Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014

Transkriptio

1 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Sörnäistenkatu 1 FIN HELSINKI etunimi.sukunimi@amke.fi

2 I AMKE yhteisö ammattiosaamisen edistämistä ja edunvalvonnallista vaikuttamista Ammatillinen koulutus tuottaa Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista osaamista valtakunnallisesti ja alueellisesti yhdistyksen jäsenorganisaatioiden toiminnan tuloksena. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja sen lähiyhtiöt AMKE Oy ja AMKE International Oy muodostavat AMKE yhteisön. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään myös lähiyhtiöiden toimintaa koskevia linjauksia. AMKE yhteisö edistää jäsenyhteisöjensä toimintaedellytyksiä kokonaisuutena. Yhdistyksen roolina on edunvalvonnallinen vaikuttaminen ja AMKEn strategian mukaista kehittämistoimintaa, kuten koulutusta, seminaareja, hankkeita, tapahtumia ja yhteishankintoja toteutetaan yhtiömuodossa. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry toimii valtakunnallisena ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestönä. Jäsenorganisaatioidensa kautta AMKE edustaa kattavasti maamme ammatillista koulutusta sen eri muodoissa. Opiskelijamäärin mitattuna jäsenistössä opiskelee noin 90 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. AMKEn jäsenistö rakentuu monimuotoisesta jäsenistöstä ja lukumääräisesti AMKEssa on yhteensä 83 jäsentä maanlaajuisesti. Jäsenistöön kuuluu 9 kuntaa, 33 kuntayhtymää, 15 osakeyhtiötä, 17 säätiötä ja 9 yhdistystä. Jäsenluettelo on tämän toimintasuunnitelman liitteenä. AMKE ry jatkaa vuonna 2014 aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän järjestöjen, työmarkkinaja yrittäjäjärjestöjen, koulutusalan järjestöjen sekä valtion viranomaisten kanssa valtakunnan tasolla. Toiminnan lähtökohtana on näkemys ammatillisen koulutuksen roolista koulutuspolitiikan toteuttajana sekä alueiden ja yritysten sekä koko valtakunnan talouteen sekä kilpailukykyyn vaikuttavana työ- ja elinkeinopoliittisena instrumenttina. Toimintavuoden 2014 aikana AMKE yhteisön toimesta vaikutetaan yhdessä jäsenistön kanssa eduskuntavaalivalmisteluihin sekä sen jälkeen koottavaan hallitusohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustyöryhmään esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja AMKEn oman rahoitusryhmän työskentelyn avulla. Säädösmuutoksia tarvitaan myös koulutustarjonnan leikkausten ja uudelleen suuntaamisten vastapainoksi. Leikkaukset edellyttävät myös koulutuksen järjestämistoimintamalleihin muutoksia. Uusia avauksia ja ratkaisuja tarvitaan myös oppisopimuskoulutuksen sekä työvoimakoulutuksen kokonaisuuteen. 2

3 1. AMKEn toimintastrategia Visio AMKE on ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja uudistamisen aktiivinen toimija. toimintamallien Missio Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen yhdessä jäsenistön kanssa. Toiminta-ajatus AMKEn toiminnan tarkoituksena on edistää jäsenistön toimintaedellytyksiä vastata yhteiskunnan ja työelämän odotuksiin ja päämääriin. Asiakkaat Jäsenyhteisöt ovat varsinaisia asiakkaitamme. Lisäksi yritykset ja muut työyhteisöt sekä opiskelijat ovat välillisiä asiakkaitamme. Sidosryhmät AMKEn sidosryhmiä sekä vaikuttamiskohteita ovat valtionhallinnossa erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö sekä eduskunta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat lisäksi työmarkkina- ja yrittäjä- sekä opiskelijajärjestöt ja Kuntaliitto. 1.1 AMKE yhteisön toimintaa ohjaavat arvot Avoimuus Toiminta ja päätökset ovat julkisia ja läpinäkyviä aktiivisen viestinnän tukemana. Vastuullisuus AMKE yhteisö kantaa yhteisesti vastuuta. Toiminnan oikeellisuus on ydinasioitamme. 3

4 Asiakaslähtöisyys Jäsenyhteisöjen ja niiden toimijoiden tarpeet ohjaavat toimintaa. Aloitteellisuus ja sisäinen yrittäjyys näkyvät tehtävien hoidossa. Uudistumiskykyisyys Ennakoiva ote suhteessa ammatillisen koulutuksen sisäisiin ja ulkoisiin muutostarpeisiin kuvaa toimintaamme. Yhteistyöhakuisuus Toimimme vuorovaikutuksessa julkishallinnon ja järjestöjen eri toimijoiden kanssa valtakunnan tasolla ja alueellisesti. 1.2 Strategiset linjaukset ja painopisteet AMKE -yhteisön päämääränä on edistää ammatillisen koulutuksen vaikutuksia maamme ja työelämämme kilpailukykyyn, työllisyyteen sekä osaamisen kehittämiseen. Strategisesti tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen roolia, asemaa ja tehtävää yhteiskunnassa ja kansainvälisesti sekä vaikuttaa ammatillista koulutusta koskeviin EU-tason linjauksiin. AMKEn strategisina painopisteinä ovat A. edunvalvonnallinen vaikuttaminen ja yhteiskuntasuhteet, sekä B. koulutustoiminnan asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, laatua ja tehokkuutta edistävä kehittämistoiminta. Jäsenistön toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja varmistetaan sekä edunvalvonnallisella vaikuttamisella valtionhallintoon että ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyvällä jäsenistön toimintamalleihin liittyvällä kehittämistoiminnalla. AMKEn kehittämistoiminnan päämääränä on edistää ammatillisen koulutuksen työelämän tarpeisiin vastaamista ja kysyntälähtöisyyttä, koulutuspalveluiden laatua, yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta sekä kansainvälistymiskehitystä ja eurooppalaisten työmarkkinoiden syntyä ja kilpailukykyistä taloutta. 4

5 Strategiset painopisteet jäsennetään seuraavasti: A. Vaikuttaminen ja yhteiskuntasuhteet AMKEn edunvalvonnallinen vaikuttaminen tähtää jäsenistön toimintaedellytysten varmistamiseen ja vahvistamiseen. Vaikuttamisteemoina Ennakoiva ote työelämän tarpeisiin ja murroksiin Nuoren ja aikuisen koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Säädös-, rahoitus- ja muu valtionohjaus. Kohteina ja kumppaneina valtionhallinto ja poliittinen toiminta työmarkkina-, yrittäjä- ja muut valtakunnalliset järjestöt EU parlamentin ja komission edustajat sekä soveltuvin osin eurooppalaiset ja muun maailman ammatillisen koulutuksen järjestöt. Keinoina koulutus-, tutkinto- ja rahoitusjärjestelmäaloitteet, työryhmätyöskentely ja järjestöyhteistyö työvoima- ja elinkeinopolitiikkaan aloitteellinen vaikuttaminen, yhteydenpito henkilötasolla yhteiskuntasuhteiden hoitaminen, yhteistyösopimukset sekä yhteiset aloitteet ja kannanotot vaikuttaminen EU-tason ammatillisen koulutuspolitiikan tavoitteenasetteluun henkilötason yhteyksin ja soveltuvin osin järjestöyhteistyöllä tehokas viestintä ja vaikuttaminen myös ammatillisen koulutuksen julkiseen kuvaan AMKEn oma valiokunta-, verkosto- ja työryhmätyöskentely. 5

6 B. Koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden sekä laadun ja tehokkuuden kehittäminen AMKE yhteisön tuottama ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminta toteutetaan lähiyhtiöissä. Niiden tuottavat palvelut tukevat ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden sekä laadun ja tehokkuuden kehittämistä innovatiivisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Kehittämistä toteutetaan verkostoimaisella toimintamallilla, jossa hyödynnetään AMKE-yhteisössä olevaa osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämisteemoina Toimintaympäristössä ja työelämässä tapahtuvien murrosten tunnistaminen ja vaikutukset koulutukseen Johtamisen ja päätöksenteon kehittäminen Työelämän ja koulutuksen kansainvälistymisen tuki Jäsenistölle tarjottavat kehittämisen ja toiminnan tukipalvelut Kohteina jäsenistön koulutustuotteet ja palvelut sekä niiden laatu ja vaikuttavuus sisäisen palvelukyvyn edistäminen koulutuksen ja työelämän sekä muiden sidosryhmien välinen yhteistyö organisaatiot, henkilöstö ja johto sekä luottamushenkilöt verkostoyhteistyö Keinoina kehittämishankkeet ajankohtaispäivät, seminaarit ja koulutukset verkostotoiminta ja työryhmätyöskentely kokonaisarkkitehtuuri, vertailutietokannat ja tilastot yhteishankinnat. 6

7 II Toiminnalliset tavoitteet sekä talousarvio vuodelle 2014 Toiminnalliset tavoitteet 2014 Vaikuttamisen keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet vuonna 2014 rakennetaan kohti tulevia eduskuntavaaleja sekä seuraavaa hallitusohjelmaa ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvät linjauksia ja tavoitteita. Myös Euroopan Unionin EU2020 tavoitteet ovat mukana AMKEn toimissa vuonna Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat rahoitus- ja koulutuspaikkaleikkaukset kohdentuvat jäsenistöön opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Tärkeää on ratkaista rahoituksen supistuminen kestävällä ja riittävästi ennakoitavalla tavalla niin perus-, lisä- kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessakin. Säädös- ja muussa ohjauksessa on tulossa selkeitä muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Opetushallinnon rahoitusmallin kehittämistyön lisäksi tutkintojärjestelmää uudistetaan mm. osaamispisteisiin siirtymällä, oppisopimuskoulutukseen haetaan uudistuksia mm. nuorten oppisopimusten syntyä edistämällä. Lisäksi työvoimakoulutuksen hankintaan tulee toiminnallisia muutoksia mm. kilpailuneutraliteettiperustein. AMKEn vaikuttaminen ja yhteiskuntasuhteet toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja oman toiminnan tuotoilla. Tämä AMKE ry:n toimintasuunnitelma sisältää myös AMKE yhteisön lähiyhtiöissä toteutettavaksi tarkoitettuja toimintalinjauksia. 1. Valtionhallinto ja yhteiskuntasuhteet 2014 Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuoden 2014 mittaan monia haasteita erityisesti myös julkistalouden epätasapainon seurauksena. Työelämän murrosten ja muutosten vaikutukset ammatillisen koulutuksen onnistumiseen tulee työstää entistä vahvemmin onnistuneen tuloksen varmistamiseksi. Suunnitelmavuonna 2014 maassamme järjestetään EU-parlamenttivaalit ja valmistellaan vuoden 2015 alun eduskuntavaaliohjelmia sekä hallitusohjelmatavoitteita. Hallitusohjelman 7

8 pohjalta laaditaan edelleen tuleva Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. AMKEn tavoitteina: Ammatillisen koulutuksen AMKE linjaukset näkyvät puolueiden ehdokkaiden eduskuntavaaliohjelmissa sekä ovat esillä myös EU-parlamenttivaaleissa soveltuvin osin. AMKEn jäsenkentän ja valtakunnallisten järjestöjen yhteiset työelämälähtöiset tavoitteet ammatilliselle koulutukselle tulevat näkymään hallitusohjelmassa. Suomalaisen koulutuksen toimintamallit ja linjaukset näkyvät myös EU-tason asiakirjoissa. Kataisen hallituksen hyväksymässä rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetaan myös ammatilliselle koulutukselle vahvoja muutostavoitteita. Näitä muutoksia voidaan osittain niveltää osaksi toteutettavaa Nuorisotakuuta. Keskeinen tarkoitus tuleekin olla, että muutoksia suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallinen kokonaisuus ja aina myös rahoitukselliset vaikutukset huomioiden. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia tulee kehittää mm. osaamispisteisiin siirtymisen hyötyjen edistämiseksi. AMKEn tavoitteina: AMKE tuottaa oppivelvollisuusiän korottamisasiaan oman vaihtoehdon ja se vaikuttaa lopulliseen toteutusmalliin. AMKE laatii ja esittää uudesta yhteishausta saatujen kokemusten perusteella tarpeelliset muutokset opiskelijavalinnan kokonaisuuteen. AMKE vaikuttaa siihen, että tutkintojärjestelmän muutoksista ja mm. osaamispisteiden käyttöönoton mahdollistamat hyödyt saadaan realisoitua käytäntöön uuden rahoitusjärjestelmän tukemana. AMKE edistää oppisopimuskoulutuksen toimintaedellytysten vahvistamista ja koulutuksen laadun ja hyvien käytäntöjen levittämistä sekä vahvistaa toiminnan oikeellisuuteen perustuvaa omavalvontaa. AMKEn ja Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n keskinäinen asema jäsennetään. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusryhmän työn tulos on AMKEn tavoitteiden mukainen. AMKE vaikuttaa siihen, että myös opetusalalla henkilöstön säädöskelpoisuuksien muutostarpeet arvioidaan ja toteutetaan. Näkökulmana on koulutuksen järjestäjän suurempi harkintavapaus rekrytointitilanteissa. Työvoimakoulutuksessa eletään muutosten aikaa mm. kilpailuneutraliteetin ja verotuskäytäntöjen muutosten takia. Myös työvoimakoulutuksen volyymin viime vuosien alenema vie pohjaa pois työvoimakoulutuksen suhdanteita ja työelämän rakennemuutoksia 8

9 tasaavalta tehtävältä. Näihin muutoksiin on perusteltua esittää AMKEn toimesta omia vaihtoehtoisia ratkaisuja. AMKEn tavoitteina: Kilpailuneutraliteettiasiaan haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä jäsenistön kanssa. Työvoimakoulutuksen nykyisen hankintamallin vaihtoehdoksi AMKE esittää järjestämislupiin / auditointeihin perustuvaa toimintamallia. Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ja koulutuspaikkoihin kohdistuvien muutosten, leikkausten ja uudelleen kohdentamisten vaikutuksista ja toteutuksista tarvitaan kokonaiskuva mm. esitettäviä koulutussäädösten muutoksia varten. Rahoitus- ja koulutuspaikkaleikkausten vaikutuksista laaditaan kokonaiskuva säädösja rahoitusmuutosesityksiä varten. 2. AMKEn kansainvälisyysasioiden toimintamallin uudistaminen AMKE yhteisö on Euroopan ammatillisen koulutuksen järjestöissä jäsenenä kahdessa eri järjestössä. Nämä ovat EUproVET sekä EVTA. Ammatillisen koulutuksen asioissa vaikuttaminen myös suoraan Euroopan Parlamentissa toimiviin jäseniin että EU-komission toimijoihin on nousemassa yhä keskeisempään rooliin. Myös kansainvälisyyteen liittyvien jäsenpalvelujen osalta tullaan toimintamallia muuttamaan vuoden 2014 kuluessa tehtävillä päätöksillä. AMKEn tavoitteina: EU-koulutuspolitiikassa vaikutetaan EU-komission edustajiin ja Euroopan Parlamentin jäseniin. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisten järjestöjen AMKE-jäsenyydet arvioidaan. Kansainvälistymispalveluiden tuottaminen organisoidaan uudelleen AMKE International Oy:ssä vuonna 2014 tehtävien päätösten perusteella. 3. AMKEn jäsenverkoston kattavuuden parantaminen AMKEn jäsenorganisaatioiden kattavuus on hyvä varsinkin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien osalta. Ammatillisessa aikuiskoulutukseen painottuneissa koulutuksen 9

10 järjestäjissä voimme hakea määrällisesti lisää kattavuutta. Jäsenistön edustajat toimivat AMKEn sisäisissä verkostoissa, joita on yhteensä 10 kappaletta. Verkostot rakentuvat sähköisten yhteyksien pohjalta ja vuonna 2013 verkostoihin oli ilmoittautunut yhteensä 617 henkilöä. Toimintamalleiltaan verkostot poikkeavat toisistaan, osan pitäessä varsin tiiviisti yhteyttä myös erilaisin kokoontumismuodoin. Osa verkostoista kokoontuu ja toimii hyvin itsenäisesti ja lähes omin voimin. Tarkoitus on vuonna 2014 täsmentää verkostotoimintaa ja reaaliaikaistaa jäsenyydet niissä. Verkostojen toiminnasta informoidaan hallitusta vuoden mittaan. AMKEn tavoitteina: Tavoitteena on saada lisää jäseniä sekä parantaa jäsenverkostotyön vaikutuksia edelleen. Verkostotoiminnan tulosten vahvistamiseksi koulutuksen johtamiseen ja alakohtaiseen kehittämistyöhön panostetaan vuodesta 2014 alkaen. 4. AMKEn viestintä 2014 Viestinnällä on keskeinen merkitys ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa. Vaikuttamisviestintään sisällytetään myös AMKEn lausunnot, kannanotot ja aloitteet muodostetaan hallituksen kanssa yhteistyössä välitettäväksi valtiohallinnon suuntaan. Lisäksi lähtökohtaisesti parannetaan AMKEn medianäkyvyyttä. Mediatiedotteiden lisäksi medioille voidaan lähettää asiantuntija-artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Yhtiömuotoisen toiminnan palveluiden, kehittämishankkeiden ja tapahtumien viestintää jäsennetään osana AMKE yhteisön viestintäsuunnitelmaa. Toimintavuoden viestintä kootaan AMKE yhteisön vuositason tavoitteita ja toteutusta koskevaksi viestintäsuunnitelmaksi. Jäsenviestinnässä painopiste on vaikuttamisviestinnässä, jota toteutetaan toiminnanjohtajan katsauksin. AMKEn ulkoisen viestinnän tavoitteena vuonna 2014 on medianäkyvyyden parantaminen, suorien toimittajayhteyksien aktivointi sekä vaikuttamisviestinnän hyödyntäminen myös jäsenistön ulkopuolella. Vaikuttamisviestintä osana jäsenviestintää on mahdollisimman ajantasaista ja jäsentarpeisiin perustuvaa myös tietovarastoa hyödyntäen. 10

11 Yhtiömuotoisen toiminnan viestintä nivelletään selkeäksi osaksi AMKEn viestintäkokonaisuutta. Medianäkyvyyttä arvioidaan ja mitataan. AMKE toteuttaa jäsentyytyväisyyskyselyn vuonna Jo tehtyjen kyselyiden kautta saatu palaute on ollut pääosin hyvin tyydyttävää, mutta parannettavaakin toki jäsenten vastausten perusteella on. Ennen kaikkea voidaan jäsenpalautteesta nostaa esiin erityisesti edunvalvonnan vaikuttavuus ja toiminnan näkyvyyden parantamistarve sekä myös tietty tuotteistaminen mm. tapahtumien osalta. Yksittäisissä vastauksissa on korostunut myös ammatillisen aikuiskoulutuksen erityistarpeet. Jäsentyytyväisyyskysely toteutetaan toimintavuoden 2014 lopulla ja tavoitteena on, että vuonna 2014 jäsenkyselyn tyytyväisyysarvo on korkeampi kuin aiemmin. 5. AMKEn kehittämisohjelma Vuonna 2014 jatketaan edelleen AMKEn laajalti jäsenistöä palvelevien työvälineiden ajanmukaistamista. Toimintavuonna jatketaan jäsenistön tietojen rakentamista tietovarastoksi, nykyisen tulosportaalin jatkona. Lisäksi tarkoituksena on panostaa työelämän murrosten analysointiin yhdessä jäsenkentän edustajien kanssa. Myös esim. verkkooppimiseen liittyvät yhteiset toimenpiteet ja niiden ylösrakentaminen ovat tavoitteena. Nämä kehittämistoimet toteutetaan käytännössä AMKE Oy:n toimesta sovitun työnjaon mukaisesti. Kehittämisrahaston varoja käytetään rahaston sääntöjen mukaisesti kehittämisinvestointeihin hallituksen päätöksellä laajalti jäsenistöä hyödyntäviin yhteisiin kohteisiin. AMKEn tavoitteina: Jäsenkentän yhteisen tiedon, tietokannan tuottaminen AMKEn tietovarastoksi vuonna Verkko-oppimiseen kehittäminen mm. verkko-oppimisaineistojen osalta yhteistyössä jäsenistön edustajien kanssa. Toimialakohtaisen kehittämistyön käynnistäminen ryhmätyönä työelämän murrosten pohjalta. 11

12 6. Kehittämistoiminnan painopistealueet Kehittämistoiminnan painopisteet ovat strategian mukaisesti toimintaympäristössä ja työelämässä tapahtuvien murrosten tunnistaminen ja vaikutukset koulutukseen, johtamisen ja päätöksenteon kehittäminen, työelämän ja koulutuksen kansainvälistymisen tuki sekä jäsenistölle tarjottavat kehittämisen ja toiminnan tukipalvelut. Kehittämis- ja verkostotoiminnan kokonaisuus jäsentyy koulutuksen järjestäjien prosessien kautta ja vuoden 2014 aikana painopistealueilla keskitytään alakohtaisen toimintamallin rakentamiseen AMKE-yhteisössä, tiedon hallinnan, hyödyntämisen ja analysoinnin kehittämiseen, ammatillisen koulutuksen vahvempaan yhteistyöhön koulutusviennissä, ajankohtaisten teemojen käsittelemiseen erilaisilla foorumeilla sekä SrudentaPluskehittämistyöhön. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan pääosin lähiyhtiöissä. 12

13 7. Yhdistyksen toimielimet Hallitus Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus uudelle toimikaudelle valitaan AMKE ry:n yhdistyskokouksessa Vuoden 2013 loppuun toimivaan hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtajisto puheenjohtaja Marketta Kokkonen, kaupunkineuvos, Espoo varapuheenjohtaja Timo Karkola, johtaja, rehtori, Ami-säätiö varapuheenjohtaja Sampo Suihko, sivistystoimen johtaja, Espoon kaupunki. Hallituksen muut jäsenet: Valiokunnat Aila Harjanne, hallituksen puheenjohtaja, Turun Aikuiskoulutussäätiö Ulrica Karp, direktör, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Marita Modenius, rehtori, Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä Tuula Peltonen, kansanedustaja, Eduskunta Ilkka Pirskanen, kuntayhtymän johtaja, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Leila Savolainen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja, Savon koulutuskuntayhtymä Teppo Tapani, rehtori, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Anssi Tuominen, koulutusliikelaitoksen johtaja, Kajaanin kaupunki Arto Ylitalo, kuntayhtymän johtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus asettaa tarvittavan määrän valiokuntia, joilla on hallituksen määrittämä kokoonpano, toimivalta ja tehtävät. Valiokuntiin nimetään puheenjohtajaksi hallituksen jäsen, muiden jäsenten ollessa ammatillisen koulutuksen eri asiantuntijoita. AMKE ry:n hallitus on yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kutsunut jäsenet valiokuntatyöhön, jolla hallitus haluaa oman toimintansa tueksi kehittämisavauksia, kannanottoja sekä näkemyksiä ammatillista koulutusta koskeviin kysymyksiin. Vuoden 2013 loppuun asti valiokuntia on nimetty kaksi eli koulutuspoliittinen ja työelämävaliokunta. Työelämävaliokunta ja koulutuspoliittinen valiokunta kokoontuvat yhteiskokouksiin tarpeen mukaan. 13

14 Tulevasta valiokuntatoiminnasta päättää vuoden 2014 alussa hallitus, joka kutsuu edustajat valiokuntatyöhön. Tavoitteena on, että valiokuntatyöskentelyä voidaan jäsentää entisestään mitä edistää ainakin siirtyminen yhden valiokunnan malliin, johon kutsutaan valtakunnallisten järjestöjen edustajien lisäksi ammatillisen koulutuksen eri edustajia. 8. AMKE yhteisön henkilöstö AMKEn henkilöstö koostuu sekä järjestön että lähiyhtiöiden henkilöstöstä. Keskeinen tavoite on, että työskennellään yli hallinnollisten rajojen mahdollisimman joustavasti yhteisten tarpeiden mukaan. Yhdistyksen ja yhtiöiden työnjaon uudistamisen myötä tarvitaan prosessikuvauksia uuteen tilanteeseen, työn vaativuusarviointia sekä henkilöstön osaamiskartoituksen ja toimenkuvien päivittämistä. AMKE ry:n toimisto hoitaa vaikuttamiseen, viestintään ja yhdistystoimintaan ja -hallintoon liittyviä tehtäviä. Henkilöstön työsuhteet yhdistyksessä ovat pääosin vakinaisia. 9. Lähiyhtiöt Kotimainen kehittämisyhtiö AMKE Oy on osa AMKE-konsernia ja toiminnallisesti rakennettu monin tavoin uudelleen vuoden 2013 aikana. AMKE Oy:n tehtävänä on tuottaa palveluita, jotka tukevat ja edistävät AMKE-yhteisön strategian toteuttamista sekä ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden sekä laadun ja tehokkuuden kehittämistä innovatiivisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Yhtiön osakkaita ovat AMKE ry enemmistöosakkaana sekä Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Rehtorit ry. Yhtiössä on vuoden vaihteessa vakituisessa työsuhteessa 2,5 henkilöä sekä määräaikaista henkilöstöä tarpeen mukaan. Kehittämisyhtiö AMKE International Oy on osa AMKE-yhteisöä. Yhtiö harjoittaa voittoa tavoittelematta ammatillisen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä edistävää, palvelevaa ja kehittävää toimintaa. Yhtiön osakkaina on 40 AMKE ry:n jäsentä. Yhtiössä on vuoden vaihteessa vakituisessa työsuhteessa 2 henkilöä. 14

15 10. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n talousarvio vuodelle 2014 AMKE ry TAe 2014 TAe 2014 TA 2013 TP 2012 TUOTOT Tapahtumatuotot ,18 Hanketuotot ,91 Vuokratuotot ,26 Henkilöstötuotot ,89 Muut tuotot ,20 Tuotot yhteensä ,44 KULUT Henkilöstökulut yhteensä ,76 Vapaaehtoiset henkilösivukulut yht ,10 Poistot ,30 Vuokrakulut yhteensä ,87 Matka- ja autokulut yhteensä ,22 Kokous- ja seminaarikulut yhteensä ,68 Huoneistokulut yhteensä ,06 Markkinointi ,33 Ostetut palvelut yhteensä ,26 Toimistokulut yhteensä ,79 KULUT YHTEENSÄ ,37 Kate ,93 Jäsenmaksutuotot ,19 Sijoitus- ja rahoitustoiminta ,29 Satunnaiset erät 0 0 0,00 Tilikauden tulos ,55 Talousarvio ei sisällä hanketuottoja vuodelle Kuitenkin nykyiset ESR-rahoitteiset Innovaatiohankkeet toteutetaan loppuun asti AMKE ry:ssä kattaen kulut hanketuotoilla. 15

16 Jäsenorganisaatiot: Ahlmanin koulun säätiö Ami-säätiö Axxell Utbildining Ab. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Savon Koulutus Oy Faktia Koulutus Oy Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin kaupunki Helsingin konservatorion säätiö Helsinki Business College Oy Hengitysliitto Heli ry. Hyria Koulutus Oy Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Invalidiliitto ry. Invalidisäätiö Jalasjärven kunta/jakk liikelaitos Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Järviseudun koulutuskuntayhtymä Kajaanin kaupunki Kanneljärven Kansanopiston Kannatusyhdistys ry. Kemijärven kaupunki Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappia Koulutuskuntayhtymä Tavastia Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Kiipulasäätiö Kirkkopalvelut ry/koulutuskeskus Agricola Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö Kouvolan kaupunki Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys r.y. Lahden Diakoniasäätiö Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Mercuria/Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy MJK-koulutuskeskus ry. Optima Samkommun Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Peimarin koulutuskuntayhtymä/ammattiopisto Livia Pohjoiskalotin Koulutussäätiö Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Savon Kansanopistoseura ry Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö Päijät-Hämeen koulutuskonserni Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy Raahen koulutuskuntayhtymä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rastor Oy RastorCollege Rovaniemen koulutuskuntayhtymä S. ja A. Bovalliuksen säätiö Salon seudun koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymä Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU Savon koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston säätiö Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur samkommun/ Yrkesakademin Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab/ Prakticum Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen kaupunki Teak Oy Tohtori Matthias Ingmanin säätiö TTS Työtehoseura ry. Turun Ammattiopistosäätiö Turun Aikuiskoulutussäätiö Turun kaupunki/turun ammattiinstituutti Turun konservatorion kannatusyhdistys r.y. Vaasan kaupunki Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Vantaan kaupunki Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 16