Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016."

Transkriptio

1 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi, Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi. Perustettava osakeyhtiö olisi valtion kokonaan omistama. Yhtiö kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan ja valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiö toimisi kilpailluilla markkinoilla. Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Yhtiöittämisen pääasiallisena syynä ovat kilpailunäkökohdat ja voimassa olevaan lakiin sisältyvä eriyttämisvelvoitteen loppuunsaattaminen. Yhtiöittäminen toteutettaisiin vuoden 2016 alusta lukien. Esityksellä muutettaisiin myös Suomen metsäkeskuksesta annetun lain säännöksiä siten, että laissa olevat viittaukset liiketoimintayksikköön poistetaan, koska kyseinen yksikkö esitetään edellä mainitulla lailla yhtiöitettäväksi. Laissa oleva rakenne julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön muodostamasta kokonaisuudesta purettaisiin. Yhtiöittämisen jälkeen jäljelle jäävä Suomen metsäkeskus toimisi jatkossa yhtenä kokonaisuutena vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Suomen metsäkeskuksen tehtäviä ei ehdoteta muutettavaksi muutoin kuin poistamalla niistä metsänhoitoyhdistyksiin liittyvät tehtävät. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen metsäkeskuksesta annettuun lakiin esitettävistä muutoksista johtuvat teknisluonteiset tarkistukset. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

2 2 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Suomen metsäkeskus (jäljempänä metsäkeskus) aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Tuolloin tuli voimaan Suomen metsäkeskuksesta annettu laki (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1102/2011, nyttemmin 1448/2014). Aiemmista alueellisista metsäkeskuksista muodostettiin tuolloin yksi, koko Manner-Suomen alueen kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Aiemmissa metsäkeskuksissa harjoitettu liiketoiminta eriytettiin metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta liiketoimintayksikköön. Julkisia hallintotehtäviä, joihin sisältyy myös julkisen vallan käyttöä, hoitaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö. Metsäkeskus on organisaatio, joka ei kuulu valtionhallintoon, vaan on niin sanottua välillistä valtionhallintoa. Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen. Metsäkeskuksen organisaatio uudistui huhtikuun alussa Metsäkeskus johtaa toimintaansa valtakunnallisilla prosesseilla ja alueverkosto on jaettu viiteen palvelualueeseen aiempien 13 alueyksikön sijaan. Tämä muutos perustui metsäkeskuslain muutokseen (1421/2014), jossa säädettiin mainitun organisaatiomuutoksen perusteista. Samassa yhteydessä metsäkeskuksen liiketoiminnan yhtiöittämistä lykättiin metsäkeskuslailla vuoden 2014 lopusta vuoden 2015 loppuun markkinatilanteen ja liiketoimintojen kehittämistilanteen vuoksi. Metsäkeskuksen liiketoiminnan yhtiöittämisen valmistelu sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön 28 päivänä huhtikuuta 2009 asettamasta metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevasta kehittämishankkeesta (MMM020:00/2009). Hankkeen tavoitteena oli muun muassa selkeyttää työnjakoa eri toimijoiden kesken metsätalouden edistämisessä, lisätä valtion tukien vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kilpailun edellytyksiä metsäpalvelumarkkinoilla. Hankkeeseen perustuen valtakunnallinen Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa aiempien 13 alueellisen metsäkeskuksen tilalla metsäkeskuslain nojalla vuoden 2012 alusta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio jatkoi toimintaansa Tapio Oy:nä vuoden 2015 alusta. Tapio Oy:tä koskee laki menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi (968/2014). Lisäksi metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia (534/1998) uudistettiin siten, että metsänhoitoyhdistyksille suoritettavasta lakisääteisestä metsänhoitomaksusta luovuttiin. Tämän lain muutos tuli voimaan kokonaisuudessaan vuoden 2015 alussa. Metsäkeskuslain 2 :n mukaan metsäkeskuksessa voi olla julkisten hallintotehtävien hoitamisesta taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti eriytettyä liiketoimintaa, joka ei kuitenkaan saa vaarantaa metsäkeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamista eikä metsäkeskuksen puolueettomuutta. Metsäkeskus on toteuttanut eriyttämisen liiketoiminnan harjoittamisessa metsäkeskuslain säännösten mukaisesti. Metsäkeskuslain 39 :n 2 momenttiin sisältyy velvoite, jonka mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 :n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2015 mennessä. Tämä ajankohta säädettiin edellä mainitussa metsäkeskuslain muutoksessa vuonna 2014.

3 3 1.2 Nykytilan arviointi Metsäkeskuslain edellyttämä toimintojen eriyttäminen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön välillä on toteutettu metsäkeskuksessa. Metsäkeskus on kuitenkin oikeudellisesti yksi toimija. Liiketoimintayksikkö on toiminut oman toiminimen (Otso metsäpalvelut) alla, sillä on omat toimitilat ja erillinen viestintä. Tästä huolimatta asiakkaiden on mahdollisesti ollut vaikeaa hahmottaa rajaa julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön välillä. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittäminen purkaa osaltaan yhtenä juridisena oikeushenkilönä toimimiseen liittyvää ongelmatiikkaa. Metsäkeskuksen organisointi ja yksiköiden toiminnan eriyttäminen on heijastunut myös johtokuntatyöskentelyyn. Johtokunnan kokoukset on pidetty erikseen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön osalta, henkilöstöllä on kummastakin yksiköstä omat edustajansa johtokunnassa ja yksiköiden johtajat saavat olla läsnä vain oman yksikkönsä kokouksessa. Metsäkeskuksen liiketoiminnan yhtiöittäminen selkeyttää huomattavasti metsäkeskuksen toimintaa. Liiketoiminnan sisältyminen metsäkeskuksen toimintaan ei ole nykyisenkaltaisenakaan ongelmatonta. Yritysvaikutukset -kohdassa (3.2) on käsitelty esityksen vaikutusta erityisesti kilpailuneutraliteettiin. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Metsäkeskuslain 39 :n 2 momenttiin sisältyy velvoite, jonka mukaan metsäkeskuksessa on toteutettava toimivallan ja vastuun eriyttäminen liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien välillä vuoden 2015 loppuun mennessä. Esityksen tavoitteena on toteuttaa tämä päämäärä lainsäädännöllisesti. Samassa yhteydessä metsäkeskuslaki ajantasaistetaan siten, että metsäkeskuslaista poistetaan viittaukset liiketoimintaan. Metsäkeskukselle jää vain julkisia hallintotehtäviä. Toteuttamisvaihtoehdot Edellä 39 :n 2 momentissa säädetty toimivallan ja vastuun eriyttäminen toteutetaan esityksessä siten, että liiketoimintayksikön toiminnasta muodostettaisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan. Valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Valtion omistamista yhtiöistä osa toteuttaa valtionhallinnon tehtäviin kiinteästi liittyviä erityistehtäviä, mutta suurin osa yhtiöistä harjoittaa täysin markkinaehtoista liiketoimintaa. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko valtion tarpeen omistaa kyseistä markkinaehtoista liiketoimintaa. Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia (1368/2007) sovelletaan valtion toimintaan kaikissa edellä mainituissa valtion omistamissa yhtiöissä. Yhtiöt, jotka valtio omistaa kokonaan tai osaksi, noudattavat muutoin samaa lainsäädäntöä kuin muun omistusrakenteen omaavat yhtiöt. Tarkoituksena on, että liiketoimintayksiköstä muodostettava osakeyhtiö kuuluisi toiminnan aloittaessaan markkinaehtoisesti toimivana yhtiönä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston alaisuuteen. Valtio merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko osakekannan. Valtion omistuksen sijaan väliaikaisena omistusvaihtoehtona harkittiin myös metsäkeskuksen omistajuutta. Tämä vaihtoehto olisi kuitenkin muodostunut metsäkeskuksen toiminnan puolueettomuuden ja riippumattomuuden säilyttämisen kannalta ongelmalliseksi. Esimerkiksi metsäkeskukselle kuuluvien valvontatehtävien kuten metsälakien valvonnan kannalta olisi ristiriitaista, jos metsäkeskus joutuisi valvomaan omistamaansa

4 4 metsäpalveluita tarjoavaa osakeyhtiötä. Myös metsäkeskuksen myöntämien kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien tukien (KEMERA-tuet) kannalta valtion omistama osakeyhtiö on parempi kuin metsäkeskuksen omistama yhtiö, sillä nykyisellään metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö on yksi kemerarahoituksella tehtävien hankkeiden toteuttajista muiden toimijoiden, kuten metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten joukossa. Metsäkeskuksen toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus saataisiin järjestettyä tällä yhtiöittämisellä lopullisesti siten, että metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä perustettaisiin ehdotettu valtion omistama osakeyhtiö. Keskeiset ehdotukset Esitys sisältää lain Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi. Laissa olisivat säännökset menettelyistä, joiden kautta metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä muodostetaan edellä selvitetty osakeyhtiö, joka aloittaisi toimintansa vuoden 2016 alussa. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Esityksessä esitetään lisäksi muutettavaksi metsäkeskuslakia siten, että laissa olevat viittaukset liiketoimintayksikköön poistetaan vuoden 2016 alusta lukien. Laissa oleva metsäkeskuksen rakenne julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön muodostamasta kokonaisuudesta purettaisiin tuolloin. Jäljelle jäävä Suomen metsäkeskus toimisi vuoden 2016 alusta lukien yhtenä kokonaisuutena vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin (419/2011, jäljempänä metsätietolaki) ehdotetaan tehtäväksi metsäkeskuslakiin esitettävistä muutoksista johtuvat teknisluonteiset tarkistukset. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Metsäkeskuksen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 89 miljoonaa euroa, josta julkisen palvelun yksikön osuus oli 51,1 miljoonaa euroa ja liiketoimintayksikön 37,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 valtion talousarvion momentilta (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle) myönnettiin rahoitusta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle metsäkeskuslain mukaisiin tehtäviin 42,720 miljoonaa euroa. Valtionavustus ei miltään osin ole käytettävissä metsäkeskuksen liiketoimintaan. Esitykseen sisältyvä metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittäminen ei vaikuta valtion talouteen määrärahatarvetta lisäävästi eikä metsäkeskuksen nykyisen määrärahan käyttötarkoitus muutu. Vaikka esitys ei suoranaisesti liity vuoden 2016 talousarvioesitykseen, esitys olisi välttämätöntä saada käsiteltyä siten, että lait tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta. Metsäkeskus hallinnoi itse omaa omaisuuttaan. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön taseen loppusumma 2014 tilinpäätöksessä oli 28,9 miljoonaa euroa. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisessä on tarkoitus siirtää sen toiminta, henkilöstö sekä varat, velat ja sitoumukset uuteen yhtiöön. Samalla pyritään myös siihen, että perustettavalla yhtiöllä on tasavertaiset toimintaedellytykset muihin samoilla markkinoilla toimiviin yhteisöihin nähden. Esityksen yhtiöittämistä koskevaan lakiehdotukseen sisältyy metsäkeskukselle valtuus luovuttaa metsäkeskuksen omaisuutta valtiolle. Valtion omaisuusmassan voidaan katsoa siten karttuvan aloittavaan yhtiöön luovutettavan omaisuuden arvolla.

5 5 Suomen metsäkeskus on yhdessä Tapio Oy:tä edeltäneen Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion, metsänhoitoyhdistysten sekä eräiden muiden yksityismetsätalouden piirissä toimivien organisaatioiden kanssa mukana Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmässä (jäljempänä Eläke-Tapio). Eläke-Tapio pohjautuu yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen kesken vuonna 1949 tehtyyn sopimukseen koskien niiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden eläke-etuja. Eläke-Tapioon sisältyvistä eläke-ehdoista on sovittu Eläke-Tapion eläkesäännössä, joka on edellä mainitun sopimuksen liite. Eläke-Tapio on vuodesta 1964 täydentänyt Eläkekassa Verson hoitamaa lakisääteistä TEL/TyEL-peruseläketurvaa. Eläkesääntö muutettiin 9 päivänä joulukuuta 2014, ja se tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Muutoksella Eläke-Tapion lisäeläkevastuut lasketaan ja kohdistetaan vuoden 2015 alusta työnantajaryhmäkohtaisesti (kolme ryhmää) aiemman yhteisvastuullisen sijasta. Suomen metsäkeskus on yksinään yksi työnantajaryhmä, muut ryhmät ovat Tapio Oy yksinään sekä metsänhoitoyhdistykset yhdessä pienten toimijoiden kanssa. Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmä on suljettu ja järjestelmästä myönnettävien eläke-etujen karttuminen on jäädytetty 1 päivästä heinäkuuta 1993 lukien. Eläke-Tapio toimii niin sanottuna jakojärjestelmänä. Tulevia velvoitteita ei siten ole katettu ennalta kerätyillä varoilla eli järjestelmää ei ole rahastoitu. Järjestelmää rasittavan kattamattoman eläkevastuun vakuutusmatemaattinen määrä on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa euroa. Suomen metsäkeskuksen Eläke-Tapion lisäeläketurvasta aiheutuva vakuutusmatemaattisesti laskettu vastuu oli vuoden 2014 päättyessä euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt kirjanpitolautakunnan lausunnon osakeyhtiön taseeseen merkittävästä lisäeläkevastuusta. Lausunnon antamisen aikaan oli vielä voimassa yhteisvastuu Eläke-Tapion lisäeläkkeistä. Lausunnon (H13/2013, ) mukaisesti työnantajakohtainen eläkevastuu tulee merkitä taseeseen ja loppuosa kattamattomasta yhteisvastuullisesta eläkevastuusta taseen liitetietoihin. Metsäkeskuksen osalta lisäeläkevastuu on jaettava julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön kesken, koska vuoden 2016 alusta ne ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Jaon myötä perustettavan osakeyhtiön taseeseen vastattavaksi on merkittävä sitä rasittava lisäeläke. Osakeyhtiön aloittavaan taseeseen merkittäväksi eläkevastuuksi on arvioitu 3,487 miljoonaa euroa. Tämä metsäkeskuksen liiketoimintayksikön työnantajakohtainen eläkevastuu on laskettu siten, että osakeyhtiön tilanne lisäeläkerasituksen suhteen verrattuna sen henkilöstön palkkasummaan vastaa metsänhoitoyhdistyksiä yhteensä. Metsäkeskuksen johtokunta asetti 19 päivänä marraskuuta 2014 liiketoimintayksikön yhtiöittämisen valmistelua tukemaan liiketoimintajaoston. Se valmistelee johtokunnalle metsäkeskuksen liiketoimintayksikköön sekä sen ohjaukseen, toiminta- ja taloussuunnitteluun ja yhtiöittämiseen liittyviä asioita. Liiketoimintayksikössä on tehty vuoden 2015 aikana toimenpiteitä sen yhtiöittämiskelpoisuuden parantamiseksi. Liiketoimintayksikkö on aloittanut laajat toimenpiteet toimintansa uudelleen järjestämiseksi ja tervehdyttämiseksi. Uusi liiketoimintajohtaja aloitti vuoden 2015 alussa. Vuoden 2015 aikana liiketoimintayksikkö aikoo vähentää henkilöstöään merkittävästi kannattavuuden parantamiseksi. Samalla muokataan liiketoimintayksikön tuoteja palveluvalikoimaa sekä uudistetaan hinnoittelua. Toiminnan alkuvaiheessa yhtiöltä ei olisi odotettavissa merkittäviä suoria tuloja valtion talouteen. Yhtiön toiminnan keskeiset hyödyt muodostuisivat sen nykyisen metsätalouden palvelurakenteen ylläpidon jatkumisen kautta. Tällä turvattaisiin palvelujen saatavuus kattavasti koko maassa. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön vahvuutena on usean metsätilan ja metsänomistajan tie- ja ojahankkeiden koordinoitu suunnittelu ja toteutus, mitä osaamista voitaisiin edelleen hyödyntää. Yhtiömuotoisen liiketoimintayksikön taloudellisten toimintaedellytysten arvioidaan paranevan aikaisempaan verratessa muun muassa toiminnan tehostumisen, asiakaskunnan laajentamisen ja yhtiön tuoterakenteen jatkuvan kehittämisen kautta. Lisäksi yhtiön toimiessa metsäkeskuksen ulkopuolella sen toiminnalla ei olisi nykyisenkaltaisia laista johtuvia rajoitteita. Liiketoi-

6 6 minnan tuloksesta maksettaisiin jatkossa osinkoja omistajalle vastaavin perustein kuin kilpailijoilla. Yhtiöittämisessä perustettavan osakeyhtiön tase pyritään rakentamaan siten, että valtiolle ei muodostuisi tarvetta lisätä pääomaa osakeyhtiöön, kuitenkin samalla huomioiden tasavertainen kilpailutilanne kilpailijoiden kanssa. Perustettavan osakeyhtiön tuotoiksi arvioidaan ensimmäisenä toimintavuonna miljoonaa euroa. Osakeyhtiön perustaminen Liiketoimintayksiköstä muodostettavan yhtiön perustamista on valmisteltu samanaikaisesti esityksen valmistelun kanssa. Johtokunnan yhteyteen perustettiin edellä mainittu liiketoimintajaosto. Vuoden 2015 kuluessa tehdään valmistelevia toimia osakeyhtiön perustamisessa. Valmistelevia toimia ovat muun muassa luovutuksen ehtojen valmisteleminen, omaisuuden arvon määrittäminen, lausunnon hankkiminen luovutettavasta omaisuudesta ja muut järjestelyt. Loppuvuodesta 2015 käsiteltäisiin ensin valtioneuvoston yleisistunnossa päätös valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön perustamisesta 2500 euron vähimmäisosakepääomalla, siihen liittyvistä toimista ja valtuutuksesta osakkeiden merkitsemiseen. Tämän jälkeen seuraavassa istunnossa käsiteltäisiin päätös perustettavaan yhtiöön luovutettavasta omaisuudesta ja osakkeiden merkitsemisestä. Tällöin liiketoimintayksikön toimintaa jatkavan osakeyhtiön liiketoiminta voisi käynnistyä välittömästi 1 päivänä tammikuuta Perustettavan osakeyhtiön tase perustuisi päätökseen, jolla maa- ja metsätalousministeriö määräisi metsäkeskuksesta osakeyhtiöön luovutettavan omaisuuden ja sen arvon. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön taseen loppusumma 2014 tilinpäätöksessä oli 28,9 miljoonaa euroa. Tästä 8,1 miljoonaa euroa on metsäkeskuksen yksiköiden välisiä (konsernin sisäisiä) eriä. Liiketoimintayksikön toimintaan kuuluva varallisuus luovutettaisiin yhtenä kokonaisuutena muuna pääomasijoituksena osakeyhtiöön. Metsäkeskus luovuttaisi osakeyhtiöön kyseisen päätöksen mukaiseen omaisuuteen liittyvät varat ja velat. Aloittavan taseen määrä ja rakenne tarkentuu valmistelun edetessä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen ja yhtiöön luovutettavan omaisuuden arvostamisen yhteydessä. Omaisuuden lopullinen arvostus perustuu ennen yhtiöittämistä laadittavaan tilintarkastajalta pyydettävään luovutettavasta omaisuudesta tehtävään lausuntoon. Perustettavalle osakeyhtiölle siirtyvien noin 3,5 miljoonan euron, pääosin Eläke-Tapiolisäeläkejärjestelmästä aiheutuvien vastuiden lisäksi siirtyviin vastuisiin kuuluu myös tavanomaisia osto- ja siirtovelkoja. Myös perustettavan yhtiön omavaraisuusaste määräytyy ennen yhtiöittämistä laadittavan lausunnon perusteella. Perustettavan osakeyhtiön tuotoiksi arvioidaan ensimmäisenä toimintavuonna miljoonaa euroa edellyttäen, että toiminta jatkuu nykyisenkaltaisena. Osakeyhtiön perustamisessa on muun ohella laadittava perustamissopimus, jossa on mainittava yhtiön hallituksen jäsenet, ja yhtiöjärjestys. Tässä tapauksessa valtion ollessa ainoa osakkeenomistaja kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen sopimus, vaan perustamissopimukseksi nimetty asiakirja. Metsäkeskuslain 2, 3, 7, 17, 25 ja 27 sisältävät säännöksiä metsäkeskuksen toiminnan eriyttämisestä. Julkisen palvelun yksikön toiminta ja liiketoimintayksikön toiminta on tullut metsäkeskuslain mukaisesti toiminnallisesti, taloudellisesti ja henkilöstön osalta erillisiksi. Metsäkeskus on kuitenkin ollut juridisesti yksi oikeushenkilö. Liiketoimintayksikön yhtiöittäminen on suoraa jatkoa metsäkeskuksen kehittämiselle. Yhtiöittämisen jälkeen vuoden 2016 alusta metsäkeskus jatkaa vain julkisten hallintotehtävien hoitajana ja sen nykyinen liiketoimintayksikkö erkanee osakeyhtiöksi.

7 7 Metsäkeskuslain 37 ja 39 :ssä on säännöksiä liiketoiminnasta, mutta ne sisältävät määräaikoja tiettyjen toimenpiteiden tekemiselle eikä niitä ole yhtiöittämisen vuoksi tarpeen muuttaa, koska määräajat liittyvät pääosin juuri yhtiöittämiseen. Verokohtelu Metsäkeskus on katsottu tuloverotuksessa tuloverolain (1535/1992) mukaiseksi yleishyödylliseksi yhteisöksi. Julkisen palvelun yksikön toimintaa on pidetty metsäkeskuksen yleishyödyllisenä toimintana. Liiketoimintayksikön toiminta on katsottu metsäkeskuksen elinkeinotoiminnaksi. Liiketoimintayksikkö on toiminnastaan tulo- ja arvonlisäverovelvollinen. Metsäkeskus laatii nykyisin erilliset tuloslaskelmat yleishyödylliseksi katsottavasta valtionaputoiminnastaan ja liiketoimintayksikön toiminnasta. Vuoden 2014 tuloslaskelman mukaan valtionaputoiminnan tuotot olivat 51,1 miljoonaa euroa. Liiketoimintayksikön liiketoiminnan tuotot puolestaan olivat 37,9 miljoonaa euroa. Valtionavun käyttö liiketoimintaan on metsäkeskuslain 25 :n 3 momentissa ja metsäkeskuksen valtionavustuspäätöksessä kaikilta osin kielletty. Liiketoimintayksikön toiminta siirtyisi siihen kohdistuvine velkoineen ja varauksineen perustettavaan osakeyhtiöön. Osakeyhtiön aloittava tase kirjanpidossa määräytyisi luovutettavasta omaisuudesta tehtävän maa- ja metsätalousministeriön päätöksen pohjalta. Vastiketta omaisuuden luovutuksesta yhtiöön ei metsäkeskukselle muodostuisi, koska kyseessä olisi metsäkeskuksen osakeyhtiöön tekemä muu pääomasijoitus eikä metsäkeskus merkitsisi yhtiön osakkeita. Perustettava osakeyhtiö olisi suoraan valtion omistuksessa. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisen voitaisiin tuloverotuksen osalta katsoa vastaavan luonteeltaan lähinnä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 c :ssä tarkoitettua osittaisjakautumista. Pykälän 1 momentin mukaan osittaisjakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita (rahavastikkeen määrä rajoitettu 10 prosenttiin), ja jossa osakeyhtiö selvitysmenettelyttä siirtää, ilman että se purkautuu, yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuutensa sellaisenaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jättää vähintään yhden liiketoimintakokonaisuuden siirtävään yhtiöön. Jakautuminen voidaan toteuttaa kyseisessä säännöksessä mainituin edellytyksin ja jatkuvuusperiaatetta noudattaen ilman välittömiä tuloveroseuraamuksia. Liiketoimintayksikön toiminta on jo tällä hetkellä eriytetty metsäkeskuksen muusta toiminnasta, jolloin sen voidaan katsoa rinnastuvan lainkohdan tarkoittamaan liiketoimintakokonaisuuteen. Metsäkeskuksen voidaan osittaisjakautumista vastaavalla tavalla katsoa siirtävän liiketoimintayksikön vastaanottavalle yhtiölle. Vastaanottava yhtiö olisi jo valmiiksi valtion omistuksessa. Kyseessä olisi edellä selvitetty vähimmäisosakepääomalla perustettu uusi osakeyhtiö. Sen vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että metsäkeskuksen verotuksessa liiketoimintayksikköön kohdistuvan omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi luettaisiin omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa. Jatkuvuusperiaatteen mukaisesti vastaanottava yhtiö jatkaisi poistojen tekemistä samoista arvoista kuin mikä on omaisuuserien poistamaton hankintameno metsäkeskuksen verotuksessa. Liiketoimintayksikköön kohdistuvat mahdolliset varaukset siirtyisivät vastaanottavalle yhtiölle. Metsäkeskuksen verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennettäisiin vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty metsäkeskuksen verotuksessa. Vastaanottavalle yhtiölle siirtyneet varaukset ja siirtyneisiin varoihin kohdistuvat elinkeinotulon

8 8 verottamisesta annetun lain 5 a :ssä tarkoitetut oikaisuerät luettaisiin veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu veronalaiseksi tuloksi metsäkeskuksen verotuksessa. Liiketoimintayksikön siirtämisestä ei siten aiheutuisi välittömiä tuloveroseuraamuksia siirtävälle metsäkeskukselle. Metsäkeskuksella on verotuksessa vahvistettuja elinkeinotoiminnan tulolähteen tappioita. Liiketoimintayksikön tilikauden 2014 tappio oli -6,9 miljoonaa euroa. Tuloverolain 123 :n mukaan yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön tappiot siirtyvät vastaanottavalle yhteisölle siltä osin kuin on ilmeistä, että tappiot ovat syntyneet vastaanottavalle yhteisölle siirtyneessä toiminnassa. Metsäkeskuksen tappiot ovat syntyneet liiketoimintayksikön toiminnassa. Koska ehdotettu järjestely vastaisi luonteeltaan osittaisjakautumista, olisi myös perusteltua säätää, että metsäkeskuksen verotuksessa vahvistetut tappiot siirtyisivät liiketoimintayksikön toiminnan vastaanottavalle, perustettavalle osakeyhtiölle. Tappioiden vähentämiseen sovelletaan yleisiä tappioiden vähentämistä koskevia tuloverolain säännöksiä. Kun jatketaan toimintaa osakeyhtiömuodossa, sovellettaisiin tähän osakeyhtiöön normaaleja osakeyhtiöiden verotusperiaatteita ja toiminnan tuloksesta verotettaisiin yhteisöverokannan (20 %) mukaan. Arvonlisäverolain (1501/1993) 19 a :ssä säädetään liikkeen luovutuksen vaikutuksesta arvonlisäverotuksessa. Säännöksen mukaan arvonlisäverotuksessa ei pidetä myyntinä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Säännöksen soveltuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella. Kun liiketoimintayksikön toiminta yhtiöitetään vuoden 2016 alusta, osakeyhtiön harjoittaman koko toiminnan arvonlisäverollisuus ratkaistaan arvonlisäverolain ja yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY sekä näitä säädöksiä koskevan oikeuskäytännön perusteella. Varainsiirtoverolain (931/1996) 1 :n mukaan varainsiirtoveroa tulee suorittaa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Varainsiirtoverolain 4 :n 5 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava siirrettäessä kiinteistö toimintaa jatkavalle yhteisölle yhteisömuodon muutoksen, sulautumisen ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n mukaisen jakautumisen perusteella, jos järjestely toteutetaan asianomaista yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kun tässä esityksessä tarkoitettu järjestely perustuu lakiehdotuksen mukaiseen erityislakiin, kyse ei ole mainitussa 4 :n 5 momentissa tarkoitetusta asianomaista yhteisöä koskevasta lainsäädännöstä. Koska veron kantaminen osakeyhtiöksi muuttamisen siirtymähetken yhteydessä toteutettavista luovutuksista ei olisi tarkoituksenmukaista eikä tasavertaista verrattaessa muiden vastaavien yritysjärjestelyjen verotukseen, perustettava osakeyhtiö ehdotetaan vapautettavaksi luovutuksista suoritettavasta verosta nimenomaisella säännöksellä. Esityksen mukaan metsäkeskus luovuttaa omaisuuttaan perustettavaan yhtiöön. Kyseessä voidaan katsoa olevan muu pääomasijoitus, koska metsäkeskus ei sijoita omaisuuttaan osakkeita vastaan apporttina osakeyhtiöön viimeksi mainitun omistuksen ollessa valtiolla. Tilannetta tulee tällöin yhtiön osalta arvioida perintö- ja lahjaverolain (378/1940) kannalta. Koska kyseessä olisi lainsäädännön edellyttämä toimenpide, jossa pääomasijoitus muulta taholta kuin omistajalta on tehtävä, ei olisi tarkoituksenmukaista, että yhtiö joutuisi tästä omaisuuden luovutuksesta suorittamaan lahjaveroa. Perintö- ja lahjaverolain 53 :n mukaan Verohallinto voi myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen perintö- ja lahjaverosta muun muassa silloin, jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen

9 9 säilyvyyden (1 momentin 2 kohta). Kuten edellä varainsiirtoveron osalta ehdotetaan perustettava osakeyhtiö vapautettavaksi myös omaisuuden luovutuksesta suoritettavasta lahjaverosta nimenomaisella säännöksellä. 3.2 Yritysvaikutukset Liiketoimintayksikön toiminta-alueeseen kuuluu tällä hetkellä metsäsuunnittelupalvelut, yksityistiepalvelut, metsänhoito- ja puukaupalliset palvelut mukaan lukien suometsien hoito ja muut vastaavat metsien omistamiseen ja ympäristön hoitoon liittyvät palvelut. Liiketoimintayksikön osuus metsäsuunnitelmamarkkinoilla on noin 50 %, metsätien rakennuksessa noin 50%, metsäteiden perusparannuksessa noin 70 % ja suometsien hoidossa noin 55% Puukaupallisissa palveluissa osuus on valtakunnallisesti noin yhden prosentin luokkaa ja tiekuntien palveluissa arviolta noin 20%. Liiketoimintayksikön yhtiöittäminen vaikuttaa kilpailua edistävästi ja toimintaa tasapuolistavasti muiden tällä palvelualalla toimivien yhteisöjen kuten metsähoitoyhdistysten, isojen puuta ostavien yritysten ja metsäpalveluyritysten kentässä. Jäljempänä on selvitetty yhtiöittämisen vaikutuksia näihin yrityksiin. Tällä hetkellä metsäkeskus on organisaatiomuodoltaan sellainen, että sitä ei voida asettaa konkurssiin. Tästä seuraa nykyisin viime kädessä valtiolle kuuluva vastuu metsäkeskuksen velvoitteista. Konkurssikelpoisuutta koskevan konkurssilain (120/2004) 3 :n 2 momentin mukaan konkurssiin ei voida asettaa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kuntayhtymää tai muuta kuntien julkisoikeudellista yhteistoimintaelintä, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta taikka evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Itsenäisillä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan kyseisessä säännöksessä oikeushenkilöitä, joiden järjestysmuodosta, toimielimistä ja tehtävistä säädetään niitä koskevissa säädöksissä. Metsäkeskus on oikeushenkilö, jonka edellä mainituista seikoista säädetään metsäkeskuslaissa. Metsäkeskus on näin ollen edellä konkurssilaissa tarkoitettu itsenäinen julkisoikeudellinen laitos eikä se siten ole konkurssikelpoinen. Yhtiöittämisen jälkeen liiketoimintayksikkö on konkurssikelpoisuuden suhteen samassa asemassa muiden metsäpalvelumarkkinoilla toimivien yritysten kanssa. Kilpailulain (948/2011) 4 a luvun tavoitteena on turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset eli kilpailun neutraalisuus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Unionin tuomioistuin vahvisti kilpailuneutraliteettikysymyksen osalta tuomiossaan kannan ( ; C-559/12, Ranska v. komissio [La Poste]), jonka mukaan tiettyyn organisaatiomuotoon liittyvä vapautus konkurssimenettelystä ja rajoittamaton valtion takaus on katsottava valtiontueksi. Yhtiöittämisen kautta liiketoimintayksikkö olisi osakeyhtiönä konkurssikelpoinen ja valtiolla ei enää olisi viimekätistä vastuuta sen velvoitteista. Yhtiöittämisen jälkeen liiketoimintayksikön toimintaa säätelisi osakeyhtiöitä koskeva lainsäädäntö. Liiketoimintayksikkö siirtyisi kilpailuneutraaliin toimintaympäristöön suhteessa muihin metsäpalvelualan toimijoihin. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistus vapauttaa osaltaan kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla. Liiketoimintayksikkö sopii muutenkin huonosti julkisia hallintotehtäviä hoitavan organisaation osaksi. Yhtiöittämisellä saatetaan metsäkeskuksen liiketoiminta edellytyksiltään vastaamaan muiden markkinoilla toimivien yritysten kilpailullista asemaa. Perustettava osakeyhtiö toimii liiketoimintayksikön nykyisin harjoittamalla toimialalla. Markkinoille ei muodostu uutta toimijaa, vaan vuoden 2016 alusta tilanne markkinoilla vastaa muiden yritysten kannalta nykyistä tilannetta. Perustettavaa osakeyhtiötä ei myöskään pääomiteta siten, että se vaikuttaisi markkinoita vääristäen.

10 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Yhtiöittämisen jälkeen metsäkeskukseen jäisi se tehtäväkokonaisuus, jota sen julkisen palvelun yksikkö tällä hetkellä hoitaa. Vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus, jossa alueyksiköt poistuivat, on tehostanut prosessipohjaista toimintaa. Metsäkeskuksen toiminta suhteessa viranomaisiin säilyy ennallaan. Vaikutuksia muiden viranomaisten toimintaan ei siten muodostu. 3.4 Henkilöstövaikutukset Metsäkeskuksessa työskentelee tällä hetkellä n.860 henkilöä, jotka ovat kaikki työsopimussuhteessa. Julkisen palvelun yksikössä on 590 henkilöä ja liiketoimintayksikössä 270 henkilöä. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön ja perustettavan uuden yhtiön välillä olisi kyseessä henkilöstön osalta liikkeenluovutus, ja henkilöstön asemaan sovellettaisiin työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :n liikkeenluovutusta koskevaa säännöstä. Yhtiöittäminen ei sinänsä vaikuta henkilöstön määrään. Kuluneen vuoden aikana on käyty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) edellyttämät neuvottelut liiketoimintayksikön henkilöstön kanssa. Henkilöstön määrää sovittiin vähennettäväksi erilaisin toimenpitein noin 80 henkilöä vuonna Vähennykset liittyivät yhtiöittämisen valmisteluun ja toiminnan kannattavuuden vakauttamiseen. 3.5 Kielelliset vaikutukset Kielilain (423/2003) 24 :ssä on säädetty liikelaitoksen sekä valtion ja kunnan yhtiön kielellisistä palveluista. Säännöksen 1 momentin mukaan valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Valtion liikelaitoksen hoitaessa viranomaistehtävää siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta. Säännöksen 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, liikelaitosten ja yhtiöiden on noudatettava, mitä niiden harjoittamassa toiminnassa annettavasta kielellisestä palvelusta erikseen säädetään. Kielilain esitöissä on todettu, että palveluvelvoitteen sisältö on rajattu toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämään laajuuteen. Rajauksen johdosta ei voitaisi kilpailluilla markkinoilla toimiville yhtiöille asettaa sellaisia velvoitteita, joilla olisi olennaista taloudellista merkitystä yhtiölle ja jotka olennaisesti poikkeaisivat alan muiden yhtiöiden velvollisuuksista. Yhtiöittämisen sisältävässä lakiehdotuksessa ei olisi viittausta kielilain 24 :ään. Perustettava yhtiö tarjoaisi palvelujaan ruotsinkielisille asiakkaille oman myyntistrategiansa mukaisesti ja asiakkaan asiointikielivalinnan mukaisesti. 4 Asian valmistelu 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti säädöshankkeen asiasta (MMM008:00/2014).

11 11 Yhtiöittämisen valmistelu käynnistyi maa- ja metsätalousministeriön edellä selvitetyllä vuonna 2009 asettamalla metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevalla kehittämishankkeella. Kehittämishankkeen tavoitteena oli muun ohella tehdä ehdotuksia silloisten metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion organisaatioiden kehittämiseksi sekä tehdä ehdotuksia kilpailun edellytysten lisäämiseksi metsäpalvelumarkkinoilla. Metsäkeskuslain 39 :n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 :n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2015 mennessä. Säännös sisältää päämäärän, jonka mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä siten, että metsäkeskuksen liiketoimintayksiköllä on jatkossa itsenäinen toimivalta ja vastuu. Liiketoimintayksikkö on tämän säännöksen vuoksi yhtiöitettävä osakeyhtiöksi. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittämistä käsiteltiin päivänä kuuta 2015 talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. (Käsittely tulossa syksyllä 2015) 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Esityksestä pyydettiin lausuntoa oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Maaseutuvirastolta, Metsähallitukselta, Luonnonvarakeskukselta, metsäkeskukselta, Suomen riistakeskukselta, Eläkekassa Versolta, neljältä henkilöstöjärjestöltä, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä, Suomen Sahat ry:ltä, Svenska Lantproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:ltä, Koneyrittäjien liitolta sekä maa- ja metsätalousministeriön osastoilta. Maa- ja metsätalousministeriölle toimitettiin. lausuntoa. Lausunnoissa.(täydennetään lausuntokierroksen jälkeen) 5 Riippuvuus muista esityksistä Eduskunnan käsiteltäväksi tulee samanaikaisesti hallituksen esitys laiksi Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Myös kyseisessä esityksessä esitetään muutettavaksi metsätietolakia, mutta muutosehdotus koskee eri asiaa ja kohdistuu eri pykäliin kuin tämän esityksen lakiehdotus. Esitysten koskiessa samaa lakia on niillä sellainen yhteys, että ne on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti.

12 12 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut 1.1 Laki Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi 1. Perustettava osakeyhtiö ja luovutusvaltuus. Ehdotettavan pykälän 1 momentilla määriteltäisiin perustettavan osakeyhtiön asema suhteessa valtioon. Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittava osakeyhtiö olisi valtion omistuksessa ja hallinnassa. Tarkoituksena olisi, että yhtiö kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan, ja valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiön omistusta koskevaan päätöksentekoon ja omistajaohjaukseen sovellettaisiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia. Ehdotettavan pykälän 2 momentin mukaan Suomen metsäkeskus oikeutettaisiin luovuttamaan metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle se omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta, johon liittyvän omaisuuden maa- ja metsätalousministeriö 2 :n 1 momentin mukaisesti määrää. Säännöksen sisältöä tukisi 6 :n 2 momentti, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja metsäkeskus voisivat tehdä 1 ja 2 :ssä tarkoitettuja toimenpiteitä ennen lain voimaantuloa. Valmistelevien toimenpiteiden ansiosta liiketoimintayksikön toimintaa jatkava osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa välittömästi lain tultua voimaan 1 päivänä tammikuuta Osakeyhtiön perustamisessa on muun ohella laadittava perustamissopimus, jossa on mainittava yhtiön hallituksen jäsenet, ja yhtiöjärjestys. Pykälässä todettu luovutus tapahtuisi erillisellä luovutuskirjalla, jossa luovutettava varallisuus yksilöidään. Metsäkeskus luovuttaisi luovutuskirjalla liiketoimintayksikköön kytkeytyvän varallisuuden muuna pääomasijoituksena valtioneuvoston yleisistunnossa annetun valtuuden nojalla perustettuun osakeyhtiöön. Valtio käyttäisi edellä mainittua pääomasijoitusta perustetussa osakeyhtiössä osakepääoman korotukseen ja osakkeiden merkintään. Luovutus ja osakkeiden merkintä tulisivat voimaan lain kanssa samanaikaisesti. Tarkoituksena on, että perustettavan osakeyhtiön hallituksessa olisi maa- ja metsätalousministeriön nimeämä edustaja niin kauan kuin osakeyhtiö kuuluu valtioneuvoston kanslian hallinnonalalle ja maa- ja metsätalousministeriö katsoisi osallistumisen hallitukseen yhtiön toiminnan sisällön ja laajuuden kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Tarkoituksena olisi varmistaa, että yhtiön ohjauksessa olisi mukana taho, joka tuntisi yhtiön ja sen toimialan mahdollisimman hyvin. 2. Luovutuksen ehdot. Ehdotettavan 2 :n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi metsäkeskuksesta osakeyhtiöön luovutettavan omaisuuden omaisuuserittäin ja niiden arvon. Säännöstä on tulkittava suhteessa osakeyhtiölakiin (624/2006) siten, että maa- ja metsätalousministeriö päättäisi tämän säännöksen nojalla siitä, mikä yleisten kirjanpitoperiaatteiden mukainen arvo omaisuudelle merkitään luovutuskirjaan. Arvostus perustuisi ennen yhtiöittämistä tilintarkastajalta pyydettävään lausuntoon. Kuten edellä on selvitetty, luovutus tapahtuisi 1 :n valtuutuksen nojalla erillisellä luovutuskirjalla, jossa luovutettava varallisuus yksilöidään. Luovutus voitaisiin tehdä lain vahvistamisen jälkeen 6 :n 2 momentin valtuutuksella ja se tulisi voimaan lain kanssa samanaikaisesti. Liiketoimintayksikön taseen loppusumma oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 28,9 miljoonaa euroa (vuosi 2013, 33,5 miljoonaa euroa). Osakeyhtiölle luovutettavan omaisuuden arvo täsmentyy yhtiöittämisen valmistelun edetessä. Omaisuuden ja liiketoiminnan siirto tapahtuisi 1 päivänä tammikuuta 2016 eli yhtiön aloittaessa toimintansa. Pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi myös ehdot, joilla luovutus perustetta-

13 13 vaan osakeyhtiöön tapahtuu. Momentin viimeisen virkkeen mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä järjestelyistä. Ehdotettavan pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan valtio merkitsisi osakeyhtiön kaikki osakkeet. Käytännössä valtion lukuun toimisi valtioneuvoston kanslia. Ehdotettavan 2 :n 2 momentin toisen virkkeen mukaan valtioneuvoston kanslia määräisi, mikä osa omaisuudesta pannaan osakeyhtiöön osakkeita vastaan. Säännöksen sisältönä on se, että valtioneuvoston kanslia määräisi perustettavan yhtiön aloittavan taseen rakenteesta. 3. Osakeyhtiön toimiala. Ehdotettavassa pykälässä säädettäisiin osakeyhtiön toimialasta. Toimialaan sisältyisi metsäsuunnittelu- ja arviointipalvelut, yksityistiepalvelut, metsänhoito- ja puukaupalliset palvelut mukaan lukien suometsien hoito ja muut vastaavat metsien omistamiseen ja ympäristön hoitoon liittyvät palvelut. Edellä mainittuihin sisältyviä toimintoja olisivat esimerkiksi yksityisteiden perusparannus ja rakentaminen sekä tiekuntapalvelut ja metsäkiinteistöjen välitys. Osakeyhtiön toimialasta määrättäisiin tarkemmin yhtiöjärjestyksessä. Osakeyhtiön toimialana olisi pääosin kaikki se toiminta, jota nykyinen liiketoimintayksikkö harjoittaa ja joka siirtyisi perustettavaan osakeyhtiöön metsäkeskuksen liiketoimintayksikkönä. Osakeyhtiö voi toimintansa alettua tarkentaa yhtiöjärjestystään ja halutessaan suunnata toimintaansa myös muihin elinkeinotoiminnan aloihin. 4. Verotus. Yritysjärjestelyjä koskevien verosäännösten puitteissa liiketoimintaa voidaan uudelleen organisoida tietyin edellytyksin ilman, että siitä aiheutuu veroseuraamuksia tuloverotuksessa, arvonlisäverotuksessa tai varainsiirtoverotuksessa. Tässä kyseessä olisi myös lahjaveroseuraamusten arviointi. Perustettava yhtiö olisi vuoden 2016 alussa toiminnan aloittaessaan muiden osakeyhtiöiden tapaan tuloverovelvollinen ja arvonlisäverovelvollinen. Edellä kohdassa 3.1 (Taloudelliset vaikutukset) on selvitetty tarkemmin perustettavan osakeyhtiön asemaa verotuksessa. Koska liiketoiminnan siirtäminen vastaisi luonteeltaan elinkeinotoiminnan verottamisesta annetun lain 52 c :n mukaista osittaisjakautumista, pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että liiketoiminnan siirtämisestä ei aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen verotuksessa omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi luettaisiin omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös liiketoimintayksikköön kohdistuvien varauksien siirtymisestä vastaanottavalle yhtiölle. Liiketoiminnan siirtämisessä noudatettaisiin jatkuvuusperiaatetta, jolloin vastaanottava yhtiö jatkaisi muun muassa poistojen tekemistä niistä arvoista, jotka on luettu siirtävän metsäkeskuksen veronalaiseksi luovutushinnaksi. Muut vähennyskelpoiset menot kuin hankintamenot vähennettäisiin vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty metsäkeskuksen verotuksessa. Lisäksi ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin siirtyneiden varausten ja oikaisuerien tuloksi lukemisesta vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi luettu tuloksi metsäkeskuksen verotuksessa. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vahvistettujen tappioiden siirtymisestä liiketoiminnan siirtämisen yhteydessä. Edellä kohdassa 3.1 (Taloudelliset vaikutukset, Verokohtelu) on selvitetty 3 ja 4 momenttien asiakokonaisuuksia. Ehdotettavan pykälän 5 momentin mukaan osakeyhtiö ei olisi velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa eikä veroa perintö- ja lahjaverolain mukaisesti osakeyhtiön liiketoiminnan aloittamiseksi tehtävästä 1 :ssä tarkoitetusta omaisuuden luovutuksesta. Säännöksellä osakeyhtiö vapautettaisiin vain liiketoiminnan perustamis-

14 14 vaiheessa velvollisuudesta suorittaa varainsiirto- tai lahjaveroa sille liiketoimintayksiköstä siirtyvistä kiinteistöistä, kiinteistöosakeyhtiön osakkeista samoin kuin mahdollisesti muusta varainsiirto- tai lahjaverotuksen piiriin kuuluvasta omaisuudesta. Koska liiketoimintayksikkö ei ole osa valtiota vaan niin sanottua välillistä valtionhallintoa, asiasta olisi aiheellista säätää erikseen. 5. Vastuu sitoumuksista. Liiketoimintayksikön toiminta lakkaa metsäkeskuksessa ja se jatkaa toimintaansa osakeyhtiönä vuoden 2016 alusta ja sen toimintaan liittynyt omaisuus on tuolloin siirretty perustettavalle osakeyhtiölle. Tästä alkaen osakeyhtiö vastaisi liiketoimintayksikön ja sen edeltäjien, jotka tässä tarkoittaisivat alueellisia metsäkeskuksia, toiminta-aikanaan antamista velka-, hankinta- ja toimitussopimuksista sekä muista sitoumuksista ja velvoitteista, joihin liiketoimintayksikkö tai sen edeltäjät ovat toiminta-aikanaan sitoutuneet ja jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja liiketoimintaa. Metsäkeskuksen luovuttaessa omaisuuden perustettavaan osakeyhtiöön kyseisessä tilanteessa ei ole yksilöitävä liiketoimintayksikköä velvoittavia sitoumuksia ja sopimuksia eli ei tehdä erillisiä siirtotoimenpiteitä, joten velkojan tai sopimuskumppanin erillistä suostumusta ei tarvita. Kyseessä olisi yhtiöoikeudelliseen yleisseuraantoon verrattavissa oleva tilanne, jossa perustettava osakeyhtiö siirtyisi kokonaisuudessaan liiketoimintayksikön oikeusasemaan. Liiketoimintayksikön velat ja vastuut, kuten myös varat ja oikeudet siirtyisivät perustettavalle yhtiölle. Yleisseuraantoperiaatteen vuoksi sitoumukset ja sopimukset eivät omaisuuden luovutuksen yhteydessä lakkaisi, vaan ne siirtyisivät sisältyen luovutettavaan omaisuuteen entisillä ehdoilla perustettavalle osakeyhtiölle. Tämä koskisi myös piileviä vastuita, kuten esimerkiksi mahdollisia vahingonkorvausvastuita. Tällaiset vastuut saattavat realisoituessaan olla taloudellisesti hyvinkin merkittäviä ja siksi niiden mahdollisuudet on selvitettävä ja yksilöitävä mahdollisuuksien mukaan luovutuskirjaan. Mahdollisia ympäristövastuita koskee ympäristövahinkojen korvaamisesta annettu laki (737/1994) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014). Edellä selvitetty sopimuksia, sitoumuksia ja velvoitteita koskeva pääsäännös olisi ehdotetun pykälän 1 momentissa. Yleisperustelujen kohdassa 3.1. (Taloudelliset vaikutukset) on selvitetty lisäeläkkeiden maksamisen muodostumisperusteita. Edellä 1 momentin mukaisesta pääsäännöstä poiketen metsäkeskukselle ehdotetaan säädettäväksi toissijainen vastuu osakeyhtiölle siirtyvistä aiemmin selvitetyistä lisäeläkejärjestelmän sitoumuksista aiheutuvista maksuista. Tämä on tarpeen, koska eläkkeensaajat ovat aikanaan tehneet sopimuksen alueellisten metsäkeskusten tai niiden edeltäjien kanssa eikä metsäkeskuksen eläkkeensaajia voi jälkikäteen jakaa julkisista palveluista ja liiketoiminnasta eläköityneisiin. Mikäli metsäkeskus joutuisi tämän toissijaisuusperiaatteen nojalla suorittamaan lisäeläkemaksuja myös osakeyhtiön osalta, osakeyhtiölle säädettäisiin kuitenkin velvollisuus korvata maksut metsäkeskukselle. 6. Voimaantulo. Pykälän 1 momentti sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Pykälän 2 momentti sisältäisi valtuutuksen maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskukselle valmistelevien toimenpiteiden tekemiselle. Lakiehdotuksen vahvistamisen jälkeen voitaisiin ensin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyssä tehdä päätös osakeyhtiön perustamisesta ja sen jälkeen toisessa yleisistunnossa päättää valtuuden antamisesta omaisuuden luovuttamiseksi osakeyhtiöön. Tätä edeltäisivät tarpeelliset toimet, kuten luovutuksen ehtojen valmisteleminen, omaisuuden arvon määrittäminen, luovutettavaa omaisuutta koskevan lausunnon hankkiminen ja muut järjestelyt. Omaisuuden luovutus tapahtuisi 1 :n 2 momentin nojalla luovutuskirjalla, jossa luovutettava omaisuus yksilöitäisiin. Ehdotettu 3 momentti sisältäisi säännökset siitä, miten metsäkeskuksen liiketoimintayksikön viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus on tehtävä. Säännöksen mukaan liiketoimintayksikön viimeisen tilikauden tilintarkastukseen ja tilinpäätökseen sovellettaisiin, mitä metsäkeskuslaissa ja sen nojalla säädetään. Tilintarkastuksesta

15 15 ja tilinpäätöksestä on säädetty Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Jotta liiketoimintayksikön viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus voidaan tehdä asianmukaisesti vuonna 2016, ehdotettava momentti on välttämätön. Toimenpiteet tekisi säännöksen mukaan perustettava osakeyhtiö. Lakiehdotuksen 4 :ssä säädetään verotuksesta. Voimaantulosäännökseen ehdotetaan säännöstä, jolla varmistettaisiin se, että mahdolliset valmistelevat toimet eivät aiheuttaisi verotuksellisia seuraamuksia. Osakeyhtiön toiminnan aloittaminen 1 päivänä tammikuuta 2016 edellyttää esimerkiksi luovutettavaa omaisuutta koskevan asiakirjan (luovutuskirja) laatimisen ja allekirjoittamisen ennen vuoden vaihdetta, vaikka omaisuus siirtyisi osakeyhtiölle vuoden 2016 alusta. Ehdotetulla 4 momentilla varmistettaisiin se, että osakeyhtiön tekniseen muodostamiseen liittyvistä siirroista ei aiheutuisi veroseuraamuksia. Ehdotetun 4 momentin mukaan 4 :ssä tarkoitettua verovapautta sovellettaisiin myös yhtiöittämiseen liittyviin luovutuksiin, jotka tapahtuvat ennen lain voimaantuloa. Ehdotettu pykälän 5 momentti olisi luonteeltaan informatiivinen. Henkilöstön siirtymiseen osakeyhtiön palvelukseen sovellettaisiin työsopimuslain 1 luvun 10 :n liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Esimerkiksi työsopimuslain 7 luvun 5 :n 1 momentin mukaan luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 :ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella. Työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle yhtiölle. Uusi yhtiö on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä. 1.2 Laki Suomen metsäkeskuksesta 2. Toiminnan rajaus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vuoden 2016 alusta lukien. Kumoaminen liittyisi liiketoiminnan yhtiöittämiseen. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen ei enää olisi tarvetta erikseen säätää jäljelle jäävän metsäkeskuksen tehtävien luonnetta. Jäljelle jäävän metsäkeskuksen tehtävät, kuten nykyisen julkisen palvelun yksikön, olisivat jatkossa kokonaisuudessaan julkisia hallintotehtäviä, ja tämä ilmenisi metsäkeskuslain 8 :stä. Vuoden 2016 alusta metsäkeskuksessa ei olisi kahta erillistä yksikköä, vaan metsäkeskus olisi yksi julkisia hallintotehtäviä hoitava kokonaisuus. Liiketoimintayksikön toiminta on ollut mahdollista pykälän nykyisen 2 momentin sisällön perusteella. Esitettävän liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen metsäkeskus ei enää voisi omissa nimissään harjoittaa liiketoimintaa johtuen siitä, että sen tehtävät ovat yksiselitteisesti vain julkisia hallintotehtäviä. 3. Metsäkeskuksen organisaation perusrakenne. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan nykyinen 1 momentti. Voimassa olevan momentin mukaan metsäkeskuksessa on julkisen palvelun yksikkö, joka hoitaa 8 :ssä tarkoitettuja tehtäviä, ja eriytetyn liiketoiminnan liiketoimintayksikkö. Momentti on vuoden 2016 alusta tarpeeton, koska liiketoimintayksikkö yhtiöitetään. Pykälän jäljelle jäävistä momenteista ehdotetaan poistettavaksi maininnat julkisen palvelun yksiköstä. 7. Metsäkeskuksen johtaminen. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi maininta julkisen palvelun yksiköstä ja 2 momentti esitetään poistettavaksi tarpeettomana. Viimeksi mainitussa momentissa säädetään liiketoimintayksikön johtamisesta. Pykälän voimassa olevasta 3 momentista esitetään poistettavaksi maininta julkisen palvelun yksiköstä sekä maininta liiketoiminnasta. Lisäksi momentin viimeinen virke esitetään poistettavaksi, koska siinä säädetään johtokuntatyöskentelystä ja johtajan läsnäolosta johtokunnassa liiketoimintaan liittyviä asioita käsiteltäessä. Tämä virke on jatkossa tarpeeton yhtiöittämisen vuoksi.

16 16 Valtuussäännöksestä esitetään poistettavaksi valtuus kokousmenettelyn tarkemmasta säätämisestä. Yhtiöittämisen vuoksi ei ole enää tarvetta säännellä johtokuntatyöskentelystä valtioneuvoston asetuksella. 8. Metsäkeskuksen tehtävät. Pykälän 1 momentin 5 kohdan lainsäädäntöä koskevasta luettelosta esitetään poistettavaksi metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki (534/1998). Mainitun lain muuttamisen yhteydessä muutoslain voimaantulosäännöksissä metsäkeskuksen metsänhoitoyhdistyksiin liittyvistä tehtävistä viimeinenkin poistuu vuoden 2015 lopussa. 17. Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus. Voimassa oleva 17 sisältää säännökset metsäkeskuksen oikeuskelpoisuudesta ja oikeustoimikelpoisuudesta. Tällä hetkellä metsäkeskus on yksi oikeushenkilö, vaikka sen toiminta jakaantuu liiketoimintayksiköksi ja julkisen palvelun yksiköksi. Puhevallan jako on jaettu voimassaolevassa pykälässä siten, että 2 momentissa on yksilöity johtajan ja 3 momentissa liiketoimintajohtajan puhevalta. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan kaikki liiketoimintaan tai liiketoimintajohtajaan liittyvät säännökset. Nykyinen 3 momentti esitetään poistettavaksi kokonaisuudessaan, koska se sisältää vain liiketoimintayksikköä koskevia asioita. Myös pykälän nykyinen 4 momentti esitetään poistettavaksi. Pykälän jäljelle jäävistä momenteista ehdotetaan poistettavaksi maininnat julkisen palvelun yksiköstä. 25. Varojen hoito ja käyttö. Metsäkeskuslain 25 :n 3 momentti sisältää velvoitteen, jonka mukaan liiketoimintayksikön ja julkisen palvelun yksikön varat on pidettävä erillään. Kummankaan yksikön varoja ei saa käyttää toisen yksikön toimintaan. Säännöksen tarve poistuu, kun liiketoimintayksikkö yhtiöitetään erilliseksi oikeushenkilöksi. Tästä johtuen 25 :n 3 momentti esitetään kumottavaksi. 27. Kirjanpito ja tilintarkastus. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi viittaus eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annettuun lakiin (19/2003). Tämän lain säännöksistä erityisesti erilliskirjanpitovelvollisuutta koskevia katsottiin tarpeelliseksi soveltaa metsäkeskukseen. Koska metsäkeskuksen yksiköt muodostuisivat vuoden 2016 alusta erillisiksi oikeushenkilöiksi - liiketoimintayksikkö osakeyhtiöksi ja julkisen palvelun yksikkö Suomen metsäkeskukseksi - mainitun lain soveltaminen ei olisi enää tarpeellista. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaantulosäännöksen 1 momentin mukaan. Metsäkeskuslaki sisältää runsaasti säännöksiä (6, 8, 9 ja 11, sekä 19, 21, 25, 26, 30 ja 35 ), joissa on mainittu julkisen palvelun yksikkö tai alueyksikkö. Näiden pykälien muuttamisen sijaan esitetään voimaantulosäännökseen toista momenttia, jonka mukaan mitä tämän lain voimaan tullessa säädetään Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköstä tai alueyksiköstä, koskee lain tultua voimaan Suomen metsäkeskusta. Säännös koskisi sekä metsäkeskuslakia että muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 14 a :ssä (948/2012) säädetään Elintarviketurvallisuusviraston oikeudesta käyttää apunaan Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä tiettyjen torjuntapäätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 20 :ssä säädetään puolestaan kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä. Kyseisen pykälän 1 momentissa on mainittu Suomen metsäkeskuksen alueyksikkö.

17 Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä 3. Metsätietojärjestelmä ja sen käyttötarkoitus. Metsätietolain 3 :n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaus metsäkeskuksen liiketoimintaan tai muuhun kaupalliseen toimintaan. Nykyisen 3 momentin mukaan metsäkeskus saa käyttää tietojärjestelmää yksityisille maanomistajille suunnattua koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta sekä muuta metsätalouden edistämistä varten siltä osin kuin kyseessä oleva toiminta ei liity metsäkeskuksen liiketoimintaan tai muuhun kaupalliseen toimintaan. Momentin nykyinen loppuosa tulee tarpeettomaksi vuoden 2016 alussa, koska kyseisestä ajankohdasta lukien metsäkeskus ei enää harjoita liiketoimintaa, vaan kaikki sen toiminta on julkisten hallintotehtävien hoitamista. Metsäkeskuksen liiketoiminta yhtiöitetään ja sen toimintaa jatkaa perustettava osakeyhtiö vuoden 2016 alusta. 6. Rekisterinpitäjä, rekisterinpitoon liittyvät vastuut ja tietojen käsittelyyn oikeutetut. Esitykseen sisältyvällä lakiehdotuksella Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta poistuisivat metsäkeskuslaista viittaukset liiketoimintaan vuoden 2016 alusta lukien. Vuoden 2016 alusta metsäkeskus on organisaatio, joka ei harjoita liiketoimintaa. Tästä johtuen ei ole esteitä säätää metsäkeskusta organisaationa rekisterinpitäjäksi. Metsätietojärjestelmän rekisterinpitäjistä säädetään voimassa olevan 6 :n 1 momentissa, jota esitetään muutettavaksi siten, että vuoden 2016 alusta lukien rekisterinpitäjänä olisi metsäkeskus. Rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä hoitavat toimihenkilöt olisi kuitenkin edelleen yksilöitävä 1 momentissa, koska metsäkeskuksessa on myös toimihenkilöitä, jotka eivät voi tehtävissään käyttää julkista valtaa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteinen korjaus, joka tulisi voimaan vuoden 2016 alusta, siten, että siitä poistetaan maininta julkisen palvelun yksiköstä liiketoimintayksikön yhtiöittämisen vuoksi. Vuoden 2016 alusta metsäkeskuksessa ei olisi kahta erillistä yksikköä, vaan metsäkeskus olisi yksi kokonaisuus ilman yksikköjä, eikä olisi enää julkisen palvelun yksikköäkään. Muutoin momentti säilyisi ennallaan. Pykälän 3 momenttia ei esitetä muutettavaksi. 10. Tietojen luovuttaminen eräissä liiketoimintaan liittyvissä tapauksissa. Nykyisen 1 momentin mukaan tietojärjestelmän tietoja luovutetaan metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan käyttöön samoin edellytyksin kuin sivullisille. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseinen 1 momentti poistettaisiin. Poisto kytkeytyisi esitykseen liiketoiminnan yhtiöittämisestä. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen asiasta ei enää olisi tarvetta erikseen säätää. Perustettava osakeyhtiö on samassa asemassa muiden hakijoiden kanssa, jotka hakevat tietojen luovutusta metsäkeskukselta. Perustettava osakeyhtiö katsottaisiin henkilötietolain (523/1999) 3 :ssä tarkoitetuksi sivulliseksi kuten muutkin elinkeinonharjoittajat. Voimaantulo Ehdotettu laki sisältää tavanmukaisen voimaantulosäännöksen. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Voimaantulo Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

18 18 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Esityksellä on useampi liityntä perustuslakiin. Esitys liittyy ensinnäkin perustuslain 15 :n omaisuudensuojaa koskevaan perusoikeussäännökseen. Lisäksi asiaa on tarkasteltava perustuslain 18 :n elinkeinovapauden kannalta. Arvioitavaksi tulee myös perustuslain 124, joka koskee julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Metsäkeskus ei ole valtion viranomainen vaan välillistä valtionhallintoa. Perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa metsäkeskuslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 53/2010 vp) metsäkeskuksen harjoittamaan liiketoimintaan, vaan liiketoiminnan olemassaolo vain todettiin lausunnossa. Metsäkeskuslain säännökset koskevat pääosin vain julkisen palvelun yksikköä. Liiketoiminnasta on säädetty vain siltä osin kuin on ollut tarvetta liiketoiminnan eriyttämiseen. Julkisen palvelun yksikön metsätalouteen liittyvän julkisoikeudellisen tehtäväkentän hoitaminen on ollut metsäkeskuslain päätarkoitus. Tilanne on nyt erilainen, kun liiketoimintayksikkö esitetään yhtiöitettäväksi eli siitä tulisi erillinen oikeushenkilö suhteessa metsäkeskukseen. Yhtiöittämislain tarkoituksena on siirtää metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toiminta perustettavalle osakeyhtiölle vuoden 2016 alussa. Yhtiöittämislaissa säädettäisiin muun ohella liiketoimintayksikön sitoumuksien jatkuvuudesta ja henkilöstön asemasta suhteessa uuteen osakeyhtiöön. Säädetyt oikeudet vastaavat liiketoimintayksikön velvoitteita suhteessa näihin asianosaisiin. Omaisuudensuoja Esitykseen sisältyvällä ehdotuksella laiksi Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi, jäljempänä yhtiöittämislaki, on liityntä perustuslain 15 :ään. Perustuslain 15 :n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Metsäkeskusta edeltävässä toimintaympäristössä yksityismetsätalouden edistämis- ja valvontatehtävät oli 1920-luvulta alkaen annettu välilliseen valtionhallintoon luettaville tahoille. Näiden tahojen nimet ovat muuttuneet keskusmetsäseuroista, metsänhoitolautakunnista ja metsälautakunnista metsäkeskusta edeltäviksi 13 alueellisiksi metsäkeskuksiksi. Edellä mainitut ovat olleet välillistä valtionhallintoa, joiden toiminnasta ja omaisuudesta on säädetty erityislainsäädännöllä, ja jotka ovat saaneet toimintaansa valtionapua. Näin on tilanne myös metsäkeskuksen osalta, jonka toiminnasta säädetään metsäkeskuslailla. Yhtiöittämislakiin sisältyisi metsäkeskukselle valtuus luovuttaa metsäkeskuksen omaisuutta valtiolle. Metsäkeskuslain 17 :ssä säädetään metsäkeskuksen oikeuskelpoisuudesta ja oikeustoimikelpoisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan metsäkeskus voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Pykälän 4 momentissa oikeustoimikelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu. Mainitun momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskus ei saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eikä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa. Metsäkeskuksella eli sen liiketoimintayksiköllä ei siten ole voimassaolevan metsäkeskuslain mukaan vapaata oikeustoimikelpoisuutta liiketoiminnan osalta. Yhtiöittämislain 2 :n mukaan maa- ja metsätalousministeriöllä olisi oikeus määrätä metsäkeskuksesta osakeyhtiöön luovutettavan omaisuuden arvo ja luovutuksen ehdot. Yhtiöittämislain 2 :n sisältö rajoittaa

19 19 omistajan eli metsäkeskuksen oikeutta määrätä omaisuudestaan. Kuitenkin siinä viitekehyksessä, johon säännös sijoittuu, eli verrattuna metsäkeskuslain 17 :n 4 momenttiin, ja jota oikeustilaa se säätää, säännöstä voidaan pitää vallitsevaan tilanteeseen verrattuna samansuuntaisena. Kyseessä ei olisi metsäkeskuksen omaisuuden pakkolunastus, koska metsäkeskus kuitenkin asiallisesti tekee omistuksen luovuttamista koskevan oikeustoimen, eli on toisena osapuolena luovutuskirjan allekirjoituksessa. Tämä valtuus metsäkeskukselle oikeustoimen tekemiseen säädettäisiin yhtiöittämislain 1 :n 2 momentissa. Esityksen lähtökohtana on, että liiketoimintayksikön toimintaan kytkeytyvä omaisuus luovutettaisiin valtion kokonaan omistamaan osakeyhtiöön ilman korvausta metsäkeskukselle. Yhtiöittämislaki esitetään säädettäväksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Kuten edellä on todettu, liiketoimintayksikkö on osa metsäkeskusta, ja liiketoimintayksikön toiminnassaan käyttämän omaisuuden omistaa metsäkeskus. Metsäkeskus ei ole viranomainen, mutta sen toimintaa ja varallisuutta välillisenä valtionhallintona rajoitetaan jo nyt. Esimerkiksi edellä mainittu metsäkeskuslain 17 :n sisältö todentaa sitä lähtötilannetta, että metsäkeskuksen rajoitettua oikeustoimikelpoisuutta ei voida verrata suoraan luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön rajoittamattomaan oikeustoimikelpoisuuteen. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilön oikeuksia. Oikeushenkilöä perusoikeudet suojaavat vain välillisesti, sillä oikeushenkilön asemaan kajoaminen saattaa merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevien yksilöiden oikeuksiin. Metsäkeskuksen toiminta on kuitenkin julkista toimintaa eli ollaan kaukana yksilön asemaan puuttumisesta. Luonnolliset henkilöt eivät omista metsäkeskusta, vaan metsäkeskus on, kuten edellä on todettu, konkurssilainsäädännössä tarkoitettu itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Perusoikeussääntelyn lähtökohtana on perinteisesti ollut yksilön vapauspiirin suojaaminen valtiovallan taholta tulevilta puuttumisilta. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään (PeVL 45/1996 vp ja PeVL 17/1997 vp) katsonut, että mitä etäämpänä oikeushenkilö on yksilöistä ja mitä vähäisempiä ja välillisempiä ovat ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset yksilöiden konkreettisiin taloudellisiin etuihin, sitä epätodennäköisemmin oikeushenkilöön kohdistuvat toimenpiteet voivat olla ristiriidassa perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan kanssa. Tässä esityksessä ollaan etäällä tai ei käytännössä lainkaan yksilön taloudelliseen asemaan liittyvien vaikutusten kanssa tekemisissä. Elinkeinonharjoittamisen vapaus Metsäkeskus on metsäkeskuslailla perustettu välillisen valtionhallinnon organisaatio. Metsäkeskuslain mukaiset tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä. Nykymuotoisena metsäkeskus muodostuu julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Julkisen palvelun yksikön toiminta rahoitetaan valtionavustuksella. Metsäkeskuksen liiketoiminnan taustana on metsäkeskuksen historiallinen organisoituminen. Metsäkeskusta edelsivät keskusmetsäseurat, metsänhoitolautakunnat ja metsälautakunnat sekä viimeisenä 13 alueellista metsäkeskusta. Näissä edeltävissä kokonaisuuksissa harjoitettiin liiketoimintaa muun toiminnan ohella. Perustuslain 18 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden varmistaminen ja sille myönnetty valtionavustus eivät enää mahdollista liiketoiminnan harjoittamista. Vuodesta 2012 alkanut liiketoiminnan ja julkisen palvelun yksikön toimintojen eriyttäminen on ollut siirtymävaihetta tähän esitykseen sisältyvään yhtiöittämislakiin. Metsäkeskuksen tehtävät on metsäkeskuslaissa säädetty julkisiksi hallintotehtäviksi. Liiketoiminnan harjoittaminen ei ole julkinen hallintotehtävä. Esityksellä metsäkeskuksen liiketoiminta yhtiöitetään ja samalla jäljelle jäävä metsäkeskus ei voisi enää harjoittaa liiketoimintaa.

20 20 Yhtiöittämislain mukaan osakeyhtiön omistajuus olisi valtiolla. Eräänä vaihtoehtona arvioitiin myös sitä, että perustettava osakeyhtiö olisi metsäkeskuksen omistuksessa. Metsäkeskuksen omistajuus olisi tässä vaihtoehdossa katsottu eräänlaiseksi väliaikaiseksi vaiheeksi toiminnallisessa, henkilöittäisessä ja taloudellisessa eriyttämisessä. Tässä vaihtoehdossa olisi ollut tarkoituksena, että mahdollisimman nopealla ja tarkoituksenmukaisella aikataululla osakeyhtiön omistus olisi siirtynyt metsäkeskuksen ulkopuolelle. Ennen osakeyhtiön omistuksen siirtymistä metsäkeskuksen ulkopuolelle tietyillä säännöksillä olisi pyritty varmentamaan metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisen puolueettomuus ja riippumattomuus. Esityksen mukainen valtio-omistajuus arvioitiin kuitenkin tarkoituksenmukaisemmaksi ja metsäkeskuksen puolueettomuuden ja riippumattomuuden kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Liiketoiminnan siirtäminen metsäkeskuksesta edistäisi yleisesti yritysten yhdenvertaista kohtelua ja terveitä kilpailuolosuhteita (kts. 3.2 Yritysvaikutukset). Liiketoiminnan siirtämisen tarkoituksena on turvata luovutettavan liiketoiminnan jatkuminen ja parantaa liiketoiminnan edellytyksiä, kun toimintaa ei jatkossa rajoittaisi toimiminen metsäkeskuksen yhteydessä. Liiketoiminnan olemassaolo nykyisessä metsäkeskuksessa juontuu ajallisesta kehityksestä, ei niinkään siitä, että organisaation perustehtävä olisi koskaan ollut liiketoiminnan harjoittaminen. Yhtiöittämislain voidaan katsoa parantavan liiketoimintayksikön - jatkossa osakeyhtiön - elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä, koska toimintaa eivät vuoden 2016 alusta enää rajoittaisi metsäkeskuslain säännökset. Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Esitykseen sisältyvällä lakiehdotuksella Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta, jäljempänä lakiehdotus, on liityntä perustuslain 124 :ssä tarkoitettuun julkisten hallintotehtävien antamiseen muulle kuin viranomaiselle. Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Metsäkeskuslain ja sen vuoden 2015 alusta voimaan tulleen muutoslain esitöissä on käsitelty perusoikeuksien, oikeusturvan ja muiden hyvän hallinnon vaatimusten noudattamista metsäkeskuksen toiminnassa. Tällä esityksellä ei puututa näiden kokonaisuuksien hoitamiseen, mikä on arvioitu perustuslakivaliokunnassa (PeVL 53/2010 vp). Tämän esityksen yhteydessä tuodaan uudelleen esille ne aiempien metsäkeskuslain ja sen muutoksen esitöiden näkökannat, jotka tukevat metsäkeskuksen säilyttämistä edelleen välillisenä valtionhallintona. Esitys lähtee siitä, että tarkoituksenmukaisuusvaatimus on olemassa nykytilanteen säilyttämiselle. Tarve tälle arvioinnille tässä esityksessä tulee siitä, että metsäkeskus olisi yhtiöittämislain voimaatulon jälkeen vuoden 2016 alusta organisaatio, jossa hoidettaisiin ainoastaan julkisia hallintotehtäviä, ei enää liiketoimintaa. Jäljelle jäävän metsäkeskuksen osan, nykyisin julkisen palvelun yksikkö, organisaatiorakenne muuttui jo vuonna 2015 siten, että metsäkeskuksen toimintaa ohjataan valtakunnallisten toimintojen kautta. Julkisen palvelun yksikössä ei ole enää organisaatiorakenteena alueyksikköjä. Perustuslain 124 :n edellyttämälle tehtävän tarkoituksenmukaisen hoitamisen tarpeelle on esitetty metsäkeskuksen osalta perustelut metsäkeskuslain ja sen vuoden 2015 alussa voimaan tulleen muutoslain esitöissä (HE 260/2010 ja HE 191/2014). Metsäkeskuslakia koskevassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta muistutti, että tarkoituksenmukaisuusvaatimus perustuslain 124 :ssä on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi. Tällöin on otettava huomioon muun muassa hallintotehtävän luonne.

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 1 Luonnos 13.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi Suomen metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen. Luonnos 13.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

HE 139/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi

HE 139/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi HE 139/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014 Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen 498/11.30/2014 KH 19.08.2014 304 Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2013] Luonnos 11.11.2013 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

[LUONNOS] APPORTTIKIRJA. Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ):

[LUONNOS] APPORTTIKIRJA. Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ): [LUONNOS] APPORTTIKIRJA Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ): 1 OSAPUOLET (1) Maa- ja metsätalousministeriö Suomen valtion puolesta, edustajanaan: Metsähallitus

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

JAKAUTUMISEN PERUSTEET

JAKAUTUMISEN PERUSTEET JAKAUTUMISEN PERUSTEET Sievi Capital Oyj:n hallitus allekirjoitti 11.8.2011 jakautumissuunnitelman, jonka mukaan sopimusvalmistusliiketoiminta siirtyy uudelle perustettavalle julkiselle osakeyhtiölle Scanfil

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille

Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille Hallitusohjelman mukaan Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Molempien ehtojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA LUONNOS 21.10.2014 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tällä omaisuuden luovutuskirjalla luovutetaan omaisuutta Toivakan Lämpö Oy:lle seuraavin ehdoin: 1. Luovuttaja Toivakan kunta Y-tunnus: 0177201-0 Toivakantie

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 APPORTTI... 4 2 APPORTIN ARVO JA

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KOKKOLAN KAUPUNGIN KOKKOLAN SATAMA OY:N VÄLILLÄ

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KOKKOLAN KAUPUNGIN KOKKOLAN SATAMA OY:N VÄLILLÄ APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KOKKOLAN KAUPUNGIN JA KOKKOLAN SATAMA OY:N VÄLILLÄ 31.12.2014 1(7) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja (jäljempänä Luovutuskirja ) on

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 1 Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsälain uudistus voimaan 1.1.2014 Metsänhoitoyhdistyslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Liikelaitos Salon Kaukolämmön johtokunta 64 13.10.2014. Liikelaitos Salon Kaukolämmön yhtiöittäminen 1046/00.01.00.03.00/2014

Liikelaitos Salon Kaukolämmön johtokunta 64 13.10.2014. Liikelaitos Salon Kaukolämmön yhtiöittäminen 1046/00.01.00.03.00/2014 Liikelaitos Salon Kaukolämmön johtokunta 64 13.10.2014 Liikelaitos Salon Kaukolämmön yhtiöittäminen 1046/00.01.00.03.00/2014 Liikelaitos Salon Kaukolämmön johtokunta 64 Valmistelija: Liikelaitos Salon

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä LUOVUTUSSOPIMUS n kaupungin ja n Yritystilat Oy:n välillä 1. Sopijapuolet 1.1. n kaupunki Yritys- ja yhteisötunnus: 0166906-4 Kotipaikka ja osoite:, Olavinkatu 27, 57130 jälj. Luovuttaja 1.2. n Yritystilat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Yliopistojen palvelukeskuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot