Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla"

Transkriptio

1 Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

2 2

3 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla Julkaisu B 115 3

4 Tampere 2012 Sarja B, julkaisu nro B 115 ISBN ISSN X Maanmittauslaitos lupa nro 101 /MML/12 Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

5 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 7 PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA STRATEGISILLA HANKEKOKONAISUUKSILLA 8 Miten voimme ymmärtää aluekehitystä 8 Kehittämiskokonaisuus 1: VALKEAKOSKI CAMPUS OSAAMISTA VAHVISTAMALLA INNOVAATIOYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA 12 Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen 12 Kehittämiskokonaisuus 2: UUSI TEHDAS PIRKANMAALAISTA INNOVAATIO - JÄRJESTELMÄÄ UUDISTAMASSA 19 Uusi Tehdas osana pirkanmaa laista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa 20 Kehittämiskokonaisuus 3: TAMPEREEN SEUDUN BIOKLUSTERI INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ BIOALAN TUTKIMUKSELLE JA TUOTEKEHITYKSELLE 25 Bioklusterin kehittäminen ja Pirkanmaa 26 Kehittämiskokonaisuus 4: MUOVI- JA KUMIKLUSTERISTA LUONNONKUITU- KOMPOSIITTEIHIN: UUTTA OSAAMISTA JA ELINVOIMAA EKOKUMISTA 33 Luonnonkuitukomposiitit ja Pirkanmaan kehittäminen 33 Muovi- ja kumiklusterin sekä luonnonkuitu - komposiittien kehittäminen hanketoiminnalla 34 Kehittämiskokonaisuus 5: ELINVOIMAA KULTTUURISTA KULTTUURI MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 38 Kulttuurin rooli maakunnan kehittämisasiakirjoissa ja aluekehitysohjelmissa 39 Aluekehittämisen pirkanmaa laisia kulttuuriteemoja 39 5

6 6

7 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ESIPUHE Ohjelmaperusteisuus ja projektit toimintamallina ovat hallinneet suomalaista aluekehittämistä ainakin 1990-luvun puolivälistä, kun Suomi liittyi eurooppalaiseen alueiden joukkoon ja ryhtyi toteuttamaan EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ohjelmaperusteisuus tarkoittaa aluekehitystyön pitkäjänteistä valmistelua. Aikaväli on tyypillisesti ollut 7 vuotta. Tälle ajanjaksolle on laadittu toteuttamisohjelma, jossa on kuvattu kehittämistyön tavoitteet, keinot ja resurssit sekä asetettu seurantamittarit. Aluekehityksen on siis parhaiten katsottu toteutuvan suunnitelmallisen, ohjelmiin perustuvan kehittämistyön tuloksena. Projektit ovat tärkein aluekehitystyön toteutustapa. Hankkeet suunnitellaan perustuen ohjelmaasiakirjoihin ja hankkeen toteuttajan omiin strategioihin tai suunnitelmiin. Ohjelman on katsottu takaavan sen, että hankkeet ovat strategisia ja että niillä on haluttuja vaikutuksia alueen kehitykseen. Käytännössä projektitoiminta ei aina ole onnistunut näissä tavoitteissaan. Syitä on monia. Projektien tarvelähtöisyys on ollut heikkoa, yhteys toteuttajan strategioihin ja muuhun toimintaan on jäänyt toteutumatta ja hanketoiminta on saanut itseisarvon: hankkeita on toteutettu vain rahoituksen takia. Tämän vuoksi osa hanketoimintaan kohdistuvasta kritiikistä on ollut aiheellista. Pirkanmaan liitossa lähdettiin muutama vuosi sitten hahmottamaan aluekehittämisen lähestymistapaa toisin. Mietimme, miten aluekehitysvarojen lisäarvoa ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Millaisia muutoksia esimerkiksi EU:n rakennerahastovaroilla on mahdollista saada aikaan, jos ne keskitetään suurempien muutosten ostamiseen sen sijaan, että rahoja käytettäisiin alentamaan hanketoimijoiden muutoinkin toteuttamien toimien kustannuksia. Havaitsimme, että näin tarkastellen Pirkanmaan aluekehitystyöstä nousee jo esimerkkejä laajempien muutosten aikaansaamisesta aluekehitysvaroilla. Aina nuo muutokset eivät ole olleet täysin suunniteltuja, vaan tiettyä kehityspolkua edeten on päädytty toivotun suuntaiseen kehitykseen. Polulle lähdettäessä ei jokainen askel ole ollut suunniteltu, mutta ajatus päämäärästä on ollut mielessä. Tähän julkaisuun on koottu viisi esimerkkiä ajattelutavasta, jota voi kutsua projekteista prosesseihin etenemiseksi. Esimerkkiaineiston on koonnut ja julkaisun kirjoittanut hall. yo Henrika Ruokonen osana Pirkanmaan liitossa suorittamaansa harjoittelua. Työtä ovat ohjanneet aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja ohjelmajohtaja Heidi Rämö. Toivon, että tämä julkaisu valottaa uudenlaista lähestymistapaa alueiden kehittämiseen. Laajemman näkökulman tarve on ilmeinen, kun valmistaudumme seuraavaan EU:n ohjelmakauteen, joka alkaa vuoden 2014 alusta. Tampereella Jukka Alasentie Aluekehitysjohtaja 7

8 Pitkäjänteistä alue kehittämistä Pirkanmaalla strategisilla hanke kokonaisuuksilla 8 Aluekehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, jonka tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä. Kehittämistyötä toteutetaan usein vuoden parin kestävillä hankkeilla, ja tällöin vaarana on, että toiminnan tuloksia tarkastellaankin lyhyellä perspektiivillä ja pitkän aikavälin tavoitteet ja tulokset jäävät marginaalisten, helposti havaittavissa olevien vaikutusten varjoon. Kokonaisvaltainen kehittämistyö edellyttää kuitenkin pitkäjänteisempää asennetta, ja tällöin mielekkäämpää onkin tarkastella strategisia, pitkäkestoisempia hankekokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden sijaan. Yksittäisten hankkeidenkin tavoitteet ja vaikutukset ovat paremmin hahmotettavissa ja tunnistettavissa, kun ne liitetään osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kun kehittämisessä tarkastellaan toimintaa kokonaisvaltaisesti, tärkeäksi osoittautuu myös taito yhdistellä erilaisia kehittämisinstrumentteja sekä yhteistyö paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Aito synergia ja alueen toimijoiden tahto työskennellä kohti yhteisiä tavoitteita on tärkeää silloin, kun kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten toimenpiteiden kautta. On tärkeätä, että alueen toimijat sitoutuvat samoihin kehittämistavoitteisiin ja että eri organisaatioiden välillä kulkee informaatiota siitä, mitä kulloinkin on meneillään eri tahoilla. Tässä katsauksessa tarkastellaan viittä eri kehittämiskokonaisuutta, jotka ovat esimerkkejä pitkäjänteisestä ja kestoisesta kehittämistyöstä, jossa ajatellaan ja tehdään isoja kokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden kautta edeten. Hankkeet ovat verrattavissa askeliin joilla edetään kohti lopullista päämäärää. Hankkeet itsessään eivät ole päämäärä. Tavoitteet saavutetaan määrätietoisella kehittämistyöllä, jossa hankkeita nivotaan yhteen tukemaan toisiaan kokonaisuuksiksi, jotka lopulta edistävät Pirkanmaan kehittämistä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ensimmäisenä tarkastellaan Valkeakosken Campus-alueen kehittämistarinaa. Kantavana ajatuksena campuksen kehittämisessä on ollut osaamisen rooli merkittävän alueellisena voimavarana, jolloin opiskelijoita ja muita sidosryhmiä houkuttelevat sekä koulutusohjelmiltaan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat koulutusrakenteet ovat avainasemassa. Seuraavaksi läpikäydään Uusi Tehdas- kokonaisuutta. Uuden Tehtaan myötä Tampereen seudulle on herätetty uudenlaista innovaatioajattelua, synnytetty pörinää sekä luotu avoimen innovaation toimintamalleja. Tavoitteena on ollut nopeuttaa alueellista uusiutumiskykyä, synnyttää uutta liiketoimintaa ja rikkoa hiljalleen rutinoinutta innovaatiojärjestelmää vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Kolmantena tarkastellaan Tampereen seudulle kehittynyttä bioklusteria, jossa hyödynnetään olemassa olevia osaamisrakenteita sekä tähdätään vahvaan rooliin suuren kasvupotentiaalin omaavalla toimialalla. Menestyminen vahvasti erikoistuneella ja profiloituneella toimialalla edellyttää joustavaa ja ketterää toimintaympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia riskien ottamiseen ja uuden kokeiluun. Vastaavanlaisesti neljäntenä tarkasteltavassa kehittämisteemassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön tarjoamiin tukirakenteisiin ja innovoinnin mahdollisuuksiin. Luonnonkuitukomposiittikokonaisuudessa kehitetään täysin uutta toimialaa Pirkanmaalle. Viimeisenä tarkastellaan kulttuuria aluekehittämisen työkaluna ja käydään lävitse muutamia kulttuuria hyödyntäneitä kehittämisteemoja. Ennen hanke-esittelyjä luodaan lyhyt katsaus teoreettiseen viitekehykseen, jonka avulla hanketoiminta ja sen luonne aluekehityksessä asettuu laajempaan yhteyteen. Miten voimme ymmärtää aluekehitystä? Aluekehityksen evolutionaarisuus Alueen kehitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, niin henkilöt, organisaatiot kuin instituutiotkin, joten pohjimmiltaan aluekehittäminen on monen eri tahon toiminnan yhteisvaikutusta. Näin aluekehityksestä muodostuu väistämättä kompleksinen kokonaisuus, joka on epälineaarisen kehityksen tulosta. Kun aluekehitystä tarkastellaan erilaisiin kehityspolkuihin perustuvana evolutiivisena prosessina, huomio kiinnitetään siihen, kuinka alueen historia, jo tapahtunut toiminta ja kehitys muokkaavat polkuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kehitystä. Alue nähdään systeeminä, joka kehittyy vähittäin, omasta historiastaan käsin. Nykyhetkeä tarkastellessa ei kyetä varmasti tietämään, mitkä ovat oikeita päämääriä ja mitkä ovat oikeat keinot niiden saavuttamiseen. Tämän hetken toiminta pohjautuu niihin tulkintoihin, joita tehdään aiemman toiminnan sekä toimintaympäristön asettamien muutospaineiden perusteella, sekä tulkintoihin menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ratkaisevassa asemassa on alueen kehitykseen vaikuttavien erityispiirteiden tunnistaminen 1.

9 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Evolutionaarisen maantieteen käsitysten mukaisesti ilmiöiden nykytila on selitettävissä, kun ymmärretään niiden kehityshistoria, eli kehityspolku nykyiseen pisteeseen 2. Kun aluekehitystä tarkastellaan evolutionaarisen muutoskäsityksen näkökulmasta, menneisyyden nähdään antavan mahdollisuuksia moniin erilaisiin nykytiloihin, joiden välillä systeemi on valinnut. Aluekehitys näyttäytyy eri strategioiden, ideoiden ja intressien välisenä vuorovaikutuksena sekä kilpailuna ja yhteistyönä 3. Evolutionaarisuus siis korostaa erilaisia alueen historiasta kumpuvia kehityspolkuja ja alueen valintoja näiden kehityspolkujen välillä 4. Pintapuoleisella tulkinnalla evolutionaarinen kehitysnäkemys ei näyttäisi antavan paljoakaan arvoa alueen toimijoiden tietoisille kehityspyrkimyksille ja kehittämisstrategioille, vaan kehityksessä näyttäisi painottuvan eräänlainen sattumanvaraisuus. Evolutionaarinen kehitys jättää kuitenkin tilaa myös toimijoiden aktiivisille kehitysintentioille. Tällöin puhutaan strategisesta sopeutumisesta. Sopeutuminen yksinkertaisemmillaan viittaa toimijoiden mukautumiseen toimintaympäristön muutoksiin toimintaympäristön asettamilla ehdoilla, kun taas strategien sopeutuminen viittaa sopeutumiseen, joka tapahtuu sekä toimintaympäristön että toimijoiden omien tavoitteiden välillä. Strateginen sopeutuminen on siis eräänlaista siltojen rakentamista tietoisten kehittämispyrkimysten ja toimintaympäristöstä esille sukeltavien, emergenttien kehityskulkujen välillä. Näiden siltojen rakentamisessa korostuu paitsi hyvä strateginen tietoisuus, strategiset intentiot ja strateginen kehittämisote, mutta myös kyky tunnistaa esille nousevia ilmiöitä, kyky tarttua niihin ja kääntää ne oman alueen kehitystä tukeviksi kehityskuluiksi 5. Aluekehittämisen ytimeen nousee aktiivisten kehittämispyrkimysten suhde emergenttiin kehitykseen ja sopeutumiseen. Tarvitaan kykyä sopeutua emergenttiin kehitykseen ja yhtäaikaisesti kykyä toteuttaa tavoitteellisia politiikkoja. Kun alue pystyy sopeutumaan strategisesti ympäristössään tapahtuviin muutoksiin, emergenssi kehitys ja politiikkaintentiot ovat evolutiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Strategisen sopeutumisen ollessa parhaimmillaan alueella voidaan jopa pystyä tuottamaan niin sanottua suunnattua emergenssiä, eli politiikkaintentioilla ja kehittämispyrkimyksillä ohjataan emergenttiä kehitystä 7. Kehityspolkuja kuljettaessa olennaista on tunnustaa, että vaikka etenemissuunta tiedetään, lopputuloksesta ei ole selkeää käsitystä. Jokainen tavoiteltava päämäärä, evoluution sen hetkinen vaihe, vaikuttaa lopulliselta päämäärältä, mutta lopulta tämä lopullinen tila osoittautuukin yhdeksi lenkiksi päämäärättömässä matkassa 8. Muutos on jatkuva prosessi, joka muokkaantuu erilaisten kehityspolkujen avautumisen ja sulkeutumisen myötä. Polkuriippuvuus ja uusiin kehitys polkuihin tarttuminen Evolutionaarisen kehitysnäkemyksen ytimessä on ajatus siitä, että tulevaisuudelle on avoinna useita eri polkuja. Kun hypätään tai ajaudutaan yhdelle polulle, tarkoittaa se sitä, että samalla tulevaisuudessa avautuu uusia polunhaaroja ja toiset sulkeutuvat. Näitä polkujen risteymäkohtia on kuitenkin äärimmäisen vaikea tunnistaa etukäteen ja niiden täsmällinen tunnistaminen voi olla mahdotonta jälkikäteenkin tarkasteltuna 9. Kehityspolkujen keskinäistä suhdetta kuvastaa ajatus siitä, että jokainen polku on johdonmukainen kokonaisuus ja pohjautuu aikaisempiin polkuihin. 1 Kts. esim Pulkkinen R-L. (2007). Kehittäjäverkoston johtaminen pienellä kaupunkiseudulla. Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys ja mahdollisuudet alueen luodessa uusia kehityspolkuja. Tampereen yliopisto. Alueellisen tutkimuksen kehittämisyksikkö. Sente-julkaisuja 26/2007. Tampere. 2 Dosi G. (1997). Opportunities, incentives and the collective patterns of technological change. TheEconomic Journal, vol. 107, no. 444, pp Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Kostiainen J. (2007). Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 16/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 9

10 Näin ollen, mikä tahansa tulevaisuus ei ole mahdollista ja kehityspoluille hypätään tuskin koskaan tyhjästä. Uudet kehityspolut sijaitsevat siis harvoin umpihangessa, vaan niille johdattelevat aiemmat polut ja jäljet lumessa. Kehityksen edetessä erilaiset tapahtumat vaikuttavat siihen, mille polulle lopulta päädytään ja minkälaiset haaraumat ovat mahdollisia tulevaisuudessa 10. Evolutionaariseen kehitysnäkemykseen liittyy vahvasti ajatus polkuriippuvaisuudesta. Polkuriippuvaisuuden perusajatus kiteytyy niin, että tämän hetken kehitys luo pohjaa tulevaisuuden kehitykselle ja toisaalta se, millaisena nykytila näyttäytyy, pohjautuu historian tapahtumiin ja polkuihin. Historia vaikuttaa siihen, mitkä kehityspolut tulevat hallitseviksi ja mitkä jäävät marginaalisiksi tai mahdottomiksi. Polkuriippuvuus on nähtävä ennen kaikkea eräänlaisena alueen kehittämisen reunaehtona. Alue ei voi irrottautua omasta menneisyydestään ja paljon alueen kehityspotentiaalista pohjautuu niihin ratkaisuihin ja valintoihin, joita alueella on aiemmin historian kuluessa tehty. Jokainen alueen kehitykselle avautuva kehityspolku on kuitenkin vain yksi monista eri mahdollisuuksista, jotka ovat syntyneet aiemman kehityksen ja ihmisen harkinnanvaraisuuden yhteistuotoksena. Näin ollen painoarvoa jää myös alueen toimijoiden strategisen sopeutumisen kapasiteetille ja kyvylle etsiä avautuvista kehityspoluista niitä, joita alueella halutaan kulkea eteenpäin. Uusien kehityspolkujen etsiminen ja muokkaaminen, eräänlainen tutkimusmatkailu 11 kehityspolkujen verkostossa, tarjoaa alueelle mahdollisuuden uudistumiseen ja muutokseen, eli uusien tulevaisuuksien rakentamiseen. Tutkimusmatkailu kiinnittää huomion uusien murroksien mahdollisuuteen ja niiden merkkien etsintään 12. Tutkimusmatkailu voi johtaa uusien mahdollisuuksien ikkunoiden avautumiseen, mutta aina näihin uusiin, avautuviin mahdollisuuksiin ei kuitenkaan haluta tai uskalleta tarttua, eikä niistä ole myöskään pakko ottaa kiinni 13. Monesti uudet mahdollisuudet ovat epäselviä ja epävarmoja eikä niiden hyötyjä osata lukea tai tulkita oikein. Alueen toimijoiden harkinnanvaraisuus määrittää siis lopulta sen, millaisiin uusiin suuntauksiin alueella reagoidaan ja mitkä jätetään taka-alalle. Eri kehityspolkujen välillä tehtävä tutkimusmatkailu on alueelle tärkeä tilaisuus poimia emergenttejä, uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja kerätä tietoa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin ollen tärkeä osa alueen strategista sopeutumiskykyä. Uuden kehityspolun avautuminen ja sille kulkeutuminen voi olla yksittäisten toimijoiden, niin sanottujen innovatiivisten yrittäjien ja tutkimusmatkailijoiden varassa, mutta lopullinen polulle lähteminen ja alueen kehityspolkujen muuttaminen edellyttää taakseen laajan verkoston alueen toimijoita 14. Uuden kehityspolun valintapäätös rakentuu siis sosiaalisen toiminnan tuloksena. Projektista prosessiksi jatkuvuuden dilemma hanketoiminnassa Ohjelmallisen aluepolitiikan aikakauden alkaminen Suomessa ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun Suomen aluepolitiikan järjestelmää uudistettiin vastaamaan EU:n alueellista aluepolitiikkaa. EU-jäsenyys toi suomalaiseen aluekehittämiseen ohjelmallisuuden, jonka myötä alueen kehittämisstrategiat on pyritty tiivistämään erilaisiin ohjelmiin. Ohjelmat muodostavat puolestaan erilaisia toimintojen kokoelmia, joilla tähdätään tyydyttymään erilaisia yleisesti tunnustettuja sosiaalisia tarpeita tai ratkaisemaan ongelmia. Näin ohjelmallisuus ottaa lähtökohdakseen ongelmien yhteen kietoutuneisuuden ja tarpeen laajalle yhteistyölle eri sektoreiden välillä 15. Ohjelmallisuuden myötä kehittämistoimintaa on leimannut myös toinen muutos: projektoituminen. Erilaiset kehittämisprojektit ja hankkeet ovat nousseet ohjelmallisen aluepolitiikan yksiksi tärkeimmistä kehittämistyökaluista. Välillä on puhuttu jopa projektikaaoksesta tai projekti Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 11 Katso tutkimusmatkailusta esim Sotarauta M. (toim.) (2009.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. 12 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 13 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 14 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 15 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002.

11 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA väsymyksestä, kun on viitattu projektien kasvavaan lukumäärään kehittämistyön yhteydessä ja samalla on peräänkuulutettu kehittämisen jatkuvuutta ja kestävyyttä. Hankehurmoksessa vaarana on, että yksittäisten hankkeiden suhde laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin hämärtyy ja toisaalta se, että ollessaan osa laajempaa kokonaisuutta yksittäisten hankkeiden tulokset voivat jäädä marginaalisiksi eivätkä ne vastaa hanketoimijoiden arkipäivän odotuksiin, joita lopullinen, isompi päämäärä hallitsee. Tulokset lyhyen aikavälin hankkeista voivat olla hyviä ja tärkeitä, pieniä askeleita matkalla kohti suurempia tavoitteita, mutta jos ne jäävät irrallisiksi eikä niiden suhdetta lopulliseen päämäärään kyetä hahmottamaan, toimijoiden usko muutosprosessiin ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuteen heikkenee. Olennaista kehittämistyössä on kyetä toimimaan pidemmän aikavälin näkökulmasta, mutta samalla saavuttaa lyhyellä aikavälillä sellaisia tuloksia, jotka ovat yhdistettävissä pitkän aikavälin tavoitteisiin ja osaksi suurempaa kokonaisuutta 16. Kehittämisen kiire ja lyhytjänteisyys sekä projektipyrähdykset ja toisistaan irrallaan olevat hankkeet asettavat haasteen laajempien kehityskokonaisuuksien hahmottamiselle. Aluekehityksessä kuitenkin juuri yhteen kiedottujen hankkeiden muodostamat kokonaisuudet rakentavat pohjaa alueen menestymisen edellytysten rakentamisessa. Yksittäisten hankkeiden ja muun toiminnan välisen kestävyyskuilun syntymisen estäminen onkin oleellinen osa strategista hanketoimintaa, ja alueen kehitystoiminta on pystyttävä hahmottamaan kokonaisvaltaiseksi hankkeita ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Hanketoimintaa ohjaa myös tietynlainen polkuriippuvuus. Uudet hankkeet ovat monesti siemeniä vanhoista hankkeista, ja hankkeet muodostavat oman osansa sitä kehityspolkua, jolla alueen kehityksessä kuljetaan. Hankkeet voidaan tulkita erilaisiksi etapeiksi kehityspolun varrella. Niin kuin muidenkin valintojen myös hankkeiden rakentumista ohjaa alueella tehty aikaisempi kehitystyö ja tulkinnat alueen tulevaisuudesta. Hankkeet ovat alueen strategisen sopeutumisen työkalu, sillä niiden kautta rahoitetaan sellaista kehittämistyötä, joka vastaa paitsi alueella nouseviin ja hallitseviin kehityspolkuihin myös alueen strategisiin kehittämistavoitteisiin. Suurin osa hankkeista vastaa niihin polkuihin, joita alueella jo kuljetaan, mutta aina välillä esiin nousee eräänlaisia protohankkeita, joilla vastataan uusien kehittämispolkujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeiden kautta voidaan käynnistää näin uusia kehityssuuntia, joihin alueella on potentiaali tarttua. Tässä mielessä hanketoimintaa kuvastaa myös ajatus additiivisuudesta: uusia elementtejä ja avauksia liitetään vanhaan, toimivaksi havaittuun ytimeen. 16 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/

12 Kehittämiskokonaisuus 1: Valkeakoski Campus Osaamista vahvistamalla innovaatio Ympäristöä rakentamassa 12 Etelä-Pirkanmaalla, Valkeakoskella sijaitseva Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toiminta-ajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valkeakoski Campus-kokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on synnyttää Valkeakoskelle vireä ja tuottava oppimisen, tutkimuksen ja yrittämisen keskus, joka palvelee koko Etelä-Pirkanmaata, ellei koko Pirkanmaatakin. Campus-alue muodostaa alueellisesti kattavan oppilaitosverkon, jossa paikallisia ja alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt luovat perustan osaamiselle. Oppilaitoskeskittymä mahdollistaa koulutus- ja kurssitarjonnan järjestämisen yli oppilaitosrajojen ja ns. innovatiivisten opintopolkujen toteuttamisen. Campuksen pitkäjänteinen kehittäminen eri oppilaitosten sekä alueen elinkeinoelämän erilaiset lähtökohdat huomioiden on tehnyt campus alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön opiskelulle ja tutkimukselle. Eri opiskeluasteiden tiivis sijainti ja tehokas yhteistyö alueen yritysten kanssa mahdollistaa monitasoisen ja monipuolisen opiskelun, joka kehittää paitsi opiskelijoiden alakohtaista osaamista myös työelämävalmiuksia sekä yrittäjämyönteistä asennetta. Eritasoisten oppilaitosten keskittyminen samalle alueelle tarjoaa uniikin mahdollisuuden monipuolisten ja joustavien opintopolkujen rakentamiseen. Valkeakoski Campus-alueella sijaitsevat Valkeakosken ammattiopisto, Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus, Valkeakosken lukio, Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste, Päivölän kansanopisto, neljä tutkimusyksikköä (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Työhyvinvointikeskus ja Perheyrittäjyyden edistämiskeskus), UPM:n teollisuusoppilaitos sekä Lotila Business Garden yrityspuisto. Campus-alueen toimintoja pyritään kehittämään jatkuvasti kokonaisvaltaisella otteella huomioiden niin koulutuksen, oppimisympäristöjen, soveltavan perustutkimuksen, aluevaikuttavuuden ja yritysrajapinnan tarpeet. Yksi merkittävä tulevaisuuden haaste, joka Campuksen kehittämisessä tulee huomioida, on opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2011 esittämät ammatti- ja korkeakoululaitoksen suuntaviivat. Muun muassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin ja koulutustarjontaan on esitetty supistuksia, ja ammattikorkeakoulukohtaisissa arvioinnissa OKM esittää, että Hämeen ammattikorkeakoulun tulisi keskittää kaikki liiketalouden, tekniikan, liikenteen sekä englanninkielisen opetuksensa pääkampukselleen Hämeenlinnaan. Mikäli OKMn ehdotus toteutuisi, ei Valkeakoskelle jäisi mitään HAMKin koulutusta, eli Valkeakosken yksikön toiminta lakkautettaisiin kokonaan. Tämä on tulevaisuudennäkymä, joka tulee ehdottomasti huomioida Campuksen toimintaa kehitettäessä. Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen Maakunnan kehittämistavoitteet Pirkanmaan maakuntaohjelmissa nimettyihin kehittämistehtäviin on kautta linjain kuulunut osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen, yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen sekä osaamis- ja elinkeinorakenteiden uudistumisen tukeminen. Valkeakosken Campus-alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tukee näitä Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja tavoitteita. Ensinnäkin Valkeakosken Campus-alueen kehittämishankkeilla on tuettu alueellisten vahvuusalojen vahvistamista muun muassa kehittämällä niiden oppimis- ja opetusympäristöjä. Osaamisrakenteita ja koulutusta on pyritty vahvistamaan myös tarjoamalla monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä tiivistämällä oppilaitosten ja eri koulutusjärjestäjien yhteistyötä sekä keskenään että työelämän kanssa. Merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyön tehostaminen eri koulutusasteiden välillä. Yritysten syntymistä ja kasvua Valkeakosken Campuksen kehittämistyössä on tuettu esimerkiksi lisäämällä yrittäjyyskasvatusta alueen oppilaitoksessa sekä toteuttamalla opetusprojekteja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näin yritysten ja työelämän näkemyksiä on tuotu osaksi koulutusta ja oppilaiden yhteyksiä työelämään ja työssä oppimisen mahdollisuuksia on vahvistettu. Oppimisympäristöjä, -menetelmiä ja -sisältöjä kehittämällä on myös pyritty pitämään koulutusrakenteet ajantasaisina ja lisäksi kasvattamaan

13 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Valkeakosken Campuksen kehittämisessä olennaista on ollut myös oppilaitosten yhteistyön uudelleenorganisoiminen ja uudenlaisten yhteistyön toimintakulttuurin pilotointi. Kokonaisuudessaan Campus-alueen kehittämistyöllä on synnytetty Pirkanmaalle kansallisestikin ainutlaatuinen oppimis- ja opetusverkosto, jossa eri koulutusasteet ja oppilaitokset vahvistavat ja kehittävät alueen osaamista yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Euroopan aluekehitysrahasto Campus-aluetta on kehitetty muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuin hankkein. Hankkeet ovat kuuluneet Länsi-Suomen ohjelmaalueeseen. Hankkeita on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman toisen toimintalinjan (osaamisja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen) puitteissa rahoituskaudella sekä rakennerahastokaudella Länsi-Suomen ohjelman toisen toimintalinjan (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) mukaisesti. Toimintalinjojen tavoitteiden mukaisesti Campuksen kehittämishankkeilla on pyritty muun muassa edistämään oppilaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä eri koulutusasteiden ja eri alojen välillä sekä elinkeinoelämäntoimijoiden kanssa, kehittämään koulutuksen, oppilaiden ja opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä sekä edistämään yrittäjyyskasvatusta eri koulutustasoilla. Lisäksi osaamisrakenteet, oppimisympäristöt sekä innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmät ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita. Huomiota on kiinnitetty etenkin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden ja laadun edistämiseen muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä. Valkeakosken Campus-alueen kehittäminen hanketoiminnalla Ajatus Campus-kokonaisuudesta kehittyi MAChankekokonaisuuden myötä, mutta tausta oppilaitoskeskittymän kehittymiseen löytyy jo luvun alusta, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulu perusti AUTOMAINT hankkeen myötä käynnissäpidon osaamiskeskittymän nykyiselle campus-alueelle. Campus-idean syntymiseen vaikutti vahvasti myös Etelä-Pirkanmaan seutustrategia, Valkeakosken kaupungin strategia, yliopistosopimus sekä alueen oppilaitosyhteistyö. MAC-hankekokonaisuus käynnisti lopulta alueen systemaattisemman kehittämisen. Hankesuunnittelua on toteutettu laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa. Muun muassa Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma (AKO) ja KOKO-hanke ovat olleet tiiviisti mukana Campuksen kehittämisessä. Kuva 1. Hankekartta Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuudesta 13

14 AKO ja KOKO ovat olleet vahvasti mukana myös Campus-toimijoiden yhteistyön ylläpitämisessä ja osana kehittämisverkostoa. Muita kehittämistoiminnassa tiiviisti mukana olevia tahoja ovat olleet muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, TTTYsäätiö, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. Campus-alueen kehittämishankkeet ovat olleet luonteeltaan suurimmaksi osin osaamista vahvistavia, eli niiden tavoitteena on ollut luoda uutta osaamista ja myös siirtää osaamista alueelle. Hankkeiden avulla on koulutettu alueen yritysten työntekijöitä, vahvistettu opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja osaamista, parannettu työllisyyttä ja työllistymistä, ehkäisty syrjäytymistä sekä kehitetty oppimisympäristöjä ja Campus-alueen toimintamallia mahdollistamaan yhä joustavampia opintopolkuja ja monipuolisempaa opetustarjontaa. Yksittäisiä Valkeakoski Campus- hankkeita esitellään alla olevassa taulukossa (taulukko 1) tarkemmin. Taulukko 1. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeita HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA AUTOMAINT OSAAMISKESKITTYMÄ Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa synnytettiin paikallisten oppilaitosten osaamisen ja yhteistyöverkoston varaan osaamisintensiivinen käynnissäpidon osaamiskeskittymä, joka harjoittaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, kasvatetaan yritysten ja oppilaitosten osaamista ja edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä Etelä-Pirkanmaalla, yritysten kanssa tehtävää tuotekehitystä, opiskelijoiden työelämävalmiuksien nostamista ja yritysten henkilöstön koulutusta. EPAK/ ELINTARVIKE- JA PAKKAUSALAN AUTOMAA- TION JA KÄYNNISSÄPIDON KEHITTÄMISKESKUS Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa kehitettiin elintarvike- ja pakkausalan automaation ja kunnossapidon tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka pohjana toimii AUTOMAINThankkeessa kehitetty osaamiskeskittymä. Hankkeessa kasvatettiin ja syvennettiin Automaintin toimintaa sekä kehitettiin osaamista. Hankkeen tavoitteena oli myös kansainvälisten yhteyksien luominen sekä yhteistyörakenteiden tiivistäminen Tampereen teknillisen yliopiston keskeisten laitosten kanssa. Hankkeen myötä yrityksille luotiin paremmat mahdollisuudet saavuttaa tarpeitaan vastaavia tuloksia osaamiskeskuksen kanssa yhdessä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Hanke toimi myös mahdollistajana elintarvike- ja pakkausalaan keskittyvän virtuaaliteollisuuskylän luomiselle. 14

15 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA MAC BUSINESS PARK Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy KOMETEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 1, Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen EU Valtio Kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen MAC-hankekokonaisuudella kehitettiin korkeatasoisen osaamisen varaan uutta tutkimus- ja koulutus- ja työpaikkakeskittymää Valkeakoskelle Hamkin toimipisteen yhteyteen. MAC Business Park hankkeessa luotiin toimintamalli alueelle rakennettavalle yrityskeskukselle sekä koottiin yhteen hankekokonaisuuteen liittyviä toimijoita sekä vahvistettiin näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin vastaamaan seudun yritysten kilpailukykyyn kohdistuviin haasteisiin. Hankekokonaisuuden myötä kytkettiin tutkimus ja tuotekehitys tiiviimmin osaksi yritystoimintaan. Hankkeen aikana myös markkinoitiin alueen mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja sekä mahdollisuutta tarttua potentiaalisiin uusiin yritysideoihin, joita tutkimusyhteistyössä syntyy. Hankkeen aikana selvitettiin alueelle soveltuvaa toimintamallia niin rakennuttamisen, omistamisen, ylläpidon kuin käytönkin suhteen ja kartoitettiin myös investoijien, alueen kehittäjien ja rakentajien mielenkiintoa aluetta ja sen toimintakonseptia kohtaan. Hankkeen lopussa hahmottui joukko yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Lisäksi kampusalueen toimijoiden yhteistyötä vahvistettiin ja kampustoimijoiden sitoutuneisuus yhteistyön kehittämiseen vahvistui. Samoin aktivoitiin alueen pk-yritysten osallistumista tutkimustoimintaan. Aktiivisella tiedottamisella ja markkinointitoimenpiteillä lisättiin alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta. Jatkotoimenpiteitä ajatellen hankkeen aikana kampusalueen toiminta-ajatus, visio ja tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyivät. Hankkeen aikana kehitettiin kone- ja metallialan oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteen oli osaamisen vahvistaminen alueella. Hankkeessa investoitiin opetuksessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin sekä päivitettiin kone- ja metallialan koneiden ja laitteiden atk-ohjelmistoja. INNO ETELÄ-PIRKANMAA- LAISTEN PK-YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Muu julkinen Hankkeessa aktivoitiin Etelä-Pirkanmaalla toimivien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja aktiivisuutta erilaisiin prosessi- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisessa. Hankkeen aikana tehtiin yrityskartoituksia ja niistä kerättyjä kehitysideoita jatkohankkeistettiin erilaisiksi projekteiksi. Hankkeessa hyödynnettiin Valkeakoski Campuksen laaja-alainen osaaminen ja hankkeen aikana ideoitiinkin hyvin erilaisia asioita eri toimialoilla. Hankkeen aikana muodostettiin myös Campus-alueen toimijoiden palvelutarjonnan käytänteisiin toimiva konsepti, jota on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi Campus-alueen toimijoiden yhteistyö tiivistyi merkittävästi hankkeen aikana. 15

16 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ASTEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Hankkeen aikana kehitettiin auto- ja sähköalojen oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohdealojen osaamista ja hankkeen toimenpiteisiin kuului työtilojen ja oppimisympäristöjen järjestely uuden teknologian vaatimusten mukaisiksi. Järjestelytyöllä tehtiin tilaa uudelle teknologialle nykyisiin opetustiloihin. MONIALAISEN OPPILAITOS- VERKOSTON LISÄARVO- PALVELUT/MOLAP Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä INTO-VERKOSTO: YRITYSTEN INNOVAATIOEDELLYTYSTEN SEKÄ KEHITYS- JA TUTKI- MUSTOIMINNAN TEHOSTA- MINEN PIRKANMAALLA Toteuttaja: TTY-säätiö EU Valtio Kunta EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Yksityinen EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa kehitettiin Campus-alueen osaamista, oppimisympäristöä ja osaamisintensiivisiä palveluja, ja edistettiin Campus-alueen moninaista osaamista, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä projektioppimisen ja sitä edistävien oppimisympäristöratkaisujen avulla. Hankkeen aikana yrityslähtöiset projektit kytkettiin osaksi koulutusta yhteistyössä alueen eri yritysten ja yhteisöjen kanssa. Projektioppimisen tehostamiseksi kehitettiin monialaisen ja -kulttuurisen oppilaitosverkoston projektioppimisen menetelmiä ja pyrittiin laajentamaan oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota ympäristölleen monipuolisia palveluita. Hankkeen aikana Campusalueelle luotiin työskentelykulttuuria, joka hyödyntää alueen moninaisuutta toimijoiden omissa aktiviteeteissa sekä elinkeinoelämälle tarjottavissa palveluissa. Hankkeen aikana lisättiin virtuaaliympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa, vauhditettiin työelämälähtöisiin projekteihin perustuvan oppimisympäristön kehittymistä sekä haettiin toimintamalleja yritysrajapintojen ja oppilaitosrajojen ylittämiseen. Yhteistoimintaa ja koko Campus-alueen prosesseja kehittämällä pyrittiin edistämään opiskelijoiden osaamista vastamaan nykyaikaisen verkostoituneen tuotannon vaatimuksiin ja osaamishaasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön kautta vahvistaa alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita ja nostaa soveltavan tutkimuksen roolia pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä ja näin vahvistaa pirkanmaalaisten yritysten innovaatiokyvykkyyttä ja -edellytyksiä. Hankkeen aikana pyrittiin kehittämään yhteistyötä eri innovaatiotoimijoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien välillä, jolloin alueen kyky vastata erilaisiin haasteisiin vahvistuu. Hankkeen aikana luotiin kontakteja pirkanmaalaisiin yrityksiin ja niihin tehtävillä yrityskäynneillä kartoitettiin yritysten tilanne, kehitystarpeet sekä kehityshalukkuus tarkoituksen löytää uusia innovaatioaihioita jatkohankkeistettavaksi. Alueen yrityksiä aktivoitiin toimimaan tiiviisti yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa erilaisten tutkimushankkeiden käynnistämisessä. 16

17 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA UUSTEKNO Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa ajanmukaistettiin Campus-alueen oppilaitosten erialojen toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä parannettiin niiden viihtyisyyttä. Uuden teknologian käyttöönotolla kehitettiin oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi, lisättiin opetuksen käytännönläheisyyttä sekä edesautettiin opiskelijoiden oppimisen ja motivaation parantamista. Uuden teknologian käyttöönoton myötä opetuksen sisällöt rakennettiin vastaamaan uusia oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Hankkeen toimenpiteisiin kuului opettajien kouluttaminen, uusien opintomateriaalien luominen, ohjelmistojen päivittäminen sekä uusien koneiden ja laitteiden hankinnat ja niiden käyttöönottaminen. UUSTEKNO II Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa jatketaan toiminta- ja oppimisympäristöjen ajanmukaistamista ja viihtyisyyden parantamista niiden alojen parissa, joiden oppimisympäristöjen kehittäminen ei ollut mukana KOMETEK-, ASTEK- ja UUSTEKNO hankkeissa. Uuden teknologian välinein oppimisympäristöjä kehitetään työelämän tarpeita vastaaviksi, parannetaan opetuksen käytännönläheisyyttä sekä opiskelijoiden oppimista ja motivaatiota. CAMPUS TRIMOLA KOORDI- NOINTIHANKE Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeen tavoitteena on suunnata oppilaitosten toimintaa tavalla, jossa yhä tiiviimmin toimitaan yhden koulun periaatteella halliten ja hyödyntäen koko Campuksen käytettävissä olevia resursseja. Hankkeessa kehitetään Valkeakosken Campukselle toimintamalli, jossa lukio, ammatti ja aikuisopisto, ammattikorkeakoulu ja työelämä kohtaavat aidosti. Hankkeen tuloksen Campus-alueen toimijat mieltävät sitoutumiskohteekseen Campuksen yksittäisten organisaatioiden sijasta. Hankkeen aikana suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteistä kurssitarjontaa ja luodaan joustavia toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi eri oppilaitosten välillä, vähennetään päällekkäisyyksiä kurssitarjonnassa ja lisätään valinnaisia kursseja, kannustetaan oppilaita suorittamaan opintoja yli oppilaitosrajojen sekä saneerataan Hamkin tiloihin HUB-tila ja luodaan työskentelymalli demola-toiminnalle. Campus Trimola jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Campus Studies osa-alueen painopisteenä on yhteisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteuttaminen. Campus Services osa-alueeseen kuuluu virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen, HUB-palvelut sekä demola-työskentelymalli. Campus Community on opiskelijoiden ohjausjärjestelmä, joka tukee opintojen yhdistelyä eri oppilaitoksista ja tekee sen houkuttelevaksi ja helpoksi. 17

18 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ROBOLA Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa luodaan kolmen oppilaitoksen yhteiskäyttöön kappaletavaraautomaation oppimisympäristö, joka sisältää sekä fyysisen täysimittaisen laitteiston sekä siihen liittyvän monipuolisen virtuaaliympäristön. Hankkeen tavoitteena on jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi sekä niiden ajanmukaistaminen, verkko-opetuksen kehittäminen, käytännönläheisyyden lisääminen sekä uuden teknologian osaamisen lisääminen. ROBOLA on Campus Trimola -hankkeen oppimisympäristön implementointihanke eli hankkeessa investoidaan konkreettiseen fyysiseen sekä virtuaaliseen oppimisympäristöön. Kuva 2. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeet aikajanalla kuvattuna Muu julkinen Yksityinen Kunta Valtio ja EU Taulukko 2. Valkeakoski Campus-alueen kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna Valkeakoski Campus -hankkeiden kokonaisrahoitus

19 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Kehittämiskokonaisuus 2: Uusi Tehdas Pirkanmaalaista innovaatiojärjestelmää uudistamassa Tampereen Finlaysonilla sijaitsevan Uuden Tehtaan tavoitteena on Tampereen seudun uusiutumisen nopeuttaminen sekä alueen vetovoiman lisääminen. Kyseessä on nimensä mukaisesti uusi tehdas, uudenlainen mahdollistaja, jonka tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita työkaluja ja kanavia innovaatioiden synnyttämiseen niin yrityksille, yliopistoille kuin julkisen sektorin toimijoillekin. Uutta tehdasta voidaan pitää kokeilevan elinkeinopolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian työkaluna, ja se on toteutettu laajan alueellisen valmistelun ja yhteistyön kautta. Uuden Tehtaan toiminta perustuu konseptiin, joka tarjoaa avoimia, monialaisia ja yhteisöllisiä toiminnan muotoja. Hyvinvointia ja elinvoimaa Tampereen seudulle synnytetään tuottamalla käytännöllisiä innovaatioita ja pilotteja, jotka puolestaan synnyttävät uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Toiminnan kautta Tampereen innovaatiotoiminta nostetaan uudelle, ainutlaatuiselle tasolle. Pohjana Uuden Tehtaan toiminnalle on Tampereen seudun vahva monialainen osaaminen, ja Uusi Tehdas -kokonaisuus tähtää sen parempaan tehokkaampaan hyödyntämiseen, eräänlaiseen osaamisen ristipölytykseen. Näin Tampereen seudulle luodaan tietointensiiviseen osaamiseen keskittynyt monitoimialainen kokonaisuus. Hankekokonaisuus pyrkii kehittämään ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti monialaista osaamista esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan ja taiteen aloilta. Uusi Tehdas -hankekokonaisuus muodostaa alustan, joka koostuu innovaatiotoimintaa tehostavista toimintamalleista sekä näistä syntyvän liiketoiminnan vauhdittamisesta. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisten, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen kustannustehokkaiden prosessien avulla, vanhentuneiden toimintamallien uudistaminen sekä nopea ja ketterä reagointi eri toimialojen muutostarpeisiin mm. avoimen vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden kautta. Taulukko 3. Uusi Tehdas koostuu neljästä eri konehuoneesta, jotka tarjoavat erilaisia innovaatiotoimintaa vauhdittavia palveluita. Demola on konehuone, jossa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja palveluita yhdessä yritysten kanssa. Demola-toiminnan kautta korkeakoulujen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toteuttaa innovatiivisia projekteja osana opintojaan yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Protomon monialaisessa osaajayhteisössä jalostetaan ideoita ja synnytetään rahoituskelpoisia yrityksiä. Protomo tarjoaa yhteisöllisen innovaatio- ja yrittäjäympäristön maksuttomine tukipalveluineen. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tueksi tarjolla on muun muassa laitteistoa sekä asiantuntijasparrausta samanhenkisen yhteisön vertaistukea unohtamatta. Kaikille avoimessa yhteisössä Suuntaamossa kehitetään elinympäristöä, tuotteita ja palveluita. Ideat Suuntaamoon tulevat eri lähteistä, kuten kansalaisilta, tutkijoilta ja palvelujen tarjoajilta. Suuntamo toimii interaktiivisena ideoiden kokoojana, jonka kautta lupaavimpia ideoita ja innovaatioita jatkotyöstetään kohti konkreettisia työskentely- ja palvelukonsepteja. Uuden Tehtaan konehuoneista uusin on Startupstairs, jonka kautta potentiaalisille kasvuyrityksille tarjotaan monipuolista valmennusta ja sparrausta. Uusi Tehdas -konsepti on herättänyt paljon kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakin, ja esimerkiksi Demola-toiminnalle myönnettiin vuonna 2010 Euroopan alueiden liiton (AER) innovaatiopalkinto. Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä merkittävät vaikutukset tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö onkin yksi Uuden Tehtaan toiminnan merkittävistä kulmakivistä ja toiminta tähtää aitoon synergiaan ja vuorovaikutukseen osaamisalojen rajat ylittävässä innovaatioympäristössä. Demola valittiin myös vuoden 2011 parhaaksi kesätyönantajaksi Suomessa. 19

20 Uusi Tehdas osana pirkanmaalaista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa Maakunnan kehittämistavoitteet Uusi Tehdas -kehittämiskokonaisuus nivoutuu osaksi Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja -tehtäviä. Uuden Tehtaan kehittämishankkeiden kautta on pyritty lisäämään Tampereen seudun vetovoimaisuutta ja parantamaan alueen kilpailukykyä sekä kehittämään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa. Pirkanmaan kehittämistehtäviin on lukeutunut muun muassa innovaatioita tukevien rakenteiden vahvistaminen, alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sekä joustavasti muokkaantuvien innovaatio- ja yritysalustojen luominen. Pirkanmaan yhtenä aluekehittämisen tavoitteena on rakentaa Pirkanmaasta maakunta, joka tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin. Uusi Tehdas -konsepti avoimen innovaation soveltamismallina tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Uusi Tehdas -konseptin toiminta-ajatus tukee yritysten jatkuvaa uudistumista ja liiketoiminnan kehittymistä sekä innovaatioherkän toimintaympäristön kehittämistä, jossa suosiollisten rakenteiden, alustojen ja palvelukonseptien avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Uusi Tehdas -konsepti tukee niin ikään tiedepohjaisen innovaatiotoiminnan vahvistamista yhdistämällä korkeakoulujen osaamista yrityssektorin tarjoamiin kehitysprojekteihin. Euroopan aluekehitysrahasto Isoa osaa Uuden Tehtaan kehityshankkeista on rahoitettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeet kuuluvat osaksi rahastokauden Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman toimintalinja neljää (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Toimintalinja pohjautuu suurten kaupunkiseutujen asemaan kasvun ja työllisyyden moottoreina sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksina. Toimintalinjassa painotetaan muun muassa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Toimintalinjalla tuetaan myös liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja yritysten toimintaympäristöjen vahvistamista kaupunkiseudun painopistealoilla, kuten osaamiskeskusaloilla. Uuden Tehtaan kehittämishankkeet ovat osaksi liittyneet Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmassa tunnistettuun digitaalisten sisältöjen osaamisklusteriin Muu julkinen Yksityinen Muu rahoitus 20 Taulukko 4. Uusi Tehdas kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna 0 Kunta Valtio ja EU Uusi Tehdas -hankkeiden kokonaisrahoitus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Kutsu TRUST RESPECT JOY

Kutsu TRUST RESPECT JOY Kutsu SYNERGIALLA VOIMAA YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA HANKETOIMINNAN KOKO KUVA Ajankohta: 18.12.2012 kello 9:30 16:30 Paikka: Helsinki, Technopolis Ruoholahti, Hiilikatu 3, kokoustila

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot