Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla"

Transkriptio

1 Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

2 2

3 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla Julkaisu B 115 3

4 Tampere 2012 Sarja B, julkaisu nro B 115 ISBN ISSN X Maanmittauslaitos lupa nro 101 /MML/12 Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

5 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 7 PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA STRATEGISILLA HANKEKOKONAISUUKSILLA 8 Miten voimme ymmärtää aluekehitystä 8 Kehittämiskokonaisuus 1: VALKEAKOSKI CAMPUS OSAAMISTA VAHVISTAMALLA INNOVAATIOYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA 12 Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen 12 Kehittämiskokonaisuus 2: UUSI TEHDAS PIRKANMAALAISTA INNOVAATIO - JÄRJESTELMÄÄ UUDISTAMASSA 19 Uusi Tehdas osana pirkanmaa laista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa 20 Kehittämiskokonaisuus 3: TAMPEREEN SEUDUN BIOKLUSTERI INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ BIOALAN TUTKIMUKSELLE JA TUOTEKEHITYKSELLE 25 Bioklusterin kehittäminen ja Pirkanmaa 26 Kehittämiskokonaisuus 4: MUOVI- JA KUMIKLUSTERISTA LUONNONKUITU- KOMPOSIITTEIHIN: UUTTA OSAAMISTA JA ELINVOIMAA EKOKUMISTA 33 Luonnonkuitukomposiitit ja Pirkanmaan kehittäminen 33 Muovi- ja kumiklusterin sekä luonnonkuitu - komposiittien kehittäminen hanketoiminnalla 34 Kehittämiskokonaisuus 5: ELINVOIMAA KULTTUURISTA KULTTUURI MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 38 Kulttuurin rooli maakunnan kehittämisasiakirjoissa ja aluekehitysohjelmissa 39 Aluekehittämisen pirkanmaa laisia kulttuuriteemoja 39 5

6 6

7 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ESIPUHE Ohjelmaperusteisuus ja projektit toimintamallina ovat hallinneet suomalaista aluekehittämistä ainakin 1990-luvun puolivälistä, kun Suomi liittyi eurooppalaiseen alueiden joukkoon ja ryhtyi toteuttamaan EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ohjelmaperusteisuus tarkoittaa aluekehitystyön pitkäjänteistä valmistelua. Aikaväli on tyypillisesti ollut 7 vuotta. Tälle ajanjaksolle on laadittu toteuttamisohjelma, jossa on kuvattu kehittämistyön tavoitteet, keinot ja resurssit sekä asetettu seurantamittarit. Aluekehityksen on siis parhaiten katsottu toteutuvan suunnitelmallisen, ohjelmiin perustuvan kehittämistyön tuloksena. Projektit ovat tärkein aluekehitystyön toteutustapa. Hankkeet suunnitellaan perustuen ohjelmaasiakirjoihin ja hankkeen toteuttajan omiin strategioihin tai suunnitelmiin. Ohjelman on katsottu takaavan sen, että hankkeet ovat strategisia ja että niillä on haluttuja vaikutuksia alueen kehitykseen. Käytännössä projektitoiminta ei aina ole onnistunut näissä tavoitteissaan. Syitä on monia. Projektien tarvelähtöisyys on ollut heikkoa, yhteys toteuttajan strategioihin ja muuhun toimintaan on jäänyt toteutumatta ja hanketoiminta on saanut itseisarvon: hankkeita on toteutettu vain rahoituksen takia. Tämän vuoksi osa hanketoimintaan kohdistuvasta kritiikistä on ollut aiheellista. Pirkanmaan liitossa lähdettiin muutama vuosi sitten hahmottamaan aluekehittämisen lähestymistapaa toisin. Mietimme, miten aluekehitysvarojen lisäarvoa ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Millaisia muutoksia esimerkiksi EU:n rakennerahastovaroilla on mahdollista saada aikaan, jos ne keskitetään suurempien muutosten ostamiseen sen sijaan, että rahoja käytettäisiin alentamaan hanketoimijoiden muutoinkin toteuttamien toimien kustannuksia. Havaitsimme, että näin tarkastellen Pirkanmaan aluekehitystyöstä nousee jo esimerkkejä laajempien muutosten aikaansaamisesta aluekehitysvaroilla. Aina nuo muutokset eivät ole olleet täysin suunniteltuja, vaan tiettyä kehityspolkua edeten on päädytty toivotun suuntaiseen kehitykseen. Polulle lähdettäessä ei jokainen askel ole ollut suunniteltu, mutta ajatus päämäärästä on ollut mielessä. Tähän julkaisuun on koottu viisi esimerkkiä ajattelutavasta, jota voi kutsua projekteista prosesseihin etenemiseksi. Esimerkkiaineiston on koonnut ja julkaisun kirjoittanut hall. yo Henrika Ruokonen osana Pirkanmaan liitossa suorittamaansa harjoittelua. Työtä ovat ohjanneet aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja ohjelmajohtaja Heidi Rämö. Toivon, että tämä julkaisu valottaa uudenlaista lähestymistapaa alueiden kehittämiseen. Laajemman näkökulman tarve on ilmeinen, kun valmistaudumme seuraavaan EU:n ohjelmakauteen, joka alkaa vuoden 2014 alusta. Tampereella Jukka Alasentie Aluekehitysjohtaja 7

8 Pitkäjänteistä alue kehittämistä Pirkanmaalla strategisilla hanke kokonaisuuksilla 8 Aluekehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, jonka tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä. Kehittämistyötä toteutetaan usein vuoden parin kestävillä hankkeilla, ja tällöin vaarana on, että toiminnan tuloksia tarkastellaankin lyhyellä perspektiivillä ja pitkän aikavälin tavoitteet ja tulokset jäävät marginaalisten, helposti havaittavissa olevien vaikutusten varjoon. Kokonaisvaltainen kehittämistyö edellyttää kuitenkin pitkäjänteisempää asennetta, ja tällöin mielekkäämpää onkin tarkastella strategisia, pitkäkestoisempia hankekokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden sijaan. Yksittäisten hankkeidenkin tavoitteet ja vaikutukset ovat paremmin hahmotettavissa ja tunnistettavissa, kun ne liitetään osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kun kehittämisessä tarkastellaan toimintaa kokonaisvaltaisesti, tärkeäksi osoittautuu myös taito yhdistellä erilaisia kehittämisinstrumentteja sekä yhteistyö paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Aito synergia ja alueen toimijoiden tahto työskennellä kohti yhteisiä tavoitteita on tärkeää silloin, kun kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten toimenpiteiden kautta. On tärkeätä, että alueen toimijat sitoutuvat samoihin kehittämistavoitteisiin ja että eri organisaatioiden välillä kulkee informaatiota siitä, mitä kulloinkin on meneillään eri tahoilla. Tässä katsauksessa tarkastellaan viittä eri kehittämiskokonaisuutta, jotka ovat esimerkkejä pitkäjänteisestä ja kestoisesta kehittämistyöstä, jossa ajatellaan ja tehdään isoja kokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden kautta edeten. Hankkeet ovat verrattavissa askeliin joilla edetään kohti lopullista päämäärää. Hankkeet itsessään eivät ole päämäärä. Tavoitteet saavutetaan määrätietoisella kehittämistyöllä, jossa hankkeita nivotaan yhteen tukemaan toisiaan kokonaisuuksiksi, jotka lopulta edistävät Pirkanmaan kehittämistä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ensimmäisenä tarkastellaan Valkeakosken Campus-alueen kehittämistarinaa. Kantavana ajatuksena campuksen kehittämisessä on ollut osaamisen rooli merkittävän alueellisena voimavarana, jolloin opiskelijoita ja muita sidosryhmiä houkuttelevat sekä koulutusohjelmiltaan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat koulutusrakenteet ovat avainasemassa. Seuraavaksi läpikäydään Uusi Tehdas- kokonaisuutta. Uuden Tehtaan myötä Tampereen seudulle on herätetty uudenlaista innovaatioajattelua, synnytetty pörinää sekä luotu avoimen innovaation toimintamalleja. Tavoitteena on ollut nopeuttaa alueellista uusiutumiskykyä, synnyttää uutta liiketoimintaa ja rikkoa hiljalleen rutinoinutta innovaatiojärjestelmää vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Kolmantena tarkastellaan Tampereen seudulle kehittynyttä bioklusteria, jossa hyödynnetään olemassa olevia osaamisrakenteita sekä tähdätään vahvaan rooliin suuren kasvupotentiaalin omaavalla toimialalla. Menestyminen vahvasti erikoistuneella ja profiloituneella toimialalla edellyttää joustavaa ja ketterää toimintaympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia riskien ottamiseen ja uuden kokeiluun. Vastaavanlaisesti neljäntenä tarkasteltavassa kehittämisteemassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön tarjoamiin tukirakenteisiin ja innovoinnin mahdollisuuksiin. Luonnonkuitukomposiittikokonaisuudessa kehitetään täysin uutta toimialaa Pirkanmaalle. Viimeisenä tarkastellaan kulttuuria aluekehittämisen työkaluna ja käydään lävitse muutamia kulttuuria hyödyntäneitä kehittämisteemoja. Ennen hanke-esittelyjä luodaan lyhyt katsaus teoreettiseen viitekehykseen, jonka avulla hanketoiminta ja sen luonne aluekehityksessä asettuu laajempaan yhteyteen. Miten voimme ymmärtää aluekehitystä? Aluekehityksen evolutionaarisuus Alueen kehitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, niin henkilöt, organisaatiot kuin instituutiotkin, joten pohjimmiltaan aluekehittäminen on monen eri tahon toiminnan yhteisvaikutusta. Näin aluekehityksestä muodostuu väistämättä kompleksinen kokonaisuus, joka on epälineaarisen kehityksen tulosta. Kun aluekehitystä tarkastellaan erilaisiin kehityspolkuihin perustuvana evolutiivisena prosessina, huomio kiinnitetään siihen, kuinka alueen historia, jo tapahtunut toiminta ja kehitys muokkaavat polkuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kehitystä. Alue nähdään systeeminä, joka kehittyy vähittäin, omasta historiastaan käsin. Nykyhetkeä tarkastellessa ei kyetä varmasti tietämään, mitkä ovat oikeita päämääriä ja mitkä ovat oikeat keinot niiden saavuttamiseen. Tämän hetken toiminta pohjautuu niihin tulkintoihin, joita tehdään aiemman toiminnan sekä toimintaympäristön asettamien muutospaineiden perusteella, sekä tulkintoihin menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ratkaisevassa asemassa on alueen kehitykseen vaikuttavien erityispiirteiden tunnistaminen 1.

9 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Evolutionaarisen maantieteen käsitysten mukaisesti ilmiöiden nykytila on selitettävissä, kun ymmärretään niiden kehityshistoria, eli kehityspolku nykyiseen pisteeseen 2. Kun aluekehitystä tarkastellaan evolutionaarisen muutoskäsityksen näkökulmasta, menneisyyden nähdään antavan mahdollisuuksia moniin erilaisiin nykytiloihin, joiden välillä systeemi on valinnut. Aluekehitys näyttäytyy eri strategioiden, ideoiden ja intressien välisenä vuorovaikutuksena sekä kilpailuna ja yhteistyönä 3. Evolutionaarisuus siis korostaa erilaisia alueen historiasta kumpuvia kehityspolkuja ja alueen valintoja näiden kehityspolkujen välillä 4. Pintapuoleisella tulkinnalla evolutionaarinen kehitysnäkemys ei näyttäisi antavan paljoakaan arvoa alueen toimijoiden tietoisille kehityspyrkimyksille ja kehittämisstrategioille, vaan kehityksessä näyttäisi painottuvan eräänlainen sattumanvaraisuus. Evolutionaarinen kehitys jättää kuitenkin tilaa myös toimijoiden aktiivisille kehitysintentioille. Tällöin puhutaan strategisesta sopeutumisesta. Sopeutuminen yksinkertaisemmillaan viittaa toimijoiden mukautumiseen toimintaympäristön muutoksiin toimintaympäristön asettamilla ehdoilla, kun taas strategien sopeutuminen viittaa sopeutumiseen, joka tapahtuu sekä toimintaympäristön että toimijoiden omien tavoitteiden välillä. Strateginen sopeutuminen on siis eräänlaista siltojen rakentamista tietoisten kehittämispyrkimysten ja toimintaympäristöstä esille sukeltavien, emergenttien kehityskulkujen välillä. Näiden siltojen rakentamisessa korostuu paitsi hyvä strateginen tietoisuus, strategiset intentiot ja strateginen kehittämisote, mutta myös kyky tunnistaa esille nousevia ilmiöitä, kyky tarttua niihin ja kääntää ne oman alueen kehitystä tukeviksi kehityskuluiksi 5. Aluekehittämisen ytimeen nousee aktiivisten kehittämispyrkimysten suhde emergenttiin kehitykseen ja sopeutumiseen. Tarvitaan kykyä sopeutua emergenttiin kehitykseen ja yhtäaikaisesti kykyä toteuttaa tavoitteellisia politiikkoja. Kun alue pystyy sopeutumaan strategisesti ympäristössään tapahtuviin muutoksiin, emergenssi kehitys ja politiikkaintentiot ovat evolutiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Strategisen sopeutumisen ollessa parhaimmillaan alueella voidaan jopa pystyä tuottamaan niin sanottua suunnattua emergenssiä, eli politiikkaintentioilla ja kehittämispyrkimyksillä ohjataan emergenttiä kehitystä 7. Kehityspolkuja kuljettaessa olennaista on tunnustaa, että vaikka etenemissuunta tiedetään, lopputuloksesta ei ole selkeää käsitystä. Jokainen tavoiteltava päämäärä, evoluution sen hetkinen vaihe, vaikuttaa lopulliselta päämäärältä, mutta lopulta tämä lopullinen tila osoittautuukin yhdeksi lenkiksi päämäärättömässä matkassa 8. Muutos on jatkuva prosessi, joka muokkaantuu erilaisten kehityspolkujen avautumisen ja sulkeutumisen myötä. Polkuriippuvuus ja uusiin kehitys polkuihin tarttuminen Evolutionaarisen kehitysnäkemyksen ytimessä on ajatus siitä, että tulevaisuudelle on avoinna useita eri polkuja. Kun hypätään tai ajaudutaan yhdelle polulle, tarkoittaa se sitä, että samalla tulevaisuudessa avautuu uusia polunhaaroja ja toiset sulkeutuvat. Näitä polkujen risteymäkohtia on kuitenkin äärimmäisen vaikea tunnistaa etukäteen ja niiden täsmällinen tunnistaminen voi olla mahdotonta jälkikäteenkin tarkasteltuna 9. Kehityspolkujen keskinäistä suhdetta kuvastaa ajatus siitä, että jokainen polku on johdonmukainen kokonaisuus ja pohjautuu aikaisempiin polkuihin. 1 Kts. esim Pulkkinen R-L. (2007). Kehittäjäverkoston johtaminen pienellä kaupunkiseudulla. Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys ja mahdollisuudet alueen luodessa uusia kehityspolkuja. Tampereen yliopisto. Alueellisen tutkimuksen kehittämisyksikkö. Sente-julkaisuja 26/2007. Tampere. 2 Dosi G. (1997). Opportunities, incentives and the collective patterns of technological change. TheEconomic Journal, vol. 107, no. 444, pp Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Kostiainen J. (2007). Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 16/ Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/ Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 9

10 Näin ollen, mikä tahansa tulevaisuus ei ole mahdollista ja kehityspoluille hypätään tuskin koskaan tyhjästä. Uudet kehityspolut sijaitsevat siis harvoin umpihangessa, vaan niille johdattelevat aiemmat polut ja jäljet lumessa. Kehityksen edetessä erilaiset tapahtumat vaikuttavat siihen, mille polulle lopulta päädytään ja minkälaiset haaraumat ovat mahdollisia tulevaisuudessa 10. Evolutionaariseen kehitysnäkemykseen liittyy vahvasti ajatus polkuriippuvaisuudesta. Polkuriippuvaisuuden perusajatus kiteytyy niin, että tämän hetken kehitys luo pohjaa tulevaisuuden kehitykselle ja toisaalta se, millaisena nykytila näyttäytyy, pohjautuu historian tapahtumiin ja polkuihin. Historia vaikuttaa siihen, mitkä kehityspolut tulevat hallitseviksi ja mitkä jäävät marginaalisiksi tai mahdottomiksi. Polkuriippuvuus on nähtävä ennen kaikkea eräänlaisena alueen kehittämisen reunaehtona. Alue ei voi irrottautua omasta menneisyydestään ja paljon alueen kehityspotentiaalista pohjautuu niihin ratkaisuihin ja valintoihin, joita alueella on aiemmin historian kuluessa tehty. Jokainen alueen kehitykselle avautuva kehityspolku on kuitenkin vain yksi monista eri mahdollisuuksista, jotka ovat syntyneet aiemman kehityksen ja ihmisen harkinnanvaraisuuden yhteistuotoksena. Näin ollen painoarvoa jää myös alueen toimijoiden strategisen sopeutumisen kapasiteetille ja kyvylle etsiä avautuvista kehityspoluista niitä, joita alueella halutaan kulkea eteenpäin. Uusien kehityspolkujen etsiminen ja muokkaaminen, eräänlainen tutkimusmatkailu 11 kehityspolkujen verkostossa, tarjoaa alueelle mahdollisuuden uudistumiseen ja muutokseen, eli uusien tulevaisuuksien rakentamiseen. Tutkimusmatkailu kiinnittää huomion uusien murroksien mahdollisuuteen ja niiden merkkien etsintään 12. Tutkimusmatkailu voi johtaa uusien mahdollisuuksien ikkunoiden avautumiseen, mutta aina näihin uusiin, avautuviin mahdollisuuksiin ei kuitenkaan haluta tai uskalleta tarttua, eikä niistä ole myöskään pakko ottaa kiinni 13. Monesti uudet mahdollisuudet ovat epäselviä ja epävarmoja eikä niiden hyötyjä osata lukea tai tulkita oikein. Alueen toimijoiden harkinnanvaraisuus määrittää siis lopulta sen, millaisiin uusiin suuntauksiin alueella reagoidaan ja mitkä jätetään taka-alalle. Eri kehityspolkujen välillä tehtävä tutkimusmatkailu on alueelle tärkeä tilaisuus poimia emergenttejä, uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja kerätä tietoa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin ollen tärkeä osa alueen strategista sopeutumiskykyä. Uuden kehityspolun avautuminen ja sille kulkeutuminen voi olla yksittäisten toimijoiden, niin sanottujen innovatiivisten yrittäjien ja tutkimusmatkailijoiden varassa, mutta lopullinen polulle lähteminen ja alueen kehityspolkujen muuttaminen edellyttää taakseen laajan verkoston alueen toimijoita 14. Uuden kehityspolun valintapäätös rakentuu siis sosiaalisen toiminnan tuloksena. Projektista prosessiksi jatkuvuuden dilemma hanketoiminnassa Ohjelmallisen aluepolitiikan aikakauden alkaminen Suomessa ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun Suomen aluepolitiikan järjestelmää uudistettiin vastaamaan EU:n alueellista aluepolitiikkaa. EU-jäsenyys toi suomalaiseen aluekehittämiseen ohjelmallisuuden, jonka myötä alueen kehittämisstrategiat on pyritty tiivistämään erilaisiin ohjelmiin. Ohjelmat muodostavat puolestaan erilaisia toimintojen kokoelmia, joilla tähdätään tyydyttymään erilaisia yleisesti tunnustettuja sosiaalisia tarpeita tai ratkaisemaan ongelmia. Näin ohjelmallisuus ottaa lähtökohdakseen ongelmien yhteen kietoutuneisuuden ja tarpeen laajalle yhteistyölle eri sektoreiden välillä 15. Ohjelmallisuuden myötä kehittämistoimintaa on leimannut myös toinen muutos: projektoituminen. Erilaiset kehittämisprojektit ja hankkeet ovat nousseet ohjelmallisen aluepolitiikan yksiksi tärkeimmistä kehittämistyökaluista. Välillä on puhuttu jopa projektikaaoksesta tai projekti Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 11 Katso tutkimusmatkailusta esim Sotarauta M. (toim.) (2009.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. 12 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 13 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 14 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 15 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002.

11 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA väsymyksestä, kun on viitattu projektien kasvavaan lukumäärään kehittämistyön yhteydessä ja samalla on peräänkuulutettu kehittämisen jatkuvuutta ja kestävyyttä. Hankehurmoksessa vaarana on, että yksittäisten hankkeiden suhde laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin hämärtyy ja toisaalta se, että ollessaan osa laajempaa kokonaisuutta yksittäisten hankkeiden tulokset voivat jäädä marginaalisiksi eivätkä ne vastaa hanketoimijoiden arkipäivän odotuksiin, joita lopullinen, isompi päämäärä hallitsee. Tulokset lyhyen aikavälin hankkeista voivat olla hyviä ja tärkeitä, pieniä askeleita matkalla kohti suurempia tavoitteita, mutta jos ne jäävät irrallisiksi eikä niiden suhdetta lopulliseen päämäärään kyetä hahmottamaan, toimijoiden usko muutosprosessiin ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuteen heikkenee. Olennaista kehittämistyössä on kyetä toimimaan pidemmän aikavälin näkökulmasta, mutta samalla saavuttaa lyhyellä aikavälillä sellaisia tuloksia, jotka ovat yhdistettävissä pitkän aikavälin tavoitteisiin ja osaksi suurempaa kokonaisuutta 16. Kehittämisen kiire ja lyhytjänteisyys sekä projektipyrähdykset ja toisistaan irrallaan olevat hankkeet asettavat haasteen laajempien kehityskokonaisuuksien hahmottamiselle. Aluekehityksessä kuitenkin juuri yhteen kiedottujen hankkeiden muodostamat kokonaisuudet rakentavat pohjaa alueen menestymisen edellytysten rakentamisessa. Yksittäisten hankkeiden ja muun toiminnan välisen kestävyyskuilun syntymisen estäminen onkin oleellinen osa strategista hanketoimintaa, ja alueen kehitystoiminta on pystyttävä hahmottamaan kokonaisvaltaiseksi hankkeita ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Hanketoimintaa ohjaa myös tietynlainen polkuriippuvuus. Uudet hankkeet ovat monesti siemeniä vanhoista hankkeista, ja hankkeet muodostavat oman osansa sitä kehityspolkua, jolla alueen kehityksessä kuljetaan. Hankkeet voidaan tulkita erilaisiksi etapeiksi kehityspolun varrella. Niin kuin muidenkin valintojen myös hankkeiden rakentumista ohjaa alueella tehty aikaisempi kehitystyö ja tulkinnat alueen tulevaisuudesta. Hankkeet ovat alueen strategisen sopeutumisen työkalu, sillä niiden kautta rahoitetaan sellaista kehittämistyötä, joka vastaa paitsi alueella nouseviin ja hallitseviin kehityspolkuihin myös alueen strategisiin kehittämistavoitteisiin. Suurin osa hankkeista vastaa niihin polkuihin, joita alueella jo kuljetaan, mutta aina välillä esiin nousee eräänlaisia protohankkeita, joilla vastataan uusien kehittämispolkujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeiden kautta voidaan käynnistää näin uusia kehityssuuntia, joihin alueella on potentiaali tarttua. Tässä mielessä hanketoimintaa kuvastaa myös ajatus additiivisuudesta: uusia elementtejä ja avauksia liitetään vanhaan, toimivaksi havaittuun ytimeen. 16 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/

12 Kehittämiskokonaisuus 1: Valkeakoski Campus Osaamista vahvistamalla innovaatio Ympäristöä rakentamassa 12 Etelä-Pirkanmaalla, Valkeakoskella sijaitseva Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toiminta-ajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valkeakoski Campus-kokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on synnyttää Valkeakoskelle vireä ja tuottava oppimisen, tutkimuksen ja yrittämisen keskus, joka palvelee koko Etelä-Pirkanmaata, ellei koko Pirkanmaatakin. Campus-alue muodostaa alueellisesti kattavan oppilaitosverkon, jossa paikallisia ja alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt luovat perustan osaamiselle. Oppilaitoskeskittymä mahdollistaa koulutus- ja kurssitarjonnan järjestämisen yli oppilaitosrajojen ja ns. innovatiivisten opintopolkujen toteuttamisen. Campuksen pitkäjänteinen kehittäminen eri oppilaitosten sekä alueen elinkeinoelämän erilaiset lähtökohdat huomioiden on tehnyt campus alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön opiskelulle ja tutkimukselle. Eri opiskeluasteiden tiivis sijainti ja tehokas yhteistyö alueen yritysten kanssa mahdollistaa monitasoisen ja monipuolisen opiskelun, joka kehittää paitsi opiskelijoiden alakohtaista osaamista myös työelämävalmiuksia sekä yrittäjämyönteistä asennetta. Eritasoisten oppilaitosten keskittyminen samalle alueelle tarjoaa uniikin mahdollisuuden monipuolisten ja joustavien opintopolkujen rakentamiseen. Valkeakoski Campus-alueella sijaitsevat Valkeakosken ammattiopisto, Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus, Valkeakosken lukio, Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste, Päivölän kansanopisto, neljä tutkimusyksikköä (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Työhyvinvointikeskus ja Perheyrittäjyyden edistämiskeskus), UPM:n teollisuusoppilaitos sekä Lotila Business Garden yrityspuisto. Campus-alueen toimintoja pyritään kehittämään jatkuvasti kokonaisvaltaisella otteella huomioiden niin koulutuksen, oppimisympäristöjen, soveltavan perustutkimuksen, aluevaikuttavuuden ja yritysrajapinnan tarpeet. Yksi merkittävä tulevaisuuden haaste, joka Campuksen kehittämisessä tulee huomioida, on opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2011 esittämät ammatti- ja korkeakoululaitoksen suuntaviivat. Muun muassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin ja koulutustarjontaan on esitetty supistuksia, ja ammattikorkeakoulukohtaisissa arvioinnissa OKM esittää, että Hämeen ammattikorkeakoulun tulisi keskittää kaikki liiketalouden, tekniikan, liikenteen sekä englanninkielisen opetuksensa pääkampukselleen Hämeenlinnaan. Mikäli OKMn ehdotus toteutuisi, ei Valkeakoskelle jäisi mitään HAMKin koulutusta, eli Valkeakosken yksikön toiminta lakkautettaisiin kokonaan. Tämä on tulevaisuudennäkymä, joka tulee ehdottomasti huomioida Campuksen toimintaa kehitettäessä. Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen Maakunnan kehittämistavoitteet Pirkanmaan maakuntaohjelmissa nimettyihin kehittämistehtäviin on kautta linjain kuulunut osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen, yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen sekä osaamis- ja elinkeinorakenteiden uudistumisen tukeminen. Valkeakosken Campus-alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tukee näitä Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja tavoitteita. Ensinnäkin Valkeakosken Campus-alueen kehittämishankkeilla on tuettu alueellisten vahvuusalojen vahvistamista muun muassa kehittämällä niiden oppimis- ja opetusympäristöjä. Osaamisrakenteita ja koulutusta on pyritty vahvistamaan myös tarjoamalla monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä tiivistämällä oppilaitosten ja eri koulutusjärjestäjien yhteistyötä sekä keskenään että työelämän kanssa. Merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyön tehostaminen eri koulutusasteiden välillä. Yritysten syntymistä ja kasvua Valkeakosken Campuksen kehittämistyössä on tuettu esimerkiksi lisäämällä yrittäjyyskasvatusta alueen oppilaitoksessa sekä toteuttamalla opetusprojekteja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näin yritysten ja työelämän näkemyksiä on tuotu osaksi koulutusta ja oppilaiden yhteyksiä työelämään ja työssä oppimisen mahdollisuuksia on vahvistettu. Oppimisympäristöjä, -menetelmiä ja -sisältöjä kehittämällä on myös pyritty pitämään koulutusrakenteet ajantasaisina ja lisäksi kasvattamaan

13 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Valkeakosken Campuksen kehittämisessä olennaista on ollut myös oppilaitosten yhteistyön uudelleenorganisoiminen ja uudenlaisten yhteistyön toimintakulttuurin pilotointi. Kokonaisuudessaan Campus-alueen kehittämistyöllä on synnytetty Pirkanmaalle kansallisestikin ainutlaatuinen oppimis- ja opetusverkosto, jossa eri koulutusasteet ja oppilaitokset vahvistavat ja kehittävät alueen osaamista yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Euroopan aluekehitysrahasto Campus-aluetta on kehitetty muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuin hankkein. Hankkeet ovat kuuluneet Länsi-Suomen ohjelmaalueeseen. Hankkeita on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman toisen toimintalinjan (osaamisja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen) puitteissa rahoituskaudella sekä rakennerahastokaudella Länsi-Suomen ohjelman toisen toimintalinjan (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) mukaisesti. Toimintalinjojen tavoitteiden mukaisesti Campuksen kehittämishankkeilla on pyritty muun muassa edistämään oppilaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä eri koulutusasteiden ja eri alojen välillä sekä elinkeinoelämäntoimijoiden kanssa, kehittämään koulutuksen, oppilaiden ja opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä sekä edistämään yrittäjyyskasvatusta eri koulutustasoilla. Lisäksi osaamisrakenteet, oppimisympäristöt sekä innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmät ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita. Huomiota on kiinnitetty etenkin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden ja laadun edistämiseen muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä. Valkeakosken Campus-alueen kehittäminen hanketoiminnalla Ajatus Campus-kokonaisuudesta kehittyi MAChankekokonaisuuden myötä, mutta tausta oppilaitoskeskittymän kehittymiseen löytyy jo luvun alusta, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulu perusti AUTOMAINT hankkeen myötä käynnissäpidon osaamiskeskittymän nykyiselle campus-alueelle. Campus-idean syntymiseen vaikutti vahvasti myös Etelä-Pirkanmaan seutustrategia, Valkeakosken kaupungin strategia, yliopistosopimus sekä alueen oppilaitosyhteistyö. MAC-hankekokonaisuus käynnisti lopulta alueen systemaattisemman kehittämisen. Hankesuunnittelua on toteutettu laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa. Muun muassa Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma (AKO) ja KOKO-hanke ovat olleet tiiviisti mukana Campuksen kehittämisessä. Kuva 1. Hankekartta Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuudesta 13

14 AKO ja KOKO ovat olleet vahvasti mukana myös Campus-toimijoiden yhteistyön ylläpitämisessä ja osana kehittämisverkostoa. Muita kehittämistoiminnassa tiiviisti mukana olevia tahoja ovat olleet muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, TTTYsäätiö, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. Campus-alueen kehittämishankkeet ovat olleet luonteeltaan suurimmaksi osin osaamista vahvistavia, eli niiden tavoitteena on ollut luoda uutta osaamista ja myös siirtää osaamista alueelle. Hankkeiden avulla on koulutettu alueen yritysten työntekijöitä, vahvistettu opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja osaamista, parannettu työllisyyttä ja työllistymistä, ehkäisty syrjäytymistä sekä kehitetty oppimisympäristöjä ja Campus-alueen toimintamallia mahdollistamaan yhä joustavampia opintopolkuja ja monipuolisempaa opetustarjontaa. Yksittäisiä Valkeakoski Campus- hankkeita esitellään alla olevassa taulukossa (taulukko 1) tarkemmin. Taulukko 1. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeita HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA AUTOMAINT OSAAMISKESKITTYMÄ Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa synnytettiin paikallisten oppilaitosten osaamisen ja yhteistyöverkoston varaan osaamisintensiivinen käynnissäpidon osaamiskeskittymä, joka harjoittaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, kasvatetaan yritysten ja oppilaitosten osaamista ja edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä Etelä-Pirkanmaalla, yritysten kanssa tehtävää tuotekehitystä, opiskelijoiden työelämävalmiuksien nostamista ja yritysten henkilöstön koulutusta. EPAK/ ELINTARVIKE- JA PAKKAUSALAN AUTOMAA- TION JA KÄYNNISSÄPIDON KEHITTÄMISKESKUS Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen Hankkeessa kehitettiin elintarvike- ja pakkausalan automaation ja kunnossapidon tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka pohjana toimii AUTOMAINThankkeessa kehitetty osaamiskeskittymä. Hankkeessa kasvatettiin ja syvennettiin Automaintin toimintaa sekä kehitettiin osaamista. Hankkeen tavoitteena oli myös kansainvälisten yhteyksien luominen sekä yhteistyörakenteiden tiivistäminen Tampereen teknillisen yliopiston keskeisten laitosten kanssa. Hankkeen myötä yrityksille luotiin paremmat mahdollisuudet saavuttaa tarpeitaan vastaavia tuloksia osaamiskeskuksen kanssa yhdessä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Hanke toimi myös mahdollistajana elintarvike- ja pakkausalaan keskittyvän virtuaaliteollisuuskylän luomiselle. 14

15 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA MAC BUSINESS PARK Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy KOMETEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 1, Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen EU Valtio Kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Yksityinen MAC-hankekokonaisuudella kehitettiin korkeatasoisen osaamisen varaan uutta tutkimus- ja koulutus- ja työpaikkakeskittymää Valkeakoskelle Hamkin toimipisteen yhteyteen. MAC Business Park hankkeessa luotiin toimintamalli alueelle rakennettavalle yrityskeskukselle sekä koottiin yhteen hankekokonaisuuteen liittyviä toimijoita sekä vahvistettiin näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin vastaamaan seudun yritysten kilpailukykyyn kohdistuviin haasteisiin. Hankekokonaisuuden myötä kytkettiin tutkimus ja tuotekehitys tiiviimmin osaksi yritystoimintaan. Hankkeen aikana myös markkinoitiin alueen mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja sekä mahdollisuutta tarttua potentiaalisiin uusiin yritysideoihin, joita tutkimusyhteistyössä syntyy. Hankkeen aikana selvitettiin alueelle soveltuvaa toimintamallia niin rakennuttamisen, omistamisen, ylläpidon kuin käytönkin suhteen ja kartoitettiin myös investoijien, alueen kehittäjien ja rakentajien mielenkiintoa aluetta ja sen toimintakonseptia kohtaan. Hankkeen lopussa hahmottui joukko yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Lisäksi kampusalueen toimijoiden yhteistyötä vahvistettiin ja kampustoimijoiden sitoutuneisuus yhteistyön kehittämiseen vahvistui. Samoin aktivoitiin alueen pk-yritysten osallistumista tutkimustoimintaan. Aktiivisella tiedottamisella ja markkinointitoimenpiteillä lisättiin alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta. Jatkotoimenpiteitä ajatellen hankkeen aikana kampusalueen toiminta-ajatus, visio ja tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyivät. Hankkeen aikana kehitettiin kone- ja metallialan oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteen oli osaamisen vahvistaminen alueella. Hankkeessa investoitiin opetuksessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin sekä päivitettiin kone- ja metallialan koneiden ja laitteiden atk-ohjelmistoja. INNO ETELÄ-PIRKANMAA- LAISTEN PK-YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU Valtio Kunta Muu julkinen Hankkeessa aktivoitiin Etelä-Pirkanmaalla toimivien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja aktiivisuutta erilaisiin prosessi- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisessa. Hankkeen aikana tehtiin yrityskartoituksia ja niistä kerättyjä kehitysideoita jatkohankkeistettiin erilaisiksi projekteiksi. Hankkeessa hyödynnettiin Valkeakoski Campuksen laaja-alainen osaaminen ja hankkeen aikana ideoitiinkin hyvin erilaisia asioita eri toimialoilla. Hankkeen aikana muodostettiin myös Campus-alueen toimijoiden palvelutarjonnan käytänteisiin toimiva konsepti, jota on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi Campus-alueen toimijoiden yhteistyö tiivistyi merkittävästi hankkeen aikana. 15

16 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ASTEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Hankkeen aikana kehitettiin auto- ja sähköalojen oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohdealojen osaamista ja hankkeen toimenpiteisiin kuului työtilojen ja oppimisympäristöjen järjestely uuden teknologian vaatimusten mukaisiksi. Järjestelytyöllä tehtiin tilaa uudelle teknologialle nykyisiin opetustiloihin. MONIALAISEN OPPILAITOS- VERKOSTON LISÄARVO- PALVELUT/MOLAP Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä INTO-VERKOSTO: YRITYSTEN INNOVAATIOEDELLYTYSTEN SEKÄ KEHITYS- JA TUTKI- MUSTOIMINNAN TEHOSTA- MINEN PIRKANMAALLA Toteuttaja: TTY-säätiö EU Valtio Kunta EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Yksityinen EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa kehitettiin Campus-alueen osaamista, oppimisympäristöä ja osaamisintensiivisiä palveluja, ja edistettiin Campus-alueen moninaista osaamista, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä projektioppimisen ja sitä edistävien oppimisympäristöratkaisujen avulla. Hankkeen aikana yrityslähtöiset projektit kytkettiin osaksi koulutusta yhteistyössä alueen eri yritysten ja yhteisöjen kanssa. Projektioppimisen tehostamiseksi kehitettiin monialaisen ja -kulttuurisen oppilaitosverkoston projektioppimisen menetelmiä ja pyrittiin laajentamaan oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota ympäristölleen monipuolisia palveluita. Hankkeen aikana Campusalueelle luotiin työskentelykulttuuria, joka hyödyntää alueen moninaisuutta toimijoiden omissa aktiviteeteissa sekä elinkeinoelämälle tarjottavissa palveluissa. Hankkeen aikana lisättiin virtuaaliympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa, vauhditettiin työelämälähtöisiin projekteihin perustuvan oppimisympäristön kehittymistä sekä haettiin toimintamalleja yritysrajapintojen ja oppilaitosrajojen ylittämiseen. Yhteistoimintaa ja koko Campus-alueen prosesseja kehittämällä pyrittiin edistämään opiskelijoiden osaamista vastamaan nykyaikaisen verkostoituneen tuotannon vaatimuksiin ja osaamishaasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön kautta vahvistaa alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita ja nostaa soveltavan tutkimuksen roolia pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä ja näin vahvistaa pirkanmaalaisten yritysten innovaatiokyvykkyyttä ja -edellytyksiä. Hankkeen aikana pyrittiin kehittämään yhteistyötä eri innovaatiotoimijoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien välillä, jolloin alueen kyky vastata erilaisiin haasteisiin vahvistuu. Hankkeen aikana luotiin kontakteja pirkanmaalaisiin yrityksiin ja niihin tehtävillä yrityskäynneillä kartoitettiin yritysten tilanne, kehitystarpeet sekä kehityshalukkuus tarkoituksen löytää uusia innovaatioaihioita jatkohankkeistettavaksi. Alueen yrityksiä aktivoitiin toimimaan tiiviisti yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa erilaisten tutkimushankkeiden käynnistämisessä. 16

17 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA UUSTEKNO Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa ajanmukaistettiin Campus-alueen oppilaitosten erialojen toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä parannettiin niiden viihtyisyyttä. Uuden teknologian käyttöönotolla kehitettiin oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi, lisättiin opetuksen käytännönläheisyyttä sekä edesautettiin opiskelijoiden oppimisen ja motivaation parantamista. Uuden teknologian käyttöönoton myötä opetuksen sisällöt rakennettiin vastaamaan uusia oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Hankkeen toimenpiteisiin kuului opettajien kouluttaminen, uusien opintomateriaalien luominen, ohjelmistojen päivittäminen sekä uusien koneiden ja laitteiden hankinnat ja niiden käyttöönottaminen. UUSTEKNO II Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa jatketaan toiminta- ja oppimisympäristöjen ajanmukaistamista ja viihtyisyyden parantamista niiden alojen parissa, joiden oppimisympäristöjen kehittäminen ei ollut mukana KOMETEK-, ASTEK- ja UUSTEKNO hankkeissa. Uuden teknologian välinein oppimisympäristöjä kehitetään työelämän tarpeita vastaaviksi, parannetaan opetuksen käytännönläheisyyttä sekä opiskelijoiden oppimista ja motivaatiota. CAMPUS TRIMOLA KOORDI- NOINTIHANKE Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeen tavoitteena on suunnata oppilaitosten toimintaa tavalla, jossa yhä tiiviimmin toimitaan yhden koulun periaatteella halliten ja hyödyntäen koko Campuksen käytettävissä olevia resursseja. Hankkeessa kehitetään Valkeakosken Campukselle toimintamalli, jossa lukio, ammatti ja aikuisopisto, ammattikorkeakoulu ja työelämä kohtaavat aidosti. Hankkeen tuloksen Campus-alueen toimijat mieltävät sitoutumiskohteekseen Campuksen yksittäisten organisaatioiden sijasta. Hankkeen aikana suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteistä kurssitarjontaa ja luodaan joustavia toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi eri oppilaitosten välillä, vähennetään päällekkäisyyksiä kurssitarjonnassa ja lisätään valinnaisia kursseja, kannustetaan oppilaita suorittamaan opintoja yli oppilaitosrajojen sekä saneerataan Hamkin tiloihin HUB-tila ja luodaan työskentelymalli demola-toiminnalle. Campus Trimola jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Campus Studies osa-alueen painopisteenä on yhteisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteuttaminen. Campus Services osa-alueeseen kuuluu virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen, HUB-palvelut sekä demola-työskentelymalli. Campus Community on opiskelijoiden ohjausjärjestelmä, joka tukee opintojen yhdistelyä eri oppilaitoksista ja tekee sen houkuttelevaksi ja helpoksi. 17

18 HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ROBOLA Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio Kunta Hankkeessa luodaan kolmen oppilaitoksen yhteiskäyttöön kappaletavaraautomaation oppimisympäristö, joka sisältää sekä fyysisen täysimittaisen laitteiston sekä siihen liittyvän monipuolisen virtuaaliympäristön. Hankkeen tavoitteena on jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi sekä niiden ajanmukaistaminen, verkko-opetuksen kehittäminen, käytännönläheisyyden lisääminen sekä uuden teknologian osaamisen lisääminen. ROBOLA on Campus Trimola -hankkeen oppimisympäristön implementointihanke eli hankkeessa investoidaan konkreettiseen fyysiseen sekä virtuaaliseen oppimisympäristöön. Kuva 2. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeet aikajanalla kuvattuna Muu julkinen Yksityinen Kunta Valtio ja EU Taulukko 2. Valkeakoski Campus-alueen kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna Valkeakoski Campus -hankkeiden kokonaisrahoitus

19 PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Kehittämiskokonaisuus 2: Uusi Tehdas Pirkanmaalaista innovaatiojärjestelmää uudistamassa Tampereen Finlaysonilla sijaitsevan Uuden Tehtaan tavoitteena on Tampereen seudun uusiutumisen nopeuttaminen sekä alueen vetovoiman lisääminen. Kyseessä on nimensä mukaisesti uusi tehdas, uudenlainen mahdollistaja, jonka tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita työkaluja ja kanavia innovaatioiden synnyttämiseen niin yrityksille, yliopistoille kuin julkisen sektorin toimijoillekin. Uutta tehdasta voidaan pitää kokeilevan elinkeinopolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian työkaluna, ja se on toteutettu laajan alueellisen valmistelun ja yhteistyön kautta. Uuden Tehtaan toiminta perustuu konseptiin, joka tarjoaa avoimia, monialaisia ja yhteisöllisiä toiminnan muotoja. Hyvinvointia ja elinvoimaa Tampereen seudulle synnytetään tuottamalla käytännöllisiä innovaatioita ja pilotteja, jotka puolestaan synnyttävät uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Toiminnan kautta Tampereen innovaatiotoiminta nostetaan uudelle, ainutlaatuiselle tasolle. Pohjana Uuden Tehtaan toiminnalle on Tampereen seudun vahva monialainen osaaminen, ja Uusi Tehdas -kokonaisuus tähtää sen parempaan tehokkaampaan hyödyntämiseen, eräänlaiseen osaamisen ristipölytykseen. Näin Tampereen seudulle luodaan tietointensiiviseen osaamiseen keskittynyt monitoimialainen kokonaisuus. Hankekokonaisuus pyrkii kehittämään ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti monialaista osaamista esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan ja taiteen aloilta. Uusi Tehdas -hankekokonaisuus muodostaa alustan, joka koostuu innovaatiotoimintaa tehostavista toimintamalleista sekä näistä syntyvän liiketoiminnan vauhdittamisesta. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisten, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen kustannustehokkaiden prosessien avulla, vanhentuneiden toimintamallien uudistaminen sekä nopea ja ketterä reagointi eri toimialojen muutostarpeisiin mm. avoimen vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden kautta. Taulukko 3. Uusi Tehdas koostuu neljästä eri konehuoneesta, jotka tarjoavat erilaisia innovaatiotoimintaa vauhdittavia palveluita. Demola on konehuone, jossa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja palveluita yhdessä yritysten kanssa. Demola-toiminnan kautta korkeakoulujen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toteuttaa innovatiivisia projekteja osana opintojaan yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Protomon monialaisessa osaajayhteisössä jalostetaan ideoita ja synnytetään rahoituskelpoisia yrityksiä. Protomo tarjoaa yhteisöllisen innovaatio- ja yrittäjäympäristön maksuttomine tukipalveluineen. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tueksi tarjolla on muun muassa laitteistoa sekä asiantuntijasparrausta samanhenkisen yhteisön vertaistukea unohtamatta. Kaikille avoimessa yhteisössä Suuntaamossa kehitetään elinympäristöä, tuotteita ja palveluita. Ideat Suuntaamoon tulevat eri lähteistä, kuten kansalaisilta, tutkijoilta ja palvelujen tarjoajilta. Suuntamo toimii interaktiivisena ideoiden kokoojana, jonka kautta lupaavimpia ideoita ja innovaatioita jatkotyöstetään kohti konkreettisia työskentely- ja palvelukonsepteja. Uuden Tehtaan konehuoneista uusin on Startupstairs, jonka kautta potentiaalisille kasvuyrityksille tarjotaan monipuolista valmennusta ja sparrausta. Uusi Tehdas -konsepti on herättänyt paljon kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakin, ja esimerkiksi Demola-toiminnalle myönnettiin vuonna 2010 Euroopan alueiden liiton (AER) innovaatiopalkinto. Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä merkittävät vaikutukset tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö onkin yksi Uuden Tehtaan toiminnan merkittävistä kulmakivistä ja toiminta tähtää aitoon synergiaan ja vuorovaikutukseen osaamisalojen rajat ylittävässä innovaatioympäristössä. Demola valittiin myös vuoden 2011 parhaaksi kesätyönantajaksi Suomessa. 19

20 Uusi Tehdas osana pirkanmaalaista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa Maakunnan kehittämistavoitteet Uusi Tehdas -kehittämiskokonaisuus nivoutuu osaksi Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja -tehtäviä. Uuden Tehtaan kehittämishankkeiden kautta on pyritty lisäämään Tampereen seudun vetovoimaisuutta ja parantamaan alueen kilpailukykyä sekä kehittämään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa. Pirkanmaan kehittämistehtäviin on lukeutunut muun muassa innovaatioita tukevien rakenteiden vahvistaminen, alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sekä joustavasti muokkaantuvien innovaatio- ja yritysalustojen luominen. Pirkanmaan yhtenä aluekehittämisen tavoitteena on rakentaa Pirkanmaasta maakunta, joka tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin. Uusi Tehdas -konsepti avoimen innovaation soveltamismallina tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Uusi Tehdas -konseptin toiminta-ajatus tukee yritysten jatkuvaa uudistumista ja liiketoiminnan kehittymistä sekä innovaatioherkän toimintaympäristön kehittämistä, jossa suosiollisten rakenteiden, alustojen ja palvelukonseptien avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Uusi Tehdas -konsepti tukee niin ikään tiedepohjaisen innovaatiotoiminnan vahvistamista yhdistämällä korkeakoulujen osaamista yrityssektorin tarjoamiin kehitysprojekteihin. Euroopan aluekehitysrahasto Isoa osaa Uuden Tehtaan kehityshankkeista on rahoitettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeet kuuluvat osaksi rahastokauden Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman toimintalinja neljää (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Toimintalinja pohjautuu suurten kaupunkiseutujen asemaan kasvun ja työllisyyden moottoreina sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksina. Toimintalinjassa painotetaan muun muassa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Toimintalinjalla tuetaan myös liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja yritysten toimintaympäristöjen vahvistamista kaupunkiseudun painopistealoilla, kuten osaamiskeskusaloilla. Uuden Tehtaan kehittämishankkeet ovat osaksi liittyneet Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmassa tunnistettuun digitaalisten sisältöjen osaamisklusteriin Muu julkinen Yksityinen Muu rahoitus 20 Taulukko 4. Uusi Tehdas kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna 0 Kunta Valtio ja EU Uusi Tehdas -hankkeiden kokonaisrahoitus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kutsu TRUST RESPECT JOY

Kutsu TRUST RESPECT JOY Kutsu SYNERGIALLA VOIMAA YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA HANKETOIMINNAN KOKO KUVA Ajankohta: 18.12.2012 kello 9:30 16:30 Paikka: Helsinki, Technopolis Ruoholahti, Hiilikatu 3, kokoustila

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot