Opettajille ja muulle henkilöstölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajille ja muulle henkilöstölle"

Transkriptio

1 Opettajille ja muulle henkilöstölle Johdanto Pietarsaaressa on seurattu koululaisten päihteiden käyttöä sekä tupakointia mm. kouluterveystutkimusten avulla. Keväällä 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 19 % 8. ja 9. lk:n oppilaista joi itsensä reippaaseen humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumeita vähintään kerran oli kokeillut yläasteen oppilaista 6 % ja lukiolaisista 4 %. On tärkeää, että kaupungissamme on selvä kanta nuorten päihteiden käyttöön: alle 18-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttö ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Koska opettajat ja muu henkilöstö ovat päivittäin tekemisissä nuorten kanssa, olette TE avainasemassa nuorten varhaisen riskikäyttäytymisen havaitsemisessa. Kun nuoren käytöksen ja mielialan muutokset huomataan varhain, voidaan päihteiden käyttöön puuttua nopeasti. Pietarsaaren huumeryhmä Peter Granholm, pj., sosiaalijohtaja puh: Gunilla Nybäck, terveydenhoitaja puh: Yvonne Ahlstedt, koulukuraattori puh: /1349 Monica Hällund-Myntti, A-klinikka puh: Pia Rosengård-Andersson, kuraattori puh: Minna Joensuu, nuorisosihteeri puh: /1567 Pekka Kojola, koulukuraattori puh: /1310 Kaj Nyman vanhempikonstaapeli puh: Margot Lindberg, osastopääll., sos.osasto puh: /1378 Lagmansgårdenin edustaja Tom Nyman puh: tai Sirpa Hanhineva, siht.terv.kasvat. yht.henkilö puh: Tämä toimintamalli on laadittu Vaasan-mallin pohjalta (Net-ryhmä) Pietarsaaressa 3. joulukuuta 2003 Pietarsaaren huumeryhmä Sisältö Sivu

2 Mistä päihteiden kokeilun/käytön huomaa 3 Varhaiset oireet ja hälytysmerkit 4 Yhteydenotto vanhempiin 5 Miten käyttöä epäiltäessä menetellään 6 Kouluterveydenhuolto 7 Nuoren kohtaaminen 9 Oppilashuoltoryhmä 10 Sosiaalitoimi. Lastensuojelu 11 Hoito kodin ulkopuolella 12 Pietarsaaren-toimintamalli 13 Lainsäädäntö 16 Päihdehuollon keskeiset periaatteet 16 Ilmoitusvelvollisuus 17 Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 Tietojen antaminen lähiomaisille 18 Tahdonvastaiset toimenpiteet 18 Alkoholin käyttö ja saatavuus 19 Poliisi 20 Liite 1 vanhempien ryhmätyö Liite 2 verkostosopimus Liite 3 tapauskuvaus Liite 4 a Pietarsaaren malli; ennaltaehkäisevätyö Liite 4 b Pietarsaaren malli, epäilystä väärinkäyttöön Liite 5 Huumetestit Liite 6 Päihdetietoutta

3 Tärkeitä lähtökohtia 1.Päihteiden käyttö on aina helpompi lopettaa käytön juuri alettua. 2.Kavereiden riski joutua mukaan päihteiden käyttöön on suurin juuri käytön alkuvuosina. 3.On todettu, että huumeiden käyttöä edeltää usein tupakointi ja säännöllinen alkoholin käyttö. 4.Tupakoimaton nuori ei aloita kannabiksen käyttöä yhtä herkästi kuin tupakoiva, koska polttamiseen tarvittava tekniikka vaatii harjoittelua. Mitä aiemmin nuori tottuu alkoholin käyttöön, sitä suurempi riski hänellä on kokeilla huumeita. Usein huumeita kokeillaankin humalassa ollessa. Mistä päihteiden kokeilun tai käytön huomaa On korotettava, että nuorten kanssa läheisissä tekemisissä olevien aikuisten tulee reagoida kaikkeen päihteiden käyttöön riippumatta siitä, mistä päihteestä on kyse. Jos epäilee, että nuori kokeilee tai käyttää päihteitä, tulee häneltä kysyä asiaa suoraan ja perustella epäilynsä. On parempi kysyä turhaan kuin jättää kysymättä. Vaikka epäily olisi aiheeton, on aikuinen osoittanut välittävänsä nuoresta ja puuttuvansa asiaan tarvittaessa. Kysymyksellä on siten ennaltaehkäisevä merkitys. Kokeilua tai käyttöä ei aina huomata koulussa: saattaa vaikuttaa vain siltä, että oppilas on väsynyt, hänellä on keskittymisvaikeuksia eikä hän jaksa kiinnostua mistään. Vaikka merkit olisivatkin epäselviä, on luotettava vaistoonsa, suhtauduttava asiaan vakavasti ja reagoitava siihen. Päihteidenkäytön paljastavat ennenkaikkea nuoren käytöksen muutokset sekä fyysiset tuntomerkit. On kuitenkin muistettava, että monet jäljempänä luetelluista merkeistä ovat hyvin epämääräisiä ja saattavat kuulua normaaliin murrosiän kehitykseen. Sen vuoksi on tärkeää yhdistää useita merkkejä kokonaiskuvan saamiseksi. Varhaiset oireet ja hälytysmerkit

4 1)koulupinnaus Koulupinnaus on tärkeä varoitusmerkki, jonka on aina johdettava toimenpiteisiin, vaikka ei olisikaan kyse päihteiden käytöstä. Pinnaus ei johdu välttämättä päihteiden käytöstä, mutta usein käyttö johtaa pinnaukseen. Riippumatta siitä, kuka opettajista on paljastanut pinnauksen, on luokanvalvojan tehtävä ottaa yhteys oppilaaseen ja hänen kotiinsa. Tämä johtaa useimmiten pinnauksen loppumiseen. Jos se kuitenkin jatkuu, keskustelee kuraattori oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Jos pinnaus jatkuu edelleen, vie kuraattori asian oppilashuoltoryhmään. Ellei muutosta saada aikaan, ryhdytään asiassa muihin toimenpiteisiin. 2)kiinnostus koulutyöhön katoaa Kun opettaja huomaa oppilaan muuttuneen, on syytä selvittää mistä on kyse. Kiinnostuksen väheneminen koulutyöhön ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että nuori käyttää päihteitä. Taustalla saattaa olla myös muita syitä. 3)asenteet Hasista polttavat nuoret puolustelevat usein sen käyttöä. He saattavat puolustaa sitä esim. seuraavasti: hasis ei ole sen vaarallisempaa kuin viinakaan, on jokaisen oma asia, polttaako hasista, hasista käytetään muissakin kulttuureissa, hasiksen käyttö olisi parasta laillistaa. Tämän päivän nuorisokulttuuriin liittyy aiempaa suvaitsevaisempi asenne päihteiden käyttöön. Monet lastemme idoleista käyttävät päihteitä. Heidän elämästään kerrotaan tuomitsematta esim. nuortenlehdissä. Voit ottaa selvää siitä, mitä lehtiä nuoret lukevat ja pyrkiä tarjoamaan heille muita vaihtoehtoja kaupallisten sijaan. 4)kaveripiiri Kaveripiirin vaihtuminen tai ajan viettäminen huumeita käyttävien nuorten seurassa saattavat olla merkki huumeiden käytöstä. On hyvin luonnollista, että käyttäjät hakeutuvat toistensa seuraan. 5)valehtelu ja manipulointi

5 Jos huomaa nuoren valehtelevan ja yrittävän manipuloida ympäristöään, tulee tilannetta seurata. Käyttäytyminen voi liittyä päihteiden käyttöön. 6)harrastusten muuttuminen Harrastusten muuttuminen ei välttämättä ole merkittävää, mutta se on hyvä yhdistää muihin muutoksiin. Saattaa olla, että harrastukset ovat muuttuneet muista syistä. Hasiksen käytölle on kuitenkin tyypillistä, että nuoresta tulee vähitellen passiivinen, hän ei jaksa tai ei halua jatkaa entisiä harrastuksiaan. 7)lisääntynyt rahantarve Päihteiden käyttö lisää aina rahantarvetta. Sen vuoksi on kiinnitettävä huomiota lisääntyneeseen rahantarpeeseen. Päihteidenkäytön rahoittamiseksi nuori saattaa myydä omia tai perheensä tavaroita, lainata rahaa kavereilta tai jopa varastaa. 8)muita tunnusmerkkejä Väsymys, välinpitämättömyys, apaattisuus, huono muisti, voimakkaat mielialan vaihtelut ja esim. hasiksen haju saattavat olla merkkejä päihteiden käytöstä. Myös selvät käyttäytymisen muutokset ovat vakava merkki, joka antaa aikuisille aihetta puuttua tilanteeseen ja mahdollisuuden osoittaa levottomuutensa nuoren puolesta. Yhteydenotto vanhempiin Vanhemmille tulee kertoa vanhempainilloissa koulun menettelytavasta päihteiden käyttöä epäiltäessä. Vaikka asian esittäminen puhelimessa saattaa tuntua vaikealta, on välttämätöntä ottaa yhteyttä vanhempiin. On hyvä miettiä etukäteen, mitä tietoja asiasta on ja mihin puhelinkeskustelussa pyritään: halutaanko vanhemmille antaa tietoa (poissaolo, koulumenestys), pyydetäänkö heiltä apua jonkin ongelman ratkaisussa, pyydetäänkö heiltä neuvoja vai halutaanko heidän valitsevan eri ratkaisuvaihtoehtojen väliltä. Ongelmatilanteesta on kerrottava vanhemmille selvästi: mitä oppilas tekee ja mitä hän jättää tekemättä. Aina ei ole välttämätöntä selittää syitä,

6 koska silloin joutuu ehkä kertomaan oppilaasta tavalla, joka saa vanhemmat helposti puolustuskannalle. Kun ongelmasta keskustelee vanhempien kanssa opettajan ominaisuudessa, ei ole pakko ottaa esille sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kerro tosiasioita niitä ei voi kyseenalaistaa yhtä helposti kuin mielipiteitä. Kaikkiin keskusteluihin tulee sisältyä lupaus jatkosta. Kun vanhempiin luvataan ottaa yhteyttä, he tuntevat että heistä välitetään, mutta heiltäkin odotetaan jotakin. Soitto vanhemmille työaikana osoittaa, että yhteyttä otetaan työn puolesta. Miten koulussa menetellään päihteiden/ huumeiden käyttöä epäiltäessä 1. Kun koulussa epäillään jonkun oppilaista aloittaneen päihteiden käytön, tulee asiaan reagoida. Aluksi epäilyistään voi jutella työtovereiden kanssa, heilläkin on ehkä samanlaisia havaintoja. Jos useampi on huomannut oppilaalla olevan ongelmia, tulee opettajan tai kouluterveydenhoitajan puhua oppilaan kanssa ja perustella epäily päihteidenkäytöstä. Joku koulun oppilashuoltoryhmän jäsenistä ottaa asian hoitaakseen. Koulun tulee osoittaa, että se ei hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Oppilasta pyydetään kertomaan vanhemmilleen, että koulussa epäillään tai tiedetään hänen käyttävän päihteitä. Selitetään myös, että koulu on velvollinen ottamaan yhteyttä vanhempiin. Sovitaan siitä, että kotiin otetaan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Koulussa valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin ja oppilaan kotiin. Ei ole välttämätöntä, että kaikkii tietävät asiasta, mutta oppilasta on tarkkailtava huolellisesti. 2.Otetaan yhteys vanhempiin. Epäilyjen tulee olla perusteltuja. Usein vanhempien on vaikea uskoa ja ennenkaikkea hyväksyä, että oma lapsi on käyttänyt tai käyttää päihteitä. Vanhemmille tähdennetään, kuinka tärkeää asiaan on puuttua varhain, jotta ongelmat eivät pahenisi. 3. Vanhempien ja oppilaan kanssa sovitaan henkilökohtaisesta tapaamisesta. Vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellaan siitä, kuinka tilanteessa olisi parasta menetellä heidän kannaltaan. Tapaamisessa on välttämätöntä korostaa koulun velvollisuutta puuttua asiaan ja ilmoittaa sosiaaliviranomaisille, jos huumeiden käyttö

7 kaikesta huolimatta jatkuu. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty lastensuojelulaissa. 4. Oppilashuoltoryhmässä laaditaan toimenpidesuunnitelma. Kouluterveydenhoitaja tai kuraattori ja sosiaalityöntekijä pitävät toisiinsa yhteyttä säännöllisesti. Sekä epäiltyä että todettua päihteiden käyttöä tulee tarkkaillaan. Toisinaan tarvitaan huumetesti lisätietojen saamiseksi. 5. Mikäli oppilas jatkaa päihteiden käyttöä toimenpiteistä huolimatta, siirretään asia lastensuojelun vastuulle. Lastensuojelu tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa (esim. mielenterveyskeskuksen nuorisovastaanotto ja A-klinikka). Koulu ottaa yhteyttä poliisiviranomaisiin, mikäli ilmenee epäilyksiä tai on todisteita päihteiden välityksestä tai myymisestä. Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisy Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisiä terveystarkastuksia, keskustelevat oppilaiden kanssa päihdeasioista ja pitävät Uskalla-ohjelmaan liittyviä oppitunteja. Terveydenhoitajat ovat osa koulujen oppilashuoltoryhmää. Päihteitä kokeillut nuori saattaa tulla terveydenhuollonpiiriin useaa tietä: kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimiston tai lääkärinvastaanoton kautta, omasta aloitteestaan tai yhdessä kaverin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen kanssa. Havaitseminen Terveydenhoitaja voi saada tiedon nuoren päihdekokeilusta tai päihteidenkäytöstä nuorelta itseltään, hänen kaveriltaan tai joltakulta muulta. Terveydenhoitaja voi huomata asian itse vastaanotolla oppilaan kanssa keskustellessaan tai oppilashuoltoryhmä on voinut antaa terveydenhoitajan tehtäväksi selvittää epäilyt oppilaan päihteiden kokeilusta/käytöstä.

8 Jos nuori kertoo itse, että on kokeillut päihteitä esim. uteliaisuudesta ja että kyse on ollut kertailmiöstä, ei keskustelun jälkeen välttämättä tarvita toimenpiteitä. Asiaan puuttuminen ja toimenpiteet Päihteidenkäyttöepäilyksen tai -tapauksen ilmetessä menetellään asiassa koulunmallin mukaisesti luottamuksellisesti ja nuoren parasta ajatellen. Terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa. Ellei oppilas asian vakavuudesta huolimatta anna terveydenhoitajalle lupaa viedä asiaa eteenpäin ja asia on tullut esille oppilaan ja terveydenhoitajan välisissä luottamuksellisissa keskusteluissa, on terveydenhoitaja kuitenkin velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Tästä on syytä kertoa nuorelle. Päihteiden käyttö tulee sosiaalityöntekijän tietoon yleensä oppilashuoltoryhmän kautta. Kun käy ilmi, että oppilas on kokeillut päihteitä, menetellään seuraavasti *tilanne kartoitetaan; selvitetään, mitä on tapahtunut ja mitä koulussa tiedetään asiasta *tilanteesta keskustellaan oppilaan kanssa. Asiasta ilmoittanut tai joku, joka tulee muutoin hyvin toimeen oppilaan kanssa, esim. terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja, keskustelee oppilaan kanssa. Oppilasta kuullaan, ja jos on edelleen syytä epäilyihin, saa oppilas tehtäväkseen kertoa asiasta kotona ja hänelle kerrotaan, että koulusta otetaan yhteyttä kotiin. *valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa päävastuun asiasta. *vanhempien kanssa sovitaan tapaamisesta, esim. verkostokeskustelusta, jossa käydään läpi tapahtunutta, koulun sääntöjä ja käytäntöä kyseisenlaisissa tapauksissa. Terveydenhoitaja voi valaista asiaa terveysnäkökohdista käsin ja antaa vanhemmille tietoa päihteistä. *koulun ja kodin yhteiset pelisäännöt: lapsen kotiintuloajat, läksyjenluku, koulunkäynnin säännöllisyys *seurantamenettely: keskustelut terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa, tarvittaessa huumetesti useita kertoja puolen vuoden aikana (käytetään terveyskeskuksen laboratoriolähetettä tai erikseen laadittua lähetettä, ks. myös liite 5)

9 Nuoren kohtaaminen Huumeidenkäytön alussa nuori on harvoin itse halukas keskustelemaan asiasta. Hänen mielestään kaikki on oikein hyvin, eikä huumeiden käyttö ole ongelma. Nuoren on vaikea nähdä muutoksia itsessään. Huumeiden käyttö vaikuttaa kuitenkin aina sekä nuoreen, läheisiin että ympäristöön. Nuoren huumeidenkäyttöön on helpompi puuttua alkuvaiheessa. Myös runsaaseen alkoholin käyttöön tulee puuttua ja suorittaa siitä aiheutuvat tarvittavat toimenpiteet. Vinkkejä nuoren kanssa käytävään keskusteluun: -luo keskustelulle sopiva ympäristö ja ilmapiiri -kerro olevasi huolissasi; perustele asiaan puuttumisesi kertomalla, mitä tiedät asiasta (esim. poissaolot koulusta, heikentynyt koulumenestys, heikentynyt keskittymiskyky) -jos voit, kerro mistä olet saanut tietosi (jos tiedot on annettu luottamuksellisesti, älä sano kuka on kertonut); puhu selvästi, suoraan ja yksiselitteisesti älä salaa mitään -kerro koulun ja yhteiskunnan asettamista rajoista -etene Pietarsaaren mallin mukaisesti (ja oman koulusi mallin mukaisesti) -kykenet olemaan vakuuttavampi, jos tiedät noudattavasi ohjelmaa, joka edellyttää puuttumista tai josta on sovittu oppilashuoltoryhmässä -kuuntele aktiivisesti, tee lisäkysymyksiä: tilanteesta on helpompi saada selkeä käsitys, jos nuori kertoo enemmän -muodosta itsellesi kokonaisvaikutelma nuoren tilanteesta -ole empaattinen ja käytä maalaisjärkeä -pidä tilanne hallinnassa; älä ryhdy väittelemään -rohkaise muutokseen; muutos ei synny hetkessä -älä lannistu Varaudu -kiukkuun tai vihaan myös itsessäsi -pettymyksen ja turhautuneisuuden tunteeseen -mahdolliseen epäonnistumiseen keskustelussa ja oppilaan kohtaamisessa Puutu asiaan, sillä se saa aikaan ainakin -totuuden kohtaamisen -ongelman käsittelyn tehostumisen

10 Tarvittaessa -konsultoi kollegoja, oppilashuoltoryhmää, asiantuntijoita Verkosto yhteistyöfoorumina * oppilashuoltoryhmät * sosiaalitoimi * A-klinikka * poliisi * muut yhteistyökumppanit * tarvittaessa esim. nuorisotoimisto, terveyskeskus, mielenterveyskeskus Oppilashuoltoryhmä Koulun oppilashuoltoryhmässä laaditaan suunnitelma jatkotoimia varten *tapaamiset perheen kanssa, sosiaalityöntekijä osallistuu tarvittaessa *terveydenhoitajan tai kuraattorin keskustelut oppilaan kanssa Seuranta: uusi kontrolliaika ja testi; jos käyttö jatkuu tai tilannetta ei saada hallintaan, ohjataan oppilas sosiaalitoimistoon. Sosiaalitoimisto/A-klinikka voi toimia avohoitoyksikkönä, jos katsotaan että kokeilu/käyttö on jatkunut pitkään ja koululla on riittämättömät mahdollisuudet saada tilanne hallintaan. Seuranta Seuranta järjestetään tapauskohtaisesti riittävän pitkään. Huumetestit on hyvä tuki ja seurantamenetelmä keskustelujen ohella. Kouluterveydenhoitaja voi analysoida pikatestit.

11 Sosiaalitoimi Lastensuojelu Avohoito Lastensuojelulain(40 ) mukaan tulee poliisin sekä terveydenhuoltoviranomaisten tehdä (alle 18-vuotiaan) nuoren päihteidenkäytöstä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan kartoittamalla nuoren kokonaistilanne. Lapsen suotuisien kasvuolosuhteiden edistämiseksi pyritään tukemaan omaisia eri tavoin ja ajattelemaan aina lapsen parasta. Alueittaisessa sosiaalityössä pyritään puuttumaan asiaan ja löytämään apua tarvitsevat nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työmuotona on mm. sosiaalityöntekijän osallistuminen koulun oppilashuoltotyöhön. Opettajat ja muut oppilashuollon työntekijät voivat huomata muutoksia nuoren käytöksessä jo varhaisessa vaiheessa. Nuoren ympärille verkostoituminen edistää varhaista puuttumista päihteiden käyttöön. Sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai elleivät ne turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori vaarantaa käytöksellään oman terveytensä tai kehityksensä. Saatuaan tiedon nuoren päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijä selvittää päihteidenkäytön laajuuden ja perheen mahdollisuudet tukea ja auttaa nuorta. Selvitystyöhön sisältyy huumetesti, jos nuoren epäillään käyttävän huumeita. Selvitystyön jälkeen laaditaan suunnitelma nuoren auttamiseksi. Hoitosuunnitelmaan merkitään auttamistavoitteet sekä puuttumismenetelmät. Avohoidon tukitoimenpiteitä voivat olla esim. sosiaalityö, terapia/hoito, tukihenkilö, leiri ja tukiasunto. Avohoidon toimenpiteenä nuori voidaan sijoittaa hoitoon kodin ulkopuolelle päihteiden käytön lopettamiseksi.

12 Hoito kodin ulkopuolella Jos nuori vaarantaa kehityksensä vakavasti käyttämällä päihteitä, eivätkä avohoidon tukitoimenpiteet ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, ja sijoitus on nuorelle eduksi, tulee sosiaalihuollon ottaa nuori huostaan. Jos nuori tai vanhemmat vastustavat huostaanottoa, tulee sosiaalilautakunnan päätös alistaa lääninoikeudelle. Kodin ulkopuolista hoitoa annetaan perheessä, lastensuojelulaitoksessa tai muussa hoitoyksikössä.

13 Pietarsaaren toimintamalli - Ennaltaehkäisystä hoitoon Vaasan NET-ryhmä on kehittänyt viisivaiheisen toimintamallin, joka kattaa eri yhteistyökumppaneiden toiminnan ennalta ehkäisystä hoitoon. Malli on tarkoitettu sovellettavaksi päihteiden käytön eri vaiheissa oleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Toimintamallia on kutsuttu myös Vaasan malliksi. Pietarsaaren huumeryhmä on soveltanut mallia Pietarsaaren oloihin.(liitteet 4 a ja 4b) Ennaltaehkäisevätyö Ennaltaehkäisevätyö aloitetaan mahdollisimman varhain. On todettu, että lapsessa ja hänen ympäristössään on mahdollista havaita eri varoitusmerkkejä yllättävän varhain. Näihin puuttuminen välittömästi saattaa estää myöhemmän epäsuotuisan kehityksen. Neuvola ja päivähoito Neuvolassa ja päivähoidossa voidaan vahvistaa vanhempainroolia ja tukea rajojen asettamisesta lapselle. Jo tuossa vaiheessa voidaan riskiryhmille tarjota erityistä tukea. Peruskoulu vuosikurssit 1-6 Vuosikursseilla 5 ja 6 toteutetaan ennaltaehkäisy huumeista kertovien oppituntien avulla. Lisäksi koulun järjestämissä vanhempainilloissa käytetään puheenvuoroja ja käydään keskusteluja (mm. rajojen asettamisesta ja vuorovaikutuksesta). vuosikurssit 7-9 Seitsemänneltä luokalta aloitettu Uskalla-ohjelma käsittää 10 oppituntia lukuvuodessa. Painopiste on asenteissa ja itsetunnossa. Lisäksi käytetään puheenvuoroja, tehdään ryhmätöitä ja käydään keskusteluja sekä oppilaiden kanssa että koulun järjestämissä vanhempainilloissa. Ammattioppilaitokset, lukio Myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin pyritään sisällyttämään eri päihdevalistushankkeita ja -luentoja. Muut kohderyhmät Ennaltaehkäisevän päihdeyön muita kohderyhmiä ovat nuoret (16-18 vuotiaat), jotka joko osallistuvat työelämään tai ovat vaarassa syrjäytyä

14 (ei työtä eikä opiskelupaikkaa), nuorten vanhemmat sekä nuorten parissa työskentelevä henkilöstö. Kunnallispoliittiset päätökset Ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan monin tavoin edistää myös kunnallispoliittisin päätöksin: tarvitaan nuorten elämäntapoja tukevia päätöksiä, jotka liittyvät esim. asuinalueiden viihtyvyyteen, nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotiloihin ja kaupallisiin nuorisotapahtumiin. Nuori kokeilee / epäillään kokeilleen päihteitä / huumeita Havaitseminen Nuoren päihdekokeilun saattaa huomata: koti, koulu, muut läheiset, nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai poliisi. Puuttuminen Eri tahoilla on oma tapansa puuttua asiaan; asia otetaan esille yksityiskohtaisemmin aiemmissa luvuissa. Koulun oppilashuoltoryhmällä on keskeinen tehtävä. Sen kautta asia tulee lastensuojelun tietoon. Ryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka aloittaa asian selvittelyn vanhempien kanssa. Toimenpiteet Ensimmäiseksi tulee keskustella nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ja sopia kotia, koulua ja vapaa-aikaa koskevista pelisäännöistä sekä tehdä sopimuksia, joihin eri osapuolet sitoutuvat (sovitaan mm. seurannasta ja seurauksista). Seuranta Kokeilun päätyttyä tarvitaan riittävä seuranta. Nuori käyttää päihteitä satunnaisesti Havaitseminen (kuten edellä)

15 Puuttuminen Tilanne tulee selvittää nopeasti. Muista mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Toimenpiteet Käytettävissä on monia eri vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa saattaa riittää, että nuori käy muutaman kerran kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona. Joskus on kuitenkin parasta aloittaa avohoito esim. mielenterveyskeskuksen laatiman selvityksen avulla. Toisinaan perhe voi saada tukea myös lastensuojelun avohoidon tukitoimenpiteiden avulla. Olisi kuitenkin tärkeää, että eri osapuolet tekisivät yhteistyötä. Seuranta Käytön päätyttyä tarvitaan esim. puolen vuoden seuranta. Nuori käyttää päihteitä säännöllisesti Havaitseminen (kuten edellä) Puuttuminen Tässä vaiheessa on syytä ottaa yhteys lastensuojeluviranomaisiin (ellei siellä jo tiedetä asiasta). Lastensuojeluviranomainen on nyt keskeinen toimija. Toimenpiteet Toimenpiteenä ovat lastensuojelun avohoidon tukitoimet tai tarvittaessa hoitosuunnitelman mukainen huostaanotto. Avohoidon tukena saattavat olla edelleenkin käynnit kouluterveydenhoitajan/kuraattorin luona tai A- klinikalla. Yhteisityötä eri osapuolten välillä tarvitaan. Liite 3 (tapauskuvaus) Seuranta Käytön päätyttyä on järjestettävä riittävän pitkä seuranta. Nuorella on päihteiden ongelmakäyttöä Havaitseminen (kuten edellä)

16 Puuttuminen Pääasiallinen toimija on lastensuojeluviranomainen, joka laatii nuoren tilanteesta selvityksen ja hoitosuunnitelman sekä järjestää tarvittaessa verkostokokouksen tai kutsuu koolle viranomaisverkoston. Toimenpiteet Menetelmänä ovat lastensuojelutoimenpiteet, kuten hoitoon motivointi, hoitopaikan valinta (avohoito/laitoshoito) sekä perheen tukeminen (mm. Irti huumeista ry:n omaisryhmä). Jatkohoito ja seuranta Hoidon jälkeen nuoren on saatava erityistä tukea sopeutuakseen jälleen yhteiskuntaan. Tarvitaan myös riittävän pitkä seuranta, johon kuuluu tarvittaessa huumetesti. Liite 5 Lainsäädäntö Kunnan velvollisuudet päihteisiin liittyvissä asioissa määritellään raittiustyölaissa, päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa. Päävastuu on sosiaali-, terveydenhuolto- ja raittiustoimella. Elinolosuhteiden ja elämäntapojen vaikutus 1 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. 5 (päihdehuoltolaki) Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Päihdehuollon keskeiset periaatteet 8 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen.

17 9 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Ilmoitusvelvollisuus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. 40 (lastensuojelulaki) Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus kumoaa salassapitovelvollisuuden. Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä) Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. 6 (laki kunnan opetustoimen hallinnosta). Kunnan palveluksessa olevat sekä kunnan hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat opetustoimeen liittyviä tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan henkilön taikka hänen perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. Kouluterveydenhuollon tai muun oppilashuollon henkilöstö sekä oppilaitosten viranhaltijat ja tuntiopettajat saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty, antaa toisilleen sekä kunnan hallintoelimille oppilaan koulukäynnin asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

18 Tietojen antaminen lähiomaisille 6 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. 7 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tahdonvastaiset toimenpiteet Aikuisen määrääminen hoitoon tahdonvastaisesti suoritetaan päihdehuoltolain nojalla. Asiasta päättää sosiaalijohtaja, jos henkilö on vaaraksi ympäristölleen, ja johtava lääkäri, jos henkilöllä on terveysvaara. Lapsiin (alle 18-vuotiaisiin) sovelletaan yleensä lastensuojelulakia, jolloin päätös tehdään sosiaalitoimessa. Mielenterveyslaki mahdollistaa alaikäisen tahdonvastaisen hoidon eräissä tapauksissa myös vakavan mielenterveyshäiriön perusteella. Alkoholin käyttöä ja saatavuutta säädellään lailla

19 Alle 18-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia, ei edes keskiolutta. - hänelle ei saa antaa eikä myydä alkoholijuomia. - alkoholin välittäminen korvauksettakin on kielletty, rangaistuksena on sakkoja tai enintään 6 kk vankeutta. -alkoholin välittämisestä korvausta vastaan saa sakkoja tai enintään 2 vuotta vankeutta. Alle 20-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia. - ei saa ostaa väkeviä alkoholijuomia. - hänelle ei saa välittää väkeviä alkoholijuomia korvauksettakaan. Alle 18-vuotiaiden kaikenlainen alkoholinkäyttö voidaan näin ollen katsoa väärinkäytöksi. Poliisi Poliisin tehtävä (Poliisilaki 1 ) Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Huumausainerikos (Rikoslain 50. luku) 1 ( /1304) Huumausainerikos Joka laittomasti 1)valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, 2)tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,

20 3)myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 4)pitää hallussaan tai yrittää hankkia on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 2 ( /1304) Törkeä huumausainerikos Jos huumausainerikoksessa 1.rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, 2.tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 3.rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenen, 4.aiheuttaa usealla ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai 5.levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmenenksi vuodeksi. 2 a ( /654) Huumausaineen käyttörikos Joka laittomasti käyttää taikka omaan käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Huumausainerikoksen valmistelu ja edistäminen on myös rangaistavaa. Toimenpiteistä luopuminen:

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2011 Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen poliisilaitos Tavoitelkaamme Muutosta ajatuksiimme ja toimintaamme Poliisikin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Potilaan asemaan ja oikeuksiin terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Liite 7 Terveydenhuoltosopimus 1/5 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Milli Hyvän Olon Huone MATALAN KYNNY- KSEN HOITOPAIKAT Nuorisoasema Sosiaalitoimisto (

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Helsingin yhteislyseo. Päihdetoimintamalli 2014-2015

Helsingin yhteislyseo. Päihdetoimintamalli 2014-2015 Helsingin yhteislyseo Päihdetoimintamalli 2014-2015 2 SISÄLLYS 1. TAVOITTEET 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Valistustyön päälinjat ja yhteistyökumppanit Valistustyö 2014-2015 Ennaltaehkäisevä työ eri oppiaineissa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Mielenterveysomaisten oikeudet

Mielenterveysomaisten oikeudet Mielenterveysomaisten oikeudet Hoitojärjestelmä olettaa aivan liian usein, että omainen on osa läheisensä hoitoa ja kantaa hänestä vastuuta. Vastuustaan huolimatta omaisilla on kuitenkin vähän valtaa vaikuttaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot