Sopimuskohderaportti 2/2018. Kielityö Mekong-alueella

Transkriptio

1 Kielityö Mekong-alueella Yhteistyökumppani: Thaimaan evankelis-luterilainen kirkko/ The Evangelical Lutheran Church in Thailand (ELCT), SIL International Hankkeen kuvaus lyhyesti: Lua-kansa ovat vähemmistökansa, joka asuu sekä Pohjois-Thaimaan että Laosin vuoristokylissä köyhissä ja vaativissa olosuhteissa. Viimeisten 50 vuoden aikana lua-kansaa on myös siirtynyt Laosista pakolaisina Thaimaan puolelle. Juuri tällaisen lua-kansanosan parissa Suomen Lähetysseura (Felm) tekee työtänsä Bo Kluean alueella Naanin provinssissa. Lua-kansa elää thaimaalaisen yhteiskunnan marginaalissa. Tästä syystä heidän yhteiskunnallinen asemansa on usein matala ja omanarvon tunteensa heikko. Osittain tähän vaikuttaa myös kirjoitetun kielen puuttuminen, mikä puolestaan on johtanut laajaan luku- ja kirjoitustaidottomuuteen kielen puhujien parissa. Ensimmäiset luat kääntyivät kristityiksi noin 15 vuotta sitten, ja Thaimaan evankelis-luterilainen kirkko aloitti toimintansa alueella reilut kymmenkunta vuotta sitten. Tällä hetkellä yli 1300 luaa on kastettu ja liittynyt kirkon jäseneksi. Seurakunta- ja jumalanpalveluselämä tapahtuu enimmäkseen thaiksi, joka ei ole kuitenkaan seurakuntalaisten oma äidinkieli. Itse asiassa thai ja lua kuuluvat eri kieliperheisiin eivätkä ole näin ollen sukulaiskieliä. Jumalanpalveluksissa käytetään thainkielistä Raamattua, jonka vanhahtava kieli on toisinaan vaikeasti ymmärrettävää. Lisäksi lähes kaikki kristinuskon avaintermit (esimerkiksi armo, anteeksiantamus) on otettu luan kieleen sellaisinaan suoraan thaista. Nämä kaikki seikat hankaloittavat kristinuskon sanoman ymmärtämistä luan puhujien keskuudessa. Hankekauden aikana Pohjois-Thaimaassa sijaitsevat luterilaiset lua-seurakunnat voimaantuvat ja vahvistuvat niiden parissa tehtävän kieli-ja musiikkityön vaikutuksesta. Naanin provinssissa puhuttava luan kieli saa koeaakkoston ja siten ensimmäisen version kirjoitetusta kielestä. Luan kielelle laaditaan myös keskeiset omakieliset kristinuskon avainkäsitteet ja jumalanpalveluksia varten käännetään liturgisia tekstejä ja rukouksia. Hankekauden aikana luodaan näin ollen valmiudet luankielisen lukutaito- ja raamatunkäännöstyön aloittamiselle. Kielityön ohella Naanin alueen seurakunnissa tehdään hankekauden aikana myös musiikkityötä. Musiikki saakin luontevamman ja tärkeämmän roolin seurakuntien jumalanpalveluselämässä ja muussa työssä. Hankekauden aikana jumalanpalveluksiin saadaan myös joitakin luankielisiä virsiä ja hengellisiä lauluja. Ake-kansa asuu Kaakkois-Aasiassa neljän eri maan alueella: Thaimaa, Myanmar, Laos ja Kiina. Kieltä puhuu yhteensä noin ihmistä. Heidän kielensä kuuluu tiibetinburmalaiseen kieliperheeseen ja heidän perinteiset kylänsä sijaitsevat korkealla vuorilla. Vuoristokylät ovat olleet perinteisesti omavaraisia. Aket kasvattavat riisiä, vihanneksia, teetä ja puuvillaa sekä pitävät kotieläimiä. Vielä viime vuosiin asti osa kansasta eli vaihtotaloudessa, jolloin he saattoivat vaihtaa puuvillaa kaupungeista saataviin kulutustavaroihin. Nykyään kun viljelysalueen saaminen on rajoitetumpaa ja monet ihmiset ovat muuttaneet lähemmäs kaupunkeja, monet tekevät myös töitä muiden kansanryhmien ihmisille toimien heidän työntekijöinään tehtaissa ja peltotöissä. Akejen perinteinen uskonto on ollut sekoitus animismia ja esi-isien palvontaa. Heillä on legenda, jonka mukaan heillä ovat saaneet aikoinaan oman kirjakielen, mutta hävittäneet sen. He uskovat Luoja-Jumalan olemassaoloon, mutta ovat aikojen kuluessa menettäneet yhteyden häneen. He ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan ja kielestään, eivätkä halua sekoittua muihin kansoihin. Kuvaaja: Riikka-Maria Kolkka 1

2 Ake-kansa on suhteellisen pieni ryhmä tiibetinburmalaisten kansojen keskuudessa ja heidän sosiaalinen statuksensa on tästä johtuen alhainen. He kärsivät köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta, sekä monien kylien syrjäisyydestä. Syrjäkylistä on mahdoton matka kouluun. Joihinkin kyliin ei mene lainkaan tietä ja vesi pitää hakea kilometrien päästä. Usein uskomukset ja henkien pelko estävät ihmisiä muuttavasta lähemmäs näitä perusasioita. Myös huumeiden käyttö on lisääntynyt nuorison keskuudessa. Ensimmäisen ake kääntyi kristityksi 80-luvun alkupuolella. Seurakunnan kasvu oli aluksi hidasta, sillä seurakunnassa käytettiin naapurikansan kieltä, eivätkä ihmiset ymmärtäneet riittävästi, jotta olisivat sisäistäneet kristinuskon perusasioita. Omakielinen kirjallisuus puuttui kokonaan luvun alussa joukko akenkielisiä seurakunta-aktiiveja ja evankelistoja otti yhteyttä Lähetysseuran partnerijäjestöön SIL Internationaliin toiveenaan saada Raamattu omalla kielellään. Lähetysseura lähti mukaan kielityöhön vuonna Luukkaan evankeliumi valmistui vuonna 2006 ja samana vuonna alkoivat ensimmäiset lukutaitokurssit. Koko Uusi testamentti valmistui vuonna 2015 ja Vanhan testamentin käännöstyö alkoi vuonna Lukutaitotyötä laajennataan jatkuvasti uusiin kyliin. Toiminta ja tulokset raportointiaikana 7-12/2018 Lua: Raportointikauden 7-12/2018 aikana luan kieli- ja musiikkityöhankkeessa ovat puhaltaneet uudet tuulet, kun toukokuussa perustettu kieli- ja musiikkityöntiimi on päässyt syyskauden aikana täyteen vauhtiin. Vuoden 2018 puolivuotisraportissa kerrottiin kuinka Felm palkkasi toukokuusta lähtien kielityöhön mukaan kaksi lua-evankelistaa Chadaphon Jaipingin (Päng) ja Suwimon Rungphobnobphakunin (Näng). Samaan aikaan varmistui Felmin työntekijöiden uusi työnkuva, joka keskittyy jatkossa ennen kaikkea kieli- ja musiikkityön asiantuntijatehtäviin. Tämä kolmikantasopimus allekirjoitettiin Felmin, sen työntekijöiden sekä paikallisen kumppanin, Thaimaan evankelis-luterilaisen kirkon (ELCT), kanssa. Samalla uudessa sopimuksessa Felmin työntekijöiden seurakuntatyönosuutta vähennettiin huomattavasti. Nyt syksyn aikana olemme iloinneet suuresti uudesta kielitiimistämme ja sen toimivuudesta. Lua-kielityöntekijät Päng (30) ja Näng (33) ovat osoittautuneet todella ahkeriksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi ja heidän kanssaan on ollut ilo tehdä luankielistä raamatunkäännös- lukutaito- ja musiikkityötä. Lua-kielitiimin kolme jäsentä (Näng, Päng ja Tomas) kääntämässä Herran rukousta luaksi Kuvaaja: Riikka-Maria Kolkka 2

3 Uusi kielityöjärjestely on tuonut tervetulleita muutoksia myös kieli- ja musiikkitiimin työskentelytapoihin: Aiemmin Naanin provinssissa tehtyjen kuukausittaisten kyläjaksojen asemesta kielitiimi on nimittäin työskennellyt loppuvuoden aikana ennen kaikkea Chiang Rain kaupungissa. Nämä paikallisen raamattukoulun, Indochina Bible Training Centerin, tiloissa järjestetyt reilun viikon mittaiset intensiiviset kielityöjaksot ovatkin osoittautuneet erittäin toimivaksi järjestelyksi. Niiden aikana kaikki tiimin jäsenet ovat voineet keskittyä rauhassa ja intensiivisesti kielityön tekemiseen, kun Naanin seurakuntatyö ja muut kylävelvoitteet eivät ole vieneet aikaa. Uusi järjestely on helpottanut huomattavasti myös Kolkan perheen lasten koulunkäyntiä, sillä lasten ei ole tarvinnut olla joka kuukausi viikon verran poissa koulusta. Näng ja Päng esittelevät SIL:n lukutaitokurssin aikana (Payapin yliopisto, Chiang Mai) valmistettuja omakielisiä lukutaitomateriaaleja yhdessä SIL:n mentoreiden kanssa Uuden kielityöjärjestelyn myötä myös paikallisten kielityöntekijöiden koulutus on tullut paremmin mahdolliseksi. Loka-marraskuussa lua-kielityöntekijät osallistuivat kielityöjärjestö SIL:n järjestämälle kolmeviikkoiselle Arts in Literary -kurssille Payapin yliopistolla Chiang Maissa, jossa myös Tomas toimi kurssilla mentorina. Kurssin aikana Päng ja Näng saivatkin muun muassa runsaasti käytännön valmiuksia ja työkaluja omasta kulttuurista ja kielestä lähtevien lukutaitomateriaalien valmistamiseen. Omakielisen lukumateriaalin tuottaminen onkin jatkon kannalta tärkeä edellytys lukutaito-opetuksen aloittamiseen. Kuvaaja: Riikka-Maria Kolkka 3

4 Kielityön painottumisen seurauksena aiemmin suuremmassa roolissa ollut seurakuntatyön osuus on syksyn aikana vastaavasti vähentynyt. Kymmenen päivän mittaiset kuukausittaiset kyläjaksot Naanissa ovat vaihtuneet intensiiviseen kielityöskentelyyn Chiang Raissa sekä lyhyempikestoisiin kyläjaksoihin Naanin provinssissa. Tästä huolimatta messujen ja jumalanpalvelusten toimitus sekä Naanin että Chiang Rain seurakunnissa on jatkunut edelleen, joskin hieman aiempaa harvemmin. Kyläjaksot tulevat olemaan myös jatkossa hyvin tärkeä ja oleellinen osa hankkeen työnkuvaa niin seurakuntayhteyden ylläpitämisen kuin kielityön edistymisen kannalta tapahtuuhan luankielisen materiaalin esittely, testaaminen, muokkaaminen ja käyttöön ottaminen ennen kaikkea luan kielen puhujien keskuudessa. Seurakunta- ja musiikkityön kautta olemmekin päässeet luonnollisella tavalla esittelemään kielityön konkreettisia tuloksia: luankielisiä raamatunkertomuksia, lauluja, raamatunjakeita sekä Herran rukouksen. Ake: Raportointikauden aikana käännöstyössä saatiin Lähetysseuran työntekijän ja kahden akenkielisen kääntäjän yhteistyönä valmiiksi Joonan ja Ruutin kirjat seka Psalmit Uusia kyläopettajia koulutettiin 31. Laulukirja on korjattu ja uusi versio otettu käyttöön seurakunnissa. Isä meidän Siis voiko näin oikeasti sanoa! (teksti Ilkka Koivisto) Jos suomalaista uskonnollista kieltä joskus moititaan etäiseksi, mitä pitäisi ajatella thaikielisen Raamatun Isä meidän -rukouksesta: Oi jumalallinen Isä meidän kaikkien, joka majesteetillisesti on taivaassa. Olkoon Teidän jumalallinen nimenne kunnioitettavasti ylistetty Thaimaassa kuningasta puhutellaan arvokkaasti, joten Jumalaa on puhuteltava vähintään yhtä arvokkaasti. Tai näin raamatunkääntäjät ovat ainakin tähän saakka ajatelleet jopa silloin, kun on kyse Jeesuksen opettamasta Isä meidän -rukouksesta. Pelkkä Abba, Isä, on thaimaalaisille edelleen tuntematon käsite. Lua-kansan parissa Naanin provinssissa kielityötä tekeville Riikka-Maria ja Tomas Kolkalle avautui kuitenkin mahdollisuus kertoa asia uudella tavalla. Näin siksi, että lua-kansalta ei puutu pelkästään Raamattu vaan myös koko kirjakieli. Kirjakielen puuttuminen on tavallaan onni onnettomuudessa: kääntämisen voi, ja se myös täytyy, aloittaa puhtaalta pöydältä. Lua on vähemmistökieli. Toisin kuin thailla, lualta puuttuu erillinen korkea kieli, Kolkat kertovat. Kuvaaja: Riikka-Maria Kolkka 4

5 Apunaan käännöstyössä Kolkilla on viime toukokuusta asti ollut kaksi lua-evankelistaa. Mitä he ajattelivat kuultuaan Kolkkien radikaalin ehdotuksen kutsua taivaallista isää isäksi? Eihän näin voi sanoa! Se on aivan liian tuttavallista, oli evankelistojen ensireaktio. Vasta tutkittuaan kreikan kieltä yhdessä he vakuuttuivat, että juuri näillä sanoilla Jeesus opetti rukoilemaan. Eihän tämä nyt hirveän hienolta kuulosta, mutta käännetään nyt sitten näin, evankelistat totesivat. Kolkat kertovat, että luankielinen Isä meidän -rukous on vielä luonnosvaiheessa. Tarkoitus on päästä testaamaan käännösehdotelmaa eri lua-seurakunnissa jouluun 2018 mennessä ja tehdä tekstiin vielä hienosäätöä. Sen jälkeen paikallisen käännöskomitean on vielä hyväksyttävä teksti. Luankielinen vastine sanalle isä lausutaan au ja kirjoitetaan เอา. Kyllä niin voi oikeasti sanoa, ja niin voi nyt myös kirjoittaa! Lämpimät kiitokset kaikille työmme tukijoille. Teidän tukenne niin taloudellisesti kuin esirukouksen muodossa on työn edistymisen kannalta todella tärkeää. Kiitos, että teette työtä yhdessä kanssamme niin että kristinuskon toivoa tuova sanoma voi tavoittaa yhä uusia ihmisiä PohjoisThaimaan vuoristokylissä heidän omalla äidinkielellään. Ote Pängin ja Nängin tekemästä lua-kirjasesta Isä Yaania laiskottaa. Vapaa käännös sivun tekstistä: Lapsi sanoi isälle: Isä, sinä putosit jokeen, koska nojasit siihen puuhun, josta äiti oli katkonut oksia. Jos myös sinä olisit tehnyt töitä, et olisi pudonnut veteen. Kuvaaja: Riikka-Maria Kolkka 5