Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi ja sen ympäristövaikutusten

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne , YM1/500/2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi ja sen ympäristövaikutusten arviointi Tausta Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista sekä tämän yhteydessä laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet on inventoitu ensimmäisen kerran vuosina Valtioneuvosto teki 1995 periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Maisema-alueet ovat vakiintuneet 20 vuoden kuluessa osaksi suomalaista alueidenkäytön suunnittelua ja ne on sisällytetty maankäyttöja rakennuslaissa (MRL 132/1999) mainittuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Nyt kuultavana on maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointiryhmän (myöhemmin: MAPIO) ehdotus uusiksi valtakunnallisesti merkittäviksi maisema-alueiksi ja niiden rajauksiksi (myöhemmin: ehdotus). Uuden ehdotuksen lopullisen muodon on määrä korvata vuodelta 1995 peräisin oleva aluevalikoima valtioneuvoston päätöksellä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on 3. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä toteuttanut yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit vuosina 2010 ja Samaan aikaan ELY-keskus toteutti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, joiden tulokset käytiin läpi 3. vaihemaakuntakaavaa valmistelleessa kulttuuriympäristötyöryhmässä ( ) sekä maakuntakaavatyöryhmässä ( ). Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei otettu mukaan 3. vaihemaakuntakaavaan, vaan todettiin otettavan ne käsittelyyn vasta, kun valtioneuvosto on tehnyt niistä virallisen päätöksen. Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavassa sen sijaan osoitettiin maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, rakennussuojelukohteet sekä kulttuurihistorian kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät tiet. Nyt kuultava olevassa ehdotuksessaan MAPIO esittää Pohjois-Karjalaan 11 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Muutoksena vuoden 1995 valtioneuvoston päätökseen on:

2 Ympäristöministeriö Lausunto 2 (5) Valtioneuvoston päätöksen vaikutukset Totkunniemen ja Kolin maisema-alueet - Onkamon maisema-alue jää pois valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista - Sonkajan ja Kirvesvaaran maisema-alueet on yhdistetty kokonaisuudeksi Ilomantsin vaarakylämaisemat - kaikkien 11 maisema-alueen rajauksia on muutettu. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa, että maanomistajiin kohdistuvat oikeusvaikutukset syntyvät välillisesti maankäytön suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maisema-alue yleensä vaikuttaa rakentamisen toteuttamistapaan eikä maisema-alue estä metsätalouden harjoittamista. Maisema-alue asettaa ehtoja muun muassa maa-ainesten otolle, mutta kokonaan estyminen on harvinaista. Sen sijaan tuulivoimarakentaminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista valtakunnallisilla maisema-alueilla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa, että toisaalta valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden status vaikuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tiettyjen toimenpiteiden etusijajärjestykseen tilanteessa, jossa valtion talousarvion määrärahatilanne on tiukka. Ympäristökorvauksen Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -ympäristösopimuksia voidaan kohdentaa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Ei-tuotannollisten investointien korvausta voidaan myöntää muun ohella perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivauksesta ja aitaamisesta. Tukea saavia kohteita valittaessa annetaan painoarvoa kohteille, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Lisäksi kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki mahdollistaa metsäluonnon hoitohankkeiden suuntaamisen maisemanhoidon kannalta merkittäviin talousmetsien kunnostustöihin. Valtion talousarvioon sisältyvien harkinnanvaraisten avustusten (esim. avustukset rakennusperinnön hoitoon) eräänä jakoperusteena on rakennuksen sijainti valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Kiteen Totkunniemessä toteutetaan ympäristöministeriön rahoittamaa maisema-alueen suunnitteluhanketta, missä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ollut mukana. Totkunniemeen on tarkoitus hakea maisemanhoitoaluetta. Ehdotuksessa Totkunniemen maisema-alue laajenee merkittävästi, mikä on eduksi paikallisten maanomistajien ja kyläyhteisön maisemanhoitohankkeelle. Maakuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei kuultavana olevista asiakirjoista ole mahdollista löytää perusteluja maisema-alueen

3 Ympäristöministeriö Lausunto 3 (5) Kuulemisen puutteet laajennukselle. Vuoden 1995 maisema-aluerajaus Totkunniemessä on 490 ha. Laitisen ja Lyytikäisen inventointiraportissa esitetty rajausehdotus perusteluineen vuodelta 2014 on 340 ha, kun taas MAPIO -ryhmän ehdotus on 1904 ha. Koli on Pohjois-Karjalan tärkein matkailun kehittämisalue. Ehdotuksessa Kolin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenisi ha:sta ha:in. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemys on, ettei Kolin valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta tule laajentaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ei muilta osin tässä yhteydessä ota kantaa yksittäisiin ehdotuksen kohteisiin. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto korostaa, että kunnat ottavat maisema-aluerajauksiin itsenäisesti kantaa. Perustuslain 14 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilö mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo, ettei nyt menossa oleva lausuntomenettely ja päättynyt kuuleminen täytä hyvän hallinnon mukaista mahdollisuutta tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kuulemisessa on mm. seuraavia puutteita: - Päivitysinventoinnin maastotyöt on tehty jopa viisi vuotta sitten, minkä jälkeen YM on valmistellut hankettaan hiljaisuudessa. YM on muun muassa antanut epäselviä tietoja maisema-alueinventoinnin valmistumisen aikataulusta. Toinen esimerkki valmisteluun liittyvistä epäkohdista on, ettei kuulemisaineiston perusteella ole mahdollista tietää, kuka tai millainen asiantuntijoiden kokoonpano on lopulta aluerajausesitykset päättänyt. - Alueiden rajausesityksiin liittyen kuulemisaineisto on laaja ja epäselvä. Aineiston kuvaukset muun muassa avoimesta maatalousmaisemasta, niityistä ja pelloista ja niiden arvoista ovat hyvin maalaisjärjellä ymmärrettäviä. Tästä huolimatta tavallisen kansalaisen ja maanomistajan on vaikea ymmärtää aineiston perusteella yksittäisen maisema-alueen rajauksen perusteluita. Kuulemisasiakirjoihin kuuluvan taustamuistion sivulta 20 löytyy maininta maaseutumaisematsivustosta, josta itse asiassa löytyvät tarkimmat alueiden kuvaukset. Miksi tätä aineistoa ei ole liitetty suoraan kuulemisaineistoon? Maaseutumaisemat-sivustosta löytyy tarkka Pohjois-Karjalaa koskeva inventointiraportti. Raportista on poistettu rajausehdotukset, minkä voi päätellä julkaisun sisällysluettelosta. Miksi Valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun kulttuurimaisemien ja maisemanähtävyyksien

4 Ympäristöministeriö Lausunto 4 (5) Kuulemistilaisuus tarvitaan nykytila Pohjois-Karjalassa -raportissa esitettyjä aluerajauksia ei ole julkaistu? - Maaomistajien ja asukkaiden oikeuksiin liittyen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää kuulemisen järjestelyjä perustuslain hengen vastaisina. Vakavin puute on, ettei kuulemisen yhteydessä ole otettu yhteyttä maisema-alue-esityksen maaomistajiin. Lisäksi taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeellisella tarkkuudella. Oikeusvaikutuksia ei esitetä yksiselitteisesti. Maisema-alueet tosiasiallisesti aiheuttavat rantarakentamisen maa-ainesten oton ja tienrakentamisen kieltoja. Hyvin monella kansalaisella ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyksiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo, ettei MAPIO-työryhmän ehdotuksessa ole riittävän yksiselitteisestä avattu valtakunnallisen maisema-alueen maanomistajiin kohdistamia oikeusvaikutuksia. Lisäksi jossain määrin maisema-alueiden perustelut eivät ole riittävät ymmärrettäviä, jotta asianosaiset voisivat ottaa kantaa esimerkiksi alueiden rajausehdotuksiin. Näistä syistä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: - edellyttää, että valtioneuvoston päätöksessä tuodaan selkeästi esille, ettei maisema-alue rajaus saa tuottaa estettä maatalous- eikä muiden elinkeinojen harjoittamiselle. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman- ja tienrakentamisen esteet on tuotava selkeästi esille. - ehdottaa, että ympäristöministeriö järjestää Pohjois-Karjalan kuntien edustajille, maanomistajille sekä muille asianosaisille oman kuulemistilaisuuden. Kuulemistilaisuuden jälkeen Pohjois-Karjalan kunnilla ja muilla osallisille tarjottaisiin mahdollisuus tarkentaa YM:lle antamaansa lausuntoa tai mielipidettä maisema-alueista ja niiden rajauksista. Maakuntaliitto näkee oman kuulemistilaisuuden tärkeänä, jotta maisemaaluuiden rajaukset käytäisiin osallisten kanssa läpi niin, että kaikki keskeiset tahot voivat kokea maisema-alue-ehdotukset hyväksyttävinä. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto näkee maisemanhoidon yhtenä maakuntaohjelman mukaisena kehittämiskohteena. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo, että valtakunnalliset maisema-alueet ovat tärkeä osa myös Pohjois-Karjalan luonnonarvoja ja maakunnan identiteettiä. Pohjois-Karjalassa toimii useita aktiivisia kyliä ja maaomistajia, jotka tekevät maisemanhoitotöitä

5 Ympäristöministeriö Lausunto 5 (5) Kaavoitus muun muassa Proagrian ja Maaseudun Sivistysliiton asiantuntija-avun tukemana. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on käynnistänyt Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laadinnan Kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen kaavaprosessin tarkoituksena on läpikäydä eri maankäyttöluokat ja tehdä tarvittavat muutokset, päivitykset ja kumoamiset yhteisesti hyväksyttävällä tavalla. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tarkastellaan osana kaavaratkaisua. Olennaista maakuntakaavoituksessa kuten kaikessa muussakin kaavoitustyössä on laadukkaiden selvitysten tekeminen, osallistumismenettelyt sekä maanomistajien kuuleminen. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Risto Poutiainen vs. maakuntajohtaja Jari Aho hallinto- ja talousjohtaja