KAAVOITUSKATSAUS 2012

Transkriptio

1 VIRTAIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2012 Virtain kaupunki Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtö-kohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varat-tujen tonttien riittävyydestä. Virtain kaupunki sijaitsee Ylä-Pirkanmaalla. Kaupungin pinta-ala on km², josta km² on maata ja 136 km² vettä. Virroilla on noin 320 järveä. Rantaviivan pituus on noin km. Loma-asuntoja on noin kpl. Kaupungissa asuu noin asukasta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii valtion alueviranomaisena Pirkanmaan ELY-keskus edistää ja ohjaa kunnan alueidenkäytön suunnitte-lun ja rakennustoimen järjestämistä (MRL 18 ). Kaupungin ja ELY-keskuksen kesken käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu. ELY-keskus myös päättää niistä poikkeusluvista, jotka eivät ole kaupungin toimivallassa (MRL 171 ). MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ).

2 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elin-keinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudat-taen. Vaihemaakuntakaavoitus Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa täydentävän ja tarkistavan vaihemaakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2011 aikana. Vireillä olevat vaihemaakuntakaavat ovat: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatimisesta ( 17). Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä ja kaavaehdotus Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen ( 9). Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta ( 38). Kaavassa keskitytään liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Maakuntavaltuusto hyväksynyt vaihemaakuntakaavan Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen ( 30) Pirkanmaan 2. maa-kuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laa-ditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käy-tön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkos-tot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja

3 Muut suunnitelmat alueet (ml. vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maise-ma-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu joulukuussa Kaavatyö käynnistetään tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Kaavan osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä Kaavaprosessin arvioidaan olevan noin 5 vuoden mittainen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Tulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi on laadittu Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä Pir-kanmaan kuntien ja valtion viranomaisten kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi suunnitelman Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntahallitus päätti koko maakuntaa koskevan tuulivoimaselvityksen laatimisesta ( 206). Selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksistä. Selvityksen tavoitteena on löytää Pirkanmaalta alueita, jotka mahdollistavat maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon ja joilla ei ole merkittävää yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Selvitys valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luetta-vissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteesta: Yhteystiedot: Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Puh. (03) karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Puh. (03) satu.appelqvist@pirkanmaa.fi

4 Alla ote maakuntakaavasta Virtain keskustan kohdalta: YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (MRL 32 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. VAHVISTETUT / HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Keskeisten alueiden osayleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaava käsittää kaupungin keskustaajamaalueen ympäristöineen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Osa siitä vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Keskeisten alueiden osayleiskaavan muutos Ranta-Keiturin alueella Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutoksen Kaava on oikeusvaikutukseton. Tarjanne-, Hauhuu- ja Uurasvesien rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan Se on vahvistettu Koronselkä-Oikanselän rantojen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi osalle ( noin 182 km) ranta-alueesta rantaosa-yleiskaavan, joka on vahvistettu 12/2000. Kaavaa ei voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, joten rakentaminen vaatii poikkeuslupamenettelyn tai alueelle on laadittava ranta-ase-

5 makaava. Koronselkä-Oikanselän rantaosayleiskaavan muutos Syvälahden alueella Koronselän-Oikanselän rantaosayleiskaavan muutos Syvälahden alueella on hyväksytty Vaskiveden, Koron, Härkösen ja Jäähdyspohjan kylien ranta-alueiden osayleiskaava Koronselän-Oikanselän rantaosayleiskaavasta pois rajattujen neljän kylän ranta-alueet kaavoitettiin erikseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotukset , jotka Pirkanmaan ympäristökeskus on vahvistanut heinäkuussa Toisveden rantaosayleiskaava Valtuusto hyväksyi Toisveden rantaosayleiskaavan Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Toisveden eteläpään osayleiskaava Toisveden rantaosayleiskaavan laatimisen yhteydessä päätettiin Toisveden eteläpää kaavoittaa omana osayleiskaavaprojektina. Valtuusto hyväksyi kaavan Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Toriseva - Jähdysniemen osayleiskaava Virtain kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Torisevan - Jäähdysniemen alueen osayleiskaavan Kaavaa ei ole laadittu oikeusvaikutteisena. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään kaavasta tehdyn valituksen. Alla ote Toriseva-Jähdysniemen osayleiskaavasta: LAADITTAVAT YLEISKAAVAT Virtain keskustaajaman osayleiskaava Virtain keskustaajamaan noin 90 k-m2:n alueelle laaditaan uusi osayleiskaava, joka korvaa alueelle aiemmin laaditut osayleiskaavat Toisveden eteläpään osayleiskaavaa lukuun ottamatta.

6 Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisää-minen sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön luominen. Osayleiskaavan pohjaksi laadittiin kaksi rakennemallivaihtoehtoa, jotka oli-vat julkisesti nähtävänä talvella Niistä pyydettiin myös eri osallista-hojen lausunnot. Saadun palautteen tehtyjen selvitysten perusteella laa-dittiin osayleiskaavaluonnos, joka oli nähtävänä kesällä Yleiskaavaehdotus pyritään saamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana. Rakennemallivaihtoehdot A ja B: Ote keskusta-alueen osayleiskaavaluonnoksesta:

7 Strateginen alueidenkäytön suunnitelma Kaupunginhallitus päätti käynnistää strategisen alueidenkäytön suunnitelman laatimisen koko kaupungin alueelle. Suunnitelman tarkoituk-sena on muodostaa yhteinen näkemys kaupungin alueidenkäytön kehittä-misestä. Suunnitelmalla kartoitetaan ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä, määritellään kunnan fyysisen rakenteen kehi-tyskuva, taajamarakenne, kuntarakenteen kasvusuunnat, työpaikka- ja asuntorakentamisen kasvualueet, sekä keskeiset virkistys- ja suojelualueet. Suunnitelmasta on pyydetty lausunnot vuoden 2012 lopulla. Valtuuston hyväksymiskäsittelyyn se tulee talvella ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunki-/kyläkuvaan. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavoitustilanne Asemakaavoja on laadittu Virtain kaupungin keskustaan, Killinkosken kylätaajamaan ja Jähdyspohjan Patolammen alueelle. Vahvistettujen asemakaavojen pinta-ala on n. 396 ha ja vanhempien rakennuslain mukaisten rakennuskaavojen n. 296 ha. MRL:n mukaisia asemakaavoja on siten yhteensä n = 692 ha. VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Killinkosken asemakaavan muutos- ja laajennuksen. Uusi kaava korvaa vanhan vuonna 1973 vahvistetun asemakaavan. VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Jähdysniemen-Golfalueen asemakaava Kaavan tavoitteena on tutkia loma- tai pysyvän asumisen sijoittamista Jähdysniemen alueelle ja luoda mahdollisuudet viereisen Golfkentän kehittämiselle. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä , jolloin siitä saatiin runsaasti palautetta lausuntojen ja mielipiteiden muodossa. Kaavaluonnos poikkeaa maakuntakaavasta ja Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaavasta pysyvän asumisen sijoittumisen osalta. Asemakaavan laatimista jatketaan, kun pysyvän asumisen edellytykset alueella on tutkit-tu parhaillaan käynnissä olevan keskustaajaman osayleiskaavatyön yhteydessä.

8 Keiturinsalmen asemakaava Keiturinsalmen itärannalle laadittavalla asemakaavalla alueelle muodoste-taan korkeatasoinen luonnonläheinen pientaloalue. Alueen tontit tulevat olemaan suurikokoisia ja pääosalta niistä avautuu näkymiä vesistöön. Alueen pinta-ala on noin 24 ha. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä lau-sunnoilla kesällä Kaava tulee kaupunginvaltuuston hyväksymiskä-sittelyyn vuoden 2013 aikana. Asemakaavoitettavan alueen sijainti: Ote Keiturinsalmen asemakaavaluonnoksesta: Keiturin-Vihriälän asemakaavan muutos- ja laajennus Kaavan laajennusalueelle muodostetaan rivi- ja omakotitaloaluetta, sekä huomioidaan virkistysalue- ja reittitarpeet. Kaavan muutoksella ajantasaistetaan vanhentunutta asemakaavaa. Kaavalla on keskustaajaman yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus. Alueen pinta-ala on noin 35 ha.

9 Keiturin-Vihriälän kaava-alueen rajaus: Nallelan peltoalueen asemakaava Asemakaavan laajennuksella on tarkoitus muodostaa kantatie 66:n varrel-le keskeiselle ja näkyvälle paikalle työpaikka- ja liikerakentamisen alue. Samassa yhteydessä muutetaan alueen eteläosassa olevan teollisuusalu-een asemakaavaa. Alueen pinta-ala on noin 40 ha. Nallelan peltoalueen kaavan rajaus:

10 Valtatie 23 alueen asemakaava Valtatie 23:n ja kantatie 68 kulmaukseen laaditaan asemakaava työpaikka- ja teollisuusrakentamista varten. Kaava tullee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn keväällä Valtatie 23 alueen kaavan sijainti: Vireille tulevat asemakaavat Vuonna 2013 käynnistettäneen Liedenpohjan osayleiskaavan laatiminen. Ranta-asemakaavoitus Maakäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueille. Ranta-asemakaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksenjärjestämiseksi. Virroilla on 59 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Vireillä olevat ranta-asemakaavat: Rinne-Murtolahden ranta-asemakaavan muutos- ja laajennushankkeen valmisteluasiakirjat olivat nähtävä syksyllä Kaava tullee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuonna Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Virtain keskustaajama: Omakotitalotontit: Kaupungilla on myytävänä yhteensä noin 45 omakotitonttia. Ne sijaitsevat lähinnä Keiturin, Ranta-Keiturin ja Penkkivuoren asemakaava-alueilla. Tonteista noin 30 kpl on kiinteistöiksi muodostettuja ja kunnallistekniikan piirissä. Yksityisessä omistuksessa olevia rakentamattomia asemakaavatontteja noin 60 kpl. Tonttitarjonnan riittävyyden varmistamiseksi ja monipuolistamiseksi on käyn-nistetty uusia asemakaavahankkeita Keiturinsalmen ja Keituri- Vihriälän alu-eille.

11 Rivitalotontteja on Keiturin alueella 2 kpl ja Tapiolan alueella 4 kpl. Lisäksi on kaksi tonttia keskustan alueella. Jälkimmäiset eivät ole kaupungin omistamia. Uusien rivitalotonttien kaavoittamiselle on selvä tarve, joten kaupunki on ryhtynyt kaavoitustoimenpitein korjaamaan tilannetta. Tonttien sijoittamisessa ja asuntojen suunnittelussa huomioidaan vanhusväestön määrän lisääntyvä osuus, jolloin korostuu mm. palveluiden helppo saatavuus, kulkuyhteyksien esteettömyys ja lähivirkistysalueiden tarve. Kerrostalokortteleita on kaupungin ydinkeskustan ja Keiturin alueilla riittävästi kysyntään nähden. Tulevissa kaavaratkaisuissa on kerrostalokortteleiden tarvetta ja sijoittumista pohdittava tulevaisuuden näkymien pohjalta uudelleen. Killinkosken alue Killinkosken kylätaajaman asemakaava-alueella on vapaita omakotitontteja, joista osa on nykyisen kunnallistekniikan piirissä. Vapaista tonteista osa on kaupungin omistamia. Tonttien riittävyys on nykyisellä rakentamisen tahdilla taattu vuosikymmenik-si eteenpäin. Haja-asutusalueet Eri puolilla kuntaa on useita kaupungin omistamia pientalorakentamiseen soveltuvia rakennuspaikkoja, joiden myymisestä kaupunginhallitus on tehnyt päätökset. Kaupungin tarjoamista vapaista tonteista löytyy tietoa internet-osoitteessa; kaavoitus/myytävät tontit Lisätiedot Lisätietoja kaavoista antavat kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi, puh , , arto.nummijarvi@virrat.fi, sekä paikkatietosuunnittelija Terttu Mäntynen puh , terttu.mantynen@virrat.fi ja kiinteistösihteeri Leena Akkala, puh , leena.akkala@virrat.fi. sekä lisäksi omakotitonteista jussi.makitalo@op.fi puh