Suomen ympäristökeskuksen moniste

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskuksen moniste 267 Kirsti Kalevi, Marja Luotola ja Anna-Mari Suortti Haitallisten prioriteettiaineiden analytiikkavalmiuksien selvitys vuonna 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

2 ISBN (PDF) ISSN Julkaisu on saatavissa vain internetistä: Helsinki 2002

3 1 Johdanto Kysely Tulokset Saadut vastaukset Analytiikkavalmiudet Kaikki kyselyssä olleet yhdisteet Yhdisteiden ryhmittely eri valintaperusteiden mukaan Vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineet Direktiivin 76/464/ETY KETUsta löytyvät aineet Suomessa käytössä olevat PBT-aineet Muilla haitallisuusperusteilla valitut aineet Menetelmien kuvaukset Esikäsittelymenetelmät Analysointimenetelmät Määritysrajat ja mittausepävarmuudet Näytteissä esiintyneitä haitta-ainepitoisuuksia Laadunvarmistus akkreditoidut menetelmät Analyysikustannukset Orgaaniset yhdisteet Metallit Laboratorioiden mahdollisuus analytiikan laajentamiseen Yhteenveto...19 Viitteet...20 Liitteet...21 Liite 1. Kyselykirje liitteineen (3 kpl)...21 Liite 2. Kysyttyjen yhdisteiden valintaperusteet...30 Liite 3. Laboratoriot, jotka ilmoittivat tekevänsä analytiikkaa kysytyille yhdisteille...34 Liite 4. Kaikkien laboratorioiden vastaukset...36 Kuvailulehti...40 Presentationsblad...41 Documentation page

4 1 JOHDANTO Euroopan unionissa tuli vuoden 2000 joulukuussa voimaan vesiensuojelua koskeva yleinen puitedirektiivi (vesipolitiikan puitedirektiivi, 2000/60/EY), joka sisältää vesiensuojelun toteutusta pitkälle tulevaisuuteen ohjaavat periaatteet ja menettelytavat. Tällä hetkellä vesiä koskevia direktiivejä on parikymmentä, joista puitedirektiivi kumoaa osan vaiheittain. Direktiivin voimaantulon myötä myös Suomessa joudutaan tarkistamaan vesiensuojelua koskevia säädöksiä. Tähän liittyen Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on valmisteilla Ympäristöministeriön toimeksiannosta kartoitus vesipolitiikan puitedirektiivissä ja EU:n muussa lainsäädännössä priorisoitujen haitallisten aineiden ja kansallisesti tärkeiden haitallisten aineiden esiintymisestä, ympäristöpitoisuuksista, päästöistä ja kulkeutumisreiteistä. Kartoituksen tuottamia pitoisuustietoja tarvitaan vesipuitedirektiivin edellyttämään vesipiirien ominaispiirteiden analysointiin ja ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten arviointiin. Prioriteettiaineiden seuraaminen on vesipuitedirektiivin mukaan pakollista niissä pintavesimuodostumissa, joihin aineita pääsee. Kartoitushanke SYKEssä käsittää kaksi projektia, Prioriteettiaineiden ympäristöpitoisuuksien kartoitus ja Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet: paineiden alustava tunnistus ja seurantaohjelmien esivalmistelu. Hankkeeseen liittyen on SYKEn laboratorio selvittänyt haitallisten prioriteettiaineiden analyysien saatavuutta Suomessa ja muissa pohjoismaissa, analyysimenetelmiä eri näytetyypeille sekä analyysikustannuksia. Samalla kysyttiin laboratorioiden mahdollisuuksia laajentaa analyysivalmiuksia. Ympäristöministeriö tarvitsee tiedon tämänhetkisistä laboratoriovalmiuksista ja mahdollisuuksista analytiikan laajentamiseen vesipuitedirektiivin edellyttämän prioriteettiaineiden seurannan ja kartoituksen käytännön toteutuksen ohjaamiseen Suomessa. Seurantaohjelmien tulee direktiivin mukaan olla käynnistettyinä vuonna 2006 ja niiden valmistelussa tarvittavien pitoisuustietojen kartoituksen olla tehtynä vuonna Tämä raportti sisältää selvityksen SYKEn tekemästä analytiikkakyselystä. Kysely on tehty kesällä

5 2 KYSELY Kysely lähetettiin vuoden 2001 kesällä 210 suomalaiseen vesi-, ilma- ja maanäytteitä analysoivaan laboratorioon sekä 52 laboratorioon muissa pohjoismaissa. Kysely suunnattiin ympäristöalan laboratorioille, tutkimuslaitoksille ja yliopistoille (kyselyaineisto, liite 1). Kyselyssä tiedusteltiin : 1) Laboratorion analytiikkavalmiuksia 150 yhdisteelle ja kymmenelle eri näytetyypille, 2) Näytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmiä, aiemmin tutkittuja näytemääriä ja havaittuja pitoisuuksia sekä analyysien kustannuksia, 3) Laboratorioiden halukkuutta analytiikan laajentamiseen ja sen vaatimia kustannuksia. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin laboratorion akkreditoitumista ja akkreditoituja menetelmiä. Kyselyn prioriteettiaineet oli valinnut SYKEn kemikaaliyksikkö. Kyselyyn sisällytettiin vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet, muussa EU-lainsäädännössä priorisoidut haitalliset aineet sekä Suomessa kansallisesti tärkeiksi katsotut haitalliset aineet. Yhdisteet oli ryhmitelty teollisuusaineisiin, prosesseissa syntyviin aineisiin, torjuntaaineisiin, biosideihin ja metalleihin. Liitteessä 2 on mainittu ainekohtaisesti mihin valinta perustuu. Valintaperusteet on yleisesti mainittu seuraavassa: Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) liite X (1. prioriteettiainelista) Vaarallisten aineiden direktiivin (76/464/ETY) ns. harmaan listan ne aineet, jotka ovat kemikaalituoterekisterin (KETU) mukaan Suomen markkinoilla. Suomessa käytössä olevat PBT-aineet (PBT): KETUn mukaan Suomen markkinoilla olevat aineet, jotka ovat pysyviä, kertyviä tai myrkyllisiä (PBT, persistant, bioaccumulative, toxic). Alustava lista (Koivisto, 2001). Muilla perusteilla valitut prioriteettiaineet: HPV: (High Production Volume Chemical), EYn tuotanto tai tuontimäärä yli 1000 t/a valmistajaa tai maahantuojaa kohden. RA: Olemassa olevien aineiden asetuksen (793/93/ETY) alla riskinarvioitava aine. Hormonihäirikkö: Hormonitoimintaa häiritsevä aine I tai mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevä aine II (BKH Conculting Engineers 2000). Seurantaehdotus: Aineet, joita on alustavasti ehdotettu päästö- tai ympäristöpitoisuusseurantoihin (Peltola, 2001). Kyselyssä pyrittiin selvittämään mitkä eri prioriteettiaineet pystytään analysoimaan Suomessa ja muissa pohjoismaissa ja minkälaisista näytetyypeistä. Kyselyyn sisällytettiin useita näytetyyppejä, jotta ne kattaisivat monipuolisesti mahdolliset päästölähteet ja kulkeutumisreitit. Näytetyyppeinä olivat talous-, luonnon- ja jätevedet, maa, sedimentti, liete, jäte, biologinen materiaali, ilma ja ilman partikkelit....5

6 3 TULOKSET 3.1 Saadut vastaukset Taulukossa 1 on esitetty lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten määrät. Lisäksi on esitetty niiden laboratorioiden määrät, joilla on valmiudet analysoida yhtä tai useampaa kysytyistä yhdisteistä yhdestä tai useammasta näytetyypistä. Taulukko 1. Lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten määrät. Maa Kirjeitä lähetetty Vastauksia saapui Analytiikkavalmiuksia löytyi Suomi Ruotsi Norja Tanska Yhteensä Vastauksia saatiin yhteensä 83 laboratoriosta (vastausprosentti 32%), joista yli puolella löytyi analytiikkaa kysytyille yhdisteille. Liitteessä 3 on maittain aakkosjärjestyksessä luettelo laboratorioista, jotka ilmoittivat analysoivansa kysyttyjä haitallisia aineita jostakin näytetyypistä. 3.2 Analytiikkavalmiudet Kaikki kyselyssä olleet yhdisteet Kaikkien laboratorioiden vastaukset ovat liitteessä 4. Analytiikkaa kysyttiin yhteensä 148 eri yhdisteelle (kolme yhdistettä oli epähuomiossa kyselylistassa kahdella eri nimellä eri valintaperusteiden perusteella). Analysoitavia näytetyyppejä oli kymmenen, koska aineiden mahdolliset leviämisreitit haluttiin ottaa huomioon. Analytiikkavalmiuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon myös ne valmiudet, jotka laboratoriot ilmoittivat ottavansa käyttöön syksyn 2001 aikana sekä passiiviset menetelmävalmiudet. Suomessa oli analytiikkaa tarjolla ainakin yhdelle näytetyypille 75%:lle yhdisteistä. Kun muut pohjoismaiset laboratoriot lasketaan mukaan, oli analytiikkaa tarjolla ainakin yhdelle näytetyypille 90%:lle yhdisteistä. Yhdisteitä, joille löytyi analytiikkatarjontaa kaikille näytetyypeille, oli huomattavasti vähemmän. Suomessa kaikista näytetyypeistä pystytään analysoimaan noin 20% yhdisteistä, ja kun muut pohjoismaiset laboratoriot lasketaan mukaan, nousee luku noin 40%:iin. Tuloksissa on huomioitava, ettei Suomesta eikä varsinkaan muista pohjoismaista tullut vastauksia kaikilta potentiaalisilta analytiikan tarjoajilta. Taulukossa 2 on esitetty kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta eri näytetyypeille. 6...

7 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille). Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot Taulukon mukaan Suomesta löytyi vesianalytiikkaa noin 70%:lle yhdisteistä (kaikki vastanneet noin 90%). Maa- ja sedimenttinäytteistä voitiin Suomessa analysoida noin 70% yhdisteistä (kaikki vastanneet noin 90%). Liete- ja jätenäytteistä voitiin Suomessa analysoida noin 45 % yhdisteistä (kaikki vastanneet yli 80%) ja biologisesta materiaalista 37% (kaikki vastanneet 84%). Ilman ja ilman partikkelien analytiikkatarjonta oli vähäisintä. Suomessa ilmaanalytiikkaa löytyi 49%:lle yhdisteistä ja partikkeleille hieman vähemmän. Kun kaikki vastanneet laboratoriot lasketaan mukaan eivät luvut olennaisesti muutu Yhdisteiden ryhmittely eri valintaperusteiden mukaan Seuraavassa on esitetty kyselyn tulokset ryhmiteltynä yhdisteiden eri valintaperusteiden (katso liite 2) mukaan. Kolmen ensimmäisen valintaperusteen mukaan valitut yhdisteet on pidetty kukin omana ryhmänään, vaikka samoja yhdisteitä löytyisikin useammasta ryhmästä Vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineet Vesipolitiikan puitedirektiivin haitallisille prioriteettiaineille (33 kpl) löytyi analytiikkaa hyvin. Taulukossa 3 on esitetty yhdisteittäin ja näytetyypeittäin Suomesta ja muista pohjoismaista kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta näille prioriteettiaineille. Taulukko 3. Vesipuitedirektiivin 2000/60/EY prioriteettiaineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä muista pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 5 1,2-dikloorietaani Antraseeni (+) Bentseeni Dikloorimetaani Heksaklooribentseeni Heksaklooributadieeni

8 NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 38 Kloorifenolit, pentakloorifenoli Ksyleeni Lyhytketjuiset klooriparafiinit (kloorialkaanit, C10-13) (para)-nonyylifenoli (+) para-tert-oktyylifenoli (+) (+) (+) Pentaklooribentseeni Tolueeni (+) Ftalaatit 68 Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (+) (+) Bromatut palonestoaineet 72 PBDE (polybromattu difenyylieetteri) Prosesseissa syntyvät aineet 81 PAH (+) + + Torjunta-aineet 83 Alakloori (+) (+) (+) Atratsiini (+) Diuroni (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Endosulfaani Heksakloorisykloheksaanit (alfa- & beeta-) Isoproturoni (+) Klorfenvinfossi + + (+) + (+) (+) (+) (+) Lindaani (gamma-hch) Simatsiini Trifluraliini (+) (+) (+) (+) - - Biosidit 124 Klorpyrifossi (+) - - Organotinayhdisteet 142 Tributyylitinakationi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Muut tributyylitinayhdisteet (+) (+) (+) (+) (+) (+) - (+) - - Metallit 146 Elohopea Kadmium Lyijy Nikkeli Puitedirektiivin yhdisteistä diuronille ja organotinayhdisteille, ei Suomesta löytynyt analytiikkaa, mutta muista pohjoismaista löytyi. Noin puolelle yhdisteistä oli tarjolla analytiikkaa kaikille näytetyypeille. Suurimpia puutteita oli ilmanäytteiden ja ilman partikkelien analytiikassa. Taulukossa 4 on esitetty vesipuitedirektiivin prioriteettiaineille kyselyajankohtana saatavissa ollut analytiikka näytetyypeittäin. 8...

9 Taulukko 4. Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille). Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli hyvin tarjolla. Myös Suomen analytiikkatarjonta vesinäytteille sekä maa- ja sedimenttinäytteille oli hyvä. Liete- ja jätenäytteille analytiikkaa löytyi noin 70%:lle yhdisteistä ja biologiselle materiaalille alle 60%:lle. Ilmanäytteiden ja ilman partikkelien analytiikkavastauksia saatiin vain yksi Suomen ulkopuolelta. Suomessa oli tarjolla analytiikkaa noin puolelle yhdisteistä Direktiivin 76/464/ETY KETUsta löytyvät aineet Vaarallisten aineiden direktiivin 76/464/ETY ns. harmaan listan ne aineet, jotka ovat kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla, sisältävät enimmäkseen teollisuusaineita ja torjunta-aineita yhteensä 43 kpl. Taulukossa 5 on esitetty yhdisteittäin ja näytetyypeittäin Suomesta ja pohjoismaista kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta näille prioriteettiaineille. Taulukko 5. Vaarallisten aineiden direktiivin kemikaalituoterekisteristä löytyvien aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista]. Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 1 1,1,1-trikloorietaani ,2-diklooribentseeni ,2-dikloorietaani = 1,2-etyleenidikloridi ,2-etyleenidibromidi ,3-dikloori-2-propanoli kloorianiliini kloori-3-metyylifenoli (+) Antraseeni (+) Bentsyylikloridi (+) Bifenyyli (+) Dietyyliamiini (+) (+) (+) Dikloorimetaani Dimetyyliamiini (+) (+) (+) Epiklorhydriini (+) (+) (+) Etyylibentseeni

10 NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 33 Hiilitetrakloridi Isopropenyylibentseeni (+) Kloorietikkahappo (+) (+) (+) Kloorifenolit Kloraalihydraatti Kloropreeni Ksyleeni Syanuurikloridi eli 2,4,6-trikloori-1,3,5-triatsiini Tetrakloorietyleeni Tolueeni (+) 62 Tributyylifosfaatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Triklorfoni Prosesseissa syntyvät aineet 81 PAH (+) + + Torjunta-aineet 86 Atsinfossi-metyyli Diklorproppi (+) Endosulfaani Foksiimi Kloridatsoni Lindaani (gamma-hch) Linuroni (+) Malationi MCPA (2-metyyli-4-kloorifenoksietikkahappo) Mevinfossi Oksidemetoni-metyyli Simatsiini Trifluraliini (+) (+) (+) (+) - - Biosidit Organotinayhdisteet 141 Tributyylitinaoksidi (TBTO) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Metallit 145 Arseeni Teollisuusaineissa ja torjunta-aineissa oli yhteensä kuusi yhdistettä, kloraalihydraatti, syanuurikloridi, triklorfoni, foksiimi, kloridatsoni ja oksidemetoni-metyyli, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille. Muille listassa oleville yhdisteille löytyi hyvin analytiikkaa vesille ja kiinteille näytteille. Ilma-analytiikkaa oli saatavissa melko hyvin teollisuusaineille, mutta torjunta-aineille ja biosideille ei ollut tarjontaa ollenkaan. Taulukossa 6 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin vaarallisten aineiden direktiivin yhdisteille

11 Taulukko 6. Vaarallisten aineiden direktiivin yhdisteiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla yli 80%:lle yhdisteistä. Suomessa liete-, jäte- ja biologisten näytteiden analytiikkatarjonta oli vähäisempää Suomessa käytössä olevat PBT-aineet Kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla olevien haitallisten yhdisteiden (yhteensä 51 kpl) listalla on teollisuusaineita, torjunta-aineita ja biosideja. Taulukossa 7 on esitettynä Suomessa käytettäville PBT-yhdisteille saatavilla ollut analytiikkatarjonta. Taulukko 7. Suomessa käytettävien PBT-aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 2 1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni (+) (+) (+) ,2,4-triklooribentseeni ,4-diklooribentseeni ,2'-metyleenibis-(3,4,6-trikloorifenoli) (+) (+) (+) ,6-ditertbutyyli-p-kresoli (+) (+) (+) R)-p-menta-1,8-dieeni (+) (+) (+) Anisoli (+) (+) (+) Antraseeni (+) Difenyylieetteri (+) (+) (+) Dikumyyliperoksidi Dipenteeni (+) (+) (+) Disykloheksyylikarbodidi-imidi Heksakloorietaani (+) Isoforonidi-isosyaniitti Klooribentseeni Kloroformi Kreosoottiöljyn PAHit (+) Ksyleeni

12 NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 44 Lineaarialkyylisulfonaatti (+) (+) (+) (+) (+) Mäntyöljy, väh. 10% hartsia Naftaleeni Pin-2(10)-eeni (+) (+) (+) Pin-2-(3)-eeni (+) (+) Sorbitaanioleaatti Terfenyyli (+) (+) (+) Trikloorietyleeni Tärpättiöljy, alphapineenifraktio Ftalaatit 66 Butyylibentsyyliftalaatti (BBP) (+) (+) Dioktyyliftalaatti (+) (+) Ftalaatti (+) (+) (+) + + Organofosforipalonestoaineet 76 2-etyyliheksyylidifenyylifosfaatti (+) (+) (+) Tri(metyylifenyyli)fosfaatti (+) (+) (+) Trifenyylifosfaatti (+) (+) (+) + + Torjunta-aineet 84 Alpha-sypermetriini (+) Endosulfaani Esfenvaleraatti + + (+) + (+) (+) (+) Fenpropimorfi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Furatiokarbi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Ioksiniili (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Lambda-syhalotriini Propakvitsafoppi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Simatsiini Biosidit 120 1,4-Bentseenidiamiini, N-(1, dimetyylibutyyli)-n'-fenyyli- 121 Brodifakumi Bromadioloni Klorpyrifossi (+) Syflutriini Deltametriini Diatsinoni + + (+) + (+) (+) (+) (+) Permetriini (+) - - Organotinayhdisteet 140 Tributyyltina naftenaatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Tributyylitinaoksidi (TBTO) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Teollisuusaineissa oli kolme yhdistettä, dikumyyliperoksidi, disykloheksyylikarbodidi-imidi ja sorbitaanioleaatti, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille ja biosideissa neljä, 1,4-bentseenidiamiini, brodifakumi, bromadioloni ja syflutriini. Tämän listan torjunta-aineista löytyi analytiikkaa kaikille yhdisteille ainakin jollekin näytetyypille, biosidiyhdisteistä vain puolelle

13 Taulukossa 8 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin Suomessa käytössä oleville PBT-yhdisteille. Taulukko 8. Suomessa käytettävien PBT-aineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot Näytetyypeittäin tarkasteltuna analytiikkavalmiudet ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmillakin yhdisteryhmillä. Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla noin 85%:lle yhdisteistä. Suomen analytiikkatarjonta vesille sekä maa- ja sedimenttinäytteille oli jonkin verran vähäisempää (noin 70%). Liete-, jäte- ja biologisille näytteille oli analytiikkatarjonta vain noin 30%:n luokkaa Muilla haitallisuusperusteilla valitut aineet Muilla haitallisuusperusteilla valittujen yhdisteiden luetteloon kuuluu teollisuusaineita (mm. palonestoaineet), torjunta-aineita ja biosideja (mm. organotinayhdisteet). Taulukossa 9 on esitetty näiden yhdisteiden saatavilla ollut analytiikkatarjonta. Taulukko 9. Muilla haitallisuusperusteilla valittujen aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 20 Bisfenoli A (+) (+) (+) MTBE (metyylitertbutyylieetteri) Styreeni TAME (tertamyylimetyylieetteri) Ftalaatit 67 Dibutyyliftalaatti (+) (+) Bromatut palonestoaineet 73 Heksabromisyklododekaani (+) Tetrabromibisfenoli A (+) - (+) Muut bromatut fenolit (+) Organofosforipalonestoaineet 79 Tris(diklooripropyyli)fosfaatit (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Muut (esim. trisklooripropyyli- ja triskloorimetyylifosfaatit) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+)

14 NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Prosesseissa syntyvät aineet 82 Polyklooratut naftaleenit Torjunta-aineet 87 Bentatsoni (+) Dimetoaatti Etofumesaatti + + (+) + (+) (+) (+) (+) Fluatsinami (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Glyfosaatti (+) Mankotsebi (ja etyylitiourea) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) MCPA Metributsiini Prokloratsi (+) Propikonatsoli + + (+) + (+) (+) (+) (+) Terbutryyni Biosidit 123 Bronopoli eli 2-Bromi-2-nitropropaani- 1,3-dioli Ditioli Metyleeni-bis-tiosyanaatti TCMTB eli (2-bentso-tiatsolyylitio) metyyli tiosyanaatti Triklosaani eli 5-Kloori-2-(2,4- dikloorifenoksi)fenoli (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Organotinayhdisteet 133 Dibutyylitinabis(2- etyyliheksyylitioglykolaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Dibutyylitinabis(metyylimaleaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Dibutyylitinadilauraatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Dibutyylitinaoksidi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Dioktyylitinabis(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Oktyylitinatris(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) Tinadi(2-etyyliheksanoaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Metallit 150 Palladium (+) 151 Platina (+) Tässä ryhmässä oli ainoastaan kolme biosidia, bronopoli, ditioli ja metyleeni-bistiosyanaatti, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille. Muille listassa oleville yhdisteille löytyi hyvin analytiikkaa vesille ja kiinteille näytteille. Ilmaanalytiikkaa oli saatavissa melko hyvin teollisuusaineille, mutta torjunta-aineille ja biosideille ei ollut tarjontaa ollenkaan. Taulukossa 10 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin muilla haitallisuusperusteilla valituille aineille

15 Taulukko 10. Muilla haitallisuusperusteilla valittujen aineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla noin 80-90%:lle yhdisteistä. Suomen tilanne näiden näytetyyppien osalta oli huomattavasti heikompi. Ilmanäytteiden analytiikkatarjonta tässä yhdisteryhmässä oli heikoin, vain noin 25%. 3.3 Menetelmien kuvaukset Kyselyyn vastanneilta laboratorioilta kysyttiin menetelmien kuvauksia eri yhdisteille. Tietoja antoi kaksi kolmasosaa laboratorioista, joilta analytiikkaa löytyi. Osa laboratorioista oli vastannut erittäin täydellisesti esitettyihin kysymyksiin, osa täyttänyt vain muutaman kohdan vastausliitteestä. Seuraavassa on esitetty lyhyesti esikäsittelyä ja analyysimenetelmiä koskevat huomiot. Lisäksi on esitetty menetelmien mittausepävarmuuksia ja määritysrajoja sekä näytteissä aikaisemmin esiintyneitä haittaainepitoisuuksia Esikäsittelymenetelmät Teollisuusaineille yleisin esikäsittelytapa kaikille näytetyypeille oli uutto liuottimeen. Uuttoon liittyi usein ph:n säätöä ja erilaisia puhdistuksia tai liuottimen vaihtoja. Joskus erittäin haihtuvien yhdisteiden ollessa kyseessä ei tarvita esikäsittelyä ollenkaan, vaan näyte johdetaan suoraan analysoivaan laitteeseen. Torjunta-aineet ja biosidit esikäsitellään lähes samalla tavalla kuin teollisuusaineetkin eli näyte uutetaan liuottimeen ja käsitellään analysointiin sopivaksi. Metallien analysoimiseksi kestävöidylle vesinäytteelle, kuivatulle ja seulotulle kiinteälle näytteelle tai suodatetulle ilmanäytteelle suoritetaan happohajotus mikroaaltouunissa tai autoklaavissa. Happona käytetään joko typpihappoa tai kuningasvettä Analysointimenetelmät Esikäsittelyt määräytyvät näytetyyppien ominaispiirteiden mukaan, mutta analysointi voidaan suorittaa samalla menetelmällä riippumatta näytetyypistä. Kyselyn mukaan orgaaniset yhdisteet joko uutetaan liuottimeen tai hyvin alhaisen kiehumispisteen... 15

16 omaavat aineet johdetaan lämmittäen suoraan analysoivaan laitteeseen (staattinen head space menetelmä). Analysointi suoritetaan yleensä kaasukromatografilla tai kaasukromatografi-massaspektrometrillä ja aineiden tunnistukseen käytetään yhdisteestä riippuen erilaisia detektoreja (FID, ECD, MSD). Teollisuusaineista liuottimet (kyselylistassa numerot 1 65) analysoidaan useimmiten EPA:n (US Environmental Protection Agency) tai ISO:n (International Standardization Organization) menetelmästandardien mukaisesti tai näitä soveltaen. Torjunta-aineille ja biosideille on olemassa vain muutamia standardeja, joten analyysit suoritetaan usein laboratorion omilla menetelmillä. Metallien analyysimenetelmät ovat yleensä standardisoituja (Suomen standardisoimisliitto, SFS ja ISO) ja lähes kaikki laboratoriot käyttävät niitä. Analysointi tapahtuu joko atomiadsorptiospektrofotometrillä (AAS) tai induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrillä (ICP-MS). Standardimenetelmästä riippuu mitä yhdisteitä sillä voidaan analysoida. Menetelmä on yleensä räätälöity määrätylle joukolle yhdisteitä, mutta menetelmää soveltaen voidaan määrittää myös muita yhdisteitä. Head space -menetelmällä saadaan periaatteessa määritettyä kaikki helposti haihtuvat teollisuusaineet (listassa 1 65), jos vain kaikille on olemassa vertailuaine Määritysrajat ja mittausepävarmuudet Määritysrajat vaihtelivat vesinäytteiden orgaanisille yhdisteille menetelmästä riippuen. Alimmillaan määritysrajat olivat 0,02 0,1 ng/l ja suurimmillaan jopa 10µg/l. Mittausepävarmuudet niille orgaanisille yhdisteille, joille ne oli määritetty, vaihtelivat 16% ja 40% välillä. Metalleille määritysrajat olivat pääasiassa 0,002 5 µg/l, muutamassa tapauksessa suurempiakin. Mittausepävarmuudet olivat 5 50% riippuen menetelmästä ja pitoisuustasosta. Kiinteiden näytteiden (ei biologiset näytteet) määritysrajat vaihtelivat orgaanisille yhdisteille 0,02 µg/kg 20 mg/kg ja metalleille 0,005 5 mg/kg, mittausepävarmuuden ollessa keskimäärin 20 50%. Biologisten näytteiden määritysrajat vaihtelivat orgaanisille yhdisteille 0,04 10 µg/kg ja mittausepävarmuudet olivat 20 45%:in välillä. Metalleilla määritysrajat olivat <1 µg/kg - 4 mg/kg mittausepävarmuuden ollessa 5 35%. Ilmanäytteillä orgaanisten yhdisteiden kymmenen litran näytteen määritysraja oli 0,1 1 mg/m 3 ja mittausepävarmuus 15 30% yhdisteestä riippuen. Metalleilla määritysraja oli 0,002 0,01 mg/m 3 ja mittausepävarmuus <30% Näytteissä esiintyneitä haitta-ainepitoisuuksia Aiemmin analysoitujen vesinäytteiden orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pienimmillään alle määritysrajan ja suurimmillaan jopa 50 mg/l. Yleisimmin mitatut pitoisuudet (mediaani) ovat olleet lähellä määritysrajaa tai sen alle, mutta joillakin yhdisteillä suuruusluokkaa 1 mg/l. Metalleilla pitoisuudet ovat olleet pienimmillään alle määritysrajan ja suurimmillaan 100mg/l, mediaanin ollessa 1 10 mg/l. Kiinteillä näytteillä (ei biologiset näytteet) orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pienimmillään lähellä tai alle määritysrajan ja suurimmillaan yhdisteestä riippuen mg/kg. Mediaani oli näillä yhdisteillä yleensä lähellä määritysra

17 jaa, mutta joillakin yhdisteillä jopa 1000 mg/kg. Metalleilla minimipitoisuus on ollut lähellä määritysrajaa ja maksimi 1000 mg/kg, mediaanin ollessa 0,1-20 mg/kg. Biologisista näytteistä analysoidut pitoisuudet ovat olleet orgaanisilla yhdisteillä pienimmillään 0,01 10 µg/kg ja suurimmillaan 1500 mg/kg, mediaanin ollessa noin 10 µg/kg. Pitoisuudet riippuivat suuresti tutkittavasta yhdisteestä. Metalleilla vastaavat pitoisuudet olivat alimmillaan 0,01 mg/kg, suurimmillaan 100 mg/kg mediaanin ollessa 0,1 5 mg/kg. Ilmanäytteille pitoisuusrajoja ei oltu ilmoitettu millekään yhdisteelle. 3.4 Laadunvarmistus akkreditoidut menetelmät Suurin osa kyselyyn vastanneista laboratorioista oli akkreditoituja. Suomessa akkreditoituja laboratorioita oli 75 % ja muista pohjoismaista kaikki vastanneet. Vaikka laboratorioissa osa menetelmistä oli akkreditoitu, ei kysyttyjen yhdisteiden analyysimenetelmiä monessakaan paikassa oltu vielä akkreditoitu. Teollisuusaineita vesinäytteistä analysoitiin vain muutamassa tapauksessa akkreditoidulla menetelmällä, samoin torjunta-aineita. Biosideille akkreditoitu menetelmä oli käytössä jo melko monelle yhdisteelle. Suurin osa laboratorioista käytti akkreditoituja menetelmiä metallianalytiikassa. Kaikille kiinteille näytetyypeille ei juurikaan ollut akkreditoituja menetelmiä käytössä orgaanisille yhdisteille. Näiden yhdisteiden analytiikan kehitys on vielä melko uutta verrattuna vesinäytteisiin ja siksi akkreditoituja menetelmiä on vähemmän Metalleille käytettiin joitakin akkreditoituja menetelmiä. Ilmanäytteille ei ollut käytössä niinkään paljon akkreditoituja menetelmiä kuin muilla näytetyypeillä. Ilmanäytteitä analysoivilla laboratorioilla on kuitenkin pitkät perinteet ja laadunvarmistusta ollaan monessa paikassa kehittämässä akkreditointia varten. 3.5 Analyysikustannukset Kyselyssä ei annettu ohjeistusta määritysten hintojen ilmoittamiseksi. Tästä johtuen saadut hintatiedot olivat varsin kirjavia ja hintojen vertailu hankalaa. Osa laboratorioista oli ilmoittanut hinnan näytettä kohti riippumatta analysoitavien yhdisteiden määrästä, osa ilmoitti hinnan vain yhtä analysoitavaa yhdistettä kohti. Tästä syystä seuraavassa esitetään vain hintarajat ja hintojen mediaanit eri yhdisteryhmille Orgaaniset yhdisteet Vesinäytteille tämän kyselyn mukaan hinnat olivat teollisuusaineille minimissään 84 euroa ja maksimissaan 434 euroa, mediaanin ollessa noin 150 euroa. PAH yhdisteitä analysoitiin useimmiten EPA:n suosittelemat 16 kpl (EPA:n menetelmä... 17

18 610) ja näille analyyseille hintahaarukka eri laboratorioissa oli (med 185 ). Torjunta-aineet ja biosidit analysoitiin usein määrättyjä yhdisteitä sisältävinä ryhminä, mutta kyselyssä hintoja oli annettu myös yksittäisille yhdisteille. Hinnat olivat alle 100 :sta aina 370 :oon, mediaanin ollessa 250. Kiinteiden näytteiden hinnat (ei biologiset näytteet) eivät ratkaisevasti eroa vesinäytteiden hinnoista. Teollisuusaineille hinnat olivat (mediaani 170 ), PAH-yhdisteille (mediaani 210 ) ja torjunta-aineille ja pestisideille (mediaani 250 ). Biologisista näytteistä oli hintatietoja annettu vain teollisuusaineille ja torjuntaaineille, eivätkä analyysien kustannukset eroa paljoakaan edellisistä. Teollisuusaineille hinnat olivat (mediaani 125 ) ja torjunta-aineille (mediaani 200 ). Ilmanäytteistä oli hintatietoja annettu vain teollisuusaineille ja vaihtelu oli melko pientä, näytettä kohti, mediaanin ollessa 85. Ilman partikkeleille oli hinta ilmoitettu vain muutamalle teollisuusaineelle. Hinta oli Joissakin tapauksissa oli ilmoitettu hinnan määräytyvän tapauskohtaisesti Metallit Osa laboratorioista ilmoitti hinnan esikäsittelyyn kuuluvalle happopoltolle ja varsinaiselle analyysille erikseen, osalla esikäsittely sisältyi analyysin hintaan. Seuraavassa on esitetty kokonaisanalyysin hinta (esikäsittely + analysointi). Vesinäytteiden hinnat olivat halvimmillaan noin 10 ja kalleimmillaan , mediaanin ollessa 25. Maanäytteille ja biologiselle materiaalille hinnat olivat vesinäytteitä jonkin verran korkeampia, sillä tarvittava esikäsittely on kalliimpaa. Halvin ilmoitettu hinta oli noin 10 ja kalleimmat Mediaani oli maalle, sedimentille ja lietteelle noin 40 ja jätteelle ja biologiselle materiaalille 50 paikkeilla. Ilmanäytteille ja ilman partikkeleille hintoja oli ilmoitettu hyvin vähän ja niistä ei kyetty laskemaan muuta kuin neljän kysytyn metallin (As, Cd, Pb, Ni) analyysihinta, joka oli Laboratorioiden mahdollisuus analytiikan laajentamiseen Vain muutama laboratorio ilmoitti halukkuutensa laajentaa analytiikkavalikoimaansa. Yhdisteet, joita ajateltiin tulevaisuudessa analysoitavan, olivat lähinnä teollisuusaineita ja metalleja. Metallien analytiikkalisäys perustui usein suunnitellun tai jo hankitun uuden laitteen antamaan kapasiteetin lisäykseen. Torjunta-aineiden ja biosidien analytiikkaa haluttiin lisätä vain harvoille yhdisteille. Jotkut laboratoriot ilmoittivat pystyvänsä heti tai lyhyellä varoajalla laajentamaan esimerkiksi teollisuusaineiden ja metallien analytiikkaa

19 4 YHTEENVETO SYKEn laboratorio on selvittänyt EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin haitallisten prioriteettiaineiden ja muiden Suomessa kansallisesti tärkeiksi katsottujen haitallisten aineiden analytiikkavalmiuksia Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Muut kansallisesti tärkeät aineet sisältävät vaarallisten aineiden direktiivissä mainitut yhdisteet, kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla olevat pysyvät, kertyvät ja toksiset yhdisteet (PBT) sekä muilla haitallisuusperusteilla valittuja yhdisteitä. Kysely lähetettiin 262 laboratoriolle ja vastausprosentti oli 32%. Kysyttyjen yhdisteiden joukossa oli teollisuusaineita, prosesseissa syntyviä aineita, torjunta-aineita, biosideja ja metalleja. Näytetyypit, joille analytiikkaa kysyttiin olivat talous-, luonnon- ja jätevedet, maa, sedimentti, liete, jäte, biologinen materiaali, ilma ja ilman partikkelit. Kyselyn tulos osoitti, että vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden analyysivalmiudet kaikki pohjoismaat huomioon ottaen olivat hyvät. Puitedirektiivin 33 yhdisteestä kaikille löytyi analytiikkaa ainakin jollekin näytetyypille. Noin puolelle yhdisteistä oli tarjolla analytiikkaa kaikille näytetyypeille. Ilmanäytteille ja ilman partikkeleille analytiikkatarjonta oli selvästi vähäisempää kuin muille näytetyypeille. Myös Suomen analytiikkatarjonta oli kohtalaisen hyvä. Kiinteitten näytteitten analytiikkatarjonnassa ei ylletty aivan pohjoismaiselle tasolle. Muiden Suomessa tärkeiksi katsottujen haitallisten yhdisteiden (yhteensä 115 kpl) joukossa oli 16 kappaletta yhdisteitä, joille ei löytynyt pohjoismaisella tasolla analytiikkaa millekään näytetyypille. Noin 40%:lle yhdisteistä oli analytiikkaa tarjolla kaikille näytetyypeille. Suomen tilanne oli vaarallisten aineiden direktiivin osalta melko hyvä, mutta PBT- ja muilla haitallisuusperusteilla valittujen yhdisteiden ryhmissä oli huomattavia puutteita torjunta-aineiden ja organotinayhdisteiden analytiikassa. Näytetyypeittäin mainittavia puutteita oli jätteiden, lietteiden ja biologisten näytteiden analytiikassa. Ilma-analytiikkavastauksia tuli lähes yksinomaan Suomesta ja tarjonta oli vähäisempää kuin muille näytetyypeille. Kyselyn vastauksia käytetään hyväksi vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden ja valittavien kansallisten prioriteettiaineiden kartoituksen ja seurannan toteuttamiseksi Suomessa. Kartoituksen ensisijainen tavoite on luoda tarvittavaa tietopohjaa vesipuitedirektiivin toimeenpanolle. Viimekädessä kartoituksen tulos määrittelee mistä näytetyypeistä prioriteettiaineiden seurantaa tullaan toteuttamaan

20 VIITTEET 2000/60/EY. EU Water Framework Directive 76/464/ETY. Communication from the Commission to the Council on Dangerous Substances which might be included in List I of Council Directive 76/464/ETY. Koivisto, S., Selection of hazardous substances for risk management. Suomen ympäristökeskuksen moniste 239, Helsinki BKH Conculting Engineers Towards the establishment of a priority list of substances for further evaluation of their role in endocrine disruption. Delft. Peltola, J., Haitallisten aineiden ympäristöseurannan kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen moniste 209, Helsinki /93/ETY. Neuvoston asetus olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta

21 Liite 1. Kyselykirje liitteineen (3 kpl) Liite 1/ Arvoisa vastaanottaja! Suomen ympäristökeskuksessa on valmisteilla Ympäristöministeriön toimeksiantamana kartoitus vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY) ja EU:n muussa lainsäädännössä priorisoitujen haitallisten aineiden ja kansallisesti tärkeiden haitallisten aineiden esiintymisestä, ympäristöpitoisuuksista, päästöistä ja kulkeutumisreiteistä. Kartoituksen tuottamia pitoisuustietoja tarvitaan vesipuitedirektiivin edellyttämään vesipiirien ominaispiirteiden analysointiin ja ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten arviointiin, jotka on toteutettava noin neljän vuoden sisällä (artikla 5). Prioriteettiaineiden seuraaminen on vesipuitedirektiivin mukaan myös pakollista niissä pintavesimuodostumissa, joihin aineita pääsee. SYKEssä on meneillään projektit =Prioriteettiaineiden ympäristöpitoisuuksien kartoitus= ja >Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet: paineiden alustava tunnistus ja seurantaohjelmien esivalmistelu=. Tähän KARVES-hankekokonaisuuteen liittyen on tutkimuslaboratoriossa selvitettävänä haitallisten prioriteettiaineiden analyysien saatavuus Suomessa ja muissa pohjoismaissa, analyysimenetelmät eri näytetyypeille ja analyysikustannukset. Samalla kartoitetaan laboratorioiden mahdollisuuksia uusien prioriteettiaineiden analysointiin. Kyselyssä pyritään selvittämään mitkä eri prioriteettiaineet pystytään analysoimaan Suomessa ja minkälaisista näytetyypeistä (Liite 1). Määrityksistä kysytään esikäsittely, analysointi, aiemmin tutkitut näytemäärät ja havaitut pitoisuudet sekä analyysien kustannukset (Liite 2). Lisäksi selvitetään laboratorioiden mahdollisuudet analytiikan laajentamiseen ja sen kustannukset (Liite 3). Kartoituksen onnistumisen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni laboratorio vastaa kyselyyn. Ympäristöministeriö tarvitsee tiedon tämänhetkisistä laboratoriovalmiuksista ja mahdollisuuksista analytiikan laajentamiseen vesipuitedirektiivin seurannan ja kartoituksen käytännön toteutuksen ohjaamiseen Suomessa. Vastaukset pyydetään toimittamaan mennessä osoitteella: Suomen ympäristökeskus, Tutkimuslaboratorio, vanhempi tutkija Kirsti Kalevi, Hakuninmaantie 4-6, Helsinki. Kyselyn liitesivut ovat saatavissa myös excel-tiedostona sähköpostin välityksellä. Mahdollisiin kyselyihin vastaa Kirsti Kalevi, puh , telefax , sähköposti Tutkimuslaboratorion johtaja Marja Luotola LIITE 1. Ainelista ja analysoitavat matriisit LIITE 2. Yhdistekohtaiset tiedot menetelmästä LIITE 3. Laboratorion mahdollisuus analytiikan laajentamiseen JAKELU: Ympäristöalan laboratoriot, tutkimuslaitokset ja yliopistot... 21

22 Liite 1/2 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 1 / 6 LABORATORION NIMI: YHTEYSTIEDOT: HENKILÖ: PUH: SÄHKÖPOSTI: LABORATORION AKKREDITOINTI: KYLLÄ EI NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Teollisuusaineet ,1,1-trikloorietaani 1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni 1,2,4-triklooribentseeni muut triklooribentseenit, mitkä: ,2-diklooribentseeni 1,2-dikloorietaani 1,2-etyleenidibromidi 1,2-etyleenidikloridi 1,3-dikloori-2-propanoli 1,4-diklooribentseeni 2,2'-metyleenibis-(3,4,6-trikloorifenoli) 2,6-ditertbutyyli-p-kresoli 3-kloorianiliini 4-kloori-3-metyylifenoli 8R)-p-menta-1,8-dieeni (on myös biosidi) Anisoli Antraseeni Bentseeni Bentsyylikloridi Bifenyyli Bisfenoli A Dietyyliamiini Difenyylieetteri Dikloorimetaani Dikumyyliperoksidi 22...

23 Liite 1/3 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 2 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Dimetyyliamiini Dipenteeni Disykloheksyylikarbodidi-imidi Epiklorhydriini Etyylibentseeni Heksaklooribentseeni Heksaklooributadieeni Heksakloorietaani Hiilitetrakloridi Isoforonidi-isosyaniitti Isopropenyylibentseeni Klooribentseeni Kloorietikkahappo Kloorifenolit mitkä: Kloraalihydraatti Kloroformi Kloropreeni Kreosoottiöljyn PAHit: benzo(a)pyrene, dibenz(a,h)anthracene,benz(a)anthracene, phenantrene, benzo(j)fluoranthene ja benzo(k)fluoranthene Ksyleeni Lineaarialkyylisulfonaatti Lyhytketjuiset klooriparafiinit (kloorialkaanit, C10-13) Metyleenikloridi MTBE (metyylitertbutyylieetteri) Mäntyöljy, väh. 10% hartsia Naftaleeni 4(para)-nonylphenol muut nonyylifenolit (cas ) mitkä: para-tert-oktyylifenoli, muut oktyylifenolit (cas ), mitkä:... 23

24 Liite 1/4 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 3 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Pentaklooribentseeni Pin-2(10)-eeni Pin-2-(3)-eeni Sorbitaanioleaatti Styreeni Syanuurikloridi eli 2,4,6-trikloori-1,3,5- triatsiini TAME (tertamyylimetyylieetteri) Terfenyyli Tetrakloorietyleeni Tolueeni Tributyylifosfaatti Trikloorietyleeni Trikloorifoni Tärpättiöljy, alphapineenifraktio Ftalaatit Butyylibentsyyliftalaatti (BBP) Dibutyyliftalaatti Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti Dioktyyliftalaatti Ftalaatti Muut ftalaatit, mitkä: 72 Bromatut palonestoaineet PBDE (polybromattu difenyylieetteri) mitä kongeneereja mitataan: Heksabromisyklododekaani Tetrabromibisfenoli A Muut bromatut fenolit, mitkä: Organofosforipalonestoaineet etyyliheksyylidifenyylifosfaatti 24...

25 Liite 1/5 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 4 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Tri(metyylifenyyli)fosfaatti Trifenyylifosfaatti Tris(dikloropropyyli)fosfaatit, mitkä: Muut (esim. triskloropropyylifosfaatit ja trisklorometyylifosfaatit) mitkä: Prosesseissa syntyvät aineet PAH mitkä: Polyklooratut naftaleenit mitkä: Torjunta-aineet Alakloori Alpha-cypermethrin Atratsiini Atsiinifossi-metyyli Bentatsoni Diklorproppi Dimetoaatti Diuroni Endosulfaani mitkä: Esfenvaleraatti Etofumesaatti Fenpropimorph Fluatsinami Foksimi Furathiocarb Glyfosaatti Heksakloorisykloheksaanit, mitkä isomeerit:... 25

26 Liite 1/6 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 5 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Ioxynil Isopturon Klorfenvinfossi Kloridatsoni Klorpyrifossi Lambda-cyhalotrin Lindaani (gamma-hch) Linuroni Malationi Mankotsebi (ja etyylitiourea) MCPA Metributsiini Mevinfossi Oksidemetoni-metyyli Prokloratsi Propaquizafop Propikonatsoli Simatsiini Terbutryyni Trifluraliini Biosidit ,4-Benzenediamine, N-(1,3-dimethylbutyl)- N'-phenyl- Brodifacoum Bromadioloni Bronopoli eli 2-Bromo-2-nitropropane-1,3- diol Chlorpyrifos Cyfluthrin Deltametriini (on myös torjunta-aine) Diatsinoni Ditioli Metyleeni-bis-tiosyanaatti 26...

27 Liite 1/7 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 6 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Permetriini (on myös torjunta-aine) TCMTB eli (2-benzothiazolylthio)methyl thiocyanate Triklosaani eli 5-Chloro-2-(2,4- dichlorophenoxy)phenol Organotinayhdisteet Dibutyylitinabis(2-etyyliheksyylitioglykolaatti) Dibutyylitinabis(metyylimaleaatti) Dibutyylitinadilauraatti Dibutyylitinaoksidi Dioktyylitinabis(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) Oktyylitinatris(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) Tinadi(2-etyyliheksanoaatti) Tributyltin naphthenate Tributyylitinaoksidi (TBTO), onko analytiikkaa myös mono- ja dibutyylitinaoksideille: Tributyylitinakationi Muut tributyylitinayhdisteet, mitkä: 144 Muut organotinayhdisteet, mitkä: Metallit ja niiden yhdisteet (erittele mille yhdisteille on erikseen analytiikkaa) Arseeni Elohopea Kadmium Lyijy Nikkeli Palladium Platina... 27

28 Liite 1/8 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 2 MENETELMÄN KUVAUS (kopioi lisää tarpeen mukaan) LABORATORION NIMI: YHDISTEEN NUMERO/T: käytä liitteen 1 numerointia ESIKÄSITTELY NÄYTEKOKO: ESIKÄSITTELYN KUVAUS: MATRIISI/T: lyhenteet liitteessä 1 VOIKO MUIHIN TÄMÄN LISTAN AINEISIIN KÄYTTÄÄ TÄTÄ ESIKÄSITTELYÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT MENETELMÄ STD MENETELMÄ MUU MENETELMÄN KUVAUS: MÄÄRITYSRAJA MITTAUSEPÄVARMUUS VOIKO MUITA TÄMÄN LISTAN AINEITA ANALYSOIDA TÄLLÄ MENETELMÄLLÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ VV NÄYTTEISSÄ ESIINTYNEET PITOISUUDET MIN MAX ANALYYSIN HINTA (ilman alv:a) MED (arvio, tarvitaan jos pitoisuudet lähellä min tai max) LABORATORION TÄMÄNHETKINEN KAPASITEETTI ANALYSOIDA TÄTÄ YHDISTETTÄ (kuinka paljon ja minkälaisella aikataululla) c LAATU AKKREDITOITU EI AKKREDITOITU KÄYTETYT REFERENSSIMATERIAALIT VERTAILUKOKEISIIN OSALLISTUMINEN YHDISTEEN NUMERO/T: käytä liitteen 1 numerointia ESIKÄSITTELY NÄYTEKOKO: ESIKÄSITTELYN KUVAUS: MATRIISI/T: lyhenteet liitteessä 1 VOIKO MUIHIN TÄMÄN LISTAN AINEISIIN KÄYTTÄÄ TÄTÄ ESIKÄSITTELYÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT MENETELMÄ STD MENETELMÄ MUU MENETELMÄN KUVAUS: MÄÄRITYSRAJA MITTAUSEPÄVARMUUS VOIKO MUITA TÄMÄN LISTAN AINEITA ANALYSOIDA TÄLLÄ MENETELMÄLLÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ VV NÄYTTEISSÄ ESIINTYNEET PITOISUUDET MIN MAX ANALYYSIN HINTA (ilman alv:a) MED (arvio, tarvitaan jos pitoisuudet lähellä min tai max) LABORATORION TÄMÄNHETKINEN KAPASITEETTI ANALYSOIDA TÄTÄ YHDISTETTÄ (kuinka paljon ja minkälaisella aikataululla) LAATU AKKREDITOITU EI AKKREDITOITU KÄYTETYT REFERENSSIMATERIAALIT VERTAILUKOKEISIIN OSALLISTUMINEN 28...