LAPUAN KAUPUNKI 13. ALAPÄÄN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVA POUTUNLEHTO

Transkriptio

1 LAPUAN KAUPUNKI 13. ALAPÄÄN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVA POUTUNLEHTO Asemakaava koskee tiloja RN:o 1:122, 9:31, 9:150 ja 18:46 sekä osia tiloista 1:198 ja 18:40 Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, palstaviljely-, erityis- vesi- ja katualueet Selostus SELOSTUS Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie Lapua Kaavan vireilletulo khall 24 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2013 xx Kaavatunnus

2 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee tiloja RN:o 9:31,9:150 ja 18:46, sekä osia tiloista 1:198 ja 18:40. Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, palstavieljely-, erityis-, vesi- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Alapään kaupunginosassa n. 3 km Lapuan keskustasta luoteeseen. Alue sijaitsee VT 16:n pohjoispuolella ja se rajautuu lännessä Lapuanjokeen ja idässä Alajoentiehen. Asemakaava-alueen pinta-ala on 3,8740 ha.. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kaavaselostuksen kansilehdellä Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on 13. ALAPÄÄN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVA POUTUNLEHTO. Asemakaavan tarkoituksena on muodostaa entiselle betonitehtaan alueelle kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen seitsemästä tontista muodostuva asuinalue. Alueen lämmitys-/ jäähdytysjärjestelmäksi tulee Lapuanjoen pohjasedimenttikerroksen lämpöä hyödyntävä alueellinen lämmitysjärjestelmä.

3 Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Maisemakuva ja luonnonympäristö Tulvariski Maaperä Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Yhdyskuntatekninen huolto Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaavan laatimispäätös Asemakaavan perusselvitykset Pohjatutkimus Maaperän pilaantuneisuusselvitys... 16

4 3 Meluselvitys ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos Asemakaavaehdotus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Asemakaavamääräykset Nimistö Kaavan vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Luonto Maisema Liikenne Tekninen huolto Talous Terveys Sosiaaliset olot ja kulttuuri Lämmitys-/ jäähdytysjärjestelmän taloudelliset vaikutukset... 27

5 Ilmaston muutoksen hillintä Maatalouselinkeinojen harjoittaminen Tulvariski ja tulvariskien hallinta Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksen seuranta Liiteasiakirjat Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Havainnepiirros 1:1 000 Liite 4: Maaperätutkimus vanhan betonitehtaan alueella Poutussa/ tutkimusselostus, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy 2010 Liite 5: Koy Ritakonto/ Vanhan betonitehtaan alueen saastuneisuustutkimus Poutussa/ Tutkimusselostus, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy 2010 Liite 6: Maaperän pilaantuneisuusselvitys entisen betoniaseman alueella, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy 2012 Liite 7: Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Entinen betoniasema, Pouttu, Lausunto EPOELY 2012 Liite 8: Poutunlehdon asemakaavan meluselvitys, Ramboll 2013 Liite 9: SOLUTION/ Heating/ cooling solution for the residential area, Part B, Pouttu geothermal solution, hankeselostus

6 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet khall 24, kaavoituspäätös khall 24, maanhankinta ja alueen toteuttamiseen liittyvät sopimukset osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS ja kaavaluonnos nähtävillä kaavaehdotus julkisesti nähtävillä xx.xx.2013 xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2013 xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2013 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Poutunlehdon uusi asemakaava-alue sijoittuu VT 16:n (Ylistaro-Kyyjärvi) pohjoispuolelle Lapuanjoen ja Alajoentien väliin. Alueelle voidaan rakentaa seitsemän uutta erillistaloa, jotka liitetään joen pohjasedimenttiä hyödyntävään alueelliseen aluelämmitys-/ jäähdytysjärjestelmään. Poutunlehdon alueelle on tarkoitus rakentua pienimuotoinen ekologisesti kestävä kokonaisuus, jossa on luontevia alueita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jokirantaan sijoittuu venelaituri ja suunnittelualueen luonteiskulmaan palstaviljelyalue. Asemakaava koskee tiloja Rn:o 1:122, 9:31, 9:150, 18:46 sekä osia tiloista Rn:o 1:198 ja 17:143. Asemakaava-alueen pinta-ala on 3,8740 ha Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan suunnittelu alkaa kaavan tultua hyväksytyksi. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan mahdollisesti syksyllä Tontit saadaan rakennettaviksi ja myyntiin mahdollisesti jo vuoden 2013 puolella. Lapuan kaupunki ja Poutunlehdon asemakaavahanke ovat mukana Concerto plus ohjelmaan kuuluvassa Solution hankkeessa ( Poutunlehdon alueen suunnittelua ja toteutusta varten on saatu rahoitusta Solution hankkeesta. Lapuan kaupunki on sopinut alueen kunnallisteknisten töiden toteuttamisesta Olavi Kontolan kanssa (khall ). Alueellisen lämmitysverkoston toteuttamisesta vastaa lämmitys/jäädytysjärjestelmän toteuttamista varten perustettu yhtiö Poutunlehdon Lämpö Oy Lapua. 3. LÄHTÖKOHDAT Poutunlehdon asemakaava kuuluu Euroopan Komission aloitteesta syntyneeseen CONCERTO -projektiin, joka pyrkii kiinnittämään aktiivisesti huomiota Euroopan kestävän kehityksen tiellä oleviin haasteisiin ja energiatarpeisiin ( CONCERTO on osa Euroopan Unionin tutkimus

7 6 puiteohjelmaa ja kuuluu Euroopan Komission liikenteen ja energian pääosaston alaisuuteen. Solution-projektin myötä Lapua on ensimmäinen CONCERTO-kunta Suomessa. Projekti toteutetaan Suomen/Lapuan kokonaisbudjetti on 6,36 milj. euroa, josta EU-tuen osuus on 2,8 milj. euroa. Projektin tarkoituksena on edistää Lapuan energia-imagoa ja saada asiantuntija-apua sekä EU:n tukea jo vireillä oleviin projekteihin. Lapuan liittyminen Suomen ensimmäisenä kuntana EU:n CONCERTO-kuntien joukkoon, on jo osaltaan saavutus. Suomessa projektin toteuttamiseen osallistuvat Lapuan kaupunki, Thermopolis Oy, VTT sekä Schneider Electric Oy. (tiedot thermopolis.fi sivuilta) Poutunlehdon alueen lämmönjakojärjestelmän alustavia suunnitelmia on laadittu Soulution hankkeen puitteissa jo kesällä Samana vuonna valmistui myös Jorma Ollilan laatima pilottityö Poutun alueelle. Poutun alue on ollut mukana Solution hankkeessa jo silloin kun alueen maanomistajana oli lämmönjakojärjestelmää ideoinut Olavi Kontola. Kaupunki osti vuonna 2012 alueen Olavi Kontolalta ja teki hänen kanssaan sopimuksen mm. alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Poutunlehdon alueella on aikaisemmin toiminut sikala sekä betonivalimo. Aluetta on viimeksi käytetty mm. erilaisten tarvikkeiden varastointialueena. Alueelta on kohtuullisen hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustan suuntaan VT 16 alittavan kevyenliikenteenväylän myötä. Asemakaavoituksen yhteydessä on tullut otettavaksi huomioon lähistön maatalouselinkeinojen harjoittaminen sekä niiden asettamat erityisvaatimukset alueen suunnittelussa. Kaava-alue sijaitsee myös ELY keskuksen määrittelemällä tulvavaara-alueella, joten tulvariskit on huomioitu asemakaavassa. Alueen aikaisemmasta käytöstä johtuen alueelle on laadittu selvitys mahdollisesti pilaantuneen maaperän osalta. Suunnittelualueen maaperän rakennettavuus on selvitetty alueellisella maaperätutkimuksella. Alueen tulevan rakentamisen yhteydessä on kuitenkin vielä rakennuslupavaiheessa tehtävä tonttikohtaiset maaperätutkimukset. Poutunlehdon alue sijaitsee melko lähellä VT 16, ja siten mahdolliset liikennemeluasiat on selvitetty kaavoituksen aikana Maisemakuva ja luonnonympäristö Maisemallisesti suunnittelualue sijaitsee laajalla Lapuan ja Kauhavan Alajoen viljelylakeuden reunamilla. Alajoen Lakeus on valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään. Valtioneuvoston päätöksellä 1995 vahvistetut valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden maisema-alueiden aluerajaukset ovat voimassa kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Lisätietoja maisema-alueiden inventoinneista: Kuvassa alla Lapuan-Kauhavan Alajoen viljelylakeuden aluerajaus. Kaava-alueen likimääräinen sijainti osoitettu ympyrällä. Kartta ympäristöhallinnon Hertta palvelusta.

8 Suunnittelualue sijaitsee laajan lakeuden reunamilla. Maisemakuvaa hallitsee suunnittelualueen pohjois-, sekä itä- ja länsipuolella laajat tasaiset viljelyaukeat. Etelässä suunnittelualueen ja VT 16:n välissä on pienehkö viljelty pienehkö viljelysalue. Poutun pohjapato on kaava-alueesta n. 60 metriä alajuoksun suuntaan. 7

9 8 Lapuanjoen varren asutus ulottuu nauhamaisena Lapuan keskustasta suunnittelualueelle saakka. VT 16:n eteläpuolella asutus on hieman tiiviinpää Lapuanjoen itä- kuin länsirannalla. Maisemallisesti alue sijoittuu laajan lakeuden ja asutun alueen reunamille. Alueen historiallisesta taustasta johtuen alueella ei ole olennaisia ns. luonnontilaisia alueita. Suunnittelualueen reunamille on lehtipuustoa. Nykyisin suunnittelualueen ranta-alue on pääosin vaikeakulkuista maastossa olevien epämääräisten rakennusym. jätteiden, maakasojen sekä paikoitellen sankan pajukon vuoksi. Alueella kasvaa mm. jättipalsamia, jonka hävittäminen olisi tarpeellista alueen rakentamisen yhteydessä. Alueelle ei ole tehty varsinaista luontoinventointia, koska alue on entuudestaan ihmisen voimakkaasti muokkaamaa. Oikealla näkyvä puusto on kaava-alueen pohjoisreunaa, pelto on kaava-alueen ulkopuolista aluetta. Kuvassa suunnittelualuetta Poutun sillan suunnasta VT 16:lta katsottuna kevättulvien aikaan huhtikuussa Kaavoitettava alue sijaitsee pellon takana. Kuvassa suunnittelualueen Lapuanjoen rantaa.

10 Tulvariski Tulvariskien hallinnasta annetun lain 8 :n nojalla maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ehdotusten perusteella Lapuan Lapuanjoen vesistöalueen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien hallintaan liittyen on perustettu tulvaryhmät. Tulvariskialueelle laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Lapuajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma ja ympäristöselostuksien lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu asiakirjat on nähtävillä ( Alla oleva kuva on Lapuanjoen, Kyrönjoen ja Laihianjoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksien lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu asiakirjasta Maaperä Suunnittelualueelle on tehty maaperätutkimus Thermopolis Oy:n toimeksiannosta. Maaperätutkimuksen mukaan alueelle tulevien rakennusten perustamistavaksi suositellaan paalutusta. Maaperätutkimuksen tuloksia on selvitetty tarkemmin perusselvitysten kohdalla. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:n lv laatima Maaperätutkimus vanhan betonitehtaan alueella Poutussa on myös asemakaavan selostuksen liitteenä.

11 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Suunnittelualueella olevia entisiä sikalatoimintaan ja betoniaseman toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia on alettu purkamaan alkukesästä Alueen eteläreunalla olleen tiilirakenteisen rakennuksen jäänteet ovat peräisin 1950 luvun alussa rakennetusta osuusmeijerin sikalasta. Sikalatoiminta jatkui alueella mahdollisesti vuoteen 1979 saakka. Lapuan Betoni Oy:n betoniasema toimi alueella mahdollisesti vuoteen Vuonna 1986 kiinteistö siirtyi Lohja Rudukselle, joka jatkoi betonitoimintaa parisen vuotta. Lapex Inter Oy osti kiinteistön 1990 luvun alussa uusien rakennustarvikkeiden varastointia varten. (lähde: Maaperän pilaantuneisuusselvitys entisen betoniaseman alueella Poutussa, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy). Kaupunki osti kiinteistöt puolestaan Kiinteistö Oy Ritakonnolta/ Olavi Kontolalta vuonna Aluetta on viime aikoina pidetty epämääräisenä sekalaisen tavaran ja erinäisen jätteen/romun varastointialueena sekä maankaatopaikkana. Suunnittelualueelle muualta tuodulle täytemaalle ei ole ollut viranomaisten antamaa lupaa. Nykyinen ympäristö on siivoton ja alue tulee puhdistaa kokonaisuudessaan kaikesta alueella olevasta epämääräisestä romusta, jätteestä ym. ennen alueen ottamista asuinalueen käyttöön. Kuvassa entistä sikalarakennusta, rakennuksen jäänteet on purettu alkukesällä Nykyisin suunnittelualue muodostaa taajamakuvallisesti oman, muusta lähialueen ympäristöstä hieman irrallaan olevan ympäristönsä. Suunnittelualueen reunamilla oleva puusto ja pajukko ovat olleet hieman ympäristön näkösuojana. Läheisen Alajoentien varren rakennuskanta ei muodosta rakennusajankohdaltaan tai rakennustavaltaan yhtenäistä ympäristöä. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin (sähkö, vesi ja viemäri) verkostoihin. Alueen rakennukset liitetään joen pohjasedimentin lämpöä hyödyntävään alueelliseen lämmitysjärjestelmään. Rakennettavaa järjestelmää voidaan hyödyntää myös jäähdytykseen. Yhdyskuntateknisen verkoston ja alueen teiden rakentamisesta on sovittu kaupungin ja Olavi Kontolan tekemän maakaupan yhteydessä. Alueelle toteutettavaan aluelämmitysjärjestelmän rakentamiseen on saatavissa Solution hankkeen kautta EU:n investointitukea. Lämmitysjärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa erillinen ko tarpeeseen perustettu yksityisen yhtiö Poutunlehdon Lämpö Oy Lapua. Alueelle tulevat rakentajat velvoitetaan liittymään alueelliseen lämmitysjärjestelmään. Tulevista rakentajista/ kiinteistönomistajista tulee myös lämmitysjärjestelmästä vastaavan yhtiön osakkaita.

12 11 Kuvassa yksinkertaistettu periaatepiirros suunnitellusta lämmitys- /jäähdytysjärjestelmästä (Kuva Solution/ Concerto Plus hankkeen raportista) Poutun alueen edistyksellinen ja kestävän kehityksen mukainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä yhdistää kaukolämmityksen ja sedimentistä saatavan lämmityksen/ jäähdytyksen ideat. Pohjasedimenttiin asennettavan lämmönkeruuputkiston pituus on noin 3200 metriä (8x400 m). Lämmönjakoputkisto (arviolta n. 500 m) voidaan asentaa esim. katualueiden rakentamisen yhteydessä katualueille. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Poutun koulu sijaitsee n. 400 m etäisyydellä keskustan suuntaan. Kevyenliikenteen alikulku valtatie 16 alitse mahdollistaa turvallisen koulureitin niin koululle kuin keskustan palveluihin. Lähimmät kaupalliset ja kunnalliset muut palvelut löytyvät kaupungin keskustasta noin kolmen kilometrin päästä. Liikenne Poutunlehdon alue sijoittuu Alajoentien länsipuolelle. Suunnitellun Poutunlehdontien/ Alajoentien risteyksestä on matkaa VT 16:lle n. 200m. Kevyenliikenteen alikulun kautta on turvallinen reitti Poutun koululle. Alajoentiellä ei ole kevyenliikenteen väylää. Liikennemäärä Alajoentiellä on n. 335 ajoneuvoa/vrk. VT 16:n liikenne ei aiheuta liikennemelua Poutunlehdon alueelle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueesta luoteeseen sijaitseva Heikki Panulan omistama noin 1000 sian suuruinen lihasikala (Hevosselkä Rn:o 10:97) saattaa aiheuttaa kaava-alueelle ajoittaista hajuhaittaa. Toisaalta sikala sijaitsee vallitseviin tuuliolosuhteisiin nähden suotuisasti tuulen alapuolella. Kiinteistöllä on voimassaoleva ympäristöinsinöörin myöntämä ympäristölupa 994 lihasian perustamiselle. Sikalan 1400 m3:n avonainen lietesäiliö sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä kaava-alueesta. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) soveltaen uudet Poutunlehdon omakotitontit on osoitettu vähintään 370 m:n etäisyydelle sikalasta (lietesäiliöstä). Mahdollisesti myös muu maataloustoiminta suunnittelualueen läheisyydessä saattaa aiheuttaa pientä ajoittaista ympäristöhäiriötä (esim. pöly ja työkoneiden aiheuttama ääni).

13 12 Suunnittelualueelle tehdyn maaperän pilaantuneisuusselvityksen ja siitä saadun ELY keskuksen lausunnon perusteella alueen maankäyttömuodolle ei ole rajoitteita. Kuitenkin oletetun polttoainesäiliön ympäristö tulee tutkia maanrakennustöiden yhteydessä. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen antaman lausunnon mukaan alueella olevasta 0,5-2,5 m paksuisesta täyttömaasta suuri osa on muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa ylijäämämaata. Kynnysarvon ylittävät maa-ainekset voidaan toimittaa ainoastaan maankaatopaikalle, jolla on ympäristölupa. Mikäli täyttömaita (puhtaita) ei voida hyödyntää kiinteistöillä, tulee ne toimittaa maankaatopaikalle. Alueella olevat betonirakenteet on tarkoitus murskata ja hyödyntää alueen katujen rakentamisessa. Toimenpiteestä on tehtävä ilmoitus ELY keskukselle ja tarvittaessa on haettava ympäristölupa, mikäli murskeessa on tiilijätettä yli 30 painoprosenttia. Alue tulee puhdistaa tarkoin alueella olevista tarvikkeista, jätteistä ja roskista ennen alueen käyttöönottoa. Alueen siivouksesta vastaa kaupunkia edeltänyt maanomistaja Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaupunki on hankkinut tilat Luoma, Hevosselkä, Pökkä ja Sikalantie Kiinteistö Oy Ritakonnon kanssa tekemällään maanvaihtokirjalla, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Poutunlehdontien katualueen järjestämistä varten tarvittavat osat kiinteistöistä Jänismäki ja Suutalanpalo ovat yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja. Erityistavoitteiden osalta asemakaavassa on kiinnitetty huomiota myös tulviin liittyviin riskeihin.

14 13 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama ( ). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ( ). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava Alla vasemmalla vo 2001 yleiskaava, oikealla yleiskaavaehdotus 2013 Lapuan kaupungin Keskustan voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Poutunlehdon alue sijaitsee yleiskaavassa alueella, jolla yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi T. Rantaan on osoitettu pieni parin tontin kokoinen pientalovaltainen asuntoalue AP. Kaava-alueen pohjoisosa on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi MT. Yleiskaavaehdotuksessa Poutunlehdon alue on osoitettu uutena asuinpientalojen alueena AP. Kaavakarttaan on myös merkitty tulvauhan alaiset alueet, alin suositeltava rakentamiskorkeus N60 29,95 ja ohjeellinen maatilan suojavyöhyke (AM alueen Hevosselkä Rn:o 10:97). Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on, että yleiskaava olisi lainvoimainen loppuvuodesta 2013.

15 14 Asemakaava Nyt laadittava kaava on alueen ensimmäinen asemakaava. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee VT 16:n eteläpuolella Poutuntien ja Lapuanjoen välisellä alueella. Kuvassa Poutunlehdon asemakaava-alue ja olemassa olevaa asemakaavoitettua aluetta. Poutuntien ja Lapuanjoen välinen alue Keskustasta VT 16:lle on lähes kokonaisuudessaan rakennettu vaikka alueella ei suurelta osaltaan ole lainkaan asemakaavaa. Poutunlehdon asemakaavaa lähinnä oleva asemakaavoitettu alue on n. 330 m:n etäisyydellä oleva Toiskanpolun ja Pehtoorinpolun välinen asemakaava. Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa

16 15 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole meneillään osayleiskaavan lisäksi muita kaavahankkeita tai maankäytönsuunnittelua. Kaavan laatimispäätös Lapuan kaupunginhallitus on päättänyt Poutunlehdon asemakaavan laatimisesta ja vireillepanosta Alue sisältyy meneillään olevaan Solution hankkeeseen ja ko. alueelle on tarkoitus kaavoittaa pientaloalue, joka hyödyntää joen pohjasedimentistä saatavaa lämpöenergiaa Asemakaavan perusselvitykset Pohjatutkimus Suunnittelualueelle on Thermopolis Oy:n toimeksiannosta Suunnittelutoimisto Aluetekniikka laatinut marraskuussa 2010 maaperätutkimuksen. Tutkimus perustuu kolmeen kairauspisteeseen. Maaperä on tutkimuspisteissä pintakerrosten alapuolella löyhää savea ja silttiä noin 12,4 14,2 metrin syvyyteen. Pisteessä 2 on löyhien kerrosten alla noin 2,8 metriä paksu kerros keskitiivistä ja tiivistä silttimoreenia. Kaikissa pisteissä pohjamaa muuttuu tasovälillä hyvin tiiviiksi moreeniksi, johon painokaira tunkeutui pääosin lyömällä. Painokairaukset päättyivät pohjamoreenin kiviin tai kallioon noin 15,4 16,6 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta tasovälillä Hienorakeinen maaperä soveltuu korkean lämmönjohtavuuden vuoksi putkijohtojen

17 16 rakentamiseen. Lisäksi maaperän vesi lisää lämmönjohtavuutta. Alueelle rakennettavien rakennusten perustamiseksi suositellaan tukipaalutusta, jossa myös lattiat tukeutuvat paalutukseen. Maaperätutkimus vanhan betonitehtaan alueella Poutussa Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on asemakaavan selostuksen liitteenä. Maaperän pilaantuneisuusselvitys Suunnittelualueella aikaisemmin olleen toiminnan johdosta kaupunki teetti Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:llä maaperän pilaantuneisuusselvityksen. Maaperän pilaantuneisuusselvitys entisen betoniaseman alueella Poutussa valmistui joulukuussa Kiinteistön päärakennus on rakennettu 1950 luvun alussa osuusmeijerin sikalaksi luvulla alueella on ollut betonin valmistusta luvulta lähtien alue on ollut epämääräisenä varastointialueena. Tehdyn pilaantuneisuusselvityksen perusteella laboratoriossa analysoidut haittaaineet alittavat Vna 214/2007:ssa tietyille haitta-aineille määritetyt kynnysarvot, muiden paitsi arseenin osalta kahdessa analyysituloksessa. Ylitys on kuitenkin niissä pieni, eikä ELY keskuksen lausunnon mukaan aiheuta maa-aineelle käyttörajoituksia. Pilaantuneisuusselvityksestä saadun ELY keskuksen ympäristösuojeluyksikön lausunnon mukaan, rakentamistoimenpiteiden aikana tulee varmistua lämmitysöljysäiliön poistamisesta maaperästä. Lisäksi vanhan lämmitysöljyn ympäristön pilaantuneisuus tulee varmistaa samassa yhteydessä. Muilta osin alueen maankäyttömuodolle tai maa-ainesten käytölle ei ole rajoitteita. Alueen pohjoisosaan tuotua täytemaata Meluselvitys Kaupunki on teettänyt liikennemeluselvityksen VT 16:n liikennemelun vaikutuksista Poutunlehdon alueelle. Selvityksen mukaan suunnittelualue ei sijaitse liikennemelualueella, eikä tulevaisuudessakaan liikennemäärien lisääntyessä liikennemeluarvot ylitä asetettuja päivä- (55dB) ja yöohjearvoja (45 db). Selvitys laadittiin kaavaluonnoksen pohjalta. Poutunlehdon asemakaavan meluselvitys (Ramboll ) on kaavaselostuksen liitteenä.

18 17 Nykytilanne: vasemmalla päiväaika (07-22) ja oikealla yöaika (22-07). 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Lapuan kaupunki on mukana Euroopan Komission aloitteesta syntyneessä CONCERTO projektin Solution hankkeessa. Lapualle hankkeen yhteydessä kaavaillun joen pohjasedimenttiä lämmitysjärjestelmässään hyödyntävää pientaloaluetta suunniteltiin sijoitettavaksi Poutunlehdon alueelle. Alun perin tarkoituksena oli toteuttaa hieman yli kymmenen lämmitysjärjestelmää hyödyntävän asunnon kokonaisuus Poutunlehdon alueelle. Hankkeen mahdollistamiseksi oli tarpeellista laatia alueelle asemakaava Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti käynnistää asemakaavan laatimisesta ja kaavan vireilletulosta Poutunrannan alueella Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Ritakonnon (edustajana Olavi Kontola) välisen vaihtokirjan. Vaihtokirjalla kaupungille ostettiin tilat Luoma Rn:o 9:150, Hevosselkä Rn:o 9:31, Pökkä Rn:o 18:46 ja Sikalantie Rn:o 1:122. Tilojen yhteispinta-ala on 3,3355 ha. Asemakaavaluonnos laadittiin tälle alueelle. Vaihtokirjalla on sovittu, että Kiinteistö Oy Ritakonnolle tulee yksi jokirantapuistoon rajoittuva omakotitontti. Vaihtokirjalla on sovittu myös, että Kiinteistö Oy Ritakonto tai sen edustama muu taho rakentaa alueelle kunnallistekniikan (tiet, vesijohdot, viemärit yms) erikseen sovitun yksikköhinnan mukaisesti. Alueelle kaavoitettaville tonteille tulee liittymispakko aluelämpöverkkoon. Vaihtokirjassa kaupunki luovuttaa Kiinteistö Oy Ritakonnolle korttelista 514 asuinkerrostalojen tontin, jolla on elinkaarensa lopulla oleva rakennus, Kiviristin kaupunginosassa. Lisäksi kaupunki maksoi vaihtokaupassa välirahaa n

19 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4. Osalliset Osallistuminen ja yhteistyö on selostettu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on tämän selostuksen liitteenä (liite 1) päivätyssä kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi määriteltiin alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi viranomaistahoista ja yhteisöistä seuraavat: Lapuan kaupungin eri hallintokunnat, ELY keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Etelä-Pohjanmaan liitto, Solution hanke/ Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy ja Anvia. Lisäksi viranomaistahoista on osallisten joukkoon lisätty ehdotusvaiheessa Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo. Päivitetty OAS on selostuksen liitteenä Vireilletulo Poutunlehdon asemakaava on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä Kaavan vireilletulosta ja luonnosvaiheen kuulemisesta on ilmoitettu kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavaluonnos nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti OASista ja kaavaluonnoksesta saatiin seuraavilta tahoilta lausunnot ja mielipiteet: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanaan liitto, Anvia, Lapuan kaupunki/ Ympäristöosasto, Heikki Panula (Hevosselkä Rn:o 10:97) ja Sami Pökkä ja Jarno Pökkä (Pökkä Rn:o 4:180). Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo: Osallisena olisi mainittava myös Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla Lapuan-Kauhavan Alajoen maisema-alueella. Ei huomautettavaa. Etelä-Pohjanaan liitto: Kaavaluonnos maakuntakaavan mukainen. Ei huomautettavaa. Anvia: Ei huomautettavaa. Lapuan kaupunki/ Ympäristöosasto: Kaava-alue sijaitsee tulvariskialueella. Tulvariskialueille rakentamista tulisi yleensä välttää. Maanpinnan tason nostaminen nykyisestä n. +29,00 tasosta kaavamääräyksen mukaiselle +29,95 tasolle aiheuttaa huomattavia täyttöjä > maisemallisesti ongelmallista. Pilaantuneiden maa-alueiden selvityksessä löydetty alueelta kahdessa kolmesta ohjearvot ylittävät arseenipitoisuudet. Suuri osa alueen 0,5-2,5 m paksuisesta täyttömaasta on jätteeksi luokiteltavaa ylijäämämaata. Mikäli puhtaita täyttömaita ei voida hyödyntää kiinteistöillä, ne tulee toimittaa maankaatopaikalle. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevalla Hevosselkä nimisellä kiinteistöllä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristöinsinöörin myöntämä ympäristölupa 994 lihasialle m3 avonainen lietesäiliö n. 300 m:n etäisyydellä

20 19 kaava-alueesta. Ympäristöministeriön minimisuositus häiriintyvään kohteeseen on 370m. Betonirakenteiden hyödyntämiseen murskeena alueen rakentamisessa tehtävä ilmoitus ELY keskukselle ja haettava tarvittaessa ympäristölupa. Harjansuuntaa osoittava määräys vaikeuttaa rakennusten sijoitusta tonteilla. Heikki Panula (Hevosselkä Rn:o 10:97): Tilalla on kaupungin myöntämän ympäristöluvan mukainen enimmäismäärä lihasikoja. Sikalan sijainti on optimaalinen lakeuden reunalla mm. lannan levityksen vuoksi. Kaava-alue on ollut aikoinaan meijerin sikalan tontti. Sittemmin alueelle on tullut Lapuan Betoni. Alueen välittömässä läheisyydessä on myös muuta maataloustoimintaa. Tähän asti alue on ollut teollisuus- ja maataloustoiminnan aluetta. Nyt tehtävä muutos on radikaali ja vailla perusteita. Lapualla ei ole huutavaa pulaa pientaloalueista. Lapualla on iso pula isojen kotieläinyksiköiden rakennuspaikoista. Kaupungilla ei ole tarjota aluetta, johon kotieläinrakennuksia voisi sijoittaa. Vaikka sikala onkin tuuliolosuhteisiin nähden oikealla puolella, niin uudelle asuntoalueelle tulee myös hajuhaittoja ja niistä reklamoidaan sikalan omistajaa. Ei olisi syytä tehdä kaavoja, jotka tulevat aivan varmasti aiheuttamaan reklamaatioita. Muuta sopivaa rakennuspaikkaa laajentamiselle ei ole. Asemakaava-aluetta tulisi laajentaa, ja siinä tulisi esittää nykyinen sikalan tontti siten, että sillä tuotanto voitaisiin nostaa 2000 lihasikapaikkaan. Sami Pökkä ja Jarno Pökkä (Pökkä Rn:o 4:180): Viljanviljelytila sijaitsee kaavaalueen läheisyydessä ja tilalla on konehallit, viljelyyn tarvittavat koneet ja laitteet sekä viljelymaata VT 16:n molemmin puolin. Poutunlehdon suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, ettei vaaranneta elinkeinon harjoittamista joka tulee jatkumaan entisellään. Maatalouden toimintaan kuuluvista häiriöistä, kuten koneiden äänet ja mahdolliset pölyt, on tiedotettava tuleville rakentajille hankkeiden alkaessa. Kaavaehdotusta laadittaessa on huomioitu saadut lausunnot ja mielipiteet seuraavasti: - Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo lisätty osallisten listaan (lausuntopyyntö ehdotusvaiheessa). Kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä rakennusten sopeuttamisesta maisemaan mm. kattomuodon osalta. - Ympäristöosaston lausunnon johdosta kaavaehdotuksessa on tulvariski huomioitu asianmukaisin kaavamääräyksin ja merkinnöin. Tontit, leikkipaikka ja uimaranta kaavaehdotuksessa on sijoitettu lietesäiliöstä vähintään 370 m:n etäisyydelle. - Heikki Panulan mielipiteen johdosta on sikalatoiminnasta mahdollisesti häiriintyvät kohteet (tontit, leikkipaikka) sijoitettu ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta soveltaen vähintään 370 m:n etäisyydelle nykyisestä lietesäiliöstä. Suojaetäisyyttä lähemmäksi sijoittuvat kaavaehdotuksessa osa virkistysalueista V-2 ja VL ja palstaviljelyalue RP - Sami ja Jarno Pökän muistutuksen johdosta ei kaavaan osoitettu erillisiä merkintöjä tai määräyksiä. Kaavaluonnoksen mukaisesta ratkaisusta on luovuttu ja asemakaavaehdotus on laadittu kokonaisuudessaan uudestaan huomioiden kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet.