Opettajille ja muulle henkilöstölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajille ja muulle henkilöstölle"

Transkriptio

1 Opettajille ja muulle henkilöstölle Johdanto Pietarsaaressa on seurattu koululaisten päihteiden käyttöä sekä tupakointia mm. kouluterveystutkimusten avulla. Keväällä 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 19 % 8. ja 9. lk:n oppilaista joi itsensä reippaaseen humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumeita vähintään kerran oli kokeillut yläasteen oppilaista 6 % ja lukiolaisista 4 %. On tärkeää, että kaupungissamme on selvä kanta nuorten päihteiden käyttöön: alle 18-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttö ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Koska opettajat ja muu henkilöstö ovat päivittäin tekemisissä nuorten kanssa, olette TE avainasemassa nuorten varhaisen riskikäyttäytymisen havaitsemisessa. Kun nuoren käytöksen ja mielialan muutokset huomataan varhain, voidaan päihteiden käyttöön puuttua nopeasti. Pietarsaaren huumeryhmä Peter Granholm, pj., sosiaalijohtaja puh: Gunilla Nybäck, terveydenhoitaja puh: Yvonne Ahlstedt, koulukuraattori puh: /1349 Monica Hällund-Myntti, A-klinikka puh: Pia Rosengård-Andersson, kuraattori puh: Minna Joensuu, nuorisosihteeri puh: /1567 Pekka Kojola, koulukuraattori puh: /1310 Kaj Nyman vanhempikonstaapeli puh: Margot Lindberg, osastopääll., sos.osasto puh: /1378 Lagmansgårdenin edustaja Tom Nyman puh: tai Sirpa Hanhineva, siht.terv.kasvat. yht.henkilö puh: Tämä toimintamalli on laadittu Vaasan-mallin pohjalta (Net-ryhmä) Pietarsaaressa 3. joulukuuta 2003 Pietarsaaren huumeryhmä Sisältö Sivu

2 Mistä päihteiden kokeilun/käytön huomaa 3 Varhaiset oireet ja hälytysmerkit 4 Yhteydenotto vanhempiin 5 Miten käyttöä epäiltäessä menetellään 6 Kouluterveydenhuolto 7 Nuoren kohtaaminen 9 Oppilashuoltoryhmä 10 Sosiaalitoimi. Lastensuojelu 11 Hoito kodin ulkopuolella 12 Pietarsaaren-toimintamalli 13 Lainsäädäntö 16 Päihdehuollon keskeiset periaatteet 16 Ilmoitusvelvollisuus 17 Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 Tietojen antaminen lähiomaisille 18 Tahdonvastaiset toimenpiteet 18 Alkoholin käyttö ja saatavuus 19 Poliisi 20 Liite 1 vanhempien ryhmätyö Liite 2 verkostosopimus Liite 3 tapauskuvaus Liite 4 a Pietarsaaren malli; ennaltaehkäisevätyö Liite 4 b Pietarsaaren malli, epäilystä väärinkäyttöön Liite 5 Huumetestit Liite 6 Päihdetietoutta

3 Tärkeitä lähtökohtia 1.Päihteiden käyttö on aina helpompi lopettaa käytön juuri alettua. 2.Kavereiden riski joutua mukaan päihteiden käyttöön on suurin juuri käytön alkuvuosina. 3.On todettu, että huumeiden käyttöä edeltää usein tupakointi ja säännöllinen alkoholin käyttö. 4.Tupakoimaton nuori ei aloita kannabiksen käyttöä yhtä herkästi kuin tupakoiva, koska polttamiseen tarvittava tekniikka vaatii harjoittelua. Mitä aiemmin nuori tottuu alkoholin käyttöön, sitä suurempi riski hänellä on kokeilla huumeita. Usein huumeita kokeillaankin humalassa ollessa. Mistä päihteiden kokeilun tai käytön huomaa On korotettava, että nuorten kanssa läheisissä tekemisissä olevien aikuisten tulee reagoida kaikkeen päihteiden käyttöön riippumatta siitä, mistä päihteestä on kyse. Jos epäilee, että nuori kokeilee tai käyttää päihteitä, tulee häneltä kysyä asiaa suoraan ja perustella epäilynsä. On parempi kysyä turhaan kuin jättää kysymättä. Vaikka epäily olisi aiheeton, on aikuinen osoittanut välittävänsä nuoresta ja puuttuvansa asiaan tarvittaessa. Kysymyksellä on siten ennaltaehkäisevä merkitys. Kokeilua tai käyttöä ei aina huomata koulussa: saattaa vaikuttaa vain siltä, että oppilas on väsynyt, hänellä on keskittymisvaikeuksia eikä hän jaksa kiinnostua mistään. Vaikka merkit olisivatkin epäselviä, on luotettava vaistoonsa, suhtauduttava asiaan vakavasti ja reagoitava siihen. Päihteidenkäytön paljastavat ennenkaikkea nuoren käytöksen muutokset sekä fyysiset tuntomerkit. On kuitenkin muistettava, että monet jäljempänä luetelluista merkeistä ovat hyvin epämääräisiä ja saattavat kuulua normaaliin murrosiän kehitykseen. Sen vuoksi on tärkeää yhdistää useita merkkejä kokonaiskuvan saamiseksi. Varhaiset oireet ja hälytysmerkit

4 1)koulupinnaus Koulupinnaus on tärkeä varoitusmerkki, jonka on aina johdettava toimenpiteisiin, vaikka ei olisikaan kyse päihteiden käytöstä. Pinnaus ei johdu välttämättä päihteiden käytöstä, mutta usein käyttö johtaa pinnaukseen. Riippumatta siitä, kuka opettajista on paljastanut pinnauksen, on luokanvalvojan tehtävä ottaa yhteys oppilaaseen ja hänen kotiinsa. Tämä johtaa useimmiten pinnauksen loppumiseen. Jos se kuitenkin jatkuu, keskustelee kuraattori oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Jos pinnaus jatkuu edelleen, vie kuraattori asian oppilashuoltoryhmään. Ellei muutosta saada aikaan, ryhdytään asiassa muihin toimenpiteisiin. 2)kiinnostus koulutyöhön katoaa Kun opettaja huomaa oppilaan muuttuneen, on syytä selvittää mistä on kyse. Kiinnostuksen väheneminen koulutyöhön ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että nuori käyttää päihteitä. Taustalla saattaa olla myös muita syitä. 3)asenteet Hasista polttavat nuoret puolustelevat usein sen käyttöä. He saattavat puolustaa sitä esim. seuraavasti: hasis ei ole sen vaarallisempaa kuin viinakaan, on jokaisen oma asia, polttaako hasista, hasista käytetään muissakin kulttuureissa, hasiksen käyttö olisi parasta laillistaa. Tämän päivän nuorisokulttuuriin liittyy aiempaa suvaitsevaisempi asenne päihteiden käyttöön. Monet lastemme idoleista käyttävät päihteitä. Heidän elämästään kerrotaan tuomitsematta esim. nuortenlehdissä. Voit ottaa selvää siitä, mitä lehtiä nuoret lukevat ja pyrkiä tarjoamaan heille muita vaihtoehtoja kaupallisten sijaan. 4)kaveripiiri Kaveripiirin vaihtuminen tai ajan viettäminen huumeita käyttävien nuorten seurassa saattavat olla merkki huumeiden käytöstä. On hyvin luonnollista, että käyttäjät hakeutuvat toistensa seuraan. 5)valehtelu ja manipulointi

5 Jos huomaa nuoren valehtelevan ja yrittävän manipuloida ympäristöään, tulee tilannetta seurata. Käyttäytyminen voi liittyä päihteiden käyttöön. 6)harrastusten muuttuminen Harrastusten muuttuminen ei välttämättä ole merkittävää, mutta se on hyvä yhdistää muihin muutoksiin. Saattaa olla, että harrastukset ovat muuttuneet muista syistä. Hasiksen käytölle on kuitenkin tyypillistä, että nuoresta tulee vähitellen passiivinen, hän ei jaksa tai ei halua jatkaa entisiä harrastuksiaan. 7)lisääntynyt rahantarve Päihteiden käyttö lisää aina rahantarvetta. Sen vuoksi on kiinnitettävä huomiota lisääntyneeseen rahantarpeeseen. Päihteidenkäytön rahoittamiseksi nuori saattaa myydä omia tai perheensä tavaroita, lainata rahaa kavereilta tai jopa varastaa. 8)muita tunnusmerkkejä Väsymys, välinpitämättömyys, apaattisuus, huono muisti, voimakkaat mielialan vaihtelut ja esim. hasiksen haju saattavat olla merkkejä päihteiden käytöstä. Myös selvät käyttäytymisen muutokset ovat vakava merkki, joka antaa aikuisille aihetta puuttua tilanteeseen ja mahdollisuuden osoittaa levottomuutensa nuoren puolesta. Yhteydenotto vanhempiin Vanhemmille tulee kertoa vanhempainilloissa koulun menettelytavasta päihteiden käyttöä epäiltäessä. Vaikka asian esittäminen puhelimessa saattaa tuntua vaikealta, on välttämätöntä ottaa yhteyttä vanhempiin. On hyvä miettiä etukäteen, mitä tietoja asiasta on ja mihin puhelinkeskustelussa pyritään: halutaanko vanhemmille antaa tietoa (poissaolo, koulumenestys), pyydetäänkö heiltä apua jonkin ongelman ratkaisussa, pyydetäänkö heiltä neuvoja vai halutaanko heidän valitsevan eri ratkaisuvaihtoehtojen väliltä. Ongelmatilanteesta on kerrottava vanhemmille selvästi: mitä oppilas tekee ja mitä hän jättää tekemättä. Aina ei ole välttämätöntä selittää syitä,

6 koska silloin joutuu ehkä kertomaan oppilaasta tavalla, joka saa vanhemmat helposti puolustuskannalle. Kun ongelmasta keskustelee vanhempien kanssa opettajan ominaisuudessa, ei ole pakko ottaa esille sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kerro tosiasioita niitä ei voi kyseenalaistaa yhtä helposti kuin mielipiteitä. Kaikkiin keskusteluihin tulee sisältyä lupaus jatkosta. Kun vanhempiin luvataan ottaa yhteyttä, he tuntevat että heistä välitetään, mutta heiltäkin odotetaan jotakin. Soitto vanhemmille työaikana osoittaa, että yhteyttä otetaan työn puolesta. Miten koulussa menetellään päihteiden/ huumeiden käyttöä epäiltäessä 1. Kun koulussa epäillään jonkun oppilaista aloittaneen päihteiden käytön, tulee asiaan reagoida. Aluksi epäilyistään voi jutella työtovereiden kanssa, heilläkin on ehkä samanlaisia havaintoja. Jos useampi on huomannut oppilaalla olevan ongelmia, tulee opettajan tai kouluterveydenhoitajan puhua oppilaan kanssa ja perustella epäily päihteidenkäytöstä. Joku koulun oppilashuoltoryhmän jäsenistä ottaa asian hoitaakseen. Koulun tulee osoittaa, että se ei hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Oppilasta pyydetään kertomaan vanhemmilleen, että koulussa epäillään tai tiedetään hänen käyttävän päihteitä. Selitetään myös, että koulu on velvollinen ottamaan yhteyttä vanhempiin. Sovitaan siitä, että kotiin otetaan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Koulussa valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin ja oppilaan kotiin. Ei ole välttämätöntä, että kaikkii tietävät asiasta, mutta oppilasta on tarkkailtava huolellisesti. 2.Otetaan yhteys vanhempiin. Epäilyjen tulee olla perusteltuja. Usein vanhempien on vaikea uskoa ja ennenkaikkea hyväksyä, että oma lapsi on käyttänyt tai käyttää päihteitä. Vanhemmille tähdennetään, kuinka tärkeää asiaan on puuttua varhain, jotta ongelmat eivät pahenisi. 3. Vanhempien ja oppilaan kanssa sovitaan henkilökohtaisesta tapaamisesta. Vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellaan siitä, kuinka tilanteessa olisi parasta menetellä heidän kannaltaan. Tapaamisessa on välttämätöntä korostaa koulun velvollisuutta puuttua asiaan ja ilmoittaa sosiaaliviranomaisille, jos huumeiden käyttö

7 kaikesta huolimatta jatkuu. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty lastensuojelulaissa. 4. Oppilashuoltoryhmässä laaditaan toimenpidesuunnitelma. Kouluterveydenhoitaja tai kuraattori ja sosiaalityöntekijä pitävät toisiinsa yhteyttä säännöllisesti. Sekä epäiltyä että todettua päihteiden käyttöä tulee tarkkaillaan. Toisinaan tarvitaan huumetesti lisätietojen saamiseksi. 5. Mikäli oppilas jatkaa päihteiden käyttöä toimenpiteistä huolimatta, siirretään asia lastensuojelun vastuulle. Lastensuojelu tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa (esim. mielenterveyskeskuksen nuorisovastaanotto ja A-klinikka). Koulu ottaa yhteyttä poliisiviranomaisiin, mikäli ilmenee epäilyksiä tai on todisteita päihteiden välityksestä tai myymisestä. Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisy Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisiä terveystarkastuksia, keskustelevat oppilaiden kanssa päihdeasioista ja pitävät Uskalla-ohjelmaan liittyviä oppitunteja. Terveydenhoitajat ovat osa koulujen oppilashuoltoryhmää. Päihteitä kokeillut nuori saattaa tulla terveydenhuollonpiiriin useaa tietä: kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimiston tai lääkärinvastaanoton kautta, omasta aloitteestaan tai yhdessä kaverin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen kanssa. Havaitseminen Terveydenhoitaja voi saada tiedon nuoren päihdekokeilusta tai päihteidenkäytöstä nuorelta itseltään, hänen kaveriltaan tai joltakulta muulta. Terveydenhoitaja voi huomata asian itse vastaanotolla oppilaan kanssa keskustellessaan tai oppilashuoltoryhmä on voinut antaa terveydenhoitajan tehtäväksi selvittää epäilyt oppilaan päihteiden kokeilusta/käytöstä.

8 Jos nuori kertoo itse, että on kokeillut päihteitä esim. uteliaisuudesta ja että kyse on ollut kertailmiöstä, ei keskustelun jälkeen välttämättä tarvita toimenpiteitä. Asiaan puuttuminen ja toimenpiteet Päihteidenkäyttöepäilyksen tai -tapauksen ilmetessä menetellään asiassa koulunmallin mukaisesti luottamuksellisesti ja nuoren parasta ajatellen. Terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa. Ellei oppilas asian vakavuudesta huolimatta anna terveydenhoitajalle lupaa viedä asiaa eteenpäin ja asia on tullut esille oppilaan ja terveydenhoitajan välisissä luottamuksellisissa keskusteluissa, on terveydenhoitaja kuitenkin velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Tästä on syytä kertoa nuorelle. Päihteiden käyttö tulee sosiaalityöntekijän tietoon yleensä oppilashuoltoryhmän kautta. Kun käy ilmi, että oppilas on kokeillut päihteitä, menetellään seuraavasti *tilanne kartoitetaan; selvitetään, mitä on tapahtunut ja mitä koulussa tiedetään asiasta *tilanteesta keskustellaan oppilaan kanssa. Asiasta ilmoittanut tai joku, joka tulee muutoin hyvin toimeen oppilaan kanssa, esim. terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja, keskustelee oppilaan kanssa. Oppilasta kuullaan, ja jos on edelleen syytä epäilyihin, saa oppilas tehtäväkseen kertoa asiasta kotona ja hänelle kerrotaan, että koulusta otetaan yhteyttä kotiin. *valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa päävastuun asiasta. *vanhempien kanssa sovitaan tapaamisesta, esim. verkostokeskustelusta, jossa käydään läpi tapahtunutta, koulun sääntöjä ja käytäntöä kyseisenlaisissa tapauksissa. Terveydenhoitaja voi valaista asiaa terveysnäkökohdista käsin ja antaa vanhemmille tietoa päihteistä. *koulun ja kodin yhteiset pelisäännöt: lapsen kotiintuloajat, läksyjenluku, koulunkäynnin säännöllisyys *seurantamenettely: keskustelut terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa, tarvittaessa huumetesti useita kertoja puolen vuoden aikana (käytetään terveyskeskuksen laboratoriolähetettä tai erikseen laadittua lähetettä, ks. myös liite 5)

9 Nuoren kohtaaminen Huumeidenkäytön alussa nuori on harvoin itse halukas keskustelemaan asiasta. Hänen mielestään kaikki on oikein hyvin, eikä huumeiden käyttö ole ongelma. Nuoren on vaikea nähdä muutoksia itsessään. Huumeiden käyttö vaikuttaa kuitenkin aina sekä nuoreen, läheisiin että ympäristöön. Nuoren huumeidenkäyttöön on helpompi puuttua alkuvaiheessa. Myös runsaaseen alkoholin käyttöön tulee puuttua ja suorittaa siitä aiheutuvat tarvittavat toimenpiteet. Vinkkejä nuoren kanssa käytävään keskusteluun: -luo keskustelulle sopiva ympäristö ja ilmapiiri -kerro olevasi huolissasi; perustele asiaan puuttumisesi kertomalla, mitä tiedät asiasta (esim. poissaolot koulusta, heikentynyt koulumenestys, heikentynyt keskittymiskyky) -jos voit, kerro mistä olet saanut tietosi (jos tiedot on annettu luottamuksellisesti, älä sano kuka on kertonut); puhu selvästi, suoraan ja yksiselitteisesti älä salaa mitään -kerro koulun ja yhteiskunnan asettamista rajoista -etene Pietarsaaren mallin mukaisesti (ja oman koulusi mallin mukaisesti) -kykenet olemaan vakuuttavampi, jos tiedät noudattavasi ohjelmaa, joka edellyttää puuttumista tai josta on sovittu oppilashuoltoryhmässä -kuuntele aktiivisesti, tee lisäkysymyksiä: tilanteesta on helpompi saada selkeä käsitys, jos nuori kertoo enemmän -muodosta itsellesi kokonaisvaikutelma nuoren tilanteesta -ole empaattinen ja käytä maalaisjärkeä -pidä tilanne hallinnassa; älä ryhdy väittelemään -rohkaise muutokseen; muutos ei synny hetkessä -älä lannistu Varaudu -kiukkuun tai vihaan myös itsessäsi -pettymyksen ja turhautuneisuuden tunteeseen -mahdolliseen epäonnistumiseen keskustelussa ja oppilaan kohtaamisessa Puutu asiaan, sillä se saa aikaan ainakin -totuuden kohtaamisen -ongelman käsittelyn tehostumisen

10 Tarvittaessa -konsultoi kollegoja, oppilashuoltoryhmää, asiantuntijoita Verkosto yhteistyöfoorumina * oppilashuoltoryhmät * sosiaalitoimi * A-klinikka * poliisi * muut yhteistyökumppanit * tarvittaessa esim. nuorisotoimisto, terveyskeskus, mielenterveyskeskus Oppilashuoltoryhmä Koulun oppilashuoltoryhmässä laaditaan suunnitelma jatkotoimia varten *tapaamiset perheen kanssa, sosiaalityöntekijä osallistuu tarvittaessa *terveydenhoitajan tai kuraattorin keskustelut oppilaan kanssa Seuranta: uusi kontrolliaika ja testi; jos käyttö jatkuu tai tilannetta ei saada hallintaan, ohjataan oppilas sosiaalitoimistoon. Sosiaalitoimisto/A-klinikka voi toimia avohoitoyksikkönä, jos katsotaan että kokeilu/käyttö on jatkunut pitkään ja koululla on riittämättömät mahdollisuudet saada tilanne hallintaan. Seuranta Seuranta järjestetään tapauskohtaisesti riittävän pitkään. Huumetestit on hyvä tuki ja seurantamenetelmä keskustelujen ohella. Kouluterveydenhoitaja voi analysoida pikatestit.

11 Sosiaalitoimi Lastensuojelu Avohoito Lastensuojelulain(40 ) mukaan tulee poliisin sekä terveydenhuoltoviranomaisten tehdä (alle 18-vuotiaan) nuoren päihteidenkäytöstä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan kartoittamalla nuoren kokonaistilanne. Lapsen suotuisien kasvuolosuhteiden edistämiseksi pyritään tukemaan omaisia eri tavoin ja ajattelemaan aina lapsen parasta. Alueittaisessa sosiaalityössä pyritään puuttumaan asiaan ja löytämään apua tarvitsevat nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työmuotona on mm. sosiaalityöntekijän osallistuminen koulun oppilashuoltotyöhön. Opettajat ja muut oppilashuollon työntekijät voivat huomata muutoksia nuoren käytöksessä jo varhaisessa vaiheessa. Nuoren ympärille verkostoituminen edistää varhaista puuttumista päihteiden käyttöön. Sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai elleivät ne turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori vaarantaa käytöksellään oman terveytensä tai kehityksensä. Saatuaan tiedon nuoren päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijä selvittää päihteidenkäytön laajuuden ja perheen mahdollisuudet tukea ja auttaa nuorta. Selvitystyöhön sisältyy huumetesti, jos nuoren epäillään käyttävän huumeita. Selvitystyön jälkeen laaditaan suunnitelma nuoren auttamiseksi. Hoitosuunnitelmaan merkitään auttamistavoitteet sekä puuttumismenetelmät. Avohoidon tukitoimenpiteitä voivat olla esim. sosiaalityö, terapia/hoito, tukihenkilö, leiri ja tukiasunto. Avohoidon toimenpiteenä nuori voidaan sijoittaa hoitoon kodin ulkopuolelle päihteiden käytön lopettamiseksi.

12 Hoito kodin ulkopuolella Jos nuori vaarantaa kehityksensä vakavasti käyttämällä päihteitä, eivätkä avohoidon tukitoimenpiteet ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, ja sijoitus on nuorelle eduksi, tulee sosiaalihuollon ottaa nuori huostaan. Jos nuori tai vanhemmat vastustavat huostaanottoa, tulee sosiaalilautakunnan päätös alistaa lääninoikeudelle. Kodin ulkopuolista hoitoa annetaan perheessä, lastensuojelulaitoksessa tai muussa hoitoyksikössä.

13 Pietarsaaren toimintamalli - Ennaltaehkäisystä hoitoon Vaasan NET-ryhmä on kehittänyt viisivaiheisen toimintamallin, joka kattaa eri yhteistyökumppaneiden toiminnan ennalta ehkäisystä hoitoon. Malli on tarkoitettu sovellettavaksi päihteiden käytön eri vaiheissa oleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Toimintamallia on kutsuttu myös Vaasan malliksi. Pietarsaaren huumeryhmä on soveltanut mallia Pietarsaaren oloihin.(liitteet 4 a ja 4b) Ennaltaehkäisevätyö Ennaltaehkäisevätyö aloitetaan mahdollisimman varhain. On todettu, että lapsessa ja hänen ympäristössään on mahdollista havaita eri varoitusmerkkejä yllättävän varhain. Näihin puuttuminen välittömästi saattaa estää myöhemmän epäsuotuisan kehityksen. Neuvola ja päivähoito Neuvolassa ja päivähoidossa voidaan vahvistaa vanhempainroolia ja tukea rajojen asettamisesta lapselle. Jo tuossa vaiheessa voidaan riskiryhmille tarjota erityistä tukea. Peruskoulu vuosikurssit 1-6 Vuosikursseilla 5 ja 6 toteutetaan ennaltaehkäisy huumeista kertovien oppituntien avulla. Lisäksi koulun järjestämissä vanhempainilloissa käytetään puheenvuoroja ja käydään keskusteluja (mm. rajojen asettamisesta ja vuorovaikutuksesta). vuosikurssit 7-9 Seitsemänneltä luokalta aloitettu Uskalla-ohjelma käsittää 10 oppituntia lukuvuodessa. Painopiste on asenteissa ja itsetunnossa. Lisäksi käytetään puheenvuoroja, tehdään ryhmätöitä ja käydään keskusteluja sekä oppilaiden kanssa että koulun järjestämissä vanhempainilloissa. Ammattioppilaitokset, lukio Myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin pyritään sisällyttämään eri päihdevalistushankkeita ja -luentoja. Muut kohderyhmät Ennaltaehkäisevän päihdeyön muita kohderyhmiä ovat nuoret (16-18 vuotiaat), jotka joko osallistuvat työelämään tai ovat vaarassa syrjäytyä

14 (ei työtä eikä opiskelupaikkaa), nuorten vanhemmat sekä nuorten parissa työskentelevä henkilöstö. Kunnallispoliittiset päätökset Ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan monin tavoin edistää myös kunnallispoliittisin päätöksin: tarvitaan nuorten elämäntapoja tukevia päätöksiä, jotka liittyvät esim. asuinalueiden viihtyvyyteen, nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotiloihin ja kaupallisiin nuorisotapahtumiin. Nuori kokeilee / epäillään kokeilleen päihteitä / huumeita Havaitseminen Nuoren päihdekokeilun saattaa huomata: koti, koulu, muut läheiset, nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai poliisi. Puuttuminen Eri tahoilla on oma tapansa puuttua asiaan; asia otetaan esille yksityiskohtaisemmin aiemmissa luvuissa. Koulun oppilashuoltoryhmällä on keskeinen tehtävä. Sen kautta asia tulee lastensuojelun tietoon. Ryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka aloittaa asian selvittelyn vanhempien kanssa. Toimenpiteet Ensimmäiseksi tulee keskustella nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ja sopia kotia, koulua ja vapaa-aikaa koskevista pelisäännöistä sekä tehdä sopimuksia, joihin eri osapuolet sitoutuvat (sovitaan mm. seurannasta ja seurauksista). Seuranta Kokeilun päätyttyä tarvitaan riittävä seuranta. Nuori käyttää päihteitä satunnaisesti Havaitseminen (kuten edellä)

15 Puuttuminen Tilanne tulee selvittää nopeasti. Muista mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Toimenpiteet Käytettävissä on monia eri vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa saattaa riittää, että nuori käy muutaman kerran kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona. Joskus on kuitenkin parasta aloittaa avohoito esim. mielenterveyskeskuksen laatiman selvityksen avulla. Toisinaan perhe voi saada tukea myös lastensuojelun avohoidon tukitoimenpiteiden avulla. Olisi kuitenkin tärkeää, että eri osapuolet tekisivät yhteistyötä. Seuranta Käytön päätyttyä tarvitaan esim. puolen vuoden seuranta. Nuori käyttää päihteitä säännöllisesti Havaitseminen (kuten edellä) Puuttuminen Tässä vaiheessa on syytä ottaa yhteys lastensuojeluviranomaisiin (ellei siellä jo tiedetä asiasta). Lastensuojeluviranomainen on nyt keskeinen toimija. Toimenpiteet Toimenpiteenä ovat lastensuojelun avohoidon tukitoimet tai tarvittaessa hoitosuunnitelman mukainen huostaanotto. Avohoidon tukena saattavat olla edelleenkin käynnit kouluterveydenhoitajan/kuraattorin luona tai A- klinikalla. Yhteisityötä eri osapuolten välillä tarvitaan. Liite 3 (tapauskuvaus) Seuranta Käytön päätyttyä on järjestettävä riittävän pitkä seuranta. Nuorella on päihteiden ongelmakäyttöä Havaitseminen (kuten edellä)

16 Puuttuminen Pääasiallinen toimija on lastensuojeluviranomainen, joka laatii nuoren tilanteesta selvityksen ja hoitosuunnitelman sekä järjestää tarvittaessa verkostokokouksen tai kutsuu koolle viranomaisverkoston. Toimenpiteet Menetelmänä ovat lastensuojelutoimenpiteet, kuten hoitoon motivointi, hoitopaikan valinta (avohoito/laitoshoito) sekä perheen tukeminen (mm. Irti huumeista ry:n omaisryhmä). Jatkohoito ja seuranta Hoidon jälkeen nuoren on saatava erityistä tukea sopeutuakseen jälleen yhteiskuntaan. Tarvitaan myös riittävän pitkä seuranta, johon kuuluu tarvittaessa huumetesti. Liite 5 Lainsäädäntö Kunnan velvollisuudet päihteisiin liittyvissä asioissa määritellään raittiustyölaissa, päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa. Päävastuu on sosiaali-, terveydenhuolto- ja raittiustoimella. Elinolosuhteiden ja elämäntapojen vaikutus 1 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. 5 (päihdehuoltolaki) Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Päihdehuollon keskeiset periaatteet 8 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen.

17 9 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Ilmoitusvelvollisuus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. 40 (lastensuojelulaki) Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus kumoaa salassapitovelvollisuuden. Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä) Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. 6 (laki kunnan opetustoimen hallinnosta). Kunnan palveluksessa olevat sekä kunnan hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat opetustoimeen liittyviä tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan henkilön taikka hänen perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. Kouluterveydenhuollon tai muun oppilashuollon henkilöstö sekä oppilaitosten viranhaltijat ja tuntiopettajat saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty, antaa toisilleen sekä kunnan hallintoelimille oppilaan koulukäynnin asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

18 Tietojen antaminen lähiomaisille 6 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. 7 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tahdonvastaiset toimenpiteet Aikuisen määrääminen hoitoon tahdonvastaisesti suoritetaan päihdehuoltolain nojalla. Asiasta päättää sosiaalijohtaja, jos henkilö on vaaraksi ympäristölleen, ja johtava lääkäri, jos henkilöllä on terveysvaara. Lapsiin (alle 18-vuotiaisiin) sovelletaan yleensä lastensuojelulakia, jolloin päätös tehdään sosiaalitoimessa. Mielenterveyslaki mahdollistaa alaikäisen tahdonvastaisen hoidon eräissä tapauksissa myös vakavan mielenterveyshäiriön perusteella. Alkoholin käyttöä ja saatavuutta säädellään lailla

19 Alle 18-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia, ei edes keskiolutta. - hänelle ei saa antaa eikä myydä alkoholijuomia. - alkoholin välittäminen korvauksettakin on kielletty, rangaistuksena on sakkoja tai enintään 6 kk vankeutta. -alkoholin välittämisestä korvausta vastaan saa sakkoja tai enintään 2 vuotta vankeutta. Alle 20-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia. - ei saa ostaa väkeviä alkoholijuomia. - hänelle ei saa välittää väkeviä alkoholijuomia korvauksettakaan. Alle 18-vuotiaiden kaikenlainen alkoholinkäyttö voidaan näin ollen katsoa väärinkäytöksi. Poliisi Poliisin tehtävä (Poliisilaki 1 ) Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Huumausainerikos (Rikoslain 50. luku) 1 ( /1304) Huumausainerikos Joka laittomasti 1)valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, 2)tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,

20 3)myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 4)pitää hallussaan tai yrittää hankkia on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 2 ( /1304) Törkeä huumausainerikos Jos huumausainerikoksessa 1.rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, 2.tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 3.rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenen, 4.aiheuttaa usealla ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai 5.levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmenenksi vuodeksi. 2 a ( /654) Huumausaineen käyttörikos Joka laittomasti käyttää taikka omaan käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Huumausainerikoksen valmistelu ja edistäminen on myös rangaistavaa. Toimenpiteistä luopuminen:

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Toimintaa ohjaa ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä Miten asiat sujuvat käytännössä? Miten tietoja luovutetaan etsivään

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin

Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010) 2 24.11.2011 11 (20.8.2010/698) Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kielletty

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Liite 7 Terveydenhuoltosopimus 1/5 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus TOIMENPIDE OSALLISUUS ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOMIOITAVA OPPILASHUOLTO MUUTA Yhteydenotto huoltajaan Kirjalliset Wilmassa, ei sähköpostina opettaja kirjataan puhelun aihe Kasvatuskeskustelu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Yhteisiä asioita

Yhteisiä asioita Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Huumausainelaki /1289

Huumausainelaki /1289 Huumausainelaki 17.12.1993/1289 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaan. Huumausaineista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot