Porin kaupungin kaavoituskatsaus

Transkriptio

1 Porin kaupungin kaavoituskatsaus KH

2

3 1 KAAVOITUSKATSAUS Kaavojen käsittely ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan Lain uudistukset ovat vahvistaneet kuntalaisen ja asukkaan asemaa kaavoituksessa parantamalla mahdollisuuksia saada tietoa ja seurata kaavoitusta. Kaavan osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat ja asukkaat ja myös muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset, yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava käsittelee. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee kaavojen sisältövaatimukset. Ne konkretisoivat eri kaavatasojen tavoitteet. Kaavojen tulee täyttää lain asettamat sisältö- ja prosessivaatimukset ja niitä vasten viime kädessä tarkastellaan kaavoihin kohdistuvia huomautuksia ja valituksia. Kaavoitus eri muodoissaan on tärkein maankäytön suunnittelu- ja vaikutusjärjestelmä. Kaavaprosessin eri vaiheissa on mahdollisuus vaikuttaa muutosten sisältöön. Porin kaupunkisuunnittelu valmistelee erilaiset maankäyttöön liittyvät suunnitelmat, jotka toteuttavat kaupungin kehittämistavoitteita. Ne on määritelty Porin kaupunkistrategiassa Pori Kaupunkisuunnittelun toiminta-ajatus on seuraava: Kaupunkisuunnittelu hahmottaa yhteistyökumppaneiden kanssa Porin ja ympäristön kaupunki/yhdyskuntarakenteen tavoitteellisen tulevaisuudenkuvan ja toteuttaa sitä vuorovaikutteisesti yhdyskunnan eri toimintojen sijoituksella ja suunnittelun ohjauksella. Kaupunkisuunnittelun työskentelyn päävälineet ovat yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Kaupunkisuunnittelun kautta etenee myös rantaasemakaavojen käsittely. Lisäksi valmistellaan erilaisia maankäytön seurantaan ja kaavojen toteutukseen liittyviä suunnitelmia ja projekteja sekä lausuntoja erilaisista poikkeamisista kaavoista tai voimassa olevista säädöksistä. Kaavojen valmistelua johtaa kaupunginhallitus. Kaavoitusasioita käsitellään KH:n iltakoulutyyppisissä suunnittelukokouksissa ennen varsinaista päätöksentekoa. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen edellyttää hyvän nykytilanteen säilyttämistä, ylläpitoa ja muutoksen edistämistä, kasvun/vähenemisen hallittua ohjausta. Palvelujen, infrastruktuurin ja kaupunkisuunnittelun yhteensovittamista koordinoi ohjausryhmä. Teknisen sektorin yhteistyötä koordinoidaan apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen johtamassa teknisessä johtoryhmässä. KH:n asettama työryhmä, johon kuuluvat kaupunkisuunnittelupäällikkö, teknisen palvelukeskuksen johtaja ja rakennustarkastaja, valmistelijoina kaksi kaavoitusinsinööriä valmistelee lausuntoja erilaisista poikkeamisista maankäyttö- ja rakennuslain määräyksistä.

4 2 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman osittaisuudistuksen (Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1). Uudistus koski maapolitiikan yleisiä tavoitteita ja keinoja, maanhankintaa, maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia sekä eräitä muita maapoliittisia keinoja. Teknisen palvelukeskuksen kiinteistövarallisuus valmistelee parhaillaan uudistuksen toista vaihetta, jossa tullaan käsittelemään maaomaisuuden hallintaa ja maanluovutusta. Erityisesti elinkeinopoliittisia näkemyksiä joudutaan arvioimaan uudelleen ottaen mm. huomioon ns. valtiontuen kielto Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Maapolitiikan täytäntöönpanossa pyritään Porin ja Noormarkun käytäntöjen nopeaan yhdenmukaistamiseen. Noormarkku on osa Poria v alusta. Kuntaliitossopimus ja sen perusteella tehty toteuttamissuunnitelma (kylät, taajamat, lähiöt) kohdentavat lähivuosien yhden painopisteen Noormarkun keskustaajamaan. Kuntalaisten osallistumista ja kaavakohteista tiedottamista palvelee monivaiheinen prosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 7 velvoittaa kunnan laatimaan kaavoituskatsauksen kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Porin kaavoituskatsaus muodostaa lähivuosien kaavoitusohjelman. Asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vuorovaikutuksen vähimmäisprosessi Vaiheet: Vireilletulo o kaavoituskatsaus, kuulutus lehdissä ja/tai kirje osallisille o osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe o kirje osallisille ja/tai kuulutus o luonnos/luonnokset arvioitavana, neuvottelut, esittelyt Ehdotus o kaavaehdotus nähtävänä, kirje vieraspaikkakuntalaisille ja kuulutus lehdessä, mahdolliset muistutukset, lausunnot lautakunnilta ja vastaavilta toimielimiltä Hyväksyminen o KH, KV päätös, ilmoitus hyväksymispäätöksestä sitä pyytäneille (sisältää valitusosoituksen) o kuulutus hyväksymisestä lehdessä, voimaantulo Osalliset vähintään: maanomistajat, -haltijat, rajanaapurit, tarpeelliset lautakunnat tavanomaisesti: aluepalopäällikkö, perusturva-, ympäristö- ja tekninen lautakunta sekä Porin Vesi, Pori Energia Sähköverkot Oy ja Pori Energia Oy Lämpöyksikkö (usein kaavan luonteen mukaan osallisten piiri laajenee) Arviointi vähintään: sanallinen kuvailu kaavan vaikutuksista osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavan luonteen edellyttämät laajemmat vuorovaikutusjärjestelyt ja arvioitavat vaikutukset

5 3 Kaavahankkeista tiedotetaan ja kuulutetaan kaavan eri käsittelyvaiheissa. Kunta tiedottaa kaavoituksesta heti suunnittelun alkaessa. Vireille tulosta kunta voi ilmoittaa kaavoituskatsauksessa tai julkaisemalla ilmoituksen vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai kirjeellä osallisille vähäisissä kaavakohteissa. Ilmoittaminen on kuitenkin hoidettava niin, että tieto saavuttaa ne, joita asia koskee. Porin kaupunkisuunnittelun käytäntönä on ollut, että myös luonnosvaihe on useimmiten kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä (2 kpl) ja asianosaisille on lähetetty kirje sekä tarpeelliset asiakirjat. Kunnan on järjestettävä osallisille tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Myös muut kuin osalliset voivat ottaa kantaa kaavaan. Osallistumisen ja yhteistyön muodot suunnitellaan kaavakohtaisesti. Kaupunkisuunnittelu laatii jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Siinä kerrotaan, miten kaavasta tiedotetaan, millaisia ovat osallistumisjärjestelyt ja miten järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kannanotto siitä, ketkä kuuluvat osallisten piiriin. Kaupunkisuunnittelu tiedottaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osallisille samalla kun kaava tulee vireille. Tässä vaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa osallistumisjärjestelyihin ja siihen, ketkä kuuluvat osallisten piiriin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa työn edetessä. Tarvittaessa voi vedota Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Luonnosvaiheessa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä voi kaupunginhallitukselle osoittaa kirjallisen muistutuksen. Mielipiteet ja muistutukset kulkevat kaavan mukana sen eri käsittelyvaiheissa. Porissa kaupunginhallitus hyväksyy vähäiset asemakaavan muutokset. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitetään sellaiset asemakaavaehdotukset, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Yleiskaavalla on vastaavanlaiset käsittelyvaiheet kuin asemakaavalla. Valmisteluvaiheen vuorovaikutus on asian laajuudesta johtuen monipuolisempaa. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ja se tulee voimaan oikeusvaikutteisena, ellei nimenomaan toisin päätetä. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja Turun hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

6 4 Porin kaupunkiseutusuunnitelma Porin seudun kaupunkiseutusuunnitelman ensisijaisena tavoitteena on terävöittää ja jäntevöittää seudulla jo pitkään tehtyä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä. Suunnitelma tähtää koko Porin kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hallintaan. Näin edistetään kuntarajat ylittävien palveluiden entistä joustavampaa käyttöä ja vastataan osaltaan kuntien edessä oleviin palvelutuotannon haasteisiin. Samalla suunnitelma nostaa koko kaupunkiseudun esiin valtakunnallisella tasolla ja edistää omalta osaltaan seudun menestymistä kiristyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Seudun menestyminen ja potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaativatkin omien panostusten rinnalla myös valtakunnallisia toimenpiteitä esimerkiksi maantie- ja rautatieliikenteen kehittämisessä. Kaupunkiseutusuunnitelman tavoitteisiin kuuluu Porin seudun rakennemallin laatiminen. Rakennemallityössä etsitään niitä tekijöitä, joiden kehittäminen on koko kaupunkiseudun edun mukaista. Kaupunkiseutusuunnitelmassa luonnosteltuja kehittämisvyöhykkeitä ovat taajamakeskukset, liikenteen pääväylien (valtatiet 2 ja 8 sekä Pori-Tampere rata) ympäristöt, Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema, rannikkovyöhyke ja muutamat seudullisesti merkittävät virkistysalueet. Kokemäenjokilaakson ja rannikon suuntaiset laatukäytävät sidotaan luonnoksessa rusetiksi. Rakennemalli on jäsennelty kaupunkiseudun arkisten toimintojen mukaan olemisen, tuottamisen, liikkeen ja latautumisen kokonaisuuksiin. Maankäytön kokonaisuuksina näitä vastaavat asuminen ja palvelut, työpaikat, liikenneyhteydet sekä luonto- ja virkistysalueet.

7 5 Maakuntakaava Rakennemallityö on vuoden 2010 kuluessa edennyt siten, että luonnos lähetettiin lokakuussa lausuntokierrokselle seudun kuntiin ja muille keskeisille toimijoille. Luonnoksesta annetuissa lausunnoissa esitettiin rakennemalliin vain pienehköjä muutoksia ja lisäyksiä. Pohjakartan päivityksen jälkeen rakennemalliluonnos lähetetään vuoden 2011 alussa kuntiin hyväksyttäväksi. Satakunnan maakuntakaava edennyt ympäristöministeriön vahvistettavaksi Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty maakuntahallituksessa sekä maakuntavaltuustossa joulukuussa Satakunnan ensimmäinen maakuntakaava on edennyt Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Toistaiseksi voimassa olevaa Satakunnan 5. seutukaavaa toteutetaan vuoden 2010 alusta alkaen maakuntakaavana. Kaavan sisältö ei muutu, mutta seutukaavaa koskevat uudet maakuntakaavojen vaatimukset. Suurin käytännön vaikutus tulee olemaan viranomaisvaikutuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien viranomaisten eivät voi enää poiketa maakuntakaavan merkinnöistä ja aluevarauksista tarkemmassa kaavoituksessa. Näin ollen myös Satakunnan seutukaava 5:n kaavamerkinnät ovat suoraan oikeusvaikutteisia. Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Yleiskaavoitus Porin kaavoituskatsaus sisältää valmisteilla ja vireillä olevat yleiskaavat, merkittävimmät asemakaavat, liikennesuunnitelmat ja ne hankkeet, jotka ovat lähivuosien ohjelmassa. Alueet on rajattu likimääräisesti ja ne saattavat suunnittelun kuluessa muuttua. Kaavoitushankkeiden täsmentyminen ja eteneminen riippuu siitä, miten eri osapuolet pääsevät niistä yhteisymmärrykseen. Kaupunkisuunnittelu tiedottaa Porin kaupungin internetsivuilla: Porin kaupungin alueella on voimassa 11 yleiskaavaa. Vuoden 2011 alussa on vireillä neljä osayleiskaavaa. Tulevaa yleiskaavoitusta valmistellaan Tahkoluodon sataman ja sen ympäristön osayleiskaavaehdotus on viimeistelty ja asetetaan nähtäville alkuvuonna Peittoon teollisuus-, läjitys- ja tuulipuistoalueen osayleiskaava ovat vireillä. Vuoden 2010 lopussa käynnistettiin Noormarkun keskustan ja Toukarin alueen yleiskaava. Toukarin alue on osa kantakaupungin tulvariskin hallintaa. Pääosin Luvian puolelle sijoittuvan Oosinselän ja Hangassuon tuulipuiston osayleiskaava on tulossa vireille. Seuraavaksi on tarpeen käynnistää eteläisen Porin ja Yyterinniemen yleiskaavojen tarkistaminen.

8 6 Lähivuosien asemakaavoituskohteet Kaupunkikeskusta (Läntinen kantakaupunki osa) Kaupunkikeskustassa ja sen lähiympäristössä isommat kaavoituskohteet sijoittuvat ruutukaavan reunoille. 6. kaupunginosan asemakaavan uudistaminen on ehdotuksen viimeistelyvaiheessa. Tavoitteena on suojella mahdollisimman monta arvokasta rakennusta. Herralahden kentän ja siihen liittyvien puistojen käyttöä tehostetaan ja liikennejärjestelyjä muutetaan. Itsenäisyydenkadun ja Tampereentien välistä kiilaa linja-autoasemalta uudelle uimahallille suunnitellaan yhteistyössä yksityisten kumppanien kanssa. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin- ja palvelualue.

9 7 Kaupunkikeskustan länsipuolella kehitetään edelleen uutta rantakaupunkia. Vireillä ovat mm. veturitallin ympäristön asemakaavan muutos ja teurastamon jatkeena olevia kortteleita koskevat asemakaavan muutokset. Lisäksi valmistellaan Karjarannan kaupunginosan läntisiä alueita koskevaa asemakaavan muutosta, joka ulottuu Länsitielle asti. Musan ja Käppärän väliin valmistellaan kaavallisia edellytyksiä vt 2 ja 8 rinnakkaistien ja valtatieliittymän rakentamiselle. Porin Jokikeskuksen toteuttaminen edellyttää muutoksia asemakaavoihin. Itäinen kantakaupunki Näkymä uuden uimahallin suunnasta Teljänkadulle Kompakti kaupunki -projekti valmistelee toimenpiteitä Sampolan, Impolan ja Väinölänahon kehittämiseksi. Mikkolan kaupunginosan kaupallinen merkitys kasvaa edelleen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden viereisten tonttien asemakaavan muutoksia valmistellaan. Suurimmat uudet mahdollisuudet avautuvat Honkaluodon uuteen kaupunginosaan. Outokummun rakentamaton iso teollisuuskortteli on merkittävä potentiaalinen yritysalue. Tiimanninluoto on merkittävä asuntotuotantoa koskeva kaavamuutoskohde. Sen toteuttamista valmistellaan yhdessä yksityisen kumppanin kanssa tavoitteena korkeatasoinen energiatehokas kokonaisuus. Väinölänahon rakentamattomien tonttien asemakaava uudistetaan painottamalla palveluasumista.

10 8 Pohjoinen kantakaupunki Valtaosa Pohjoisen Maa-Porin kaavoituskohteista sijoittuu Pohjoisväylän ja lisäjoen/tulvauomavarauksen varteen. Maankäytön kehittymisen mukaan syntyy uutta pääkatuverkkoa. Lisäksi valmistellaan samansuuntaista leveää viherkäytävää, johon tutkitaan sijoitettavaksi uusi jokiuoma yleiskaavan mukaisesti. Sunniemen aluetta Harjunpäänjoen eteläpuolella ei ole toistaiseksi pengerretty. Myös Sunniemen alueen suunnittelussa ovat mukana kyseinen uoma ja muut tulvasuojelutoimenpiteet. Murtosenmutkan asemakaava on uudestaan vireillä lähes samassa muodossa, jossa kaupunginvaltuusto on sen jo kerran hyväksynyt. Tällä alueella on uusia rakennuspaikkoja hyvin lähellä keskustaa. Pormestarinluodossa tavoitteena on alueen palvelujen turvaaminen ja vetovoiman ja hyvinvoinnin edistäminen. Osana Kompakti kaupunki -projektin toteutusta valmistellaan liikekeskuksen uudistamista ja nuorisopuiston rakentamista. Läntinen kantakaupunki Meri-Pori Läntisen Porin asemakaavoituskohteet keskittyvät Professorintien ja Länsiväylän muodostaman läntisen kehän varteen. Asemakaavoitusta laajennetaan kysynnän mukaan Pappilanahteen ja Tiiliruukin suuntaan. Pietniemen kaupunginosa laajenee länteen. Uuden merkittävän kehittämiskohteen synnyttää valtatien 11 jatkaminen valtatielle 8. Käppärän ja Musan kaupunginosissa on vireillä valtatien 2 ja 8 rinnakkaisen kadun ja valtatieliittymän toteuttaminen Eteläväylältä Tikkulantielle. Liikennejärjestelyjen toteutusta suunnitellaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Uusi rinnakkaiskatu ja valtatieliittymä vähentävät haitallista liikennettä asuntoalueiden kautta ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Kantakaupungin yleiskaavassa ovat mukana Hevosluodon eteläpään uusi asuntoalue, joka kiinteästi liittyy Karjarannan uuteen rantakaupunkiin ja Tikkulan - Ulasoorin yritysalueen jatkaminen Rantakulman suuntaan. Näiden alueiden toteutukseen kaupunkirakenteellisten kysymysten lisäksi liittyvät olennaisesti tulvavaaran poistamiseen liittyvät toimenpiteet ja Kokemäenjoen ruoppausmassojen läjittäminen. Meri-Porin suunnassa merkittävimmät asemakaavoitustehtävät liittyvät satamaan ja yritystoimintaan Tahkoluodossa, Kirrinsannassa, Kaanaassa ja Kaanaankorvessa. Tahkoluodon pohjoispuolella on edelleen voimassa voimaan tullut asemakaava, jossa nyt asuin- ja virkistyskäytössä olevat alueet ovat edelleen satama-aluetta. Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan tultua hyväksytyksi valmistellaan sataman asemakaavan muutos. Asemakaavan muutosta valmistellaan yhdessä mm. sataman ja läheisyydessä toimivien yritysten ja ympäristön asukkaiden kanssa. Myös Kirrinsannan teollisuusalueen asemakaavaa on tarkoitus uudistaa satamaa hyödyntävää yritystoimintaa ja tuulivoiman tuotantoa varten.

11 9 Kyläsaaren asemakaavoitukseen liittyy asuntotuotantotavoitteiden ohella jätehuollon järjestäminen. Rieskalan, Yyterin, Kaanaan ja Lampaluodon kohteet antavat mahdollisuuden olosuhteita hyödyntävään omaleimaiseen asumiseen. Huvilarannan kaupunginosan asutusta laajennetaan Sepänmäen suuntaan. Kompakti kaupunki Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Porin kaupungin Kompakti kaupunki -hankkeessa analysoidaan ja suunnitellaan lähiöiden avaamista ympäröivään kaupunkiin. Porin kantakaupunki tiivistyy ja luvuilla rakennetut kerrostaloalueet ovat olennainen osa rakennetta. Hankkeen alueita ovat itäisessä kantakaupungissa Impola, Sampola, Väinölä, pohjoisessa kantakaupungissa Pormestarinluoto ja Meri-Porissa Pihlava. Asukkaita näissä on yhteensä noin Vuoden 2009 aikana laadittiin kohdealueille strategiset suunnitelmat, tehtiin yrityskysely ja Meri-Porin alueen profilointi sekä kartoitettiin paikallisten asukkaiden ja toimijoiden ideoita lähiökävelyillä. Tietojen avulla valittiin jatkotoimenpiteet vuosille Vuoden 2010 aikana on alueilla toteutettu yksityiskohtaisia toimenpiteitä, joista muutamissa on päästy jo seurantavaiheeseen. Pihlavassa ovat toimenpiteet kohdistuneet julkisten ulkotilojen parantamiseen. Pormestarinluodossa on kehitetty kaupunkisuunnittelupainotteisesti liikekeskusta, ideoitu nuorisopuistoa sekä kartoitettu täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Itä-Porissa näkökulmana on alueen liikenteellinen kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Toimenpiteillä pyritään alueiden viihtyisyyden parantamiseen, asuntokannan monipuolistamiseen, palveluiden toimintamahdollisuuksien vahvistamiseen ja paikallisten verkostojen aktivoimiseen.

12 10 URBACT II SURE -hankkeen toteutusvaiheen kohdealueena Karjarannan kaupunginosa URBACT II sihteeristön tekemä päätös varmisti Euroopan Aluekehitysrahaston tuella toteutettavan SURE -verkostohankkeen jatkona toteutusvaiheeseen, jossa Pori yhdeksän muun eurooppalaisen keskisuuren kaupungin rinnalla tutkii valitun kohdealueensa kokonaisvaltaista kehittämistä. Vuoden 2013 tammikuussa päättyvän työn aikana kumppanit laativat paikallisen tukiryhmän kanssa toimintasuunnitelmaa, jolla tähdätään muun muassa paikallisen asuntotarjonnan, elinkeinoelämän ja työllisyyden sekä julkisten palvelujen edistämiseen. Yhdyskuntarakenteen eri tasoille kohdistettavia ja lähestymiseltään toisiaan täydentäviä toimenpiteitä sekä niiden vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä arvioidaan yhdessä kohdealueen toimijoiden kanssa. Porin osahankkeessa Karjarannan kaupunginosan tulevaisuuskuvan visiointityöhön on kutsuttu kaupungin hallintokuntien lisäksi alueen asukkaita, yrityksiä, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia edustavia tahoja sekä merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia ja rakennuttajia. Porin hankeosiossa sosio-ekonomisia elvyttämiskeinoja kartoitetaan maankäytön suunnittelun strategiseen ohjaukseen kytkettynä. Paikallisen verkostoitumisen edellytyksiä parantaa taustatutkimukseen osallistuvien oppilaitosten kanssa aloitettu yhteistyö. Kansainvälisellä tasolla partnerikaupunkien asiantuntijat ja tukiryhmän jäsenet pääsevät kasvattamaan tietoa tutustumalla hyvien käytäntöjen esimerkkikohteisiin opintomatkojen avulla. Hankeen aikana osallistujille järjestetään uusia menetelmiä esittäviä kansainvälisiä työpajoja, joista yhden tulee isännöimään 2012 kesän kynnyksellä Porin kaupunki. Kaupunkisuunnittelusta koordinoidun työn etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivujen ja neljännesvuosittain julkaistavan sähköisen uutislehden kautta. Porin kansallinen kaupunkipuisto Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Puistoa laajennettiin ympäristöministeriön päätöksellä liittämällä siihen Käppärän puisto ja ortodoksisen kirkon alue.

13 11 Porin kansallisen kaupunkipuiston rooli Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen merkittävimmän joen ja suomalaisten asutuksen kehittymisen vaiheista. Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa levinneet rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Jokisuun kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovat kansainvälisestikin tunnustettuja. Puiston hoitoa ja käyttöä ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoidon ja käytön tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty suunnitelmassa alueittain (Luodot, kaupunkikeskusta, Porin metsä ja urheilukeskus). Alueittaisten toimenpide-ehdotusten perustana ovat puolestaan säilyttämisen ja hoidon kohteena olevat erityiset arvot (MRL 68 ) kullakin aluekokonaisuudella. Porin metsän aluetta koskevat toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty erillisessä monitavoitteisessa luonnonhoito- ja käyttösuunnitelmassa, joka on sellaisenaan sisällytetty osaksi kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Porin kansallista kaupunkipuistoa on v kohennettu monipuolisesti: Hanhipuiston pionipuutarha istutettiin. Luotojen lenkille asennettiin kuntoiluvälineitä. Kirjurin liikuntarajoitteisten puistoon valmistui uusi kiipeilyteline ja hiekkapöytä. Kirjurinluodon Raumansilta-Pormestarinsilta polulle asennettiin valaisimet. Kirjurinluoto Areenan kriittisiä kulku- ja huoltokohteita laajennettiin suurtapahtumia ajatellen. Nuorisopuiston esisuunnittelu käynnistettiin tutustumalla esimerkkikohteisiin ja aiheeseen liittyvillä työpajoilla. Salininpuiston saneeraus valmistui. Cygnaeuksen koulun uusi ruokalarakennus ja siihen liittyvät pihatyöt valmistuivat. Vapaudenkadun varteen valmistui koira-aitaus. Porin metsän lentoturva-alueen puuston raivausta 2 ha. Porin metsän aiempien harvennusmetsiköiden pohjakasvillisuuden raivausta 8 ha. Urheilukeskuksessa harjoitusjalkapallokentän viereisen P-alueen jäsentämisen aloitus. Viheralueiden hoitotöitä tehtiin hoitoluokituksen mukaisesti koko alueella. Vuosina hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen tavoitteena on puiston tunnettuuden lisääminen tiedotuksen ja viestinnän keinoin. Tavoitteena on lisätä tietämystä mm. info-tauluilla ja opasteilla. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteuttavat hallintokunnat omalla vastuualueellaan. Porin Jokikeskus toteuttaa Porin kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita.

14 12 Porin Jokikeskus Kaupunginhallitus päätti käynnistää Jokikeskuksen taustaselvityksen, jossa tavoitteena oli muodostaa yleiskuva Etelä- ja Pohjoisrannan ja Kirjurinluodon kehittämisen tarpeista, alueen käytöstä ja mielikuvista. Porin kaupunginhallitus korostaa hallitusohjelmassaan Poria tapahtumakaupunkina ja velvoittaa kehittämään sen toimintaympäristöä. Samanaikaisesti vireillä olevat yksittäiset hankkeet, kuten Porin Puuvillan ja Porin Oluttehtaan uuskäyttö synnyttävät toisiaan tukevia kehittämismahdollisuuksia. Jokikeskus kaupungin ytimessä on vajaasti hyödynnetty ja rakenteita on rikki rapistunut. Porin Jokikeskuksen taustaselvitys on aloitus monivaiheisessa ja kunnianhimoisessa toimenpiteiden ketjussa. Porin Jokikeskus korostaa toiminnallista, maisemallista ja arkkitehtonista jokea ympäröivää kehystä ja tuo esiin rantavyöhykkeiden kehittämisen mahdollisuudet. Kaupunkisuunnittelun vetämässä hankkeessa on ollut aktiivisena yhteistyökumppanina Porin yliopistokeskuksen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos. Satakuntaliitto on tukenut taustaselvitystä maakunnan kehittämisrahalla. Porin Jokikeskuksen toteutuksen suunnittelu alkaa vuonna Maisemallisesti vaikuttavimmiksi toimenpiteiksi suunnitellaan ranta-alueiden kunnostamista ja terassointia sekä Etelärannan, Kirjurinluodon ja Puuvillanrannan välistä pysyvää siltayhteyttä. Kehittämisessä kiinnitetään huomiota myös alueen toiminnallisuuden parantamiseen. Toiminnallisuutta ja alueen elävyyttä lisätään muun muassa veneilypalveluita kehittämällä. Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: Keski-Porin kirkontornista avautuva talvinen näkymä Jokikeskuksen alueelle Kuva Sari Parkkali Ranta-asemakaavoitus Rantakaavat ovat alkaen voimassa asemakaavoina ja niihin sovelletaan ranta-asemakaavaa koskevia säännöksiä. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on kaupungille toimitettava tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Alueellisen ympäristökeskuksen kanssa on järjestettävä lisäksi neuvottelu kaavan laadintaan liittyvistä kysymyksistä.

15 13 Ranta-asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta rantaa. Ranta-asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ranta-asemakaavoja on Porin alueella 54 kpl yhteispinta-alaltaan n ha. Ranta-asemakaavat ovat aikaisempaa pienialaisempia ja useammin kaavamuutoksia. Kaupunkisuunnittelu antaa tarvittaessa neuvoja ranta-asemakaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Muut maankäytön ohjausta palvelevat suunnitelmat Liikennesuunnittelu Valtakunnallisten ohjelmien ja säännösten ohella seutukaavat (maakuntakaava), yleiskaavat ja rakennusjärjestys ohjaavat suunnittelua ja rakentamista Porin maaseutumaisella alueella. Näiden ohjauskeinojen avuksi on laadittu erilaisia joustavia maankäyttösuunnitelmia, joita on kutsuttu yleissuunnitelmiksi, kaavarungoiksi ja kyläsuunnitelmiksi. Ne luovat joustavasti perusteluja suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösten harkintaan ja muun rakentamisen ohjaukseen. Promenadi-Porin kaavoitushankkeita varten on laadittu laaja-alaisesti valmisteltuja kehittämissuunnitelmia. Vuorovaikutusta eri osapuolten kanssa on jatkuvasti laajennettu ja kasvatettu erityisesti yrityssektorin asemaa yhteistyökumppanina. Porin Jokikeskus päivittää osaltaan Promenadi-Porin kehittämistä. Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa toimenpiteitä alueella. Elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi kaupunkisuunnittelu uudistaa toimintatapojaan. Tavoitteena on vahvistaa asiantuntijaverkostoa, joka osallistuu erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden arviointiin ja toteutukseen (vrt. URBACT II SURE -hanke). Näin voidaan hyödyntää olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunkisuunnittelun keinoin havainnollistetaan osaamiskeskittymien tarjoamia mahdollisuuksia ja kehitetään yhteisten hankkeiden kulttuuria. Liikenneverkolla on tärkeä merkitys kaupungin kehitystä ohjaavana tekijänä. Liikenteen ympäristövaikutukset ovat suuret. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma käsitteli laajasti Porin seudun eri liikennemuotoja. Yhteenvedon ja selvitysten pohjalta aiesopimus allekirjoitettiin Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvitykset ovat: - Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla tutkimus. - Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet - Elinkeinoelämän kuljetukset Pääliikenneverkko 2004

16 14 - Kevyt liikenne Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus (Porin liikenneturvallisuussuunnitelma 2001 ja muiden Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat 2003) - Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Yhteenveto 2005 Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sivuavat läheisesti Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Satakunnassa 2004 ja Porin satamien ja Meri-Porin teollisuusalueen liikennetarpeiden priorisointi 2004 selvitykset, jotka löytyvät netistä Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman (SatLJS) yhteenvetoraportti ja siihen liittyvät osaraportit löytyy edellisen linkin kautta. Satakunnan maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus allekirjoitettiin Suunnitelma kattaa vuodet , kun Porin seudun aiesopimus on vuosille SatLJS - suunnitelmassa ei toisteta uudelleen Porin seudun asioita. Keväällä 2008 tehtiin Porin seudun PARAS kaupunkisuunnitelma, jonka kunnat ovat hyväksyneet. Suunnitelmassa esitetään alueen lähiajan toimenpiteet niin liikenteen kuin joukkoliikenteen osalta. Porin kaupunkiseudun rakennemallissa 2010 ja toteutussuunnitelman toimenpiteinä 2011 on nähtävissä alueen liikenteen päähaasteet. Muut merkittävät Porin päätie- ja katuverkkoa koskevat suunnitelmat ovat: - Porin tie- ja katuverkkosuunnitelma 2010, Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma , Valtatie 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittämisselvitys 2001, mihin liittyi Tampereen yliopiston tekemä Aluerakenteen muutokset ja tulevaisuuden haasteet selvitys, Hanke toteutettiin Valtatien 2 (mt 265) parantaminen välillä Tiilimäki - Uusiniitty yleissuunnitelman tarkistus Valtatien 8 parantaminen välillä Pori - Söörmarkku. Viimeisin 1999 valmistunut tiesuunnitelma on vanhentunut. Pori - Söörmarkku yleissuunnitelman laadinta on uudelleen menossa. - Valtatien 8 Turku Pori yhteysvälihanke Hankkeen toteuttaminen alkaa aikaisintaan Hankkeen tiesuunnitelmat tehtiin Pohjoisen satamatien jatkeen tarveselvitys välillä vt8 - vt23, Valtatie 2 parantaminen rakentamalla Ulasoorin eritasoliittymä, yleissuunnitelma Joukkoliikenteeseen liittyviä suunnitelmia: - Rautatieliikennettä koskevia selvityksiä ovat "Uusi julkinen liikenne - kaupunkien raideliikenne, Kokemäenjoki-vyöhyke" Tampere-Pori rautatien raideliikenteen kehittäminen 1992 ja Uusikaupunki - Rauma-Pori ratayhteyden tarveselvitys Järjestyksessä viides Porin joukkoliikennesuunnitelma 2010, minkä pohjalta käytännön toimenpiteet toteutettiin syksyllä Porin joukkoliikennestrategia Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen vertailut 1999 ja Porin palveluliikennesuunnitelma LVM:n JOTU ohjelmaan sisältyivät Joukkoliikennematkan osatekijöiden painoarvo eri käyttäjäryhmillä, Tampere ja Pori, 2006, Joukkoliikenteen edistäminen työmatkoilla, Tampere ja Pori 2006 sekä Sosiaalisen turvallisuuden merkitys suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteessä 2006.

17 15 - Pori (Mäntyluoto) Kokemäki lähijunaliikenteen esiselvitys Tarveselvitys Tampere Pori/Rauma on tekeillä. Muita suunnitelmia: Tulvariskin hallinta - Porin liikenneturvallisuussuunnitelma (Aiemmat vuosilta 1993 ja 2001) - Promenadi-Porin liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen Jaloin ohjelman arviointi sekä toimenpidesuosituksia jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi Suomessa, (LVM 40/2004). - Porin keskustan esteettömyysselvitys Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus ovat laajentaneet vuorovaikutusta katusuunnitelmia valmisteltaessa. Katusuunnitelmaehdotukset ovat suunnitteluvaiheessa osallisten nähtävänä ja he voivat esittää niistä mielipiteensä. Katusuunnitelmat ovat vielä myöhemmin erikseen julkisesti nähtävänä ennen niiden lopullista hyväksymistä. Tässä vaiheessa suunnitelmista on mahdollista tehdä muistutus. Kokemäenjoki aiheuttaa tulvavaaran Porin alaville osille, joista iso osa on rakennettua kaupunkia. Joki voi tulvia maalle ylivirtauksen tai rannoilla olevien patojen sortuman tähden tai sadevesirummuista ja vastaavista aukoista. Pori on sikäli poikkeuksellinen tulvavaara-alue, että joen kummallakin puolella maalla on eräänlainen iso allas, joka täyttyy kokonaan, jos joki tulvii maalle merkittävästi. Tulvavaara-alueella on noin asuntoa ja suuruusluokkaa asukasta. Vaara ihmishengelle ja terveydelle on ilmeinen, jos tulva tulee yllättäen. Taloudellinen vahingonvaara on arviolta 3 miljardia euroa, missä ovat mukana välittömät ja välilliset vaikutukset; jälkimmäisiä ovat esimerkiksi tulonmenetykset ja evakossa asumisen kustannukset. Pitkäaikaisia yhteiskunnallisia seuraamuksia ei ole arvioitu. Pori on tiettävästi Suomen merkittävin tulvasuojelu- ja patoturvallisuuskohde vahingonvaaran perusteella arvioituna. Porissa on käynnistetty tulvasuojeluhanke, jolla on tarkoitus vähentää riskiä ja lisätä turvallisuutta. Työhön kuuluvat sekä lyhyen tähtäimen toiminta eli patojen ensiapukorjaukset ja kunnossapitoruoppaukset että pitkän tähtäimen toiminta. Pitkän tähtäimen toiminnan tarkoitus on pienentää riski hyväksyttävälle tasolle. Samalla otetaan ilmastonmuutos huomioon. Pitkän tähtäimen ratkaisut vaikuttavat maankäyttöön ja toisaalta maankäyttö vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Merkittäviä Pihlavanlahdelle harkittavia töitä ovat mataloituneiden uomien ruoppaukset. Jos halutaan säilyttää vesiyhteys pohjoiseen, lienee tarpeellista ulottaa ruoppaus aikanaan Saaristotien silloille saakka. Pihlavanlahdella tarvitaan sopiva tila läjitysalueille. Suunnittelussa on oleellista ottaa huomioon tulvasuojelun ohella ainakin lahden jatkuva mataloituminen, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja sedimenttien laatu. Luonto tekee aikanaan itse uusia uomia kuiville nousseeseen suistoon, mutta niiden syntymistä pitää edesauttaa tulvariskin hallinnan takia. Kaupunkikeskustan alueella käytettävissä olevia keinoja ovat patojen korottaminen, lisäuoman kaivu Porin pohjoisosien läpi sekä joen pääuoman ruoppaus syvemmäksi. On oleellista ottaa huomioon maapohjan ja rantojen stabiliteetti sekä joen aiheuttama eroosio. Uusimpien geologisten tut-

18 16 kimusten perusteella vaikuttaa siltä, että virtaava vesi kuluttaa joenpohjaa ja syventää jokea. Joki on siis nykyisellään liian pieni. Tähän on syynä ainakin osittain se, että pieniä joenuomia on tukittu ja joki padottu rannoiltaan niin, että veden virtausnopeus joessa on kasvanut entisaikoihin verrattuna; ihmisen toimenpiteet vaikuttavat siis lisänneen joenpohjan eroosiota. Korkeille padoille, uusille tai suurennetuille uomille ja läjityksille tarvitaan tilaa. Tarve riippuu siitä, mihin ratkaisuun päädytään. Koivistonluodon alueella oleva rantojen pieni stabiliteetti on tullut ilmi tulvasuojeluhankkeessa. Osa taloista voidaan joutua jättämään tulvavaara-alueelle. Vaikka tulvahankkeessa onkin kyseessä vesistötulvalta suojautuminen, tarkastellaan hankkeessa myös hulevesitulvaa. Koska rantoja muutetaan, on veden johtaminen maalta pois osa kokonaisratkaisua. Harkittavia suuria kokonaisuuksia vaikuttavat olevan ainakin: Harjunpäänjoen kääntäminen Ruosniemen Hyvelänviikin läpi ja laskemaan Kokemäenjokeen Luotsinmäen kaatopaikan alapuolella, millä parannetaan oleellisesti alueen kuivatusta. Samalla helpotetaan Sunniemen ja Harjunpäänjoen länsirannan tulvasuojelun toteuttamista. On ilmeistä, että Harjunpäänjoen nykyinen alaosa on syytä eristää Kokemäenjoesta vastaavaan tapaan kuin Varvourinjuopa. Suntinojan kääntäminen laskemaan Preiviikinlahteen, jolloin Raumanjuovan lounaispuolella olevat maa-alueet sekä rauta- ja valtatie saadaan pois Kokemäenjoen välittömästä vaikutuksesta. Samalla koko alueen pintakuivatus paranisi. Kaikkienkin alueiden, mutta erityisesti Aittaluodon ja Herralahden kuivatusojaston vedenjohtokyvyn oleellinen parantaminen ojia suurentamalla. Nämä kuivatusratkaisut helpottaisivat tilannetta joen mahdollisesti tulviessa maalle. Koska osa tulvavedestä pääsee purkautumaan pois, vesi ei nouse äärikorkeuteen. Tällöin taloudellinen vahinko jää maksimiarvoa pienemmäksi. Vahingonvaaraa voidaan pienentää osastoimalla tulva-alueita maapadoilla. Tällainen osastoiva pato on rautatiepenger joen molemmilla puolilla. Siinä olevat isot virtausaukot pitää sulkea vaaratilanteessa. Myös lisäuoman tai siirretyn Harjunpäänjoen reunapato toimisi osastoivana patona. Voidaan harkita myös muita osastoivia patoja. Näillä saadaan kaupunki jaetuksi pienempiin vaara-alueisiin. Vaikka vahingonvaara olisi edelleenkin täysi 3 miljardia euroa, olisi todennäköinen vahinko merkittävästi pienempi. Muutenkin säännellyssä joessa vahinkojen ohjaaminen edelleen toisten vahinkoa suurentaen toisten vähentäen osastointia hyväksi käyttäen edellyttää korvausten ratkaisemista. Esitettyjen periaateratkaisujen toteuttamisen jälkeen tulvariski Porissa on hallittu. Yhdyskunta on tulvavaara-alueella, mutta vesistöjärjestelyjen, osastointien, kuivatusjärjestelyjen kehittämisen ja patojen korjauksen jälkeen mahdollinen tulvavahinko on vain murto-osa nykyisestä. Ensiapukorjausten arvo on suuruusluokkaa 5 10 miljoonaa euroa. Jos näillä estetään tulva kaupunkiin, on hyötykustannussuhde nykynäkemyksen mukaan suuruusluokkaa 200. Pitkän tähtäimen suunnittelun mukaisten töiden suuruusluokaksi voidaan nyt vain arvata miljoonaa euroa. Hyötykustannussuhde olisi näiden arvioiden perusteella luokkaa Harvan yhteiskunnallisen hankkeen hyötykustannus lienee näin suuri.

19 17 Kaavoituskatsauksen erilliset selvitysalueet Kaavoituskatsaukseen on merkitty selvitysalueena kolme kohdetta, joilla on laajaa merkitystä kaavoituksen, yhdyskuntarakenteen ja rakentamisvalmiuden kannalta. Valtatie 8:lle Hyvelän ja Söörmarkun välillä haetaan jälleen kerran ratkaisua nykyisen paikan ja läntisen linjauksen välillä. Samalla maankäytön ratkaisut pysyvät avoimina ja kaavoitus ei etene ohjelmoidulla tavalla. ELY-keskuksen toimesta valmistellaan kohteen yleissuunnitelmaa. Porin tulvasuojeluhankkeen YVA:ssa on yhtenä vaihtoehtona pohjoisen kantakaupungin läpi kulkeva lisäjoki. Samassa linjauksessa kulkee suunniteltu pääkatu Pohjoisväylä. Selvitysalueeseen kuuluvat Sunniemen tulvasuojelun lisäksi myös koko vyöhykkeen hulevesijärjestelyt. Infraratkaisujen rinnalla on tarpeen tutkia lisäjoen varren virkistysvyöhykkeen toteuttaminen. Tulevia kaava- ja infraratkaisuja varten on tarpeen laatia eri osatekijät yhdistävä yleissuunnitelma. Valtatie 8:n parantamiseen liittyy myös valtatien 11 jatke valtatielle 8. Erityisesti liittymäratkaisu vaikuttaa olennaisesti maankäytön suunnittelun Liikastenmäen ja Niittymaan välillä. Kaupungin toimesta on suunniteltu valtatien linjausta, jonka toinen pää on otettu huomioon Honkaluodon asemakaavassa.

20 18 Yhteenveto Kaupunkisuunnittelu toteuttaa Pori 2016 strategiaa ja toiminta-ajatustaan. Yhteistyö naapurikuntiin on laajentunut merkittävästi. Porin seudun yhdyskuntarakenteen infrastruktuurin ja palvelujen yhteensovittamista kehitetään mm. Karhukuntien maankäytön- ja asumisen yhteistyöryhmässä. Porin seudun kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen/rakennemalli ohjaa toimenpiteitä. Porin yleiskaavallista valmiutta pidetään yllä laatimalla vaiheittain osayleiskaavoja. Samalla jatkuvasti tarkistetaan strategisia valintoja. Yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella pyritään erityisesti vahvistamaan yritystoiminnan edellytyksiä. Kaupunkikeskustan asemaa vahvistetaan palvelukeskuksena ja keskustaa tukevaa asumista lisätään. Pientaloalueet kaupunkikeskustan kehällä toteutetaan täydentävän ja tiivistävän rakentamisen periaatteilla. Kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta tulvariskien hallinta korostuu. Porin tulvahanketta koskeva YVA etenee pohjatietojen täydentämisen kautta YVA-arviointiin.

21 19 Meri-Porin asemaa vahvistetaan luomalla yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Perinteisen teollisuuden rinnalla kehitetään luonnonympäristöä ja virkistysalueita hyödyntävää toimialaa. Noormarkkua kehitetään kuntaliitossopimuksen ja sitä täydentävien selvitysten mukaan. Rantarakentamista ohjataan osallistumalla aktiivisesti ranta-asemakaavojen valmisteluun, jotta voidaan turvata rantoihin kohdistuvat erilaiset intressit. Maaseutumaisten alueiden rakentamisen ohjauksessa käytetään erilaisia joustavia suunnittelu- ja päätöksentekomuotoja intressien yhteensovittamisessa. Porin kaupungin maankäytön suunnittelulla ja siihen kuuluvalla vuorovaikutuksella sovitetaan yhteen ristiriitaisiakin maankäyttöintressejä. Vuorovaikutusta tehostetaan edelleen. Käsittelyn avuksi asiat havainnollistetaan ja suunnitelmista tiedotetaan tehokkaasti. Kaavoituskatsaus sisältää tärkeimmät kohteet. Niiden lisäksi tulee suunniteltavaksi mm. maanomistajien anomuksesta muita hankkeita, joita ei voi etukäteen ennakoida. Kaikkien kaavojen käsittely noudattaa periaatteessa samoja muotoja. Porissa Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä Kaava-asioista tietoja antaa Porin kaupunkisuunnittelu, Valtakatu 4, 7 krs. neuvonta puh Kaava-asioita koskevia tietoja on saatavissa myös Porin kaupungin internet sivuilta: Kaupunkisuunnittelu esittää toivomuksen, että sellaiset yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan kaavojen käsittelyyn toimittavat kaupunkisuunnitteluun yhteystiedot ja kuvauksen kiinnostuksen kohteesta esim. alueen tai toimialan.

22 20 Kaavoituskohteet, numerointi viittaa karttaan Vireillä olevien kohteiden etenemistä voi seurata kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla. Myös uudet kohteet tulevat vireille ja sen jälkeen niitäkin voi vastaavasti seurata. Osallisille lähetetään tiedot eri vaiheissa myös kirjeellä. KESKUSTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. AITTALUOTO 7. Herralahden urheilukenttä ja lähiympäristö Kaavamuutoksella jäsennellään virkistysalueen toimintoja, ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä. Kaupunki omistaa koko alueen. Asemakaava-alue mahdollisesti laajenee Helmentien varren ratkaisuihin. 2. RIIHIKETO 9. kortteli 82 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu liikekortteliksi, jolle saa rakentaa suurmyymälän. Asemakaava ei ole toteutunut. Kaavamuutoksella tutkitaan alueen toteuttamista asuin-, liike- ja toimistotilojen ja pysäköintitalon yhdistelmänä ja osana Teljänkadun kokonaisuutta. 3. RIIHIKETO 9. korttelit 7 osa ja 8 osa kaavauudistus, suunnittelu vireillä Kohdealue on kahta tonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa ja vajaassa käytössä. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan korkeatasoista asuin- ja palvelukeskittymää v syksyllä valmistuvan uimahallin vieressä. Kohde on osa uudistuvaa Teljänkadun kokonaisuutta. 4. KUNINKAANHAKA 13. kortteli 12 ja Kuninkaanhaanpuisto, vanha uimahalli kaavauudistus, suunnittelu vireillä Uusi uimahalli on rakenteilla. Vanhalle uimahallille haetaan toimivaa uuskäyttöä ja sen ympärille ratkaisua tukevaa maankäyttöä. Kohde päättää Teljänkadun hankkeiden ja uuden uimahallin jatkeena kaupunkikeskustan merkittävän kehittämisvyöhykkeen. 5. RIIHIKETO 5. kortteli 36 tontti 8 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asemakaavan muutoksella osoitetaan mahdollisuus monipuoliseen liiketoimintaan.

23 21 6. ISOMÄKI 32. urheilukeskus, virkistysalue Isomäen kenttien ja tennishallin katu-, pysäköinti- ja virkistyskäyttö ratkaistaan yleissuunnitelman tarkistuksen pohjalta. 7. TIILINUMMI 10. kortteli 12 tontti 57 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Asuntolarakennuksia varten asemakaavoitettu yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalotontiksi. 8. RIIHIKETO 9. korttelit 1 ja 2 Asemakaavan uudistustarve oli esillä, kun vuonna 2005 arvioitiin vanhojen puutalojen korvaamista uusilla kerrostaloilla. Kaavamuutoksen tavoitteena on sopeuttaa uudisrakennushankkeet ja muut toimenpiteet paremmin ympäristöön. 9. PÄÄRNÄINEN 6. puutalokorttelit kaavauudistus, suunnittelu vireillä Päärnäinen on omaleimainen puutalokaupunginosa. Asemakaavamuutoksella turvataan ominaisluonteen säilyminen. Rakennuskannan inventointi on valmistunut ja asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä. Asemakaavaehdotusta viimeistellään. 10. KARJARANTA 21. kortteli 20 osa, 21 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Omistajien hakemuksesta asemakaavaa muutetaan siten, että teurastamon asuntoalueen jatkeeksi osoitetaan asumista ja liike- ja toimistotilaa. 11. TELJÄ 2, kortteli 9 tontti 412 Porin oluttehtaan toiminnan lakattua teollisuustontin uuskäyttö ratkaistaan tutkimalla mm. asunto- ja palvelupainotteisia vaihtoehtoja.

24 TELJÄ 2, kortteli 15 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Koko korttelialueen asemakaava uudistetaan samalla kun määritellään tehottomassa käytössä olevan korttelin kulman uuskäyttö. 13. ITÄTULLI 5. kortteli 10 osa Tontilla on vanhaa rakennuskantaa, jonka suojelu tutkitaan. Tontinosia on vajaakäytössä. Kaava uudistetaan palvelu- ja asuinkäyttöön. POHJOINEN MAA-PORI 14. TELJÄ 2., KIRJURINLUOTO 57., ISOSANTA 8. Eteläranta, Pohjoisranta, Puuvillanranta, Kirjurinluoto/Porin Jokikeskus suunnittelu 1-3 v Porin Jokikeskuksen taustaselvityksen pohjalta on käynnistynyt suunnittelu, joka koskee mm. siltayhteyksiä ja rantarakenteita. Suunnitelmien edetessä muutetaan asemakaavaa toteutusta varten. 15. PORMESTARINLUOTO 53. kortteli 1, Messipojanpuisto/Nuorisopuisto asemakaavan muutos, suunnittelu 1-3v Osana Kompakti kaupunki hanketta ja Porin Jokikeskusta on käynnistynyt nuorisopuiston suunnittelu Kaarisillan koulun viereen. Suunnittelun edetessä tarkistetaan asemakaavaa toteutusta varten. 16. PORMESTARINLUOTO 53. Messipojanpuisto Osana Kompakti kaupunki hanketta on tutkittu Pormestarinluodon täydennysrakentamista. Kohde sijoittuu lähelle Kaarisillan koulua. 17. PORMESTARINLUOTO 53. kortteli 36 tontti 1, kortteli 6, Pormestarintori kaavauudistus, suunnittelu vireillä Osana Kompakti kaupunki hanketta on tutkittu Pormestarinluodon liikekeskuksen uudistamista. Samalla on tarkoitus osoittaa kerrostalotontteja täydennysrakentamiseen.

25 PORMESTARINLUOTO 53. liikekeskus k.6 Osana Kompakti kaupunki hanketta on tutkittu Pormestarinluodon liikekeskuksen uudistamista. Samalla on tarkoitus osoittaa kerrostalotontteja täydennysrakentamiseen. Kaavauudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen toimintamahdollisuuksia ja kaupunkikuvaa. 19. KIRJURINLUOTO 57. virkistysalueen laajennus 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Kirjurinluodon Areenaan liittyvää virkistys- ja luontoaluetta laajennetaan Länsitielle asti suurten yleisötapahtumien tarpeisiin ja yleiseen virkistyskäyttöön Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. 20. HYVELÄNVIIKI 54. laajennus 1. asemakaava, varaus Kohde on pidemmän aikavälin varaus, jonka käyttöönotto riippuu alueen pääkatuverkon ja valtatiejärjestelyjen suunnittelun etenemisestä. Alue on tarkoitus ottaa käyttöön asuntoalueena ja yritysalueena. Suunnittelussa otetaan huomioon Pohjoisen Maa-Porin itä-länsisuuntaisen kantakaupungin yleiskaava mukaisen tulvauoman rakentaminen. Kaavoituskohteita 18, 19, 22, 23, 24 ja 26 valmistellaan yhtenäisenä kokonaissuunnitelmana, jossa ratkotaan mm. pääkatuverkkoa ja mahdollista uutta jokihaaraa. 21. LOTSKERI 55. laajennus, oleva taajama 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Lotskerin alueen pientalovaltaista asemakaavoitusta jatketaan Vaasantien varressa pohjoiseen ja vaiheittain Tuulikylän suuntaan. Suunnittelussa otetaan huomioon kantakaupungin yleiskaavan mukainen tulvauoma. Kaavoituskohteita 18, 19, 22, 23, 24 ja 26 valmistellaan yhtenäisenä kokonaissuunnitelmana, jossa ratkotaan mm. pääkatuverkkoa ja mahdollista uutta jokilaaksoa. 22. HYVELÄ 56. laajennus 1. asemakaava, varaus Hyvelän asemakaava-alueen ja Lotskerin välissä on osittain kaupungin omistuksessa oleva alue, jonka asemakaavoituksella voidaan parantaa Hyvelän yhteyksiä Vaasantielle ja liittymistä kaupunkirakenteeseen. Asemakaava-aluetta laajennetaan kaupungin maanomistuksen mukaisesti. 23. RUOSNIEMI 51. laajennus 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Ruosniemen kaupunginosan ja Hyvelän kaupunginosan välissä on rakentamaton metsäalue. Monimuotoiseen luonnonympäristöön on mahdollisuus kaavoittaa omaleimaisia pientalotontteja.

26 TUULIKYLÄ 78. laajennus, oleva taajama 1. asemakaava, suunnittelu 1-3 v Kohdealue asemakaavoitetaan vaiheittain. Kaavoissa osoitetaan merkittäviä liikenteen pääväyliä ja myös sijoitus itälänsisuuntaiselle tulvauomalle. Tuulikylän asemakaavalla kurotaan Lotskeri ja Ruosniemi kaupunkirakenteellisesti yhteen. Kaavoituskohteita 18, 19, 22, 23, 24 ja 26 valmistellaan yhtenäisenä kokonaissuunnitelmana, jossa ratkotaan mm. pääkatuverkkoa ja mahdollista uutta jokilaaksoa. 25. RUOSNIEMI 51. korttelit 141, 31, 16, 19, 175 asemakaavan muutos, suunnittelu vireillä Kantakaupungin yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu uusi vihervyöhyke läpi pohjoisen Porin. Vyöhykkeelle osoitetaan varaus tulvauomalle. Kaupunki on ostanut Ruosniementien molemmilla puolilla taloja/tontteja ratkaisun mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksella yleiskaavan varaus siirretään asemakaavatasolle. Kaavoituskohteita 18, 19, 22, 23, 24 ja 26 valmistellaan yhtenäisenä kokonaissuunnitelmana, jossa ratkotaan mm. pääkatuverkkoa ja mahdollista uutta jokilaaksoa. 26. RUOSNIEMI 51. laajennus 1. asemakaava, varaus Asemakaavassa osoitetaan Ruosniemen täydennysasutus ja Pohjoisväylän jatke sekä siihen liittyen itä-länsisuuntainen varaus tulvauomaa varten. Kaavoituskohteita 18, 19, 22, 23, 24 ja 26 valmistellaan yhtenäisenä kokonaissuunnitelmana, jossa ratkotaan mm. pääkatuverkkoa ja mahdollista uutta jokilaaksoa. 27. ISOJOENRANTA 18. laajennus 1. asemakaava, suunnittelu vireillä Asemakaavalla laajennetaan Isojoenrannan teollisuusaluetta ja hyödynnetään kaupunkirakenteellinen sijainti, hyvät ajoneuvoliikenteen yhteydet sekä ratapiha. 28. ISOJOENRANTA 18. korttelit 45 osa, 43 osa Teollisuusalueen rakennetta uudistetaan vastaamaan pienten teollisuustonttien kysyntää.

27 MURTOSENMUTKA 50. laajennus 1. asemakaava, kaavauudistus, suunnittelu vireillä Murtosenmutkan asemakaava valmistellaan rantavyöhykkeen rakentamiskorkeuden osalta tarkistettuna uudelleen hyväksyttäväksi. 30. SUNNIEMI, oleva taajama, uusi kaupunginosa 1. asemakaava, varaus Kokemäenjoen tulvasuojelua laajennetaan siten, että Sunniemi tulee mukaan pengerrysalueeseen. Harjunpäänjoen suuntausta tutkitaan. Sunniemen rakennettu alue on tarpeen ratkaista asemakaavallisesti. NOORMARKKU 31. LÄNSIMETSÄ 84. korttelit 25, 26, 49-51, Rauhalammintie Kuntaliitossopimukseen sisältyy Rauhalammintien pyörätie. Sitä varten levennetään katualuetta. 32. LÄNSIMETSÄ 84. korttelit Noormarkun keskustaan sijoittuvan teollisuusalueen asemakaavan ajanmukaistaminen. 33. FINPYY 81. korttelit 25 ja 31 Kuurintien, Vikunpolun, Kaharinpellon ja Rydöntien rajaaman alueen muuttaminen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. 34. FINPYY 81. korttelit 1, 12 ja 13 kaavauudistus, suunnittelu vireillä Noormarkun keskustassa Kuurintien, Laviantien ja Ruosniementien risteyksen lähiympäristössä hallinto-, asuin- ja liikekortteleita jäsennellään muuttuneiden olosuhteiden mukaan.