Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä."

Transkriptio

1 1 Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksellä muutettaisiin Suomen metsäkeskuksesta annetun lain säännöksiä siten, että metsäkeskuksen valtakunnallista ja alueellista organisaatiorakennetta uudelleen järjestämällä tehostettaisiin edelleen valtakunnallisia toimintoja ja resurssien käyttöä. Esityksessä esitetään myös muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annettua lakia muun ohella siten, että laissa olevat viittaukset liiketoimintayksikköön poistetaan, koska kyseinen yksikkö esitetään jäljempänä mainitulla lailla yhtiöitettäväksi. Laissa oleva rakenne julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön muodostamasta kokonaisuudesta purettaisiin. Jäljelle jäävä Suomen metsäkeskus toimisi jatkossa yhtenä kokonaisuutena vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Suomen metsäkeskuksen tehtäviä ei ehdoteta muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi. Perustettava osakeyhtiö olisi valtion kokonaan omistama ja yhtiö kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan, ja valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiö toimisi kilpailluilla markkinoilla. Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Yhtiöittämisen pääasiallisena syynä ovat kilpailunäkökohdat ja voimassa olevaan lakiin sisältyvä eriyttämisvelvoitteen loppuunsaattaminen. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen metsäkeskuksesta annettuun lakiin esitettävistä muutoksista johtuvat teknisluonteiset tarkistukset. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

2 2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ SISÄLLYS YLEISPERUSTELUT 1 NYKYTILA 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö 1.2 Nykytilan arviointi 2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET 3.1 Taloudelliset vaikutukset 3.2 Yritysvaikutukset 3.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan 3.4 Henkilöstövaikutukset 3.5 Kielelliset vaikutukset 4 ASIAN VALMISTELU 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen 5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT 1.1 Laki Suomen metsäkeskuksesta 1.2 Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä 1.3 Laki Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi 2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET 3 VOIMAANTULO 4 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUKSET Laki Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Laki Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi LIITE RINNAKKAISTEKSTIT Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

3 3 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Suomen metsäkeskus (jäljempänä metsäkeskus) aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Tuolloin tuli voimaan Suomen metsäkeskuksesta annettu laki (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1102/2011). Aiemmista alueellisista metsäkeskuksista muodostettiin tuolloin yksi, koko Manner-Suomen alueen kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Aiemmissa metsäkeskuksissa harjoitettu liiketoiminta eriytettiin metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Julkisia hallintotehtäviä hoitaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö, joka muodostuu keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Julkisen palvelun yksiköstä eriytettynä toimii metsäkeskuksessa liiketoimintayksikkö. Metsäkeskus on organisaatio, joka ei kuulu valtionhallintoon, vaan on niin sanottua välillistä valtionhallintoa. Yksityismetsätalouden edistämis- ja valvontatehtävät on 1920-luvulta annettu välilliseen valtionhallintoon luettaville tahoille, joiden nimet ovat muuttuneet keskusmetsäseuroista, metsänhoitolautakunnista ja metsälautakunnista metsäkeskusta edeltäviksi 13 alueellisiksi metsäkeskuksiksi. Ennen vuotta 1996 toimihenkilöt saattoivat työskennellä sekä viranomaistehtävissä että niin sanotuissa yleisissä metsätalouden edistämistehtävissä, joista viimeksi mainittujen osalta ei välttämättä ollut selvää rajapintaa liiketoimintaan. Alueellisten metsäkeskusten toiminta perustui metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta vuonna 1995 annettuun lakiin (1474/1995, jäljempänä aiempi metsäkeskuslaki). Metsätalouden edistämistehtävien ohella metsäkeskukset hoitivat eräitä yksityismetsätalouden viranomaistehtäviä minkä lisäksi ne valvoivat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista kaikkien metsänomistajien metsissä. Metsäkeskuksissa harjoitettiin myös liiketoimintaa. Aiemmassa metsäkeskuslaissa säädettiin metsäkeskuksille kuuluvien julkisen vallan käyttöä koskevien viranomaistehtävien ja metsätaloudellisten edistämistehtävien käsittelyn eriyttämisestä toisistaan. Tämä oli toteutettu siten, että julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttävä toimihenkilö ei osallistunut metsäkeskukselle kuuluvien muiden kuin viranomaisasioiden hoitamiseen. Alueellisen metsäkeskuksen johtokunnan ja johtajan toimivaltaan ei kuulunut viranomaistehtävien käsittely. Käytännössä metsäkeskuksiin luotiin viranomaistoiminto, jonka esimiehenä toimi viranomaisasioita ratkaiseva toimihenkilö, viranomaispäällikkö. Erillistä yksikköä näiden tehtävien hoitamiselle ei kuitenkaan ollut. Vuoden 2007 toukokuun alusta aiempaa metsäkeskuslakia muutettiin järjestämällä metsäkeskusten julkisten hallintotehtävien hoitaminen vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Tämän myötä siirrettiin merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät metsäkeskuksista Maaseutuvirastoon. Lisäksi muuta kuin merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät organisoitiin metsäkeskuksissa muusta toiminnasta erilleen tehtävien hoidon riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaamiseksi. Tuolloin perustettiin metsäkeskuksiin viranomaistehtävien yksiköt.

4 4 Maa- ja metsätalousministeriö asetti 28 päivänä huhtikuuta 2009 metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevan kehittämishankkeen MMM020:00/2009. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa selkeyttää työnjakoa eri toimijoiden kesken metsätalouden edistämisessä, lisätä valtion tukien vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kilpailun edellytyksiä metsäpalvelumarkkinoilla. Hankkeen johtoryhmä ehdotti muutettavaksi metsäkeskuksia ja kehittämiskeskusta sekä metsänhoitoyhdistyksiä koskevaa lainsäädäntöä muun muassa kilpailuneutraliteetin asettamien vaatimusten mukaiseksi. Hankkeeseen perustuen Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta. Metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia (534/1998) on uudistettu siten, että lain muutos tulee voimaan kokonaisuudessaan vuoden 2015 alussa, mutta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luovutaan siten, että vuonna 2014 ja sen jälkeen metsänhoitomaksua ei enää määrätä. Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa jatkossa yhdistyksiin kuuluvien metsänomistajien jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Myös yhdistysten omaa liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistuvat ja metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa tuottaa jäsentensä haluamia metsätalouden ja puukaupan palveluja. Metsäkeskuslain 2 :n mukaan metsäkeskuksessa voi olla julkisten hallintotehtävien hoitamisesta taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti eriytettyä liiketoimintaa, joka ei kuitenkaan saa vaarantaa metsäkeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamista eikä metsäkeskuksen puolueettomuutta. Metsäkeskus on toteuttanut eriyttämisen liiketoiminnan harjoittamisessa metsäkeskuslain säännösten mukaisesti. Seuraava vaihe on toteuttaa metsäkeskuslain 39 :n 2 momenttiin sisältyvä velvoite, jonka mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 :n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2014 mennessä. Toimivallan ja vastuun eriyttäminen toteutetaan esityksessä siten, että liiketoimintayksikön toiminnasta muodostettaisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan. Valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Väliaikaisena omistusvaihtoehtona harkittiin myös metsäkeskuksen omistajuutta. Viimeksi mainittu vaihtoehto olisi kuitenkin muodostunut metsäkeskuksen toiminnan puolueettomuuden ja riippumattomuuden säilyttämisen kannalta ongelmalliseksi. Esimerkiksi metsäkeskukselle kuuluvien valvontatehtävien kuten metsälakien valvonnan kannalta olisi ristiriitaista, jos metsäkeskus joutuisi valvomaan omistamaansa osakeyhtiötä. Metsäkeskuksen toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus saataisiin järjestettyä tällä muutoksella lopullisesti siten, että metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä perustettaisiin ehdotettu valtio-omisteinen osakeyhtiö. 1.2 Nykytilan arviointi Valtakunnallisen metsäkeskuksen toiminta on käynnistynyt ripeästi metsäkeskuslain voimaantulon jälkeen. Metsäkeskuksen julkisen palvelun keskusyksikkö aloitti Lahdessa ja liiketoimintayksikön johto sijaitsee Tampereella. Metsäkeskus toimii julkisen palvelun osalta keskusyksikössä ja 13 alueyksikössä, joiden rajat vastaavat aiempia alueellisia metsäkeskuksia. Liiketoimintayksikkö on organisoitunut 6 alueeseen. Metsäkeskuslain edellyttämä toiminnan eriyttäminen on toteutettu. Metsäkeskuksen asiakkaat eivät ole todennäköisesti täysin tiedostaneet metsäkeskuslain aiheuttamaa muutosta aiempaan metsäkeskuksen organisaatiorakenteeseen verrattuna. Tästä johtuen tilanne on heille metsäkeskuksen yksiköiden tehtävien ja organisaation aseman osalta edelleen ilmeisen epäselvä. Rajaa julkisen palvelun yksikön ja liike-toimintayksikön välillä on mahdollisesti ollut vaikea hahmottaa ja asiakkaiden on ollut vaikea ymmärtää, etteivät yk-

5 5 siköt voi enää eriyttämisen jälkeen hoitaa toistensa asioita ristiin. Ongelmaan on yritetty vastata mm. profiloimalla metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö oman toiminimen (Otso metsäpalvelut) alle. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittäminen purkaa osaltaan yhtenä juridisena oikeushenkilönä toimimiseen liittyvää ulkoisen näkyvyyden ongelmatiikkaa. Metsäkeskus on saavuttanut tulostavoitteensa hyvin myös uuden metsäkeskuslain aikana. Julkisen palvelun yksikkö on lisäksi saavuttanut kaikki sille asetetut tuottavuustavoitteet. Valtakunnallisen toiminnan kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä joustavampaa organisaatiomallia, jossa resurssien hallinnointi on keskitetty ja toimintaa voidaan organisoida myös muuten kuin alueellisin perustein, esimerkiksi valtakunnallisten asiantuntijuuksien ympärille. Metsäkeskuksen organisointi ja yksiköiden toiminnan eriyttäminen on heijastunut myös johtokuntatyöskentelyyn. Johtokunnan kokoukset on pidetty erikseen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön osalta, henkilöstöllä on kummastakin yksiköstä omat edustajansa johtokunnassa ja yksiköiden johtajat saavat olla läsnä vain oman yksikkönsä kokouksessa. Ongelmaksi on ajoittain muodostunut erityisesti metsäkeskuksen yhteisten, kumpaakin yksikköä koskevien asioiden käsittely johtokunnassa. 2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Metsäkeskusta koskevat perussäännökset ovat metsäkeskuslaissa. Metsäkeskuslain 39 :n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 :n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2014 mennessä. Esityksen tavoitteena on toteuttaa tämä päämäärä lainsäädännöllisesti. Esityksen tavoitteena on myös jatkaa prosessia, jolla metsäkeskus organisaationa järjestetään kilpailuneutraalilla tavalla. Nykyhetken toiminta on jo eriytetty, mutta konkurssikelpoisuuden toteuttaminen ja päätöksenteon täydellinen eriyttäminen edellyttävät metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittämistä. Liiketoimintayksikön toiminnasta muodostettaisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka kuuluisi toiminnan aloittaessaan valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan. Yhtiö toimisi kilpailluilla markkinoilla. Valtion omistamista yhtiöistä osa toteuttaa valtionhallinnon tehtäviin kiinteästi liittyviä erityistehtäviä, mutta suurin osa yhtiöistä harjoittaa täysin markkinaehtoista liiketoimintaa. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko valtion tarpeen omistaa kyseistä markkinaehtoista liiketoimintaa. Metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä muodostettavan osakeyhtiön omistus valtiolla on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto nykytilanteessa esimerkiksi henkilöstön aseman ja omaisuuden siirron näkökulmasta. Ehdotettu vaihtoehto on myös valtion omistajaohjauslinjausten mukaista, koska kilpailluilla markkinoilla toimivat valtion yhtiöt sijoittuvat yleensä valtioneuvoston kanslian hallinnonalalle. Markkinatilanne tällä hetkellä ei mahdollista osakeyhtiön perustamista metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä suoraan yksityisille markkinoille yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi esityksellä tavoitellaan entistä parempaa organisaatiomallia metsäkeskuksen tehtävien hoitamisessa. Esityksellä muutettaisiin metsäkeskuslain säännöksiä siten, että metsäkeskuksen valtakunnallista ja alueellista organisaatiorakennetta uudelleen järjestämällä tehostettaisiin edelleen toimintoja ja resurssien käyttöä. Metsäkeskus muuttuisi pääosin toimintoihin pohjautuvaksi organisaatioksi. Metsäkeskus päättäisi työjärjestyksellä toimintojakoon perustuvan organisaation

6 6 rakenteista ja metsäkeskuslaissa olisi tarpeen säätää vain ratkaisuvallan käytöstä julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Johtaja tai metsäjohtaja toimisi rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden esimiehenä. Muiden julkista valtaa käyttävien henkilöiden osalta henkilöstöhallinnolliset ja työnjohdolliset esimiessuhteet määriteltäisiin työjärjestyksessä. Julkisen vallan käyttö järjestettäisiin hyvässä yhteistyössä niiden toimintojen kanssa, joihin julkista valtaa sisältävät tehtävät metsäkeskuksessa pääosin kuuluisivat. Toimintojen suhde julkisen vallan käyttöön olisi vain työnjohdollinen, työtapoja ohjaava ja yhtenäistävä. Rahoitus- ja tarkastuspäälliköt voisivat toimia myös työnjohdollisina esimiehinä. Esitys sisältää lain Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi, jossa olisivat säännökset menettelyistä, joiden kautta metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä muodostetaan edellä selvitetty osakeyhtiö. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Esityksessä esitetään myös muutettavaksi metsäkeskuslakia muun ohella siten, että laissa olevat viittaukset liiketoimintayksikköön poistetaan. Laissa oleva metsäkeskuksen rakenne julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön muodostamasta kokonaisuudesta purettaisiin. Jäljelle jäävä Suomen metsäkeskus toimisi jatkossa yhtenä kokonaisuutena vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin (419/2011) ehdotetaan tehtäväksi metsäkeskuslakiin esitettävistä muutoksista johtuvat teknisluonteiset tarkistukset. Kyseisessä laissa on muutamia viittauksia metsäkeskuslakiin. 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET 3.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Metsäkeskuksen liikevaihto vuonna 2013 oli noin 89 miljoonaa euroa, josta julkisen palvelun yksikön osuus oli 50,6 miljoonaa euroa ja liiketoimintayksikön 38,4 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion momentilta (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle) myönnettiin rahoitusta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle metsäkeskuslain mukaisiin tehtäviin vuonna ,458 miljoonaa euroa, joka sisältyy liikevaihtolukemiin. Esitys ei vaikuta valtion talouteen määrärahatarvetta lisäävästi. Metsäkeskus hallinnoi itse omaa omaisuuttaan. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön taseen loppusumma 2013 tilinpäätöksessä oli 33,5 miljoonaa euroa. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisessä on tarkoitus siirtää sen toiminta, henkilöstö sekä varat, velat ja sitoumukset uuteen yhtiöön. Esityksellä siirrettäisiin siis metsäkeskuksen omaisuutta valtiolle. Valtion omaisuusmassan voidaan katsoa karttuvan aloittavaan yhtiöön siirrettävän omaisuuden arvolla. Metsäkeskuksen vastuulla on muiden toimijoiden ohella tällä hetkellä ns. Eläke-Tapio - lisäeläkejärjestelmästä (jäljempänä Eläke-Tapio) aiheutuvat velvoitteet. Metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat yhdessä metsänhoitoyhdistysten sekä eräiden muiden yksityismetsätalouden piirissä toimivien organisaatioiden kanssa mukana Eläke-Tapiossa. Eläke- Tapio pohjautuu yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen kesken vuonna 1949 tehtyyn sopi-

7 7 mukseen koskien niiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden eläke-etuja. Eläke-Tapio on vuodesta 1964 täydentänyt Yksityismetsätalouden eläkekassa Verson hoitamaa lakisääteistä TEL/TyEL-peruseläketurvaa. Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmä on suljettu ja järjestelmästä myönnettävien eläke-etujen karttuminen on jäädytetty lukien. Järjestelmässä mukana olevat työnantajat vastaavat järjestelmän velvoitteista yhteisvastuullisesti. Eläke-Tapio toimii niin sanottuna jakojärjestelmänä. Tulevia velvoitteita ei siten ole katettu ennalta kerätyillä varoilla eli järjestelmää ei ole rahastoitu. Järjestelmää rasittavan kattamattoman eläkevastuun määrä on tällä hetkellä noin 38 miljoonaa euroa, josta metsäkeskuksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus on yli puolet. Kattamaton eläkevastuu alenee vuosittain noin 7-10 %. Esimerkiksi vuonna 2017 kattamattoman eläkevastuun on arvioitu olevan enää noin 25 miljoonaa euroa. Osakeyhtiön taseeseen merkittävästä arviosta on maa- ja metsätalousministeriö pyytänyt kirjanpitolautakunnan lausunnon. Lausunnon (H13/2013, ) mukaisesti työnantajakohtainen eläkevastuu tulee merkitä taseeseen ja loppuosa kattamattomasta yhteisvastuullisesta eläkevastuusta taseen liitetietoihin. Osakeyhtiön taseeseen merkittäväksi eläkevastuuksi määritettiin 2013 tilinpäätöstilanteesta 3,5 miljoonaa euroa. Tämä työnantajakohtainen eläkevastuu on laskettu siten, että osakeyhtiön tilanne lisäeläkerasituksen suhteen vastaa metsänhoitoyhdistyksiä yhteensä. Toiminnan alkuvaiheessa yhtiöltä ei olisi odotettavissa merkittäviä suoria tuloja valtion talouteen. Yhtiön toiminnan merkittävimmät hyödyt muodostuisivat sen nykyisen metsätalouden palvelurakenteen ylläpidon jatkumisen kautta. Tällä turvattaisiin palvelujen saatavuus kattavasti koko maassa. Myös metsäkeskuksen yhteishankkeiden koordinoinnin tuoman kokemuksen hyödyntäminen jatkuisi. Yhtiömuotoisen liiketoimintayksikön taloudellisten toimintaedellytysten arvioidaan paranevan aikaisempaan verratessa muun muassa toiminnan tehostumisen, asiakaskunnan laajentamisen ja yhtiön tuoterakenteen jatkuvan kehittämisen kautta. Lisäksi yhtiön toimiessa metsäkeskuksen ulkopuolella sen toiminnalla ei olisi nykyisenkaltaisia laista johtuvia rajoitteita. Liiketoiminnan tuloksesta maksettaisiin jatkossa osinkoja omistajalle vastaavin perustein kuin kilpailijoilla. Yhtiöittämisessä perustettavan osakeyhtiön tase pyritään rakentamaan siten, että valtiolle ei muodostuisi tarvetta lisätä pääomaa osakeyhtiöön, kuitenkin samalla huomioiden tasavertainen kilpailutilanne kilpailijoiden kanssa. Perustettavan osakeyhtiön liikevaihdoksi arvioidaan ensimmäisenä toimintavuonna noin 39 miljoonaa euroa edellyttäen, että toiminta jatkuu nykyisenlaajuisena. Osakeyhtiön perustaminen Liiketoimintayksiköstä muodostettavan yhtiön perustamistoimia on valmisteltu samanaikaisesti esityksen valmistelun kanssa. Tarkoituksena on esityksen eduskuntakäsittelyn aikana hoitaa valmistelevia toimia osakeyhtiön perustamisessa. Valmistelevia toimia ovat muun muassa luovutuksen ehtojen valmisteleminen, omaisuuden arvon määrittäminen, lausunnon hankkiminen luovutettavasta omaisuudesta ja muut järjestelyt. Lain vahvistamisen jälkeen voitaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellä päätös valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön perustamisesta vähimmäispääomalla 2500 euroa (tekninen valmistelu esityksen eduskuntakäsittelyn aikana), siihen liittyvistä toimista ja valtuutuksesta osakkeiden merkitsemiseen. Tämän jälkeen seuraavassa istunnossa käsiteltäisiin päätös perustettavaan yhtiöön luovutettavasta omaisuudesta ja osakkeiden

8 8 merkitsemisestä. Tällöin liiketoimintayksikön toimintaa jatkavan osakeyhtiön liiketoiminta voisi käynnistyä välittömästi lain tultua voimaan 1 päivänä tammikuuta Perustettavan osakeyhtiön tase perustuisi päätökseen, jolla maa- ja metsätalousministeriö määräisi metsäkeskuksesta osakeyhtiöön luovutettavan omaisuuden ja sen arvon. Metsäkeskus luovuttaisi osakeyhtiöön kyseisen päätöksen mukaiseen omaisuuteen liittyvät varat ja velat. Varallisuus siirrettäisiin yhtenä kokonaisuutena muuna pääomasijoituksena osakeyhtiöön. Aloittavan taseen määrä ja rakenne tarkentuu valmistelun edetessä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen ja yhtiöön luovutettavan omaisuuden arvostamisen yhteydessä. Omaisuuden lopullinen arvostus perustuu ennen yhtiöittämistä laadittavaan riippumattomalta tilintarkastajalta pyydettävään luovutettavasta omaisuudesta tehtävään lausuntoon. Myös perustettavan yhtiön omavaraisuusaste määräytyy ennen yhtiöittämistä laadittavan lausunnon perusteella. Perustettavan osakeyhtiön liikevaihdoksi arvioidaan ensimmäisenä toimintavuonna noin 39 miljoonaa euroa edellyttäen, että toiminta jatkuu nykyisenkaltaisena. Metsäkeskuslain 2 4, 7, 17, 25, 37 ja 39 sisältävät säännöksiä metsäkeskuksen toiminnan eriyttämisestä. Julkisen palvelun yksikön toiminta ja liiketoimintayksikön toiminta on pitänyt jo nyt metsäkeskuslain mukaisesti pitää toiminnallisesti, taloudellisesti ja henkilöstön osalta erillään. Metsäkeskus on kuitenkin ollut juridisesti yksi oikeushenkilö. Liiketoimintayksikön yhtiöittäminen on suoraa jatkoa metsäkeskuksen kehittämiselle. Yhtiöittämisen jälkeen metsäkeskus jatkaa vain julkisten hallintotehtävien hoitajana ja sen nykyinen liiketoimintayksikkö erkanee omaksi osakeyhtiökseen. Verokohtelu Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö on katsottu verotuksessa yleishyödylliseksi yhteisöksi. Liiketoimintayksikkö on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja maksaa mahdollisesta liiketoiminnan ylijäämästään tuloveroa. Metsäkeskus laatii nykyisin erilliset tuloslaskelmat tuloverolain (1535/1992) mukaisesti yleishyödylliseksi katsottavasta valtionaputoiminnastaan ja liiketoimintayksikön toiminnasta. Vuoden 2013 tuloslaskelman mukaan valtionaputoiminnan tuotot olivat 53,8 miljoonaa euroa, josta julkinen rahoitus oli 50,6 miljoonaa euroa ja muiden tuottojen osuus 3,2 miljoonaa euroa. Liiketoimintayksikön liiketoiminnan tuotot puolestaan olivat 41,0 miljoonaa euroa, josta liikevaihto oli 39,2 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muut tuotot 1,8 miljoonaa euroa. Valtionavun käyttö liiketoimintaan on metsäkeskuslain 25 :n 3 momentissa ja metsäkeskuksen valtionavustuspäätöksessä yksiselitteisesti kielletty. Tätä rajapintaa valvovat sekä maa- ja metsätalousministeriö että tilintarkastajat ja Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Liiketoimintayksikön toiminta siirtyisi siihen kohdistuvine velkoineen ja varauksineen kokonaan perustettavaan osakeyhtiöön. Osakeyhtiön aloittava tase määräytyisi luovutettavasta omaisuudesta tehtävän maa- ja metsätalousministeriön päätöksen pohjalta. Vastiketta omaisuuden luovutuksesta yhtiöön ei metsäkeskukselle muodostuisi, koska kyseessä olisi yhtiöön tehtävä muu pääomasijoitus ja koska metsäkeskus ei merkitsisi yhtiön osakkeita. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisen voitaisiin tuloverotuksen osalta katsoa vastaavan järjestelynä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d :ssä tarkoitettua liiketoimintasiir-

9 9 toa. Liiketoimintasiirto voidaan toteuttaa kyseisessä säännöksessä mainituin edellytyksin ja jatkuvuusperiaatetta noudattaen ilman välittömiä tuloveroseuraamuksia. Verotuskäytännössä on katsottu, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :n liiketoimintasiirtosäännöksiä voidaan soveltaa valtion liikelaitokseen (KVL 59/1999). Liiketoimintayksikön osalta ei ole kyse valtion liikelaitoksesta, mutta liiketoimintasiirtosäännöksen soveltamisen edellytysten voidaan katsoa pääosin täyttyvän myös liiketoimintayksikön yhtiöittämisessä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain liiketoimintasiirtoa koskevien periaatteiden soveltamista tukisi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 :n 1 momentti yhdessä 52 d :n kanssa sekä myös eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2009/133/EY 2 artikla. Siten voidaan pitää perusteltuna, että liiketoimintayksikön yhtiöittämiseen säädettäisiin sovellettavaksi liiketoimintasiirtoa koskevaa säännöstä soveltuvin osin. Kun jatketaan toimintaa osakeyhtiömuodossa, sovellettaisiin tähän osakeyhtiöön normaaleja osakeyhtiöiden verotusperiaatteita ja toiminnan tuloksesta verotettaisiin yhteisöverokannan (20 %) mukaan. Arvonlisäverolain (1501/1993) 19 a :ssä säädetään liikkeen luovutuksen vaikutuksesta arvonlisäverotuksessa. Säännöksen mukaan arvonlisäverotuksessa ei pidetä myyntinä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Säännöksen soveltuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella. Kun liiketoimintayksikön toiminta yhtiöitetään vuoden 2015 alusta, osakeyhtiön harjoittaman koko toiminnan arvonlisäverollisuus ratkaistaan arvonlisäverolain ja yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY sekä näitä säädöksiä koskevan oikeuskäytännön perusteella. Varainsiirtoverolain (931/1996) 1 :n mukaan varainsiirtoveroa tulee suorittaa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Varainsiirtoverolain 4 :n 5 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava siirrettäessä kiinteistö toimintaa jatkavalle yhteisölle yhteisömuodon muutoksen, sulautumisen ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n mukaisen jakautumisen perusteella, jos järjestely toteutetaan asianomaista yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kun tässä esityksessä tarkoitettu järjestely perustuu lakiehdotuksen mukaiseen erityislakiin, kyse ei ole mainitussa 4 :n 5 momentissa tarkoitetusta asianomaista yhteisöä koskevasta lainsäädännöstä. Varainsiirtoverolain 43 :n mukaan, jos elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ssä tarkoitetuissa tapauksissa siirtyvään toimintaan kuuluva kiinteistö tai arvopaperi on luovutettu toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, Verohallinto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta. Jos hakemus on tehty ja edellä mainittujen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, Verohallinto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Koska veron kantaminen osakeyhtiöksi muuttamisen siirtymähetken yhteydessä toteutettavista luovutuksista ei olisi tarkoituksenmukaista eikä tasavertaista verrattaessa muiden vastaavien yritysjärjestelyjen verotukseen, eikä liiketoimintasiirtoa koskevan säännöksen soveltuvuus ole täysin ilmeistä, perustettava

10 10 osakeyhtiö ehdotetaan vapautettavaksi luovutuksista suoritettavasta verosta nimenomaisella säännöksellä. Esityksen mukaan metsäkeskus luovuttaa omaisuuttaan perustettavaan yhtiöön. Kyseessä voidaan katsoa olevan muu pääomasijoitus, koska metsäkeskus ei voi sijoittaa omaisuuttaan osakkeita vastaan apporttina osakeyhtiöön viimeksi mainitun omistuksen ollessa valtiolla. Tilannetta tulee tällöin yhtiön osalta arvioida perintö- ja lahjaverolain (378/1940) kannalta. Koska kyseessä olisi lainsäädännön edellyttämä toimenpide, jossa pääomasijoitus muulta taholta kuin omistajalta on tehtävä, ei olisi tarkoituksenmukaista, että yhtiö joutuisi tästä omaisuuden luovutuksesta suorittamaan lahjaveroa. Kuten edellä varainsiirtoveron osalta ehdotetaan perustettava osakeyhtiö vapautettavaksi myös omaisuuden luovutuksesta suoritettavasta lahjaverosta nimenomaisella säännöksellä. Perintö- ja lahjaverolain 53 :n mukaan Verohallinto voi myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen perintö- ja lahjaverosta muun muassa silloin, jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden tai muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden (2 momentti). Kuten edellä varainsiirtoveron osalta ehdotetaan perustettava osakeyhtiö vapautettavaksi myös omaisuuden luovutuksesta suoritettavasta lahjaverosta nimenomaisella säännöksellä. 3.2 Yritysvaikutukset Erikseen lailla perustettuna välillisen valtionhallinnon organisaationa metsäkeskus ei ole konkurssikelpoinen. Nykyisessä muodossaankaan erillisenä yksikkönä harjoitettava metsäkeskuksen liiketoimintayksikön markkinaehtoinen liiketoiminta ei muun muassa tästä syystä ole kilpailullisilta edellytyksiltään tasavertaista muiden toimijoiden kanssa ja se sopii muutenkin huonosti julkisia hallintotehtäviä hoitavan organisaation osaksi. Yhtiöittämisellä saatetaan metsäkeskuksen liiketoiminta edellytyksiltään vastaamaan muiden markkinoilla toimivien yritysten kilpailullista asemaa. 3.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Yhtiöittämisen jälkeen metsäkeskukseen jäisi se tehtäväkokonaisuus, mitä sen julkisen palvelun yksikkö tällä hetkellä hoitaa. Vaikutukset muiden viranomaisten toimintaan jäävät näin vähäisiksi. Esityksestä seuraisi suurin muutos julkisen vallan käytön järjestämiseen metsäkeskuksessa. Entisten alueyksikköjen sijasta viranomaisasiointi voitaisiin keskittää valtakunnallisesti siten, että asiakkaat ja toimijat saisivat palvelua yhden luukun periaatteella. Uudistus hyödyttäisi erityisesti niitä metsänomistajia ja toimijoita, jotka omistavat metsää tai joilla on metsiin liittyvää viranomaisasiointia useammalla maantieteellisellä alueella. 3.4 Henkilöstövaikutukset Metsäkeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 937 henkilöä, jotka ovat kaikki työsopimussuhteessa. Julkisen palvelun yksikössä on 648 henkilöä ja liiketoimintayksikössä 289 henkilöä. Julkisen palvelun yksikön henkilöstön määrää ei ole tarkoitus vähentää ehdotettavan organisaatiomuutoksen vuoksi. Toimihenkilöiden tehtävänkuvia on kuitenkin muutettava johtuen tehtävi-

11 11 en uudelleen järjestelyistä. Metsäkeskuksessa ei jatkossa olisi alueyksiköitä ja tämän myötä esimerkiksi metsäkeskuslain tarkoittamia aluejohtajia, joilla on oikeus käyttää julkista valtaa, ei jatkossa enää olisi. Tarkoituksena on kuitenkin valtakunnallisten toimintojen maantieteellisillä palvelualueilla järjestää metsätalouden kehittämiseen ja edistämiseen liittyvät tehtävät, jotka kuuluisivat metsäkeskuslain tarkoittamille nykyisille aluejohtajille. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön ja perustettavan uuden yhtiön välillä olisi kyseessä henkilöstön osalta liikkeenluovutus ja henkilöstön asemaan sovellettaisiin työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :n liikkeenluovutusta koskevaa säännöstä. Yhtiöittäminen ei sinänsä vaikuta henkilöstön määrään. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä käydään vuoden 2014 aikana yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) edellyttämät neuvottelut henkilöstön kanssa yhtiöittämisestä. Vastaavat neuvottelut käydään myös liiketoimintayksikössä. 3.5 Kielelliset vaikutukset Metsäkeskuslain 15 :n 1 momentin mukaan kun metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä hoidetaan julkisia hallintotehtäviä, sen on noudatettava, mitä kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Nämä viittaukset säilyvät metsäkeskuslaissa jatkossakin. Kielilain 2 :n 1 momentin mukaan lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Perustuslain 17 :n 2 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi säännöksen mukaan saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Saamen kielilaissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Kielilain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää muun muassa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Kielilain 3 :n mukaisesti kielilaki tulee sovellettavaksi metsäkeskuksen toiminnassa. Kielilain 25 :n mukaan lakia sovelletaan myös kun julkisia hallintotehtäviä on säädetty annettavaksi yksityiselle. Metsäkeskuksen toimivalta olisi jatkossa valtakunnallinen ehdotetun organisaatiomuutoksen perusteella. Kielilain 6 :n mukaan viranomainen on kaksikielinen, jos sen virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Viranomainen on yksikielinen, jos sen virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia. Kun metsäkeskuksen toimivalta on jatkossa valtakunnallinen, se olisi luonteeltaan kaksikielinen organisaatio. Metsäkeskuslain 3 :n 3 momentin mukaan metsäkeskuksen alueyksiköistä vähintään yksi on pääasiallisesti ruotsin- ja kaksikielisiä alueita varten. Sen kielilain 26 :ssä tarkoitettu pääasiallinen työkieli on ruotsi. Tällainen alueyksikkö on tällä hetkellä Rannikon alueyksikkö. Alueyksiköiden jaottelu edellä mainitulla tavalla ei välttämättä ole kattavasti edistänyt ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta, koska äidinkielenään ruotsia puhuvia hallinnon asiakkaita asuu myös

12 12 edellä mainitun alueyksikön ulkopuolella. Organisaation uudistaminen siten, että metsäkeskuksessa on valtakunnallisia toimintoja, mahdollistaa kielellisten näkökohtien huomioon ottamisen toiminnassa aikaisempaa paremmin, kun ruotsinkielisten asiakkaiden palvelu voidaan ohjata valtakunnallisen toimijan sisällä sellaisiin palvelupisteisiin, joissa työskentelee ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Alueellista toimintaa ei ole tarkoitus poistaa, vaan nykyisen Rannikon alueyksikön toimihenkilöt ovat edelleen käytettävissä, vaikkakin metsäkeskuksen valtakunnallisten toimintojen palvelualueiden kautta. Tosiasialliset mahdollisuudet saada ruotsinkielistä palvelua säilyvät nykyisenkaltaisena Rannikon alueyksikön toimialueella, mutta muutoin valtakunnallisesti eri kieliryhmien mahdollisuudet saada palvelua omalla kielellään parantuvat. Ehdotettu uudistus ei siten vaarantaisi asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista vaan mahdollisuus järjestää toimintoja joustavasti koko Manner-Suomen alueella loisi nykyistä paremmat edellytykset myös kielellisten näkökohtien huomioon ottamiseen toimintoja järjestettäessä, kun toiminnan suunnittelu ja resursointi tapahtuisi valtakunnallisesti. Osana esityksen valmistelua maa- ja metsätalousministeriö toteutti pienimuotoisen kyselyn viidelle julkishallinnon toimijalle (verohallinto, Kansaneläkelaitos, Pohjanmaan ELY-keskus, Maanmittauslaitos sekä Maaseutuvirasto) siitä, miten nämä ovat järjestäneet ruotsinkielisten asiakkaidensa palvelun. Palveluiden järjestäminen perustuu näillä toimijoilla pääsääntöisesti kielilakiin ja lähtökohtana on se, että keskeiset palvelut ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi asiakkaan tarvitsemia asiakirjoja on yleensä mahdollista tapauskohtaisesti kääntää. Virastokielenä on kuitenkin pääsääntöisesti suomi. Asiakaspalvelu on organisoitu yleensä siten, että palvelunumerot tai sähköpostiosoitteet ovat erikseen sen mukaan, millä kielellä asiakas haluaa palvelua. Useimmilla vastaajista oli myös omia kääntäjäresursseja. Kielitaitovaatimukset on huomioitu myös henkilöstön rekrytoinnissa, varsinkin niissä toimipisteissä, missä asioidaan paljon kahdella kielellä. Ruotsinkielisen henkilöstön saaminen on kuitenkin ollut ajoittain hankalaa, kun kielitaitoisia hakijoita avoimiin tehtäviin ei ole tullut. Kustannuksia, joita syntyy palvelun järjestämisestä kahdella kielellä, ei yleensä ole seurattu erikseen eikä palveluita ole myöskään organisoitu kielen mukaan yksiköihin, poikkeuksena lähinnä Ahvenanmaan yksiköt, jotka ovat lähtökohtaisesti ruotsinkielisiä. Pohjanmaan ELY-keskuksella on kieliohjelma, jossa on asetettu tavoitteet kaksikieliselle palvelulle. Kaksikielisissä ELY-yksiköissä on lisäksi kieliasioiden neuvottelukunta ja nämä yksiköt ovat perustaneet myös ruotsinkielisten palveluiden yhteistyöryhmän. Saatu palaute ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä on ollut pääosin hyvää ja nykyinen malli palveluiden järjestämiseksi on koettu vastaajien keskuudessa toimivaksi. 4 ASIAN VALMISTELU 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Yhtiöittämisen valmistelu käynnistyi edellä mainitun metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevan kehittämishankkeen linjauksista ja metsäkeskuslakiin sisältyvästä yhtiöittämisvelvoit-

13 13 teesta. Kehittämishankkeen tavoitteena oli muun ohella tehdä ehdotuksia metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion organisaatioiden kehittämiseksi sekä tehdä ehdotuksia kilpailun edellytysten lisäämiseksi metsäpalvelumarkkinoilla. Metsäkeskuslain 39 :n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 :n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2014 mennessä. Säännös sisältää tavoitteen, jonka mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä siten, että metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö toimii jatkossa itsenäisellä toimivallalla ja vastuulla. Liiketoimintayksikkö on tämän vuoksi yhtiöitettävä osakeyhtiöksi. 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Esityksestä pyydettiin lausuntoa oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Metsähallitukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Suomen metsäkeskukselta, Suomen riistakeskukselta, Eläkekassa Versolta, henkilöstöjärjestöiltä (4 kpl), Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:ltä, metsänomistajien liitoilta, Metsäteollisuus ry:ltä, Suomen sahat ry:ltä, Svenska Lantproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:ltä, Koneyrittäjien liitolta sekä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta ja hallinto- ja suunnitteluosastolta. Maa- ja metsätalousministeriölle toimitettiin lausuntoa. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon toimittivat Lausunnoissa 5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ Esityksessä esitetään muutettavaksi metsäkeskuslakia ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminta perustuu osittain aiempaan metsäkeskuslakiin ja osittain metsäkeskuslakiin. Myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota ollaan yhtiöittämässä ja siihen liittyen on valmisteltu hallituksen esitys laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi. Kummassakin esityksessä on yhtymäkohtia tiettyjen asiakokonaisuuksien osalta. Molemmissa järjestetään välillistä valtionhallintoa yhtiömuotoon. Esityksillä on siten sellainen yhteys, että ne on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

14 14 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT 1.1 Laki Suomen metsäkeskuksesta 2. Toiminnan rajaus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Kumoaminen liittyisi metsäkeskuksen organisaatiorakenteen muuttumiseen ja liiketoiminnan yhtiöittämiseen. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen ei enää olisi tarvetta erikseen säätää jäljelle jäävän metsäkeskuksen tehtävien luonnetta. Jäljelle jäävän metsäkeskuksen tehtävät, kuten nykyisen julkisen palvelun yksikön, olisivat jatkossa kokonaisuudessaan julkisia hallintotehtäviä, joka ilmenisi lakiehdotuksen 8 :stä. Liiketoimintayksikön toiminta on ollut mahdollista pykälän nykyisen 2 momentin sisällön perusteella. Esitettävän liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen metsäkeskus ei enää voisi omissa nimissään harjoittaa liiketoimintaa johtuen siitä, että sen tehtävät ovat yksiselitteisesti vain julkisia hallintotehtäviä. 3. Metsäkeskuksen rakenne. Metsäkeskuslain 3 :n 1 momentissa säädetään metsäkeskuksen nykyisestä perusrakenteesta eli julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Liiketoimintayksikön yhtiöittämisellä tämä rakenne häviäisi ja jäljelle jäisi vain julkisia hallintotehtäviä hoitava kokonaisuus, josta säädettäisiin pykälän muutoksella. Samassa yhteydessä säädettäisiin myös metsäkeskuksen päätoimipaikaksi Lahti. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimipaikasta ja alueyksiköistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (1101/2011) on säädetty keskusyksikön sijaintipaikkakunnaksi Lahti. Metsäkeskus on toiminut lähes kolmen vuoden ajan kyseisellä paikkakunnalla. Toiminnan pysyvyyden ja häiriöttömyyden varmistamiseksi paikkakunta olisi tarpeen säätää metsäkeskuslaissa. Metsäkeskuslain 3 :n 2 momentissa on säädetty julkisen palvelun yksikön muodostuvan keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Edellä mainitulla valtioneuvoston asetuksella on säädetty 13 alueyksiköstä. Tämä on varmistanut alueellisen toiminnan näkyvyyden ja yhteistyön muiden toimijoiden kanssa, mutta toisaalta jäykistänyt metsäkeskuksen toiminnan valtakunnallista organisointia sekä hajauttanut resurssien hallinnointia. Tarkoitus on lain tasolla säätää metsäkeskuksen rakenteesta siten, että metsäkeskuksen toiminta jakautuisi valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Lisäksi säännöksen mukaan alueellisten palvelujen saatavuus ja 6 :n mukaisten maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuus varmistettaisiin metsäkeskuksen työjärjestyksessä määrättävällä tarvittavalla määrällä maantieteellisiä palvelualueita. Täten alueyksiköiden poistaminen laista ei automaattisesti tarkoita nykyisen alueorganisaation lakkauttamista, vaan uudella säännöksellä tähdätään siihen, että organisaatiosta päättäminen siirrettäisiin metsäkeskukselle itselleen. Samalla resurssien hallinnointi keskitettäisiin metsäkeskuksen johtajalle. Lakiehdotuksen voimaantulon jälkeen metsäkeskus olisi kokonaisuudessaan organisaatio, joka hoitaisi vain julkisia hallintotehtäviä. Ehdotetussa 1 momentissa olisi myös luonteeltaan informatiivinen säännös, jonka mukaan lain :ssä säädettäisiin erityisesti julkisen vallan käyttöön liittyvistä toimivaltuuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Säännöksen sisältönä on tuoda esiin julkisen vallan käyttöön liittyvät säännökset, jotka eivät kuitenkaan estä sitä, että myös tätä kokonaisuutta hoidetaan toimintojaon sisällä.

15 15 Valtakunnallisesti metsäkeskuksen läpäisevien toimintojen lisäksi ehdotetun 3 :n 2 momentin mukaan toimintaa jaoteltaisiin edelleen myös alueellisesti. Tämä tapahtuisi työjärjestyksen kautta. Metsäkeskuksen työjärjestyksessään muodostamilla toiminnoilla ei kuitenkaan olisi metsäkeskuslaissa säädettyjen nykyisten alueyksikköjen tapaista itsenäistä asemaa eikä toimivaltaa, eikä näiden toimintojen vetäjillä olisi suoraan lakiin perustuvaa henkilöstövastuuta oman alueensa henkilöstöstä. Jaottelu olisi tapa ryhmitellä metsäkeskuksen toimintaa maantieteellisesti ja näiden toimintojen vetäjien tehtävät olisivat ensisijaisesti työnjohdollisia. Toiminnot voisivat myös vaihdella keskenään ja niiden muuntelu olisi joustavaa metsäkeskuksen työjärjestyksen kautta. Näitä maantieteellisiä palvelualueita olisi kuitenkin oltava tarvittava määrä alueellisten palvelujen saatavuuden ja 6 :n mukaisten maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuuden varmistamiseksi. Muutettavaksi ehdotetussa 3 :n 1 momentissa säädettäisiin edellä selvitetystä metsäkeskuksen uudesta organisaatiorakenteesta. Säännöksen mukaan metsäkeskuksen toiminta jakautuisi valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Alueellisten palvelujen saatavuus ja 6 :n mukaisten maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuus varmistettaisiin metsäkeskuksen työjärjestyksessä määrättävällä tarvittavalla määrällä maantieteellisiä palvelualueita. Lisäksi säännöksen mukaan jäljempänä :ssä säädettäisiin erityisesti julkisen vallan käyttöön liittyvistä toimivaltuuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Metsäkeskus toimisi edelleen koko Manner-Suomen alueella. Pykälän muutettavaksi esitetyssä 2 momentissa säädettäisiin metsäkeskuksen päätoimipaikaksi Lahti. Muutettavaksi ehdotetun 3 :n 3 momentti sisältäisi kielellisiin oikeuksiin liittyvän säännöksen. Säännöksen mukaan metsäkeskuksen toimintaa järjestettäessä olisi huolehdittava palveluiden saatavuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Tämän säännöksen tavoitetta tarkentaisi lakiehdotuksen 15 :n 1 momentti. Edellä yleisperustelujen kohdassa 3.5 (Kielelliset vaikutukset) on selvitetty esityksen vaikutusta kielellisten oikeuksien toteutumisessa. 4. Metsäkeskuksen johtokunta. Pykälää ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että se sisältäisi jatkossa nykyisin 3 :ssä olevan perussäännöksen metsäkeskuksen johtokunnasta. Johtokunnassa olisi jatkossa seitsemän jäsentä nykyisten yhdeksän jäsenen sijaan ja johtokunnan toimikausi määriteltäisiin neljäksi vuodeksi. Johtokunnan kokoonpanoa ei tarkoin miehitettäisi, vaan yleinen vaatimus tarkennettaisiin siten, että metsäkeskuksen johtokunnan jäsenten tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta metsäalan eri sektoreilta. Lisäksi säädettäisiin erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja henkilöstön asemasta johtokunnassa. Välittömästi vuoden alusta toimintansa aloittava johtokunta ei todennäköisesti toteutuisi, joten on tarkoituksenmukaista määrittää toimikausi vuosina kalenterivuosien sijaan. Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksessä säädettäisiin väliaikaisesta johtokunnasta. Pykälästä poistettaisiin myös viittaus eriytettyyn liiketoimintaan. 6. Maakunnallinen metsäneuvosto ja sen tehtävät. Jokaisen alueyksikön toimialueelle on asetettu alueneuvottelukunta ja alueellinen metsäneuvosto. Näiden kahden toimielimen tehtävät sivuavat hyvin paljon toisiaan. Nykyisten alueneuvottelukuntien toimikausi päättyy 31 päivänä

16 16 toukokuuta Alueelliset metsäneuvostot jatkavat toimintaansa vuoden 2014 loppuun saakka. Alueneuvottelukunnan tehtävänä on valmistella esitys metsäkeskuksen johtokunnalle kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön nojalla myönnettävien valtion tukien kohdentamisesta eri toimenpiteille ja kyseisen määrärahan tarpeesta. Kukin neuvottelukunta hyväksyy alueellisen metsäohjelman. Neuvottelukunnalle kuuluu voimassa olevan lainsäädännön mukaan myös kyseisen ohjelman laatiminen, seuranta ja toteuttamisen edistäminen yhteistyössä metsäalan sidosryhmien kanssa. Käytännössä ohjelman laatii nykyisin laajana yhteistyöhankkeena kukin alueyksikkö apunaan alueellinen metsäneuvosto. Neuvottelukunta päättää alueyksikön, maakuntien liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen yhteistyön linjoista sekä osallistuu näiden toimielinten ohjelmien valmisteluun. Myös aloitteiden tekeminen metsiin liittyvien elinkeinojen kehittämisessä kuuluu neuvottelukunnan tehtäviin. Neuvottelukunnalle kuuluu lisäksi esityksen tekeminen johtokunnalle alueyksikön toimialueella olevan maaomaisuuden käyttämisestä. Alueellisen metsäneuvoston tehtävänä on toimia metsäkeskuksen alueyksiköiden tukena metsälain mukaisten alueellisten metsäohjelmien suunnittelussa, seurannassa ja toimeenpanossa sekä seurata ja ottaa kantaa muihin metsäsektorin kannalta tärkeisiin alueellisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin kuten lakisääteiseen maakunnan suunnitteluun. Esityksessä esitetään, että jatkossa alueneuvottelukuntaa ja alueellista metsäneuvostoa vastaisi maakunnallinen metsäneuvosto, josta säädettäisiin muutettavaksi esitetyssä 6 :ssä. Uusissa metsäneuvostoissa yhdistyisivät alueneuvottelukuntien ja alueellisten metsäneuvostojen tehtävät. Tarkoituksenmukaisinta on, että metsäneuvoston toiminta-alue rajattaisiin maakuntajakoa noudattavaksi. Olisi myös mahdollista, että yksi metsäneuvosto toimisi usean maakunnan alueella, kuitenkin niin, että toimialueena olisivat kokonainen tai kokonaiset maakunnat. Metsäneuvostoon kuuluisi enintään 15 jäsentä ja heillä olisi henkilökohtaiset varajäsenet. Metsäneuvoston asettaisi maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan. Metsäneuvoston kokoonpanoa on myös mahdollista laajentaa kesken sen toimikauden aina enimmäiskokoon asti. Myös uuden jäsenen tai varajäsenen nimittäisi jäljellä olevaksi toimikaudeksi maa- ja metsätalousministeriö. Uusien jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä tehtäisiin esitys maa- ja metsätalousministeriölle samalla tavoin kuin metsäneuvostoa alun perin asetettaessa. Esimerkiksi jos maakunnallisia tai alueellisia hallinnollisia rajoja muutettaisiin tai maakunnan elinkeinorakenteessa tapahtuisi olennaisia muutoksia, metsäneuvoston täydentäminen voisi olla välttämätöntä. Metsäneuvostojen koostaminen ja tämän myötä niiden jäsenten määrä olisi kuitenkin metsäkeskuksen tehtävä. Metsäneuvoston tehtävät olisivat sellaisia, jotka edellyttävät riittävän laajaa alueellisista metsätalouden vaikuttajista koostuvaa edustusta. Koska metsätaloudellisen toiminnan laajuus vaihtelee maakunnittain, olisi tarpeen säätää ainoastaan metsäneuvoston enimmäiskoosta sekä siitä, että varajäsenet ovat henkilökohtaisia. Metsäneuvostojen koko ja kokoonpano voisi siis vaihdella sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö katsoo ryhmiä asetettaessa metsäkeskuksen esityksen perusteella kunkin maakunnan osalta tarkoituksenmukaiseksi. Metsäneuvosto valitsisi keskuudestaan puheenjohtajan, ja sen ensimmäisen kokouksen kutsuisi koolle metsäkeskus. Metsäneuvoston jäsenten olisi edustettava laaja-alaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta.

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Esityksellä muutettaisiin Suomen metsäkeskuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Esityksellä muutettaisiin Suomen metsäkeskuksesta

Lisätiedot

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 1 1.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön muuttamisesta osakeyhtiöksi, Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen. Luonnos 13.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 139/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi

HE 139/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi HE 139/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 418/2011 Laki. Suomen metsäkeskuksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 418/2011 Laki. Suomen metsäkeskuksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2011 418/2011 Laki Suomen metsäkeskuksesta Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 1 (7) Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 Edellisten metsäneuvostojen toimikausi päättyi v. 2014 vuoden lopussa. Metsäkeskuslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Sen mukaan siirtymäsäädösten

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille

Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille Metsähallituksen toiminnan vaateet uudelle laille Hallitusohjelman mukaan Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Molempien ehtojen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 1 Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsälain uudistus voimaan 1.1.2014 Metsänhoitoyhdistyslaki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014 Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen 498/11.30/2014 KH 19.08.2014 304 Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala Muistio Luonnos (14.11.2014) VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA 1. Yleistä Eduskunta on hyväksynyt x.x.2014

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ vanhempi hallitussihteeri Luonnos 12.11.14 Tiina Korhonen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ vanhempi hallitussihteeri Luonnos 12.11.14 Tiina Korhonen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio vanhempi hallitussihteeri Luonnos 12.11.14 Tiina Korhonen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA 1 Yleisperustelut

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 52/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi viestintähallinnosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan telehallinnosta annettu laki korvattavaksi uudella viestintähallinnosta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi HENKILÖSTÖN EDUSTUS YRITYSTEN HALLINNOSSA hallintoedustajalaki, 725/1990 Tarkoitus (1 ): yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2013] Luonnos 11.11.2013 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Muutettavaksi

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

JAKAUTUMISEN PERUSTEET

JAKAUTUMISEN PERUSTEET JAKAUTUMISEN PERUSTEET Sievi Capital Oyj:n hallitus allekirjoitti 11.8.2011 jakautumissuunnitelman, jonka mukaan sopimusvalmistusliiketoiminta siirtyy uudelle perustettavalle julkiselle osakeyhtiölle Scanfil

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot