KIRKONKYLÄ - PELLOSNIEMI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KIRKONKYLÄ - PELLOSNIEMI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ristiinan kunta (696) Puntalan kylä (446) Honkaharju 1:36 (osa) Kaavaehdotus Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Kirkonkylä- Pellosniemi osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Seutukaava Seutukaavassa (toistaiseksi voimassa olevassa maakuntakaavassa) alue on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Seutukaavassa on lisäksi osoitettu retkisatama (VR 1 / 22.14), jota ei kuitenkaan ole enää käytetty moniin vuosiin. Alueen huolto on myöskin lakkautettu useita vuosia sitten. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa on huomioitu ainoastaan tilan edustalla kulkeva Mikkeli-Puumala laivaväylä (8.200). Varsinainen maakuntakaava odottaa ministeriön vahvistamista Yleiskaava Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama osayleiskaava. Suunnittelualueena on pääosa kyseisen kaavan Koiravuoren matkailupalvelujen alueesta (RM). Kaavan oikeusvaikutuksesta keskusteltiin paljon työn käynnistäneessä viranomaisneuvottelussa (ks. liite). Todettiin, että kyseisellä kaavalla on edelleen oikeusvaikutuksia, vaikka lainsäädäntö on muuttunut selkeästi kaavan laadinnan jälkeen. Tavoitteet suunnittelualueella ovat sen sijaan muuttuneet selkeästi alkuperäisen kaavan laadinnan jälkeen maanomistuksen muututtua. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty liitteenä Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Ranta-asemakaavan laadintaa pohdittiin 1990-luvulla, jolloin alueelle laadittiin ranta-asemakaavan pohjakartta. Viranomaisneuvottelussa todettiin, että maanomistaja ei ranta-asemakaavalla saisi mitään lisäarvoa yleiskaavan muutokseen verrattuna (ks. muistio liitteenä) Pohjakartta Pohjakarttana käytetään em. ranta-asemakaavan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000 (ei hyväksytty asemakaavakäyttöön). Lisäksi liitteenä on mm. alueen kiinteistörekisterikartta. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistaja on yksityinen (vuodesta 2005 eteenpäin). Aiemmin alue oli pitkään kunnan omistuksessa. 1.3 Nykyinen maankäyttö Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti Saimaan Päähkeenselän ja Louhiveden välisen kapean vesiväylän varrella Koiravuorensalmen länsirannalla ilmenee selostusosan kansilehdeltä. Liitteenä on mm. kiinteistörekisterikartta sekä nykyinen yleiskaavakartta, joilta selviää suunnittelualueen laajuus (pääosa yleiskaavan RM-alueesta, yhteensä noin 15 hehtaaria). Noin 7 hehtaaria Honkaharjun tilasta jää kaavamuutoksen ulkopuolelle ja kyseisellä alueella säilyy nykyinen kaavamerkintä (M-1, Maa- ja metsätalousvaltainen alue). Pieni osa RM-alueesta (naapuritila 1:35) jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Mikkelin ja Suur-Saimaan välinen vilkas laivaväylä / veneilyreitti kulkee Koiravuorensalmen kautta tilan edustalla. Koiravuoren eteläpuolen rannalla on ollut retkeilysatama, joka ei ole enää käytössä. Alueen hoito lopetettiin ilmeisesti alueen vähäisen käytön takia. 1

3 2 Entisen retkisataman hylättyjä rakennelmia Päärakennuksen pihapiirin värikästä historiaa muisteltiin viranomaisneuvottelussa: alun perin kesähuvila, päärakennus luvun alusta, kettufarmina ja koirahoitolana myös välillä, kunnan omistuksessa käytettiin kouluna kunnes päärakennus osittain paloi 1970-luvulla. Viime vuosina alue on ollut tyhjillään ja rappeutunut. Rakennukset pääosin huonokuntoisia, mutta päärakennuksella on myös arvoja sekä saneerausmahdollisuus, joita tarkastellaan prosessin yhteydessä ja sen jälkeen. Piha-alueen eteläpuolella on avoin kenttä, jossa on mm. varastoitu puita. Ajotie on rakennettu rantaan saakka. Kaava-alueen pohjoisreunalla on voimalinja, joka ikävästi halkoo arvokasta maisema-aluetta. Talouskeskuksen pihapiirin hylättyjä ja huonokuntoisia rakennuksia Päärakennuksen erikoista ja rappeutunutta arkkitehtuuria Muilta osin kaavamuutosalueet ovat tavanomaista maa- ja metsätalousaluetta (ks. liitteenä olevan luontoselvityksen kuvat ja raportti). Suunnittelualueen luontotiedot on tarkistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksesta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Kaava-alueella oleva Koiravuori on ollut yhtenä kohteena Etelä-Savon kallioalueiden inventoinnissa (Husa ja Teeriaho 2007). Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Lisäksi mahdollisille rakentamisalueille tehtiin arkkitehti Jaakko Merenmiehen kanssa katselmus Maastossa inventoitiin luonnon yleis- ja erityispiirteet, 2

4 3 kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Samalla selvitettiin vesilain 15a ja 17a :n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet), metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin luonnonsuojelulain mukaan suojeltavien lajien mahdollisiin elinympäristöihin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin. Maastokäynneillä arvioitiin myös mahdollisten lajistoselvitysten tarvetta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n FM Markku Nirosen laatima raportti on selostusosan liitteenä. Luontoselvityksen yhteenveto on seuraava: "Honkaharjun kaava-alueen metsät ovat harvennushakattuja nuoria varttuneita tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiä, joiden kasvillisuus on tavanomaista. Kaava-alueella on muutamin paikoin myös lehtokasvillisuutta, mutta rajattavissa olevia ja luonnontilaisia lehtokuvioita ei ole. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaan suojeltavia luontotyyppejä. Kaava-alueelta ei löydetty varttuneita haapoja tai kolopuita, jotka mahdollisesti voisivat olla liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Kaava-alueen erityiskohteita ovat Koiravuoren kallioalue ja eteläosan rantaluhta, jonne ei tulisi ohjata rakentamista." Eteläosan rantaluhta jää varsinaisen kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Koiravuorelta avautuu komeita näkymiä Juurisalmen suuntaan 2 TAVOITTEET Vuonna 1993 laaditun alkuperäisen yleiskaavan laadinnan aikana alue oli kunnan omistuksessa ja alue nähtiin potentiaalisena matkailualueena. Toteuttajaa alueelle ei kuitenkaan löytynyt useista yrityksistä huolimatta ja kunta luopui alueesta vuonna 2005 todettuaan, että alueen vetovoima ei ehkä kuitenkaan riitä merkittävän matkailualueen perustamiseen. Nykyisen maanomistajan tavoitteena ei ole toteuttaa aluetta matkailun, vaan perinteisen omarantaisen haja-asutusmaisen loma- ja asuinrakentamisen kautta. Vapaan rannan osuus ei juurikaan vähenisi muutoksen myötä, vaan päinvastoin. Alueella tapahtuisi kaavassa merkittävä maankäytön muutos tehokkaasta matkailualueesta haja-asutuksen suuntaan. Mitoituksellisesti voidaan todeta kaavamuutoksen tavoitteet olevan sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 3

5 4 Viranomaisneuvottelu järjestettiin syksyllä 2009 (ks. liite). Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavaluonnoksesta jätettiin neljä lausuntoa ja yksi huomautus: - Kunnanhallitus päätti , että kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan Maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :ien mukaisesti yleisesti nähtäväksi kuuluttamalla siitä kunnan ilmoitustaulun lisäksi Ristiinalainen lehdessä. Lisäksi kaavamuutoksesta pyydettiin viranomaislausunnot. - Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa (lausunto ). - Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa (lausunto ). - Rakennuslautakunnalla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa (lausunto ). - Juurisalmen ja Puntalan osakaskunta on jättänyt kaavaluonnoksesta huomautuksen, jossa kritisoidaan kaavaratkaisua mm. liiallisesta rakennusoikeudesta sekä vapaan rannan vähäisyydestä, mikä vaikuttaa osakaskunnan oikeuksiin, vapaa-ajan kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Vastine huomautukseen: Kaavaratkaisulla ei puututa vesialueen omistajan eli osakaskunnan oikeuksiin. Kaava-alueelta ei esimerkiksi ole tiedossa nuotta-apajia tms. erityisiä oikeuksia. Kaavaratkaisun mitoitus perustuu normaaliin haja-asutusmaiseen tiheyteen, kuten seuraavassa kohdassa 3 esitetään. Tulee erityisesti huomata nykyisen voimassa olevan kaavan matkailualuevaraus, joka aiheuttaisi alueen virkistyskäytölle huomattavasti enemmän rajoitteita kuin nyt esitetty kaavamuutos. Kaavamuutoksessa alueelle jää edelleen runsaasti vapaita rantoja, joilla normaalit jokamiehen oikeuteen ja kalastuslakiin perustuvat käytännöt ovat voimassa. Maanomistajan suostumuksella alueelle on myös mahdollista muodostaa venepaikkoja, kuten tähänkin saakka. Tonttialueiden kohdallakaan kalastaminen ei ole jatkossa kielletty, kunhan normaalit kotirauhaan liittyvät seikat otetaan huomioon. Huomautus ei anna perusteita muuttaa kaavaratkaisua. Ympäristölautakunta ei jätä luonnosvaiheessa lausuntoa, mutta antaa lausunnon vielä tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Kaavan laatija on keskustellut asiasta Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden edustajan kanssa Mm. kaavamerkinnät vesi- ja jätehuollon osalta on laadittu lautakunnan aiempien lausuntojen mukaisesti. Vähäinen ympärivuotinen asutus alueella tukeutuu Kirkonkylän palveluihin. 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Alkuperäisen yleiskaavatyön aikana ei ole laadittu ns. kantatilatarkastelua tai tilakohtaista mitoituslaskentaa, koska kyseisen kaavatyön painopiste oli taajamasuunnittelussa. Näin ollen mitoituslaskennan osalta on luontevaa tukeutua kuntaan laadittujen rantayleiskaavojen periaatteisiin. Tuoreimpana kaavana on laadittu Ruskiajärvi Säynätjärvi Suojavesi rantaosayleiskaava, jonka periaatteita ja esimerkiksi kaavamerkintöjä pyritään soveltamaan nyt käsillä olevassa hankkeessa. Honkaharjun kantatila (lakannut rekisterinumero 1:7) on rekisteröity , jonka jälkeen tilasta on lohkottu kaksi tilaa (1:33 vuonna 1995 ja 1:35 vuonna 1996). Tila 1:33 sijaitsee selkeästi rannan taustalla, eikä vaikuta rannan mitoitukseen. Tila 1:35 sen sijaan on rasittava tila rantarakennusoikeutta laskettaessa. Yleiskaavan muutosta varten mitoituslaskelmat on laskettu ja perusteina käytetty ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton mallilla laskettua mitoitusrantaviivan laskentatapaa, kuten kunnan rantayleiskaavoituksessa on ollut tapana. Kantatilalla on todellista rantaviivaa 995 metriä eli lähes tasan kilometri. Vajaat 800 metriä tästä lasketaan mukaan 100 % määrällä ja lopuilla rannoilla käytetään kapeuskertoimia siten, että muunnetun rantaviivan määräksi kantatilalla jää 900 metriä. Yleiskaavan muutoksen kokonaismitoitus on yhteensä 5,5 rantarakennuspaikkaa (neljä uutta omarantaista rakennuspaikkaa, yksi rasittava lohkotila sekä talouskeskuksen sauna). Varsinaisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle jäävä talouskeskuksen pihapiiri ja erillinen rantasauna voidaan tulkita puolikkaana rantarakennuspaikkana. Rakentamistiheydeksi muodostuu 6,1 rantarakennuspaikkaa /mitoituskm. Mitoitus on kohtuullinen ottaen huomioon maakuntaliiton suositukset, alueen hyvät liikenneyhteydet sekä Kirkonkylän palveluiden läheisyys. Suunnittelualueen vapaan rantaviivan osuudeksi jää n. puolet kokonaisrantaviivasta. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella jää vapaaksi tilan luhtainen eteläranta, jolla on rantaviivaa hieman yli sata metriä. 4

6 5 Maastotarkastelun perusteella kaavamuutosalueen rantaan on muodostettu kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, kaksi asuinrakennuksen paikkaa sekä talouskeskuksen rantasaunan paikka (jollainen rannassa on aikanaan sijainnutkin). Asuntoalueen (A)/ 1,54 ha kaavamerkintä: "Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla saa sijaita asuinrakennuksen lisäksi saunarakennus ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 300 k-m 2. Luku A-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen asuinrakennuspaikkojen enimmäismäärän." Loma-asuntoalueen (RA)/ 1,37 ha kaavamerkintä: "Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla saa sijaita loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän." Esim. etäisyydet rantaviivasta perustuvat kunnan kulloinkin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen (hyväksytty ). Otteita uudesta voimaan tulleesta rakennusjärjestyksestä: Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan korkeintaan 25 m 2 :n ja pohjapinta-alaltaan 35 m 2 :n suuruisen, saunan, savusaunan tai grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m ja muun 80 m 2 pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m 2 :n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Edellä oleva määräys ei koske laituria. Vakituiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen etäisyyden rannasta tulee olla vähintään 40 metriä. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan ( HW ) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan ( MW ) yläpuolella. Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Tilan talouskeskuksen alueen (AM) / 0,96 ha kaavamerkintä: "Alue on tarkoitettu tilan talouskeskuksen alueeksi. Alueella saa sijaita maa-, metsä- ja kalataloutta sekä niihin soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Alueella saa sijaita kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 10% pinta-alasta." Alueen käyttötarkoitus on jätetty tarkoituksella hyvin väljäksi, koska tarkempia suunnitelmia alueen käytöstä ei vielä ole. Pihapiirin historiaa on korostettu /s - merkinnällä, vaikka varsinaisia suojeluarvoja alueella ei juuri olekaan rakennusten rappeutumisen johdosta. Kaavamerkintä velvoittaa kuitenkin ottamaan huomioon vanhan pihapiirin rakenteen uudisrakentamista sijoitettaessa. Myös päärakennuksen saneerauksen yhteydes- 5

7 6 sä tulee säilyttää ne osat, jotka arvokkaasta alkuperäisrakennuksesta on jäljellä (mm. kuistin rakenteet). Rakennukseen on lisätty myöhemmin mm. kattorakenne, joka on alkuperäisen rakennustyylin vastainen ja poistettavissa. Muilta osin kaavamuutosalue on osoitettu nykyisen käyttönsä mukaisesti tavanomaisena Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M) / 11,08 ha, joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön: Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. Maisemallisesti arvokkaan Koiravuoren arvoja on korostettu ma-merkinnällä (Maisemallisesti arvokas alue. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena). Alueella sijaitseva voimajohto ja laivaväylän merkit on huomioitu omilla kaavamerkinnöillään. Kaavamääräyksillä on otettu kantaa mm. maiseman käsittelyyn: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (kts. merkinnät ja kaavamääräykset liitteenä). 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos muuttaa täysin voimassa olevan alueen osayleiskaavan tavoitetilan (matkailualue). Viranomaisneuvottelussa syksyllä 2009 käyttötarkoituksen muutos todettiin perustelluksi ja hyväksyttäväksi. Ympäristön rasitusta (mm. maisemalliset seikat) nyt esitettävä kaavaratkaisu vähentää selkeästi, jos sitä verrataan tehokkaan matkailualueen tuottamaan häiriöön. Koiravuoren maisemalliset arvot on huomioitu kaavaratkaisussa. Muita merkittäviä luontokohteita alueella ei ole. Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (loma-asuminen ja kylämäinen asuinrakentaminen). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittelemaan siten, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille. DI Jarmo Mäkelä Liitteet: - Kiinteistörekisterikartta 1: Muistio viranomaisneuvottelusta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) - Ote nykyisestä yleiskaavasta 1: Kaavaselostuksen yhteydessä: - Kaavamerkinnät ja -määräykset - Kaavamuutoskartta 1:

8 RISTIINAN KUNTA KIRKONKYLÄ - PELLOSNIEMI OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Yleiskaavan muutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 1. Suunnittelualue Yleiskaavan muutos koskee Ristiinan kunnan (696) Puntalan kylän (446) tilaa Honkaharju 1-36 (osa). Selostusosan kannessa on kartta, josta selviää alueen likimääräinen sijainti Saimaan Päähkeenselän ja Louhiveden välisen kapean vesiväylän varrella Koiravuorensalmen länsirannalla. 2. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama osayleiskaava. 3. Hankkeen tarkoitus Alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaavan muutos. Osayleiskaavassa osoitettu matkailupalvelujen alue (RM) poistetaan ja alueelle osoitetaan asuin- ja lomarakentamista normaalin haja-asutusoikeuden puitteissa. 4. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Hanke koskee varsinkin lähialueen muita asukkaita ja maanomistajia, jotka ovat erityisesti mainittavia osallisia. 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavamuutoksen käynnistämisestä on alustavasti neuvoteltu kunnan edustajan Timo Rissasen kanssa. Maanomistaja sitoutuu maksamaan kaikki kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset. Varsinaiseen kaavaratkaisuun kunta ottaa kantaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa nähtävillä olon aikana ja hyväksymisprosessissa. Luontoselvitys alueelle laadittiin syksyn 2009 aikana. Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 järjestettiin Muistio neuvottelusta on selostusosan liitteenä. Neuvottelussa maanomistajan tavoitteet todettiin pääosin toteuttamiskelpoisiksi ja nykyinen yleiskaava vanhentuneeksi (ks. muistio liitteenä). Kaavamuutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kunnan tekniselle osastolle (MRL 62 ja 63 ). Nähtävillä olosta tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla julkaistulla ja osallisille postitetulla kuulutuksella. Kaavamuutoksen luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lausuntojen ja huomautusten perusteella on tehty tarvittavat muutokset (kaavaehdotus). Kaavaehdotus asetetaan vielä nähtäville osallisten kommentteja varten (MRL 65 ja MRA 19 ) ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kunnanvaltuuston kaavamuutosta koskeva hyväksymiskäsittely on arviolta syksyllä Suunnittelija ja yhteystiedot Suunnittelija on Karttaako Oy (os. Motellikuja 2, Siltakylä). Käytännön suunnittelusta vastaa DI Jarmo Mäkelä (p , sähköposti jarmo.makela@nettilinja.fi). Kunnan yhteyshenkilö on tekninen johtaja Timo Rissanen (p ).

9

10 KIRKONKYLÄ - PELLOSNIEMI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ristiinan kunta (696) Puntalan kylä (446) Honkaharju 1:36 1: MRL 62 ja 63 : MRA 19 : Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@nettilinja.fi

11 MERKINTÖJEN SELITYKSET Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla saa sijaita asuinrakennuksen lisäksi saunarakennus ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 300 k-m 2. Luku A-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen asuinrakennuspaikkojen enimmäismäärän. Tilan talouskeskuksen alue. Alue on tarkoitettu tilan talouskeskuksen alueeksi. Alueella saa sijaita maa-, metsä- ja kalataloutta sekä niihin soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Alueella saa sijaita kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 10% pinta-alasta. Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla saa sijaita loma-asunto, sauna ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M- alueelle. Alue, jonka rakennushistorialliset arvot on säilytettävä. Rakennusten korjaustoimenpiteet ja uudisrakentaminen on suoritettava siten, että rakennusten ja rakennuspaikan ominaispiirteet säilyvät. Talouskeskuksen rantasaunan rakennusala. Saunan enimmäisrakennusoikeus on 30 k-m 2. vm Vesiliikenteen väylämerkkejä varten varattu alueen osa. ======== Ohjeellinen uusi tielinjaus. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. Ohjeellinen rakennuspaikan raja.

12 Johtoa varten varattu alueen osa. Maisemallisesti arvokas alue. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. KAAVAMÄÄRÄYKSET 5 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. A-, AM- ja RA- alueen rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan muutoksen perusteella ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Rakennuspaikkojen koosta ja rantaviivan pituudesta sekä maastoon sopivuudesta ja rakennusten etäisyydestä rantaviivasta on säädökset kunnan rakennusjärjestyksessä. Uudet rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. VESI- JA JÄTEHUOLTO Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 103 :n ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen (542/2003) määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.