolku -palveluun muokatakseen hakemustaan. Erkki Esimerkki ja Kirsi Kokelas saavat kutsut valintakokeisiin. Maija Mallihakijan ei tarvitse osallistua valintakokeeseen, sillä hän tulee suoraan hyväksytyksi ensimmäiselle Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 8

10 Paikan vastaanotto hakutoiveelleen ylioppilastutkinnon matematiikan laudaturin perusteella ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen. Hyväksymisen seurauksena Maijan alempi hakutoive peruuntuu automaattisesti. Erkki saa kesäkuun alussa tiedon, että hänet hyväksytään viidennelle hakutoiveelleen. Hän ei kuitenkaan voi vielä ottaa opiskelupaikkaa vastaan, koska ylempien hakutoiveiden tila on kesken. Viikkoa myöhemmin muidenkin hakutoiveiden valintatulokset valmistuvat. Erkki tulee hyväksytyksi kolmannelle hakutoiveelleen ja jää varalle ensimmäiseen ja toiseen hakutoiveeseensa. Kirsi saa tiedon valinnan tuloksista vasta viimeisenä tulosten julkistuspäivänä. Epäonnekseen hän jää varasijalle kaikkiin hakutoiveisiinsa. Maija on hankkinut verkkopankkitunnukset ja kirjautuu niillä Opintopolkuun ottaakseen sähköisesti opiskelupaikan vastaan heti saatuaan tiedon hyväksymisestään. Hän ilmoittautuu samalla läsnä olevaksi. Erkki haluaa odottaa vielä, hyväksytäänkö hänet varasijalta ensimmäiselle tai toiselle hakutoiveelleen. Varmistaakseen jonkin opiskelupaikan korkeakoulusta hän ottaa ehdollisesti vastaan paikan kolmannelta hakutoiveeltaan. Jos hänet myöhemmin hyväksytään varasijalta jommallekummalle ylemmistä hakutoiveista, peruuntuu kolmannen hakutoiveen opiskelupaikka. Erkin on kuitenkin otettava ylemmän toiveen opiskelupaikka vielä erikseen vastaan määräaikana, tai hän menettää sen. Kirsi seuraa Opintopolussa tilannettaan varasijajonoissa, ja saa lopulta viimeisessä sijoitteluajossa varasijapaikan kuudennelta hakutoiveeltaan. Onneksi, sillä sijoittelun päättyminen tarkoittaa, että myös varasijojen täyttäminen päättyy. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 9

11 7. Opintopolku.fi portaalina palveluihin ja tiedonhaun välineenä Opintopolku tarjoaa helppokäyttöisiä ja luotettavia opiskelua ja siihen hakeutumista sekä urasuunnittelua tukevia palveluita. Ensimmäistä kertaa samassa verkkopalvelussa on kaikkien koulutussektoreiden koulutustieto ja sähköiset haut. Palvelua käyttävä kansalainen tai ohjaaja voi etsiä sopivaa koulutusta ja vertailla koulutuksia. Tavoitteena on, että koulutustieto on helppolukuista ja helposti selailtavaa. Vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista kerrotaan selkeästi, konkreettisesti ja lyhyesti. Vasta kun kiinnostava koulutus alkaa löytyä, tarjotaan täsmällistä tietoa tutkintojen sisällöstä ja valintaperusteista. Opiskeluvaihtoehdoista ja urapoluista kerrotaan myös videoin, kuvakertomuksin ja tarinoin. Koulutusta voi etsiä sanahaulla. Hakusanana voi käyttää tehtävänimikkeitä, tutkintonimikkeitä, paikkakuntaa, oppilaitosta tai aihetta. Hakutoiminnot on suunniteltu käyttäjää opastavaksi. Koulutuksiin pääsee joko suoraan sanahaulla tai sisältöosioiden hakulinkkien kautta. Opintopolusta on kolme kieliversiota: Opintopolku.fi, Studieinfo.fi sekä Studyinfo.fi. Suomen- ja ruotsinkielinen ovat identtiset, ja jokaista suomenkielistä palvelun sivua vastaa ruotsinkielinen sivu. Englanninkielisen Studyinfo.fi:n sisältö on suppeampi ja se keskittyy koulutukseen, jota englanniksi on tarjolla. Eri kieliversioissa sanahaku hakee oletuksena koulutuksia, joiden suorituskieli on sama kuin palvelun kieli. Korkeakoulut voivat laatia koulutuskuvauksensa monella eri kielellä. Päänavigaatiosta löytyvistä Opintopolun sisältöosioista vastaa Opetushallituksen verkkotoimitus. Korkeakoulut vastaavat tallentamiensa koulutuskuvausten ja valintaperusteiden sisällöistä. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 10

12 8. Oppijan verkkopalvelujen keskeiset palvelut Oppijan verkkopalvelut -kokonaisuus koostuu joukosta palveluita ja toimintoja, joista osa on virkailijoiden käytettävissä. Tässä luvussa esitellään pääpiirteissään keskeisimmät palvelut. Organisaatiopalvelu Oppijan verkkopalveluiden palvelukartta. Kokonaisuus muodostuu joukosta yksittäisiä palveluita. Opintopolun organisaatiopalvelu sisältää Suomessa ja ulkomailla toimivat suomalaisen koulutusjärjestelmän koulutustoimijat, oppilaitokset, ja toimipisteet sekä oppisopimustoimipisteet yhteys- ja kuvailutietoineen. Organisaatiopalvelun tietoja hyödynnetään opintopolun palveluiden lisäksi eri viranomaisten sähköisissä palveluissa. Organisaatiopalveluun tallennetaan kaikki perustiedot koulutustoimijoista (mm. kotipaikka, y-tunnus, nimi, kieli). Yhteystiedot sisältävät myös sähköpostiosoitteita koulutusneuvontaa ja viranomaistiedotusta varten. Järjestelmässä on tietoja myös muista organisaatioista kuin koulutusorganisaatioista. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 11

13 Koulutustoimijoiden virkailijat ylläpitävät omien organisaatioidensa yhteystietoja. Organisaatiopalvelun tietoja käytetään kaikessa Opetushallituksen ja koulutustoimijoiden välisessä yhteydenpidossa. Koodisto Viestintäpalvelu Koodistopalvelu on keskitetty tallennus- ja hallintapaikka koodistoille. Koodistoa ja luokituksia käytetään pohjatietoina ylläpidettäessä oppijan verkkopalveluiden muita tietoja (organisaatiotiedot, tarjontatiedot jne.) sekä tiedon hakutilanteissa ja raportti- ja tilastotietojen luokittelutietoina. Mikä tahansa tieto, joka voidaan esittää valikossa valittavana vaihtoehtona, voi muodostaa koodiston. Koodistopalvelu on toteutettu osana Oppijan verkkopalveluita sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Palvelukokonaisuus on riippuvainen erilaisista tiedonsiirroista ja näiden luotettavuuden sekä yleisen toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että keskitetyissä palveluissa ja asiakasorganisaatioissa on käytössä samat koodistot. Koodistoa ja sen yksittäisiä koodeja voi selata ja ylläpitää. Koodistopalvelulla voi hallinnoida hierarkkisia koodistoja sekä linkittää toisiinsa semanttisesti samaa tarkoittavia koodeja (rinnasteisuus). Koodiston voi ladata paikalliseen käyttöön tai sen voi kopioida rajapinnan avulla. Koodiston voi tuoda ulkoisesta lähteestä selaimella tai rajapinnan avulla. Opintopolun viestintätoiminnallisuudet muodostavat viestintäpalvelun. Viestintätoiminnallisuudet liitetään niihin prosessin vaiheisiin, joihin ne luontevasti kuuluvat. Esimerkiksi valintakoekutsukirjeet muodostetaan Valinta-palvelun yhteydessä. Viestintäpalvelun tavoitteena on mahdollistaa tiedonkulku palveluiden ylläpitäjien ja käyttäjien välillä siten, että käyttäjiä (esim. hakijoita) tiedotetaan haku- ja valintaprosessin etenemisestä aktiivisesti. Tavoitteena on myös automatisoida mahdollisimman suuri osa viestintäprosesseista niin, että esimerkiksi muistutukset tehtävistä toimenpiteistä voidaan lähettää ilman manuaalista työtä. Viestintätoiminnallisuudet mahdollistavat virkailijoille osoitetarrojen, kirjeiden ja sähköpostiviestien muodostamisen. Kirjeet voidaan tulostaa paperimuodossa ja toimittaa myös sähköisenä niille, jotka ovat antaneet luvan sähköpostin käyttöön. Osoitetarroille voi tulostaa kokeeseen kutsuttavien ja hyväksyttyjen yhteystiedot. Osoitetiedot muodostuvat myös tulostettaviin kirjeisiin, jotta ikkunakuorten käyttö on mahdollista. Lähetetyistä viesteistä muodostuu raportti, josta voi seurata millaisia kirjeitä on lähetetty. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 12

14 Oppijanumero (OID-palvelu) Opintopolussa tarvitaan jokaiselle oppijalle yksilöivä tunniste. Yksilöintiin käytetään OID-koodia ja siihen liittyvää oppijanumeroa. Oppijanumero on henkilökohtainen, ja sen saa jokainen hakija tai Opintopolun virkailijakäyttäjä. Numeroa käytetään kaikessa opetustoimen henkilöhallinnan yksilöinnissä. Opintopolussa oppijanumero on 11-numeroinen satunnaisluku, jonka edellä on kiinteä alkuosa. Henkilöiden OID-koodi on muotoa XXXXXXXXXXX, jossa alkuosa kaikille yhteinen ja loppuosa on henkilökohtainen, 11-merkkinen oppijanumero. Viimeinen numero on tarkistusmerkki, joka on tarkoitettu huomaamaan lyöntivirheet. Numero ei sisällä mitään tietoa oppijasta, se on vain yksilöivä koodi. Oppijanumeroissa ei käytetä juoksevaa numerointia, vaan järjestelmä muodostaa numeron satunnaisesti. OIDnumerointi perustuu kansainväliseen standardiin, ja on periaatteessa luettavissa myös ulkomaisissa järjestelmissä. Koulutus- ja opetustarjontatietojen hallinta Hakulomakkeiden hallinta Koulutustarjontatietojen hallinnassa virkailija tallentaa koulutuksia, hakukohteita ja hakuja. Tietoja käytetään koulutustiedotukseen ja hakujen ja valintojen toteutukseen. Palvelun tietoja välitetään myös kolmansille osapuolille (esim. Kela). Koulutustarjontatiedot päivitetään käyttöliittymän näytöillä. Kuhunkin yhteishakuun kuuluvat koulutukset tulee päivittää tiettyyn määräaikaan mennessä. Opetushallitus päivittää järjestelmään yhteishaut ja niiden hakuajat, ja korkeakoulun virkailijat päivittävät erillishaut ja niiden hakuajat. Tämän jälkeen virkailijat liittävät hakukohteet siihen hakuun, johon ne kuuluvat. Koulutuksia voi kuvata opetuskielen lisäksi myös muilla kielillä. Esikatselu-toiminnon avulla voi tarkistaa, miltä tallennetut koulutukset ja hakukohteet näyttävät Opintopolussa. Opetushallitus julkaisee yhteishakuun kuuluvien koulutusten ja hakukohteiden tiedot kerralla. Korkeakoulu voi kuitenkin halutessaan jo ennen tätä julkaista yksittäisten koulutusten ja hakukohteiden tiedot. Erillishakuihin kuuluvien koulutusten ja hakukohteiden julkaisun tekee aina korkeakoulu. Opintopolun virkailijat voivat ylläpitää ja tietyiltä osin muokata hakulomakkeita. Hakulomakepohjiin voi lisätä hakukohdekohtaisia tai ryhmäkohtaisia lisäkysymyksiä ja liitteitä sekä muodostaa ryhmäkohtaisia rajoituksia ja sääntöjä. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 13

15 Tulevaisuudessa lomakepohjien ylläpito, muokkaaminen ja kopioiminen muuttuvat entistä joustavimmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi lomake-editorin avulla. Virkailija voi esimerkiksi muokata vapaammin erillishaun hakulomakkeen vaiheita tai poistaa niitä. Yhteishaun hakulomakkeiden laadinnan päävastuu on Opetushallituksella, mutta hakukohde- ja ryhmäkohtaisten tietojen ylläpidosta vastaa korkeakoulu. Yhteishaun ulkopuolisten koulutusten hakulomakkeita korkeakoulut voivat luoda haluamallaan tavalla hakulomakkeen hallinnassa. Erillishaun hakulomakkeita varten on käytettävissä samat palvelut kuin yhteishaussa. Hakemusten lähettäminen, käsittely ja seuranta Palvelussa hakijat ja virkailijat tallentavat, lähettävät, muokkaavat ja täydentävät hakemuksia. Käsittely sisältää muun muassa henkilötunnuksettomien hakijoiden vertailun ja yksilöinnin, hakukelpoisuuden ja liitteiden tarkistamisen, paperihakemuksen tallennuksen sekä puutteellisten hakemusten täydennykset liitteistä tai suoritusrekisteristä saatavilla tiedoilla. Kaikkiin yhteishaussa mukana oleviin koulutuksiin haetaan Opintopolun yhteishaun hakulomakkeella. Lomakkeella kysytään kaikki valinnassa tarvittavat tiedot. Hakemus täydentyy rekisteritiedoilla (esim. ylioppilastutkinnon suoritustiedoilla) ja virkailijan syöttämillä tiedoilla. Erillishaut voivat käyttää Opintopolun hakulomaketta tai jotain muuta hakulomaketta tai hakutapaa. Hakijan valitsema käyttöliittymäkieli määrittelee sen, millä kielellä hakulomake näytetään. Hakija voi hakea samalla lomakkeella useaan hakukohteeseen, joiden opetuskieli voi olla suomi, ruotsi ja/tai englanti. Hakija voi kirjautua Oma Opintopolku -palveluun käyttämällä joko verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Palvelussa hakija voi hakuaikana muokata hakemustietojaan (mm. hakutoiveet). Yhteystietojen muuttaminen onnistuu palvelussa hakuajan jälkeenkin. Oma opintopolku- palvelussa hakija näkee kaikki Opintopolussa lähettämänsä hakulomakkeet ja valintojen tulokset. Hakija voi ottaa myös opiskelupaikan vastaan sähköisesti ja ilmoittautua opiskelijaksi Oili-palvelun kautta. Jos hakija haluaa peruuttaa hakemuksen, on hänen pyydettävä korkeakoulun virkailijaa passivoimaan hakemuksensa. Oma opintopolku-palvelussa hakija ei voi peruuttaa omaa hakemustaan. Virkailija voi tehdä hakijan pyytämät muutokset hakemukselle hakijan puolesta jos pyyntö tulee virkailijalle kirjallisesti. Hakijan on mahdollista hakea myös paperisella hakulomakkeella. Tällöin hakija lähettää täytetyn hakulomakkeen korkeakoulun virkailijalle, joka tallentaa sen järjestelmään. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 14

16 Valintapalvelu Opintopolun valintapalvelu muodostuu valintaperusteiden mallinnuksesta, valintalaskennasta ja sijoittelusta. Valinnat voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain valintapalvelun avulla. Valintaperusteiden mallinnus tarkoittaa valintalaskennan ja sijoittelun tarvitsemien muuttujien mallintamista teknisesti toteutettavaan muotoon. Korkeakoulut tallentavat itse hakujensa valintaperusteet ja laskentakaavat. Valintaperusteista mallinnetaan valintaryhmät ja hakijaryhmät valinnan vaiheet valintatapajonot ja niihin liittyvät mahdolliset tarkemmat säännöt (esim. varasijatäyttö) laskentakaavat ja niiden parametrit ja funktiot jonon muodostamiskriteerit ja niiden keskinäinen järjestys Valintalaskennassa palvelu suorittaa laskennan kullekin hakukohteelle valintaperusteiden mukaisesti. Hakijan hakemustietojen perusteella syntyy valintalaskennassa valintaehdotus, jossa hakijat sijoitetaan valintatapajonoihin keskinäiseen järjestykseen, ja he saavat tilakseen joko hyväksyttävissä tai hylätty. Varsinaisen valintalaskennan lisäksi palvelussa voidaan suorittaa ns. koekutsuajo, jonka tuloksena saadaan listaus hakijoista, jotka tulevat suorittamaan valintakokeen kyseiseen hakukohteeseen. Kun valintalaskenta on valmis, siirretään valmistunut valintatapajono sijoitteluun. Sijoittelussa verrataan hakijan hakukohdekohtaista valintamenestystä hänen hakutoivejärjestykseensä. Tämän perusteella järjestelmä etsii hakijan korkeimmalle priorisoiman hakutoiveen, johon hän voi tulla hyväksytyksi, ja tarjoaa tätä hakijalle opiskelupaikaksi. Sijoittelun lopputuloksena syntyy valintaesitys. Oppilaitoksen näkökulmasta tämä tarkoittaa listausta opiskelijaksi otettavista hakijoista. Sijoittelu ajetaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Sen vuoksi ei tarvita erillistä varasijavalintaa, vaan sijoittelun jatkuessa nousee opiskelupaikan peruneen tai korkeakoulun niin halutessa myös poissa olevaksi ilmoittautuneen hakijan tilalle uusi hakija siihen asti, kunnes hakukohteen aloituspaikkamäärä on täynnä tai sijoittelu päättyy. Yhteishaussa suoritetaan aina sijoittelu. Lisäksi oppilaitos voi halutessaan käyttää sijoittelua myös omissa erillishauissaan. Korkeakoulujen yhteishaussa sijoittelua suoritetaan siitä alkaen, kun ensimmäinen hakukohde siirtää valintatapajononsa Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 15

17 Opiskelupaikan vastaanotto sijoitteluun. Kullakin sijoittelukerralla käsitellään aina kaikki sijoitteluun siihen mennessä siirretty aineisto. Toistaiseksi sijoittelun voi käynnistää vain Opetushallitus. Opiskelupaikan vastaanotto- ja ilmoittautumispalvelussa hyväksytty ja vahvasti tunnistautunut hakija voi ottaa opiskelupaikan vastaan tai perua sen. Osa korkeakouluista tarjoaa myös sähköisen ilmoittautumismahdollisuuden (Oili-palvelu), jolloin hakija voi opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Yhteishaussa sekä niissä erillishauissa, joissa käytetään sijoittelua, opiskelupaikka vapautuu sijoitteluun jos hakija ei ota sitä vastaan. Tilalle valitaan varasijalla ensimmäisenä oleva hakija. Jos hakija ottaa yhteishaun paikan vastaan ehdollisesti, varataan paikka hakijalle. Ehdollinen vastaanotto peruuntuu automaattisesti, jos hakija tulee hyväksytyksi johonkin hänen mieluisammaksi asettamaansa hakukohteeseen. Jos taas hakija ei päädy mihinkään mieluisampaan hakukohteeseen, muuttuu ehdollinen vastaanotto automaattisesti sitovaksi vastaanotoksi kun varasijojen täyttö päättyy. Virkailija voi myös käsin syöttää hakijan vastaanotto- ja ilmoittautumistiedon Opintopolkuun. Näissä tapauksissa hakija ilmoittautuu suoraan oppilaitokseen. Oppilaitoksen on ilmoitettava, haluaako se täyttää poissaolevan hakijan vapaaksi jättämän paikan opiskelijavalinnassa. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 16

18 9. Asiakaspalveluratkaisu Opetushallitus vastasi aikaisemmin yliopistohakijoiden neuvonnasta, amk-hakijoiden neuvonnan ollessa ammattikorkeakoulujen vastuulla. OPH:n yliopistohaun neuvontapalvelu oli viimeisen kerran käytössä kevään 2014 yhteishaussa, eikä Opetushallitus enää tarjoa korkeakouluhakijoille suunnattua asiakaspalvelua. OPH huolehtii Opintopolun teknisestä toimivuudesta, korkeakoulujen pääkäyttäjä-virkailijoiden koulutuksesta ja korkeakouluvirkailijoiden neuvonnasta. Korkeakoulut toteuttavat hakijoille suunnatun asiakaspalvelun korkeakoulujen ja Opetushallituksen edustajista koostuvan asiakaspalveluryhmän laatiman asiakaspalveluratkaisun mukaisesti. Ratkaisun peruslinja yhteishaussa on, että hakija on tarvittaessa yhteydessä erikseen jokaiseen yliopistoon, johon hakee. Ammattikorkeakoulujen osalta asiakaspalvelun hoitaa ensisijaisen hakutoiveen ammattikorkeakoulu. Korkeakoulujen asiakaspalvelutiimin loppuraporttiin korkeakoulujen asiakaspalveluratkaisusta voi tutustua KSHJ-wikissä osoitteessa Hakijalle ilmoitetaan hakulomakkeen valmis-sivulla liitteiden toimitusosoite. Liitteet tulee toimittaa pääsääntöisesti viimeistään 14 vrk hakuajan päättymisestä. Korkeakoulukelpoisuuteen vaikuttavat liitteet käsitellään yliopistoissa yleensä ennen valintojen suorittamista ja ammattikorkeakouluissa puolestaan hyväksymisten jälkeen. Kukin korkeakoulu vastaa omien hakijoidensa yksilöinnistä oppijanumerolla. Suomalaisen henkilötunnuksen omaavilla henkilöillä yksilöinti tapahtuu Opintopolussa automaattisesti, mutta muiden hakijoiden yksilöinnin tekee korkeakoulu. 9 Useisiin korkeakouluihin hakeneen henkilön voi yksilöidä mikä tahansa näistä korkeakouluista. Syksystä 2014 lähtien hakijalla on ollut mahdollisuus hoitaa hakuprosessiin liittyviä asioita myös henkilökohtaisen sähköisen asiointipalvelun (Oma Opintopolku) kautta. Mikäli hakija tunnistautuu vahvasti (verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella), voi hän tehdä sähköisesti esimerkiksi hakutoivemuutoksia sekä ottaa opiskelupaikan vastaan. Korkeakoulu saa tiedon hakijan tekemistä toimenpiteistä virkailijapalveluiden välityksellä. 9 Ks. Henkilötunnuksettomien vertailu ja yksilöinti -ohje sivulla Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 17

19 10. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Lisäksi otetaan käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku. Uudistettu korkeakoulujen opiskelijavalinta otettiin käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa kun valittiin opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Toisessa vaiheessa ensikertalaisten asemaa vahvistetaan edelleen. Tämä toteutetaan niin, että korkeakoulujen tulee yhteishaussa varata riittävästi paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Poikkeuksia olisivat hyvin pienen sisäänoton hakukohteet ja vieraskielinen koulutus. Uudistuksen toisen vaiheen mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa? Opiskelupaikkojen varaamisella pyritään siihen, että entistä suurempi osa opiskelupaikoista kohdentuisi aidosti uusille korkeakouluopiskelijoille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Opiskelupaikkojen varaamisella on tarkoitus turvata perustuslain 16 :n mukaisia sivistyksellisiä oikeuksia varmistamalla mahdollisimman monelle opiskelupaikka. Tavoitteena on myös osaltaan alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja nopeuttaa näin korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluopintojen aloittamisiän voidaan olettaa alenevan, kun entistä useampi ensikertalainen tulee saamaan opiskelupaikan. Opiskelupaikkojen varaamisen tarkoituksena on myös parantaa korkeakouluopintojen läpäisyä. Voidaan olettaa, että entistä useampi suorittaa aloittamansa koulutuksen loppuun, mikäli opiskelupaikka on otettu vastaan koulutuksessa, johon on motivoitunut. Eikö olisi parempi, että hakijat, jotka eivät tule valituksi mieluisimpaan hakukohteeseensa, ottaisivat paikan edes jostain koulutuksesta, vaikka eivät aiokaan tutkintoa siinä suorittaa, ja opiskelisivat vuoden jotain muuta ja hakisivat seuraavana vuonna uudestaan? Koulutusjärjestelmän toimivuuden ja koko yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja ottavat vastaan sellaiset henkilöt, jotka aikovat kyseistä alaa opiskella. Yhden henkilön vastaanottama paikka on toiselta pois. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 18

20 Ketkä katsotaan ensikertalaisiksi hakijoiksi syksyn 2014 hausta alkaen? Ensikertalaisia ovat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Jotta uudistus ei vaikuttaisi hakijoiden asemaan taannehtivasti, ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Voiko hakija saada takaisin aseman ensikertalaisena hakijana, mikäli hän luopuu syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanotetusta korkeakoulupaikasta? Ei. Henkilö, joka on vastaanottanut opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta, ei ole ensikertalainen. Vaarantuuko nuorten yhdenvertainen kohtelu? Yhdenvertaisuutta opiskelupaikkojen kohdentumisessa ei voida arvioida tarkastelemalla ainoastaan yhteishakua. Yhteishakua, erillishakuja ja opintojen aikaisia koulutuksesta toiseen siirtymistä koskevia menettelyjä on tarkasteltava kokonaisuutena. Korkeakoulujen tulisi paremmin mahdollistaa opintojen aloittaminen aiempien opintojen perusteella ja luoda joustavia siirtymismahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä. OKM valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa suosituksia ja linjauksia yhteishaun ulkopuolisten hakeutumismahdollisuuksien kehittämiseksi sekä esimerkiksi siirtoopiskelun käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja valtakunnallisten sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi siirtohakujen järjestämisessä. Siirto-opiskelijoiden valinnan tulisi pohjautua aiempaan opiskeluoikeuteen ja korkeakoulun päättämiin suoritettuihin korkeakouluopintoihin ja niissä menestymiseen. Muuttaako opiskelijavalintauudistus myös valintaperusteita tai -valintakokeita? Ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät jatkossakin siitä, millaisia valintaperusteita ne asettavat ja millaisia valintakokeita ne yksin tai yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa järjestävät. Ovatko kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot mukana valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa? Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät ole mukana valtakunnallisessa yhteishaussa. Muut, eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä Maanpuolustuskorkeakoulu ovat mukana yhteishaussa. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 19

21 Hakevatko kaikki korkeakoulupaikkaa tavoittelevat jatkossa sähköisen järjestelmän kautta vai onko mahdollista laatia hakemus myös paperilla? Hakulomakkeen voi täyttää ja jättää myös paperisena. Paperisen hakulomakkeen voi pyytää korkeakoulujen hakijapalveluista. Voiko hakukohteiden järjestystä muuttaa hakemuksen lähettämisen jälkeen, jos hakuaikaa on jäljellä? Kyllä voi. Järjestystä voi muuttaa hakuajan päättymiseen saakka. Hakukohteiden järjestystä voi muuttaa Oma Opintopolku-palvelussa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluratkaisun mukaisen (ks. luku 9) korkeakoulun hakuneuvontaan. Kevään yhteishaun toisena hakuaikana ei voi enää muuttaa ensimmäisen hakuajan hakukohteiden keskinäistä järjestystä, mutta uusia hakukohteita voi lisätä vanhojen lomaan. Jos ei saa opiskelupaikkaa ensimmäiseksi listaamastaan paikasta, voiko toissijaisen paikan ottaa vastaan ja jäädä odottamaan ylemmälle sijalle listatun paikan mahdollista vapautumista? Toissijaisen paikan voi ottaa vastaan ehdollisesti, jos hakija on vielä varasijalla (=hyväksyttävissä) johonkin korkeammalle priorisoituun opiskelupaikkaan. Tällöin voi jäädä odottamaan ylemmälle sijoitettujen paikkojen mahdollista vapautumista. Miten opiskelijavalinnat käytännössä muuttuvat opiskelijavalintojen uudistuksen toisessa vaiheessa? Uudistuksen toisen vaiheen mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Myös muut kuin ensikertalaiset voisivat hakea yhteishaussa, mutta korkeakoulut varaavat riittävän määrä paikkoja ensikertalaisille. Lisäksi korkeakouluja kannustetaan tarjoamaan joustavia siirtymämahdollisuuksia alalta tai korkeakoulusta toiselle siirtymään haluaville, jotta uutta opiskelupaikkaa ei tarvitse hakea yhteishaun kautta. Siirto-opiskelijoiden valinnan tulisi pohjautua aiempaan opiskeluoikeuteen ja korkeakoulun päättämiin korkeakouluopintoihin ja niissä menestymiseen. Aivan kaikkeen koulutukseen ja kaikilla koulutustaustoilla tällaisia siirtymämahdollisuuksia ei siis voida järjestää. Myös uudistuksen toisessa vaiheessa henkilöllä voi olla useita opiskelupaikkoja samaan aikaan. Henkilöllä, joka opiskelee korkeakoulussa tai on suorittanut tutkinnon, pitää pääsääntöisesti olla mahdollisuus hakea ja tulla valituksi koulutukseen, joka on ensikertalaisillekin hakijoille tarjolla. Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 20

22 11. Lisätietoja Tähän osioon on listattu linkkejä sivuille, joilta löytyy lisätietoa korkeakouluhaun uudistuksesta. OKM:n sivuilla on tarkempia tietoja mm. uudistuksen taustasta ja perusteluista: alinnat/ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä -wikissä on yksityiskohtaisia tietoja uudistuksen teknisestä toteutuksesta: Opetushallituksen ylläpitämiltä Oppijan palvelut -hankesivuilta löytyy yleistietoa käynnissä olevista haku-uudistuksista ja kehitystyöstä: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki 21