Rikosoikeus. Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus Henri Tanskanen Esko Salo Matti Tolvanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikosoikeus. Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus 31.1.2013 Henri Tanskanen 176549 Esko Salo 242505 Matti Tolvanen"

Transkriptio

1 Rikosoikeus Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus Henri Tanskanen Esko Salo Matti Tolvanen

2 II SISÄLLYS SISÄLLYS... II LÄHTEET... III 1 ASIAN TAUSTA JA RATKAISTAVANA OLEVAT KYSYMYKSET RIKOKSEN MÄÄRITTELY JA NÄYTÖN ARVIOINTI Rikoksen määrittely ja A:n toiminta Ruotsissa A:n toiminta amfetamiinin myynnissä B:n osuus huumausaineiden välittämisessä Ulkomailla Suomen kansalaisena tehty rikos Huumausaineen myynnistä saadun myyntitulojen juridinen arviointi TEKOMUOTOJEN TÖRKEYDEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA KONKURRENSSI... 14

3 III LÄHTEET KIRJALLISUUS Boucht, Johan Frände, Dan. SUOMEN RIKOSOIKEUS. Rikosoikeuden yleisten oppien perusteet. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 17/2008. Tampereen yliopistopaino Oy Juvens Print, Tampere Frände, Dan. Yleinen rikosoikeus. Edita Publishing Oy, Helsinki 2005 Melander, Sakari. Rikosoikeus 2010-luvulla. Yliopistopaino. Helsinki Neira, Taina Perämaa, Juha Vasara, Pekka Nousiainen, Anna. Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä V. Keskusrikospoliisi. Rahanpesun selvittelykeskus. Vantaa Nuotio, Kimmo Majanen, Martti. Rikosoikeuden poluilla. Hakapaino Oy, Helsinki Nuutila, Ari-Matti Melander, Kimmo. Rikosoikeus. WSOYpro. Helsinki Tapani, Jussi. Rikosvastuun perusteet. Painosalama Oy. Turku Tolvanen, Matti. Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Luentomateriaali. Tolvanen, Matti: Huumausainerikokset. Teoksessa Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlber, Markus: Keskeiset rikokset. Edita Publishing Oy, Helsinki VIRALLISLÄHTEET HE 125/1975 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle Rikoslain 6 luvun ja siihen liittyvien säännösten muuttamisesta. HE 180/1992 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain täydentämisestä huumausainerikoksia koskevilla säännöksillä HE 80/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 138/2011 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta. LaVM 2/2012 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 138/2011 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta. OM 47/2011. Rahanpesuun liittyvän itsepesun kriminalisointi. Lausuntokooste. Helsinki 2011.

4 IV INTERNET-LÄHTEET Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke. Huumetyöryhmä. Rangaistuskäytännön yhtenäisyys koskien huumausaine-, lääke- ja dopingrikoksia. Helsinki [http://www.oikeus.fi/uploads/roevng_1.pdf] ( ). World Drug Report. Volume 2. Statistics. Cannabis: Wholesale, street prices and purity levels [http://www.unodc.org/pdf/wdr_2006/wdr2006_chap5_cannabis.pdf] ( ). European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Table Markets-14. Price of different illicit drugs at retail level, Part (i) Minimum, maximum and average price in euro. [http://stats04.emcdda.europa.eu/html.cfm/index5382en.html]( ). OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus KKO 1977 II 47 KKO 1978 II 104 KKO 1997:117 KKO 1999:89 KKO 2001:13 KKO 2002:5 KKO 2005:62 KKO 2006:59 KKO 2006:64 Hovioikeus Helsingin HO 2002:1 A

5 1 1 ASIAN TAUSTA JA RATKAISTAVANA OLEVAT KYSYMYKSET A oli ollut saamassa erän amfetamiinia myyntiin. Aineen toimittaja oli kätkenyt huumausainepaketin maastossa olevaan hylättyyn latoon ja A:lla oli ollut hallussaan karttapiirros, johon ladon sijainti oli merkitty. A epäili poliisin seuraavan hänen liikkeitään ja pyysi hyvin tuntemansa suunnistusta harrastavan B:n käymään ladossa ja noutamaan siellä olevan paketin sekä toimittamaan paketin rautatieaseman säilytyslokeroon. A oli kertonut B:lle, että häneen otettaisiin myöhemmin yhteyttä ja kerrottaisiin kenelle B:n pitäisi lokeron avain luovuttaa. B oli epäröinyt A:n pyynnön toteuttamista, koska toimeksianto oli tuntunut epäilyttävältä. B ei ollut suoranaisesti tiennyt A:n huumausainekaupoista, mutta oli ihmetellyt A:n viimeisten vuosien hienoa elämäntyyliä. Poliisin saatua vihiä B:n toiminnasta B pidätettiin. B kertoo tutkinnassa ymmärtäneensä paketin sisältävän jotain laitonta, mutta oli pitänyt todennäköisimpänä paketin sisältävän A:n voimanostoharrastuksen vuoksi dopingaineita. Esitutkinnassa selvisi paketissa olleen kaksi kiloa 40 prosenttista amfetamiinia. Esitutkinnassa oli tullut ilmi A:ta koskeva rikosasia, jonka takia A:ta epäillään yhdestä tai useammasta Ruotsin maaperällä tapahtuneesta rikoksesta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan henkilö A oli Ruotsissa käydessään tilannut internetin välityksellä kilon verran hasista Hollannista. Maksu oli tapahtunut Ruotsissa internetin kautta Sveitsiläiseen pankkiin. Tämän jälkeen huumausaine oli toimitettu tuntemattoman henkilön välityksellä usealla eri asiakkaalle Ruotsiin. A on Suomen kansalainen. Huume-erästä saadut tulot on maksettu Ruotsista A:n tilille Cayman- saarille. Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, voidaanko A:ta syyttää Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuneesta rikoksesta ja mihin rikoksiin A:n voidaan epäillä syyllistyneen Suomen rajojen ulkoja sisäpuolella. Rikoksen tunnusmerkistön ja tekomuotojen arvioinnissa on puolestaan otettava huomioon asiassa esitetty näyttö, yleiset opit, oikeuskäytäntö, lain esityöt ja ennen kaikkea laki. Asiassa on myös ratkaistava B:n rikosoikeudellinen asema.

6 2 2 RIKOKSEN MÄÄRITTELY JA NÄYTÖN ARVIOINTI 2.1 Rikoksen määrittely ja A:n toiminta Ruotsissa Rikos on tunnusmerkistön mukaisesti oikeudenvastainen tekijässään syyllisyyttä osoittava teko: se on jaettavissa Sakari Melanderin mukaan kolmeen osaan 1) Tunnusmerkistön mukaisuuteen, 2) oikeudenvastaisuuteen, 3) syyllisyyteen. 1 Myös Jussi Tapani käyttää samaa rikosoikeuden tunnusmerkistöä, mutta korostaa myös tahallisuutta yleisenä edellytyksenä. 2 Jotta A:ta ja B:tä voitaisiin epäillä rikoksesta, on heidän täytettävä toiminnassaan kaikki kriteerit, tämän lisäksi heidän on oltava syyntakeisia. 3 Nämä seikat perustavat rikoslain 3 luvun ytimen rangaistusvastuun perustavista seikoista. A:n tapauksessa esitutkinnassa ei ole viittauksia syyntakeettomuudesta, vaan tekoja on pohdittava pikemminkin dolus determinatus- näkökulmasta eli ovatko teot olleet harkittuja ja suunnitelmallisia. 4 Henkilö A:n epäillään syyllistyneen esitutkinnan perusteella huumausainerikoksiin, mutta tarkka rikoksen määrittely siitä, mistä A:ta voisi syyttää on avoin. Laillisuusperiaatteen mukaisesti A:n saa katsoa syyllistyneeksi rikokseen vain sellaisen teon perusteella, joka on säädetty rangaistavaksi tekohetkellä. 5 Koska kyseessä ovat huumausaineet ovat ne syytä määritellä rikosoikeudellisesti: rikoslain 50 luvun 5 :n 1 momentin mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta. 6 Huumausaineita ovat myös vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa tarkoitetut aineet ja valmisteet sekä psykotrooppiset aineet, joita koskee oma yleissopimuksensa. 7 Huomioon on otettava se, että kiellettyjen huumausaineiden listaa päivitetään jatkuvasti uusien huumausaineiden tullessa markkinoille, joten henkilö ei välttämättä syyllisty huumausaine rikokseen, ellei sitä ole erikseen sanktioitu lain nojalla (Praeter legem -kielto). A:n menettelyä hasiksen eli kannabistuotteen johdannaishuumeen ostamisessa, välittämisestä, myymisestä ja maahantuonnista voidaan ensinnäkin arvioida rikoslain 50 luvun 1 :n huumausainerikossäännösten perusteella: 1 Melander 2010, s Tapani 2010, s. 7 3 Nuotio & Majanen 2003, s Nuotio & Majanen 2003, s Legaliteettiperiaatteesta Melander 2010, s Huumausainelaki (1293/93) sisältää viittauksia huumausaineyleissopimukseen ja valtioneuvoston asetukseen huumausaineista 7 SopS 43/1965 ja psykotrooppisten aineiden yleissopimus SopS 60/76

7 3 Joka laittomasti 3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, 4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Menettelyä voidaan ensisijaisesti arvioida rikoslain 50 luvun 1.3 ja 1.4 mukaisesti. 3 momentissa mainittu huumausaineen salakuljetus ei edellytä henkilön itsensä salakuljettavan huumausainetta maahan, vaan riittää että hän on kuljetuttanut sitä välillisesti kuten A:n tapauksessa on tehty. 8 A:n voidaan katsoa käyttäneen 4 momentissa mainittuun levitykseen apua,, mutta A:n voidaan katsoa syyllistyneen vähintään myyntiin esitutkinnan perusteella. Syyte puolestaan on nostettava, jos todennäköisyys syyllisyydelle on suurempi kuin syyttömyydelle. A:n puolustukseksi voidaan toisaalta huomioon ottaa se, ettei huumausaineeksi luokiteltu hasis ole milloinkaan kulkenut A:n käsien kautta, joten rikosoikeudellisesti on arvioitava mahdollisuutta, voisiko huumausainerikollisuuden edistämisen tunnusmerkistö täyttyä, jossa rikosoikeudellisesti on lievempi rangaistusasteikko törkeän tekomuodon kohdalla. 9 Rikoslain 50 luvun 4.2 mukaan: Joka 2) varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen. on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tällöin A:n toimintaa on ollut rahoituksen turvaamista hasiksen ostamisella, jolloin A ei olisi syyllistynyt varsinaiseen myyntiin tai välittämiseen, eikä tällöin rikoslain 50 luvun 1 :n mukaiset tunnusmerkistöt täyttyisi. Esitutkinnassa on kuitenkin paljastunut A:n vastaanottaneen myynnistä saatuja varoja, joten pelkkä huumausainerikollisuuden edistäminen ei voi tulla kysymykseen. A:n toimintaa ei voi tarkastella myöskään pelkästään huumausaineen käyttörikoksena rikoslain 2 a :n mukaan tunnusmerkistön jäädessä puutteelliseksi, koska A ei ole milloinkaan pitänyt hallussaan 8 Tolvanen 2007, s Rikoslain mukaan törkeästä huumausainerikoksesta maksimirangaistus voi olla 10 vuotta vankeutta verrattuna törkeään huumausainerikoksen edistämiseen, joka vastaavasti on 6 vuotta.

8 4 huumausainetta ja hallussapito on käyttörikos vain silloin, kun tekijä on pitänyt hallussaan huumausainetta vain omaa käyttöä varten tai yrittänyt sitä hankkia omaan käyttöön. 10 Rikoslain 3 huumausainerikoksen valmistelusta ei sovellu A:n tapaukseen, koska A toiminta ei esitutkinnan perusteella ole ollut pelkkää valmistelua, vaan A on selkeästi ostanut ja myynyt huumausainetta. Todennäköisimmin tunnusmerkistö täyttyy rikoslain 50 luvun 1 :n 3 ja 4 momenteissa huumausainerikoksesta. Seuraavaksi täytyy arvioida, täyttääkö huumausainerikos törkeän tekomuodon ja voiko A:ta rangaista ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta. Ensin kuitenkin arvioidaan A:n menettelyä Suomen maaperällä. 2.4 A:n toiminta amfetamiinin myynnissä A:n toimintaa niin hasiksen, kuin amfetamiinin suhteen on arvioitava rikoslain 50 luvun 1 :n mukaan: se joka myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Edelleen rikoslain 50 luvun 2 :n 1 kohdan mukaan rikoksentekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rikoslain 50 luvun 5 :n mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta ja erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Säädettäessä rikoslain 50 lukua havainnollistettiin näitä eri ryhmiä käymällä läpi eri huumausaineiden käytön aiheuttamia seurauksia. Hallituksen esityksessä (180/1992) nostettiin esille heroiini, amfetamiini, kokaiini, LSD, crack ja oopium. Käsillä olevassa tapauksessa A oli saamassa haltuunsa kahden kilon erän 40 prosenttista amfetamiinia, joka luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. Vaikka A ei saanut huumausainetta konkreettisesti haltuunsa, hän on pyrkinyt hankkimaan huumausainetta ja A:n voidaan perustellusti olettaa hankkineen huumausaineen levittämistarkoitukseen. Hallituksen esityksessä (180/1992) mainittiin tilanne, jossa laajamittaiseen toimintaan pyrkinyt rikoksentekijä 10 Tolvanen 2007, s. 822

9 5 olisi jäänyt toimintansa alkumetreillä kiinni ehtimättä käsitellä vielä suurta huumemäärää, joten A:n voidaan suurella todennäköisyydellä katsoa syyllistyneen vähintään huumausainerikoksen tavalliseen tekomuotoon. Luvussa 3 arvioidaan tekomuodon törkeyttä erikseen. 2.5 B:n osuus huumausaineiden välittämisessä Rikoslain 5 luvun 3 :n rikoskumppanuus edellyttäisi kahden tai useamman yhdessä tekemää tahallista rikosta, jolloin kutakin rangaistaan rikoksen tekijänä. B kertoi epäröineensä A:n pyynnön toteuttamista, koska toimeksianto tuntui hänestä epäilyttävältä. B ei suoranaisesti tiennyt A:n huumausainekaupoista, mutta oli ihmetellyt A:n viimeisten vuosien hienoa elämäntyyliä. Kyseessä on etusijassa arvioitava näytön riittävyyttä B:n tahallisuuteen ja pohdittava rikoksen tunnusmerkistöä. Rikoslain 5 luvun 6 :n avunanto edellyttää tahallisuutta: Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä, mitä 6 luvun 8 :n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään. Rikoslain 32 luvun 5 :n kätkemisrikos edellyttäisi kätkemään, hankkimaan, ottamaan huostaansa tai välittämään toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua. Huumausaine-erää ei kuitenkaan voi lukea kätkemisrikoksessa tarkoitetuksi omaisuudeksi ja rikoskumppanuus tai avunanto taas edellyttäisi tahallisuutta mitä B:llä ei esitutkinnassa ilmitulleen aineiston perusteella ollut. B:llä on toisaalta ollut aihetta olettaa kassin sisältävän vähintään doping- aineita henkilön voimannostoharrastuksen takia, mutta todennäköisempää on ollut B:n epäilevän A:n toimien liittyvän myös huumausaineisiin, koska 1) Esitutkinnassa kävi ilmi, että A ja B tunsivat toisensa hyvin, 2) A:n elämäntyyliä ei voi selittää pelkästään doping-aineiden välityksellä, 3) A:n puheet B:lle epäonnistumisen mahdollisuudesta viittaavat vakavaan rikokseen, 4) Rikoksen tekemisen olosuhteet. Kysymys on siis näytön riittävyydestä. Mikäli lähtökohtana pidetään B:n tietämättömyyttä A:n tekemisistä ja ettei hän tiennyt kuljettamansa paketin sisältöä, kyseeseen ei voi myöskään tulla rikoslain 50 luvun 4 ja 5 :n huumausainerikoksen tai törkeän huumausainerikoksen edistäminen. Huumausainerikoksen edistämisen edellytyksenä on että henkilö, joka huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä,

10 6 tarvikkeita tai aineita tietää, niitä käytettävän huumausainerikokseen. Törkeän huumausainerikoksen edistämisen kohdalla rikoksentekijän tulisi toimia huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä. Säännöksen tarkoitus on hankaloittaa ja estää erityisesti salakuljetus- ja muiden huumeliigojen toiminnan rahoitusta. 11 Hallituksen esityksessä laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta lakiehdotuksen perusteluissa esitettiin 1 :n 2 kohtaa muutettavaksi niin, että huumausaineen kuljetuksen tai kuljetuttamisen yritys säädettäisiin rangaistavaksi. Esityksen mukaan kuljetuksen ja kuljetuttamisen yrityksen säätäminen rangaistavaksi on perusteltua, koska myös maahantuonnin ja viennin yritys on säädetty rangaistavaksi. Korkein oikeus on arvioinut olosuhdetahallisuutta ratkaisussaan KKO 2001:13. Tapauksessa A:n on säilyttäessään huumausainekassia ja luovuttaessaan sen toiselle henkilölle, kassin koon ja painon perusteella täytynyt pitää mahdollisena, että se sisälsi suurehkon määrän huumausaineita ja hänellä on siten ollut huumausainerikoksen edellyttämä tahallisuus. Ratkaisussa KKO 2006:64 tuomioistuin käsittelee kysymystä rikoksen keskeisiä olosuhteita koskevan tarkoituksellisen tietämättömyyden merkityksestä. KKO totesi, ettei tietoinen tai tarkoituksellinen tietämättömyys voi poistaa tahallisuutta tunnusmerkistöerehdystä (RL 4:1) koskevien sääntöjen nojalla. B:llä on kuitenkin ollut hallussaan huumausaine-erä, vaikkakaan se ei ole ollut hänellä hallussaan tietoisesti ja hallussapito on ollut lyhytkestoista. Tapauksessa kerrottu tilanne täyttää huumausainerikoksen tunnusmerkistön, jonka mukaan se joka pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ja jos B tiesi kassin sisältävän todennäköisesti, joko huumausaineita tai dopingaineita, voidaan A:n epäillä syyllistyneen yllytykseen rikoslain 5 luvun 5 nojalla. 2.6 Ulkomailla Suomen kansalaisena tehty rikos Toisessa rikosketjussa A on toiminut vieraan maan alueella Ruotsissa, jolloin kysytään sitä, onko Suomen viranomaisilla toimivaltaa suhteessa kansalaiseensa vieraan valtion alueella. Rikoslain mukaan huumausainerikos luokitellaan kansainväliseksi rikollisuudeksi, johon sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia (Rikoslain 1 luku 7 ). Asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta (627/1996) täsmentää 1.4 :n kohdalla huumausainerikoksen valmistelun kuuluvan Yhdistyneiden 11 Nuutila & Melander 2009, s

11 7 Kansakuntien yleissopimuksessa kansainvälisesti kriminalisoituihin rikoksiin. 12 Syynä on Dan Fränden mukaan se, että kansainvälisten rikosten erityistuntomerkkeinä on poikkeuksellinen paheksuttavuus, johon huumausainerikollisuuskin lasketaan. 13 Se, että kyseessä on ulkomailla tehty rikos, ei vaikuta A:n asemaan Suomen lainsäädännössä, Suomen kansalaisen ulkomailla tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia rikoslain 6 ja 7 mukaisesti. Huomioon on otettava myös se, että jos rikoslain 11 :ssä mainittu teko on kielletty myös Ruotsin lainsäädännön mukaan, tällöin rikoksesta ei saa tuomita enempää kuin mitä Ruotsin lainsäädännön mukaan on mahdollista tuomita. Tapauksessa otettava huomioon myös mahdollinen jo Ruotsissa aloitettu rikosprosessi A:ta vastaan (Ne bis in idem- kielto). Rikosasiaa ei saa myöskään tutkia Suomessa ilman valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, jos rikos on tehty Pohjoismaiden ulkopuolella. Tässä tapauksessa A on toiminut Ruotsissa, joten syytemääräystä ei tarvita rikoslain 1 luvun 12 nojalla, jos Ruotsissa tekopaikan asianomainen syyttäjä on esittänyt pyynnön rikoksen käsittelemisestä suomalaisessa tuomioistuimessa. A:n tapauksessa esitutkintaviranomainen päättää aloitetaanko tutkinta. 14 Mikäli katsottaisiin, että kyseessä on yrittäminen, jonka seuraus olisi syntynyt Suomessa, tai että A:n rikoksen tekeminen on alkanut jo Suomessa, voitaisiin soveltuvuus perustaa myös tekopaikkaan RL 1 luvun 10 mukaan. Tässä tapauksessa tekopaikka ja on kuitenkin Ruotsissa, eikä esitutkinnan perusteella ole näyttöä siitä, että tekeminen olisi alkanut jo Suomessa. 2.7 Huumausaineen myynnistä saadun myyntitulojen juridinen arviointi A on käyttänyt Ruotsissa ollessaan internet-palvelua huumausaineen osto- ja myyntitoiminnan rahaliikenteen hoitamiseen ja käyttänyt apunaan Sveitsiläistä pankkia sekä maksanut varat Hollantiin. Tämän jälkeen rahat, mitkä on saatu huumausaineen myynnistä, on siirretty ensin Ruotsiin ja sitten Cayman -saarille A:n tilille. Näyttönä esitutkinnassa ovat mm. A:n tilitapahtumat ja rahaliikenne siltä osin, kun pankkisalaisuus sen on sallinut. Koska A:ta voidaan todennäköisin syin epäillä syyllistyneen huumausainerikokseen, on myynnistä saadut varat hankittu rikollisin keinoin. Rikoslain 32 luvun 6.2 määrittelee rikollisin keinoin saadun edun rahanpesuksi: 12 SopS 44/94 13 Frände 2005, s Tolvanen ei vuosilukua, s. 5

12 8 Joka 2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Hallituksen esitys rikoslain muuttamiseksi koskien kyseistä rahanpesurikosta määrittelee rahanpesun seuraavasti: Rahanpesulla tarkoitetaan yleensä rikollisesta toiminnasta lähtöisin olevan varallisuuden muuntamista tai siirtämistä lailliseen tai näennäisesti lailliseen liiketoimintaan niin, että rahojen todellinen alkuperä peitetään. Koska A:n voidaan todennäköisin syin katsoa syyllistyneen huumausainerikokseen, täyttyy myös rahanpesun tunnusmerkistö tältä osin. Tämä ei hallituksen esityksen mukaan riitä, vaan rahanpesu on liitännäinen teko, joka edellyttää aina niin kutsuttua esirikosta, josta saatuun omaisuuteen tai hyötyyn rahanpesutoimet kohdistuvat. Rahanpesulla pyritään yleensä mahdollistamaan varojen riskitön käyttö, ja rahanpesu voi olla keino palauttaa rikoksella hankitut varat takaisin lailliseen tai laittomaan toimintaan. 15 Esirikos A:n tapauksessa olisi huumausainerikos ja rahanpesu siten sen liitännäisrikos. A:n voidaan jo esitutkintamateriaalin perusteella epäillä siirrelleen varoja, jotta rahojen alkuperäisyyden selvittäminen hankaloituu. Näyttönä ovat mm. vahvan pankkisalaisuuden omaava Sveitsi ja Ison- Britannian itsehallintoalue Cayman- saaret, jossa on myös voimakas pankkisalaisuus. Rikoslakia uudistettiin koskemaan myös ns. itsepesua hallituksen esityksen mukaisesti. 16 Muutos koki vastustusta etenkin mahdollisesta kaksoisrangaistavuudesta johtuen, mutta lakivaliokunta ei nähnyt tälle aihetta vaan totesi:. Itsepesun rangaistavaksi säätäminen esitetyllä tavalla ei olisi myöskään vastoin nk. ne bis in idem -kieltoa. 17 A:ta voidaan siis mahdollisesti syyttää sekä rahanpesusta, että varsinaisesta huumausainerikoksesta. Rikoslain rahanpesua koskevaan 32 luvun 6 tunnusmerkistöön lisättiin tarkoitusta koskeva lisämääre hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä, jolloin aiemmin itse tekoon osallistunut vedettiin rahanpesun tunnusmerkistön piiriin. 18 Tässä yhteydessä on korostettava laillisuusperiaatteen merkitystä: ennen itsepesun kriminalisointia tapahtunut A:n mahdollisesti tekemä rahanpesu ei täytä lain muutoksia, eikä A:ta siten voitaisi syyttää rahanpesusta 15 HE 138/2011, s HE 285/ LaVM 2/2012 vp s.3 18 Om 47/2011

13 9 laillisuusperiaatteen mukaisesti. Kuitenkin esitutkinnassa ei ole paljastunut mitään sellaista rikosvastuun poistavaa seikkaa, ettei A:ta voitaisi rahanpesusta syyttää. Rahanpesuun syyllistynyt voidaan tuomita rikoslain 6 :n mukaan menettämään saamansa tulot, jotka on laittomasti hankittu. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa koskien laajennettua hyötykonfiskaatiota, sitä on tarpeen käyttää vain törkeässä rikollisuudessa ja tapauksissa, joissa rikoksia tehdään suunnitellusti. 19 Dan Fränden mielestä konfiskaatio tulee kysymykseen vain, jos rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta HE 80/2000, s Boucht & Frände 2008, s. 273

14 10 3 TEKOMUOTOJEN TÖRKEYDEN ARVIOINTI Rikoksen törkeyden arviointi perustuu lainkirjaimen lisäksi vahvasti oikeuskäytäntöön, jossa teon törkeyttä on arvioitu kokonaisarvostelulausekkeen, sekä kvalifiointiperusteiden avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan rikostyypille yksilöidyn kvalifiointiperusteen olemassaolo (esimerkiksi huumausaineen määrän suuruus tai laatu), minkä jälkeen arvioidaan, täyttyykö myös kokonaistörkeysvaatimus. Selkeää linjaa kokonaisarvostelulausekkeen tulkinnalle ei ole mm. analogiakiellosta johtuen, vaan huumausainerikollisuudessa on tapauskohtaisesti arvioitava, täyttyykö tekomuodon törkeys lain tarkoittamalla tavalla. Rikoslain 6 luvun 3 :n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Kokonaistörkeyttä tulee arvioida aina muiden kvalifiointiperusteiden täyttymisen lisäksi, kuten korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2006:59 on tehty. A:n tapauksessa Ruotsissa olleessaan huumausainerikoksen tekomuodon törkeyttä tukee hasiksen määrä (1000 grammaa), joka nykykäytännön mukaan on katsottu suureksi, jolloin rikoslain 50 luvun 2.1 :n mukainen törkeä tekomuoto täyttyy. 21 A:n voidaan katsoa tavoitelleen tässä tapauksessa myös huomattavaa taloudellista hyötyä, joka puolestaan täyttää Rikoslain 50 luvun 2.2 :n määrittelemän teon kuvauksen. Teon törkeyden puolesta puhuu myös teon suunnitelmallisuus, joka on rikoslain 6 luvun 5 :n mukaan yleinen koventamisperuste, joka A:n tapauksessa ilmenee tyypillisenä ketjutuksena, jossa yksi hankkii, toinen välittää ja kolmas jakelee. A:n kanssa osallisena toiminut, mutta esitutkinnassa tuntemattomaksi jäänyt mies syyllistyisi todennäköisin syin huumausainerikokseen välittämällä A:n lukuun huumausainetta asiakkaille. Vuonna 2004 voimaantullut sääntely on uusi ja toi suunnitelmallisuuden laintasoiseksi koventamisperusteeksi uuden lain nojalla. 22 Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi korostettiin suunnitelmallisuuden koskevan sekä yksittäistä rikosta tai rikossarjaa. Esityksessä käy ilmi, ettei perusteen soveltamiseksi riitä lyhyt harkinta, vaan rikoksen tekemisen ja siihen tähtäävän pidempiaikaisen toiminnan pitää olla suunniteltua. 23 Hallituksen esitys noudattaa jo aiemmin omaksuttua kantaa teon harkinnanvaraisuudesta, pelkkä mielijohde ei riitä koventamisperusteeksi Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2006 pyrkii informointiohjauksella yhtenäistämään huumausainerikollisuudesta määrättäviä rangaistuksia, muut tuomioistuimet seuraavat Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytäntöä, koska huumausainerikollisuus on Helsinkiin keskittynyt. 22 Laki rikoslain muuttamisesta 515/ HE 44/2002 vp, s HE 125/1975 vp, s

15 11 Tosin pelkkä ennakkosuunnitelma ei aina oikeuskäytännön mukaan riitä koventamisperusteeksi korkeimman oikeuden mukaan. 25 A:n tapauksessa kyse on huumausainerikollisuudesta ja tunnusmerkistö itsessään voi edellyttää jo itsessään jonkinasteista suunnittelua. Tietyissä rikoksissa suunnitelmallisuus on yksi kvalifiointiperuste rangaistuksen koventamiselle. Korkein oikeus on ottanut kantaa törkeää huumausainerikosta koskevassa ratkaisussaan KKO 1999:89 seuraavasti: "A:n teon erityinen suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus ja liiketoimenomaisuus huomioon ottaen rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena". Tässä tapauksessa KKO:n mainitsema suunnitelmallisuus todennäköisesti voidaan olettaa täyttyvän, tekoa on täytynyt harkita pitkään, osoituksena mm. rahaliikenteen seuraamisen hankaloittaminen ja välikäsien käyttö. A on myös pyrkinyt hyötymään hasiksen myynnistä taloudellisesti, joten liiketoimenomaisuus todennäköisesti täyttyy. Rahanpesun törkeä tekomuoto rikoslain 7 :n mukaisesti täyttyy, jos seuraava tunnusmerkistö toteutuu: Jos rahanpesussa 1) rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Tällöin on ensinnäkin arvioitava 1 kohdassa mainittua omaisuuden arvoa: koska kyseessä on 1000 grammaa hasista on sen rahallinen arvo määriteltävä. Erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi törkeän ja tavallisen rahanpesun välillä on oikeuskäytännössä vakiintunut n euroa, mikä keskusrikospoliisin mukaan määritellään hallituksen esityksessä rahanpesusta törkeän tekomuodon rajaksi suhteessa tavalliseen tekomuotoon. 26 Hasiksen hinta on Maailman huumejärjestön mukaan Suomessa noin 10 euroa per gramma. 27 Tästä päätellen A:n myymä hasis olisi siten noin euron arvoinen, eikä rikkoisi törkeän rikosmuodon rajaa rahanpesussa. Koska rikoksella saatu omaisuus ei ole erityisen arvokasta, on törkeyttä arvioitava erityisen suunnitelmallisuuden näkökulmasta. Suunnitelmallisuus rahanpesussa viittaa hallituksen esityksen mukaan rikoskokonaisuuteen, eikä pelkästään rahanpesuteon suunnitelmallisuuteen, joka on mainittu myös törkeän rahanpesun 25 KKO 1978 II Neira 2010, s World drug report 2006, s. 1

16 12 kvalifioimisperusteena. Suunnitelmallisuus viittaa siihen, että esirikoksen ja siihen liittyvien rahanpesutoimien on oltava kiinteässä yhteydessä toisiinsa. 28 Esitutkinnassa esille tulleet seikat puoltavat tätä tulkintaa. A:n amfetamiinin välittäminen esitutkinnan tässä vaiheessa on käsiteltävä Ruotsissa tapahtuneesta hasiksen myynnistä erillään, etenkin amfetamiinin poiketessa hasiksesta huumausaineena, eikä analogiakielto rikosoikeudellisesti anna vaihtoehtoja verrata amfetamiinia ja hasista toisiinsa. Toisaalta riippuen aika- ja paikka riippuvuussuhteesta riippuen rikokset voitaisi laskea kuuluviksi yhdeksi kokonaisuudeksi ja rikoksista voitaisi pääkäsittelyssä tuomita yhteinen rangaistus. 29 Viimeisessä kappaleessa konkurrenssista lisää. Korkein oikeus on ratkaisussaan 2002:5 todennut amfetamiinin olevan tyypillisenä voimakkaan riippuvuuden aiheuttavana aineena erittäin vaarallinen huumausaine. Amfetamiinin osalta on oikeuskäytännössä yleisesti pidetty 100 grammaa törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön täyttävänä suurena määränä huumausainetta. Korkein oikeus piti kyseisessä ratkaisussaan 100 gramman määrää hyväksyttävänä lähtökohtana huumausainerikoksen törkeysasteen arvioinnissa. Rikoslain 50 luvun esitöiden mukaan törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistötekijänä oleva huumausaineen suuri määrä vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. 30 Huumausaineen suurta määrää ei voida ilmaista täsmällisesti painoyksiköissä. Se vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. Määrän arvioinnissa ja eri aineiden keskinäisessä vertailussa on oikeuskäytännössä käytetty mittarina huumausaineen yleisesti tunnettua käyttöannostusta. Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 2002:1 A oli tuonut maahan myyntitarkoituksessa 840 kappaletta 8 milligramman Subutex- tablettia. Esitutkinnan mukaan erästä sai suun kautta nieltynä vähintään 840 käyttöannosta ja liuotettuna suonensisäisesti käytettynä 3360 kerta-annosta. Rikoksen kohteena oli suuri määrä huumausainetta ja A oli tavoitellut rikoksellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Yksi tapa suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa onkin kyseisestä erästä saatavien tavanmukaisten kerta-annosten laskeminen. Käsillä olevassa tapauksessa A oli ollut saamassa myyntiin kaksi kiloa 28 HE 138/ Tapani 2010, s HE 180/1992

17 13 amfetamiinia, jonka käyttövahvuudeksi oli todettu tavallisesti noin 25 prosenttia ja 25-prosenttisen amfetamiinin käyttöannokseksi on todettu aiemmin noin 0,2 grammaa. Kysymyksessä on siten ollut pitoisuudeltaan vahva huumausaine-erä, josta olisi saatu levitykseen ja käyttöön erittäin suuri määrä kerta-annoksia. Huumekaupasta saatava taloudellinen hyöty riippuu aineen pitoisuudesta, koska väkevästä huumausaineesta voidaan laimentamalla saada suurempi määrä myytävää huumausainetta. Euroopan huumevalvonta keskuksen tilastojen mukaan amfetamiinin keskihinta grammaa kohden on noin 29 euroa Ruotsissa. 31 Näin A:n omistaman amfetamiinin arvo olisi lähes euroa. Näin isoa huumausainemäärää ei voi pitää pelkästään omaan käyttöön tarkoitetuksi ja taloudellinen hyöty olisi merkittävä. Näillä tosiseikoilla voidaan A:n epäillä syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen hankittuaan kaksi kiloa erittäin vaaralliseksi luokiteltua huumausainetta levittämistarkoitukseen ja kahta kiloa amfetamiinia voidaan ehdottomasti pitää vähäistä suurempana määränä. 31 EMCDDA tilasto on vuodelta 2002, Suomessa liikkuvan amfetamiinin hintaa ei ole saatavilla.

18 14 4 YHTEENVETO JA KONKURRENSSI A:n voidaan katsoa syyllistyneen suurella todennäköisyydellä törkeään huumausainerikokseen, sekä Suomessa, että Ruotsissa, tähän liittyvään rahanpesuun tavallisessa tekomuodossa sekä yllytykseen. B:tä voidaan epäillä huumausainerikoksesta koskien välittämisestä ja hallussapitoa. A:n tapauksessa samaan huumausaine-erään kohdistuvat voidaan yhdistää teot katsomalla ne yhdeksi rikokseksi, mutta sääntö ei ole poikkeukseton, koska tapahtumien välillä on saattanut kulua aikaa tai kutakin tekoa on harkittu erikseen ilman kokonaisuutta, vahva presumptio tosin puoltaa yhdeksi rikokseksi katsomista. Jos tässä tapauksessa A:ta syytettäisiin kahdesta huumausainerikoksesta eri tekotavoilla, voitaisiin konkurrenssia harkita ajallisesta ja paikallisesta yhteydestä riippuen. 32 Kyse on prosessiekonominen toimenpide. Kysymys on siis yhteen tai useaan huumausainerään kohdistuneista useammasta tekotavasta, jotka arvostellaan yhtenä huumausainerikoksena, joko normaalina tekona (RL 50.1 ) tai ostetun hasiksen suuren määrän huomioon ottaen törkeänä tekomuotona RL 50.2 mukaan. Myös amfetamiinin myyminen voitaisi tietyssä tilanteessa ohjata konkurrenssin piiriin. Tätä katsantokantaa tukee Korkeimman oikeuden omaksuma käytäntö, jonka mukaan yhteen huumausaine-erään kohdistuvia tekoja pidetään yhtenä rikoksena. 33 Kyse on ensinnäkin tekomuodoista ja tavoista. Jos A:n katsottaisi syyllistyneen toisaalta huumausainerikollisuuden edistämiseen rikoslain 50 luvun 4 :n nojalla, ei konkurrenssia voitaisi ehkä käyttää, koska huumausainerikoksesta on säädetty kovempi rangaistus törkeässä tekomuodossaan. 32 Tolvanen 2007, s ks. KKO 1997:117 ja KKO 1977 II 47

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 Sivu 1(5) HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS Tässä suosituksessa on todettu normaalirangaistusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista.

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista. 1 Oikeusministeriölle Oikeusministeriö on pyytänyt minulta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (luonnos

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen

Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen Timo Ojala Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen 1. Johdanto Tässä kirjoituksessa käsittelen tarkemmin kysymystä siitä, miten rahanpesun tekoaika on ratkaistavissa ja rajattavissa sekä kysymystä

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Heini Kainulainen

Lisätiedot

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Pekka Somerkoski 26.5.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankin kaksi roolia 1. Suomen rahaviranomainen Osallistuu myös euron väärentämisen

Lisätiedot

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Esityksen sisältö Sisä-Suomen poliisilaitos Huumausainerikokset Huumausainerikollisuus tilastojen valossa Huumausaineista tilanne kentällä Hoitoonohjaus ja

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Tahallisuus huumausainerikoksissa

Tahallisuus huumausainerikoksissa Piia Vottonen Tahallisuus huumausainerikoksissa 1. Yleistä tahallisuudesta Nimenomaisen tahallisuutta koskevan laintasoisen säännöksen puuttuessa tahallisuuden sisältöä ja eri asteita on aiemmin käsitelty

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Huumausainelaki /1289

Huumausainelaki /1289 Huumausainelaki 17.12.1993/1289 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaan. Huumausaineista,

Lisätiedot

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 50 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 50 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 50 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että huumausaineen viljelyn, kuljettamisen ja kuljetuttamisen yritys säädetään huumausainerikoksena

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN OHJE VKS:2006:1 syyttäjille Dnro 34/31/06

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN OHJE VKS:2006:1 syyttäjille Dnro 34/31/06 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ YLEINEN OHJE VKS:2006:1 syyttäjille Dnro 34/31/06 Annettu Säädösperusta 23.10.2006 YSjäL 3 2 mom. Voimassa Kumoaa 1.11.2006 - VKS:2002:3 toistaiseksi Dnro27/31/02 Seuraamuksen määrääminen

Lisätiedot

Etusivu VKS:n määräykset ja ohjeet Huumausainerikokset VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta (kumoaa ohjeen VKS:2002:3)

Etusivu VKS:n määräykset ja ohjeet Huumausainerikokset VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta (kumoaa ohjeen VKS:2002:3) 1 / 7 18.3.2011 20:09 Etusivu VKS:n määräykset ja ohjeet Huumausainerikokset VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta (kumoaa ohjeen VKS:2002:3) VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia niin, että yksityishenkilöt saisivat hankkia ja vastaanottaa

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014. 1127/2014 Laki. huumausainelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014. 1127/2014 Laki. huumausainelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 1127/2014 Laki huumausainelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

HE 263/2014 vp. osana järjestäytyneen rikollisryhmän

HE 263/2014 vp. osana järjestäytyneen rikollisryhmän Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia yhtenäistämällä rikoslain järjestäytyneitä

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Takavarikon edellytykset ym.

Takavarikon edellytykset ym. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2015 Dnro OKV/1831/1/2014 1/7 ASIA Takavarikon edellytykset ym. KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 27.10.2014 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan arvostellut poliisilaitoksen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 101/2008): alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2011 Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen poliisilaitos Tavoitelkaamme Muutosta ajatuksiimme ja toimintaamme Poliisikin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII

RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII KESKUSRIKOSPOLIISI CENTRALKRIMINALPOLISEN Rahanpesun selvittelykeskus RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII Taina Neira, Juha Perämaa ja Pekka Vasara 2/2003 Päivittänyt Viivi Jantunen 8/2014 Keskusrikospoliisi

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 4.12.2006 Huumetyöryhmä 2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 4.12.2006 Huumetyöryhmä 2006 HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 4.12.2006 Huumetyöryhmä 2006 1 Rangaistuskäytännön yhtenäisyys koskien huumausaine-, lääke- ja dopingrikoksia Työryhmän jäsenet: Kari Lappi, Käräjätuomari, Pj. (Hgin

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi huumausainelakia ja rikoslakia. Uusien huumaantumistarkoituksessa

Lisätiedot

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka Tanja Vornanen KOUVOLAN SEUDUN HUUMAUSAINERIKOLLISUUSTILANNE VUONNA 2008 JA HUUMAUSAINERIKOSTEN KÄSITTELY KOUVOLAN

Lisätiedot

Minun nimeni on Aleksi

Minun nimeni on Aleksi Minun nimeni on Aleksi Osallisia 7 kpl (A,B,C,D,E,F ja G) Syytteitä yhteensä 7kpl: 1) Murhan yritys 2) Tapon yritys 3) Vaaran aiheuttaminen 4) Kotirauhan rikkominen 5) Törkeä kotirauhan rikkominen 6) Ampuma-aserikos

Lisätiedot

Rikoksen valmistelu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

Rikoksen valmistelu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä Rikoksen valmistelu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Rita Tukala Rikosoikeus Syksy 2015 Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Työn nimi: Rikoksen valmistelu

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN

HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖ Poliisiosasto 2007 SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE SISÄLLYS 1. YLEISTÄ ILMOITUKSEN KIRJAAMISESTA... 1 2. ILMOITUKSEN TIEDOT... 2 2.1. RIKOS/TAPAHTUMA (TN)...

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 8.9.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 289/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp. hallituksen esityksen menettämisseuraamuksia. koskevan lainsäädännön uudistamiseksi JOHDANTO.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp. hallituksen esityksen menettämisseuraamuksia. koskevan lainsäädännön uudistamiseksi JOHDANTO. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp Hallituksen esitys menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä kesäkuuta 2000 lähettänyt lakivaliokuntaan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Törkeän ryöstön valmistelu, yritys ja osallisuus rikokseen. Rikosoikeuden seminaarityö

Törkeän ryöstön valmistelu, yritys ja osallisuus rikokseen. Rikosoikeuden seminaarityö Törkeän ryöstön valmistelu, yritys ja osallisuus rikokseen Rikosoikeuden seminaarityö Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus 29.1.2013 Kalle Kaskinen, 243874 Virva Vesanen, 242538 Emmi

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 88/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 110

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 110 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 110 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Heini Kainulainen

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 22/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 9 ja 37 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 232/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 24 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kotirauhan rikkomiseen voitaisiin syyllistyä myös tekstiviestejä

Lisätiedot

8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen

8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen II.A.8 Päihde- ja dopingrikokset 187 8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen Päihderikoksissa ei ole uhria, joka tekisi rikosilmoituksen poliisille. Rikokset tulevat ilmi ennen muuta oikeusviranomaisten

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt Tiedote 1 (7) 18.3.2016 POL-2016-3819 Ilmiötiedote Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2015 2016 Vuonna 2015 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

LUONNOS 13.2.2003 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS 13.2.2003 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 13.2.2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

HE 164/2013 vp. rangaistavaa. jestämisestä ja valtionrajarikoksesta sekä rajavartiolain pykälässä olevaa luetteloa asiakir-

HE 164/2013 vp. rangaistavaa. jestämisestä ja valtionrajarikoksesta sekä rajavartiolain pykälässä olevaa luetteloa asiakir- HE 164/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 17 luvun 7 ja 8 :n sekä rajavartiolain 72 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikoslain

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot