Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla
|
|
- Ilona Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla
2 2
3 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla Julkaisu B 115 3
4 Tampere 2012 Sarja B, julkaisu nro B 115 ISBN ISSN X Maanmittauslaitos lupa nro 101 /MML/12 Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4
5 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 7 PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA STRATEGISILLA HANKEKOKONAISUUKSILLA 8 Miten voimme ymmärtää aluekehitystä 8 Kehittämiskokonaisuus 1: VALKEAKOSKI CAMPUS OSAAMISTA VAHVISTAMALLA INNOVAATIOYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA 12 Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen 12 Kehittämiskokonaisuus 2: UUSI TEHDAS PIRKANMAALAISTA INNOVAATIO - JÄRJESTELMÄÄ UUDISTAMASSA 19 Uusi Tehdas osana pirkanmaa laista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa 20 Kehittämiskokonaisuus 3: TAMPEREEN SEUDUN BIOKLUSTERI INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ BIOALAN TUTKIMUKSELLE JA TUOTEKEHITYKSELLE 25 Bioklusterin kehittäminen ja Pirkanmaa 26 Kehittämiskokonaisuus 4: MUOVI- JA KUMIKLUSTERISTA LUONNONKUITU- KOMPOSIITTEIHIN: UUTTA OSAAMISTA JA ELINVOIMAA EKOKUMISTA 33 Luonnonkuitukomposiitit ja Pirkanmaan kehittäminen 33 Muovi- ja kumiklusterin sekä luonnonkuitu - komposiittien kehittäminen hanketoiminnalla 34 Kehittämiskokonaisuus 5: ELINVOIMAA KULTTUURISTA KULTTUURI MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 38 Kulttuurin rooli maakunnan kehittämisasiakirjoissa ja aluekehitysohjelmissa 39 Aluekehittämisen pirkanmaa laisia kulttuuriteemoja 39 5
6 6
7 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ESIPUHE Ohjelmaperusteisuus ja projektit toimintamallina ovat hallinneet suomalaista aluekehittämistä ainakin 1990-luvun puolivälistä, kun Suomi liittyi eurooppalaiseen alueiden joukkoon ja ryhtyi toteuttamaan EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ohjelmaperusteisuus tarkoittaa aluekehitystyön pitkäjänteistä valmistelua. Aikaväli on tyypillisesti ollut 7 vuotta. Tälle ajanjaksolle on laadittu toteuttamisohjelma, jossa on kuvattu kehittämistyön tavoitteet, keinot ja resurssit sekä asetettu seurantamittarit. Aluekehityksen on siis parhaiten katsottu toteutuvan suunnitelmallisen, ohjelmiin perustuvan kehittämistyön tuloksena. Projektit ovat tärkein aluekehitystyön toteutustapa. Hankkeet suunnitellaan perustuen ohjelmaasiakirjoihin ja hankkeen toteuttajan omiin strategioihin tai suunnitelmiin. Ohjelman on katsottu takaavan sen, että hankkeet ovat strategisia ja että niillä on haluttuja vaikutuksia alueen kehitykseen. Käytännössä projektitoiminta ei aina ole onnistunut näissä tavoitteissaan. Syitä on monia. Projektien tarvelähtöisyys on ollut heikkoa, yhteys toteuttajan strategioihin ja muuhun toimintaan on jäänyt toteutumatta ja hanketoiminta on saanut itseisarvon: hankkeita on toteutettu vain rahoituksen takia. Tämän vuoksi osa hanketoimintaan kohdistuvasta kritiikistä on ollut aiheellista. Pirkanmaan liitossa lähdettiin muutama vuosi sitten hahmottamaan aluekehittämisen lähestymistapaa toisin. Mietimme, miten aluekehitysvarojen lisäarvoa ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Millaisia muutoksia esimerkiksi EU:n rakennerahastovaroilla on mahdollista saada aikaan, jos ne keskitetään suurempien muutosten ostamiseen sen sijaan, että rahoja käytettäisiin alentamaan hanketoimijoiden muutoinkin toteuttamien toimien kustannuksia. Havaitsimme, että näin tarkastellen Pirkanmaan aluekehitystyöstä nousee jo esimerkkejä laajempien muutosten aikaansaamisesta aluekehitysvaroilla. Aina nuo muutokset eivät ole olleet täysin suunniteltuja, vaan tiettyä kehityspolkua edeten on päädytty toivotun suuntaiseen kehitykseen. Polulle lähdettäessä ei jokainen askel ole ollut suunniteltu, mutta ajatus päämäärästä on ollut mielessä. Tähän julkaisuun on koottu viisi esimerkkiä ajattelutavasta, jota voi kutsua projekteista prosesseihin etenemiseksi. Esimerkkiaineiston on koonnut ja julkaisun kirjoittanut hall. yo Henrika Ruokonen osana Pirkanmaan liitossa suorittamaansa harjoittelua. Työtä ovat ohjanneet aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja ohjelmajohtaja Heidi Rämö. Toivon, että tämä julkaisu valottaa uudenlaista lähestymistapaa alueiden kehittämiseen. Laajemman näkökulman tarve on ilmeinen, kun valmistaudumme seuraavaan EU:n ohjelmakauteen, joka alkaa vuoden 2014 alusta. Tampereella Jukka Alasentie Aluekehitysjohtaja 7
8 Pitkäjänteistä alue kehittämistä Pirkanmaalla strategisilla hanke kokonaisuuksilla 8 Aluekehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, jonka tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä. Kehittämistyötä toteutetaan usein vuoden parin kestävillä hankkeilla, ja tällöin vaarana on, että toiminnan tuloksia tarkastellaankin lyhyellä perspektiivillä ja pitkän aikavälin tavoitteet ja tulokset jäävät marginaalisten, helposti havaittavissa olevien vaikutusten varjoon. Kokonaisvaltainen kehittämistyö edellyttää kuitenkin pitkäjänteisempää asennetta, ja tällöin mielekkäämpää onkin tarkastella strategisia, pitkäkestoisempia hankekokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden sijaan. Yksittäisten hankkeidenkin tavoitteet ja vaikutukset ovat paremmin hahmotettavissa ja tunnistettavissa, kun ne liitetään osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kun kehittämisessä tarkastellaan toimintaa kokonaisvaltaisesti, tärkeäksi osoittautuu myös taito yhdistellä erilaisia kehittämisinstrumentteja sekä yhteistyö paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Aito synergia ja alueen toimijoiden tahto työskennellä kohti yhteisiä tavoitteita on tärkeää silloin, kun kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten toimenpiteiden kautta. On tärkeätä, että alueen toimijat sitoutuvat samoihin kehittämistavoitteisiin ja että eri organisaatioiden välillä kulkee informaatiota siitä, mitä kulloinkin on meneillään eri tahoilla. Tässä katsauksessa tarkastellaan viittä eri kehittämiskokonaisuutta, jotka ovat esimerkkejä pitkäjänteisestä ja kestoisesta kehittämistyöstä, jossa ajatellaan ja tehdään isoja kokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden kautta edeten. Hankkeet ovat verrattavissa askeliin joilla edetään kohti lopullista päämäärää. Hankkeet itsessään eivät ole päämäärä. Tavoitteet saavutetaan määrätietoisella kehittämistyöllä, jossa hankkeita nivotaan yhteen tukemaan toisiaan kokonaisuuksiksi, jotka lopulta edistävät Pirkanmaan kehittämistä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ensimmäisenä tarkastellaan Valkeakosken Campus-alueen kehittämistarinaa. Kantavana ajatuksena campuksen kehittämisessä on ollut osaamisen rooli merkittävän alueellisena voimavarana, jolloin opiskelijoita ja muita sidosryhmiä houkuttelevat sekä koulutusohjelmiltaan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat koulutusrakenteet ovat avainasemassa. Seuraavaksi läpikäydään Uusi Tehdas- kokonaisuutta. Uuden Tehtaan myötä Tampereen seudulle on herätetty uudenlaista innovaatioajattelua, synnytetty pörinää sekä luotu avoimen innovaation toimintamalleja. Tavoitteena on ollut nopeuttaa alueellista uusiutumiskykyä, synnyttää uutta liiketoimintaa ja rikkoa hiljalleen rutinoinutta innovaatiojärjestelmää vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Kolmantena tarkastellaan Tampereen seudulle kehittynyttä bioklusteria, jossa hyödynnetään olemassa olevia osaamisrakenteita sekä tähdätään vahvaan rooliin suuren kasvupotentiaalin omaavalla toimialalla. Menestyminen vahvasti erikoistuneella ja profiloituneella toimialalla edellyttää joustavaa ja ketterää toimintaympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia riskien ottamiseen ja uuden kokeiluun. Vastaavanlaisesti neljäntenä tarkasteltavassa kehittämisteemassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön tarjoamiin tukirakenteisiin ja innovoinnin mahdollisuuksiin. Luonnonkuitukomposiittikokonaisuudessa kehitetään täysin uutta toimialaa Pirkanmaalle. Viimeisenä tarkastellaan kulttuuria aluekehittämisen työkaluna ja käydään lävitse muutamia kulttuuria hyödyntäneitä kehittämisteemoja. Ennen hanke-esittelyjä luodaan lyhyt katsaus teoreettiseen viitekehykseen, jonka avulla hanketoiminta ja sen luonne aluekehityksessä asettuu laajempaan yhteyteen. Miten voimme ymmärtää aluekehitystä? Aluekehityksen evolutionaarisuus Alueen kehitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, niin henkilöt, organisaatiot kuin instituutiotkin, joten pohjimmiltaan aluekehittäminen on monen eri tahon toiminnan yhteisvaikutusta. Näin aluekehityksestä muodostuu väistämättä kompleksinen kokonaisuus, joka on epälineaarisen kehityksen tulosta. Kun aluekehitystä tarkastellaan erilaisiin kehityspolkuihin perustuvana evolutiivisena prosessina, huomio kiinnitetään siihen, kuinka alueen historia, jo tapahtunut toiminta ja kehitys muokkaavat polkuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kehitystä. Alue nähdään systeeminä, joka kehittyy vähittäin, omasta historiastaan käsin. Nykyhetkeä tarkastellessa ei kyetä varmasti tietämään, mitkä ovat oikeita päämääriä ja mitkä ovat oikeat keinot niiden saavuttamiseen. Tämän hetken toiminta pohjautuu niihin tulkintoihin, joita tehdään aiemman toiminnan sekä toimintaympäristön asettamien muutospaineiden perusteella, sekä tulkintoihin menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ratkaisevassa asemassa on alueen kehitykseen vaikuttavien erityispiirteiden tunnistaminen 1.
9 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Evolutionaarisen maantieteen käsitysten mukaisesti ilmiöiden nykytila on selitettävissä, kun ymmärretään niiden kehityshistoria, eli kehityspolku nykyiseen pisteeseen 2. Kun aluekehitystä tarkastellaan evolutionaarisen muutoskäsityksen näkökulmasta, menneisyyden nähdään antavan mahdollisuuksia moniin erilaisiin nykytiloihin, joiden välillä systeemi on valinnut. Aluekehitys näyttäytyy eri strategioiden, ideoiden ja intressien välisenä vuorovaikutuksena sekä kilpailuna ja yhteistyönä 3. Evolutionaarisuus siis korostaa erilaisia alueen historiasta kumpuvia kehityspolkuja ja alueen valintoja näiden kehityspolkujen välillä 4. Pintapuoleisella tulkinnalla evolutionaarinen kehitysnäkemys ei näyttäisi antavan paljoakaan arvoa alueen toimijoiden tietoisille kehityspyrkimyksille ja kehittämisstrategioille, vaan kehityksessä näyttäisi painottuvan eräänlainen sattumanvaraisuus. Evolutionaarinen kehitys jättää kuitenkin tilaa myös toimijoiden aktiivisille kehitysintentioille. Tällöin puhutaan strategisesta sopeutumisesta. Sopeutuminen yksinkertaisemmillaan viittaa toimijoiden mukautumiseen toimintaympäristön muutoksiin toimintaympäristön asettamilla ehdoilla, kun taas strategien sopeutuminen viittaa sopeutumiseen, joka tapahtuu sekä toimintaympäristön että toimijoiden omien tavoitteiden välillä. Strateginen sopeutuminen on siis eräänlaista siltojen rakentamista tietoisten kehittämispyrkimysten ja toimintaympäristöstä esille sukeltavien, emergenttien kehityskulkujen välillä. Näiden siltojen rakentamisessa korostuu paitsi hyvä strateginen tietoisuus, strategiset intentiot ja strateginen kehittämisote, mutta myös kyky tunnistaa esille nousevia ilmiöitä, kyky tarttua niihin ja kääntää ne oman alueen kehitystä tukeviksi kehityskuluiksi 5. Aluekehittämisen ytimeen nousee aktiivisten kehittämispyrkimysten suhde emergenttiin kehitykseen ja sopeutumiseen. Tarvitaan kykyä sopeutua emergenttiin kehitykseen ja yhtäaikaisesti kykyä toteuttaa tavoitteellisia politiikkoja. Kun alue pystyy sopeutumaan strategisesti ympäristössään tapahtuviin muutoksiin, emergenssi kehitys ja politiikkaintentiot ovat evolutiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Strategisen sopeutumisen ollessa parhaimmillaan alueella voidaan jopa pystyä tuottamaan niin sanottua suunnattua emergenssiä, eli politiikkaintentioilla ja kehittämispyrkimyksillä ohjataan emergenttiä kehitystä 7. Kehityspolkuja kuljettaessa olennaista on tunnustaa, että vaikka etenemissuunta tiedetään, lopputuloksesta ei ole selkeää käsitystä. Jokainen tavoiteltava päämäärä, evoluution sen hetkinen vaihe, vaikuttaa lopulliselta päämäärältä, mutta lopulta tämä lopullinen tila osoittautuukin yhdeksi lenkiksi päämäärättömässä matkassa 8. Muutos on jatkuva prosessi, joka muokkaantuu erilaisten kehityspolkujen avautumisen ja sulkeutumisen myötä. Polkuriippuvuus ja uusiin kehitys polkuihin tarttuminen Evolutionaarisen kehitysnäkemyksen ytimessä on ajatus siitä, että tulevaisuudelle on avoinna useita eri polkuja. Kun hypätään tai ajaudutaan yhdelle polulle, tarkoittaa se sitä, että samalla tulevaisuudessa avautuu uusia polunhaaroja ja toiset sulkeutuvat. Näitä polkujen risteymäkohtia on kuitenkin äärimmäisen vaikea tunnistaa etukäteen ja niiden täsmällinen tunnistaminen voi olla mahdotonta jälkikäteenkin tarkasteltuna 9. Kehityspolkujen keskinäistä suhdetta kuvastaa ajatus siitä, että jokainen polku on johdonmukainen kokonaisuus ja pohjautuu aikaisempiin polkuihin. 1 Kts. esim Pulkkinen R-L. (2007). Kehittäjäverkoston johtaminen pienellä kaupunkiseudulla. Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys ja mahdollisuudet alueen luodessa uusia kehityspolkuja. Tampereen yliopisto. Alueellisen tutkimuksen kehittämisyksikkö. Sente-julkaisuja 26/2007. Tampere. 2 Dosi G. (1997). Opportunities, incentives and the collective patterns of technological change. TheEconomic Journal, vol. 107, no. 444, pp Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Kostiainen J. (2007). Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 16/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 9
10 Näin ollen, mikä tahansa tulevaisuus ei ole mahdollista ja kehityspoluille hypätään tuskin koskaan tyhjästä. Uudet kehityspolut sijaitsevat siis harvoin umpihangessa, vaan niille johdattelevat aiemmat polut ja jäljet lumessa. Kehityksen edetessä erilaiset tapahtumat vaikuttavat siihen, mille polulle lopulta päädytään ja minkälaiset haaraumat ovat mahdollisia tulevaisuudessa 10. Evolutionaariseen kehitysnäkemykseen liittyy vahvasti ajatus polkuriippuvaisuudesta. Polkuriippuvaisuuden perusajatus kiteytyy niin, että tämän hetken kehitys luo pohjaa tulevaisuuden kehitykselle ja toisaalta se, millaisena nykytila näyttäytyy, pohjautuu historian tapahtumiin ja polkuihin. Historia vaikuttaa siihen, mitkä kehityspolut tulevat hallitseviksi ja mitkä jäävät marginaalisiksi tai mahdottomiksi. Polkuriippuvuus on nähtävä ennen kaikkea eräänlaisena alueen kehittämisen reunaehtona. Alue ei voi irrottautua omasta menneisyydestään ja paljon alueen kehityspotentiaalista pohjautuu niihin ratkaisuihin ja valintoihin, joita alueella on aiemmin historian kuluessa tehty. Jokainen alueen kehitykselle avautuva kehityspolku on kuitenkin vain yksi monista eri mahdollisuuksista, jotka ovat syntyneet aiemman kehityksen ja ihmisen harkinnanvaraisuuden yhteistuotoksena. Näin ollen painoarvoa jää myös alueen toimijoiden strategisen sopeutumisen kapasiteetille ja kyvylle etsiä avautuvista kehityspoluista niitä, joita alueella halutaan kulkea eteenpäin. Uusien kehityspolkujen etsiminen ja muokkaaminen, eräänlainen tutkimusmatkailu 11 kehityspolkujen verkostossa, tarjoaa alueelle mahdollisuuden uudistumiseen ja muutokseen, eli uusien tulevaisuuksien rakentamiseen. Tutkimusmatkailu kiinnittää huomion uusien murroksien mahdollisuuteen ja niiden merkkien etsintään 12. Tutkimusmatkailu voi johtaa uusien mahdollisuuksien ikkunoiden avautumiseen, mutta aina näihin uusiin, avautuviin mahdollisuuksiin ei kuitenkaan haluta tai uskalleta tarttua, eikä niistä ole myöskään pakko ottaa kiinni 13. Monesti uudet mahdollisuudet ovat epäselviä ja epävarmoja eikä niiden hyötyjä osata lukea tai tulkita oikein. Alueen toimijoiden harkinnanvaraisuus määrittää siis lopulta sen, millaisiin uusiin suuntauksiin alueella reagoidaan ja mitkä jätetään taka-alalle. Eri kehityspolkujen välillä tehtävä tutkimusmatkailu on alueelle tärkeä tilaisuus poimia emergenttejä, uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja kerätä tietoa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin ollen tärkeä osa alueen strategista sopeutumiskykyä. Uuden kehityspolun avautuminen ja sille kulkeutuminen voi olla yksittäisten toimijoiden, niin sanottujen innovatiivisten yrittäjien ja tutkimusmatkailijoiden varassa, mutta lopullinen polulle lähteminen ja alueen kehityspolkujen muuttaminen edellyttää taakseen laajan verkoston alueen toimijoita 14. Uuden kehityspolun valintapäätös rakentuu siis sosiaalisen toiminnan tuloksena. Projektista prosessiksi jatkuvuuden dilemma hanketoiminnassa Ohjelmallisen aluepolitiikan aikakauden alkaminen Suomessa ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun Suomen aluepolitiikan järjestelmää uudistettiin vastaamaan EU:n alueellista aluepolitiikkaa. EU-jäsenyys toi suomalaiseen aluekehittämiseen ohjelmallisuuden, jonka myötä alueen kehittämisstrategiat on pyritty tiivistämään erilaisiin ohjelmiin. Ohjelmat muodostavat puolestaan erilaisia toimintojen kokoelmia, joilla tähdätään tyydyttymään erilaisia yleisesti tunnustettuja sosiaalisia tarpeita tai ratkaisemaan ongelmia. Näin ohjelmallisuus ottaa lähtökohdakseen ongelmien yhteen kietoutuneisuuden ja tarpeen laajalle yhteistyölle eri sektoreiden välillä 15. Ohjelmallisuuden myötä kehittämistoimintaa on leimannut myös toinen muutos: projektoituminen. Erilaiset kehittämisprojektit ja hankkeet ovat nousseet ohjelmallisen aluepolitiikan yksiksi tärkeimmistä kehittämistyökaluista. Välillä on puhuttu jopa projektikaaoksesta tai projekti Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 11 Katso tutkimusmatkailusta esim Sotarauta M. (toim.) (2009.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. 12 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 13 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 14 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 15 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002.
11 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA väsymyksestä, kun on viitattu projektien kasvavaan lukumäärään kehittämistyön yhteydessä ja samalla on peräänkuulutettu kehittämisen jatkuvuutta ja kestävyyttä. Hankehurmoksessa vaarana on, että yksittäisten hankkeiden suhde laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin hämärtyy ja toisaalta se, että ollessaan osa laajempaa kokonaisuutta yksittäisten hankkeiden tulokset voivat jäädä marginaalisiksi eivätkä ne vastaa hanketoimijoiden arkipäivän odotuksiin, joita lopullinen, isompi päämäärä hallitsee. Tulokset lyhyen aikavälin hankkeista voivat olla hyviä ja tärkeitä, pieniä askeleita matkalla kohti suurempia tavoitteita, mutta jos ne jäävät irrallisiksi eikä niiden suhdetta lopulliseen päämäärään kyetä hahmottamaan, toimijoiden usko muutosprosessiin ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuteen heikkenee. Olennaista kehittämistyössä on kyetä toimimaan pidemmän aikavälin näkökulmasta, mutta samalla saavuttaa lyhyellä aikavälillä sellaisia tuloksia, jotka ovat yhdistettävissä pitkän aikavälin tavoitteisiin ja osaksi suurempaa kokonaisuutta 16. Kehittämisen kiire ja lyhytjänteisyys sekä projektipyrähdykset ja toisistaan irrallaan olevat hankkeet asettavat haasteen laajempien kehityskokonaisuuksien hahmottamiselle. Aluekehityksessä kuitenkin juuri yhteen kiedottujen hankkeiden muodostamat kokonaisuudet rakentavat pohjaa alueen menestymisen edellytysten rakentamisessa. Yksittäisten hankkeiden ja muun toiminnan välisen kestävyyskuilun syntymisen estäminen onkin oleellinen osa strategista hanketoimintaa, ja alueen kehitystoiminta on pystyttävä hahmottamaan kokonaisvaltaiseksi hankkeita ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Hanketoimintaa ohjaa myös tietynlainen polkuriippuvuus. Uudet hankkeet ovat monesti siemeniä vanhoista hankkeista, ja hankkeet muodostavat oman osansa sitä kehityspolkua, jolla alueen kehityksessä kuljetaan. Hankkeet voidaan tulkita erilaisiksi etapeiksi kehityspolun varrella. Niin kuin muidenkin valintojen myös hankkeiden rakentumista ohjaa alueella tehty aikaisempi kehitystyö ja tulkinnat alueen tulevaisuudesta. Hankkeet ovat alueen strategisen sopeutumisen työkalu, sillä niiden kautta rahoitetaan sellaista kehittämistyötä, joka vastaa paitsi alueella nouseviin ja hallitseviin kehityspolkuihin myös alueen strategisiin kehittämistavoitteisiin. Suurin osa hankkeista vastaa niihin polkuihin, joita alueella jo kuljetaan, mutta aina välillä esiin nousee eräänlaisia protohankkeita, joilla vastataan uusien kehittämispolkujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeiden kautta voidaan käynnistää näin uusia kehityssuuntia, joihin alueella on potentiaali tarttua. Tässä mielessä hanketoimintaa kuvastaa myös ajatus additiivisuudesta: uusia elementtejä ja avauksia liitetään vanhaan, toimivaksi havaittuun ytimeen. 16 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/
12 Kehittämiskokonaisuus 1: Valkeakoski Campus Osaamista vahvistamalla innovaatio Ympäristöä rakentamassa 12 Etelä-Pirkanmaalla, Valkeakoskella sijaitseva Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toiminta-ajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valkeakoski Campus-kokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on synnyttää Valkeakoskelle vireä ja tuottava oppimisen, tutkimuksen ja yrittämisen keskus, joka palvelee koko Etelä-Pirkanmaata, ellei koko Pirkanmaatakin. Campus-alue muodostaa alueellisesti kattavan oppilaitosverkon, jossa paikallisia ja alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt luovat perustan osaamiselle. Oppilaitoskeskittymä mahdollistaa koulutus- ja kurssitarjonnan järjestämisen yli oppilaitosrajojen ja ns. innovatiivisten opintopolkujen toteuttamisen. Campuksen pitkäjänteinen kehittäminen eri oppilaitosten sekä alueen elinkeinoelämän erilaiset lähtökohdat huomioiden on tehnyt campus alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön opiskelulle ja tutkimukselle. Eri opiskeluasteiden tiivis sijainti ja tehokas yhteistyö alueen yritysten kanssa mahdollistaa monitasoisen ja monipuolisen opiskelun, joka kehittää paitsi opiskelijoiden alakohtaista osaamista myös työelämävalmiuksia sekä yrittäjämyönteistä asennetta. Eritasoisten oppilaitosten keskittyminen samalle alueelle tarjoaa uniikin mahdollisuuden monipuolisten ja joustavien opintopolkujen rakentamiseen. Valkeakoski Campus-alueella sijaitsevat Valkeakosken ammattiopisto, Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus, Valkeakosken lukio, Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste, Päivölän kansanopisto, neljä tutkimusyksikköä (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Työhyvinvointikeskus ja Perheyrittäjyyden edistämiskeskus), UPM:n teollisuusoppilaitos sekä Lotila Business Garden yrityspuisto. Campus-alueen toimintoja pyritään kehittämään jatkuvasti kokonaisvaltaisella otteella huomioiden niin koulutuksen, oppimisympäristöjen, soveltavan perustutkimuksen, aluevaikuttavuuden ja yritysrajapinnan tarpeet. Yksi merkittävä tulevaisuuden haaste, joka Campuksen kehittämisessä tulee huomioida, on opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2011 esittämät ammatti- ja korkeakoululaitoksen suuntaviivat. Muun muassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin ja koulutustarjontaan on esitetty supistuksia, ja ammattikorkeakoulukohtaisissa arvioinnissa OKM esittää, että Hämeen ammattikorkeakoulun tulisi keskittää kaikki liiketalouden, tekniikan, liikenteen sekä englanninkielisen opetuksensa pääkampukselleen Hämeenlinnaan. Mikäli OKMn ehdotus toteutuisi, ei Valkeakoskelle jäisi mitään HAMKin koulutusta, eli Valkeakosken yksikön toiminta lakkautettaisiin kokonaan. Tämä on tulevaisuudennäkymä, joka tulee ehdottomasti huomioida Campuksen toimintaa kehitettäessä. Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen Maakunnan kehittämistavoitteet Pirkanmaan maakuntaohjelmissa nimettyihin kehittämistehtäviin on kautta linjain kuulunut osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen, yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen sekä osaamis- ja elinkeinorakenteiden uudistumisen tukeminen. Valkeakosken Campus-alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tukee näitä Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja tavoitteita. Ensinnäkin Valkeakosken Campus-alueen kehittämishankkeilla on tuettu alueellisten vahvuusalojen vahvistamista muun muassa kehittämällä niiden oppimis- ja opetusympäristöjä. Osaamisrakenteita ja koulutusta on pyritty vahvistamaan myös tarjoamalla monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä tiivistämällä oppilaitosten ja eri koulutusjärjestäjien yhteistyötä sekä keskenään että työelämän kanssa. Merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyön tehostaminen eri koulutusasteiden välillä. Yritysten syntymistä ja kasvua Valkeakosken Campuksen kehittämistyössä on tuettu esimerkiksi lisäämällä yrittäjyyskasvatusta alueen oppilaitoksessa sekä toteuttamalla opetusprojekteja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näin yritysten ja työelämän näkemyksiä on tuotu osaksi koulutusta ja oppilaiden yhteyksiä työelämään ja työssä oppimisen mahdollisuuksia on vahvistettu. Oppimisympäristöjä, -menetelmiä ja -sisältöjä kehittämällä on myös pyritty pitämään koulutusrakenteet ajantasaisina ja lisäksi kasvattamaan
13 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Valkeakosken Campuksen kehittämisessä olennaista on ollut myös oppilaitosten yhteistyön uudelleenorganisoiminen ja uudenlaisten yhteistyön toimintakulttuurin pilotointi. Kokonaisuudessaan Campus-alueen kehittämistyöllä on synnytetty Pirkanmaalle kansallisestikin ainutlaatuinen oppimis- ja opetusverkosto, jossa eri koulutusasteet ja oppilaitokset vahvistavat ja kehittävät alueen osaamista yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Euroopan aluekehitysrahasto Campus-aluetta on kehitetty muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuin hankkein. Hankkeet ovat kuuluneet Länsi-Suomen ohjelmaalueeseen. Hankkeita on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman toisen toimintalinjan (osaamisja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen) puitteissa rahoituskaudella sekä rakennerahastokaudella Länsi-Suomen ohjelman toisen toimintalinjan (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) mukaisesti. Toimintalinjojen tavoitteiden mukaisesti Campuksen kehittämishankkeilla on pyritty muun muassa edistämään oppilaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä eri koulutusasteiden ja eri alojen välillä sekä elinkeinoelämäntoimijoiden kanssa, kehittämään koulutuksen, oppilaiden ja opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä sekä edistämään yrittäjyyskasvatusta eri koulutustasoilla. Lisäksi osaamisrakenteet, oppimisympäristöt sekä innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmät ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita. Huomiota on kiinnitetty etenkin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden ja laadun edistämiseen muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä. Valkeakosken Campus-alueen kehittäminen hanketoiminnalla Ajatus Campus-kokonaisuudesta kehittyi MAChankekokonaisuuden myötä, mutta tausta oppilaitoskeskittymän kehittymiseen löytyy jo luvun alusta, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulu perusti AUTOMAINT hankkeen myötä käynnissäpidon osaamiskeskittymän nykyiselle campus-alueelle. Campus-idean syntymiseen vaikutti vahvasti myös Etelä-Pirkanmaan seutustrategia, Valkeakosken kaupungin strategia, yliopistosopimus sekä alueen oppilaitosyhteistyö. MAC-hankekokonaisuus käynnisti lopulta alueen systemaattisemman kehittämisen. Hankesuunnittelua on toteutettu laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa. Muun muassa Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma (AKO) ja KOKO-hanke ovat olleet tiiviisti mukana Campuksen kehittämisessä. Kuva 1. Hankekartta Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuudesta 13
14 AKO ja KOKO ovat olleet vahvasti mukana myös Campus-toimijoiden yhteistyön ylläpitämisessä ja osana kehittämisverkostoa. Muita kehittämistoiminnassa tiiviisti mukana olevia tahoja ovat olleet muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, TTTYsäätiö, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. Campus-alueen kehittämishankkeet ovat olleet luonteeltaan suurimmaksi osin osaamista vahvistavia, eli niiden tavoitteena on ollut luoda uutta osaamista ja myös siirtää osaamista alueelle. Hankkeiden avulla on koulutettu alueen yritysten työntekijöitä, vahvistettu opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja osaamista, parannettu työllisyyttä ja työllistymistä, ehkäisty syrjäytymistä sekä kehitetty oppimisympäristöjä ja Campus-alueen toimintamallia mahdollistamaan yhä joustavampia opintopolkuja ja monipuolisempaa opetustarjontaa. Yksittäisiä Valkeakoski Campus- hankkeita esitellään alla olevassa taulukossa (taulukko 1) tarkemmin. Taulukko 1. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeita HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA AUTOMAINT OSAAMISKESKITTYMÄ Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa synnytettiin paikallisten oppilaitosten osaamisen ja yhteistyöverkoston varaan osaamisintensiivinen käynnissäpidon osaamiskeskittymä, joka harjoittaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, kasvatetaan yritysten ja oppilaitosten osaamista ja edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä Etelä-Pirkanmaalla, yritysten kanssa tehtävää tuotekehitystä, opiskelijoiden työelämävalmiuksien nostamista ja yritysten henkilöstön koulutusta. EPAK/ ELINTARVIKE- JA PAKKAUSALAN AUTOMAA- TION JA KÄYNNISSÄPIDON KEHITTÄMISKESKUS Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa kehitettiin elintarvike- ja pakkausalan automaation ja kunnossapidon tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka pohjana toimii AUTOMAINThankkeessa kehitetty osaamiskeskittymä. Hankkeessa kasvatettiin ja syvennettiin Automaintin toimintaa sekä kehitettiin osaamista. Hankkeen tavoitteena oli myös kansainvälisten yhteyksien luominen sekä yhteistyörakenteiden tiivistäminen Tampereen teknillisen yliopiston keskeisten laitosten kanssa. Hankkeen myötä yrityksille luotiin paremmat mahdollisuudet saavuttaa tarpeitaan vastaavia tuloksia osaamiskeskuksen kanssa yhdessä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Hanke toimi myös mahdollistajana elintarvike- ja pakkausalaan keskittyvän virtuaaliteollisuuskylän luomiselle. 14
15 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA MAC BUSINESS PARK Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy KOMETEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 1, Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen EU Valtio Kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen MAC-hankekokonaisuudella kehitettiin korkeatasoisen osaamisen varaan uutta tutkimus- ja koulutus- ja työpaikkakeskittymää Valkeakoskelle Hamkin toimipisteen yhteyteen. MAC Business Park hankkeessa luotiin toimintamalli alueelle rakennettavalle yrityskeskukselle sekä koottiin yhteen hankekokonaisuuteen liittyviä toimijoita sekä vahvistettiin näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin vastaamaan seudun yritysten kilpailukykyyn kohdistuviin haasteisiin. Hankekokonaisuuden myötä kytkettiin tutkimus ja tuotekehitys tiiviimmin osaksi yritystoimintaan. Hankkeen aikana myös markkinoitiin alueen mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja sekä mahdollisuutta tarttua potentiaalisiin uusiin yritysideoihin, joita tutkimusyhteistyössä syntyy. Hankkeen aikana selvitettiin alueelle soveltuvaa toimintamallia niin rakennuttamisen, omistamisen, ylläpidon kuin käytönkin suhteen ja kartoitettiin myös investoijien, alueen kehittäjien ja rakentajien mielenkiintoa aluetta ja sen toimintakonseptia kohtaan. Hankkeen lopussa hahmottui joukko yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Lisäksi kampusalueen toimijoiden yhteistyötä vahvistettiin ja kampustoimijoiden sitoutuneisuus yhteistyön kehittämiseen vahvistui. Samoin aktivoitiin alueen pk-yritysten osallistumista tutkimustoimintaan. Aktiivisella tiedottamisella ja markkinointitoimenpiteillä lisättiin alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta. Jatkotoimenpiteitä ajatellen hankkeen aikana kampusalueen toiminta-ajatus, visio ja tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyivät. Hankkeen aikana kehitettiin kone- ja metallialan oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteen oli osaamisen vahvistaminen alueella. Hankkeessa investoitiin opetuksessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin sekä päivitettiin kone- ja metallialan koneiden ja laitteiden atk-ohjelmistoja. INNO ETELÄ-PIRKANMAA- LAISTEN PK-YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Muu julkinen Hankkeessa aktivoitiin Etelä-Pirkanmaalla toimivien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja aktiivisuutta erilaisiin prosessi- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisessa. Hankkeen aikana tehtiin yrityskartoituksia ja niistä kerättyjä kehitysideoita jatkohankkeistettiin erilaisiksi projekteiksi. Hankkeessa hyödynnettiin Valkeakoski Campuksen laaja-alainen osaaminen ja hankkeen aikana ideoitiinkin hyvin erilaisia asioita eri toimialoilla. Hankkeen aikana muodostettiin myös Campus-alueen toimijoiden palvelutarjonnan käytänteisiin toimiva konsepti, jota on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi Campus-alueen toimijoiden yhteistyö tiivistyi merkittävästi hankkeen aikana. 15
16 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ASTEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Hankkeen aikana kehitettiin auto- ja sähköalojen oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohdealojen osaamista ja hankkeen toimenpiteisiin kuului työtilojen ja oppimisympäristöjen järjestely uuden teknologian vaatimusten mukaisiksi. Järjestelytyöllä tehtiin tilaa uudelle teknologialle nykyisiin opetustiloihin. MONIALAISEN OPPILAITOS- VERKOSTON LISÄARVO- PALVELUT/MOLAP Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä INTO-VERKOSTO: YRITYSTEN INNOVAATIOEDELLYTYSTEN SEKÄ KEHITYS- JA TUTKI- MUSTOIMINNAN TEHOSTA- MINEN PIRKANMAALLA Toteuttaja: TTY-säätiö EU Valtio Kunta EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Yksityinen EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa kehitettiin Campus-alueen osaamista, oppimisympäristöä ja osaamisintensiivisiä palveluja, ja edistettiin Campus-alueen moninaista osaamista, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä projektioppimisen ja sitä edistävien oppimisympäristöratkaisujen avulla. Hankkeen aikana yrityslähtöiset projektit kytkettiin osaksi koulutusta yhteistyössä alueen eri yritysten ja yhteisöjen kanssa. Projektioppimisen tehostamiseksi kehitettiin monialaisen ja -kulttuurisen oppilaitosverkoston projektioppimisen menetelmiä ja pyrittiin laajentamaan oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota ympäristölleen monipuolisia palveluita. Hankkeen aikana Campusalueelle luotiin työskentelykulttuuria, joka hyödyntää alueen moninaisuutta toimijoiden omissa aktiviteeteissa sekä elinkeinoelämälle tarjottavissa palveluissa. Hankkeen aikana lisättiin virtuaaliympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa, vauhditettiin työelämälähtöisiin projekteihin perustuvan oppimisympäristön kehittymistä sekä haettiin toimintamalleja yritysrajapintojen ja oppilaitosrajojen ylittämiseen. Yhteistoimintaa ja koko Campus-alueen prosesseja kehittämällä pyrittiin edistämään opiskelijoiden osaamista vastamaan nykyaikaisen verkostoituneen tuotannon vaatimuksiin ja osaamishaasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön kautta vahvistaa alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita ja nostaa soveltavan tutkimuksen roolia pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä ja näin vahvistaa pirkanmaalaisten yritysten innovaatiokyvykkyyttä ja -edellytyksiä. Hankkeen aikana pyrittiin kehittämään yhteistyötä eri innovaatiotoimijoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien välillä, jolloin alueen kyky vastata erilaisiin haasteisiin vahvistuu. Hankkeen aikana luotiin kontakteja pirkanmaalaisiin yrityksiin ja niihin tehtävillä yrityskäynneillä kartoitettiin yritysten tilanne, kehitystarpeet sekä kehityshalukkuus tarkoituksen löytää uusia innovaatioaihioita jatkohankkeistettavaksi. Alueen yrityksiä aktivoitiin toimimaan tiiviisti yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa erilaisten tutkimushankkeiden käynnistämisessä. 16
17 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA UUSTEKNO Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa ajanmukaistettiin Campus-alueen oppilaitosten erialojen toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä parannettiin niiden viihtyisyyttä. Uuden teknologian käyttöönotolla kehitettiin oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi, lisättiin opetuksen käytännönläheisyyttä sekä edesautettiin opiskelijoiden oppimisen ja motivaation parantamista. Uuden teknologian käyttöönoton myötä opetuksen sisällöt rakennettiin vastaamaan uusia oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Hankkeen toimenpiteisiin kuului opettajien kouluttaminen, uusien opintomateriaalien luominen, ohjelmistojen päivittäminen sekä uusien koneiden ja laitteiden hankinnat ja niiden käyttöönottaminen. UUSTEKNO II Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa jatketaan toiminta- ja oppimisympäristöjen ajanmukaistamista ja viihtyisyyden parantamista niiden alojen parissa, joiden oppimisympäristöjen kehittäminen ei ollut mukana KOMETEK-, ASTEK- ja UUSTEKNO hankkeissa. Uuden teknologian välinein oppimisympäristöjä kehitetään työelämän tarpeita vastaaviksi, parannetaan opetuksen käytännönläheisyyttä sekä opiskelijoiden oppimista ja motivaatiota. CAMPUS TRIMOLA KOORDI- NOINTIHANKE Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeen tavoitteena on suunnata oppilaitosten toimintaa tavalla, jossa yhä tiiviimmin toimitaan yhden koulun periaatteella halliten ja hyödyntäen koko Campuksen käytettävissä olevia resursseja. Hankkeessa kehitetään Valkeakosken Campukselle toimintamalli, jossa lukio, ammatti ja aikuisopisto, ammattikorkeakoulu ja työelämä kohtaavat aidosti. Hankkeen tuloksen Campus-alueen toimijat mieltävät sitoutumiskohteekseen Campuksen yksittäisten organisaatioiden sijasta. Hankkeen aikana suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteistä kurssitarjontaa ja luodaan joustavia toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi eri oppilaitosten välillä, vähennetään päällekkäisyyksiä kurssitarjonnassa ja lisätään valinnaisia kursseja, kannustetaan oppilaita suorittamaan opintoja yli oppilaitosrajojen sekä saneerataan Hamkin tiloihin HUB-tila ja luodaan työskentelymalli demola-toiminnalle. Campus Trimola jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Campus Studies osa-alueen painopisteenä on yhteisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteuttaminen. Campus Services osa-alueeseen kuuluu virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen, HUB-palvelut sekä demola-työskentelymalli. Campus Community on opiskelijoiden ohjausjärjestelmä, joka tukee opintojen yhdistelyä eri oppilaitoksista ja tekee sen houkuttelevaksi ja helpoksi. 17
18 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ROBOLA Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa luodaan kolmen oppilaitoksen yhteiskäyttöön kappaletavaraautomaation oppimisympäristö, joka sisältää sekä fyysisen täysimittaisen laitteiston sekä siihen liittyvän monipuolisen virtuaaliympäristön. Hankkeen tavoitteena on jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi sekä niiden ajanmukaistaminen, verkko-opetuksen kehittäminen, käytännönläheisyyden lisääminen sekä uuden teknologian osaamisen lisääminen. ROBOLA on Campus Trimola -hankkeen oppimisympäristön implementointihanke eli hankkeessa investoidaan konkreettiseen fyysiseen sekä virtuaaliseen oppimisympäristöön. Kuva 2. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeet aikajanalla kuvattuna Muu julkinen Yksityinen Kunta Valtio ja EU Taulukko 2. Valkeakoski Campus-alueen kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna Valkeakoski Campus -hankkeiden kokonaisrahoitus
19 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Kehittämiskokonaisuus 2: Uusi Tehdas Pirkanmaalaista innovaatiojärjestelmää uudistamassa Tampereen Finlaysonilla sijaitsevan Uuden Tehtaan tavoitteena on Tampereen seudun uusiutumisen nopeuttaminen sekä alueen vetovoiman lisääminen. Kyseessä on nimensä mukaisesti uusi tehdas, uudenlainen mahdollistaja, jonka tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita työkaluja ja kanavia innovaatioiden synnyttämiseen niin yrityksille, yliopistoille kuin julkisen sektorin toimijoillekin. Uutta tehdasta voidaan pitää kokeilevan elinkeinopolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian työkaluna, ja se on toteutettu laajan alueellisen valmistelun ja yhteistyön kautta. Uuden Tehtaan toiminta perustuu konseptiin, joka tarjoaa avoimia, monialaisia ja yhteisöllisiä toiminnan muotoja. Hyvinvointia ja elinvoimaa Tampereen seudulle synnytetään tuottamalla käytännöllisiä innovaatioita ja pilotteja, jotka puolestaan synnyttävät uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Toiminnan kautta Tampereen innovaatiotoiminta nostetaan uudelle, ainutlaatuiselle tasolle. Pohjana Uuden Tehtaan toiminnalle on Tampereen seudun vahva monialainen osaaminen, ja Uusi Tehdas -kokonaisuus tähtää sen parempaan tehokkaampaan hyödyntämiseen, eräänlaiseen osaamisen ristipölytykseen. Näin Tampereen seudulle luodaan tietointensiiviseen osaamiseen keskittynyt monitoimialainen kokonaisuus. Hankekokonaisuus pyrkii kehittämään ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti monialaista osaamista esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan ja taiteen aloilta. Uusi Tehdas -hankekokonaisuus muodostaa alustan, joka koostuu innovaatiotoimintaa tehostavista toimintamalleista sekä näistä syntyvän liiketoiminnan vauhdittamisesta. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisten, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen kustannustehokkaiden prosessien avulla, vanhentuneiden toimintamallien uudistaminen sekä nopea ja ketterä reagointi eri toimialojen muutostarpeisiin mm. avoimen vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden kautta. Taulukko 3. Uusi Tehdas koostuu neljästä eri konehuoneesta, jotka tarjoavat erilaisia innovaatiotoimintaa vauhdittavia palveluita. Demola on konehuone, jossa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja palveluita yhdessä yritysten kanssa. Demola-toiminnan kautta korkeakoulujen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toteuttaa innovatiivisia projekteja osana opintojaan yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Protomon monialaisessa osaajayhteisössä jalostetaan ideoita ja synnytetään rahoituskelpoisia yrityksiä. Protomo tarjoaa yhteisöllisen innovaatio- ja yrittäjäympäristön maksuttomine tukipalveluineen. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tueksi tarjolla on muun muassa laitteistoa sekä asiantuntijasparrausta samanhenkisen yhteisön vertaistukea unohtamatta. Kaikille avoimessa yhteisössä Suuntaamossa kehitetään elinympäristöä, tuotteita ja palveluita. Ideat Suuntaamoon tulevat eri lähteistä, kuten kansalaisilta, tutkijoilta ja palvelujen tarjoajilta. Suuntamo toimii interaktiivisena ideoiden kokoojana, jonka kautta lupaavimpia ideoita ja innovaatioita jatkotyöstetään kohti konkreettisia työskentely- ja palvelukonsepteja. Uuden Tehtaan konehuoneista uusin on Startupstairs, jonka kautta potentiaalisille kasvuyrityksille tarjotaan monipuolista valmennusta ja sparrausta. Uusi Tehdas -konsepti on herättänyt paljon kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakin, ja esimerkiksi Demola-toiminnalle myönnettiin vuonna 2010 Euroopan alueiden liiton (AER) innovaatiopalkinto. Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä merkittävät vaikutukset tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö onkin yksi Uuden Tehtaan toiminnan merkittävistä kulmakivistä ja toiminta tähtää aitoon synergiaan ja vuorovaikutukseen osaamisalojen rajat ylittävässä innovaatioympäristössä. Demola valittiin myös vuoden 2011 parhaaksi kesätyönantajaksi Suomessa. 19
20 Uusi Tehdas osana pirkanmaalaista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa Maakunnan kehittämistavoitteet Uusi Tehdas -kehittämiskokonaisuus nivoutuu osaksi Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja -tehtäviä. Uuden Tehtaan kehittämishankkeiden kautta on pyritty lisäämään Tampereen seudun vetovoimaisuutta ja parantamaan alueen kilpailukykyä sekä kehittämään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa. Pirkanmaan kehittämistehtäviin on lukeutunut muun muassa innovaatioita tukevien rakenteiden vahvistaminen, alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sekä joustavasti muokkaantuvien innovaatio- ja yritysalustojen luominen. Pirkanmaan yhtenä aluekehittämisen tavoitteena on rakentaa Pirkanmaasta maakunta, joka tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin. Uusi Tehdas -konsepti avoimen innovaation soveltamismallina tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Uusi Tehdas -konseptin toiminta-ajatus tukee yritysten jatkuvaa uudistumista ja liiketoiminnan kehittymistä sekä innovaatioherkän toimintaympäristön kehittämistä, jossa suosiollisten rakenteiden, alustojen ja palvelukonseptien avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Uusi Tehdas -konsepti tukee niin ikään tiedepohjaisen innovaatiotoiminnan vahvistamista yhdistämällä korkeakoulujen osaamista yrityssektorin tarjoamiin kehitysprojekteihin. Euroopan aluekehitysrahasto Isoa osaa Uuden Tehtaan kehityshankkeista on rahoitettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeet kuuluvat osaksi rahastokauden Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman toimintalinja neljää (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Toimintalinja pohjautuu suurten kaupunkiseutujen asemaan kasvun ja työllisyyden moottoreina sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksina. Toimintalinjassa painotetaan muun muassa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Toimintalinjalla tuetaan myös liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja yritysten toimintaympäristöjen vahvistamista kaupunkiseudun painopistealoilla, kuten osaamiskeskusaloilla. Uuden Tehtaan kehittämishankkeet ovat osaksi liittyneet Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmassa tunnistettuun digitaalisten sisältöjen osaamisklusteriin Muu julkinen Yksityinen Muu rahoitus 20 Taulukko 4. Uusi Tehdas kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna 0 Kunta Valtio ja EU Uusi Tehdas -hankkeiden kokonaisrahoitus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Lisätiedot1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotMittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi
Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
Lisätiedotvalmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja
Pohjanmaan liiton rahoittama hanke https://www.obotnia.fi/rahoitus/hankerekisteri/tulevaisuud en-digitaalisen-tuotannon-ja-3d-valmistuksenosaamiskeskittyman-valmistelu valmistellaan alueellista digitaalisen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla
ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotKulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan
Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon
Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
Lisätiedot