ELMON URHEILUPUISTO

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavoitus ELMON URHEILUPUISTO ASEMAKAAVA Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa Asemakaavoitus vireille Ehdotus kaupunkisuunnittelultk Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Kaupunkisuunnittelultk

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunginosa 72, Asola Elmon urheilupuisto Asemakaava Korttelit ja sekä katu-, tori ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Katualueen raja 1

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Asolan kaupunginosassa. Se rajautuu etelässä sähkölinjoihin ja Valtimotiehen, lännessä Kulokukkulaan, pohjoisessa Kulomäkeen ja idässä Asolanväylään. 2

4 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö / Vantaan ympäristökeskuksen kannanotto Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Sopimus KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

5 2 TIIVISTELMÄ Korson ja Koivukylän suuralueiden rajalle on 1980-luvulta lähtien suunniteltu urheilupuistoa, joka palvelisi tasapuolisesti molempia alueita. Vantaan liikuntapaikkasuunnitelmassa Elmon urheilupuiston rakentamista pidetään keskeisenä uutena liikuntapaikkahankkeena Vantaalla. Asemakaavan pohjaksi on kuntatekniikan keskus teettänyt konsulttityönä Elmon urheilupuiston yleissuunnitelmaluonnoksen. Liikuntapalvelut on teettänyt konsulttityönä alueen alustavan tilaohjelman ja hallien sijoittumisehdotuksen. Elmon urheilupuistoon on tämän asemakaavan mukaan mahdollista sijoittaa useita urheiluhalleja ja pallokenttiä, perhepuisto sekä laaja ulkoilureitistö. Asemakaava-alueen pintaala on n. 72 ha ja kokonaiskerrosalamäärä krs-m 2. Urheilupuistoon saavutaan autolla Asolanväylältä Valtimotien kautta. Myöhemmin rakentamisen edistyessä myös suora liittymä alueen pohjoisosaan Asolanväylältä on mahdollinen. Kevyt liikenne pääsee alueelle useasta suunnasta. Heti sähkölinjojen pohjoispuolelle sijoittuu urheilupuiston keskeinen alue halleineen. Autopaikat sijoitetaan pääosin sähkölinjojen alle. Alueen länsiosa on metsäistä lähivirkistysaluetta, mihin rakennetaan ulkoilureitistö. Ortokuva vuodelta

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Elmon urheilupuiston alue on nykyisellään rakentamatonta, metsäistä aluetta Rekolanmäen ja Kulomäen välissä. Alueen halkaisee kaksi rinnakkaista 110 kv:n sähkölinjaa. Viistokuva vuodelta Luonnonympäristö Maisemarakenne ja -kuva Alueen maisemarakenteen ominaispiirteitä ovat maaston suuret korkeuserot. Rekolanojan ja Lipstikkaojan alavien laaksojen vastapainona ovat korkeahkot kalliomäet. Suurin osa alueesta on maisemakuvaltaan suljettua metsäaluetta. Pienialainen pelto sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella, Asolanväylän varrella. Tärkein näkymä alueelle avautuu tällä hetkellä Asolanväylältä sähkölinjojen avohakkuualueen yli luoteeseen. Hallitseva maisemaelementti ja häiriö on sähkölinjojen muodostama suoraviivainen aukko maisemassa. Toisaalta hakatun linjan alla viihtyvät kauniit katajat. Kalliolakialueet ovat suurmaiseman kannalta keskeisiä maisemaelementtejä. Kivikkoinen purolehto Asolanväylän tuntumassa on maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä pienkohde. Painanteiden ja entisten peltojen lehtipuuvaltainen kasvillisuus ja ojat, kuten Lipstikkaoja ovat potentiaalisia kehitettäviä maisemaelementtejä. Topografia Alavimpia alueita ovat entiset pelto- ja niittyalueet. Pienipiirteiset ja poimuilevat rinteet sijoittuvat +35 ja +45 yläpuolelle ja korkeimmat lakialueet korkeudelle. 5

7 Viistokuva vuodelta Pintavedet Alueen koillisrajalla virtaa Rekolanoja. Siitä kerrotaan tarkemmin luonnon monimuotoisuus kohdassa. Lipstikkaoja kulkee Elmon alueen länsi-, lounais- ja eteläpuolella. Lipstikkaoja on lyhyehkö asuinalueen halki kulkeva melko huomaamaton uoma. Alajuoksu kulkee Ulrikanpuiston asuinalueen läpi. Lipstikkaojan purkupaikan lähistöllä on havaittu tulvaongelmia. Ulrikanpuiston asuinalueen yhteyteen on suunniteltu Kehtopuisto, jossa viivytetään altaissa Lipstikkaojan vesiä. Vantaan pienvesiselvityksessä on toimenpiteissä mainittu, että Lipstikkaoja säilytetään avo-uomana, ettei se lisäisi Rekolanojan hulevesikuormaa ja että Elmon urheilupuiston suunnittelussa tulee huomioida hulevesien hallinta. Elmon urheilupuiston alueesta on laadittu hulevesiselvitys. Luonnon monimuotoisuus Alueen luonto on monimuotoista sekä luontotyyppiensä että kasvillisuutensa puolesta. Rekolanojan varsi on yleiskaavassa luo-aluetta (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Rekolanojan keskijuoksulla puro virtaa suurimmaksi osaksi luonnollisessa uomassaan mutkitellen. Kasvillisuudeltaan purokäytävä on rehevää lehtoa, jossa on säilynyt alkuperäistä lehtokasvillisuutta. Suojaisa, osittain ryteikköinen rantametsä, on linnustolle ja piennisäkkäille tärkeää elinaluetta. Rekolanoja on tiivistyvässä kaupunkirakenteessa merkittävä ekologinen yhteys ja myös kalastollisesti tärkeä puro. Kasvillisuus Entisten niittyjen ja peltojen kohdilla kasvaa lehtipuuvaltaista metsää, valtapuuna koivu. Rinne- ja mäkialueilla kasvaa eri-ikäistä kasvatusmetsää paikoin sekapuustona, paikoin 6

8 720900, Elmon urheilupuisto, asemakaavaehdotus, mm. mäntyistutuksina. Monikerroksisen ja -lajisen metsän tuntua on mm. alueen itäosassa. Suunnittelualueen koillisosassa on kivikkoinen puro, jossa on purolehtoa kotkansiipisaniaisineen. Varsinaisia kasvillisuuden suojelukohteita ei alueella ole. Eläimistö Eläimistössä ei ole havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. Maaperä Läntinen VL-alue: Läntisen VL-alueen halkaisee pohjoisesta etelään päin viettävä savipainanne, jonka maanpinta vaihtelee välillä noin ,5. Savipainannetta ei ole tarkemmin tutkittu. Savipainannetta ympäröivät kallioiset moreenirinteet. Itäreunassa olevan mäen huippu on tasolla +54. Moreenirinteillä on paikoitellen pienempiä paikallisia savi-, siltti- ja mahdollisesti myös turve-alueita. 7

9 VU-alue: VU-alueen keskellä on savipainanne, jossa maanpinta vaihtelee noin välillä Savialueelle hienorakeisia kerrostumia on paksuimmillaan noin 5-9 metrin kerros. Savi on laihaa savea. Savialue viettää etelästä pohjoista ja koillisnurkkaa kohden. Pohjavesi on alueella paineellista. Savialuetta ympäröi silttialue pohjoisessa ja moreenialue etelässä. Paikoitellen moreenimäessä on ohuita turvekerrostumia pinnassa. VU-alueen ympärillä olevilla VL-alueilla sekä YU-alueella on moreenimäkiä. Itäinen VL-alue: Itäisen VL-alueen länsireuna koostuu kallioisista moreenimäistä. Paikoitellen moreenimäkien välissä on silttialueita. VL-alueen länsireuna on silttialuetta (eteläosa) ja savialuetta (pohjoisosa). Alueen pohjoisosissa korkeuserot ovat suuret, alue viettää lännestä (+42) itään päin (+26). Pohjoisosan savialueella on painuvaa savea 8-12 metriä ja painokairaukset ovat päättyneet/päätetty metrin syvyydessä. YU-ja LPA-alueet: YU- ja LPA-alueet sijoittuvat moreenimäkeen. Moreenimäessä on paikoitellen pienempiä savi- ja silttialueita sekä turvekerroksen peittämiä alueita. Alueen maanpinta vaihtelee noin välillä Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Asemakaava-alueella ei ole asutusta. Koko Asolan kaupunginosassa oli hieman yli asukasta. Kaupunkikuva Kaupunkirakenne 1:20000 Elmon urheilupuistoa aluetta reunustaa pohjoisessa Kulomäen 1970-luvulla rakennettu asuinalue. Etelänaapurina on uudempi Rekolanmäen alue. Siellä on asumisen lisäksi alakoulu ja Foiben palvelukeskus. Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut sijoittuvat alueelta runsaan 1,5 kilometrin päähän Koivukylän keskustaan ja runsaan kilometrin päähän Rekolan keskustaan. 8

10 Liikenne Alueen itäreunalla on Asolanväylä ja eteläreunalla Valtimotie. Ensimmäisessä vaiheessa, jolloin Elmon käyttäjiä on vähemmän Elmon liikenne liittyy pääkatuverkkoon Elmontien ja Valtimotien kautta. Mikäli Elmon käyttö tulevaisuudessa edellyttää, niin Elmosta on katuliittymä varaus Asolanväylälle. Joukkoliikenne Alueen reunalla Asolanväylällä ja Valtimotiellä kulkee busseja, lisäksi Rekolan asemalle on matkaa n. 800 metriä. Tekninen huolto Vesihuolto Alueen eteläpuolelle noin 300 m:n päähän on rakennettu vesihuolto. Alueen länsipuolella noin 300 m:n päässä kulkee Keravalta tuleva pääviemäri. Sadevedet menevät alueen läpi virtaavaa Lipstikkaojaa pitkin Rekolanojaan. Puhdas vesi Asemakaava-alueen eteläpuolella, Valtimotiellä noin 300 m:n päässä on runkovesijohto. Alueen vesijohtoverkko kuuluu Korson painepiiriin. Juomavesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Sieltä vesi ohjataan Korson alueelle Tikkurilan painepiirin ja Koivukylän paineenkorotuspumppaamon kautta. Korson painepiiriin pumpataan vettä myös Kuninkaanlähteen pohjavedenottamolta. Alueen vesisäiliönä on Korson vesitorni, jonka tilavuus on 4000 m3 ja HW Jätevedet Asemakaava-alueen länsipuolella, Rekolanojan notkossa noin 300 m:n päässä kulkee Keravalta tuleva jätevesiviemäri. Koivukylässä jätevedet ohjataan ns. meriviemäriin ja edelleen Helsinkiin Pihlajamäen jätevesipumppaamon kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Sadevedet Suurin osa alueen sadevesistä virtaavat alueella sijaitsevaa Lipstikkaojaa pitkin Rekolanojaan. Sieltä sadevedet laskevat Rekolanojan ja edelleen Keravanjoen kautta Vantaanjokeen ja mereen. Pieni osa sadevesistä virtaa länteen Isoniitunojaan ja edelleen Kylmäojan kautta Keravanjokeen. Ympäristöhäiriöt Radontorjunta Alueella ei ole tehty kattavaa radonmittausta. Kaava-alueella on noudatettava rakennusjärjestyksen yleismääräystä radonin huomioon ottamisesta rakentamisen yhteydessä. Melu Asolanväylältä tulee melua kaava-alueen itäreunalle. 9

11 3.1.4 Maanomistus Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat koko asemakaava-alueen. 10

12 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa on asemakaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jossa on sekä itä-länsisuuntainen että eteläpohjoissuuntainen viheryhteystarve - merkintä. Alueella on lisäksi 110 kv.n voimalinja ja alueen länsiosan alle on merkitty jätevesitunneli. Yleiskaava Vantaan yleiskaava (kv ) tuli tällä alueella voimaan Alue on yleiskaavassa Palveluiden aluetta (P1; alueelle voidaan sallia esim. urheilulaitoksia), Urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU), Lähivirkistysaluetta (VL) sekä alueen eteläreunalla vähän Matalaa ja tiivistä asuntoaluetta (A2). Ohjeelliset ulkoilureitit on merkitty alueen pohjoisja eteläreunoille sekä alueen itäreunalle ja keskelle. Olemassa olevat 110 kv:n voimansiirtolinjat on merkitty yleiskaavaan, samoin jätevesitunneli. Rekolanojan varrella on luo-aluetta (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). 11

13 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa muutoin kuin eteläreunalla katualueen raja, joka nyt asemakaavan muutoksella poistuu, kun Valtimotietä levennetään. Ko. katualueen raja kuuluu Rekolanmäki -asemakaavaan (YM ) 1:8000 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa (voimaantulopäivämäärä ). Tonttijako- ja rekisteri Alue on merkitty tiloina kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten. 12

14 Urheilupuistoa koskevat suunnitelmat Kuntatekniikan keskus on konsulttityönä teettänyt Elmon urheilupuiston yleissuunnitelmaluonnoksen (vaihtoehtotarkastelu) FCG Oy:llä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa varsinaiseksi yleissuunnitelmaksi. Työ on esitelty tämän selostuksen kohdassa 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot. Kaupunkisuunnittelun maisema-arkkitehti Marika Bremer on laatinut Rekolanmetsän ulkoilureittisuunnitelman, jossa osoitetaan laajemmat ulkoilureittiyhteydet (s.25). Aiemmin urheilupuistoa on suunniteltu 1980-luvulta lähtien. Seuraavassa on esitetty suunnittelun vaiheita: Suunnittelukeskus Oy:n suunnitelma 1987 Ennen Suunnittelukeskuksen työtä Vantaan kaupungin kaavoitusosaston maisemaarkkitehti Anne Mäkynen teki Asolan urheilupuiston maankäytöllisen selvityksen ( ), joka oli konsulttityön pohjana. Suunnitelman mukaan alueelle ajo on vain etelästä Valtimotien kautta Sähkölinjoja on siirretty etelämmäksi Alueelle sijoittuu jäähalli, monitoimihalli ja uimahalli sekä 2 jalkapallokenttää, tekojäärata ja yleisurheilukenttä Lisäksi mm. leikkipuisto ja pulkkamäki 13

15 Rakennusviraston suunnitelma 1989 Suunnitelma lähtee siitä, ettei sähkölinjoja siirretä Asolanväylälle on esitetty suora liittymä eteläisen liittymän lisäksi Palloiluhalli (tennis-, sulkapallo, salibandy) on lisätty alueelle (muuten samat hallit ja kentät kuin Suunnittelukeskus Oy:n suunnitelmassa) Pysäköintipaikkoja on lisätty. 14

16 Korso - Koivukylän urheilupuisto, yleissuunnitelma 2004, päivitys 2009 (Kaupunkisuunnittelu ja Liikuntapalvelut) Aiempiin suunnitteluvaiheisiin verrattuna on luovuttu seuraavien toimintojen sijoittamisesta alueelle: Tekojäärata Yleisurheilukenttä Elmon urheilupuiston alueelle kaavailtiin sijoitettavaksi seuraavia hallirakennuksia: Jäähalli, (kaksi kenttää) noin 100 x 70 m. Rakennukseen varataan huolto- ja varastotilat myös ulkoliikuntapaikkojen, reittien ja latujen kunnossapitoa varten. Jalkapallon talviharjoittelua varten ylipainehalli. Kenttäratkaisu korvaa Havukosken liikuntapuistossa olevan väliaikaisen hallirakennuksen. Vesiliikuntakeskus kuntosaleineen (myös seniorit). Yhteyteen varaus pienelle ulkouimalalle. Sisäliikuntakeskus, johon sijoittuisi esim. salibandy- ja sulkapallokenttiä sekä tilat kamppailulajeille, tanssille, futsalille ja voimistelulle. Lisäksi alueelle voi tarvittaessa sijoittua yksi suuri ja yksi pieni hallirakennus. Kentät: Alueelle sijoittuisi kolme keinopintaista jalkapallokenttää, kaksi kooltaan120 x 80 m, joista toinen on lämmitettävä sekä edellä mainittu juniorikenttä. Lisäksi alueelle varataan tila skeittipuistolle ja pienkenttäalueet mm. tennistä, lentopalloa ja koripalloa varten. Rakennusten yhteyteen sisääntuloalueelle voidaan muodostaa perhekeskeinen liikuntatori. 15

17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu perustuu Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksylle Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Alueen ja viereisten alueiden omistajat, vuokralaiset, asukkaat, yritykset ja työntekijät (naapurit) Kaupunginosan ja lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukasyhdistykset ja muut yhdistykset Rekola-Asolan sekä Korson omakotiyhdistykset Kunnan jäsenet Kaupungin viranomaiset Koivukylän ja Korson aluetoimikunnat Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, YTV Vantaan Energia Oy, Gasum Oy, Elisa Communications Oyj Ne, jotka katsovat olevansa osallisia Yksityiskohtainen luettelo osallisista on kaavamapissa kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. Ilmoitus Elmon urheilupuisto -asemakaavatyön vireille tulosta on annettu Asemakaavatyön alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa, sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Mielipiteet Elmon urheilupuisto -asemakaava- alueen MRL 62 :n mukainen mielipiteiden kuuleminen suoritettiin syyskuussa Mielipiteitä saatiin 5 kappaletta. Seuraavassa pääasiat mielipiteistä: 1. Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto pitää hyvänä liikunta- ja urheilupalveluiden rakentamisen mahdollistavan kaavoitusprosessin aloittamista Asolan kaupunginosassa ja toteaa, että sillä ei ole huomauttamista liikunta- ja urheilukeskus Elmon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, mutta katsoo, että aluetta koskeva maanvuokrasopimus, tonttien luovuttamissopimus ja kunnallistekniikan rakentamista koskeva sopimus tulisivat olla valmiiksi neuvotellut hallintokäsittelyä varten ennen asemakaavan käsittelyä kaavoituslautakunnassa. 16

18 2. Vantaan seurakuntayhtymä Kiinteistöasiain johtokunta toteaa, että sillä ei ole huomauttamista liikunta- ja urheilukeskus Elmon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, mutta katsoo, että aluetta koskeva maanvuokrasopimus, tonttien luovuttamissopimus ja kunnallistekniikan rakentamisen sopimus olisivat valmiiksi neuvotellut hallintokäsittelyä varten ennen asemakaavan käsittelyä kaavoituslautakunnassa. 3. Ulla-Maija Rimpiläinen / vesihuoltoinsinööri / Kuntek toimitti kaavan lähtötiedot vesihuollon osalta (ks. kohta Rakennettu ympäristö) 4. Sinikka Rantalainen / YKE Tässä vaiheessa ei ykessä ole muuta sanottavaa, kuin että kaavan suunnittelussa otettaisiin huomioon pohjoisreunan viheryhteydet. Yleiskaavaluonnoksessa on alueen pohjoisosaan merkitty ohjeellinen ulkoilureittikin. 5. Vantaan Energia Sähköverkko Liikunta- ja urheilukeskus Elmon alueella tarvitaan yleissuunnitelmien mukaiset kiinteistömuuntamot sekä maakaapelit liitteiden osoittamalla tavalla. Vantaan Energia haluaa, että asemakaavatyössä otetaan huomioon muuntamoiden ja maakaapeleiden asentamistarve. Elmon alueen eteläosassa sijaitsee Ilolan ja Rekolan sähköasemien välinen Vantaan Energian 110 kv:n siirtoverkon johto sekä Fingrid Oyj:n 110 kv:n johto. Vantaan Energia Oy on lunastanut Elmon kohdalla 26 m leveän voimajohtoalueen käyttöoikeuden. Johtoalue koostuu 16 m leveästä johtoaukeasta ja 10 m leveästä reunavyöhykkeestä. Rakennusraja ulottuu 8 m päähän Vantaan Energia Oy:n 110 kv johdon keskilinjasta. Siirtoverkon johtoalueen periaatekuva etäisyysvaatimuksista (liite 4), joita noudatetaan uusien 110 kv:n johtojen rakentamisessa. Käyttöoikeus antaa johtojen omistajille oikeuden pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeuden ylläpitää ja huoltaa niitä. Maanomistajan oikeuksia käyttöoikeus rajoittaa siten, että maanomistaja ei saa rakentaa alueelle eikä johtoalueella saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa käytölle ja kunnossa pysymiselle. Rakentamissuunnitelmat Johtoalueelle mahdollisesti sijoittuvasta paikoitusalueesta, valaisinpylväistä ja sadevesiviemäreistä tulee neuvotella Vantaan Energia Oy:n kanssa. Pylvään ympärille tulee rakentaa aita, mikäli ajoneuvoliikennettä tapahtuu voimajohtopylvään välittömässä läheisyydessä. Pylväiden betoniosat tulee suojata törmäyksiä kestävällä suojakaiteella, joka ulottuu vähintään 5 m:n päähän pylväsperustusten maanpäällisistä betoniosista. 17

19 Vaarajännitteet, sähkö- ja magneettikentät Ilmastollisten ylijännitteiden aiheuttaman vaurioriskin välttämiseksi maanalaiset kaapelit ja maajohtimet suositellaan sijoitettavaksi paksuseinäiseen muoviputkeen siltä osin, kun ne sijoittuvat alle 20 m:n etäisyydelle pylväiden maanpäällisistä osista. Johtojen alla ja läheisyydessä sähkö- ja magneettikentät eivät ylitä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 294/2002 suositusarvoja. Rakentaminen johtoalueella Voimajohtopylväiden perustusten ympärille on maadoitusjohtimina ns. potentiaalin tasausrenkaat. Lisäksi pylväältä lähtee erilliset noin 30 m mittaiset maadoitusjohtimet, jotka tulee huomioida alueella tapahtuvien maanrakennustöiden yhteydessä. Pylväät on perustettu paalujen varaan. Paalut eivät kestä sivuttaisia maanpaineita. Pylväiden maanpäällisten perustusrakenteiden ympärille tulee jättää vähintään 5 m suojaalue, jolla ei saa liikkua työkoneilla eikä saa suorittaa kaivua, läjitystä eikä kalkkistabilointia. Työskenneltäessä 110 kv johtojen läheisyydessä ei työkoneen työskentelyalue virtajohtimien alla ja sivulla saa ulottua 5 m lähemmäksi ko. johdon virtajohtimia. Katselmukset ja mittaaminen Ennen maanrakennustöiden aloittamista in pidettävä katselmus voimajohtojen osalta. Katselmuksessa tarkastetaan johtojen sen hetkinen kunto ja sovitaan pylväiden kaikkien perustusten yläpintojen paikkakoordinaattien x, y ja z (mm-tarkkuus) mittaamista määräajoin, jotta pystytään seuraamaan rakentamisen vaikutusta pylväiden perustuksiin. Loppukatselmus pidetään rakentamisen päätyttyä. Sähköturvallisuussopimus Ennen rakennustöiden aloittamista on Vantaan Energia Oy:n kanssa tehtävä kirjallinen sähköturvallisuussopimus, jotta yhteystiedot ja sähköturvallisuusasiat varmistettaisiin mahdollisimman hyvin. Sopimus johtoalueen käyttämisestä Voimajohtoalueen käyttämisestä paikoitusalueena on tehtävä sopimus Vantaan Energia Oy:n ja alueen käyttäjän kanssa. Oheen on liitetty sopimusluonnos alueen käyttämisestä paikoitusalueena. Kaukolämpöverkko Ei huomautettavaa. Lausunnot Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin 18 lausuntoa ja saatiin 13. Lausunnoissa toivottiin, että Elmoon sijoitettaisiin mm. yleisurheilukenttä, maauimala ja airsoft-pelialue. Mahdolliset riskit autopaikkojen sijoittuessa voimalinjojen vaadittiin selvitettäväksi. Lisäksi oltiin huolissaan koululaisten turvallisuudesta liikenteen lisääntyessä ja liikenteen sujuvuudesta suurten tapahtumien yhteydessä. 18

20 Nähtävilläolo Elmon urheilupuisto- asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaan Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Siinä haluttiin yleisurheilukenttä Elmoon Viranomaisyhteistyö / Vantaan ympäristökeskuksen kannanotto Ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen ja ympäristöinsinööri Krister Höglund ovat osallistuneet asemakaavan valmisteluun ja ympäristökeskus on antanut seuraavan kannanoton: Ekologisten yhteyksien säilyttäminen Elmo urheilupuiston kaavaa toteutettaessa: Elmon asemakaava-alueella on Uudenmaan maakuntakuntakaavassa viheryhteystarve ja Vantaan yleiskaavassa ulkoilureitti sekä kapea viheryhteys. Elmon urheilupuiston metsäalueet, jotka eivät ole puustollisesti kovin vanhoja, muodostavat jatkon Kylmäojan varsien ekologiselle yhteydelle, joka ulottuu urheilupuiston kautta itään kohti Matarin aluetta ja Keravanjokivartta sekä Myrasin kautta Sipoonkorpeen saakka. Urheilupuiston asemakaavan VU -alueen toteuttamisessa on tärkeää, että alueelle jää luonnontilaista puustoa ja aluskasvillisuutta, jotta poikittainen ekologinen yhteys pysyisi toimivana eikä katkeaisi lukuisiin kenttiin ja pysäköintialueeseen. Maisemasuunnitelmassa esitetty kosteikkoaihe ja siitä koilliseen jatkuva puro voivat myös toimia hyvin ekologisena yhteytenä kunhan niiden ympäristö säilyy mahdollisimman luonnontilaisena. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös tuli lainvoimaiseksi Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan liikuntapaikkasuunnitelmassa Elmon urheilupuiston rakentamista pidetään keskeisenä uutena liikuntapaikkahankkeena Vantaalla. Tavoitteena on kiirehtiä hankkeen toteuttamista. Vantaan palveluverkkotoimikunta esitti, että hanke toteutetaan osittain kaupungin omana ja osittain kumppanuushankkeena. Elmon urheilupuisto palvelee alueellisena liikuntapaikkakeskittymänä erityisesti Koivukylän ja Korson suuralueiden asukkaita. Tavoitteena on rakentaa urheilupuistoon eri liikuntalajien monipuoliset harrastuspaikat. Elmon urheilupuistoon on suunniteltu rakennettavan kaksi keinopintaista kenttää, muita pelikenttiä (mm. koripallo- ja lentopallokentät, monitoimikentät, vapaanurmi), skeittipuisto, jäähalli, jalkapallohalli sekä liikuntakes- 19

21 kus, jossa on liikuntasalien (mm. tanssin, voimistelun, salibandyn, mailapelien, kamppailulajien ja futsalin harrastustilojen) lisäksi uimahalli ja kuntosali. Urheilupuiston suunnittelussa paneudutaan energiataloudellisiin ratkaisuihin (esim. maalämmön, lauhdelämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on löytää Elmon urheilupuistolle sellainen kokonaiskonsepti, jossa maisemarakennetta korostetaan ja hallien arkkitehtuuriin kiinnitetään huomiota. Maiseman uudet elementit sovitetaan toisiinsa ja ympäristöönsä ja niille etsitään yhdistävät teemat. Elmon urheilupuiston sisällöllisenä tavoitteena on monipuolinen urheilualue, joka tarjoaa tekemistä eri-ikäisille. Liikuntapalvelut on listannut mm. seuraavia tavoitteita: - houkutteleva ja viihtyisä liikunnallinen kohtaamispaikka - kokoaa eri lajien harrastajat yhteen, tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuudet liikunnalliseen aktiivisuuteen eri ryhmien kohtaaminen jokaiselle jotakin lapset ja nuoret, seniorit, kaikki! - liikunnanharrastamisen lisäksi mahdollisuus tapahtumien, messujen, kurssien tms. järjestämiseen, myös muut kuin liikunta- ja urheilutapahtumat - monikäyttöisyys, muunneltavuus, saavutettavuus - vapaa käyttö + varattavat käyttövuorot - yksittäiset harrastajat, liikuntaporukat, seura- ja järjestötoiminta, yksityiset ryhmät, kaupungin järjestämä toiminta, yritysryhmät jne. - metsä ja luonto, ulkoilureitit, Kulokukkula Elmon urheilupuiston itäpuolella on Matarin täyttömäki, jonne on suunniteltu mm. lumilautailukumpareikkoa, pulkkamäkeä, kesäisin pururataa ja eväspaikkoja. Länsipuolelle sijoittuvalle Kulomäen täyttömäelle on suunniteltu mm. laskettelurinteitä ja rauniokoirakoulutuspaikkaa. Nämä alueet yhdessä Elmon alueen kanssa muodostavat monipuolisen virkistyskäyttökokonaisuuden. Työn yhtenä tavoitteena on massatasapaino huomioiden maisema ja muut reunaehdot. Toiminnoille etsitään optimaaliset sijainnit ja korkotasot pyrkien samalla hyödyntämään alueen ylijäämämassat. 20

22 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Elmon urheilupuiston yleissuunnitelma / FCG (vaihe 1) on tarkentanut urheilupuiston tavoitteita niin maisemallisten kuin toiminnallistenkin seikkojen osalta. Yleissuunnitelmatyössä tutkittiin vaihtoehtojen avulla toimintojen sijoittuminen alueelle. Yleissuunnitelmassa osoitetaan myös suuntaviivat mm. kasvillisuuden käsittelyyn, hulevesien hallintaan ja ylijäämämassojen käsittelyyn. Vaihtoehdossa 1 on lähdetty Siren Arkkitehtien aluesuunnitelmaluonnoksen mukaan kehittämään yleissuunnitelmaa. Hallit ja kentät sijoittuvat samaan linjaan suorakulmaisesti sähkölinjojen kanssa. Uimahalli/kylpylävaraus on esitetty Elmonaukion länsipuolelle ja palloiluhallin pohjoispuolelle. Ns. Perhepuiston alueelle on ehdotettu ylijäämämassojen hyödyntämistä maaston täyttöihin ja muotoiluun, jolloin saadaan tasaisia alueita toimintoja ja kenttiä varten, mutta myös rinnettä esim. rinnekatsomoa varten ja kumpuja esim. kiipeilyä tai talvitoimintoja varten. Alavampaa laaksoa voidaan hyödyntää tapahtumanurmena sekä hulevesien viivytykseen. 21

23 Vaihtoehdossa 2 on poikettu suorakulmaisesta sijoittelusta mm. toista jalkapallokenttää hieman kääntämällä. Näin huomioidaan paremmin maastonmuodot ja kenttien ja hallien väliin jääviin tiloihin saadaan sijoitettua puistikoita ja pienempiä toiminnallisia alueita. Uimahalli/kylpylä on ehdotettu sijoitettavaksi Elmonaukion itäpuolelle, jolloin se toimii paremmin maamerkkinä alueelle saavuttaessa ja Asolanväylän suunnalta katsottaessa. Uimahalli/kylpylää siirtämällä saadaan lisää tilaa ns. Perhepuistoon: mm. tapahtumanurmi on laajempi ja pääosa toiminnoista (mm. lähiliikuntapaikka/ veistospuisto, katukori, monitoimikentät) voidaan sijoittaa toiminnalliseen solmukohtaan. Vaihtoehdoissa on korostettu erilaisia teemoja. Vaihtoehto 1 on nimetty luomu - vaihtoehdoksi, jossa maastonmuotoilu on pehmeää ja kaarevaa ja ehdotetut materiaalit ovat luonnonmukaisia; puuta, luonnonkiveä, soraa, kivituhkaa. Värimaailma on vaalea, jossa korosteena on sinivihreää ja oranssinpunaista. Vaihtoehto 2 on nimetty tekno -vaihtoehdoksi, jossa muotoilu on suorakulmaisempaa ja materiaalit mm. corten terästä, betonia, metalleja, asfalttia, kumipinnoitteita. Värimaailma on vaalea, jossa korosteena on metallivärit ja sinivihreä. Vaihtoehto 3 (kuva s.24) laadittiin pääosin vaihtoehdon 2 pohjalta. Vaihtoehdosta 1 käytettiin esim. perhepuiston luonnonmukaisemmat hulevesialtaat. Vaihtoehto 3 on asemakaavatyön pohjana. 22

24 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Urheiluhallirakentaminen on keskitetty heti sähkölinjojen pohjoispuolelle ja pysäköinti linjojen alle. Suuret jalkapallokentät sijoittuvat hallien pohjoispuolelle. Edelleen pohjoiseen mentäessä on ns. perhepuisto moninaisine toimintoineen. Asolanväylän varressa ja hallialueen länsipuolella on lähivirkistysalueet ulkoilureitteineen Mitoitus Palvelut Alueen kokonaiskerrosala on krs-m 2. Asemakaava-alueen pinta-ala on 72 ha. Siitä korttelialueita (ilman LPA-alueita) on 10,5 %, katu- ja LPA-alueita 6.4 % ja virkistysalueita 83,1 %. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Koivukylän keskustaan. Elmon ja Valtimotien väliin on yleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alakeskus, joka asemakaavoitetaan Lipstikan asemakaavassa. Tällä kaava-alueella sallitaan urheiluhallien toimintaan liittyvää liiketilaa. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet YU-korttelialueille sijoittuu rakennusalat yhteensä neljälle suurelle urheiluhallille. Niiden yhteinen rakennusoikeus on k-m 2. Hallit saa rakentaa kaksikerroksisina. Varsinaisten hallien lisäksi saa yhden jalkapallokentän kattaa ylipainehallilla. Korttelialueelle sijoittuu myös kaksi muuta jalkapallokenttää. Asemakaava ei määrää kunkin hallin tarkkaa käyttötarkoitusta, mutta alustavasti niihin on ajateltu sijoittuviksi harjoitusjäähalli, palloiluhalli ja uimahalli / kylpylä. Kortteliin voi sijoittua myös erilaisia hyvinvointitoimintoja. Julkisivujen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaisia ja korkealuokkaisista materiaaleista rakennettuja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Asolanväylälälle näkyviin julkisivuihin. Urheiluhallien arkkitehtuurin on oltava kortteleittain yhtenäinen mm. kattomuotojen ja julkisivumateriaalien avulla. Urheiluhallien tulee olla luonnonvaloisia. Alueelle on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. Alueelle tulee järjestää hulevesien viivytys ennen niiden johtamista yleiseen sadevesijärjestelmään. Jalkapallokenttien länsireunalla on tilavaraus esiintymislavalle, jos alueelle tuodaan tulevaisuudessa isompia tapahtumia. 23