MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Aika klo 18:00-21:30 Paikka Kunnantalo, kokoushuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava / käynnistäminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma /Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja nähtäville asettaminen / Luonnosmateriaalin ja luonnoksen tarkistaminen ja nähtäville asettaminen Lempivaaran asemakaava / luonnoksen nähtäville asettaminen Kaavoituskatsaus Poikkeamispäätös / Kaunismäki / / tontti Suunnittelutarveratkaisu, poikkeamispäätös / Partanen ja Sagulin / Hautjärven kylä, Ruohojärventie / / Huoltorakennuksen rakentaminen tilalle 32 Suunnittelutarveratkaisu / Heikkilä / Hautjärven kylä, Sahajärventie / / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 33 Suunnittelutarveratkaisu / Moskuvaara / Sääksjärven kylä, Aurinkomäentie / / Omakotitalon rakentaminen tilalle 34 Lausunto poikkeamisesta ranta-alueella / Salmi / Soukkion kylä, Kilpiniementie / / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 35 Rakennuslupapäätös Mäntsälän Vuokra-asuntojen hakemukseen rakentaa kerrostalo ja rivitalo osoitteessa Sepäntie 5, kortteli 217, Mäntsälä 36 Hannu ja Merja Koposen oikaisuvaatimus rakennustarkastajan JJT-Tuonti Oy:n myöntämään rakennuslupaan osoitteessa Kenkäkalliontie 26 / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano 37 Mäntsälän kunnan rakennusvalvonnan viranomaistehtävien taksojen tarkastaminen 38 Maankäyttölautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 102

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Kosonen Jyrki puheenjohtaja Allonen Ilkka jäsen Liinamaa Reijo jäsen Teppinen Marja jäsen Warras-Stjernvall Annika jäsen Vuori Kalle jäsen Turunen Maarit jäsen Parkkinen Jukka varajäsen Buttler Laura varajäsen Muut Salmi Petri kh:n edustaja Pouru Lauri esittelijä Lundell Seppo pöytäkirjanpitäjä Niinistö Mari asiantuntija klo 18:00-20:45, Sillfors Tapio asiantuntija klo 18:00-21:05, Poissa Martniku Sari varapuheenjohtaja Kyrö Jaakko jäsen Allekirjoitukset Jyrki Kosonen puheenjohtaja Seppo Lundell pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Maarit Turunen Reijo Liinamaa Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo / Maankäyttöpalvelut klo 9:00-12:00 Ulla Karjalainen, toimistosihteeri

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maankäyttölautakunta 25 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Maankäyttölautakunta 26 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Maarit Turunen ja Reijo Liinamaa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava / käynnistäminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma /Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja nähtäville asettaminen / Luonnosmateriaalin ja luonnoksen tarkistaminen ja nähtäville asettaminen 166/ /2014 Ympäristölautakunta Sälinkään kylä on yksi Mäntsälän perinteisistä, vireistä kylistä. Se sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mäntsälän kirkonkylästä luoteeseen. Matkaa rautatieasemalle on noin kahdeksan kilometriä. Sälinkään palveluja ovat mm. koulu ja kauppa. Kylään kohdistuu rakentamispaineita, minkä vuoksi maankäytön ohjaaminen ja osayleiskaavan laatiminen alueelle on tarpeen. Osayleiskaava on perusteltua laatia Sälinkään keskeisen kyläalueen lisäksi koko Kilpijärven ympäristöön tukemaan mahdollisuuksien mukaan järven vesiensuojelua. Kilpijärven osayleiskaavan laatiminen sisältyy Mäntsälän kaavoituskatsaukseen Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä sekä sovitetaan yhteen eri toimintoja. Siinä esitetään tarpeelliset alueet rakentamisen ja muun suunnittelun sekä maankäytön perustaksi. Kilpijärven osayleiskaavassa osoitetaan kaavan edellyttämällä tarkkuudella kaava-alueen käyttö eri tarkoituksiin kuten asumiseen, elinkeinotoimintaan ja virkistykseen sekä palvelujen ja teknisen huollon tarpeisiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavaa laadittaessa riittävän aikaisessa vaiheessa laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63.1 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Siinä kerrotaan mitä, minne, miten ja milloin ollaan tekemässä. Kilpijärven osayleiskaavoitus on aloitettu loppuvuodesta 2008 työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavaan liittyen on valmistunut tai valmistumassa alueen luonto-oloja ja rakennusperintöä koskevat inventoinnit. Muita aluetta koskevia selvityksiä ovat mm. Sälinkään kylän maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma sekä Kilpijärven kunnostussuunnitelma. Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa selvitetään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Alustavan aikataulun mukaan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä loppuvuodesta 2009 ja ehdotus vuoden 2010 puolivälissä. Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan loppuvuodesta Kilpijärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. (Valmistelija: Anita Paavola)

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Kilpijärven osayleiskaavan laatiminen käynnistetään ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Käsittely: Puheenjohtaja Tapio Havula poistui kokouksesta eikä esteellisenä (osallisuusjäävi) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn aikana toimi varapuheenjohtaja Pentti Jokinen. Jäsen Susanna Anttila poistui kokouksesta eikä esteellisenä (osallisuusjäävi) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Ympäristölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen. Yleiskaavainsinööri Anita Paavola esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksyi Mäntsälän kunnan strategian vuosille Strategian mukaan väestönkasvua ohjataan asemakaava-alueiden lisäksi kyläkeskuksiin. Strategiassa todetaan tavoiteltavasta yhdyskuntarakenteesta seuraavaa: "Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään." Sälinkään rakentamispaine kohdistuu ensisijaisesti kyläalueelle, jonne rakentaminen nykytilanteessa ei useinkaan ole mahdollista. Kunnan lupahallinnossa noudattamat ns. hajarakentamisen pelisäännöt ja emätilaperiaate eivät mahdollista kylän täydennysrakentamista. Näin ollen on aiheellista keskittää vähäiset suunnitteluresurssit tässä vaiheessa Kilpijärven ympäristöstä Sälinkään kyläkeskustaan ja pienentää suunnittelualuetta käsittämään Sälinkään kyläalue. Suunnittelualuetta voidaan tarkentaa suunnittelun edetessä. Samassa yhteydessä Kilpijärven osayleiskaavan nimi on tarkoituksen mukaista muuttaa Sälinkään kyläkeskustan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Osayleiskaavassa on tarkoitus käsitellä mm. seuraavia maankäyttökysymyksiä: Selvittää kylärakenteen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Määritellä rakentamisen mitoitus- ja sijoitusperiaatteet sekä selvittää tilakohtaiset rakentamismahdollisuudet ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu (ns. emätilaperiaatteelle on tarpeen kehittää uudenlainen vaihtoehto). Ottaa huomioon alueen luonto-, maisema-, kulttuuri- ja virkistykseen liittyvät arvot sekä Kilpijärven valuma-alueen vesiensuojelu. Kartoittaa palvelujen ja liikenneverkon kehittämistarpeita. Tarkastella elinkeinojen maankäytöllisiä toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. Selvittää osayleiskaavan mahdollisuuksia tukea energiatehokkaamman tai jopa omavaraisen yhdyskunnan rakentamista. Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa selvitetään kaavan lähtökohtia sekä tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet tarkentuvat. Kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja hyödynnetään mm. työpajatyöskentelyä. Korjattu ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään ja jaetaan kokouksessa. (Valmistelija: Kristiina Kuusiluoma) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että suunnittelualuetta tarkistetaan koskemaan tässä vaiheessa Sälinkään kyläaluetta. Kilpijärven osayleiskaavan nimi on tarkoituksen mukaista muuttaa Sälinkään kyläkeskustan osayleiskaavaksi. Muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Käsittely: Ma. yleiskaavainsinööri Kristiina Kuusiluoma esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Vanha ja uusi suunnittelualueen rajaus Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus päättää hyväksyä maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityksen. - Merkittiin, että Tapio Havula ei esteellisenä (maanomistaja ao. alueella) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta. Liite 1. Vanha ja uusi suunnittelualueen rajaus

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Sälinkään osayleiskaavan kaava-alueen rajaus on hyväksytty maankäyttölautakunnassa ja alueelle on laadittu perusselvityksiä vuosina Osallisten mielipiteitä on kartoitettu muun muassa Sälinkään kartanolla järjestetyssä asukasillassa. Tällä hetkellä rakentamismahdollisuudet Sälinkään alueella perustuvat emätilatarkastelun tuottamiin rakentamismahdollisuuksiin. Rakentamismahdollisuuksia ja rakentamispaikkojen sijoittumista määritellylle kaava-alueelle on tarkasteltu syksyllä 2012 niin perinteisen emätilatarkastelun kuin Arola-Jokelanseudun osayleiskaavassa käytetyn (emätilalaskentaan pohjautuvan) laskukaavan kautta. Laskelmien perusteella selvisi, että kyläalueella, hyvillä liikenteellisillä sijainneilla kyseisin laskukaavoin muodostuvat rakentamispaikat on pääsääntöisesti käytetty loppuun. Sälinkäällä rakentamispaine kohdistuu juuri näille alueille. Lisäksi yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta rakentamista kauas kyläkeskuksesta tulisi välttää. Yhdyskuntarakenteen eheyden tavoittelu ja nykyisten rakentamismahdollisuuksien sijoittuminen alueella ovat siten ristiriidassa keskenään. Ratkaisuna nykytilanteeseen esitetään edullisuusvyöhyke-periaatteen hyödyntämistä kaava-alueella. Edullisuusvyöhyke-periaate toimii siten, että kaava-alue jaetaan osa-alueiksi tietyin kriteerein. Tämän jälkeen eri kriteerein luokitellut alueet saavat laskennallisen kertoimen, jolla rakennettava maa-ala kerrotaan. Tällaisen laskennan avulla tietyillä osa-alueilla on mahdollista rakentaa nykyistä tiheämmin (esim. kyläkeskuksessa pinta-ala kerrotaan luvulla 2) ja osalla alueista rakentamista rajoitetaan (esim. peltojen pinta-ala kerrotaan luvulla 0,3, soilla luvulla 0). Rakentamismahdollisuuksia lisäävänä kriteerinä voi toimia esim. julkisten palvelujen läheisyys ja rakentamismahdollisuuksia vähentävänä tekijänä esim. maaperän huono rakennettavuus. KUUMA-kunnista muun muassa Nurmijärvi on todennut edullisuusvyöhykkeiden käyttämisen toimivaksi keinoksi määritellä rakentamismahdollisuuksia. Edullisuusvyöhykkeiden toimivuuden sekä maanomistajien oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi saattaa olla perusteltua edullisuusvyöhyke-periaatteen lisäksi myös eräiltä muilta osin käyttää hyväksi Nurmijärven käytänteitä osayleiskaavojen laatimisessa. Nurmijärven kunnassa on viime vuosina laadittu osayleiskaavoja maarekisterikylien rajojen mukaisesti ja rakentamispaikkoja on ollut mahdollista siirtää saman maanomistajan mailla tiettyjen kriteerien täyttyessä. Mäntsälässä ei nykyisellään ole ollut mahdollista siirtää rakentamispaikkaa vahvistetulla osayleiskaava-alueella, joten Nurmijärven malliin siirtyminen muuttaisi nykyistä käytäntöä. Tilanteessa, jossa rakentamispaikan tarkkaa sijaintia ei osoiteta kaavassa, rakentamispaikka tarkentuu suunnittelutarvevaiheessa maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaan. Täten kaavatyö siltä osin helpottuisi. Nurmijärven toimintatapaan siirtyminen tarkoittaisi Sälinkään

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta kyläkeskustan osayleiskaavan osalta edullisuusvyöhykkeiden sekä rakentamispaikkojen merkitsemättä jättämisen lisäksi kaava-alueen laajentamista koskemaan koko maarekisterikylää. Kaavoituksen jouhevuuden ja jo olemassa olevien selvitysten kannalta olisi tehokasta liittää samalla Soukkion maarekisterikylä osaksi kaava-aluetta. Näin kaava-alue kattaisi sekä Sälinkään että Soukkion maarekisterikylät. Nurmijärven kokemus maarekisterikyliin perustuvasta kaava-aluerajasta on ollut hyvä: maarekisterikylän rajaan perustuva kaava-alue takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja lisäksi rakentamismahdollisuuksien laskeminen kertoimien kautta on oikeudellisesti tukevalla pohjalla. Lisäksi kunta voidaan vähitellen kattaa kokonaan osayleiskaavoin ja kunnan aluetta voidaan näin hallita kokonaisuutena. Siirtymistä maarekisterikylä-jakoiseen kaavoitukseen puoltaa osaltaan myös se, että Mäntsälässä on aiemmin laadittu maarekisterikyläkokoisia osayleiskaavoja. Numminen-Onkimaan osayleiskaava on maarekisterikylän rajauksen mukainen ja myös Arola-Jokelanseudun kaava noudattelee osittain maarekisterikylän rajaa. Sälinkään kyläkeskuksen osayleiskaavan laatiminen aiemmin hyväksytyn aluerajauksen mukaan on toki mahdollista, mutta tällöin on varauduttava seuraaviin riskeihin: a. Hajarakentaminen kaava-alueen reunojen ulkopuolella muualla maarekisterikylässä jatkuu. Maarekisterikylän alue jää myös muilta osin kaavan sekä taustaselvitysten vaikutusten ulottumattomiin (esim. arvokkaiden luonnonkohteiden kartoitus). b. Kaava-alueen ollessa pieni, vaikuttaa edullisuusvyöhykkeiden laatiminen keinotekoiselta: käytännössä lähes koko nykyinen kaava-alue olisi edullisuusvyöhykkeitä tarkastellessa tärkeimpään luokkaan kuuluvaa koulun ja isoimpien teiden sijoittuessa alueelle. c. Kaavoittamalla pieniä osa-alueita ei saavuteta kokonaisvaltaista maankäytön hallintaa. Jos mitoitusvyöhykkeen ulkoreunoilla rakentamispaikkoja vähennetään kertoimien kautta, voi lopputuloksena muodostua tilanne, jossa kaava-alueen ulkopuolella on enemmän rakentamispaikkoja kuin itse kaava-alueella. d. Maanomistajat voivat kokea, että heitä ei kohdella tasavertaisesti jos kaava-alueen rajaukselle ei ole vedenpitäviä perusteita ja perusteet ovat erilaisia aluerajauksen eri puolilla. Tilanteessa, jossa osayleiskaava päätettäisiin laatia maarekisterikylä-laajuisena alueena, tulee Sälinkään (ja mahdollisesti Soukkion) seudun perusselvitykset päivittää ja mahdollisesti laajentaa. Lisäksi työn jouhevan etenemisen kannalta on tärkeää muodostaa kaavatyötä aktiivisesti eteenpäin vievä työryhmä ja laatia aikataulu työn etenemiselle. Työryhmään kuuluvia henkilöitä voivat olla yleiskaava-arkkitehdin lisäksi esimerkiksi suunnitteluavustajat, kaavasuunnittelija sekä kaavajohtaja. (Valmistelijat / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola, puh ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh )

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että osayleiskaava laajennetaan koskemaan Sälinkään ja Soukkion maarekisterikyläalueita ja tutkitaan esim. edullisuusvyöhykemenetelmän käyttökelpoisuutta mm. järkevien asuinalueiden sijoittamiseen. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien sijainnit (2013) Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että Tapio Havula ja Petri Salmi ilmoittivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta (intressijäävi). Maankäyttölautakunta Liite 1. Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien sijainnit (2013) Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien osayleiskaavan kaava-alueen rajaus on hyväksytty maankäyttölautakunnassa ja kunnanhallituksessa Samalla on päätetty tutkia ns. edullisuusvyöhykemenetelmän käyttöä kaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamien vaatimusten, kaavatyön sujuvan etenemisen sekä kuntalaisten edun vuoksi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) saattaminen osallisten saataville on tärkeää. Lisäksi osallisten näkemyksiä on hyvä kartoittaa kyselyn avulla. Sopivan edullisuusvyöhykemenetelmän löytämiseksi myös erilaisten vyöhykemallityyppien käytöstä on keskusteltava. OAS, kyselyrunko sekä esimerkki edullisuusvyöhykkeiden käytöstä ovat tämän tekstin liitteinä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukaan "kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista". Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen periaatteet ja toteuttamistavan. Siinä esitetään myös suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja keskeiset selvitykset sekä selvitystarpeet. OAS on suunnitelma siitä kuinka kaavoitusmenettely järjestetään. Nyt esiteltävä OAS on päivitetty versio vuoden 2009 OAS: sta ja sitä on mahdollista kommentoida sekä päivittää yhä koko kaavatyön ajan. OAS toimii keväällä 2013 järjestettävän viranomaisneuvottelun pohjana.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Kaavatyön aikataulutus on esitetty OAS: n liitteenä, erillisenä taulukkona. Taulukko sisältää tietoa työvaiheiden toteuttamisen ajankohdasta sekä kyseisen työvaiheen sisällöstä. Kaavatyö on jaettu aikataulussa viiteen vaiheeseen ja työ on ajoitettu välille talvi (2012-) syksy Työn vaiheita ovat osayleiskaavatyön käynnistäminen, valmistelu- ja luonnosvaihe, ehdotusvaihe, hyväksymisvaihe sekä muutoksenhakuvaihe. Taulukon päivämäärät ja muut yksityiskohdat tarkentuvat kaavatyön edetessä. Kaava-alueen asukkaiden ja muiden osallisten mielipiteiden sekä näkemysten kartoittamiseksi on laadittu kyselyrunko. Kyselyn avulla kartoitetaan osallisten näkemyksiä alueen nykytilasta sekä selvitetään tarvetta kehittää aluetta. Kysely on lyhyehkö ja Mapitan Paikka!- palvelun kautta toteutettava. Näin osallisten on mahdollista esittää näkemyksensä kartalla. Kysely tulee olemaan saatavilla sekä kunnan internet- sivuilla sekä mahdollisuuksien mukaan paperisena suunnittelualueella (esim. kauppa ja/ tai koulut) ja kunnantalolla. Edullisuusvyöhykemenetelmän hyödyntämistä on tutkittu tammi-maaliskuussa 2013 ja tässä vaiheessa voidaan esittää vyöhykemalli, joka sisältää kuusi vyöhykettä. Mallissa rakentamismahdollisuuksien lukumäärää kasvattaa hyvä yhdyskuntarakenteellinen sijainti ja rakentamismahdollisuuksien määrää vähentää huono yhdyskuntarakenteellinen sijainti sekä rakentamisen kannalta huono maaperä. Vyöhykemalli on linjassa perinteisen emätilatarkastelun kanssa: emätilatarkastelussa peltojen pinta-alasta vain puolet kasvattaa rakentamismahdollisuuksien määrää ja suot eivät lisää rakentamismahdollisuuksia. Mallissa ei ole toistaiseksi voitu huomioida esimerkiksi luonnonympäristö tuottamia rajoitteita, sillä päivitetyt selvitykset valmistuvat vasta loppukesästä. (Valmistelija / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola, puh ) Maankäyttölautakunta hyväksyy OAS: n nähtäville asetettavaksi ja hyväksyy liitteenä olevan edullisuusvyöhykeperiaatteen kaavatyön pohjaksi. Lisäksi maankäyttölautakunta hyväksyy kyselyrungon ja kysely julkaistaan mahdollisimman pian. Käsittely: Ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola esitteli asiaa kokouksessa. Jaakko Kyrö, Marja Teppinen ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Päivitetty OAS ja aikataulutus Liite 2. Kyselyrunko Liite 3. Edullisuusvyöhykemallin luonnos

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Emätilalaskenta käynnistetään Kilpijärven osayleiskaava-alueella lähtökohtana voimassa ollut tilajako. Ensimmäisenä lasketaan Sälinkään keskustan 1. edullisuusvyöhykkeen alue. Edullisuusvyöhykeperiaate on hyväksytty edellisessä lautakunnan kokouksessa. Liitteenä on esitystavaltaan selkeytetty kartta edullisuusvyöhykkeistä. Vyöhykkeet pysyvät samoina, lukuun ottamatta 5 kilometrin etäisyysvyöhykettä. Edullisuusvertailuun liittyvä painotustarkastelu tapahtuu laskennan jälkeen astui voimaan rakennuslaki- ja asetus. Ajankohtaa käytetään yleisesti emätilalaskentojen lähtökohtana, ja se on siksi perusteltu. Sillä voidaan selvittää rakentamismahdollisuudet maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteuttamiseksi kaavoituksessa pitkällä aikavälillä. Toisena emätilalaskennan ajankohtana käytetään ajankohtaa Osayleiskaavaa valmistellaan laskennan aikana ja laskenta tehdään osayleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella kaavaluonnoksen valmistumiseen mennessä. (Valmistelija / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Matti Liukkonen, puh ) Maankäyttölautakunta merkitsee tiedokseen osayleiskaavan valmisteluvaiheen, hyväksyy rakennuspaikkalaskennan lähtökohdaksi liitteenä olevan edullisuusvyöhykemallin sekä emätilojen laskennassa käytettävät leikkausajankohdat ja Käsittely: Jaakko Kyrö, Marja Teppinen, Annika Warras-Stjernvall ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina / maanomistajan puolisona) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Päivitetty edullisuusvyöhykekartta Maankäyttölautakunta Kaavatyön pohjaksi tehdyt selvitykset ovat valmistuneet. Luontoselvitys, arkeologinen ja rakennuskulttuuri-inventoinnit lisätään tämän luonnoksen liitteeksi ja nähtäville muun valmisteluaineiston lisäksi. Selvityksissä ei ilmennyt mitään odottamatonta. Selvitysten tekijät ovat antaneet ohjeistuksen kaavoituksen käyttöön. Emätilalaskenta on suoritettu kaikilla emätiloilla molemmissa rekisterikylissä. Laskenta suoritettiin käyttäen edellä esitettyä

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta edullisuusvyöhykejakoa sekä 0-vaihtoehtona muualla kunnassa sovellettavaa kyläaluejakoa. Menetelmien avulla saatiin selville laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä ja kohdistuminen. Kyläaluejako ja mitoitus perustuvat KVAL / 58. Laskennan ja mitoituksen tulokset; Laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä 0-vaihtoehdossa on suuri ja suurin osa rakentamismahdollisuuksista kohdistuu alueille, joille rakentaminen ei ole tavoitteiden (VAT, MAT) mukaista. Edullisuusvyöhykemallissa, jossa käytetään painotettua mitoituskerrointa, laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä kasvoi edelleen, eivätkä laskennalliset rakentamismahdollisuudet sijoittuneet toivotusti. Edullisuusvyöhykemalli johtaa suureen laskennallisten, mutta toteutumiskelvottomien rakennusmahdollisuuksien määrään. Laskenta osoitti, että edullisuusvyöhykemallia ei ole järkevää käyttää rakennusmahdollisuuksien osoittamiseen. Edullisuusvyöhykkeitä voidaan käyttää rakennusmahdollisuuden kohdistamiseen. Luonnoksessa esitellään seuraavat ratkaisut; Luonnos on laadittu 0-vaihtoehdon (nykyinen käytäntö koko kunnassa) mukaisena. Rakennusmahdollisuuksien lisäys kohdistetaan kyläkeskuksiin ja kyläalueille. Tämä on yhdyskuntarakenteen kannalta ainoa mahdollinen vaihtoehto. Osayleiskaavassa osoitetaan keskeisille kyläalueille alueita, joissa rakennuspaikat muodostuvat emätilalaskennasta riippumatta. Uusia asuinalueita ei osoiteta, vaan rakentamismahdollisuudet muodostuvat jo rakennettujen alueiden läheisyyteen tiivistämällä, keskittämällä tai alueita kasvattamalla. Ratkaisun avulla keskeisille kyläalueille saadaan uusia, mahdollisia rakennuspaikkoja n. 150 kpl, mikä riittää tarjoamaan riittävän valikoiman erilaisia vaihtoehtoja kyläasumiseen. Kaava ohjaa kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusluonteista asumista. Rakentamismahdollisuuksien määrä perustuu haja-asutusalueella emätilalaskentaan. Kaava ei vähennä rakentamismahdollisuuden määrää haja-asutusalueella. Kaavalla vahvistetaan kyläasumista ja kylämaisemia säilytetään. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita suojellaan. Virkistysalueita ja rakentamattomia alueita jätetään luonnon kokemiseen ja liikkumiseen. Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Koko kaava-alue on edelleen suunnittelutarve-aluetta. Osayleiskaavan nimi on syytä muuttaa Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaksi. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösehdotus: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden antamista varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. Kaavoitusjohtajan muutettu päätösehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä ehdotuksen. Maankäyttölautakunta 27 Osayleiskaavan ratkaisuja on tarkistettu maankäyttölautakunnan ohjeistuksen mukaan ja uusi luonnos on valmistunut (päivätty ). Luontoselvitys, arkeologinen ja rakennuskulttuuri-inventoinnit on kaavan valmisteluaineistona asetettu nähtäville. Selvitysten mukaiset suositukset kaavoitukselle on otettu huomioon luonnoksessa. Luonnoksessa esitellään maankäytön tavoitteet kuten edellä, on perusteltu. Kaavaa on tarkistettu muutamien aluerajausten osalta. Maankäyttölautakunnan ohjeistuksen mukaisesti kiinteistön omistajille lähetettiin tiedonanto ja lausuntopyyntö koskien mahdollista rakennussuojelua rakennuskulttuuri-inventoinnin perusteella. Lausunnot on kirjattu ja ne tullaan ottamaan huomioon kaavaehdotusta varten. Myös muut inventoinnit ja niiden suositukset tulee saattaa kaikkien osallisten arvioitavaksi. Kaavatyön edistymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada avoin ja laaja keskustelu luonnoksesta käyntiin. Kaavaluonnos on laadittu kaavan tavoitteiden, Mäntsälän alueidenkäytön tavoitteiden MAT:n ja yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisena. Jos lautakunta toteaa kaavaluonnoksen olevan näiden tavoitteiden vastainen, tulee puutteet/virheet osoittaa ja antaa virheen osalta uusi ohjeistus. Muussa tapauksessa kaavaluonnos tulee asettaa nähtäville kaikkien osallisten arviointia varten. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan (päivätty ) ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden antamista varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. Käsittely: Ma. kaavasuunnittelija Mari Niinistö esitteli asiaa kokouksessa. Marja Teppinen ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Keskustelun kuluessa tehtiin seuraavat muutos- ja lisäysesitykset:

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Muinaismuistokohteista merkitään vain todetut kohteet - MU-merkinnän tekstiosa muutetaan seuraavasti Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä lukuun ottamatta puiden kaatamista ei saa suorittaa ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa (MRL 43.2 ) - Lukonmäen MY-merkintä muutetaan MU-merkinnäksi. MU-alue rajataan kulkemaan Uudenmaan maakuntakaavassa merkityn Lukonmäen arvokkaan harjualuerajauksen mukaisesti. Muu osa alueesta merkitään MT-4 b-alueeksi (ei rakennusoikeutta) - Emätilalaskentaan perustuen tulee osoittaa 20 laskennallista rakennuspaikkaa lisää mitoituskerrointa käyttäen 1 km:n säteellä Sälinkään koulusta - Vanhakartanon tilakeskus rajataan MT-1-alueesta - Pitkäjärven koillispään rantavyöhyke muutetaan MT-4-alueeksi - Maatilojen talouskeskuksia ei merkitä kaavaan. Kaavoitusjohtajan muutettu päätösesitys: Sälinkää-Soukkion yleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi muutosesitysten mukaisesti. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä muutetun esityksen.

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Lempivaaran asemakaava / luonnoksen nähtäville asettaminen 225/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Keskustaajamassa tarvitaan uusia pientalotontteja kun Männikkö II alue valmistuu. Suunnittelualueen koko on n. 20 ha. Alue sijoittuu kirkonkylän asemakaava-alueen pohjoisreunaan moottoritien Vt 4 ja Lahdentien Mt 140 väliin. Mäntsälän keskustaan ja rautatieasemalle on matkaa n. 1,5 km. Riihenmäen koululle on matkaa n. 500 m. Alue täydentää yhdyskuntarakennetta Pietilän alueen pohjoispuolella. Lempivaara on vahvojen pinnanmuotojen aluetta, jolloin luonto vaikuttaa keskeisenä osana tavoitteita: 1) Talo luonnossa - Näkymä ikkunasta metsään, ei pihalle. - Näkymän päässä ei toista taloa => "talot ristiin". - "Irtonainen sijoittelu" ei katusidonnainen julkisivu. - Asuntokatu kapea mutkitteleva maaston hienopiirteisesti huomioiva. - Etupiha on metsässä / suojavyöhykkeen takana. 2) Luonto yleisillä alueilla - Luonto säilytetään katunäkymissä ja sijoitetaan näkymien kärkiin. - Yhdistetään leikkipuisto- ja luonto kokonaisuudeksi alueen keskellä. 3) Säätilojen huomiointi - Tuuliolosuhteissa vältetään avoimia tai putkimaisia suoria katutiloja. - Kasvillisuus valmistellaan hoitotoimenpitein mikroilmastoa parantaen. 4) Kunnallistekniikka - Autokatu kapea n m, kaarresäteet soveltaen 20 km/t. - Jalankulku jos mahdollista poluin luonnossa n. 0,5+3+0,5 m. - Hulevesiä ei viemäröidä vaan imeytetään nykyisen luonnon mukaan. 5) Yleisiä tavoitteita Pääleikkipuiston tulee olla pääkokoojatien varressa, katulinjausten nopeuksia rajoittavia, kunnallistekniikan tulee olla rakennettavissa ilman pumppaamoja, erityyppisiä osa-alueita ja talotyyppejä, alueen tulee olla rakennettavissa kahdessa vaiheessa muodostaen kokonaisuuden. Alustavalla mitoituksella em. tavoitteet huomioiden on tonttien määrä n. 50 ja tonttikoko n m2. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle Lempivaaran asemakaavan käynnistämistä sekä sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamista. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa.

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Lempivaaran osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttölautakunta 28 Lempivaaran luonto- ja meluselvitykset valmistuivat. Lempivaaran luonnoksen laadinnan aikana pidettiin viranomaistapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksessa Lempivaarasta laadittiin rakennemallit 2 kpl joista todettiin: - Yhdystie Rautatieasemalta Lahdentielle Mt 140 pirstoo alueen osayleiskaavan ehdottamassa paikassa. - Yhdystie on erittäin kallis ja jää toteutettaessa kokonaisuudessaan kunnan rakennettavaksi. Kustannukset olisivat luokkaa 15 milj., sisältäen sillat rautatien ja moottoritien ylitse sekä louhinnat ja tasaukset Lempivaaran pohjoispuolella. - Yhdystien käyttäjiä olisi vähän, pääasiassa Sälinkää - Lahden suunta hakeutuvat keskustan ohikulkijat. => Johtopäätöksenä on, että rakennuskustannukset ovat pienimmät pohjoisemmalla linjauksella, jonne varaus tulisi siirtää, sekä se ettei ohitustietä mitä todennäköisimmin tulla rakentamaan 30 vuoteen. Lempivaaran asutus aiheuttaa myös paikallista liikennettä keskustaan, MT 140:n sekä rautatieaseman suuniin. Jotta liikenne jakautuisi tasaisesti eri suuntiin eikä aiheuttaisi millekään tielle kohtuuttomasti lisää liikennettä tulee suorittaa seuraavat toimenpiteet: - Suora asuntokatuyhteys Alhontie lev. 12m kautta keskustaan tulee katkaista puistojen kohdalta. - Ojamäntien puuttuva itäosa Kenkäkalliontielle tulee rakentaa. - Ojamäentie tulee yhdistää lännessä Kalsolantien kautta Hämäläisten- ja Kumpurinteentielle. Lempivaarasta laadittiin alustavat luonnokset, joista maastotarkastelun kautta syntyi nyt käsittelyyn valmistunut luonnos ominaisuuksina: - Lempivaaralle MKL edellä asetetut tavoitteet toteutuvat. - Keskelle sijoittuva pohjois-eteläsuuntaisella selänteellä oleva nykyinen hiekkatie on ulkoilun pääakselin yhdistyen pihakatujen sarjaan. - Pääkokoojalenkin tiiveimmin rakennetulla keskialueella oleva pelto rakennetaan pelikentäksi / leikkipuistoksi. - Ko. puisto yhdistetään vanhan metsän vyöhykkeeseen, joka sijoittuu alueen keskelle poikittain pääliikenneverkkoon nähden. Tämä metsä on

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta luonnontilainen ja mäkien välissä, joten sillä on ekologisena kokonaisuutena mahdollisuus säilyä vaikka ympärille rakennetaan. - Katujen varret ajonäkösäteiden so. katseen suunnassa kohtaavat kaikkialla luonnontilaisen alueen, sekä kokoojateillä että asuntokaduilla. Tavoite "asutaan luonnossa" voi jossain määrin toteutua. Nämä metsäalueet on tarkoitettu säilytettäviksi luonnontilaisina (lu1 ja lu2) so. niitä ei rakenneta puistoiksi tai pihoiksi. - Tonteista muodostui suuria ( m2) keskikoon ollessa n. 1600m2), koska niihin jätettiin luonnontilaisena säilytettäviä tontin osia (lu1). Tontit jakautuvat karkeasi 1/3 luonnontilaista aluetta, 1/3 rakennusten ja kulkuteiden aluetta ja 1/3 puutarhaa. - Mitoitus omakotitalot 56 tonttia / 14000k-m2 / 160 asukasta ja rivi-/kerrostalot 3 tonttia / 8000k-m2 260 asukasta. Jatkokäsittely: - Merkitään kaavaluonnos maastoon ja 1) Teiden keskilinjat, 2) Puisto- ja luonnontilaisten alueiden reunat ja 3) kunkin rakennuksen keskikohta. - Teknisen osaston ja luottamusmiesten kanssa tehdään maastokäynnit. - Tiedustellaan rakennusliikkeiden kiinnostusta II-kerroksisten rivi-/ kerrostalojen toteuttamisen osalta. - Arvioidaan kunnallistekniikan vaiheistus ja kustannukset. - Pyydetään kunnan viranomaislausunnot, ulkopuolisia viranomaislausuntoja ei pyydetä, koska alueella ei ole laajempaa seudullista merkitystä. - Täydennetään melumallinnus asemakaavan rakenteen mukaisilla massoilla tarkasteltuna. - Tarkennetaan ympäristön arviointi. => Laaditaan asemakaavaehdotus saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä lisäaineiston perusteella. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Lempivaaran asemakaavan muutoksen luonnoksen nähtäville asetettavaksi huomautusten kuulemista varten sekä pyytää Mäntsälän kunnan sisäiset lausunnot. Luonnosvaiheessa ei pyydetä kunnan ulkopuolelta viranomaislausuntoja. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Lempivaaran asemakaavamuutoksen luonnos Liite 2. Liikenne Lempivaara Liite 3. Kaavarunko A Lempivaara asemakaava Liite 4. Kaavarunko B Lempivaara asemakaava Liite 5. Luontoselvitys Mäntsälä Lempivaara Liite 6. Mäntsälä Asemakaavan meluselvitys Liite 7. Alustava luonnos B Liite 8. Alustava luonnos C

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Kaavoituskatsaus Maankäyttölautakunta 29 Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Maankäyttölautakunta Poikkeamispäätös / Kaunismäki / / tontti / /2014 Maankäyttölautakunta 30 Hakijat Mäntsälän kunta (y-tunnus: ), Heikinkuja 4, Mäntsälä Su-Pi Rakenne Oy (y-tunnus: ), Hempontie 4, Pori Rakennuspaikka Mäntsälä, Kaunismäki, kiinteistö , tontti Hakemus ja perustelut Tontin omistaja, Mäntsälän kunta, on saanut vuokraustarjouksen Kaunismäen alueen tontista Su-Pi Rakenne Oy:ltä. Tontin asemakaavamerkintä on A-2 (asuinrakennusten korttelialue). Vuokraustarjouksen edellytyksenä on, että tontti voidaan jakaa kahdeksi eri tontiksi, jolloin väestönsuojan rakentamisvelvoite poistuu. Yhtiön tarkoituksena on muodostaa kaksi erillistä asunto-osakeyhtiötä, jotka yhdessä muodostaisivat nykyisen ohjeellisen tonttijaon mukaisen tontin Tontille merkityt parkkipaikat ja leikkipaikat olisivat yhteisiä, ja niiden käytöstä sovitaan erillisillä sopimuksilla. Vastaavalla tavalla Kaunismäen alueella on jaettu useita tontteja kahdeksi. Valmistelijan lausunto SÄÄNNÖKSET, JOISTA POIKKEUS TARVITAAN MRL 58, rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Poikkeaminen asemakaavan ohjeellisesta tonttijaosta. KAAVATILANNE JA RAKENNUSPAIKKA Alueella on voimassa oleva asemakaava. Tontin koko on noin m2 ja rakennusoikeus yhteensä k-m2. Asemakaavassa on ohjeellinen tonttijako ja asemakaavamääräys A-2, asuinrakennusten korttelialue. Kiinteistö vastaa asemakaavan tonttia Kulku tontille tapahtuu asemakaavan mukaisesti sekä Päivänsäde -nimisen kadun kautta. Rakennushanke on asemakaavamääräysten mukaista ja asemakaavatontin jakaminen kahdeksi eri tontiksi ei tässä kohdin vaikeuta kaavan toteutumista.