Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöasioiden uutiskirje

Transkriptio

1 Kesäkuu 2019 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöasioiden uutiskirje Sisältö Näyttelyt, tapahtumat ja muu esittelytoiminta.. 2 Rakennusten kunnostaminen.3 Uudisrakentamista historiallisissa miljöissä.5 Rakennusperinnön inventointiohjeet.5 Maisemat ja perinnemaisemat...6 Arkeologinen kulttuuriperintö..7 Kulttuuriympäristötyöryhmät...8 Kulttuuriympäristöohjelma...9 Viranomaistahot 9

2 2 Näyttelyt, tapahtumat ja muu esittelytoiminta Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry järjestää yhdessä Nurmeksen kaupungin ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n kanssa la 31.8.klo avoimet ovet - tapahtuman Nurmeksen Vanhan Kauppalan alueella. Tapahtuman pääpaikkana toimii Kirkkokadun puukoulu, jossa luennoivat Marja-Leena Ikkala Museovirastosta sekä maisema-arkkitehti Saila Routio. Lisätietoja: nurmes@vanhakauppala.fi Outokummun vanhat talot -tapahtuma järjestetään heinäkuussa kolmatta kertaa. Tapahtumassa 20 taloa avaa sisätilansa tai puutarhansa vierailijoille. Kesän 2019 vierailevana luennoitsijana on professori Marjatta Palander, joka kertoo karjalan kielen vaikutusta nykyisessä Pohjois-Karjalan murteessa ja sitä, miten karjalaisperäinen asutus näkyy tämän päivän Outokummun paikannimistössä. Vuoden 2018 Outokummun vanhat talot -tapahtumassa oli hieman yli kävijää. Tapahtuma järjestetään Lisätietoja: jaana.pajarinen@hotmail.com Toukokuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus järjesti Ilomantsin Kino Mantsissa yleisölle avoimen seminaari- ja keskustelutilaisuuden paikkakunnan kulttuuriympäristöasioista. Alustajina toimivat Päivi Jokinen (Pro Agria), Marja-Leena Ikkala (Museovirasto) ja Kaarlo Nygren (Ilomantsin sotahistoriallinen työryhmä). Seuraava vastaava yleisötilaisuus järjestetään syksyllä 2019 Tohmajärvellä. Lisätietoja: pekka.piiparinen@ely-keskus.fi Ilomantsin kirkonkylälle on valmistunut Pogostan kulttuuripolku. Noin neljän kilometrin pituinen kulttuuripolku kulkee Ilomantsin vanhan kyläkeskuksen ympäri. Reitin varrelle sijoittuvat Pogostan merkittävimmät rakennukset ja hautausmaat. Polun varrella on viitoitus ja 12 opastekylttiä, joissa kerrotaan kunkin kohteen historiasta. Pogostan kulttuuripolun toteutti Ilomantsi-Seura ry Vaara-Karjalan Leaderilta hankerahoituksella. Neljäs Koitajoki Koitere-foorumi järjestetään Ilomantsin Karhufestivaalien yhteydessä elokuun puolessa välissä. Foorumissa keskitytään Koitajoen kulttuuriperintö- ja luontoarvoihin. Tilaisuus on osa Freshabit LIFE IP hankkeen Koitajoen osahankkeen toteutusta. Lisätietoja: tiina.kaki@ely-keskus.fi Syksyllä 2019 Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää luentosarjan korjausrakentamisesta. Lisätietoja: satu.nevalainen@joensuu.fi Joensuussa Wanhan kaupungin päivä pidetään Taitokorttelissa Historiallisessa miljöössä järjestetään muun muassa työnäytöksiä. Lisätietoja: info@taitokortteli.fi

3 3 Museoviraston Marja-Leena Ikkala puhumassa Ilomantsin Kino Mantsissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Kuva Pekka Piiparinen. Rakennusten kunnostaminen Pohjois-Karjalassa on suunnitteilla, työn alla tai juuri valmistunut useita merkittäviä historiallisen rakennuksen korjaushanketta. Esimerkiksi Lieksan Pielisentiellä kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva Kotilaisen kauppatalo (Pielisentie 17) on vaihtanut omistajaa ja talon korjaushanke on käynnistymässä. Kotilaisen talo on valmistunut vuonna Joensuun keskustassa on kunnostettu osoitteessa Torikatu 12 oleva rakennus. Kyseessä on yksi Joensuun ruutukaavan vanhimmista säilyneistä rakennuksista, sillä kohteen runko on 1850-luvun alusta. Mittavat muutossuunnitelmat Torikatu 12 tehtiin vuonna Keväällä 2019 valmistui kohteen viimeisin perusteellinen kunnostus. Korjaustoimissa muun muassa ikkunat kunnostettiin sekä julkisivuverhoukset ja lattiat uudistettiin. Lisäksi rakennus sai uuden katon. Yksi korjauksen periaatteista oli vanhan tunnelman säilyttäminen. Torikatu 12 ulkoinen olemus jätettiin vuoden 1909 asuun. Lisätietoja: Keväällä 2019 Museovirasto myönsi Pohjois-Karjalaan rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksia euroa. Avustusta sai kahdeksan kohdetta. Lisätietoja:

4 4 Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi rakennusperinnön korjausavustuksia keväällä 2019 yhteensä ,90 euroa. Avustushakemuksia tuli 34 kappaletta ja avustuksia myönnettiin 13 kohteeseen. Yleisin avustussumma oli euroa. Lisätietoja: pekka.piiparinen@elykeskus.fi Lieksan keskustassa sijaitseva Kotilaisen talo tullaan kunnostamaan. Maakuntakaavassa se on maakunnallisesti merkittävä rakennus. Kuva Pekka Piiparinen (2018). Joensuussa sijaitseva Torikatu 12 kuuluu Rantakadun alueen puutalokokonaisuuteen. Rakennuksen viimeisin kunnostaminen valmistui Kuva Pekka Piiparinen (2019).

5 5 Uudisrakentamista historiallisissa miljöissä Joensuun kauppatoria voidaan pitää maakunnan keskeisimpänä kaupunkiympäristönä luvun alusta lähtien asfalttipäällysteisenä ollut tori sai loppuvuodesta 2018 kiveyksen. Samalla torille valmistui uusi esiintymislava. Sen ovat suunnitelleet Osmo Karttunen ja Lasse Nevalainen. Torille ryhmittyy myös ympäristötaideteos Virtaviivalla. Sen ensimmäiset osat valmistuivat Keskuskujalle vuonna 2004 ja teos sai lopullisen muotonsa kauppatorin valmistuttua. Teoksen ovat suunnitelleet Osmo Karttunen, Enja Kaski, Marja Purto ja Antti Torikka. Lisätietoja: Nurmeksen vanhassa kauppalassa Kirkkokadun ja Kaarlonkadun kulmaukseen valmistui vuosi sitten puurakenteinen Pikku Kaarlen päiväkoti. Päiväkotorakennuksen naapuriin toteutetaan myös puinen vuokrakerrostalo. Kolmikerroksiseen puukerrostaloon on määrä tulla 19 asuntoa. Joensuun torilavan suunnittelusta vastasivat Osmo Karttunen ja Lasse Nevalainen. Kuva Pekka Piiparinen (2019). Rakennusperinnön inventointiohjeet Museovirasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat laatineet rakennetun kulttuuriympäristön inventointiohjeet. Se on tarkoitettu maakunnan kuntien yleis- ja asemakaavahankkeita varten, mutta ohjeita voidaan käyttää hyväksi myös esimerkiksi museoiden inventointihankkeissa. Ohjeet löytyvät tästä: tun+kulttuuriymp%c3%a4rist%c3%b6n+inventointiohjeita%2c%20p-k/76bdb d-8e64-044e215b85cf?version=1.0

6 6 Maisemat ja perinnemaisemat Vuoden maisematekoa etsitään myös vuonna Tänä vuonna Maa- ja kotitalousnaisten vuoden maisemateossa talkoillaan vieraslajeja pois maisemasta. Maakunnan parhaat maisemat palkitaan ja voittaja lähtee valtakunnalliseen kilpailuun. Lisätietoja: ja Yhteinen ympäristö elinvoimaa ympäristöstä -hanke kehittää ympäristöön liittyvää yritystoimintaa Pohjois-Karjalassa. Ympäristöyrittäjyyttä ovat esimerkiksi kulttuuriympäristön, rantojen ja maisemakohteiden hoitoon liittyvät työt. Toteuttajina Maaseudun Sivistysliitto ja ProAgria Pohjois-Karjala, maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittaa ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto, Joensuun seudun maaseutupalvelut, Keski-Karjalan maaseutupalvelut ja Nurmeksen kaupunki. Lisätietoja: ja Kulttuurimaisemien muutos-hanke tutkii kulttuurimaisemassa tapahtuneita muutoksia ja kehittää menetelmiä muutosten seuraamiseksi. Hankkeessa käytetään vanhoja valo- ja ilmakuvia sekä kuvataan kohteita kauko-ohjatuista pienoishelikoptereista eli droneista. Hankkeen rahoittajana ( ) toimii ympäristöministeriö ja sen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, museovirasto, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Pohjois-Karjalasta kartoitetaan Liperin viljelysmaisema-aluetta sekä Hakovaara-Kirvesvaaran valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lisätietoja: mika.pirinen@ely-keskus.fi Vuoden 2019 alussa aloitti toimintansa maakunnallinen maisematyöryhmä. Sen tehtävänä on Pohjois-Karjalan maisema-asioiden edistäminen muun muassa keskustelemalla ja ideoimalla, verkostoitumalla sekä tarvittaessa toteuttamalla hankkeita. Työryhmään koordinoi ELY-keskuksessa Mika Pirinen. Lisätietoja: mika.pirinen@ely-keskus.fi Kolilla elää kaskenpolttoperinne. Aikoinaan tulella kaskettiin eli raivattiin metsää viljelyn tarpeisiin. Poltossa maaperän pintakerroksen ja puuaineksen ravinteet muuttuivat kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Pohjois-Karjalassa Metsähallitus harjoittaa kaskeamisen perinnettä Kolilla. Lisätietoja: tanja.tenhunen@metsa.fi Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa maakunnan perinnemaisemien päivitysinventointia kesällä Päivitysinventoinnit aloitettiin maakunnassa vuonna 2017 ja työtä riittää vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Kohteiden kartoitus ei velvoita maanomistajia alueiden hoitamiseen, eikä kyseessä ole myöskään alueiden suojelu. Maanomistaja tai kohteen hoitaja voi halutessaan osallistua maastokäynnille ja näin saada samalla tietoa kohteesta sekä sille soveltuvista hoitomuodoista ja hoidon rahoituksesta. Lisätietoja: saara.herajarvi@ely-kekus.fi

7 7 Kesäkuista maisemaa Juuan Vuokon kylästä. Kuva Pekka Piiparinen (2019). Arkeologinen kulttuuriperintö Kiihtelysvaaran kirkon palon jälkeen arkeologi Heini Ynnilä Ark-byroosta osallistui jäännösten raivaamiseen tutkimalla ja dokumentoimalla. Tutkimuksissa selvisi, ettei kirkon alla ollut hautoja, mutta hiiltyneiden hirsien välistä löytyi kolikoita 1700-luvulta. Kirkon rakenteita dokumentoitiin ja niistä valittiin osa säilytettäväksi ja ajoitukseen. Outokummun Majoonsuolla tutkittiin metsätiellä sijainnut punamultahauta. Haudan maaperästä otetuista näytteistä on valmistunut FT Tuija Kirkisen kuituanalyysiotos, josta hän löysi todennäköisesti kivikauteen ajoittuvia koiran karvoja. Myös FT Kristiina Mannermaan tutkiman luuaineiston analyysi jatkuu. Outokummun lisäksi Museoviraston koekaivausryhmä on tehnyt pienimuotoisia tutkimuksia Uskalin Linnanmäen löytöpaikalla. Linnanmäellä on ollut historiallisen ajan asuinpaikka. Kesälahden Mäntyniemen hovin piha-alueella selvitettiin 1800-luvun alussa palaneen päärakennuksen jäännöksiä. Tutkimuksissa löydettiin muun muassa entisen päärakennuksen säilyneitä rakenteita. Joensuussa Pekkalan sillan alta löytynyt ruuhi ja sen löytöpaikka tarkastettiin. Pohjois-Karjalan meneillään olevassa maakuntakaavatyössä paneuduttiin 1900-luvun sotahistoriaan. Kahden kuukauden ajan arkeologi FM John Lagerstetd tarkasteli lidar-karttojen avulla Museoviraston rekistereissä olevien sotakohteiden aluerajauksia ja etsi niiden avulla uusia kohteita.

8 8 Kulttuuriympäristötyöryhmät Vuosien 2017 ja 2018 taitteessa Pohjois-Karjalassa aloitti kokoontumisensa kaksi kulttuuriympäristötyöryhmää. Suurempaan ryhmään kuuluu muun muassa virkamiehiä, kolmannen sektorin ja järjestöjen toimijoita, museoita sekä yliopiston edustaja. Tämän 26 hengen työryhmän yleisenä toiminta-ajatuksena on toimia tietoa jakavana, ideoivana, keskustelevana ja verkostoituvana elimenä. Työryhmä pyrkii kokoontumaan eri kunnissa, jolloin sillä on mahdollisuus tutustua kokouspaikkakunnan kulttuuriympäristöön. Toukokuussa ryhmä kokoontui Ilomantsissa ja seuraava kokoontuminen on Tohmajärvellä. Ryhmän toimintaa koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Lisätietoja: Teemu Kuivalainen esittelemässä Pohjois-Karjalan rakennusperinneyhdistys Räppänän toimintaa maakunnallisen kulttuuriympäristötyöryhmän jäsenille Ilomantsin ortodoksisessa pappilassa toukokuussa Kuva Pekka Piiparinen. Pienempi maakunnallinen kulttuuriympäristötyöryhmä koostuu virkamiehistä. Sen tehtävänä on edistää käytännönläheisempiä Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöihin liittyviä asioita. Vuonna 2019 näitä ovat olleet muun muassa toimiminen laadinnassa olevan maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman ohjausryhmänä ja internetpohjaisen rakennusinventointitietokannan hankkimisen tutkiminen. Virkamiestyöryhmä kokoontuu muutaman kuukauden välein. Ryhmän toimintaa koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Lisätietoja

9 9 Kulttuuriympäristöohjelma Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen koordinoimana on tekeillä maakunnan kulttuuriympäristöohjelmaa. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöohjelma antaa kulttuuriympäristöasioiden edistämiseksi tavoitteita, toimenpide-esityksiä sekä tietoa rahoituslähteistä, säädöspohjista ja maakunnan arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Ohjelmaa voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa sekä ohjeena kulttuuriympäristön suunnittelussa, kehittämisessä ja vaalimisessa. Lisätiedot: Viranomaistahot Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöasioita hoitaa päätoimisesti Museovirasto ja Pohjois- Karjalan ELY-keskus. Museovirastossa maakunnan arkeologisesta kulttuuriperinnöstä vastaa Päivi Kankkunen, rakennetusta kulttuuriympäristöstä Marja-Leena Ikkala ja restaurointiasioista Teiju Autio. ELY-keskuksessa kulttuuriympäristöasiat ovat Pekka Piiparisen vastuulla. Joensuun museoille on haettu alueellisen vastuumuseon statusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittaa päätöksestään syksyllä Mikäli Joensuun museoista tulee alueellinen vastuumuseo, vahvistuu museon kulttuuriympäristöasiantuntijuus ja museo tulee palkkaamaan rakennustutkijan ja arkeologin. Lisätietoja Uutiskirjeen on koonnut Pekka Piiparinen Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Puhelin ja sähköposti: