Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi. Lausunto kunnallisvalituksen johdosta, hallinto-oikeuden diaarinumero 01436/19/4103

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fi HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Lausunto kunnallisvalituksen johdosta, hallinto-oikeuden diaarinumero 01436/19/4103 Asia Hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta annettava Kirkkonummen kunnan lausunto kunnallisvalitusta koskien asiassa 01436/19/4103. Valitus ja valituksen kohteena oleva päätös Osallinen on tehnyt valituksen Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan Kirkkonummen kunnanvaltuuston :ssä tehty päätös hyväksyä Sarvvikinportin asemakaava. Lausunto valituksen johdosta Hallinto-oikeus on pyytänyt Kirkkonummen kunnanhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kunnanvaltuuston lausunnon. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 41 :n 18:n kohdan mukaan kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluu antaa lausunto kunnanvaltuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava. Lausunnon antaja Kirkkonummen kunta Kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat Hallinto-oikeuden pyytämät kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle pyydettyinä paperiversioina. 1

2 Valituksen hylkääminen Kirkkonummen kunta kunnioittavasti vaatii, viitaten tässä lausunnossa jäljempänä esitettyyn perustuen, että: - valitus hylätään ja - kunnallisvalituksen kohteena oleva Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös :ssä tehty päätös hyväksyä Sarvvikinportin asemakaava pysytetään voimassa. Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi Taustaa ja lähtökohtia Sarvvikinportin asemakaava sijaitsee itäisellä Kirkkonummella Länsiväylän eteläpuolella, rakenteilla olevan Sarvvikin asuinalueen ja Inkilänportin vireillä olevan asemakaavan välissä. Osalla suunnittelualuetta on voimassa Sarvvikin asemakaava, jota muutetaan Sarvvikinportin asemakaavalla. Asemakaava-alueen laajuus on noin 73 hehtaaria. Sarvvikin asemakaava-alueella katu- ja kunnallistekninen rakentaminen on valmistunut, mutta muuten asemakaava-alue on rakentamaton lukuun ottamatta kahta asuinrakennusta. Suunnittelun tarkoituksena on ollut tutkia Länsiväylän eteläpuolelle tavoitellun uuden asuinrakentamisen määrä ja laajuus suhteessa voimassa olevaan yleiskaavaan ja Finnträsk-järven maisema- ja luontoarvoihin. Tehokkaan asuinrakentamisen sijoittuminen alueelle edellyttää poikkeamista yleiskaavasta, jonka on kuitenkin katsottu toteutuneen yhdyskuntarakenteen kehityksen perusteella vanhentuneeksi. Sarvvikinportin kaupunkirakenteen kehittäminen tukeutuu HSL:n bussirunkolinjastoihin, mikä toteuttaa uuden maakuntakaavan, Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU) sekä Valtion ja Helsingin seudun kuntien MAL sopimuksen tavoitteita. Kirkkonummen kunnanvaltuusto on hyväksynyt MASU suunnitelman Sarvvikinportin sekä myös sen pohjoispuolelle hyväksytty Riistametsän asemakaava sijaitsevat seudullisesti hyvin saavutettavalla paikalla Länsiväylän varrella. Edellisen lisäksi HSL:n bussirunkolinjasto kulkee kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa alueen asukkaille myös autottoman elämäntavan. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 (MASU) on osoitettu ensisijaiset asumisen alueet, joiden joukkoliikenneyhteydet on järjestettävissä riittävällä palvelutasolla. Arkipäivisin molempien kaava-alueiden lähiympäristössä olevien bussipysäkkien kautta on järjestetty lukuisia linjoja, joiden vuorovälit ovat tiheimmillään ruuhka-aikaan 30 minuuttia (tilanne keväällä 2019). Kesäkausina palvelutasoa leikataan jonkin verran. Näin edistetään ilmastonmuutoksen hillintään tarjoamalla asukkaille mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön, etenkin kun Kirkkonummen kunta kuuluu myös HINKU-kuntiin. Asemakaavassa on osoitettu kerrostalovaltaisen asuinalueen sijoittuminen Länsiväylän eteläpuolelle Sarvvikin eritasoliittymän itä- ja länsipuolelle. Tavoitteena on ollut jatkaa Sarvvikin asuinaluetta länteen, Finnträsk-järven rantavyöhykkeelle ja samalla parantaa alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Asuinrakentaminen mahdollistaa noin 1200 uutta asukasta, joista arviolta noin 500 sijoittuu asemakaavan läntiselle osalle, eli aiemmin asemakaavoittamattomalle alueelle Finnträsk-järven rantavyöhykkeelle. Finnträsk-järven ranta-alue on osoitettu lähes kokonaisuudessaan yleiseen virkistyskäyttöön lähiuimapaikkoineen. Asemakaavassa on varattu paikka myös lähikaupalle. Sarvvikin asemakaavan muutosalueen osalta nykyinen pientalovaltainen rakentaminen muutetaan kerrostalorakentamiseksi ja tehostetaan maankäyttöä Sarvvikinportin eritasoliittymän tuntumassa. Kaavamuutoksella varaudutaan lisäksi uuden oppimiskeskuksen rakentamiseen Sarvvikin alueelle. Kaavamuutos laaditaan muuttamatta nykyisten korttelialueiden rajoja. Asuinrakennusoikeus nousee muutettavasta asemakaavasta vähäisesti, noin 4300 k-m 2. Hulevesien hallintaan ja laatuun on kiinnitetty asemakaavassa erityistä huomiota: uuden maankäytön toteutumisen edellytyksenä on, että Finnträskin veden laatu ei heikenny. Tavoitteena on parantaa tilannetta nykyiseen nähden. Finnträskiin valuvien vesien käsittelyä ja hallintaa on tarkasteltu 2

3 kokonaisuutena, jossa on varauduttu Länsiväylän pohjoispuolelle kaavoitetun työpaikka-alueen (Riistametsän asemakaava) valumavesiin. Maankäyttöratkaisussa on huomioitu virkistys- ja viheryhteydet ympäröivään rakenteeseen sekä alueen luontoarvot. Sopimus asemakaavoituksen käynnistämisestä hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kurkirannan asemakaavan nimellä. Päivitetty käynnistämissopimus Sarvvikinportin asemakaavan nimellä hyväksyttiin kunnanhallituksessa Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 60, Kurkirannan asemakaava) ja hanke kuulutettiin vireille Ennen kuin kaavan valmistelu eteni kaavaluonnokseksi, muutettiin asemakaava-alueen rajausta kahteen otteeseen. Ensimmäisen suunnittelualueen muutoksen yhteydessä kaava nimettiin Sarvvikinportin asemakaavaksi ja asemakaavan päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 79). Sarvvikinportin asemakaava kuulutettiin vireille Kesällä 2015 tui esiin, että viereisen Sarvvikin alueen voimassa olevan asemakaavan maanomistaja haluaa muuttaa asemakaavaa siten, että pientalorakentamiseen varatut korttelialueet voidaan jatkossa toteuttaa kerrostalorakentamisena. Muutoksen yhteydessä Kirkkonummen kunta halusi lisäksi varautua uuden oppimiskeskuksen sijoittumiseen alueelle laajentamalla voimassa olevan kaavan Y -korttelialuetta. Maanomistaja toimitti alkusyksyllä 2015 kuntaan kaavamuutoshakemuksen, jossa esitettiin määrättyjen kortteleiden käyttötarkoituksen muuttamista. Kunta suhtautui aloitteeseen myönteisesti ja esitti silloisen Sarvvikinportin asemakaava-alueen maanomistajille, että Sarvvikinportin asemakaavan kaavarajausta muutettaessa alueeseen liitetään osa Sarvvikin asemakaavasta. Tämän johdosta laadittiin uusi Sarvvikinportin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 70). Kaavahanke kuulutettiin vireille Kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Lautakunta päätti asettaa nähtäville voimassa olevaan yleiskaavaan perustuvan maankäyttövaihtoehdon (VE 0), jossa Sarvvikinportin alueelle ei sijoittunut uutta asuntorakentamista ( 86). Kunnanhallitus otti yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksen otto-oikeudellaan käsiteltäväksi , sillä se katsoi, että yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätös oli Kirkkonummen kunnan strategian ja aikaisempien päätösten vastainen. Kunnanhallitus päätti palauttaa kaavaluonnoksen lautakunnalle uuteen valmisteluun ( 407). Kirkkonummen kunnan, ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton työneuvottelussa ELY-keskus ja Uudenmaan liitto totesivat, että VE 0 vaihtoehtoa ei ole tarpeen enää tutkia eikä asettaa nähtäville, mikäli asemakaava-aluetta laajennetaan länteen. Tällöin laajennus sisältäisi myös Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 osoitetun Finnträsk-järven pohjoisrannan keskikohtaan sijoittuvan asumisen aluevarauksen alue (AP). Kaavaluonnoksen seuraava versio laadittiin siten, että kaavaaluetta jatkettiin lännessä Inkilänportin asemakaava-alueeseen saakka. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin samassa yhteydessä. Asemakaavaluonnos käsiteltiin Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa , joka päätti asettaa kaavan nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 23 lausuntoa sekä jätettiin 3 mielipidettä. Asemakaavaehdotus käsiteltiin Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja kunnanhallituksessa , jonka jälkeen kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta annettiin 24 lausuntoa sekä jätettiin 3 muistutusta. Sarvvikin asemakaavan muutosalueen osalta kunnallistekniikka on valmistunut vuoden 2016 alkupuolella, mutta uusien alueiden liittäminen nykyiseen verkostoon edellyttää joiltain osin sen parantamista. Lisäksi Länsiväylän pohjoispuolelle suunnitellun Riistametsän työpaikka-alueen vesihuolto on suunniteltu liittymään Sarvvikinportin aluetta palvelevaan verkostoon. 3

4 Valitusperuste liittyen Finnträskin vanhat metsät Natura-alueeseen liittyvään Natura-arviointiin Valituksessa todetaan, että Sarvvikinportin kaava-alueen lähellä sijaitsee Finnträskin vanhat metsät Natura-alue, jonka suojeluperusteena on vanha metsä ja sen lajisto mm. itiökasvit ja linnut. Lähin etäisyys kaava-alueen ja Natura-alueen välillä on järven yli noin 150 metriä, ja että etäisyys rakentamisalueelta Natura-alueella on alle kilometrin. Valituksen mukaan asemakaava olisi luonnonsuojelulain 65 :n ja EU luontodirektiivin artikla 6:n vastainen, koska Natura-selvitystä ei ole tehty. Valituksessa todetaan myös, että rannalle oltaisiin rakentamassa monipuolinen toiminnallinen alue laitureineen asemakaava-alueen 1200 asukasta varten, ja että tällä olisi vaikutusta Natura-alueella kulkuun ja kulutukseen lisäten sitä, jos nykyiset ja uudet asukkaat alkavat kuormittaa Natura-aluetta aiempaa enemmän. Valituksessa esitetään myös, että suuremman asukasmäärän tuominen lähelle Natura-aluetta tekee poikkeaman yleiskaavasta merkittäväksi ja että maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n perusteluissa ei tarkoiteta kokonaisten isojen asuinalueiden perustamista virkistysalueelle Natura-alueen läheisyyteen. Täten yleiskaavasta ei olisi voitu poiketa sen vanhentuneisuuteen vedoten, sillä syyt yleiskaavan virkistysaluemerkinnälle eivät olisi vanhentuneet. Valituksessa sivuutetaan täysin sekä asemakaavaluonnoksesta että asemakaavaehdotuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton antamat lausunnot. Kyseisissä lausunnoissa ei ole tullut missään vaiheessa esiin, että asemakaavassa osoitetun, ja kyseisten tahojen lopullisen kaavan kohdalla hyväksymän maankäytön vuoksi olisi Natura-arviointi ollut tarpeen. Kyseiset lausunnot on referoitu kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa käsiteltyihin dokumentteihin, joihin on koottu kaikki kaava-aineistosta ko. käsittelyvaiheen nähtävilläolo- ja lausuntoaikana saatu kirjallinen palaute. Tämän lausunnon liitteenä on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton kaavan luonnosvaiheessa vuonna 2016 sekä ehdotusvaiheessa vuonna 2017 antamat lausunnot (liite 1). Finnträskin vanhat metsät (FI ) Suomen Natura kohteet tietolomakkeessa on kuvattu aluetta seuraavasti: Kirkkonummen itäosassa sijaitseva kaksiosainen metsäalue Finnträsk-järven rannoilla. Pääosa etelärannalla sijaitsevasta suuremmasta alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suojeluohjelmaan sisältymätön osa on valtion omistuksessa. Pohjoisrannan pienempi osa-alue on aiemmin perustettu luonnonsuojelualue. Topografia on melko vaihtelevaa, alueella on pieniä kallioita ja soistuneita painanteita. Itäosassa on lisäksi hieman laajempi isovarpuräme. Vanhojen metsien puusto on pääasiassa kuusivaltaista. Järven eteläpuolisessa metsässä on runsaasti lahoavaa lehtipuuta sekapuuna. Järven pohjoispuolisella pienellä metsäalueella on sekapuuna järeitä ikimäntyjä. Pohjakasvillisuus on miltei koko alueella lehtomaista, paikoin esiintyy saniaislehtoa ja tuoretta lehtoa. Suurin osa alueesta edustaa luontotyyppiä boreaalinen luonnonmetsä. Finnträskin eteläpuolinen metsä kuuluu Uudenmaan parhaisiin vanhoihin metsiin. Metsä on uusmaalaisittain melko laaja, ja lahoa lehtipuuta on sekapuuna runsaasti. 4

5 Finnträskin alue on tärkeä erityisesti liito-oravan elinalueena. Liito-oravien tarkka määrä alueella ei tosin ole tiedossa. Kirkkonummella liito-oravakanta on vielä melko vahva. Vanha metsä on tärkeä myös itiökasvilajien ja linnuston suojelulle. Alueelta on tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja kuten rakkosammal (Nowellia curvifolia, V), takkuhankajäkälä (Evernia divaricata, St), rusokääpä (Pycnoporellus fulgens Sh) ja rustikka (Aporpium caryae, Sh). Linnustoon kuuluu mm. pikkusieppo (Ficedula parva, Sh). Itiökasvilajisto on tutkittu varsin hyvin. Alueen kääpälajistoon kuuluu useita vanhan metsän ilmentäjälajeja: oravuotikka, ruostekääpä, männynkääpä ja riukukääpä. Järven pohjoisrannan pienellä metsäalueella on pääosin kuusivaltaista metsää, jossa myös on jonkin verran lahopuita. Alueen eteläosassa on lahopuustoista kuusi-haapakoivumetsää. Tietolomakkeessa olevat tiedot alueen suojeluperusteista ovat seuraavat: Luontodirektiivin luontotyypit (% ): 9010 *Boreaaliset luonnonmetsät Boreaaliset lehdot *Fennoskandian metsäluhdat 0 91D0 *Puustoiset suot 10 Luontodirektiivin liitteen II lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnut: Muuttolinnut: Muuta lajistoa: 1910 *liito-orava A215 huuhkaja A320 pikkusieppo x uhanalainen laji uuttukyyhky idänuunilintu aarnikääpä pikireunakääpä punahäivekääpä rakkosammal V riukukääpä ruostekääpä rusokääpä SH rusokantokääpä rustikka SH takkuhankajäkälä ST Kuten alueen kuvauksesta ja tietolomakkeen tiedoista ilmenee, kyseessä on vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue, jolla on vanhojen metsien lajistoa. Tämä on esitetty myös alueen suojeluperusteeksi. Natura aluerajaukseen ei sisälly lainkaan Finnträsk-järven vesialuetta. Mikäli näin olisi, voitaisiin vesistöön kohdistuvat (suorat tai epäsuorat) vaikutukset katsoa arvioinnin tarpeen perusteluiksi. Näin ei nyt kuitenkaan ole. 5

6 Etäisyys asemakaavan mukaisesta uudisrakentamisalueesta ja siihen liittyvästä puistoalueesta (VP), jolla on mahdollisuus kaavamääräysten perusteella tehdä puuston käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä, Natura-alueeseen on lyhimmillään etäisyyttä noin yksi kilometri. Kun otetaan huomioon, että asemakaavassa on osoitettu koko Finnträsk-järven pohjoispuolinen ranta kortteliin 2253 sijoittuvaa yhteiskäyttöistä pientä rakennusta, joka saa olla maksimissaan 150 kerrosneliömetriä, ja siihen liittyvää piha-aluetta (AH) lukuun ottamatta joko lähivirkistysalueeksi (VL) tai puistoksi (VP) ja lisäksi lähivirkistysalueelle on osoitettu lähiuimapaikka (vvl). Asemakaavaan sisältyy siis itsessään erittäin runsaasti virkistysaluetta, joten järven toisella puolella sijaitsevaan Natura-alueeseen ei kohdistu sellaista käyttöpainetta, kuin valituksessa esitetään. Kuten aiemmin tässä lausunnossa on todettu, niin asemakaavassa osoitettu asuinrakennusoikeus mahdollistaa koko asemakaava- ja asemakaavan muutosalueelle noin 1200 uutta asukasta, mutta joista arviolta noin 500 sijoittuu asemakaavan läntiselle osalle, eli aiemmin asemakaavoittamattomalle alueelle Finnträsk-järven rantavyöhykkeelle (korttelit 2251, 2252 ja niihin liittyvä yhteiskäyttöinen kortteli 2253). Lisäksi kuten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnoissaan ja todennut, niin se on katsonut sekä kaavaluonnoksen, että kaavaehdotuksen parantavan maakuntakaavassa ja yleiskaavassa virkistyskäyttöön osoitetun alueen virkistyskäyttöedeliytyksiä. Valitusperuste liittyen asemakaavan kortteleiden 2251, 2252 ja 2253 rakentamiseen sekä niihin liittyvän puiston toteuttamiseen ja lepakoiden ruokailualueen säilyttämiseen Valituksessa todetaan, että rakentamisalue on osittain lepakoiden tärkeää ruokailualuetta ja että ne kuuluvat funktionaalisesti lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Valituksessa esitetään, että lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saattaa sijaita myös rakentamisalueella. Kuten kaavaselostuksen sivun 9 kuvassa 4 osoitetaan luontoselvityksiin nojaten, niin lepakoiden tärkeää ruokailualuetta sijoittuu Finnträsk-järven rantavyöhykkeelle ja osa korttelin 2252 itäpuolista aluetta ja sen mukaista rakentamista sijoittuu kartassa itäisimmän tärkeän ruokailualueen kohdalle. Kaavaratkaisulla on voitu kuitenkin säästää suuri osa kyseistä aluetta osoittamalla se puistoksi. Samoin myös asemakaavan länsiosaan sijoittuva vastaava alue jää rakentamisen ulkopuolelle, kuten myös koko rantaviiva ja sen takainen rantavyöhyke. Asemakaavassa onkin osoitettu kyseinen alue osa-aluemerkinnällä luo, johon liittyvä kaavamääräys kuuluu: Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue. Alue on säilytettävä luonnonmukaisena, eikä sillä saa tehdä lepakon elinedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Asemakaavaan liittyvässä lähiympäristö -ja rakentamistapaohjeessa on määrätty lepakoille tärkeiden alueiden käsittelystä seuraavasti (sivu 9): Valtaosa asemakaava-alueen ranta-alueesta sijoittuu lepakoille tärkeälle ruokailualueelle. Lisäksi paikallisesti arvokkaan tulvametsän länsipuolinen rantavyöhyke on tunnistettu lepakoiden käyttämäksi alueeksi. Lepakoiden kannalta merkitystä on etenkin säilytettävällä puustolla ja valaistusolosuhteilla. Lepakot huomioidaankin olemassa olevaa puustoa säästämällä ja valaistusta koskevien ohjeiden kautta. Rantavyöhyke säilytetään uimarantaa lukuun ottamatta mahdollisimman puustoisena. Uimarannankin kohdalla puustoa säästetään virkistysreitin pohjoispuolella, jolloin rannan läheisessä vyöhykkeessä säilyy melko yhtenäinen puustovyöhyke. Metsäisiksi osoitetuilla alueilla ei suoriteta uudistushakkuita, vaan kuvioita käsitellään ns. jatkuvan kasvatuksen me- 6

7 netelmin. Alueella sallitaan turvallisuuden, luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sekä kokonaisuutta tukevan puuston ja kenttäkerroksen lisäistutukset. Todettakoon vielä, että viranomaisten antamissa lausunnoissa ei ole todettu, että kaavamääräykset eivät turvaisi riittävästi lepakoiden elinympäristöjen säilymistä. Yhteenveto Valituksessa ei ole tuotu esille sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 3 :ssä tehty päätös Sarvvikinportin asemakaavan hyväksymisestä tulisi kumota. Kirkkonummen kunta pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. Liitteet: 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton Sarvvikinportin asemakaavan luonnosvaiheessa vuonna 2016 sekä ehdotusvaiheessa vuonna 2017 antamat lausunnot. 7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18