LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY HELSINKI

Transkriptio

1 Päivitetty Sivu 1 / 7 LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY HELSINKI TORSTAI AAMUPÄIVÄ NÄYTTEENOTTOA JA PREANALYTIIKKAA Puheenjohtaja Pirjo Natri, laboratoriohoitaja, TtM, osastonhoitaja, Nodlab Oulu Ennen analytiikkaa tapahtuvien poikkeamien merkitys on suuri, joten niiden seuranta on tärkeää. Näytteenottotilanteessa on huomioitava sekä potilaan että näytteenottajan tarpeet Preanalytiikan poikkeamat - monitoroidaanko niitä? Jonna Pelanti, DI, sairaalakemisti, tuotantojohtaja, Labquality Oy Lapsen kivun hallinta Riitta Huhta-Hirvonen, PsL, erikoispsykologi, vastaava psykologi, PSHP/TAYS, Lastentautien vastuualue Näytteenoton ergonomia Ulla Sinisalo, työfysioterapeutti ALKIODIAGNOSTIIKKA Puheenjohtaja Teppo Varilo, dos, terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkärikouluttaja, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto Alkiodiagnostiikan uusia tuulia Alkiodiagnostiikan käyttö perinnöllisissä sairauksissa Anna-Kaisa Anttonen dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö Lapsettomuuslääkärin näkökulma alkiodiagnostiikkahoitoon Tiina Koskela-Koivisto, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Lisääntymislääketiede, osastolääkäri, Helsingin yliopisto, Hyks naistentaudit ja synnytykset, HUS IVF-laboratorion osuus alkiodiagnostiikassa Christel Hydén-Granskog, FM, IVF-biologi, Hyks naistentaudit ja synnytykset, HUS Alkiodiagnostiikassa käytettävät genetiikan menetelmät Anna-Kaisa Anttonen dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö VEKTORIVÄLITTEISET INFEKTIOT: DIAGNOSTIIKKA JA EPIDEMIOLOGIA Puheenjohtaja Satu Kurkela, dos, oyl, HUSLAB Puutiaisaivokuume Anu Jääskeläinen, FT, erikoistuva sairaalamikrobiologi, HUSLAB Dengue-virusinfektio Eili Huhtamo, dos, Helsingin yliopisto Borrelia-infektio Eeva Feuth, LT, Turun yliopisto MUUNTOHUUMEET JA HUUMETESTAUKSET Puheenjohtaja Annakaisa Herrala, FT, dos, sairaalakemisti Ajankohtaista tietoa Suomen huumetilanteesta laboratorion ja poliisin näkökulmista Huumetilanne Suomessa laboratoriotutkimusten perusteella arvioituna Teemu Gunnar, yksikönpäällikkö, Oikeustoksikologiayksikkö, THL Huumenäytteenoton haasteista Sanna Taskinen, FL, sairaalakemisti, Vita Laboratoriot Oy Ajankohtaista Suomen huumetilanteesta poliisin näkökulmasta Teemu Saukoniemi, rikostarkastaja, Poliisihallitus TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki, bioanalyytikko amk, Fimlab Laboratoriot Oy Mitä taitoja kliinisissä laboratorioissa tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa Lotta Joutsi-Korhonen,LT,dos, yl, HUSLAB Koulutuksen reagointi työelämän tulevaisuushaasteisiin Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Osaaminen 2035 hanke/opm puheenvuoro Luennoitsija avoin

2 Päivitetty Sivu 2 / 7 GYNESYTOLOGIA HPV AIKAKAUDELLA Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja/apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto/fimlab Laboratoriot Oy Sessiossa kuullaan HPV esiintymisestä suomalaisessa perheissä, HPV seulonnasta ja HPV testin ja PAPA näytteen rooli gynekologin vastaanotolla Papa tai HPV testi gynekologin vastaanotolla Pekka Nieminen, LKT, dos, oyl, HYKS Naistentaudit ja synnytykset HPV seulonta Tampereella jo vuodesta 2012 Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja/apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto /Fimlab Laboratoriot Oy HPV esiintyminen suomalaisissa perheissä Stina Syrjänen, prof, Turun yliopisto TORSTAI ILTAPÄIVÄ KLIINISEN FYSIOLOGIAN TUTKIMUKSIA Puheenjohtaja Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, laboratoriohoitaja, TYKS, kliininen fysiologian yksikkö Rasituskokeet ovat tärkeitä tutkimuksia potilaan diagnoosin kannalta. Siihen liittyvät oheismittaukset kuten hengityskokeet, verenpaineenmittaukset ja happisaturaatiot täydentävät tutkimuksen Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Petri Kallio, kliin. fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoishoitajan näkökulmasta Aino Oksanen, bioanalyytikko, TAYS kliininen fysiologia Hengityskokeiden sudenkuopat Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö GYNESYTOLOGIAA - MORFOLOGIAA JA HPV-TAUTI Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja/ apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto/ Fimlab Laboratoriot Oy Aiheena gynesytologian morfologiaa ja gynekologin puheenvuoro HPV tautitaakasta Papanäytteen otto Lea Salomaa, bioanalyytikko, Mikkelin keskussairaala HPV-seulonta: tapauksia esitarkastajan mikroskoopista Piia Airaksinen, bioanalyytikko, Fimlab Laboratoriot Oy Haasteellisia soluja esitarkastajan mikroskoopissa Susanna Ihalainen, bioanalyytikko, HUSLAB Endometriumin solut PAPAssa Marita Laurila, LL, patologian erikoislääkäri, oyl, Fimlab Laboratoriot Oy Tavoitteena HPV-tautitaakan vähentäminen Jorma Paavonen, prof, emeritusprof, Helsingin yliopisto VIERITUTKIMUSTEN HAASTEISTA Puheenjohtaja Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab Vieritestaus on keskeinen työkalu sairauksien diagnostiikassa. Yhä enemmän myös muu hoitohenkilökunta kuin laboratorioalan koulutuksen saaneet niitä tekevät. Mikä on laboratorion rooli vieritutkimusten valinnassa ja käytön ohjaamisessa? Miksi vieritutkimusten tekemisen valvonta hoitoyksiköissä on laboratorioväelle haasteellista - tarvitaanko aiottua tutkimusta ja millä laitteella Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab Joku meni pieleen vieritestauksessa, miksi ja miten korjataan - käytännön esimerkkejä Kirsi Krum, bioanalyytikko, TtM, vieritutkimusosaamisalueen vetäjä, Nordlab Muun hoitohenkilökunnan kuin laboratorioalan koulutuksen saaneiden (mm.työterveyshoitajien) vieritestiperehdystys ja valvonta Sanna Eriksson, laboratoriohoitaja, laatukoordinaattori, Mehiläinen Laboratoriopalvelut Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - virukset Satu Kurkela, LT, dos, oyl, HUSLAB Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - bakteerit Anna Muotiala, FT, sairaalamikrobiologi, YML

3 Päivitetty Sivu 3 / 7 VASTASYNTYNEIDEN SEULONTA - MIKSI JA MITEN? Puheenjohtaja Tuukka Helin, LT, erikoislääkäri, HUSLAB kliininen kemia ja näytteenottopalvelut Vastasyntyneiden seulonnan tarkoituksena on tunnistaa vakavia synnynnäisiä sairauksia, joihin on olemassa hoito. Lapset ovat syntyessään usein oireettomia, joten seulonnan avulla päästään aloittamaan hoito varhaisessa vaiheessa. Nopeasti aloitettuna hoito voi estää lapsen pysyvän vammautumisen tai kuoleman. Suomessa vastasyntyneiden seulontanäytteiden tutkiminen on keskitetty Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskukseen eli Saskeen, joka toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä Miksi vastasyntyneiden seulontaa tarvitaan? Risto Lapatto, dos, erikoislääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, lastenkliniikka Saske ja sen toiminta Britta-Marie Loo, dos, sairaalakemisti Turun yliopistollinen sairaala, Saske Laadukas näytteenotto vastasyntyneiden seulontaan Niina Vaitomaa, bioanalyytikko, Turun yliopistollinen sairaala, Saske Vastasyntyneiden seulonnan satoa, mitä jäänyt kiinni? Sinikka Karppinen, LT, erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten ja nuorten klinikka Uudet mahdollisuudet vastasyntyneiden seulonnassa - YRITYSLUENTO Marika Kase, Global Business Direct, Neonatal, PerkinElmer Vasseula poikkeava: Miten laboratorio voi auttaa diagnoosin löytämisessä? Helene Markkanen, LL, erikoislääkäri, HUSLAB Kliininen kemia ja näytteenottopalvelut VIRTSAN PARTIKKELEIDEN TUNNISTAMISTYÖPAJA Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen 2 tunnin työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa Virtsan partikkeleiden tunnistamistyöpaja Timo Kouri, LKT, prof, oyl, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, kliininen kemia TEKOÄLYN JA TIEDONLOUHINNAN HYÖDYNTÄMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Puheenjohtaja Hanna-Mari Pallari, FT, sairaalakemisti, Tykslab Tietoa voi koota, kaataa altaaseen ja louhia ja sen perusteella voi ennustaa. Tule kuulemaan mahdollisuuksista hyödyntää kliinistä dataa, kerättyä tietoa ja tekoälyä hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja potilaan seurannassa Aurian rekistereiden ja tiedonlouhinnan hyödyntäminen diabetespotilaan seurannassa ja tutkimuksessa Samu Kurki, FT, data-analyytikko, Auria Biopankki, VSSHP ja Turun Yliopisto ehealth HUS Naistensairaalassa Saila Koivusalo, LT, dos, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS, Helsingin yliopisto Varfariiniannoksen farmakogeneettiset ennustealgoritmit Mikko Niemi, prof, ylilääkäri, kliininen farmakologia, HUSLAB ja Helsingin yliopisto Kantasolusiirron uusiutumisen ennustaminen potilaan genomivaihtelun ja koneoppimisen avulla Jukka Partanen, prof, tutkimusjohtaja, Suomen Punainen risti, Veripalvelu Autovalidointi kliinisen kemian automaatioympäristössä Marika Heiniluoma, FM, erikoistuva sairaalakemisti, Fimlab Laboratoriot Oy Koneoppimisen sovelluksia syövän karakterisoinnissa ja selviytymisen ennustamisessa Riku Turkki, DI, FT, SciLifeLab Karolinska Institutet / HUS / FIMM Helsingin Yliopisto GET TOGETHER -cocktailparty Näyttely

4 Päivitetty Sivu 4 / 7 PERJANTAI AAMUPÄIVÄ YHTEISLUENTO JA HUOMIONOSOITUKSET Luontoaskel terveyteen Tari Haahtela, emeritusprof Vuoden Bioanalyytikko julkistaminen Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT Puheenjohtaja Pipsa Allén, erikoislaboratoriohoitaja, osastonhoitaja, VSSHP Laboratoriotoimialue Työntekijän vastuu ja esimiehen johtamisoikeus Riikka Rapinoja, neuvottelupäällikkö, VT, OTM Erilaiset ihmiset työyhteisössä Sari-Anne Poikkijoki, seniorikonsultti, KTM, työnohjaaja Aivotyö - kognitiivisella ergonomialla sujuvampaa työtä Katri Mannermaa, Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satasairaala EKG:N PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI Puheenjohtaja Arja Korhonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, Terveystalo Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti on tärkeä tutkimus sydämen rytmihäiriöiden ja sydänoireiden selvittelyssä. Lääkärin ja hoitajan yhteistyö pitää olla saumatonta. Lisäksi perehdytään lasten astmadiagnostiikkaan Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Tommi Kokki, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, TYKS kliinisen fysiologian yksikkö Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian hoitajan näkökulmasta Paula Manninen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, KYS kliinisen fysiologian yksikkö Pienten lasten astmadiagnostiikka tänään Pekka Malmberg, kliinisen fysiologian dos, oyl, HYKS iho- ja allergiasairaala MAKROSTA MIKROON JA DIGITAALISUUTEEN Puheenjohtaja Kristina Hotakainen, LT, dos, kliininen opettaja, Helsingin Yliopisto Sessiossa tarkastellaan menetelmäkehityksen historiaa ja nykypäivää ajankohtaisten esimerkkien valossa Laboratorion matka käsimenetelmistä massamenetelmiin Henrik Alfthan, FT, sairaalakemisti, HUSLAB Laboratorio sähköisen hoitopolun varrella Marianne Leinikka, DI, digitaalisten palveluiden kehittäjä, Mehiläinen Oy Ennustavatko mirna:t kuolleisuutta sydäniskemiassa -mahdollisuudet ja tekniset haasteet Päivi Lakkisto, LT, dos, kliininen opettaja, erikoislääkäri, HY ja HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia PATOLOGIAN LABORATORION PREANALYYTTISET VAIHEET - TUTKIMUKSEN LAADUN PERUSTA Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalasolubiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy Patologian laboratorion näytteenvalmistus jaetaan tyypillisesti preanalyyttisiin, analyyttisiin ja postanalyyttisiin vaiheisiin. Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet ovat keskeisiä ja avainasemassa näytteen laadun ja tutkittavuuden kannalta. Tässä sessiossa tullaan käsittelemään näyteprosessin ensivaiheita näytteenotosta fiksaatioon, dissekointiin ja kudosprosessointiin. Onnistunut preanalyyttinen vaihe ja hyvä histologinen leike on perusta laadukkalle analytiikalle Kudosnäytteen oikea käsittely ja fiksointi patologian laboratoriossa Reija Randen-Brady, FM, sairaalasolubiologi (erik.), HUSLAB Dissekointi ja kudosprosessointi Mervi Jumppanen, FT, ylisolubiologi, EPSHP Hyvän kudosleikkeen kriteerit Enni Loven, bioanalyytikko, Fimlab laboratoriot Oy Histologiset värjäykset ja niiden kontrollointi Marko Linna, FM, sairaalasolubiologi (erik.), EPSHP

5 Päivitetty Sivu 5 / 7 KILPIRAUHASEN ONGELMIA Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB Kilpirauhassairauksiin viittaavat oireet ovat niin tavallisia, että kilpirauhashormonien määrittäminen on keskeinen seulontatutkimus. Vastasyntyneiden hypotyreoosin seulonta on vakiintunut menettely, mutta myös hypertyreoosi tulee muistaa. Iäkkäistä naisista taas noin 10%:lla on hypotyreoosi. Tule siis päivittämään asiantuntemuksesi, mukaan lukien määrityksiin liittyvät preanalyyttiset ja analyyttiset virhelähteet Vastasyntyneen hypertyreoosi Päivi Miettinen, LT, dos, ylilääkäri, HUS Hypotyreoosin diagnoosi - haasteet iäkkäillä Minna Soinio, LT, erikoislääkäri, TYKS Kilpirauhasmääritysten sudenkuoppia Esa Hämäläinen, LT, dos, lääketieteellinen johtaja, Vita Laboratoriot Oy AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu Sessiossa käsitellään kolmea erillistä asiakokonaisuutta otsikoilla: 1. Folaatti fokuksessa, 2. Antikoagulantit puhuttaa, 3. Verisolulaskenta valokeilassa Folaatti ja B12-vitamiini: tutkimustietoa ja arjen potilastyötä Saila Loikas, LT, Paimion terveyskeskus Pitääkö folaatti määrittää seerumista vai punasoluista? Emmi Rotgers, LT, kliininen opettaja, erikoistuva lääkäri, HUSLAB PERJANTAI ILTAPÄIVÄ VERIKAASUANALYTIIKAN ABC Puheenjohtaja Heidi Turkia Mitä olet aina halunnut tietää verikaasuanalyysin tulkinnasta? Sari Karlsson, dos, yl, Tays, teho-osasto Verikaasujen mittausmenetelmät ja sensorikasettiteknologia Kimmo Koppinen, laboratoriohoitaja, Triolab Oy Verikaasuanalytiikkakurssi preanalytiikan ymmärrystä kehittämässä Anna Kostiander, bioanalyytikko, Sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, erikoislaboratoriomestari, Turun Yliopisto AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu Sessiossa käsitellään kolmea erillistä asiakokonaisuutta otsikoilla: 1. Folaatti fokuksessa, 2. Antikoagulantit puhuttaa, 3. Verisolulaskenta valokeilassa Ajankohtaista antikoagulaatiohoidosta: Joko uudet antikoagulantit syrjäyttävät varfariinin? Riitta Lassila, LKT, professori, HUS Loppuvatko INR-mittaukset ja mitä tulee tilalle? Lotta Joutsi-Korhonen, LT, dos, HUSLAB Verisolulaskennan potilastapausseminaari Seminaarissa katsellaan verisolulaskijan tulosraportteja, niissä näkyviä solupilviä ja hälytyksiä ja sen jälkeen tutkitaan, mitä kyseisessä näytteessä on löytynyt mikroskoopissa Mari Rehu, LT, erikoislääkäri, Nordlab Oulu Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu GEENITESTEISTÄ GENOMIANALYYSEIHIN Puheenjohtaja Minna Toivonen, FT, sairaalageneetikko, TYKS Laboratoriot Sessiossa kuullaan genetiikan eri diagnostiikka-ammattilaisten näkökulmista nukleiinitutkimusten nopeasta muutoksesta ja sen vaikutuksista laboratorion menetelmäportfolioon, tulosten tulkintaan, testien hyödyntämiseen ja potilaan kohtaamiseen Southern blotista genomianalyyseihin: sairaalageneetikon näkökulma Minna Toivonen, FT, sairaalageneetikko, TYKS Laboratoriot Geenidiagnostiikan kehitys perinnöllisyyslääkärin näkökulmasta Marja Hietala, FT, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, TYKS perinnöllisyyspolikliniikka Geenidiagnostiikan kehittymisen vaikutus perinnöllisyyshoitajien toimenkuvaan Outi Kajula, TtT, tuntiopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

6 Päivitetty Sivu 6 / 7 PATOLOGIAN LABORATORION ANALYYTTISET JA POSTANALYYTTISET VAIHEET PROSESSI LAADUKKAASEEN TULKINTAAN Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalasolubiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy Patologian näyteprosessin analyyttisissä vaiheissa, kuten erilaisissa värjäyksissä, näyteprosessin preanalyyttiset vaiheet ovat keskeisiä ja avainasemassa näytteen laadun ja tutkittavuuden kannalta. Tässä sessiossa tullaan käsittelemään näyteprosessin analyyttisiä vaiheita sekä postanalyyttisiä vaiheita Immunohistokemia luokittelun ja diagnostiikan tukena Mia Kero, FL, sairaalasolubiologi, HUSLAB, patologia Digipatologia ja kuva-analyysisovellukset - apuna tulkintaepävarmuudessa? Teemu Tolonen, LT, dos, patologian erikoislääkäri, Fimlab laboratoriot Oy, patologia Laatu ja laadunhallinta patologian laboratoriossa Heikki Aho, LKT, dos, oyl, TYKS Laboratoriotoimialue, patologia DIABETES 2020-LUVULLA Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB Diabeteksen diagnostiikka ja hoito jatkavat kehitystään luvulle siirryttäessä. Jatkuva glukoosimonitorointi on nykypäivää ja keinohaima yhdistää mukaan insuliiniannostelun. Tarvitaanko laboratoriota enää? Vastaus on iltapäivänkin jälkeen kyllä, sillä perusasiat säilyvät. Päivitä samalla diabeteksen luokittelu luvulta (tyyppi 1 vs. 2) nykyaikaan ja opi kuinka suolisto liittyy myös diabetekseen Diabeteksen luokittelu muuttuu - miten ja miksi? Kaj Lahti, LL, ylilääkäri, Vaasan kaupunki Lasten diabetes ja nykyteknologia: "Hybridi-closed-loop" Anna-Kaisa Tuomaala, LT, osastonlääkäri, HUS Syrjäyttääkö glukoosisensorointi HbA1C:n diabeteksen seurannassa? Päivi Hannula, LT, apulaisylilääkäri, TAYS Diabetes ja suolen pieneliöstö Heli Siljander, LT, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto LAATUTYÖ MIKROBIOLOGISESSA DIAGNOSTIIKASSA Puheenjohtaja Hanna Jarva, dos, erikoislääkäri, HUSLAB ja Helsingin yliopisto Mitä tartuntatautilaki edellyttää mikrobiologiselta diagnostiikalta? Pia Jokela, FT, sairaalamikrobiologi, HUSLAB Mikrobiologisen menetelmän validointi ja laadunvarmistus Raisa Loginov, dos, sairaalamikrobiologi, HUSLAB Näyttely Ohjelman järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen Sytologiassistentit ry, Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys ry, Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry, Sairaalakemistit ry, Kliinisen fysiologian hoitajat ry ILMOITTAUDU Ohjelma luettavissa kotisivuillamme! PIDÄTETÄÄN OIKEUDET OHJELMAMUUTOKSIIN

7 Päivitetty Sivu 7 / 7