Matkaraportti. Technische Universität Graz Österreich 2/2006-6/2006. Heidi L hleivo (at) cc.hut.fi Puutekniikka

Transkriptio

1 Matkaraportti Technische Universität Graz Österreich 2/2006-6/2006 Heidi L hleivo (at) cc.hut.fi Puutekniikka

2 Rustataan hakemusta.. Matkustelu on aina ollut minulle pieni henkireikä, siksi ei ollutkaan vaikea valinta päättää, lähteäkö vaihtoon vai ei. Vaihtokohteeksi halusin saksankielisen maan ja mieluiten Itävallan. Kyseiselle maalle olin menettänyt sydämeni jo aiemmilla reissuilla. Halusin ennen kaikkea petrata kielitaitoani, ja vaikka minua peloteltiinkin itävaltalaisten vaikeasta murteesta, en pyörtänyt päätöstäni. Graz oli minulle aivan uusi tuttavuus, mutta koska en halunnut niin isoon kaupunkiin kuin Wien, alkoi tämä Arnold Schwarzeneggerin syntymäkaupunki kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Luin muutamia matkaraportteja ja nopeasti päätös olikin selvä. Näin jälkikäteen toteankin, että paremmin en olisi voinut valita. Hain vaihtopaikkaa jo keväällä 2005, joten minulla oli yllin kyllin aikaa sulatella lähtöäni tuntemattomaan. Opintosuunnitelman teko hakemusta varten tuotti hieman päänvaivaa, mutta ahkeralla nettisurffailulla kohdeyliopiston sivuilla sain itseäni miellyttävän paketin kasaan. Täytyy kuitenkin sanoa, että lopulta suoritin suunnittelemista kursseistani vain yhden, joten tähänkään ei liikaa kannata panostaa. Lopullisesti kurssit selviävät vasta paikanpäällä. Rahoitusapua sain TKK:n vaihtostipendin muodossa sekä tietysti KELA:lta opintorahan ja erikseen haettavan korotetun asumislisän. Lisäksi omat kesärahasäästöt olivat ehdoton lisä matkakassaan, jonka jo valmiiksi tiesin hupenevan jos jonkinlaiseen reissaamiseen. Paperisota ei ollut päätähuimaava, joten sitä ei kannata pelätä. Matkataan kohteeseen.. Itse lensin Ryanairilla Lontoon kautta suoraan Graziin, mutta aivan yhtä hyvä vaihtoehto on lento Wieniin ja sieltä junalla Graziin. Opiskelijat voivat ostaa 19,90 euroa maksavan VORTEILScardin, jolla junalipuista saa ainakin 45 %:n alennuksen (junamaatista ostaessa -50 %). Huonona puolena Ryanairilla lennettäessä on yö Stanstedin lentokentällä, joka kylläkin sujui aivan mainiosti. Perillä Grazin lentokentällä minua oli vastassa tuleva tutorini, joka kyyditsi minut asunnolleni ja näytti muutenkin hieman kaupunkia. Vastaantulopalvelusta sain tietoa sähköpostilla ennen lähtöäni Itävaltaan. Saavuin Graziin lauantaina, joten ennen maanantaina alkanutta kielikurssia minulla oli hieman aikaa kotiutua uuteen paikkaan. Asuntoasiat kuntoon.. Asuntoni sijaitsi St Peterin kaupunginosassa, mikä ei ole aivan keskustassa, mutta kaupungin melko pienestä koosta johtuen en kokenut sijaintia koskaan hankalaksi. Keskustaan pääsi kävellen puolessa tunnissa, ratikalla n. 10 minuutissa ja pyörälläkin lähes samassa ajassa. Aivan vieressä sijaitsi yksi TU:n (Technische Universität) osa ja vaikka minulla ei siellä kursseja ollutkaan, käytin hyvinvarusteltua tietokoneluokkaa hyväkseni. Asuntoni olin saanut lähettämällä asuntohakemuksen ÖAD:lle. Kaavakkeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana ja ne löytyvät myös netistä. Ennalta maksettava vakuusmaksu (450 ) hieman epäilytti, mutta toisaalta mieluummin maksoin sen kuin jäin ilman asuntoa. Vakuusmaksusta palautetaan 400, ÖAD:n pidättäessä 50 asunnonvälityksestä. Tiedon asunnonsaamisesta sain vain 2-3 viikkoa ennen lähtöä, joten sitä ei kannata jäädä odottelemaan esimerkiksi lentoja varattaessa. Asuin kahden muun vaihtarin kanssa, mutta monilla oli kämppäkavereina myös paikallisia asukkaita. Asuntohakemukseen kannattaa mainita mahdolliset toiveet, esimerkiksi itävaltalainen kämppis tai internetyhteys. Meidän kämpässä oli kylläkin nettiliittymä, vaikka en siitä erikseen

3 maininnutkaan. Minulla ei ollut kannettavaa mukana, joten hyöty oli joka tapauksessa plus-miinusnolla. Kämppikset päästivät kyllä mukavasti koneilleen. Opiskellaan.. Opintoni aloitin kolmen viikon mittaisella vaihtareille suunnatulla saksan intensiivikurssilla, joka osoittautui ainakin minun kohdalla hyvin hyödylliseksi. Meidät oli jaettu etukäteen tehtävän tasotestin perusteella ryhmiin, joissa vietimme koko kolme viikkoa. Ryhmää sai kylläkin vaihtaa, jos sen koki tarpeelliseksi. Itse olin B2-tason ryhmässä ja opettaja antoi meille todella paljon läksyjä, joten töitä sai tehdä ja laiskotteluun ei paljon jäänyt aikaa. Toisaalta ainakin omana tavoitteenani oli saada saksa sille tasolle, että opiskelu TU:lla olisi mahdollista, myös saksaksi. TU:n opiskelijoille järjestettiin perinteinen WelcomeDay, jolloin meitä kierrätettiin ympäri koulurakennuksia, meistä otettiin valokuvat opiskelijakorttia varten ja meille tarjoiltiin voileipiä. Voileipiin törmää Grazissa tapahtumassa kuin tapahtumassa. Tunnukset koneille ja kurssiilmoittautumisjärjestelmään saimme vasta myöhemmin, jolloin osa kursseista oli jo ehtinyt alkaa. Tämä oli hieman outoa, sillä KFU:n (Karl-Franzens-Universität) opiskelijat saivat tunnukset koneille jo intensiivikurssin aikana. Kursseille kyllä yleensä pääsi mukaan, kun meni juttelemaan professorin kanssa ja sanoi olevansa Erasmus-opiskelija. Erasmus olikin usein hyvä koodisana, jota kannatti käyttää, jos asiat eivät muuten meinanneet sujua. Itävallassa harrastetaan blokkikursseja eli toisin sanoen yksi kurssi saattaa kestää vain kolme päivää, joiden aikana opiskellaan aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Tämä opiskelutyyli antoi hyvää aikaa matkusteluun, mutta välillä meinasi turhautua kun ei ollut koulua ollenkaan. Myös opintosuunnitelman noudattaminen oli ongelmallista, koska valitsemani kurssit olisivat alkaneet vasta kesäkuussa eli minun kannaltani liian myöhään. Toisaalta osa kursseista piti karsia sen takia, että ne olivat alkaneet jo syyslukukaudella. Sain kuitenkin lopulta käytyä tarvitsemani määrän kursseja. Osan saan hyväksiluettua sivuaineeseen ja kielten kursseista saan luultavasti täytettä saksankielen opintokokonaisuuteen, jonka ajattelin tehdä. Suorittamani kurssit TU:lla: Project-Management Case Studies in general management AK CAD Einführung in die Papier- und Zellstofftechnik Tenttikäytäntö on hieman erilainen kuin Suomessa. Tenttisalissa on jokaiselle erikseen määrätyt istumapaikat ja tenttiaika on lyhyempi kuin Suomessa. Käymäni Project Management-kurssin tenttiaika oli puoli tuntia, mikä meinasi käydä tiukille, koska tentti oli kuitenkin vaatimuksiltaan samanlainen kuin vastaavat kolmen tunnin tentit Suomessa. Suulliset tentit ovat kovasti suosiossa Itävallassa. Hyväksytyn kirjallisen tentin arvosanaa voi esimerkiksi vielä korottaa suullisella tentillä, jos arvosana keikkuu kahden numeron raja-alueella. Suullinen tentti voi olla jopa helpompi, varsinkin vaihto-opiskelijalle, koska siinä on enemmän mahdollisuuksia näyttää osaamisensa, sillä kirjoittaminen on kumminkin melko hidasta. Kielen intensiivikurssin lisäksi kävin kaksi maksullista KFU:n järjestämää saksankurssia, puhe- ja kirjoituskurssin. Niiden tasoon olin kyllä hieman pettynyt, mutta jokainen tehköön päätöksensä itse. Hinta-laatusuhde ei ainakaan ollut ihan kohdallaan. Itävallassa on kurssien arvosteluasteikko päinvastainen kuin Suomessa eli 1 on paras ja 5 hylätty. Tästä johtuen voi alkuaikoina kokea turhia kauhun/riemun hetkiä.

4 Elellään ja oleillaan.. Graz on sopivan kompakti paketti kaunista arkkitehtuuria, huimaavia maisemia, keskieurooppalaista tunnelmaa ja aitoa itävaltalaista pikkukaupunki-idylliä. Ainakin minulta Graz vei sydämen mennessään ja kaupunkiin tulee palattua varmasti uudestaan ja uudestaan. Grazissa on hieno vanha kaupunki, josta löytyy tarvittavat liikkeet ja putiikit, mutta himoshoppaajia palvelee myös hieman kauempana sijaitsevat kauppakeskukset. Hintataso on melko sama kuin Suomessa, ruoan ollessa kuitenkin jonkin verran halvempaa. Edullisimmin ruokatavarat saa ostettua Hoferilta, Penny marktista tai vaikkapa Lidlistä. Sunnuntaisin ainoa avoinna oleva ruokakauppa on päärautatieaseman Spar. Ulkona saattoi syödä edullisesti ja etenkin opiskelijoiden suosiossa olevat Posaune ja Sägewerk kannattaa testata. Kouluruokaa tarjoavat Mensat ovat hiukan eri tasoa kuin Suomen vastaavat, ja nopeasti tulikin ikävä jopa sitä Alvarin iänikuista porkkanaraastetta. Julkinen liikenne toimi Grazissa ihan hyvin ratikoiden ja bussien voimin. Kertalippu maksaa 1,70 ja kuukausilippu 29,60. Pyöräily on kaupungin tuntomerkki ja kaikkein edullisin liikkumistapa. Aluksi pyöräily liikenteen seassa hieman hirvitti, mutta eipä se olisi kaupungin todella kapeilla jalkakäytävillä onnistunutkaan. Raitiovaunujen kiskouria kannattaa kuitenkin varoa, kaatumavaara! Itse sain pyörän käyttöön asuntoni vuokranantajalta, mutta muuten käytettyjä pyöriä saa ostettua melko edullisesti ja ne saa myös myytyä takaisin liikkeeseen. Grazia ja sen ympäristöä on helppo tutkia pyöräillen, sillä pyöräilyreitit ovat hyvin merkittyjä ja esimerkiksi rautatieasemalta saa pyöräilykarttoja. Grazin ehdoton nähtävyys on Schlossberg (suoraan suomennettuna linnavuori), jonne tuli kiivettyä monta, monta kertaa puolen vuoden aikana. Siellä voi aistia ja nähdä Alppien läheisyyden. Schlossbergin lisäksi kaupunkia hallitsee Mur-joki ja Kunsthaus (tai friendly alien kuten jotkut sitä kutsuvat) eli paikallinen Kiasma, jonka ulkoasusta on monia mielipiteitä. VORTEILScardia kannattaa muuten näyttää muuallakin kuin junissa, sillä ainakin Kunsthausiin sillä pääsi ilmaiseksi. Joen eteläpuolella on iso puisto, joka kerää ihmisiä varsinkin lämpiminä päivinä. Graz on hyvin vihreä kaupunki, vaikkakin aivan keskusta on melko puuton. Kukkia on kuitenkin paljon ja itse ihastuin täysin Grazin kevääseen. Sitä kukkien määrää on vaikea kuvailla. Kaikki puut ja pensaat olivat kukassa ja kaikkialla oli vain niin kaunista. Se on koettava.. USI eli opiskelijoiden urheilujärjestö järjestää jos jonkinmoista harrastetta. Ennen kurssien alkua on Erasmus-opiskelijoille infotilaisuus ja meille oli jopa varattu kiintiöpaikkoja. Kurssit nimittäin ovat todella suosittuja. Itse uskaltauduin mukaan lentopalloa pelailemaan ja miekkailemaan. Miekkailu varsinkin oli oikein hauskaa, ja opettaja otti ulkomaalaiset opiskelijat hyvin huomioon selittämällä meille asiat uudelleen ja uudelleen. Elokuvissakäynti on paljon halvempaa kuin Suomessa, jos vain osaa ajoittaa menonsa oikein. Tiettyinä päivinä ja tiettyjen kellonaikojen jälkeen pääsee halvemmalla kuin normaalisti. Elokuvat ovat Itävallassa dubattuja, mutta Grazista löytyy ainakin yksi englanninkielinen teatteri, jos saksankielinen viihde ei kiinnosta. Sairautta varten.. Ennen lähtöä sain mukaani KELA:n eurooppalaisen sairausvakuutuskortin, jonka turvin perusterveydenhoito oli taattu Grazissa. Vakuutukset kannattaa myös tietysti hoitaa kuntoon, vaikkakin hämärissä muistikuvissani TU:n puolesta oli mahdollisuus jonkinlaiseen vakuutukseen. Punkkirokotuksen voi hoitaa kuntoon myös Grazissa, jossa se on selvästi edullisempaa kuin

5 Suomessa. En joutunut kertaakaan asioimaan lääkärillä, mutta ainakin kaverit saivat asiansa hoidettua eli terveydenhuolto ei tuottane ongelmia. Reissataan ympäri Eurooppaa.. Alkukeväästä viikonloput menivät lasketellessa, johon Grazin lähistöllä on hyvät mahdollisuudet. Paikallinen urheiluliike (GigaSport) järjestää edullisia reissuja eri kohteisiin, joten itse ei kyytejä tarvitse hommata. Lumien sulaessa siirryimme junamatkailuun, mikä on todella helppoa ja edullistakin, jos omistaa VORTEILScardin. Suomessa tulee ikävä sitä, että viikolla saattoi päättää lähtevänsä viikonlopuksi vaikkapa Budapestiin. Ei paha! Itävalta on niin keskeisellä paikalla, että mihinkä suuntaan vain on lyhyt matka, joten matkata kannattaa, jos siihen on vain kiinnostusta!! Itse tuli vierailtua Saksassa, Unkarissa, Sloveniassa sekä Puolassa ja tietysti tuli harrastettua kotimaanmatkailua Itävallassa. Mitä jäi käteen Loistava puolivuotinen, jonka jälkeen Suomen arkkitehtuuri on pistänyt negatiivisesti todella paljon silmään. Itävallan maisemat olisin mieluusti ottanut mukaani, mutta koska se ei onnistu, on kai pakko lähteä uudestaan. Ennen kaikkea olen tyytyväinen itseeni, että uskalsin lähteä matkaan, sillä nyt olisin tuotakin kokemusta köyhempi. Jo Itävallassa oloni aikana tuli välillä tunne, että jippii onneksi lähdin tänne. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja kontaktien luominen on hauskaa ja opiskeluakin piristävät erilaiset kokemukset toisessa koulussa. Tietysti myös se kuuluisa kielitaito koki hieman kehitystä. Ja koska matkustelu on minulle se henkireikä, niin sainpahan pidettyä itseni hengissä! Näin jälkeenpäin on ollut välillä vaikeaa kertoa Itävallan ajasta, sillä jokainen pikku tapahtuma ja asia liittyy johonkin suurempaan ja aikaa kuluu helposti liian kauan ja kuuntelija pitkästyy. Eikä niitä tunnelmia ja kokemuksia voikaan täysin jakaa, voi vaan yrittää kertoa kuinka hienoa se kaikki oli. Ja sitähän se oli, hienoa aikaa. Suosittelen sydämellisesti kaikille. Kun mahdollisuus lähtöön on käden ulottuvilla, pitää se totta kai käyttää!!