Rikosoikeus. Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus Henri Tanskanen Esko Salo Matti Tolvanen

Transkriptio

1 Rikosoikeus Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus Henri Tanskanen Esko Salo Matti Tolvanen

2 II SISÄLLYS SISÄLLYS... II LÄHTEET... III 1 ASIAN TAUSTA JA RATKAISTAVANA OLEVAT KYSYMYKSET RIKOKSEN MÄÄRITTELY JA NÄYTÖN ARVIOINTI Rikoksen määrittely ja A:n toiminta Ruotsissa A:n toiminta amfetamiinin myynnissä B:n osuus huumausaineiden välittämisessä Ulkomailla Suomen kansalaisena tehty rikos Huumausaineen myynnistä saadun myyntitulojen juridinen arviointi TEKOMUOTOJEN TÖRKEYDEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA KONKURRENSSI... 14

3 III LÄHTEET KIRJALLISUUS Boucht, Johan Frände, Dan. SUOMEN RIKOSOIKEUS. Rikosoikeuden yleisten oppien perusteet. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 17/2008. Tampereen yliopistopaino Oy Juvens Print, Tampere Frände, Dan. Yleinen rikosoikeus. Edita Publishing Oy, Helsinki 2005 Melander, Sakari. Rikosoikeus 2010-luvulla. Yliopistopaino. Helsinki Neira, Taina Perämaa, Juha Vasara, Pekka Nousiainen, Anna. Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä V. Keskusrikospoliisi. Rahanpesun selvittelykeskus. Vantaa Nuotio, Kimmo Majanen, Martti. Rikosoikeuden poluilla. Hakapaino Oy, Helsinki Nuutila, Ari-Matti Melander, Kimmo. Rikosoikeus. WSOYpro. Helsinki Tapani, Jussi. Rikosvastuun perusteet. Painosalama Oy. Turku Tolvanen, Matti. Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Luentomateriaali. Tolvanen, Matti: Huumausainerikokset. Teoksessa Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlber, Markus: Keskeiset rikokset. Edita Publishing Oy, Helsinki VIRALLISLÄHTEET HE 125/1975 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle Rikoslain 6 luvun ja siihen liittyvien säännösten muuttamisesta. HE 180/1992 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain täydentämisestä huumausainerikoksia koskevilla säännöksillä HE 80/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 138/2011 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta. LaVM 2/2012 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 138/2011 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta. OM 47/2011. Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi. Lausuntokooste. Helsinki 2011.

4 IV INTERNET-LÄHTEET Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke. Huumetyöryhmä. Rangaistuskäytännön yhtenäisyys koskien huumausaine-, lääke- ja dopingrikoksia. Helsinki [ ( ). World Drug Report. Volume 2. Statistics. Cannabis: Wholesale, street prices and purity levels [ ( ). European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Table Markets-14. Price of different illicit drugs at retail level, Part (i) Minimum, maximum and average price in euro. [ OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus KKO 1977 II 47 KKO 1978 II 104 KKO 1997:117 KKO 1999:89 KKO 2001:13 KKO 2002:5 KKO 2005:62 KKO 2006:59 KKO 2006:64 Hovioikeus Helsingin HO 2002:1 A

5 1 1 ASIAN TAUSTA JA RATKAISTAVANA OLEVAT KYSYMYKSET A oli ollut saamassa erän amfetamiinia myyntiin. Aineen toimittaja oli kätkenyt huumausainepaketin maastossa olevaan hylättyyn latoon ja A:lla oli ollut hallussaan karttapiirros, johon ladon sijainti oli merkitty. A epäili poliisin seuraavan hänen liikkeitään ja pyysi hyvin tuntemansa suunnistusta harrastavan B:n käymään ladossa ja noutamaan siellä olevan paketin sekä toimittamaan paketin rautatieaseman säilytyslokeroon. A oli kertonut B:lle, että häneen otettaisiin myöhemmin yhteyttä ja kerrottaisiin kenelle B:n pitäisi lokeron avain luovuttaa. B oli epäröinyt A:n pyynnön toteuttamista, koska toimeksianto oli tuntunut epäilyttävältä. B ei ollut suoranaisesti tiennyt A:n huumausainekaupoista, mutta oli ihmetellyt A:n viimeisten vuosien hienoa elämäntyyliä. Poliisin saatua vihiä B:n toiminnasta B pidätettiin. B kertoo tutkinnassa ymmärtäneensä paketin sisältävän jotain laitonta, mutta oli pitänyt todennäköisimpänä paketin sisältävän A:n voimanostoharrastuksen vuoksi dopingaineita. Esitutkinnassa selvisi paketissa olleen kaksi kiloa 40 prosenttista amfetamiinia. Esitutkinnassa oli tullut ilmi A:ta koskeva rikosasia, jonka takia A:ta epäillään yhdestä tai useammasta Ruotsin maaperällä tapahtuneesta rikoksesta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan henkilö A oli Ruotsissa käydessään tilannut internetin välityksellä kilon verran hasista Hollannista. Maksu oli tapahtunut Ruotsissa internetin kautta Sveitsiläiseen pankkiin. Tämän jälkeen huumausaine oli toimitettu tuntemattoman henkilön välityksellä usealla eri asiakkaalle Ruotsiin. A on Suomen kansalainen. Huume-erästä saadut tulot on maksettu Ruotsista A:n tilille Cayman- saarille. Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, voidaanko A:ta syyttää Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuneesta rikoksesta ja mihin rikoksiin A:n voidaan epäillä syyllistyneen Suomen rajojen ulkoja sisäpuolella. Rikoksen tunnusmerkistön ja tekomuotojen arvioinnissa on puolestaan otettava huomioon asiassa esitetty näyttö, yleiset opit, oikeuskäytäntö, lain esityöt ja ennen kaikkea laki. Asiassa on myös ratkaistava B:n rikosoikeudellinen asema.

6 2 2 RIKOKSEN MÄÄRITTELY JA NÄYTÖN ARVIOINTI 2.1 Rikoksen määrittely ja A:n toiminta Ruotsissa Rikos on tunnusmerkistön mukaisesti oikeudenvastainen tekijässään syyllisyyttä osoittava teko: se on jaettavissa Sakari Melanderin mukaan kolmeen osaan 1) Tunnusmerkistön mukaisuuteen, 2) oikeudenvastaisuuteen, 3) syyllisyyteen. 1 Myös Jussi Tapani käyttää samaa rikosoikeuden tunnusmerkistöä, mutta korostaa myös tahallisuutta yleisenä edellytyksenä. 2 Jotta A:ta ja B:tä voitaisiin epäillä rikoksesta, on heidän täytettävä toiminnassaan kaikki kriteerit, tämän lisäksi heidän on oltava syyntakeisia. 3 Nämä seikat perustavat rikoslain 3 luvun ytimen rangaistusvastuun perustavista seikoista. A:n tapauksessa esitutkinnassa ei ole viittauksia syyntakeettomuudesta, vaan tekoja on pohdittava pikemminkin dolus determinatus- näkökulmasta eli ovatko teot olleet harkittuja ja suunnitelmallisia. 4 Henkilö A:n epäillään syyllistyneen esitutkinnan perusteella huumausainerikoksiin, mutta tarkka rikoksen määrittely siitä, mistä A:ta voisi syyttää on avoin. Laillisuusperiaatteen mukaisesti A:n saa katsoa syyllistyneeksi rikokseen vain sellaisen teon perusteella, joka on säädetty rangaistavaksi tekohetkellä. 5 Koska kyseessä ovat huumausaineet ovat ne syytä määritellä rikosoikeudellisesti: rikoslain 50 luvun 5 :n 1 momentin mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta. 6 Huumausaineita ovat myös vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa tarkoitetut aineet ja valmisteet sekä psykotrooppiset aineet, joita koskee oma yleissopimuksensa. 7 Huomioon on otettava se, että kiellettyjen huumausaineiden listaa päivitetään jatkuvasti uusien huumausaineiden tullessa markkinoille, joten henkilö ei välttämättä syyllisty huumausaine rikokseen, ellei sitä ole erikseen sanktioitu lain nojalla (Praeter legem -kielto). A:n menettelyä hasiksen eli kannabistuotteen johdannaishuumeen ostamisessa, välittämisestä, myymisestä ja maahantuonnista voidaan ensinnäkin arvioida rikoslain 50 luvun 1 :n huumausainerikossäännösten perusteella: 1 Melander 2010, s Tapani 2010, s. 7 3 Nuotio & Majanen 2003, s Nuotio & Majanen 2003, s Legaliteettiperiaatteesta Melander 2010, s Huumausainelaki (1293/93) sisältää viittauksia huumausaineyleissopimukseen ja valtioneuvoston asetukseen huumausaineista 7 SopS 43/1965 ja psykotrooppisten aineiden yleissopimus SopS 60/76

7 3 Joka laittomasti 3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, 4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Menettelyä voidaan ensisijaisesti arvioida rikoslain 50 luvun 1.3 ja 1.4 mukaisesti. 3 momentissa mainittu huumausaineen salakuljetus ei edellytä henkilön itsensä salakuljettavan huumausainetta maahan, vaan riittää että hän on kuljetuttanut sitä välillisesti kuten A:n tapauksessa on tehty. 8 A:n voidaan katsoa käyttäneen 4 momentissa mainittuun levitykseen apua,, mutta A:n voidaan katsoa syyllistyneen vähintään myyntiin esitutkinnan perusteella. Syyte puolestaan on nostettava, jos todennäköisyys syyllisyydelle on suurempi kuin syyttömyydelle. A:n puolustukseksi voidaan toisaalta huomioon ottaa se, ettei huumausaineeksi luokiteltu hasis ole milloinkaan kulkenut A:n käsien kautta, joten rikosoikeudellisesti on arvioitava mahdollisuutta, voisiko huumausainerikollisuuden edistämisen tunnusmerkistö täyttyä, jossa rikosoikeudellisesti on lievempi rangaistusasteikko törkeän tekomuodon kohdalla. 9 Rikoslain 50 luvun 4.2 mukaan: Joka 2) varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen. on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tällöin A:n toimintaa on ollut rahoituksen turvaamista hasiksen ostamisella, jolloin A ei olisi syyllistynyt varsinaiseen myyntiin tai välittämiseen, eikä tällöin rikoslain 50 luvun 1 :n mukaiset tunnusmerkistöt täyttyisi. Esitutkinnassa on kuitenkin paljastunut A:n vastaanottaneen myynnistä saatuja varoja, joten pelkkä huumausainerikollisuuden edistäminen ei voi tulla kysymykseen. A:n toimintaa ei voi tarkastella myöskään pelkästään huumausaineen käyttörikoksena rikoslain 2 a :n mukaan tunnusmerkistön jäädessä puutteelliseksi, koska A ei ole milloinkaan pitänyt hallussaan 8 Tolvanen 2007, s Rikoslain mukaan törkeästä huumausainerikoksesta maksimirangaistus voi olla 10 vuotta vankeutta verrattuna törkeään huumausainerikoksen edistämiseen, joka vastaavasti on 6 vuotta.

8 4 huumausainetta ja hallussapito on käyttörikos vain silloin, kun tekijä on pitänyt hallussaan huumausainetta vain omaa käyttöä varten tai yrittänyt sitä hankkia omaan käyttöön. 10 Rikoslain 3 huumausainerikoksen valmistelusta ei sovellu A:n tapaukseen, koska A toiminta ei esitutkinnan perusteella ole ollut pelkkää valmistelua, vaan A on selkeästi ostanut ja myynyt huumausainetta. Todennäköisimmin tunnusmerkistö täyttyy rikoslain 50 luvun 1 :n 3 ja 4 momenteissa huumausainerikoksesta. Seuraavaksi täytyy arvioida, täyttääkö huumausainerikos törkeän tekomuodon ja voiko A:ta rangaista ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta. Ensin kuitenkin arvioidaan A:n menettelyä Suomen maaperällä. 2.4 A:n toiminta amfetamiinin myynnissä A:n toimintaa niin hasiksen, kuin amfetamiinin suhteen on arvioitava rikoslain 50 luvun 1 :n mukaan: se joka myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Edelleen rikoslain 50 luvun 2 :n 1 kohdan mukaan rikoksentekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rikoslain 50 luvun 5 :n mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta ja erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Säädettäessä rikoslain 50 lukua havainnollistettiin näitä eri ryhmiä käymällä läpi eri huumausaineiden käytön aiheuttamia seurauksia. Hallituksen esityksessä (180/1992) nostettiin esille heroiini, amfetamiini, kokaiini, LSD, crack ja oopium. Käsillä olevassa tapauksessa A oli saamassa haltuunsa kahden kilon erän 40 prosenttista amfetamiinia, joka luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. Vaikka A ei saanut huumausainetta konkreettisesti haltuunsa, hän on pyrkinyt hankkimaan huumausainetta ja A:n voidaan perustellusti olettaa hankkineen huumausaineen levittämistarkoitukseen. Hallituksen esityksessä (180/1992) mainittiin tilanne, jossa laajamittaiseen toimintaan pyrkinyt rikoksentekijä 10 Tolvanen 2007, s. 822

9 5 olisi jäänyt toimintansa alkumetreillä kiinni ehtimättä käsitellä vielä suurta huumemäärää, joten A:n voidaan suurella todennäköisyydellä katsoa syyllistyneen vähintään huumausainerikoksen tavalliseen tekomuotoon. Luvussa 3 arvioidaan tekomuodon törkeyttä erikseen. 2.5 B:n osuus huumausaineiden välittämisessä Rikoslain 5 luvun 3 :n rikoskumppanuus edellyttäisi kahden tai useamman yhdessä tekemää tahallista rikosta, jolloin kutakin rangaistaan rikoksen tekijänä. B kertoi epäröineensä A:n pyynnön toteuttamista, koska toimeksianto tuntui hänestä epäilyttävältä. B ei suoranaisesti tiennyt A:n huumausainekaupoista, mutta oli ihmetellyt A:n viimeisten vuosien hienoa elämäntyyliä. Kyseessä on etusijassa arvioitava näytön riittävyyttä B:n tahallisuuteen ja pohdittava rikoksen tunnusmerkistöä. Rikoslain 5 luvun 6 :n avunanto edellyttää tahallisuutta: Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä, mitä 6 luvun 8 :n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään. Rikoslain 32 luvun 5 :n kätkemisrikos edellyttäisi kätkemään, hankkimaan, ottamaan huostaansa tai välittämään toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua. Huumausaine-erää ei kuitenkaan voi lukea kätkemisrikoksessa tarkoitetuksi omaisuudeksi ja rikoskumppanuus tai avunanto taas edellyttäisi tahallisuutta mitä B:llä ei esitutkinnassa ilmitulleen aineiston perusteella ollut. B:llä on toisaalta ollut aihetta olettaa kassin sisältävän vähintään doping- aineita henkilön voimannostoharrastuksen takia, mutta todennäköisempää on ollut B:n epäilevän A:n toimien liittyvän myös huumausaineisiin, koska 1) Esitutkinnassa kävi ilmi, että A ja B tunsivat toisensa hyvin, 2) A:n elämäntyyliä ei voi selittää pelkästään doping-aineiden välityksellä, 3) A:n puheet B:lle epäonnistumisen mahdollisuudesta viittaavat vakavaan rikokseen, 4) Rikoksen tekemisen olosuhteet. Kysymys on siis näytön riittävyydestä. Mikäli lähtökohtana pidetään B:n tietämättömyyttä A:n tekemisistä ja ettei hän tiennyt kuljettamansa paketin sisältöä, kyseeseen ei voi myöskään tulla rikoslain 50 luvun 4 ja 5 :n huumausainerikoksen tai törkeän huumausainerikoksen edistäminen. Huumausainerikoksen edistämisen edellytyksenä on että henkilö, joka huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä,

10 6 tarvikkeita tai aineita tietää, niitä käytettävän huumausainerikokseen. Törkeän huumausainerikoksen edistämisen kohdalla rikoksentekijän tulisi toimia huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä. Säännöksen tarkoitus on hankaloittaa ja estää erityisesti salakuljetus- ja muiden huumeliigojen toiminnan rahoitusta. 11 Hallituksen esityksessä laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta lakiehdotuksen perusteluissa esitettiin 1 :n 2 kohtaa muutettavaksi niin, että huumausaineen kuljetuksen tai kuljetuttamisen yritys säädettäisiin rangaistavaksi. Esityksen mukaan kuljetuksen ja kuljetuttamisen yrityksen säätäminen rangaistavaksi on perusteltua, koska myös maahantuonnin ja viennin yritys on säädetty rangaistavaksi. Korkein oikeus on arvioinut olosuhdetahallisuutta ratkaisussaan KKO 2001:13. Tapauksessa A:n on säilyttäessään huumausainekassia ja luovuttaessaan sen toiselle henkilölle, kassin koon ja painon perusteella täytynyt pitää mahdollisena, että se sisälsi suurehkon määrän huumausaineita ja hänellä on siten ollut huumausainerikoksen edellyttämä tahallisuus. Ratkaisussa KKO 2006:64 tuomioistuin käsittelee kysymystä rikoksen keskeisiä olosuhteita koskevan tarkoituksellisen tietämättömyyden merkityksestä. KKO totesi, ettei tietoinen tai tarkoituksellinen tietämättömyys voi poistaa tahallisuutta tunnusmerkistöerehdystä (RL 4:1) koskevien sääntöjen nojalla. B:llä on kuitenkin ollut hallussaan huumausaine-erä, vaikkakaan se ei ole ollut hänellä hallussaan tietoisesti ja hallussapito on ollut lyhytkestoista. Tapauksessa kerrottu tilanne täyttää huumausainerikoksen tunnusmerkistön, jonka mukaan se joka pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ja jos B tiesi kassin sisältävän todennäköisesti, joko huumausaineita tai dopingaineita, voidaan A:n epäillä syyllistyneen yllytykseen rikoslain 5 luvun 5 nojalla. 2.6 Ulkomailla Suomen kansalaisena tehty rikos Toisessa rikosketjussa A on toiminut vieraan maan alueella Ruotsissa, jolloin kysytään sitä, onko Suomen viranomaisilla toimivaltaa suhteessa kansalaiseensa vieraan valtion alueella. Rikoslain mukaan huumausainerikos luokitellaan kansainväliseksi rikollisuudeksi, johon sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia (Rikoslain 1 luku 7 ). Asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta (627/1996) täsmentää 1.4 :n kohdalla huumausainerikoksen valmistelun kuuluvan Yhdistyneiden 11 Nuutila & Melander 2009, s

11 7 Kansakuntien yleissopimuksessa kansainvälisesti kriminalisoituihin rikoksiin. 12 Syynä on Dan Fränden mukaan se, että kansainvälisten rikosten erityistuntomerkkeinä on poikkeuksellinen paheksuttavuus, johon huumausainerikollisuuskin lasketaan. 13 Se, että kyseessä on ulkomailla tehty rikos, ei vaikuta A:n asemaan Suomen lainsäädännössä, Suomen kansalaisen ulkomailla tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia rikoslain 6 ja 7 mukaisesti. Huomioon on otettava myös se, että jos rikoslain 11 :ssä mainittu teko on kielletty myös Ruotsin lainsäädännön mukaan, tällöin rikoksesta ei saa tuomita enempää kuin mitä Ruotsin lainsäädännön mukaan on mahdollista tuomita. Tapauksessa otettava huomioon myös mahdollinen jo Ruotsissa aloitettu rikosprosessi A:ta vastaan (Ne bis in idem- kielto). Rikosasiaa ei saa myöskään tutkia Suomessa ilman valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, jos rikos on tehty Pohjoismaiden ulkopuolella. Tässä tapauksessa A on toiminut Ruotsissa, joten syytemääräystä ei tarvita rikoslain 1 luvun 12 nojalla, jos Ruotsissa tekopaikan asianomainen syyttäjä on esittänyt pyynnön rikoksen käsittelemisestä suomalaisessa tuomioistuimessa. A:n tapauksessa esitutkintaviranomainen päättää aloitetaanko tutkinta. 14 Mikäli katsottaisiin, että kyseessä on yrittäminen, jonka seuraus olisi syntynyt Suomessa, tai että A:n rikoksen tekeminen on alkanut jo Suomessa, voitaisiin soveltuvuus perustaa myös tekopaikkaan RL 1 luvun 10 mukaan. Tässä tapauksessa tekopaikka ja on kuitenkin Ruotsissa, eikä esitutkinnan perusteella ole näyttöä siitä, että tekeminen olisi alkanut jo Suomessa. 2.7 Huumausaineen myynnistä saadun myyntitulojen juridinen arviointi A on käyttänyt Ruotsissa ollessaan internet-palvelua huumausaineen osto- ja myyntitoiminnan rahaliikenteen hoitamiseen ja käyttänyt apunaan Sveitsiläistä pankkia sekä maksanut varat Hollantiin. Tämän jälkeen rahat, mitkä on saatu huumausaineen myynnistä, on siirretty ensin Ruotsiin ja sitten Cayman -saarille A:n tilille. Näyttönä esitutkinnassa ovat mm. A:n tilitapahtumat ja rahaliikenne siltä osin, kun pankkisalaisuus sen on sallinut. Koska A:ta voidaan todennäköisin syin epäillä syyllistyneen huumausainerikokseen, on myynnistä saadut varat hankittu rikollisin keinoin. Rikoslain 32 luvun 6.2 määrittelee rikollisin keinoin saadun edun rahanpesuksi: 12 SopS 44/94 13 Frände 2005, s Tolvanen ei vuosilukua, s. 5

12 8 Joka 2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Hallituksen esitys rikoslain muuttamiseksi koskien kyseistä rahanpesurikosta määrittelee rahanpesun seuraavasti: Rahanpesulla tarkoitetaan yleensä rikollisesta toiminnasta lähtöisin olevan varallisuuden muuntamista tai siirtämistä lailliseen tai näennäisesti lailliseen liiketoimintaan niin, että rahojen todellinen alkuperä peitetään. Koska A:n voidaan todennäköisin syin katsoa syyllistyneen huumausainerikokseen, täyttyy myös rahanpesun tunnusmerkistö tältä osin. Tämä ei hallituksen esityksen mukaan riitä, vaan rahanpesu on liitännäinen teko, joka edellyttää aina niin kutsuttua esirikosta, josta saatuun omaisuuteen tai hyötyyn rahanpesutoimet kohdistuvat. Rahanpesulla pyritään yleensä mahdollistamaan varojen riskitön käyttö, ja rahanpesu voi olla keino palauttaa rikoksella hankitut varat takaisin lailliseen tai laittomaan toimintaan. 15 Esirikos A:n tapauksessa olisi huumausainerikos ja rahanpesu siten sen liitännäisrikos. A:n voidaan jo esitutkintamateriaalin perusteella epäillä siirrelleen varoja, jotta rahojen alkuperäisyyden selvittäminen hankaloituu. Näyttönä ovat mm. vahvan pankkisalaisuuden omaava Sveitsi ja Ison- Britannian itsehallintoalue Cayman- saaret, jossa on myös voimakas pankkisalaisuus. Rikoslakia uudistettiin koskemaan myös ns. itsepesua hallituksen esityksen mukaisesti. 16 Muutos koki vastustusta etenkin mahdollisesta kaksoisrangaistavuudesta johtuen, mutta lakivaliokunta ei nähnyt tälle aihetta vaan totesi:. Itsepesun rangaistavaksi säätäminen esitetyllä tavalla ei olisi myöskään vastoin nk. ne bis in idem -kieltoa. 17 A:ta voidaan siis mahdollisesti syyttää sekä rahanpesusta, että varsinaisesta huumausainerikoksesta. Rikoslain rahanpesua koskevaan 32 luvun 6 tunnusmerkistöön lisättiin tarkoitusta koskeva lisämääre hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä, jolloin aiemmin itse tekoon osallistunut vedettiin rahanpesun tunnusmerkistön piiriin. 18 Tässä yhteydessä on korostettava laillisuusperiaatteen merkitystä: ennen itsepesun kriminalisointia tapahtunut A:n mahdollisesti tekemä rahanpesu ei täytä lain muutoksia, eikä A:ta siten voitaisi syyttää rahanpesusta 15 HE 138/2011, s HE 285/ LaVM 2/2012 vp s.3 18 Om 47/2011

13 9 laillisuusperiaatteen mukaisesti. Kuitenkin esitutkinnassa ei ole paljastunut mitään sellaista rikosvastuun poistavaa seikkaa, ettei A:ta voitaisi rahanpesusta syyttää. Rahanpesuun syyllistynyt voidaan tuomita rikoslain 6 :n mukaan menettämään saamansa tulot, jotka on laittomasti hankittu. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa koskien laajennettua hyötykonfiskaatiota, sitä on tarpeen käyttää vain törkeässä rikollisuudessa ja tapauksissa, joissa rikoksia tehdään suunnitellusti. 19 Dan Fränden mielestä konfiskaatio tulee kysymykseen vain, jos rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta HE 80/2000, s Boucht & Frände 2008, s. 273

14 10 3 TEKOMUOTOJEN TÖRKEYDEN ARVIOINTI Rikoksen törkeyden arviointi perustuu lainkirjaimen lisäksi vahvasti oikeuskäytäntöön, jossa teon törkeyttä on arvioitu kokonaisarvostelulausekkeen, sekä kvalifiointiperusteiden avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan rikostyypille yksilöidyn kvalifiointiperusteen olemassaolo (esimerkiksi huumausaineen määrän suuruus tai laatu), minkä jälkeen arvioidaan, täyttyykö myös kokonaistörkeysvaatimus. Selkeää linjaa kokonaisarvostelulausekkeen tulkinnalle ei ole mm. analogiakiellosta johtuen, vaan huumausainerikollisuudessa on tapauskohtaisesti arvioitava, täyttyykö tekomuodon törkeys lain tarkoittamalla tavalla. Rikoslain 6 luvun 3 :n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Kokonaistörkeyttä tulee arvioida aina muiden kvalifiointiperusteiden täyttymisen lisäksi, kuten korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2006:59 on tehty. A:n tapauksessa Ruotsissa olleessaan huumausainerikoksen tekomuodon törkeyttä tukee hasiksen määrä (1000 grammaa), joka nykykäytännön mukaan on katsottu suureksi, jolloin rikoslain 50 luvun 2.1 :n mukainen törkeä tekomuoto täyttyy. 21 A:n voidaan katsoa tavoitelleen tässä tapauksessa myös huomattavaa taloudellista hyötyä, joka puolestaan täyttää Rikoslain 50 luvun 2.2 :n määrittelemän teon kuvauksen. Teon törkeyden puolesta puhuu myös teon suunnitelmallisuus, joka on rikoslain 6 luvun 5 :n mukaan yleinen koventamisperuste, joka A:n tapauksessa ilmenee tyypillisenä ketjutuksena, jossa yksi hankkii, toinen välittää ja kolmas jakelee. A:n kanssa osallisena toiminut, mutta esitutkinnassa tuntemattomaksi jäänyt mies syyllistyisi todennäköisin syin huumausainerikokseen välittämällä A:n lukuun huumausainetta asiakkaille. Vuonna 2004 voimaantullut sääntely on uusi ja toi suunnitelmallisuuden laintasoiseksi koventamisperusteeksi uuden lain nojalla. 22 Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi korostettiin suunnitelmallisuuden koskevan sekä yksittäistä rikosta tai rikossarjaa. Esityksessä käy ilmi, ettei perusteen soveltamiseksi riitä lyhyt harkinta, vaan rikoksen tekemisen ja siihen tähtäävän pidempiaikaisen toiminnan pitää olla suunniteltua. 23 Hallituksen esitys noudattaa jo aiemmin omaksuttua kantaa teon harkinnanvaraisuudesta, pelkkä mielijohde ei riitä koventamisperusteeksi Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2006 pyrkii informointiohjauksella yhtenäistämään huumausainerikollisuudesta määrättäviä rangaistuksia, muut tuomioistuimet seuraavat Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytäntöä, koska huumausainerikollisuus on Helsinkiin keskittynyt. 22 Laki rikoslain muuttamisesta 515/ HE 44/2002 vp, s HE 125/1975 vp, s

15 11 Tosin pelkkä ennakkosuunnitelma ei aina oikeuskäytännön mukaan riitä koventamisperusteeksi korkeimman oikeuden mukaan. 25 A:n tapauksessa kyse on huumausainerikollisuudesta ja tunnusmerkistö itsessään voi edellyttää jo itsessään jonkinasteista suunnittelua. Tietyissä rikoksissa suunnitelmallisuus on yksi kvalifiointiperuste rangaistuksen koventamiselle. Korkein oikeus on ottanut kantaa törkeää huumausainerikosta koskevassa ratkaisussaan KKO 1999:89 seuraavasti: "A:n teon erityinen suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus ja liiketoimenomaisuus huomioon ottaen rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena". Tässä tapauksessa KKO:n mainitsema suunnitelmallisuus todennäköisesti voidaan olettaa täyttyvän, tekoa on täytynyt harkita pitkään, osoituksena mm. rahaliikenteen seuraamisen hankaloittaminen ja välikäsien käyttö. A on myös pyrkinyt hyötymään hasiksen myynnistä taloudellisesti, joten liiketoimenomaisuus todennäköisesti täyttyy. Rahanpesun törkeä tekomuoto rikoslain 7 :n mukaisesti täyttyy, jos seuraava tunnusmerkistö toteutuu: Jos rahanpesussa 1) rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Tällöin on ensinnäkin arvioitava 1 kohdassa mainittua omaisuuden arvoa: koska kyseessä on 1000 grammaa hasista on sen rahallinen arvo määriteltävä. Erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi törkeän ja tavallisen rahanpesun välillä on oikeuskäytännössä vakiintunut n euroa, mikä keskusrikospoliisin mukaan määritellään hallituksen esityksessä rahanpesusta törkeän tekomuodon rajaksi suhteessa tavalliseen tekomuotoon. 26 Hasiksen hinta on Maailman huumejärjestön mukaan Suomessa noin 10 euroa per gramma. 27 Tästä päätellen A:n myymä hasis olisi siten noin euron arvoinen, eikä rikkoisi törkeän rikosmuodon rajaa rahanpesussa. Koska rikoksella saatu omaisuus ei ole erityisen arvokasta, on törkeyttä arvioitava erityisen suunnitelmallisuuden näkökulmasta. Suunnitelmallisuus rahanpesussa viittaa hallituksen esityksen mukaan rikoskokonaisuuteen, eikä pelkästään rahanpesuteon suunnitelmallisuuteen, joka on mainittu myös törkeän rahanpesun 25 KKO 1978 II Neira 2010, s World drug report 2006, s. 1

16 12 kvalifioimisperusteena. Suunnitelmallisuus viittaa siihen, että esirikoksen ja siihen liittyvien rahanpesutoimien on oltava kiinteässä yhteydessä toisiinsa. 28 Esitutkinnassa esille tulleet seikat puoltavat tätä tulkintaa. A:n amfetamiinin välittäminen esitutkinnan tässä vaiheessa on käsiteltävä Ruotsissa tapahtuneesta hasiksen myynnistä erillään, etenkin amfetamiinin poiketessa hasiksesta huumausaineena, eikä analogiakielto rikosoikeudellisesti anna vaihtoehtoja verrata amfetamiinia ja hasista toisiinsa. Toisaalta riippuen aika- ja paikka riippuvuussuhteesta riippuen rikokset voitaisi laskea kuuluviksi yhdeksi kokonaisuudeksi ja rikoksista voitaisi pääkäsittelyssä tuomita yhteinen rangaistus. 29 Viimeisessä kappaleessa konkurrenssista lisää. Korkein oikeus on ratkaisussaan 2002:5 todennut amfetamiinin olevan tyypillisenä voimakkaan riippuvuuden aiheuttavana aineena erittäin vaarallinen huumausaine. Amfetamiinin osalta on oikeuskäytännössä yleisesti pidetty 100 grammaa törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön täyttävänä suurena määränä huumausainetta. Korkein oikeus piti kyseisessä ratkaisussaan 100 gramman määrää hyväksyttävänä lähtökohtana huumausainerikoksen törkeysasteen arvioinnissa. Rikoslain 50 luvun esitöiden mukaan törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistötekijänä oleva huumausaineen suuri määrä vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. 30 Huumausaineen suurta määrää ei voida ilmaista täsmällisesti painoyksiköissä. Se vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. Määrän arvioinnissa ja eri aineiden keskinäisessä vertailussa on oikeuskäytännössä käytetty mittarina huumausaineen yleisesti tunnettua käyttöannostusta. Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 2002:1 A oli tuonut maahan myyntitarkoituksessa 840 kappaletta 8 milligramman Subutex- tablettia. Esitutkinnan mukaan erästä sai suun kautta nieltynä vähintään 840 käyttöannosta ja liuotettuna suonensisäisesti käytettynä 3360 kerta-annosta. Rikoksen kohteena oli suuri määrä huumausainetta ja A oli tavoitellut rikoksellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Yksi tapa suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa onkin kyseisestä erästä saatavien tavanmukaisten kerta-annosten laskeminen. Käsillä olevassa tapauksessa A oli ollut saamassa myyntiin kaksi kiloa 28 HE 138/ Tapani 2010, s HE 180/1992

17 13 amfetamiinia, jonka käyttövahvuudeksi oli todettu tavallisesti noin 25 prosenttia ja 25-prosenttisen amfetamiinin käyttöannokseksi on todettu aiemmin noin 0,2 grammaa. Kysymyksessä on siten ollut pitoisuudeltaan vahva huumausaine-erä, josta olisi saatu levitykseen ja käyttöön erittäin suuri määrä kerta-annoksia. Huumekaupasta saatava taloudellinen hyöty riippuu aineen pitoisuudesta, koska väkevästä huumausaineesta voidaan laimentamalla saada suurempi määrä myytävää huumausainetta. Euroopan huumevalvonta keskuksen tilastojen mukaan amfetamiinin keskihinta grammaa kohden on noin 29 euroa Ruotsissa. 31 Näin A:n omistaman amfetamiinin arvo olisi lähes euroa. Näin isoa huumausainemäärää ei voi pitää pelkästään omaan käyttöön tarkoitetuksi ja taloudellinen hyöty olisi merkittävä. Näillä tosiseikoilla voidaan A:n epäillä syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen hankittuaan kaksi kiloa erittäin vaaralliseksi luokiteltua huumausainetta levittämistarkoitukseen ja kahta kiloa amfetamiinia voidaan ehdottomasti pitää vähäistä suurempana määränä. 31 EMCDDA tilasto on vuodelta 2002, Suomessa liikkuvan amfetamiinin hintaa ei ole saatavilla.

18 14 4 YHTEENVETO JA KONKURRENSSI A:n voidaan katsoa syyllistyneen suurella todennäköisyydellä törkeään huumausainerikokseen, sekä Suomessa, että Ruotsissa, tähän liittyvään rahanpesuun tavallisessa tekomuodossa sekä yllytykseen. B:tä voidaan epäillä huumausainerikoksesta koskien välittämisestä ja hallussapitoa. A:n tapauksessa samaan huumausaine-erään kohdistuvat voidaan yhdistää teot katsomalla ne yhdeksi rikokseksi, mutta sääntö ei ole poikkeukseton, koska tapahtumien välillä on saattanut kulua aikaa tai kutakin tekoa on harkittu erikseen ilman kokonaisuutta, vahva presumptio tosin puoltaa yhdeksi rikokseksi katsomista. Jos tässä tapauksessa A:ta syytettäisiin kahdesta huumausainerikoksesta eri tekotavoilla, voitaisiin konkurrenssia harkita ajallisesta ja paikallisesta yhteydestä riippuen. 32 Kyse on prosessiekonominen toimenpide. Kysymys on siis yhteen tai useaan huumausainerään kohdistuneista useammasta tekotavasta, jotka arvostellaan yhtenä huumausainerikoksena, joko normaalina tekona (RL 50.1 ) tai ostetun hasiksen suuren määrän huomioon ottaen törkeänä tekomuotona RL 50.2 mukaan. Myös amfetamiinin myyminen voitaisi tietyssä tilanteessa ohjata konkurrenssin piiriin. Tätä katsantokantaa tukee Korkeimman oikeuden omaksuma käytäntö, jonka mukaan yhteen huumausaine-erään kohdistuvia tekoja pidetään yhtenä rikoksena. 33 Kyse on ensinnäkin tekomuodoista ja tavoista. Jos A:n katsottaisi syyllistyneen toisaalta huumausainerikollisuuden edistämiseen rikoslain 50 luvun 4 :n nojalla, ei konkurrenssia voitaisi ehkä käyttää, koska huumausainerikoksesta on säädetty kovempi rangaistus törkeässä tekomuodossaan. 32 Tolvanen 2007, s ks. KKO 1997:117 ja KKO 1977 II 47