Kh Ympa om. Ympa Ympa om. Ympa Ympa om. Ympa Ympa liite 9

Transkriptio

1 Kaava N 152 Nummela Enäranta-Lankilanrinne katuyhteys Kaavaehdotuksen selostus Kh Ympa om. Ympa Ympa om. Ympa Ympa om. Ympa Ympa liite 9

2 ASIA 42/10.203/2011 (223/713/2010) Vihti, Nummela, Nummelan taajaman Enärannan, Lankilan ja Lankilanrinteen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavan laatija: Matti Hult, kaavasuunnittelija, YKS Asemantie 30, Nummela s-posti puh. (09) KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 9 vireilletulon kuulutus Ympa Ympa liite 4 PERUSSELVITYKSET JA VALMISTELUAINEISTO Ympa Ympa om. g valmisteluaineisto nähtävillä KAAVAEHDOTUS Ympa Ympa om. Kh Kh om. kaavaehdotus nähtävillä KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä selostus liittyy päivättyyn kaavaehdotuksen karttaan. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/12 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Matti Hult 2

3 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosat: Enäranta, Lankila, Lankilanrinne Kaavan nimi: Asemakaavan muutos koskee Vihdin kunnan Nummelan taajaman Enärannan taajamanosan katu-, rautatie- ja puistoalueita sekä Lankilanrinteen taajamanosan katu-, rautatie- ja puistoalueita. Asemakaavalla muodostuu Enärannan taajamanosan katu-, rautatie- ja suojaviheralueet, Lankilan taajamanosan katu- ja rautatiealueet sekä Lankilanrinteen taajamanosan katu-, rautatie ja lähivirkistysalueet. Asemakaavalla muutetaan Lankilan ja Enärannan välistä taajamanosan rajaa. (Enäranta-Lankilanrinne katuyhteys) Kaavan numero: kaava N 152 Asemakaava koskee osaa seuraavista tiloista: : -2:260, -2:258, -3:0, -1: : -16:10, -5:159, -5:144, -2:382, -20: : -1:542, -1:556, -1:556 Yleinen alue 9001:1, Rautatiealue: 1:1 Suunnittelualueen pinta-ala on noin 13,2 hehtaaria. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava alue sijaitsee Nummelan taajamassa. Uusi katuyhteys liittää Enärannan taajamanosan Härköilansyrjän kadun Lankilanrinteen taajamanosan Ojakkalantiehen alittaen Karjaa-Hyvinkää radan Lankilan taajamanosassa. 1.3 Kaavan tarkoitus Liikenneviraston tarkoituksena on poistaa Nummelassa Karjaa-Hyvinkää rataosalta tasoylikäytäviä, joiden korvaamiseksi tarvitaan uusia tieyhteyksiä radan molemmin puolin mahdollisimman lyhyin kiertoyhteyksin. Vihdin kunnan tarkoituksena on saada rakennettua uusi katuyhteys Enärannasta Lankilanrinteeseen. Tehtyjen liikenneselvitysten mukaan tällä yhteydellä voidaan lievittää Vihdintien ja Meritien ajoittaista ruuhkautumista ja saadaan turhaa paikallisliikennettä poistettua vt2:lta. Suunnittelualueen sijainti Vihdin kunnan opaskartalla Vihdin kunnan mittaustoimi. 3

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 6 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan vaihtoehdon kuvaus Kaavaratkaisun valinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, asumiseen ja väestöön Vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin vaikutkset tekniseen huoltoon Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmastoon Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Kaavatalous ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 17

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Kaavaehdotuskartta merkintöineen ja määräyksineen LIITE 3 Muutettavat asemakaavat LIITE 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto (liitetään hyväksymiskäsittelyyn) LIITE 5 Meluselvitys LIITE 6 Liikenteen toimivuustarakastelu 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan 2. vaihemaakunta, kaavaehdotus, Uudenmaan liitto 2012 Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Ympäristöministeriö, 2/2009 Vihdin kunnan tasapainotettu strategia 2012, kv 2011 Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta, kv Vihdin kunnan ilmastostrategia , kv 2010 Vihdin kunnan yleiskaava -86. Vihdin kunta, kv Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, Meluselvitys 2011, kaava N 152, Promethor Ympäristömeluselvitys Nummelan ja Ojakkalan taajamien raideliikenteen osalta, Promethor 2008 Raideliikenteen aiheuttama tärinän mittaus, Nummela-Ojakkala, Promethor 2008 Nissolan alikulku (=yhdyskatu Enärannasta Lankilanrinteeseen), alustava yleissuunnitelma, Sito 2011 (erillisselvityksineen mm. pohjatutkimukset ja liikenteen toimivuustarkastelu) Nissolan alikulku (=yhdyskatu Enärannasta Lankilanrinteeseen), Ratasuunnitelmaehdotus, Sito 2012 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri, Vihdin kunta, Sito-yhtiöt, Strafica Oy, 2005 Vihdin kevytliikenne- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma, tekeillä, valmistuu

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2010 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 67. Kaavatyö kuulutettiin vireille Ympäristölautakunta päätti , 146 asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n tarkoittamalla tavalla nähtävillä Asemakaava Asemakaavalla suunnittellaan uusi katuyhteys Enärannan Härköilänsyrjältä Lankilanrinteen Ojakkalantielle. Katu ja kaavan mahdollistamat yksityistiehankkeet mahdollistavat neljän tasoylikäytävän poiston Karjaa-Hyvinkää rataosalta Nummelassa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kadun rakentamiseen budjetoidaan rahat niin Liikenneviraston kuin Vihdin kunnan toimesta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Liikenneviraston kanssa myöhemmin tehtävän sopimuksen perusteella. Kaavaehdotus ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteltiin ympäristölautakunnan kokoukseen

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Enärannan ja Lankilanrinteen kaava-alueille ja niiden väliselle kaavoittamattomalle peltoalueelle Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Alue on pääosin viljeltyä peltoa, jota halkoo Karjaa-Hyvinkää rata. Enärannassa alueeseen kuuluu katua ja sen viereistä viheraluetta ja Lankilanrinteessä katua ja viheraluetta. Maastokartta alueen nykytilasta Uusi katu punaisella katkoviivalla Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen valumaalueeseen. Suunnittelualueen pintavedet valuvat Enäjärveen. Kasvillisuus Suunnittelualue on maatalouskäytössä olevaa peltoa sekä rakennettua katua ja viheraluetta. Puustoa on nykyisen Punarinnantien loppupäässä. Luonnonsuojelu lähialueilla Lähiympäristössä ei ole tehty suojelupäätöksiä. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Maaperä koostuu paksuisista savi-, siltti- ja hiekkakerrostumista, joita peittää paikoitellen humuspitoinen pintamaa. Maaperä on routivaa. Ilmakuva vuodelta 2005 Uusi katu punaisella viivalla Alueella on tehty pohjatutkimuksia kadun ja ratasillan perustamiseksi. Kunnallistekniikan rakenteet vaativat maaperän vahvistustoimenpiteitä. 7

8 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueen etelä- ja pohjoisosassa on rakennettua ympäristöä muuten se on pääosin maatalouskäytössä. Taajamakuva Enärannan ja Lankilanrinteen asuntoalueet ovat rakennetut samoin kuin Lankila II:n työpaikkaalue. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Härköilänsyrjän eteläpäässä ja Laustionpellolla sekä Ojakkalantien varressa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Maatalous on kaava-alueen pääasiallinen elinkeinotoiminnan muoto. Virkistys Kaava-alueella ei ole asukkaiden virkistyskäyttöön osoitettuja alueita. Nykyiset viheralueet ovat pääosin suoja-alueita liikennettä vastaan. Liikenneverkko ja alueen tiestö Eteläosassa kaava-aluetta sijaitsee Härköilänsyrjä, Nissointie ja Tuusankaari -nimiset kadut sekä vt 2:n liikennealue. Pohjoisosassa sijaitsee Punarinnantie -niminen katu, jonka alueelle ja viereen uusi katuyhteys sijoittuu yhtyessään Lankilanrinteen pääkokoojakatuun Ojakkalantiehen Honkatien risteyksessä. Karjaa-Hyvinkää rataosa sivuaa ja risteää kaavaalueen kanssa. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu kunnallistekniikan piiriin voimassa olevien kaava-alueiden osalta. Ympäristöhäiriöt Ympäristöhäiriön lähteitä kaava-alueella ovat tie- ja rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Valtioneuvoston säätämiä melutason ohjearvoja ulkona ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla, joita tällä kaavalla suunnitellaan Maanomistus Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa. Yksityisiä maita on lähinnä radan varressa sen kaakkoispuolella. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta ja valkoista aluetta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön välisiä konflikteja. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. 2. vaiheen maakuntakaavan ehdotus on asetettu nähtäville toukokuussa Suunnittelualueelle ei ole esitetty muutoksia. Liikenneve rkko 8 Ote: Uudenmaan maakuntakaavasta 2006

9 Yleiskaava ja osayleiskaava Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa alueelle on sijoitettu maa- ja metsätalousaluetta (MT) sekä viheraluetta ja katulinjauksia. Kaavaehdotuksen mukainen katuyhteys on sama kuin yleiskaavassa on esitetty. Aluetta risteää 110 kv:n voimansiirtolinja. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavatyön yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava -86:ssa on jo varauduttu tähän katuyhteyteen. Sekä Enärannan että Lankilanrinteen asemakaavoissa on osoitettu, että katuyhteys jatkuu nyt suunnitellulla tavalla. Ote: Vihdin kunnan yleiskaava -86 Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty kunnanvaltuustossa Siinä alueen eteläosa on katua ja suojaviheraluetta ja pohjoisosa katua ja suojaviheraluetta. Keskiosassa - avoimella pellolla - ei ole kv:n hyväksymää tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Asemakaava Kaava n:o 10, vahvistettu , jossa suunnittelualue on katua ja P-aluetta, kaava n:o 16, vahvistettu , jossa suunnittelualeu on katua ja P-aluetta, kaava n:o 19, vahvistettu jossa suunnittelualue on P-aluetta, kaava n:o 80, hyväksytty , jossa suunnittelualue on katua, VP- ja EV-aluetta kaava n:o N 102, hyväksytty , jossa suunnittelualue on katua, kaava N 144, hyväskytty , jossa suunnittelualue on VP-aluetta. Monissa Nummelan asemakaavoja varten tehdyissä liikenneselvityksissä on todettu, että uusi katuyhteys Enärannasta Lankilanrinteeseen helpottaa Nummelan keskustan ja varsinkin Merititen liikenteen sujuvuutta. Sito Oy on tehnyt kattavat pohjatutkimukset kadun suunnittelua varten ja radan alituksen osalta. Alueelle ei ole tehty luontoselvitystä, koska suunnittelualue on joko olemassa olevaa katua tai viljelyksessä olevaa peltoa. Vihdin kunnan ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. kts. Liite 4, muutettavat asemakaavat 9

10 Aluetta koskevat sopimukset Alueella ei ole tehty maanomistajien kanssa kaavoituksen aloittamissopmuksia. Kunta ja Liikennevirasto valmistelevat kadun ja sillan toteuttamiskustannusten jakamisen yhteistyösopimusta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Uuden kadun rakentamisen tarve on kahtalainen. Liikennevirasto haluaa poistaa Nummelan alueelta maatalous- ja kylätien tasoristeyksiä Hankoradalta. Kunnan tarpeena on löytää uusi katuyhteys Enärannan ja Ojakkalantien välille, jotta Lankilanrinteestä ja Ojakkalasta ei tarvitse liikennöidä Meritien ja Nummelan keskustan katujen kautta pääkaupunkiseudun suuntaan tai Nummelan suuriin marketeihin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2010 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 67. Ympäristölautakunta päätti , 146 asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n tarkoittamalla tavalla nähtävillä Kaavaehdotus ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteltiin ympäristölautakunnan kokoukseen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat ja kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Kaavatyö kuulutettiin vireille Viranomaisyhteistyö Rata- ja katusuunnitteleman laadinnassa ovat olleet mukana Liikenneviraston edustaja ja Ojakkalantien risteyskohdan suunnittelussa ELYkeskuksen edustaja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavalla tutkitaan voidaanko alueelle suunnitella uusi katu yhdistämään Enärannan pääkokoojakatu Härköilänsyrjä ja Laustionpellon alueen pääkokoojakatu Tuusankaari Lankilanrinteen pääkokoojakatuun - Ojakkalantiehen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 10 Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään

11 niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaava ei voi olla maakuntakaavan vastainen ja lisäksi asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tarkoituksena on löytää kokonaistaloudellisesti järkevin katulinjaus, ottaen huomioon Liikenneviraston tarpeet tasoylikäytävien poistamiseksi, alueen maaperä, koska joudutaan alittamaa Hankorata ja asutuksen läheisyys. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä 11

12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan vaihtoehdon kuvaus Valmisteluaineistona esiteltiin alueelle laaditut kolme kadun linajausvaihtoehtoa. Nämä vaihtoehdot olivat kaavan valmisteluaineistona yleisesti nähtävillä MRL 62 :n tarkoittamalla tavalla. Valmisteluaineiston, kustannuslaskennan ja muiden seikkojen perusteella päädyttiin linjausratkaisuun, jossa katu kulkee radan kaakkoispuolella kohti Ali-Lankilan kylää, alittaa radan ja jatkaa kohti Lankilanrinteen asutuksen ja työpaikka-alueen välissä olevaa Punarinnantien viertä liittyen Ojakkalantiehen Honkatien liittymän kohdalla Kaavaratkaisun valinta Kaavaehdotus on laadittu valmisteluaineiston perusteella edellä esitetyn kaavaratkaisun pohjalta. Valmisteluaineistosta saaduissa lausunnoissa on kiinntetty seuraaviin asioihin huomiota: V1 joka kulkee vt 2 vieritse Lankilanrinteeseen on paras koska avoimelle peltoaukealle ei tarvitse rakentaa radan ylitystä tai alitusta. Kaava-alueen eteläosassa avointa peltoa tulisi säästää mahdollisimman paljon. (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo) Liikenteen järjestämisen perusteella paras linjaus kadulle on kuitenkin pohjoisin vaihtoehto. Kun katu viedään radan alitse säilyy pelto avoimena. Liikenneviraston tarpeena on poistaa mahdollismman monta tasoylikäytävää radalta. Pohjoisin vaihtoehto palvelee tätä tarvetta parhaiten. Alueella on 110 kv:n voimajohto, jonka rakennusraja ulottuu 14 m etäisyydelle sen keskilinjasta (Fingrid). Muille kuin katualueille merkitään voimansiirtojohdon ja rakennusrajoituksen merkinnät. Vaihtoehto 3 on sähkönjakelun kannalta paras vaihtoehto, koska se aiheuttaa pienimmät siirtotarpeet jakeluverkolle (Fortum). Ei vaikutusta kaavaehdtoukseen. Linjaus Ve 1 palvelisi parhaiten Lankilan teollisuusalueen nykyisiä yrittäjiä (Vihdin yrittäjät) Lankilan teollisuus-/työpaikka-alue voidaan liittää Vesakkotien päästä uuteen katuun Nummelan sähköaseman eteläpuolelta, jolloin katu palvee hyvin työpaikka-alueen yrityksiä. Uusi katuyhteys tukee kunnan ilmastostrategiaa nopeuttamalla ja lyhentämällä työmatkoja Ojakkalasta ja Lankilasta Helsingin suuntaan. Avoin peltoalue on arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Linjausvaihtoehdossa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Radan alitusvaihtoehdot ovat maiseman kannalta parempia kuin radan ylitys. Alituksen mahdolliset vaikutukset pohjaveteen täytyy arvioida (kunnan ympäristövalvonta). Liikenteellisesti paras ja sujuvin vaihtoehto on pohjoisin linjaus (Ve 3). Pohjaveden alenemisen vaikutukset on tutkittu ratasuunnitelmassa. Pohjaveden aleneminen rajoittuu rajoitetulle alueelle ratasillan läheisyydessä. Rakentamisessa ja suunnittelussa on huomioitava Luontolan vedenottamon suoja-aluemääräykset (kaukosuojavyöhyke) ja uudet kadut ja perusparannettavat kadut on vettä läpäisevien maalajien kohdalla varustettava rakennuttajan kustannukella asianmukaisin suojarakentein (Vihdin Vesi). Pohjavedenottamon kaukosuojavyöhyke ulottuu kaava-alueen pohjoisosassa katualueelle n. 75 metrin etäisyydelle Ojakkalantiestä. Kaavaehdotukseen tulee tarvittava pv-merkintä. Ve 1 on liikenteellisesti huonosti toimiva, ve 2 ja 3 ovat samanarvoisia katuverkon kannalta (kunnan kunnallistekniikka). Ei vaikutusta kaavaehdotukseen Pientaloaluetta ei pidä häiritä tarpeettomalla liikenteellä, joka voitaisin ohjata Juurakkotien kautta Ojakkalantielle. Näin vältyttäisiin liikenteen aiheuttamalta tärinältä Punarinnantien viereisellä pientaloalueella. Ojakkalantien, Punarinnantien ja Honkatien risteyksestä tulisi vaarallinen ja siihen tarvittaisiin valot tai kiertoliittymä. Liikenteen saaste jää leijumaan pitkäksi aikaa pientaloalueelle, mm. siksi että risteysalueella tulee väkisin autojen seisontaa ja tyhjäkäyntiä. (Jokinen / Kangas, Matikainen, Jääskeläinen, 74 asukasta 1. allekirjoittaja Pajala, KOY Juurakkotie 2) Uusi katu tulee n metrin päähän lähimmistä omakotitaloista Peiponkujan ja Tilhenkujan risteyksiä. Liikenteen melun/pölyn/tärinän vaikutukset ovat erittäin pienet okt-alueelle. Ojakkalantielle rakennetaan kiertoliittymä. Uuden kadun arvioidut liikennemäärät v ovat pieniä verrattuna Nummelan keskustan katujen nykyisiin liikennemääriin (n ajoneuvoa/vrk kun Vihdintiellä ja Meritiellä on n tuhatta ajoneuvoa/vrk) ja raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu n. 10 % koko liikennemäärästä.

13 Katu itsessään ei lisää taajaman kokonaisliikennettä vaan sitä tuo käytännössä vain uusi maankäyttö Lankilanrinteessä ja Ojakkalassa ja ajoreittitottumusten muutos. Em. alueille ei kuitenkaan olla suunnittelemassa niin paljon uutta asutusta, että sillä olisi merkittävää osuutta kokonaisliikenteeseen. Valittu linjausvaihtoehto on ollut kunnan suunnitelmissa jo kauan. Esim. ensimmäisessä Lankilanrinteen asemakaavassa -70-luvulla on esitetty silloisen Honkatien jatkuvan nyt esitetyn laisesti kohti rataa, kuten myös Enärannan asemakaavoissa on Härköilänsyrjää/Tuusankaarta jatkettu radan vieritse kohti Lankilaa (kts liite 3 muutettavat asemakaavat). Yleiskaava -86:ssa on esitetty sama linjaus yhdyskaduksi Lankilanrinteen ja Enärannan välille kuin nyt ehdotettavassa kaavassa Suunnitteluivaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunitelma Vireilletulon kuulutus Valmisteluaineisto Ympassa Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympäristölautakuntaan. Katusuunnittelijan mukaan uuden katuyhteyden liittymän sijainti on perusteltu Ojakkalantien/ Honkatien liittymässä, sillä Nummelan liikenne-/katuverkosta tulee näin yhtenäisempi. Verrattuna Juurakkotien liittymän ratkaisuun Honkatien liittymän saavutettavuus verkollisesti on parempi ja sijaintina uudelle kokoojakadulle luonnollisempi. Honkatien/Ojakkalantien liittymässä kiertoliittymäratkaisulla on positiivinen turvallisuusvaikutus myös Ojakkalantien pitkällä suoralla ajonopeuksien laskemisen kautta. Vastustan kaavaprosessia ja tiesuunnitelmia tällä alueella koska se vaarantaa näkymät peltoaukean yli Härköilän kylään ja uhkaa alueen kulttuurimaisema-arvoja sekä siksi, että kunta rikkoo jälleen kerran maanomistajien tasapuolista kohtelua. (Mikko Yli-Rosti). Kaava-alue oli valmisteluvaiheen aikana laajuudeltaan suuri ja sisälsi muistutuksessa mainitun peltoalueen, koska alueelle tutkittiin useita kadun linjausvaihtoehtoja. Nyt ehdotusvaiheessa kaava-alueeksi on otettu pelkästään valitun linjauksen katualueen tarvitsema aluevaraus, eikä po. pellolle mennä kuin radalta Punarinnantien päähän. Avoimuus säilyy, koska katu alittaa radan eikä alueen kulttuurimaisema-arvoja loukata. Tällä kaavalla ei kaavoiteta rakennusoikeutta. 13

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle on kaavoitettu katualue Enärannasta Lankilanrinteeseen ja siihen liittyviä liikenne- ja suojaviheralueita Mitoitus Katso taulukko alla Palvelut Kaupalliset palvelut sijaitsevat Nummelassa ja Lankilan työpaikka-alueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat maatalousalueen muuttumisen katualueeksi. Käyttötarkoitus Pinta-ala (ha) % Kerrosala (n. kem 2 ) Tehokkuus LV 3,0 23 EV 2,4 18 LR 0,8 6 Kadut ja kevyen liikenteen väylät 7,0 53 Yhteensä 13, Aluevaraukset Korttelialueet Ei korttelilaueita Muut alueet Rautatiealue (LR) Katu on linjattu alittamaan Karjaa-Hyvinkää rata, jonka vuoksi alituksen kohdalla rautatiealue on otettu kaavaan nykyisen kiinteistörajan mukaisesti. Rautatiealuetta on otettu kaavamuutokseen myös Enärannassa, ettei kaavoja 10 ja 80 jää voimaan miltään osin. Viheralue, (VL, EV) VL-merkinnällä on osoitettu Tilhenkujan asuinkorttelin kaakkoispuoleinen peltoalue. EV-merkinnällä on osoitettu rakentamiseen varatun alueen ja katujen/vt2:n väliset alueet. Sijaintinsa takia em. alueet eivät sovellu puistoiksi tai lähivirkistysalueeksi (P tai VL). Katualue Alueelle kaavoitettu uusi katu - Punarinnatie - on suunniteltu yhdistämään Ojakkalantie Härköilänsyrjään 14

15 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, asumiseen ja väestöön Kaavalla on jonkin verran vaikutusta uuden Punarinnantien varressa olevien omakotiasukkaiden olosuhteisiin. Vaikutuksia on pyritty pienentämään sijoittamalla Enärannassa maisema-/ meluvalli ( 3 m korkea) uuden kadun ja korttelien 301/302 väliin. Pohjoisosassa Peiponkujan eteläpuolelle sijotetaan maisemavalli ja katulinjaus viedään nykyisen Punarinnantien kohdalla lähelle työpaikka-alueen korttelirajaa siten, että lähimpiin omakotitaloihin tulee kadulta etäisyyttä metriä. Katulinjauksen ja okt-tonttien väliin jää olemassa oleva jalankulku, lisäksi sen ja kadun väliin tulee istutusalueita Vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin Uusi katuyhteys antaa mahdollisuuden kulkea Ojakkalasta ja Lankilanrinteestä Nummelan marketeihin ja muihin palveluihin suoraan, kiertämättä Ojakkalantien, Vihdintien ja Meritien kautta Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava-alueen toteuttaminen edellyttää kuivatusvesien johtamista pois radan alituskohdasta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue on nykyisellään suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Lähiympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja. Kadun rakentamisella on jonkin verran vaikutusta pohjavesiolosuhteisiin, lähinnä radan alituksen ympäristössä vaikuttaen n metrin päähän alituskohdasta Vaikutukset liikenteeseen Uusi katuyhteys tulee sujuvoittamaan Ojakkalan ja Lankilanrinteen liikennettä niin Helsingistä/ Helsingin suuntaan kuin myös Nummelan palveluihin. Katu sinällään ei lisää liikennettä vaan muuttaa kulkureittejä (liikennettä lisää pääasiassa uusi maankäyttö eli Ojakkalan ja Lankilanrinteen kohdalla se tarkoittaisi uusia asuinalueita). Härköilänsyrjällä ja Tuusankaarella liikenne lisääntyy (joilla ei niiden kokoojakatuluonteeseen verrattuna ole nykyisin juurikaan liikennettä). Ojakkalantien alkuosan, Vihdintien ja Meritien liikenne tulee jonkin verran vähenemään, arviolta n %:a. Kaikki Ojakkalan ja Lankilanrinteen liikenne ei kuitenkaan siirry uudelle kadulle vaan osa jatkaa edelleen Vihdintien kautta Nummelan keskustaan ja toisaalta Vihdintien ja Honkatien kautta vt25:lle Hyvinkään ja Lohjan suuntiin ja myös vt2:lle, kuten tähänkin asti Vaikutukset ilmastoon Liikenne on ilman ja ilmaston kannalta yksi suurimpia haittoja aiheuttavia tekijöitä. Kun liikenne saadaan sujuvaksi, lyhennetään työ- ja asiontimatkoja on sillä välillisesti merkitystä ilmastoon Muut vaikutukset Kaavaratkaisu noudattaa kunnan yleiskaava -86 ratkaisua ja on Lankilanrinteen ja Enärannan asemakaavoissa esitetyn mukainen katulinjauksen osalta. Honkatien/Punarinnantien jatkaminen kohti rautatietä on asemaakaavoissa esitetty jo 1970-luvulta alkaen samoin kuin Härköilänsyrjän/Tuusankaaren jatkaminen radan kaakkoispuolella kohti Ali-Lankilaa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenne tuottaa aina häiriötä ympäröivälle asutukselle. Kyseinen uusi katu on kuitenkin tarpeellinen Nummelan yleisen liikennejärjestelmän kannalla. Koska rata halkaisee Nummelan taajaman tarvitaan sen yli/ali useita katuyhtyeksiä. Tällä hetkellä olemassa on vain yksi - Meritien silta. Toinen risteämiskohta on jo kaavoitettu lounaisosaan Asemantieltä kaavoitettavalle Pajuniityn alueelle ja sen kautta Vanhalle Turuntielle. Taajaman koillisosaan tarvitaan kolmas risteämiskohta helpottamaan Nummelan keskustan liikennepaineita ja sujuvoittamaan Lankilanrinteen ja Ojakkalan liikennettä yleisesti. Liikenteen aiheuttama melu kantautuu haitallisena 40/50 km/t rajoitusalueilla n. 20 metrin päähän ajoradasta. Enärannassa tähän on varauduttu (ja on jo aikaiemminkin varauduttu rautatieliikenteen vuoksi) meluvallilla. Alueen pohjoisosassa jätetään huomattava etäisyys kadusta omakotitonteille (20-30 m), ja välialueille tehdään myös istutuksia. 15

16 5.6 Asemakaava, kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaava sekä asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat erillisenä liitteenä. 5.7 Nimistö Alueen katujen nimet ovat Härköilänsyrjä, Nissointie, Tuusankaari ja Punarinnantie, EV-alueita ei nimetä. 5.8 Kaavatalous Uusi katuyhteys radan alituksineen maksaa vuoden 2011 hintatasossa n. 4,2 miljoonaa euroa. Vihdin kunta ja Liikennevirasto jakavat rakentamiskustannukset myöhemmin tehtävän yhteistyösopimuksen määräämässä suhteessa. Lisäksi kunta lunastaa katualuetta yksityisiltä maanomistajilta. Tämä asemakaava ei tuota kunnalle myytävää korttelialuetta. 16

17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelta on laadittu katu-/ratasunnitelma, joka osoittaa kadun ja kevytväylän sijoittamisen katualueelle sekä liikenteen järjestelyt risteyskohdissa. Alueen katu- ja johtosuunnitelmat hyväksytään, sekä kadun ja sillan rakentamissuunnitelma tehdään, kun kaava on saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voi alkaa heti, kun kaava saa lainvoiman. Käytännössä rakentamiseen päästään vasta sitten kun Liikennevirasto ja Vihdin kunta saavat budjetoitua talousarvioihinsa toteuttamisrahat. Alustava arvio rakentamisajankohdasta on vuodet Vihdissä Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja DI Matti Hult Kaavasuunnittelija, YKS Kaavaselostus on saatettu ajantasalle

18 18 Nummela, Enäranta, Lankila, Lankilanrinne yhdyskadun asemakaavaehdotuksen selostus kaavasuunnittelija, YKS Matti Hult