Asiakas mukaan kuntoutussuunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakas mukaan kuntoutussuunnitteluun"

Transkriptio

1 Opetusmatka Gambiaan Asiakas mukaan kuntoutussuunnitteluun

2 Mitä nyt? Pieniä, tärkeitä uutisia. 15 Yhdistysuutisia Leireillä on vielä tilaa. 6 Pääkirjoitus Mukavasti marginaalissa. 7 Hyvästi Terhi Lapsen kuolema vie pohjan elämältä. Surusta voi selvitä, mutta kaipaus jää. 10 Puheenjohtajalta Aika itsenäistyä. 11 Vuosikertomus 2013 Mitä tapahtui yhdistyksessä viime vuonna. 16 Reimakka Pieni iso poika. 17 Minja Kavereita ja ystäviä Opetusmatka Gambiaan Suomalaiset vievät näkövammaisopetuksen taitoja Afrikkaan. Asiakas ja ympäristö mukaan kuntoutussuunnitteluun Miten löytyvät arjen makuiset kuntoutustavoitteet riittävän pieniksi paloiteltuina?

3 Kohti itsenäistä elämää Millaisia arjen taitoja näkövammaisen nuoren täytyisi osata. Jutta jatkaa matkaa Nuorisosihteeri vaihtuu Näkövammaisten Keskusliiton nuorisotoimessa. Celia-kirjastosta saa monipuolisia pistekirjoja 32 Kuntoutusta Iiris-keskuksen ja Kyyhkylän kurssitarjontaa näkövammaisille lapsille ja nuorille. 34 Oppisopimuksella työelämään Nuoret ideoivat erilaisia koulupäiviä Pyramidin arvoitus Pienoismalleja 3D-tulosteina Millainen lomailija olet? Sokeain lasten tuen lomilla. Tulossa syksyllä 2014

4 Sisarusten ihan omat tapaamiset Rinnekoti-Säätiö Norio-keskuksessa järjestetään kaksi sisarusten tapaamista: n vuotiaille sisaruksille n yli 12-vuotiaille sisaruksille n Tapaamiset on ensisijaisesti suunnattu harvinaista sairautta sairastavien lasten ja nuorten sisaruksille, mutta myös muita voidaan ottaa mukaan, mikäli ryhmään mahtuu. Ryhmistä pyritään muodostamaan vertaistuellisesti mahdollisimman toimivat. n Hauskanpidon lisäksi tapaamisissa keskustellaan sisaruksen sairauden/vamman herättämistä ajatuksista ohjatusti vertaisryhmässä n Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Norio-keskuksen sivuilla Sanna Kalmari Kuntoutussuunnittelija Rinnekoti-Säätiö Norio-keskus Kornetintie Helsinki Mitä peruskoulun jälkeen? Infopäivät 9.-luokkalaisten vanhemmille n Näkövammaisten Keskusliitto ry järjestää kaksi samansisältöistä tilaisuutta sokeiden/heikkonäköisten perusopetuksen 9. luokalla olevien nuorten vanhemmille: Helsingissä Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä ja Jyväskylässä Kansalaistoiminnan keskus Matarassa. n Päivillä käsitellään ammatinvalintaa sekä jatko-opiskeluvaihtoehtoja, opiskelun tukimuotoja, nuoren itsenäistymisprosessia, työllistymistä ja apuvälineiden merkitystä opiskelussa. n Tilaisuus on maksuton. Osallistujat vastaavat itse majoitus- ja matkakustannuksista. n Pyydämme ilmoittautumaan mennessä. Tervetuloa! Ville Ukkola työllisyysneuvoja Näkövammaisten Keskusliitto ry Tarvitsetko tietoa opiskelusta? Voit saada neuvoja erilaisiin koulutukseen ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi näkövammaisena opiskelu, opiskelemaan hakeutuminen ja opiskelussa tarvittavat erityisjärjestelyt. Myös oppilaitokset voivat kysyä neuvoja näkövammaisen opiskelijan opintojen järjestämisessä. Tietoa esimerkiksi n Opetusjärjestelyistä n Opintososiaalisista eduista n Apuvälineistä n Oppimateriaalien hankkimisesta n Opiskelumatkojen järjestämisestä n Henkilökohtaisesta avusta opiskeluun n Jatko opinnoista n Uudelleen ja täydennyskoulutuksesta Lasten koulunkäyntiin liittyviin kysymyksiin vastaavat Onerva Mäen koulu ja Näkövammaisten Keskusliiton lasten aluesihteerit. Tarvittaessa koulutuspoliittinen suunnittelija on mukana myös lasten koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko

5 Julkaisija Näkövammaiset lapset ry Osoite Malminkaari 15 A, Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Leena Honkanen sähköposti puhelin (09) GSM Ulkoasu Olli Turunen / Tovia Design Oy Taitto ja piirrokset Leena Honkanen Yhdistyksen hallitus Hanno Peuranen, pj. Espoo Sirpa Bamberg, Vesilahti Juho Kyntäjä, Vantaa Matti Laamanen, Vantaa Maija Somerkivi, Espoo Minna Survonen, Piikkiö Jorma Väisänen, vpj. Vantaa Lahjoitukset Näkövammaiset lapset ry Lahjoitustili Nordea FI Painopaikka T-Print Ky Ahokaari HYVINKÄÄ Kannen kuva: Rilla Aura-Korpi Kuvassa: Rimma Joenperä ja Toni Mikkola Ilmestyy 4 kertaa vuodessa ISSN Seuraava aineistopäivä 16. kesäkuuta 2014 Mukavasti marginaalissa Moni on näinä aikoina työelämän ulkopuolella, mutta ei silti syrjäytynyt tai tarpeeton. Omaa hyödyllisyyttään ei kannata mitata rahassa eikä asemassa. Useimmat meistä haluavat tuntea olevansa tarpeellisia tavalla tai toisella. Kun joku tarvitsee meitä, elämämme saa ikään kuin vähän isomman oikeutuksen ja merkityksen. Pienten lasten äideille ja isille tarpeellisena oleminen lankeaa luonnostaan; joskus jopa jaksamisen äärirajoille asti. Mielekäs työ, vaativa luottamustehtävä tai hyvä parisuhde voivat nekin antaa tunteen omasta tarpeellisuudesta. Lastemme kohdalla toivomme tietenkin, että he opiskelevat, hankkivat ammatin ja työn. Monelle, niin näkövammaiselle kuin näkevällekään nuorelle, tällainen normiputki ei avaudu tai siinä on vähintäänkin tukoksia. Se tosiasia, että yli 80 % näkövammaisista lapsista ja nuorista on tavalla tai toisella monivammaisia, antaa osviittaa siitä, että kaikkien resurssit eivät riitä pitkälle opintielle ja sitä kautta työelämään. Sosiaalisten suhteiden solmiminen voi sekin olla hankalaa. Silti nämä nuoret eivät väistämättä ole syrjäytyneitä ja tarpeettomia. Jokaiselle voi löytyä oma paikka elämässä, ja elämälle mielekäs sisältö. Työ on hyvä kivijalka, joka antaa päiviin rytmin ja tuo mukanaan myös vapaaajan. Työtä tehdessään ihminen voi tuntea olevansa tarpeellinen ja hyödyksi. Mutta työn ei tarvitse olla kahdeksantunnin päivittäistä palkkatyötä. Se voi olla yhtälailla osa-aikaista, tuettua tai vaikka vapaaehtoistyötä. Niin paljon ja pitkälle kuin itse kunkin resurssit kantavat. Työn lailla merkitystä elämään tuo, kun tuntee itsensä tarpeelliseksi omassa sosiaalisessa kontekstissaan, kun auttaa ystävää tai toimii järjestössä. Joskus riittää, että on kuuntelijana jollekulle toiselle, antaa hymyn tai vie roskat ulos. Syrjäytyminen on oikeastaan sitä, että ei saa olla hyödyksi kenellekään tai millekään. Näkövammaisten Keskusliiton tämän vuoden teema on Oikeus opiskella, jossa kiinnitetään huomiota opiskelun esteettömyyteen ja niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tärkeä teema. Ja hienoa, että meillä näkövammaispiireissä on jo niin monia nuoria ja aikuisia, jotka ovat esimerkillään näyttäneet, että vammaisena voi päästä pitkälle, kun halua ja paloa riittää. Muistetaan silti, että myös niillä nuorilla, joille opiskelu tai työ ei voi olla realistinen tavoite, on oikeus olla arvostettuja ja tarpeellisia. Annetaan heille tilaisuus näyttää mihin he pystyvät kukin omalla erityisellä tavallaan. Leena Honkanen toiminnanjohtaja ANNE LATVA-NIKKOLA

6 Hyvästi Terhi 6 S i l m ä t e r ä 2 /

7 Teksti Leena Honkanen Älkää surko sitä, mikä meni pois, vaan iloitkaa siitä, mitä teillä oli. Minusta se on vallan kauniisti sanottu ja surun keskellä niitä iloisiakin asioita toki oli, sanoo Sanna Aaltonen. KUVAT LEENA HONKANEN & AALTOSTEN KOTIALBUMI Kun tyttäreni Terhi kuoli 15-vuotiaana vuonna 2005, jotkut lohduttivat, että surun kanssa oppii elämään. Silloin ajattelin, että se on sekopäiden puhetta. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, surun kanssa on oppinut elämään, mutta tuska hyökyy päälle vieläkin aika ajoin. Terhi oli kymmenvuotias, kun opettaja koulussa huomasi, että hänen näössään oli tapahtunut muutos. Hän lähetti Terhin kouluterveydenhoitajalle ja tämä taas kiireellisenä eteenpäin sairaalan lääkärille, Sanna Aaltonen muistelee. Diagnoosi oli yksi pahimmista mahdollisista, aggressiivinen spinocerebellaariataksia, jonka etenemisen myötä Terhin näkö ja liikuntakyky heikkenisivät. Lääkäri totesi, että lellikää lastanne. Silloin tiesin, että ennuste ei ole hyvä. Vaikka monet sanovat, että ihminen kärsii siitä, minkä tietää, minulla oli valtava tarve saada selville, mitä Terhille todella oli tapahtumassa ja miten tauti etenisi. MS-liiton sivuilta löysin hakemani. Se oli tietenkin shokki. Miksi se sattui juuri meille tänne Mäntytielle, metsän keskelle? Se vaikein hetki Terhin sairaus eteni nopeasti, kukonaskelin. Kun olisi tarvittu valkoista keppiä, tarve meni nopeasti ohi liikuntakyvyn heiketessä. Tavallinen koulu vaihtui internaattiin. Terhi oli viikosta neljä päivää Lammin Ronnilla, kehitysvammais- n Terhi rippikuvassaan vuonna S i l m ä t e r ä 2 /

8 ten hoitoyksikössä, jossa oli koulu ja muita palveluita. Vaikka meillä oli tiedossa, että Terhin elämä ei olisi kovin pitkä, kuolema tuli kuitenkin yllätyksenä. Vielä sunnuntaiiltana hän jutteli tuossa meidän sohvalla sairaus ei vaikuttanut mitenkään hänen henkiseen suorituskykyynsä. Maanantaiaamuna lähetin hänet Ronnille ja tiistaiaamuna sieltä soitettiin. Kun soitto tuli, niin ajattelin, että mitähän ne sieltä soittavat Terhi oli kuollut. Huusin tuskasta. Meitä pyydettiin hankkimaan arkku ja noutamaan Terhi. Toimin kuin sumussa, en edes ymmärtänyt, miksi olemme ostamassa arkkua. Koululla puimme Terhin isän kanssa hänet hautaan. Laitoin hänen lempikorunsa hänen kaulalleen ja arkkuun mukaan hänen tädiltään saamansa mustan pantterin. Annoin lapseni poskelle viimeisen suudelman ja sitten hänet tuotiin kirkolle vainajien huoneeseen. Mieheni Kari nosti pihallamme lipun puolitankoon. Näin pienellä kylällä sana Terhin kuolemasta levisi nopeasti ja kotiimme alkoi tulvia kukkia, adresseja ja kortteja. Kaikki osoittivat myötätuntoa, sellaisetkin ihmiset, joita tuskin oli tavannut. Se lohdutti siinä pohjattomassa surussa. Kun voimat loppuvat Kun Terhi sairasti, oli jaksettava. Tuona aikana kävin pari kertaa psykiatrilla, muuta ulkopuolista tukea henkiseen pärjäämiseeni en saanut. Jotkut sanoivat, että sinä olet niin vahva. Olin, kun oli pakko olla. Vaikka psyyke pysyi koossa, ruumis reistaili. Milloin selkä, milloin jokin muu paikka petti ja käski pysähtymään. Vasta kun Terhi kuoli, annoin itselleni luvan romahtaa ja sairastuin keskivaikeaan masennukseen. Joskus ihmettelen, millaista se vaikea sitten voikaan olla. Parin vuoden ajan söin lääkkeitä ja olin henkisesti pohjalla. Olin sairauslomalla ja pysyttelin kotona. Valoa ei näkynyt missään, itketti ja väsytti niin paljon, että jos näin roskan lattialla, en jaksanut nostaa sitä ylös. En halunnut puhua, enkä pystynyt nukkumaan. Onneksi ystävät ymmärsivät ja sanoivat, että sano vaan jollet jaksa puhua, niin soitellaan toisen kerran. Terhin sisarukset reagoivat myös omalla tavallaan. Terhin vanhempi sisar, silloin 17-vuotias Heidi, oli jo Terhin sairastaessa mennyt murrosiän vaikeimman kautta; nuorempi veli, Ilkka, joka oli kahdentoista vanha Terhin kuollessa, oli vähän rauhallisempi luonne. Aika kulkea eteenpäin Kotona, surun ja masennuksen keskellä, minulla kuitenkin oli hyvä parisuhde, lapset ja työ. Nykyinen mieheni oli tullut elämäämme jo ennen Terhin sairastu- Terhin kuoleman jälkeen olen tullut niin itkulle herkäksi, että en pysty menemään kirkkoon kuuntelemaan edes joululauluja. Kun oli Ilkan viimeinen alaasteen kevätjuhla, siellä laulettiin tietysti kaikkia kauniita lasten ja nuorten virsiä. Itkin ja nyyhkin niin vuolaasti, että ihmiset kääntyivät katsomaan. Varsinkin uskonnolliset kauniit laulut laukaisevat kaipuun ja itku tulee varmasti. 8 S i l m ä t e r ä 2 /

9 Elämän oli kuitenkin jatkuttava. Viisi vuotta Terhin kuolemaan jälkeen Sanna Aaltonen lähti opiskelemaan, mikä antoi elämään uutta sisältöä. Perhe on tärkeä ja tyttärenpoika tuo mummin luokse tullessaan lapsuuden iloa ja eloa elämään. Sannan työ perhepäivähoitajana takaa sen, että arkipäivisin kodissa on hilpeää vilskettä riittämiin. mista ja hän on jaksanut kulkea rinnallani kaikkien noiden vaikeiden vuosien yli. Ystävien ja läheisten verkostoon olen voinut myös aina tukeutua, mutta yritin olla näyttämättä heille synkintä masennustani. Siksi myös ulkopuolisen ammattilaisen apu oli välttämätöntä. Kun menin psykiatrin luo, aloin jo ovella itkeä. Kaikki tunteet piti käydä läpi: katkeruus, viha ja syytökset miksi minun viaton lapseni otettiin pois. Minusta tuli isoäiti kaksi vuotta Terhin kuoleman jälkeen, kun Heidin perheeseen syntyi poika, Jimi. Uusi elämä tuo aina iloa tullessaan. Kun Terhin kuolemasta oli kulunut viisi vuotta, alettiin työpaikallani puhua täydennyskoulutuksesta. Jotenkin tuntui, että nyt oli aika tehdä jotakin uutta ja lähdin opiskelemaan. Se antoi elämään uusia voimia. Ikävä kyllä sairaus ei ole meitä vieläkään jättänyt rauhaan. Ilkka, joka on nyt 21-vuotias, testattiin viime vuonna ja hänelläkin todettiin spinocerebellaariataksia. Onneksi se ei ole niin aggressiivinen kuin Terhillä, mutta tullee haittaamaan elämää ja haittaa jo nyt, kun olisi aika pe- rustaa oma perhe. Sairauden puhkeamiseen menee onneksi vielä vuosia. Kaunis ikävä Terhin kuoleman muistopäivää vietettiin jälleen maaliskuussa. Vaikka aika kuluu, tuskan aaltoja tulee vieläkin. Yhtäkkiä muistaa jotain iloista tai surullista ja alkaa ahdistaa. Se menee kyllä ohi itkulla tai joskus jopa ilman. Kerran kun Karin kanssa muistelimme Terhiin liittyviä iloisia muistoja, niin veljeni käski meitä lopettamaan. Kysyimme, että miksi ihmeessä? Hän vastasi, että meitä alkaa vain itkettää. Siihen me sanoimme, että sitten pitää vaan itkeä, itku puhdistaa tunteita. Surun kanssa ei ole oikotietä ja surutyö on tehtävä, vaikka se on raskasta. Ehkä se myös vahvistaa meitä ihmisinä, niin kuin Heidi-tyttäreni uskoo. Kun menettää oman lapsen, ikuinen ikävä säilyy. Välillä toivon, että näkisin Terhistä unta, että saisin pitää häntä sylissäni ja silittää lämmintä poskea. S i l m ä t e r ä 2 /

10 Puheenjohtajalta: Aika itsenäistyä Huomaan ajoittain pohtivani lasten tulevaisuutta. Mitä heidän elämänsä tuo tullessaan? Miten peruskoulu hoituu? Mitä he mahtavat oppia peruskoulun jälkeen? Onnistuuko työllistyminen sitten, kun sen aika on? Mahtavatkohan he perustaa perheen ja miten asuminen hoituu? Kysymyksiä joilla ei juuri nyt ole oikeastaan väliä. Sillä on, mitä voin tehdä nyt, jotta asiat menisivät sujuvammin myöhemmin? Itse olen päätynyt siihen, että itsenäistyminen on avainsana. Ne tunteet siitä, kun minä osaan, pystyn, voin tehdä, ovat kullan arvoisia. Toki myös epäonnistumisilla, kokemuksilla riittämättömyydestä ja kykenemättömyydellä on ollut paikkansa kasvattamaan minusta sellaisen kuin olen. Yleensä olen ajatellut, että omalta kohdaltani kasvaminen itsenäiseksi tai no niin itsenäiseksi kuin olen - olisi ollut helppoa. Mitä enemmän asiaa pohdin, niin ei se nyt ihan niin helppoa ollutkaan. Tekoja sen eteen ovat saaneet tehdä vanhempani ja veljeni huomattavia määriä jo syntymästä saakka. Onnekseni pystyin ja sain harrastaa paljon. Käydä leireillä ja harjoituksissa. Isäni on muistuttanutkin leikkisästi muutaman kerran, että muista sitten, että sinua on sitten kuskattu. Kiitos siitä, että olet muistuttanut! Ei tulisi mieleenkään tilanteen vaatiessa jättää lapsia kuskaamatta tai järjestää kuljetuksen menoihinsa ja kohti itsenäistymistä. Kohtuullinen määrä poissa vanhempien valvonnan alaisuudesta ovat omiaan kohti itsenäisempää elämää. Tietenkin liika on liika ja kohtuus on suhteellinen käsite. Vauvalle on paljon nukkua yönsä yksin, yläasteikäinen saattaakin huidella omilla teillään päiviä jopa viikkoja. Toivottavasti turvallisessa ympäristössä ja hyvässä seurassa. Miten me voimme tarjota turvallisen ympäristön lapsillemme holhoamatta heitä liikaa? Yhdistyksen puitteissa yritämme järjestää mahdollisimman laadukkaita leirejä ja kursseja. Niin sanottu kysyntä ja tarjonta eivät aina tosin kohtaa. Välillä osa paikoista jää täyttämättä tai tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja. Resurssit eivät kohdennu juuri niin kuin pitäisi. Toisaalta miten ne voisivatkaan? Joka vuosi tilanne on eri ja ainakaan oma kristallipallo ei ole vielä suostunut kertomaan, miten ensi vuoden suunnitelmat tulevat toteutumaan. Näiden takia toisille saattaa tulla onnellisia yllätyksiä ja toisille karvaita pettymyksiä. Harmi ettei kaikki aina mene kuin Strömsössä. Toisaalta nämä tuntemukset ovat omiaan tiellä kohti itsenäistymistä. Niitä tarvitaan. Niin lapset kuin me aikuisetkin. Milloin matka kohti itsenäistymistä tulee loppuunsa? En usko, että sille loppua löytyy. En ole tutustunut tähän mennessä vielä yhteenkään ihmiseen, joka olisi täysin itsenäinen. Vaikuttavia tekijöitä ja henkilöitä löytyy meiltä kaikilta. Hyviä yrittäjiä on tosin tullut vastaan ja varsinkin aikoinaan näkynyt Karpolla on asiaa -ohjelmassa. Pyrkikäämme siis kaikki niin itsenäisiksi kuin on kohtuullista! Lämmintä kesää ja muistattehan suojata auringolta itsenne ja antaa lasten itsenäisesti huolehtia niin paljon kuin on kohtuullista omasta suojautumisesta! Hanno Peuranen puheenjohtaja 10 S i l m ä t e r ä 2 /

11 Vuosikertomus 2013 Näkövammaiset lapset ry:n perustava kokous pidettiin Tuusulan Onnelassa 11. kesäkuuta Silloin mukana oli kaikkiaan 18 isää ja äitiä, jotka olivat huomanneet, kuinka tarpeellista on jakaa kokemuksia ja ajaa yhdessä omien lasten asioita. Yhdistyksen nimeksi päätettiin tuolloin Näkövammaisten Lasten Vanhemmat r.y. Pienen joukon työ ja tarmo vei yhdistystä eteenpäin ja vuosien kuluessa siitä on kasvanut suuri, yli kahdeksansadan jäsenen yhteisö. Nykyisessä Näkövammaiset lapset ry:ssä mukana on eri-ikäisten heikkonäköisten, sokeiden ja monivammaisten lasten perheitä joka puolelta Suomea. Vuoden 2013 aikana yhdistykseen liittyi 34 uutta perhettä ja jäsenmäärä vuoden lopussa oli 588 jäsenperhettä, yhteensä 843 jäsentä. S i l m ä t e r ä 2 /

12 Vuosikertomus 2013 Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on taata näkövammaisille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset koulutukseen, harrastamiseen, taitojen hankintaan, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen, kuntoutumiseen, hyvään elämään ja onnelliseen lapsuuteen sekä vanhemmille tietoa ja vertaistukea. Tällä tavoin ehkäistään lasten ja perheiden syrjäytymistä ja tuetaan vanhemmuutta sekä nuorten täysipainoista osallistumista yhteiskuntaan. Perheleirit ja sopeutumisvalmennus Kurssi- ja leiritoiminnan tavoitteena on auttaa perhettä ja lasta selviytymään näkövamman mukanaan tuomasta haasteesta. Tiedon ja vertaistuen kautta nostetaan esiin perheen omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, joiden avulla perhe pystyy asettamaan sen omat vaikeudet ja vahvuudet realistisiin mittasuhteisiin. Vuonna 2013 yhdistys järjesti neljä perheviikonloppua, yhden sopeutumisvalmennuskurssin (RAY) ja yhden kuntoutuskurssin (Kela) sekä tarjosi yhteistyökumppaninsa Hyvinvointilomat ry:n kanssa yhden tuetun loman näkövammaisten lasten perheille. Lisäksi järjestettiin vanhempainviikonloppu sekä isien ja äitien viikonloput. Osanottajia näissä tapahtumissa oli kaikkiaan 125 perhettä, 379 henkeä. Leireiltä ja kursseilta kerätyn palautteen mukaan perheet ovat olleet tyytyväisiä niiden antiin ja ohjelmaan. Vertaistoiminta Vertaistuen merkitys vammaisen lapsen perheessä on suuri. Vertaisverkosto tukee vanhemmuutta, sisaruutta ja lapsen omaa identiteettiä. Perhetapaamiset Perhetapaamiset ja tapahtumapäivät ovat pääosin vapaaehtoisten vertaistukijoiden järjestämiä. Osassa tapaamisista on tehty yhteistyötä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n lasten aluesihteerien kanssa. Vuoden aikana järjestettiin myös uusille jäsenperheille oma päivä yhteistyössä Sokeain lasten tuki ry:n kanssa. Perheiden tapaamisiin on osallistunut kaikkiaan 68 perhettä, 222 henkeä. Lasten toiminta Oo mun kaa! -kerhotoiminta on tarkoitettu 8 13-vuotiaille näkövammaisille lapsille. Vuonna 2013 kerhoja kokoontui neljällä eri paikkakunnalla, kerhopäiviä oli yhteensä 34 ja lapsia kerhoissa 22. Kerhotoiminnan haasteena on näkövammaisten lasten harvalukuisuus: vain suurissa kaupungeissa ikäluokkaan kuuluvia lapsia on tarpeeksi kerhon perustamiseksi. Kerhotoiminnassa on tehty yhteistyötä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alueyhdistysten kanssa esimerkiksi niin, että kerho on kokoontunut alueyhdistyksen tiloissa. Oo mun kaa! -kerhotoiminnan kerho-ohjaajat ovat pääsääntöisesti sosiaali- tai terveysalan opiskelijoita. Ohjaajat 12 S i l m ä t e r ä 2 /

13 Vuosikertomus ja facebook Silmatera.fi-nettisivusto on toimiva tietopankki, josta löytyy vastauksia moniin kysymyksiin. Siellä ja yhdistyksen facebook-sivuilla tiedotetaan myös ajankohtaisista tapahtumista. Yhteistyö ja oikeuksienvalvonta Toimintavuoden aikana on tehty yhteistyötä sekä oikeuksienvalvontaan että toimintaan liittyvissä asioissa opetus-, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Näkövammaisten Keskusliitto ry:n kanssa tehdään yhteistyötä mm. oikeuksien valvontaan liittyen. Alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alueyhdistykset. Näkövammaisten Keskusliitto ry:n hallituksessa yhdistyksellä on edustajana Jukka Jokiniemi ja liiton valtuustossa Minna Survonen varajäsenenään Juho Kyntäjä saavat yhdistyksestä kerhojärjestelyjä koskevan tuen. Oo mun kaa! -leiri on 8 13-vuotiaiden lasten leiri, jolle vuonna 2013 osallistui 13 lasta. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Silmäterä-lehti Yhdistyksen oma jäsenlehti, Silmäterä, sai alkunsa vuonna 1981 joulun alla ilmestyneestä ja talkootyönä toimitetusta Leirilehdestä. Jo sekin jakoi leirikuulumisten lisäksi monenlaista tietoa näkövammaisten lasten ja nuorten asioista. Nykyinen Silmäterä ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se kertoo kasvatuksesta, kuntoutuksesta, sosiaaliturvasta, päiväkodista, koulusta ja perheiden elämästä. Silmäterän avulla tavoitetaan ne ihmiset, jotka arjessaan tai työssään tarvitsevat tietoa näkövammaisen lapsen, nuoren ja hänen perheensä elämään liittyvissä asioissa. Silmäterä on näkövammaisten henkilöiden luettavissa sähköisesti Luetus-ohjelmalla sekä vapaasti kaikkien halukkaiden käytössä yhdistyksen nettisivuilla. Leirillä yli kolme vuosikymmentä Eemi kaipaa kuntoutusta S i l m ä t e r ä 2 /

14 Vuosikertomus 2013 Hallinto, työntekijät ja talous Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Yhdistyksen varsinainen kokous järjestettiin Hotelli Rantasipi Aulangolla, Hämeenlinnassa. Kokoukseen osallistui 16 yhdistyksen jäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet Puheenjohtaja: Markku Alahäivälä, Vaasa, saakka ja siitä lähtien Hanno Peuranen, Espoo Varsinaiset jäsenet: Nina Halme, Akaa saakka ja siitä lähtien Sirpa Bamberg Juho Kyntäjä, Vantaa Matti Laamanen, Vantaa Mervi Pyykkönen, Kerava Minna Survonen, Piikkiö Jorma Väisänen, Vantaa, varapuheenjohtaja Varajäsenet: Sirpa Bamberg, Lempäälä saakka Minna-Maija Grönlund, Raisio saakka Juho Helmiharju, Ylöjärvi Anne Kangas, Oulu Riitta Maatiala, Helsinki Anna Sarén, Lempäälä Marjo Snellman, Otava lähtien Maija Somerkivi, Espoo lähtien Talous RAY on yhdistyksen päärahoittaja, jonka rahoitusosuus yhdistyksen koko toiminnan kuluista oli noin 65%. Muu osa toiminnan rahoituksesta muodostuu leiri- ja kurssitoiminnan tuotoista, jäsenmaksuista sekä yksityisistä lahjoituksista. Yhdistyksen kirjanpidon on hoitanut EklöfTalous Oy. Tilintarkastajina toimivat Markku Alho KHT ja Heikki Alavesa ja varatilintarkastajina Erkki Rask KHT ja Risto Rask KHT. Toimisto Yhdistyksen toimisto on osoitteessa Malminkaari 15 A, Helsinki. puh. (09) sähköpostiosoite kotisivu: Työntekijät Yhdistyksen palveluksessa työskenteli vuonna 2013 toiminnanjohtaja FM Leena Honkanen, aluekoordinaattori sosionomi (YAMK) Anne Latva-Nikkola (äitiyslomalla 1.6. saakka) sosionomi (AMK) Kirsi Tasala ajalla ( ). Palkattuja leiri- ja kerho-ohjaajia oli vuoden aikana kaikkiaan 40 eripituisilla jaksoilla. Vertaistukitoiminnassa ja Silmäterä-lehden avustajina toimii myös vapaaehtoistyöntekijöitä. 14 S i l m ä t e r ä 2 /

15 Vielä ehtii Toukokuun alussa oli vielä vapaita paikkoja seuraaville sopeutumisvalmennuskursseille Sopeutumisvalmennuskurssi 0 6-vuotiaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Turku Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu 0 6-vuotiaiden näkövammaisten lasten perheille, jotka nykyisessä elämäntilanteessaan tarvitsevat tietoa ja ohjausta vammaisen lapsen kehityksen tukemiseksi sekä voimavaroja arjen asioiden hallintaan. Kurssin ohjelmassa on tietoa ja keskusteluja aiheista: n Lapsen kehitys n Sosiaaliturva n Päivähoito n Arjen voimavarat Kurssille valitaan hakemusten perusteella 5 6 perhettä. Kurssin omavastuu on 100 /perhe. Mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus sopeutumisvalmennuksen tarpeesta, voi matkakorvausta hakea Kelalta. Kysy vapaita paikkoja toimistosta Sopeutumisvalmennuskurssi 7 12-vuotiaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Turku Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu 7 12-vuotiaiden näkövammaisten lasten perheille, jotka nykyisessä elämäntilanteessaan tarvitsevat tietoa ja ohjausta vammaisen lapsen kehityksen tukemiseksi sekä voimavaroja arjen asioiden hallintaan. Kurssin ohjelmassa on tietoa ja keskusteluja aiheista: n Näkövamman vaikutus arjessa selviytymiseen n Sosiaaliturva n Koulunkäynnin haasteita n Arjen voimavarat Kurssille valitaan hakemusten perusteella 5 6 perhettä. Kurssin omavastuu on 100 /perhe. Mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus sopeutumisvalmennuksen tarpeesta, voi matkakorvausta hakea Kelalta. Kurssille haetaan Näkövammaiset lapset ry:n hakulomakkeella, -> Toiminta. Hakemukset mennessä. Lähde ohjaajaksi Oo mun kaa! -kerhoon Syksyn Oo mun kaa! -kerhoihin haetaan uusia ohjaajia Helsinkiin ja Tampereelle. Kerhossa liikutaan, leikitään, taiteillaan ja retkeillään lasten toiveita kuunnellen. Ohjaajat saavat hyödyntää omia erityistaitojaan ja kiinnostuksensa kohteita toiminnan ohjaamisessa. Kerho-ohjaajana opit itsekin näkövammaisuudesta ja lasten vertaistuen tukemisesta sekä saat arvokasta työkokemusta tulevaisuutta varten. Ohjaajille maksetaan korvaus 20 /kerhokerta. Tiedustelut: aluekoordinaattori Anne Latva-Nikkola, p S i l m ä t e r ä 2 /

16 Reimakka Pieni iso poika Ei ole suloisempaa näkyä kuin sisarusten yhteiset hetket. Kaikenlaisen kovakouraisen ropistelun rinnalle on tullut roppakaupalla hellyyttä. Reima saa siskoltaan paljon halauksia ja pusuja. Välillä leluja viedään Reiman käsistä, mutta tasapuolisuuden nimissä niitä sinne tuodaankin. Pienikin voi jo aistia kuka tarvitsee apua. Sisarusten siteestä on kehittynyt hyvin vahva. Kun Reima oli hiihtolomallaan sairaana ja poikkeuksellisesti itkeskeli, Saini oli aivan huolesta sekaisin. Pikkusiskon murheita Reima taas kuuntelee kulmat kurtussa. Koulupäivien jälkeisistä jälleennäkemisistä molemmat ovat silminnähden iloisia. Vaikka kehitystasossa pikkusisko on mönkinyt ohi jo kuukausia sitten, Reima on kuitenkin turvallinen isoveli. Taannoin Saini kömpi säkkituoliin Reiman syliin ja nukahti siihen silmänräpäyksessä. Reimaa on helposti pitänyt ikuisena vauvana, etenkin silloin kun hän oli vielä ainokainen. Huolehtinut ihan suotta pärjääkö Reima poissa kotoa. Hössöttänyt. Lässyttänyt. Ravannut kuntoutusjaksoilla poikaa katsomassa monta kertaa viikossa. Antanut ehkä aliarvioiviakin rautalankaohjeita, vaikka usein ohjeiden saaja on hoitanut Reiman kaltaisia 20 vuotta. Usein on kuitenkin unohtunut, että vaikka Reima ei laske matikkaa tai harjoittele lukemista, hänellä on kuu- si vuotta elämänkokemusta ja sinä aikana hankittu luottamus ihmisiin ja rutiineihin. Vanhustyössä olen pitänyt ohjenuorana jonkun viisaan sanontaa Vanhus ei ole vain vanhus, vaan hänessä on kaikki iät. Jollakin tavalla tämä pätee Reimaankin. Sulassa sovussa pojassa näkyy piirteitä avuttomasta vastasyntyneestä näsäviisaaseen eskarilaiseen, joka tietää halunsa ja inhokkinsa toimien niiden mukaan. Kun Sainin syntymän jälkeisestä Reima parka -kriisistä on päästy yli, koen löytäneeni uuden yhteyden. Olen muistanut uudelleen monia asioita, leluja ja leikkejä, joista Reima pitää ja Sainin touhuja seuratessa ymmärtänyt, mitä Reimakin haluaisi tehdä jos pystyisi. Kuntoutusrintamalla nytkähdettiin askel eteenpäin, kun Reima sai lupauksen puheterapiasta. Vaikka puhetta ei tule, arvion tehnyt puheterapeutti oli yhtä mieltä siitä, ettei säännöllistä terapiaa kannata jättää kokeilematta, kun pojalla on kuitenkin kova into kommunikoida. Ei terapia mikään taikatemppu ole, mutta jos Reima ensimmäistä kertaa elämässään tapaa puheterapeuttia useammin kuin kahdesti vuodessa, ei siitä voi haittaakaan olla. Eskarivuosi on kohta loppumetreillä ja kaikki on sujunut niin mainiosti, että on hyvä mieli antaa poika samojen ihmisten hoteisiin ensi syksynäkin. Eskarilaiseksi päivät ovat olleet pitkät, mutta jos ei koko päivää ole jaksanut, on ollut kätevä ottaa pienet torkut kesken päivän. Jotenkin hassusti ne torkut ovat useimmiten sattuneet askartelutuokioille ja perinneviikolla Kalevala-tunneille. Mitä sanoinkaan niistä inhokeista! n Annariikka Sivonen on pieksämäkeläinen terveydenhoitaja-sairaanhoitaja ja näkömonivammaisen, vuonna 2007 syntyneen Reiman äiti. Perheeseen kuuluvat myös vuonna 2013 syntynyt Saini ja aviomies Juha. 16 S i l m ä t e r ä 2 /

17 Minja Kavereita ja ystäviä n Minja Survonen on 15-vuotias syntymäsokea piikkiöläinen koululainen. Kavereiden ja ystävien merkitystä ei voi väheksyä eikä korostaa liikaa. Silti ystävystyminen ei aina ole yksinkertaista. Kaverisuhteet muuttuvat elämän aikana erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Päiväkoti-ikäisenä kaverisuhteiden solmiminen oli mutkatonta. Silloin riitti kysymys: Ollaanko kavereita? Oli silloin tietysti myös erimielisyyksiä, mutta ne sovittiin. Pienenä tutustuin myös ensimmäisiin näkövammaisiin kurssien ja leirien kautta. Oli hauskaa tutustua muihinkin näkövammaisiin. Siksi leireistä ja kursseista on jäänyt hyviä muistoja. Alakoulussa kaveripiirini vaihtuivat hiukan, mutta osa päiväkotikavereista oli samassa koulussa ja samalla luokalla kanssani. Kun Jyväskylän näkövammaisten koulun tukijaksot alkoivat, tutustuin samanikäisiin näkövammaisiin. Koulussa minulla oli näkeviä kavereita ja harrastuksissa harrastuskavereita. Ala-asteen parina viimeisenä vuotena asiat muuttuivat: silloin olin joskus välitunneilla yksin ja huomasin, että enää en ole automaattisesti mukana kuvioissa. Toki minulla oli kavereita myös koulussa. Yläkoulussa kaverit vaihtuivat. Enää en ollut alakoulun aikaisten ystävieni kanssa, mutta solmin uusia ystävyyssuhteita. Uudet kaverini ovat tosin rinnakkaisluokilla, mutta välitunnilla on hyvää aikaa vaihtaa kuulumiset. Opiskeluun ai- nakin keskittyy, koska ei ole tarvetta puhua tunnilla jonkun kanssa. Toisten näkövammaisten kanssa olen ollut tekemisissä jo pienestä pitäen. He asuvat kauempana ja ystävän luo matkustaminen ei ole joka päivä mahdollista, mutta silloin myös osaa arvostaa paremmin kauempana olevaa ystävää. Onneksi yhteydenpito on helppoa tekniikan ansiosta. Sokeuden vuoksi kavereiden kanssa vapaa-ajalla oleminen on joskus hankalaa. Esimerkiksi kymmenen minuutin varoitusajalla en voi olla kenenkään luona, jos vanhempani eivät ole kotona. Liikkuminen paikasta toiseen on siis rajoitetumpaa ja se on joskus hankalaa, mutta koulukaverini tietävät sen ja tulevat yleensä meille, jos heitä vapaa-ajalla näen. Koulun ja näkövammaispiirien lisäksi uusia kavereita voi saada harrastusten ja erilaisten tapahtumien kautta, jos vain on aktiivinen ja tutustuu ennakkoluulottomasti uusiin ihmisiin. On helpompaa tutustua, jos tietää muiden nimiä, joten esittelytilanteet helpottavat kavereiden saantia. Aina uusien ystävien löytäminen ei ole helppoa, vaikka olisikin aktiivinen. On myös tosi, että yrittämättä kavereita ei löydä eikä yrittämisestä koskaan ole seurannut mitään pahaa. S i l m ä t e r ä 2 /

18 Marjatta Lehtinen on eläkkeellä oleva Jyväskylän näkövammaisten koulun opettaja, joka on kahteen kertaan käynyt kouluttamassa Gambian näkövammaisten koulun opettajia ja kohentamassa koulun oloja. Opetusmatka Gambiaan 18 S i l m ä t e r ä 2 /

19 Teksti Marjatta Lehtinen Kolme vuotta sitten Gambian matkallani tutustuin aivan sattumalta siellä toimivaan näkövammaisten kouluun. Rehtorin esitellessä koulua ja oppilaita, ajattelin, että tänne täytyy päästä uudelleen. Palasin Gambiaan pitämään kurssia koulun opettajille vuonna 2012 ja toisen kerran vuoden 2014 alussa. Gambian ainoassa näkövammaisten erityiskoulussa opiskelee tällä hetkellä vuotiasta oppilasta. Koulu ei ole sisäoppilaitos, vaan kaikki oppilaat kuljetetaan koulupäivän jälkeen koteihinsa. Mukana oleva opettaja saattaa joutua istumaan autossa kolmekin tuntia. Oppilaat tarvitsevat koulupuvun, jota kaikki vanhemmat eivät pysty hankkimaan. Läheskään kaikki näkövammaiset oppilaat eivät ole koulun tiedossa, sillä edelleen uskotaan että vammainen lapsi on häpeä. Koulu saa materiaalista tukea eri vammaisjärjestöiltä ympäri maailmaa sekä Afrikan omilta vammaisjärjestöiltä. Siellä on paljon myös erilaisten avustusjärjestöjen lähettämää oppimateriaalia, tosin hautautuneena rehtorin takavarastoon, käyttämättöminä, koska tavaroiden mukana ei ole tullut opettajia eikä henkilöitä, jotka olisivat tienneet, miten niitä käytetään. Syynkin huomasimme pian: rehtorilla ei ollut mitään opetukseen liittyvää koulutusta, eikä varsinkaan nä- n Pistekirjoituksen opettelua. Tämän vuoden alussa opettajille pitämällämme kurssilla oli 10 sokeaa ja 7 näkevää opettajaa. kövammaopetus ollut hänen hallinnassaan. Tästä johtuen hän ei osannut hyödyntää saatua materiaalia, eivätkä opetustarvikkeet siksi päätyneet opettajien käyttöön. Rehtorin varastoissa olevista laatikoista huomasimme paljon sellaisia teknisiä apuvälineitä, joita edes meidän opetuksessamme ei ollut käytössä. Siellä oli pieniä sähköisiä muistiinpanolaitteita ja upeita kehon hahmottamiseen käytettäviä, magneettialustoilla liikuteltavia hahmoja, geometrian taulukoita jne. Koulupäivä alkoi aamuisin kello 9.00 ja kello oli lyhyt ruokatauko, jolloin yleensä syötiin sämpylä. Iltapäivällä kello oppilaat saivat lämpimän ruoan. Siihen kuului aina riisiä, kalaa tai joskus lihaa ja kasviksia, sekä maapähkinäkastiketta, joka tuotiin pesuvadissa ja syötiin sormin. Oppilaat viljelivät omalla kasvimaallaan hirssiä, sipulia ja vihanneksia, joita käytettiin kouluruoan valmistuksessa. Koulu päättyi ruokailun jälkeen. Opettajat söivät yleensä päivällä yhden täytetyn patongin, jonka he joutuivat maksamaan itse. Meille opettaville opettajille talo tarjosi kupin teetä. Opettajat opissa Tämän vuoden alussa opettajille pitämällämme kurssilla oli 10 sokeaa ja 7 näkevää opettajaa, joista osa oli jo vuosi sitten pitämällämme kurssilla. Edellisen kurssin vaikutus oli jäänyt aika pieneksi, sillä antamamme opetusmateriaali esimerkiksi matematiikassa käytettävät abakukset olivat melkein kaikki hävinneet. Syyksi he ilmoittivat sen, ettei heillä ollut paikkoja, missä materiaaleja olisi voinut säilyttää. Asia olikin näin, sillä luokissa ei ollut kaappeja, vain muutama hylly ja puiset kaapit, jotka olivat mahdottomia säilytyspaikkoja termiittien vuoksi. Myös etukäteen lähettämämme 183 pulpettia olivat joutuneet miltei syödyksi. Saimme pulpetit Viitasaarella lakkau- S i l m ä t e r ä 2 /

20 tetusta koulusta, sillä ehdolla, että kuljetimme ne itse sieltä pois. Ensin ne vietiin säilytykseen ja sitten merikonttina Gambiaan. Gambiassa pulpetit ja muutkin tavarat olivat NMKY:n ylläpitämän koulun tiloissa. Onneksi ihmiset siellä olivat olleet valppaina ja nostaneet pulpettien kannet metallijalkojen päälle. Pulpettien ja tuolien lisäksi konttiin saatiin mahtumaan suuri liitutaulu, noin 80 litraa maaleja, teloja, sermejä, opetusmateriaaleja ja yli 2000 pientä virkattua pipoa vastasyntyneille ja pienille oppilaille. Opetuskielenä oli englanti, sillä Gambia on entinen Brittiläinen siirtomaa Pohjois- ja Etelä Senegalin välissä. Maassa puhutaan virallisesti myös viittä erilaista omaa kieltä, joten aivan pienet lapset eivät vielä ymmärrä englantia. Opetettavia asioita olivat matematiikan perusasiat ja oman maan materiaalin, kuten simpukoiden, pähkinöiden ja erilaisten puiden ja kasvien osien, hyödyntäminen opetuksessa. Maantiedettä ja matematiikkaa Matematiikassa opiskelimme 9-helmen ja 5-helmen abakusten käyttöä. Abakuksen opetuksessa pääpaino oli saada opettajille perustaidot ja sen jälkeen oikeat opetustavat oppilaille, jotka aloittavat abakuksen opiskelun. Koordinaatiston perusharjoituksena teimme lämpötilojen vertailua Gambian ja Suomen välillä. Kurssin lopussa neljä opettajaa opetti abakusta oppilaalleen, muiden kuunnellessa ja arvioidessa tilannetta. Tämä oli heille aivan uutta ja mielenkiintoista. Opettajat eivät olleet aikaisemmin saaneet tällaista ohjausta. Meille tutut asiat: sormijärjestys, rytmi, työasento jne. olivat keskeisessä asemassa. Jyväskylän koulusta sain paljon kart- 20 S i l m ä t e r ä 2 /

Näkövammaiset lapset ry:n perustava kokous. Vuosikertomus 2015

Näkövammaiset lapset ry:n perustava kokous. Vuosikertomus 2015 Vuosikertomus 2015 Näkövammaiset lapset ry:n perustava kokous pidettiin Tuusulan Onnelassa 11. kesäkuuta 1970. Yhdistyksen nimeksi päätettiin tuolloin Näkövammaisten Lasten Vanhemmat r.y. Silloin mukana

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot