KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan kaasujärjestelmän lyhyen aikavälin häiriönsietokyvystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan kaasujärjestelmän lyhyen aikavälin häiriönsietokyvystä"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 654 final/2 CORRIGENDUM This document corrects document COM(2014)654 final of Concerns all language versions. Factual corrections pertaining to Table 1, Figure 1/footnote 11, footnote 12, point 4.1(6) and point 4.1(12) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan kaasujärjestelmän lyhyen aikavälin häiriönsietokyvystä Valmistautuminen idästä tulevien toimitusten mahdolliseen katkeamiseen syksyllä ja talvella {SWD(2014) 322 final} {SWD(2014) 323 final} {SWD(2014) 324 final} {SWD(2014) 325 final} {SWD(2014) 326 final} FI FI

2 1. JOHDANTO Komissio hyväksyi 28. toukokuuta 2014 Euroopan energiavarmuusstrategian 1, jossa esitetään kattava suunnitelma EU:n energianhuoltovarmuuden parantamiseksi. Strategiassa otetaan huomioon Ukrainan tilanne ja siihen liittyvä mahdollisten kaasun toimituskatkosten riski EU:ssa. Siihen sisältyy toimia, jotka on toteutettava välittömästi, jotta voidaan parantaa EU:n kykyä sietää suuria kaasun toimituskatkoksia tulevana talvena. Osana näitä välittömiä toimia Eurooppa-neuvosto antoi 27. kesäkuuta 2014 tukensa komission ehdotukselle aloittaa ns. stressitestit, joilla arvioidaan Euroopan kaasujärjestelmän kykyä selvitä vakavista kaasun toimituskatkoksista tänä talvena. 2 Komissio pyysi heinäkuun alussa jäsenvaltioita, energiayhteisön sopimusvaltioita ja Georgiaa 3 sekä Sveitsiä ja Turkkia mallintamaan erilaisten mahdollisten häiriöskenaarioiden vaikutuksia kaasun toimituksiin omassa maassaan tänä talvena ja kuvailemaan toimenpiteitä, joilla toimitusvaikeuksiin voidaan puuttua. Komissio pyysi myös Norjaa ilmoittamaan kyvystään vastata tällaisiin häiriöihin lisäämällä omia kaasuntoimituksiaan. Komissio ehdotti kolmea ˮkohderyhmääˮ niiden alueiden kattamiseksi, joilla häiriöiden vaikutukset ovat todennäköisesti suurimmat. Nämä olivat EU:n kaakkois-osa (Bulgaria, Kroatia, Kreikka, Romania ja Unkari), Baltian maat ja Suomi sekä energiayhteisön sopimusvaltiot. Kansalliset viranomaiset ovat kesän aikana keränneet tietoja ja tehneet arviointeja lyhyillä määräajoilla. Ne toimittivat kansalliset raporttinsa 4 komissiolle elo syyskuussa Kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (Kaasu-ENTSO) on myös mallintanut toimituskatkosten vaikutuksia EU:n laajuiseen kaasujärjestelmään. Oman panoksensa ovat antaneet myös useat toimialajärjestöt, Kansainvälinen energiajärjestö 5, G7 ja muut keskeiset sidosryhmät. ˮStressitestienˮ menetelmät ja skenaariot Komission kaikille testeihin osallistuneille ehdottamat skenaariot kattoivat Ukrainan kaasun kauttakulkureitin ja kaikkien Venäjältä Eurooppaan suuntautuvien kaasuntoimitusten katkeamisen yhden ja kuuden kuukauden ajaksi (syyskuusta helmikuuhun), kun talven ilmasto-olosuhteiden oletetaan olevan keskimääräiset molemmissa tapauksissa. Kaasu- ENTSO kehitti lisäksi alaskenaarion, jossa oletetaan kahden viikon erittäin kylmä jakso 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan energiavarmuusstrategia, COM(2014) 0330 final. 2 Eurooppa-neuvoston päätelmät, 27. kesäkuuta 2014, EUCO 79/14 3 Sopimusvaltiot ovat Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Moldovan tasavalta, Montenegron tasavalta, Serbian tasavalta, Ukraina ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen Kosovon-siviilioperaatio Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti. Georgian tasavalta on energiayhteisön ehdokasmaa. 4 Kolme Baltian maata ja Suomi korvasivat kansalliset raportit yhteisellä raportilla. 5 IEA on tehnyt kattavan analyysin LNG-markkinoista. 2

3 helmikuussa. Tällä alaskenaariolla pyritään kattamaan kulutushuipun vaikutus jo äärirajoillaan toimivaan toimitusjärjestelmään. Ehdotukset perustuivat aikaisempiin kokemuksiin ja tarpeeseen testata energiajärjestelmää erittäin vaativissa olosuhteissa, eli olosuhteissa, jossa Euroopan suurimman ulkoisen maakaasuntoimittajan kaikki kaasuvirrat on katkaistu. Ukrainan kauttakulkureitin tai Venäjän kaikkien toimitusten katkaisemista koskevien skenaarioiden vaikutukset Kaakkois-Euroopan maihin, jotka saavat kaasunsa suurelta osin Ukrainan kautta, ovat hyvin samanlaiset, kun taas mallinnettu Ukrainan kauttakulkureitin katkaiseminen ei vaikuta Baltian maihin ja Suomeen. Siksi komissio viittaa tässä kertomuksessa pääasiassa skenaarioon, jossa Venäjän kaasuntoimitukset katkeavat kuuden kuukauden ajaksi tavanomaisissa talviolosuhteissa ja kylmän jakson sisältävissä olosuhteissa. Testi on jo nyt ollut erittäin hyödyllinen, sillä tämä on ensimmäinen kerta kun idästä tulevien kaasuntoimitusten vakavien häiriöiden Euroopan kaasusektoriin kohdistuvista mahdollisista vaikutuksista ja sektorin omista valmiuksista on saatu näin kattava kuva. Komissio esittelee tässä tiedonannossa stressitestien tärkeimpiä tuloksia ja esittää joukon suosituksia. Komission yksiköt ovat laatineet rinnakkain tämän tiedonannon kanssa valmisteluasiakirjoja, jotka sisältävät kolmea ˮkohderyhmääˮ koskevat raportit sekä raportin G7-ryhmän ja muiden kumppanimaiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ja raportin kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen 6 uudelleentarkastelusta. Lisäksi komissio antaa suosituksen sisämarkkinasääntöjen soveltamisesta energiayhteisössä. 2. STRESSITESTIEN TULOKSET 2.1 Kauttakulkuvirtojen tilanne Euroopan komissio on stressitestien rinnalla ja jo tämän vuoden keväästä lähtien ponnistellut saadakseen aikaan kompromissiratkaisun Ukrainan ja Venäjän välillä niiden kaasumaksuja ja -velkoja koskevassa kiistassa. Se on näin pyrkinyt varmistamaan riittävät kaasuntoimitukset Ukrainaan ja vakaan kauttakulun EU:hun ja muihin energiayhteisön sopimusvaltioihin. Vuoden kuluessa on järjestetty useita neuvotteluja Euroopan komission sekä Ukrainan ja Venäjän viranomaisten välillä, myös ministeritasolla. Berliinissä 26. syyskuuta järjestetyssä viimeisimmässä kolmenvälisessä ministerikokouksessa osapuolet pääsivät lähemmäs yhteisymmärrystä komission kompromissiehdotuksen keskeisistä kohdista. Tätä ˮtalvipakettiaˮ käsitellään parhaillaan Moskovassa ja Kiovassa, ja seuraavat kolmenväliset 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 994/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja neuvoston direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta (EUVL L 295, , s. 1). 3

4 neuvottelut on määrä järjestää ennen lokakuun Eurooppa-neuvoston kokousta. Sopimus turvaisi kaasuntoimitukset Ukrainaan koko talveksi. Kaiken kaikkiaan Venäjältä EU:hun suuntautuvien kaasuntoimitusten ja Ukrainan läpi tapahtuvan kaasunsiirron vakaus riippuu monista tekijöistä, joista vain osa on EU:n hallinnassa. Siksi on järkevää arvioida kaikkia mahdollisia skenaarioita, myös kaasuntoimitusten vakavia häiriöitä. Tässä suhteessa jäljempänä esitettyjä arvioita ei pitäisi pitää ennusteena vaan vain yhtenä mahdollisena skenaariona ja perustana valmiustoimenpiteille. Kaasuvirrat Venäjältä EU:hun olivat syys- ja lokakuussa 2014 ajoittain odotettua alhaisemmat, mitä komissio pitää huolestuttavana. Etenkin syyskuussa on raportoitu Gazpromin toimitusten vähenemisestä useille EU:n yrityksille, vaikka näillä vähennyksillä ei olekaan ollut kielteisiä vaikutuksia toimitusvarmuuteen EU:ssa tai sen naapurimaissa. Fyysinen vastakkaisvirtaus Slovakiasta Ukrainaan oli vakaa. Vastakkaisvirtaukset Puolasta Ukrainaan katkesivat kahdeksi päiväksi, mutta palautuivat pian. Myös toimitukset Unkarista Ukrainaan katkesivat 25. syyskuuta toistaiseksi, koska Unkariin tulee aiempaa suurempia määriä kaasua, joka on matkalla varastointilaitoksiin. Komissio seuraa tilannetta tarkasti yhteistyössä kaasualan koordinointiryhmän kanssa. 2.2 Euroopan toimitustilanne häiriön sattuessa Kaasu-ENTSO on komission pyynnöstä mallintanut erilaisia toimitushäiriöskenaarioita. Malli osoittaa, että erilaisissa kuuden kuukauden häiriöskenaarioissa EU:lta ja energiayhteisön sopimusvaltioilta, Ukrainaa lukuun ottamatta, puuttuisi toimituslähteiden uudelleenjärjestelyn jälkeenkin vielä viidestä yhdeksään miljardia kuutiometriä kaasua 7. Se osoittaa myös jos oletetaan, että infrastruktuuria käytetään täysimääräisesti ja markkinaolosuhteet ovat normaalit 8 että tällaisen kuuden kuukauden häiriön sattuessa Venäjältä tuodut määrät korvataan erityisesti tuomalla lisää nesteytettyä maakaasua. 9,10 Vaikka Kaasu-ENTSO ei ole mallintanut toimitushäiriöiden hintavaikutuksia, tarpeeseen korvata kaasumääriä liittyy hintojen nousu, joka johtaa huomattavien nesteytetyn maakaasun lisämäärien tuontiin. Nämä hintasignaalit siirtävät, siinä määrin kuin yhteenliitäntäkapasiteetti tai suora yhteys nesteytetyn maakaasun tuontilaitoksiin sallii, kaasua markkinoille, joilla sitä eniten tarvitaan muun muassa lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Korkeammat hinnat johtavat myös laajamittaiseen varastojen tyhjentämiseen ja vapaaehtoiseen kysynnän rajoittamiseen. 7 Tämä on noin 1 2 prosenttia EU:n vuotuisesta kulutuksesta. 8 On syytä huomata, että nämä oletukset eivät todellisuudessa valitettavasti aina täyty. 9 Kaikkein äärimmäisessä skenaariossa LNG:n osuus toimituslähteissä kasvaisi 130 prosenttia 24 miljardista 56 miljardiin kuutiometriin. 10 On tärkeä huomata, että Kaasu-ENTSOn analyysin mukaan OPAL-kaasuputken (NordStream-putken jatke, joka kulkee Pohjois-Saksan Greifswaldista Brandoviin Saksan ja Tšekin rajalla) kapasiteetin kasvattamisella 100 prosenttiin nykyisestä 50 prosentista ei ole vaikutusta puuttuvien kaasumäärien pienentämiseen itäisissä jäsenvaltioissa, mikä johtuu itään suuntautuvan infrastruktuurin nykyisistä rajoituksista. Vaikutus, joka aiheutuu kapasiteetin kasvattamisesta 100 prosenttiin, rajoittuu LNG-määrien korvaamiseen Länsi-Euroopassa. 4

5 Mallintaminen osoittaa myös, mihin maihin kaasun toimitushäiriöt vaikuttaisivat voimakkaimmin. 5

6 Taulukko 1 Puuttuvat kaasumäärät maittain skenaariossa, jossa Venäjän toimitukset katkeavat kuudeksi kuukaudeksi ja talvella on kylmä jakso (kokonaisvaje miljoonina kuutiometreinä ja suurin suhteellinen kuukausivaje prosentteina) Venäjän toimitukset katkeavat 6 kuukaudeksi ja helmikuussa on kylmä jakso BG EE FI EL HR HU IT LT LU LV PL RO SE SI BiH fyrom SRB Kokonaisvaje ENNEN kansallisia toimenpiteitä (milj. m3) Suurin suhteellinen kuukausivaje (%) 76% 100% 100% 18% 12% 35% 0% 59% 5% 15% 28% 32% 6% 17% 100% 100% 64% Lähde: Kaasu-ENTSO Kuva 1 Venäjän kaasun korvaaminen skenaariossa, jossa Venäjän toimitukset katkeavat kuudeksi kuukaudeksi 11 Lähde: Kaasu-ENTSO Kaasu-ENTSO on mallintanut stressitestiä varten sekä ˮyhteistyöhaluttomanˮ että ˮyhteistyöhaluisenˮ skenaarion 12. Suurin ero näiden kahden välillä on se, ettäˮyhteistyöhaluisessaˮ skenaariossa Kaasu-ENTSO ottaa huomioon olennaisena tekijänä tasapuolisen (suhteellisen) taakanjaon, jossa jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta sovelletaan siinä määrin, että kaasuvajeet jaetaan tasapuolisesti naapurijäsenvaltioiden kesken. Sitä vastoin ˮyhteistyöhaluttomassaˮ skenaariossa jäsenvaltiot vähentäisivät kaasun vientiä tai lopettaisivat sen toistensa välillä ja energiayhteisön jäsenvaltioihin, kun kotimaista kysyntää ei voida enää täysin tyydyttää. ˮYhteistyöhaluisessaˮ skenaariossa oletetaan, että Ukraina ja Moldova 13 saavat jatkuvasti kaasua jäsenvaltioista ainakin Slovakian kautta prosentin kokonaisvajeeseen sisältyvät myös määrät, jotka jäävät toimittamatta EU:n jäsenvaltioiden kautta Turkkiin ja Kaliningradiin. 12 Raportissaan Kaasu-ENTSO käyttää näistä kahdesta skenaariosta nimitystä ˮsuboptimaalinenˮ ja ˮoptimaalinenˮ. 13 Riippumatta siitä, minkälaisia oletuksia Kaasu-ENTSO tekee toimituksista, Moldovan tapauksessa kaupalliset ja sääntelyyn (lupamenettelyihin) liittyvät ongelmat estävät Romaniasta Moldovaan johtavan Iasi Ungheniyhdysputken käytön, vaikka se onkin virallisesta avattu ja teknisesti toimintakykyinen. Siksi jos ongelmaa ei ratkaista ja toimitushäiriö ilmenee, Moldovan kaasuvaje on 100 prosenttia. 6

7 täydellä kapasiteetilla, kun taas ˮyhteistyöhaluttomassaˮ skenaariossa oletetaan viennin olevan 50 prosenttia Slovakian vastakkaisvirtauskapasiteetista. Jos jäsenvaltiot eivät tee yhteistyötä ja kansallisia lisätoimenpiteitä ei toteuteta, 40 prosentin tai huomattavasti suurempi 14 vakava toimitusvaje saattaa toteutua, ainakin kuuden kuukauden häiriöjakson lopussa, Bulgariassa, Romaniassa, Serbiassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa (sekä skenaariossa, jossa Ukrainan kauttakulkureitti katkaistaan, että skenaariossa, jossa Venäjän kaikki toimitukset katkaistaan). Samansuuruisia vajeita esiintyisi Liettuassa, Virossa ja Suomessa skenaariossa, jossa Venäjän kaikki toimitukset EU:hun katkaistaan. Myös Unkarissa ja Puolassa 15 vaikutus olisi huomattava, joskin vähäisempi: Unkarissa vaje olisi 30 prosenttia ja Puolassa 20 prosenttia. Toimitushäiriön tärkeimmät vaikutukset esitetään kuvassa 2. Yhteistyöskenaariossa häiriön vaikutukset ovat huomattavasti lievemmät niissä jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimusvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin, ja erityisesti Bulgariassa, Virossa, Bosnia ja Hertsegovinassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Serbiassa. Samaan aikaan Kreikassa ja Latviassa koettaisiin myös todennäköisesti lievää vajetta 16. Kartoissa harmaalla merkittyihin jäsenvaltioihin ei simulaation mukaan kohdistuisi suoria vaikutuksia niiden olemassa olevan kaasuntoimitusinfrastruktuurin ja kaasulähteiden perusteella. 14 Jopa 100 prosenttia. 15 Puolaan kohdistuu vaikutuksia ainoastaan skenaariossa, jossa Venäjän toimitukset katkeavat kokonaan. 16 ˮYhteistyöskenaarioˮ vaikuttaa näiden kahden jäsenvaltion tilanteeseen sen vuoksi, että niitä molempia ympäröivät jäsenvaltiot, joihin toimitushäiriö vaikuttaa voimakkaasti, mutta niillä itsellään on infrastruktuuria Latviassa varastointilaitos ja Kreikassa LNG:n kaasutusterminaali joka tarjoaa niille puskurin. Kun ne sallivat tällaisen infrastruktuurin jakamisen, niiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino muuttuu. 7

8 Kuva 2 Kartat todennäköisistä toimituskatkoksista ennen kansallisia lisätoimenpiteitä helmikuussa Venäjän kuuden kuukauden kaasun toimitushäiriötä koskevan skenaarion lopussa yhteistyöhaluisessa ja yhteistyöhaluttomassa skenaariossa keskimääräisissä talviolosuhteissa 17 Yhteistyöskenaario Yhteistyöhaluton skenaario Lähde: Kaasu-ENTSO Pitkäaikaisen toimitushäiriön vaikutukset Ukrainaan Ukraina on energiayhteisön sopimusvaltioista varsin ainutlaatuisessa asemassa. Ukrainan kehittyneet siirto- ja varastointikapasiteetit, vaikka ne kaipaavatkin uudenaikaistamista, tarjoavat Ukrainalle välineet vastata toimitushäiriön aiheuttamaan haasteeseen monipuolisemmalla tavalla kuin muissa sopimusvaltioissa. Ukraina kuluttaa tavallisesti noin 50 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, joista noin 20 miljardia kuutiometriä tuotetaan kotimaassa ja loput tuodaan suurimmaksi osaksi Venäjältä. Kaasuntuonti Venäjältä Ukrainan kulutusta varten on kuitenkin ollut pysähdyksissä 16. kesäkuuta 2014 lähtien. Ukrainan stressitestiarviointi osoittaa, että kotimainen tuotanto ja varastot voivat kattaa prosenttia kysynnästä, jos sovelletaan kysynnänohjaustoimenpiteitä. Tuonti EU:sta auttaisi kattamaan kaasuvajeen osittain Ukrainan esittämässä optimistisessa skenaariossa 18. Tärkeä askel tähän suuntaan on Slovakin ja Ukrainan välinen vastakkaisvirtausyhteys, joka tuli 17 Molemmat kartat kuvaavat vaikutuksia helmikuussa, kun Venäjän toimitukset ovat katkenneet kuudeksi kuukaudeksi. Tämä todennäköinen vaje otetaan lähtökohdaksi kaikissa kansallisissa toimenpiteissä, jotka liittyvät esim. kysynnänohjaukseen tai pakolliseen polttoaineen vaihtamiseen. Näin ollen jäsenvaltioilla, joilla ei näytä olevan vaihtoehtoja pelkän kaasuverkkoinfrastruktuurin kannalta kuten Suomi voivat toteuttaa muita kansallisia erityistoimenpiteitä, kuten kaasukäyttöisten sähköntuotanto- ja lämmitysyksiköiden polttoaineen pakollista vaihtamista koskeva yksityiskohtainen järjestelmä. 18 Tällaisessa skenaariossa oletetaan erityisesti, että vastakkaisvirtaus Slovakiasta, Unkarista ja Puolasta toimii täydellä kapasiteetilla ja että kaukolämmityksen ja teollisuuden kulutusta vähennetään. 8

9 käyttöön syyskuun alussa ja jonka kautta voidaan siirtää enimmillään 27 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä, josta kaksi kolmasosaa on kiinteää kapasiteettia. Hypoteettinen kahden viikon kylmä jakso kuusi kuukautta kestäneen toimitushäiriön lopussa heikentäisi toimitusvarmuustilannetta merkittävästi. Kuten kuvasta 3 näkyy, Kaasu-ENTSOn mallin mukaan myös tässä tapauksessa yhteistyöskenaario mahdollistaisi vajeiden vähentämisen niissä maissa, joihin häiriö vaikuttaa voimakkaimmin, siitä dramaattisesta tasosta, joka seuraisi yhteistyöhaluttomasta skenaariosta. Yhteistyöskenaariossa häiriö vaikuttaisi myös muihin Keski- ja Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan jäsenvaltioihin kuten Itävaltaan, Tšekkiin, (pohjoiseen) Saksaan 19, Italiaan ja Slovakiaan, kun kaasu virtaisi maihin, joissa vajeet ovat suuremmat. Mallin perusteella tällaiset vajeet jäisivät alle 10 prosentin tason. Tämä on tavallisesti taso, jolla tapahtuisi hinnasta johtuvaa (luonnollista) kysynnän vähenemistä ilman tarvetta toteuttaa lisätoimenpiteitä. Kuva 3 Kartat todennäköisistä toimituskatkoksista ennen kansallisia lisätoimenpiteitä helmikuussa Venäjän kuuden kuukauden kaasun toimitushäiriötä koskevan skenaarion lopussa yhteistyöhaluisessa ja yhteistyöhaluttomassa skenaariossa kylmän jakson aikana Yhteistyöskenaario Yhteistyöhaluton skenaario Lähde: Kaasu-ENTSO Kaasun toimitushäiriön vaikutus lämmityssektoriin Noin puolet EU:n primaarienergian kulutuksesta käytetään sisätilojen ja veden lämmitykseen kotitalouksissa ja palvelusektorilla sekä prosessilämpönä teollisuudessa. Rakennusten sisätilojen ja veden lämmitys on erityisen kaasuintensiivistä Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kuten kuvasta 4 käy ilmi. 19 Ns. NetConnect Germany -markkina-alue. 9

10 Kuva 4 Kotitalouksien ja palvelusektorin tilalämmityksen ja kuuman veden lämmityksen lämmön loppukysynnän jakautuminen jäsenvaltioissa polttoainetyypeittäin ja energiakantajittain Lähde: Stratego EU28 Heat Market Assessment for year 2010 Suurin osa (88 %) sisätilojen ja veden lämmityksestä EU:ssa tapahtuu oman kulutuksen kattavilla erillisillä kattiloilla. Kaukolämmön osuus on 12 prosenttia. Tämä on kuitenkin keskiarvo, ja maiden väliset erot ovat suuria: Pohjois-Euroopan, Baltian ja Keski- ja Itä- Euroopan jäsenvaltioissa kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta vaihtelee 14:sta 56:een prosenttiin 20 ja sen piiriin kuuluvien kotimaisten kuluttajien osuus vaihtelee 10:stä lähes 50:een prosenttiin 21. Keskimäärin 44 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan kaasulla, mutta osuus on enimmillään 80 prosenttia maissa, joissa kaukolämmitys on vakiintunutta, kuten Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Baltian maissa ja Suomessa kaukolämmityksen ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kaasunkulutuksen osuus kaasun kokonaiskulutuksesta on tyypillisesti noin 50 prosenttia. Kaasukäyttöisiä kaukolämpölaitoksia (ellei niissä voida käyttää muita polttoaineita) ja kaukolämmityksen asiakkaita pidetään yleensä suojattuina asiakkaina 22, ja mahdolliset toimituskatkot vaikuttavat niihin viimeisinä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ovat asettaneet lämmöntuotantolaitoksille polttoaineen vaihtamista koskevia velvollisuuksia, vaikka osuus 20 Tämä osuus on esimerkiksi Ruotsissa 56 prosenttia, Tanskassa 53 prosenttia, Slovakiassa 54 prosenttia ja Suomessa 47 prosenttia. Romaniassa, Bulgariassa, Sloveniassa ja Itävallassa tämä osuus on prosenttia. 21 Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Slovakiassa yli 40 prosenttia kotimaisista kuluttajista lämmittää kotinsa kaukolämmöllä. Kaukolämmitys tuottaa lämpöä prosentille kuluttajista Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Sloveniassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Romaniassa ja Tšekissä. 22 Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa määritellään ns. suojattujen asiakkaiden ryhmä, johon sisältyvät kotitaloudet ja, jos jäsenvaltiot niin päättävät, sosiaaliset peruspalvelut ja pk-yritykset, tietyin rajoituksin, sekä kaukolämpölaitokset, jotka eivät voi vaihtaa polttoainetta ja jotka toimittavat lämpöä muille suojatuille asiakkaille. 10

11 vaihteleekin suuresti Suomen käytännössä 100 prosentista alle 20 prosenttiin Romaniassa ja Bulgariassa. 2.3 Kansallisissa raporteissa ehdotettujen toimenpiteiden arviointi Kuten Kaasu-ENTSOn skenaarioista käy ilmi, Venäjän kaasun mahdolliset toimituskatkokset vaikuttaisivat hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioihin riippuen sekä niiden maantieteellisestä sijainnista että niiden kaasunsaantivaihtoehdoista. Nämä vaihtelevat vaikutukset näkyvät myös toimenpiteissä, joita jäsenvaltiot ja energiayhteisön sopimusvaltiot ovat luetelleet komissiolle toimittamissaan stressitestiraporteissa. Eräiden kaikkein haavoittuvimpien maiden on turvauduttava radikaaleihin toimenpiteisiin (kuten toimitusrajoitukset tai strategisten varastojen vapauttaminen) melko nopeasti mallinnetun ajanjakson aikana, kun taas toiset jäsenvaltiot antavat kaasusektorinsa toimia markkinoiden perusperiaatteiden pohjalta. On tärkeää huomata, että toimituskriisin rauhallisella, markkinapohjaisella hallinnalla niissä jäsenvaltioissa, joissa vaikutus on vähäisempi, on yleinen myönteinen vaikutus vajeiden korvaamiseen koko EU:ssa ja energiayhteisössä. Kuva 5 Yleiskatsaus eri toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat esittäneet raporteissaan sen pohjalta, että Ukrainan kauttakulun ja Venäjän kaikkien toimitusten oletetaan katkenneen kuudeksi kuukaudeksi Lähde: Kansalliset stressitestiraportit Varastointi Varastointi, siellä missä se käytettävissä, on keskeinen väline, jolla kysyntää ja tarjontaa voidaan tasapainottaa kaikissa jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimusvaltioissa Varastojen käyttöä on yleensä tarkasteltu kansallisesti. 11

12 Varastojen täyttöaste on lokakuun alusta lähtien ollut EU:ssa hyvin korkea eli noin 90 prosenttia. Vain kahdessa jäsenvaltiossa (Unkarissa ja Portugalissa) varastojen täyttöaste oli alle 80 prosenttia, mutta Unkarin suuren varastointikapasiteetin ansiosta sen varastojen täyttöasteen ja kysynnän suhde on jo nyt keskimääräistä parempi. Kuva 6 Varastojen täyttöaste (%) jäsenvaltioittain, varastoitu määrä suhteessa kotimaiseen kysyntään (%) ja varastointikapasiteetti suhteessa kotimaiseen kysyntään (%), lokakuu Lähde: GSE:n AGSI-sivusto ja Eurogas; komission selvitys Kansallisissa raporteissa ja Kaasu-ENTSOn analyysissa annettujen lukujen mukaan pitkäkestoinen kriisi tai pelkkä kylmä talvi voisi kuitenkin tyhjentää varastot nopeasti, jolloin olisi turvauduttava muihin toimitusvarmuutta koskeviin toimenpiteisiin, jotta toimitukset asiakkaille voidaan turvata. Varastojen käyttöä koskevien kansallisten suunnitelmien arvioinnissa on syytä ottaa huomioon muutama tärkeä näkökohta. Ensinnäkin varastointikapasiteetin fyysiseen kasvattamiseen on lyhyellä aikavälillä hyvin vähän mahdollisuuksia. Toiseksi, kun maat ovat riippuvaisia varastojen poistonopeuden kasvattamisesta lyhyellä aikavälillä ellei toteuteta toimenpiteitä, joilla estetään varastojen tyhjeneminen liian nopeasti näiden maiden on häiriön jatkuessa kohdattava vaikutukset myöhemmin, muun muassa se, että varastojen täyttöasteen ollessa alhaisempi poistonopeus pienenee huomattavasti. Varastojen täyttäminen tavallista täyttöastetta täydemmiksi ja sen varmistaminen, että poistonopeudessa otetaan huomioon pitkään jatkuvan talvikauden mahdollisuus, voivat osoittautua tärkeiksi valmistelutoimenpiteiksi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia kriisin sattuessa. Varastoja voidaan käyttää toimitusten turvaamiseen enemmän tai vähemmän markkinapohjaisella tavalla. Useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimitusvarmuuden turvaamiseksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä toimitussidonnaisten varastointivelvollisuuksien (esim. Bulgaria, Espanja, Italia, Portugali, Puola, Ranska, Slovakia ja Tanska) ja strategisten varastojen (esim. Unkari) muodossa. Lisäksi eräisiin kansallisiin 24 Tällä hetkellä käytännössä vain Gazprom Export ja Romanian varastointilaitoksen haltija eivät ilmoita varastointitasoja Gas Storage Europen AGSI-sivustolle. 12

13 suunnitelmiin, muun muassa Unkarin suunnitelmaan, sisältyy toimenpiteitä, joilla varastojen täyttämisestä tehdään houkuttelevampaa alentamalla siirtotariffeja, jotka voivat muodostaa huomattavan osan varastointikustannuksista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että varastojen täyttämisen usein tuontikaasua käyttäen helpottaminen, joka on sinänsä täysin oikeutettua toimintaa, ei tapahdu sellaisten rajatylittävien liiketoimien kustannuksella, joiden tarkoituksena on kaasun toimittaminen maan ulkopuolelle Puuttuvien määrien korvaaminen lisäämällä omaa tuotantoa tai ostamalla enemmän kaasua muista lähteistä Ilmeinen tapa korvata yhdestä lähteestä puuttuvat kaasumäärät on tuoda sitä toisesta lähteestä tai lisätä omaa tuotantoa. Yleisesti ottaen on hyvin vähän mahdollisuuksia lisätä EU:n omaa kaasuntuotantoa siten, että sillä olisi merkittävää vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Tämä johtuu ennen kaikkea järjestelmän teknisistä rajoituksista. Tuonnin osalta mahdollisuudet toimitusten lisäämiseen Pohjois-Afrikan kaasuputkien kautta ovat tällä hetkellä rajalliset, ja Norjan tuotanto toimii lähes täydellä kapasiteetilla. Nesteytetty maakaasu on selvästi tuontilähde, joka tarjoaa suurimmat mahdollisuudet, sillä EU:n LNGterminaalien kapasiteetti sallii suurempien LNG-määrien toimitukset. 25 Hyödykenäkökulmasta nesteytetyn maakaasuun maailmanlaajuiset spot-markkinat ovat riittävän suuret, jotta niiltä voidaan hankkia suurempia kaasumääriä, ja samoin on myös varustamoala. Lisäksi Aasian LNG-hintojen hiljattainen putoaminen on tehnyt nesteytetystä maakaasusta taloudellisemman vaihtoehdon EU:lle. Häiriöiden ja niukkuuden aikoina nesteytetyn maakaasun hinta kuitenkin nousee, jolloin spot-toimitusten hankkiminen voi olla kallista 26. Lisäksi toimituksen saapuminen kriisialueelle voi kestää vähintään viikon Kysyntäpuolen toimenpiteet Kaasuntarpeen vähentäminen lieventää häiriön vaikutuksia. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että suurimmassa osassa kansallisia raportteja etenkin suurimman vaikutuksen kohteena olevilla alueilla ei ole arvioitu vaikutuksia, joita on hintojen kohoamisesta toimitushäiriön sattuessa aiheutuvalla mahdollisella kysynnän vähenemisellä (teollisuusasiakkaiden piirissä tai mahdollisesti kaasukäyttöisessä sähköntuotannossa). Kysyntä, jonka hintajousto on suuri arvion mukaan 10 prosentin luokkaa poistuu todennäköisesti markkinoilta sulkemalla ensin yksiköitä taloudellisin perustein tai siirtymällä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin (biomassa tai öljy), jos se on taloudellisesti kannattavaa. Kysyntäpuoleen liittyviä markkinapohjaisia, kannustinvetoisia toimenpiteitä sisältyy vain hyvin harvoihin kansallisiin stressitestiraportteihin, eikä niiden toteuttamisesta ole kokemuksia maissa, joihin häiriö kohdistuu voimakkaimmin. 25 EU:n kaasutuskapasiteetti on kaiken kaikkiaan noin 200 miljardia kuutiometriä vuodessa, mutta suurin osa siitä on keskittynyt Välimeren ja Atlantin rannikolle. Puutteelliset yhteenliitännät voivat rajoittaa yksittäisten LNG-terminaalien kykyä toimittaa kaasua kaikille alueille, joihin häiriö vaikuttaa. 26 IEA:n arvion mukaan hinnat voivat nousta jopa 100 prosenttia. 13

14 Viimeinen viranomaisten käytettävissä oleva kysyntäpuolen toimenpide jota ne kaikki ovat valmiita käyttämään myös kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen säännösten mukaisesti on kysynnän rajoittaminen ennalta määrätyssä käyttäjäryhmien järjestyksessä. Tällaiset suunnitelmat alkavat yleensä kaikkein joustavimmista teollisuuskäyttäjistä ja päättyvät suojattuihin asiakkaisiin, pääasiassa kotitalouksiin. Tällaisen kysynnän rajoittamisen osalta komissio toteaa, että monissa suunnitelmissa ei kvantifioida tai määritellä suunniteltujen rajoitustoimenpiteiden tarkkoja vaikutuksia yksittäisiin asiakasryhmiin, mistä syystä on osittain epäselvää, mikä on häiriön mahdollisten vaikutusten tarkka laajuus eri asiakasryhmissä Polttoaineen vaihtaminen Monissa jäsenvaltioissa, joihin häiriön vaikutukset kohdistuvat, kaukolämmitysjärjestelmät toimivat pääasiassa kaasulla. Lisäksi vuonna 2012 kaasukäyttöisen sähköntuotannon osuus oli 25 prosenttia tai enemmän Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa, Latviassa ja Liettuassa. 28 Kaasun hintojen kohoaminen voi kriisitilanteessa johtaa polttoaineen tilapäiseen vaihtamiseen taloudellisten näkökohtien pohjalta. Kaikkien niiden maiden kansallisiin suunnitelmiin, joiden toimitukset voivat katketa, sisältyy mahdollisuus polttoaineen pakolliseen vaihtamiseen. Tällaisissa toimenpiteissä yleensä niiden käyttäjien, joilla on valmius käyttää kahta polttoainetta, on vaihdettava polttoainetta. Jäsenvaltiot ovat raportoineet velvollisuuksista varastoida laitosalueella vaihtoehtoisia polttoaineita (kuten biomassaa tai öljyä) määrättyä yleensä lyhyttä ajanjaksoa varten 29. Yleisesti ottaen jäsenvaltiot eivät odota, että polttoaineen vaihtamisen järjestämiseen pakollisten kansallisten toimitusjaksojen aikana liittyisi mitään vakavia logistisia tai toimituksiin liittyviä ongelmia. Pitkäkestoisista häiriöistä ja niitä vastaavista vaihtoehtoisen polttoaineen käyttöjaksoista ei kuitenkaan ole olemassa kokemuksia. Tarvittaessa voidaan käyttää strategisia öljyvarastoja polttoaineen toimittamiseksi sähkövoimalaitoksille ja kaukolämmitysyksiköille lainsäädännön mukaisesti 30. Komissio toteaa, että joissain energiayhteisön sopimusvaltioissa voi syntyä ongelmia, koska lämmitykseen ei ole varattu öljy- ja hiilivarastoja. Esimerkiksi Serbiassa tai Bosnia ja Hertsegovinassa kolmasosa kaukolämmityslaitoksista pystyisi vaihtamaan kaasusta öljyyn, 27 On syytä mainita Ukrainan suunnitelma, jossa esitetään kotimaisen kysynnän vähentämiseksi uutta lakia, jossa edellytetään kulutuksen alentamista prosentilla, pääasiassa vähentämällä kaukolämmityksen, kotitalouksien ja kemianteollisuuden kysyntää ja ottamalla käyttöön julkista sektoria koskevia toimenpiteitä. Vaikka tällaiset kulutuksen vähennykset voidaan panna täytäntöön, niiden vaikutuksia kuluttajiin on vaikea ennakoida. 28 Kaasun käyttö sähköntuotantoon on vähentynyt viime vuosina. Tämä johtuu alhaisesta tai negatiivisesta voittomarginaalista erityisesti hiilipohjaiseen sähköntuotantoon verrattuna. 29 Varastointivelvoite on tyypillisesti 5 15 päivää. Huomattava poikkeus on Suomi, jossa polttoainetta on varastoitava jopa viideksi kuukaudeksi. 30 Neuvoston direktiivi 2009/119/EY, annettu 14 päivänä syyskuuta 2009, jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa. 14

15 mutta öljy loppuisi nopeasti. Myös Moldovassa siirtyminen kaasusta hiileen sähköntuotannossa saattaa olla mahdotonta, koska hiilivarastoja ei ole varmistettu ajoissa. Useissa kansallisissa raporteissa mainitaan mahdollisuus siirtyä kaasunkulutuksesta, erityisesti lämmitystarkoituksissa, sähkönkulutukseen, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden käyttö (paikallisesti kasvatettu kestävä biomassa, lämpöpumput jne.) ja lämmönvarastointimahdollisuuksien käyttö kaukolämmitysjärjestelmissä. Vaikka sähkö voi olla toimiva ratkaisu kaasuvajeen lieventämiseksi huomattavassa määrin, on arvioitava tarkkaan muun muassa kaasukäyttöisten sähköntuotantolaitosten asemaa järjestelmäreservien tarjonnassa ja tasapainotuksessa sekä verkon rajallista kykyä sietää poikkeuksellisen korkeaa kysyntää pidemmän aikaa. 31 Keskusteluissa, joita on käyty Baltian maiden ja Suomen välillä sekä myös muiden maiden kuten Kreikan ja Bulgarian välillä, on otettu askeleita kohti yhteistyötä ja näiden kahden sektorin välisen vuorovaikutuksen yhteistä tarkastelua. Kaiken kaikkiaan kansalliset raportit ja Kaasu-ENTSOn parhaiden saatavilla olevien tietojen pohjalta tekemä arviointi eivät kuitenkaan tarjoa tarvittavaa kattavaa kuvaa kaasun toimitushäiriön heijastusvaikutuksista sähköntuotantosektoriin Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden ajoitus Jäljempänä kuvassa 7 esitetään komission analyysi muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden käyttöönoton mahdollisesta ajoituksesta niiden kuuden kuukauden aikana, joina Venäjän kaikkien toimitusten oletetaan katkenneen. Jotkin eroavaisuudet häiriön vaikutusten erilaisen voimakkuuden lisäksi johtuvat todennäköisesti myös jäsenvaltioiden poliittisen tason päätöksistä siitä, kuinka toimituskriisin vastataan. Eräät maat, kuten Tšekki ja Saksa, joihin kohdistuvat vaikutukset ovat Kaasu-ENTSOn ˮyhteistyöskenaarionˮ perusteella vähäisemmät vain kylmän kauden aikana, aikovat ottaa käyttöön muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevällä tavalla varmistaakseen toimitukset suojatuille asiakkaille. Muina eroavaisuuksina esiin nousee turvautuminen muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin aikaisessa vaiheessa esim. Kreikassa ja Kroatiassa, kun taas markkinapohjaisia toimenpiteitä näytetään sovellettavan mahdollisimman kauan esim. Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa. Lisäksi kun kansallisia analyyseja verrataan Kaasu-ENTSOn karttoihin toimituskriisin vaikutusalueista ja -tasoista, voidaan huomata, että yhteistyöskenaariossa muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön huomattavasti myöhemmin. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että kokonaistilannetta voitaisiin parantaa tiiviimmän koordinoinnin avulla. 31 On esimerkiksi epäselvää, missä määrin joissain Balkanin alueen maissa laajamittainen siirtyminen sähkön käyttöön yhdistettynä kevään 2014 tulvien seurauksiin ja lämpövoimalaitoksiin suuntautuvien kaasuntoimitusten vähenemiseen aiheuttaa vakavia sähkön toimitusvajeita. Näitä kysymyksiä ei ole tarkasteltu yksityiskohtaisesti kansallisissa raporteissa. 15

16 Kuva 7 Kaavio kansallisten toimenpiteiden käyttöönoton ajoituksesta Lähde: Kansalliset raportit, komission analyysi 3. PÄÄTELMÄT 3.1 Jäsenvaltioiden toimenpiteiden arviointi Ukrainan kauttakulkureitin ja varsinkin Venäjän kaikkien EU:hun suuntautuvien kaasuntoimitusten pitkäaikaisella katkeamisella on huomattavia vaikutuksia EU:ssa. Vaikutukset ovat voimakkaimmat EU:n itäisissä jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimusvaltioissa. Kansalliset raportit paljastavat kaksi keskeistä heikkoutta EU:n lyhyen aikavälin toimitusvarmuustilanteessa. Ensinnäkin useita infrastruktuurihankkeita, joiden käynnistämisen nimenomaisena syynä oli toimitusvarmuuden parantaminen vuoden 2009 toimituskriisin jälkeen, ei ole saatu (täysin) käyttöön. 32 Syyt tähän vaihtelevat poliittisen tuen 32 Näihin lukeutuvat erityisesti Kreikan ja Bulgarian, Romanian ja Bulgarian, Bulgarian ja Serbian, Moldavian ja Romanian sekä Unkarin ja Slovakian väliset yhdysputket sekä Romanian vastakkaisvirtaushanke. Lisäksi 16

17 puuttumisesta puutteelliseen hankehallintoon ja rajatylittävän yhteistyön puuttumiseen. Toiseksi monet kansalliset toimitusvarmuusstrategiat ovat luonteeltaan yksipuolisia, huonosti koordinoituja ja/tai riittämättömään yhteistyöhön perustuvia. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa siihen, ettei kaasun toimitusvarmuutta käsitellä unionissa parhaalla mahdollisella tavalla, kuten jäljempänä kuvataan. Kaasu-ENTSOn analyysi osoittaa, että infrastruktuurin optimoituun käyttöön ja suhteelliseen taakanjakoon perustuva yhteistyö takaa toimitukset suojatuille asiakkaille jäsenvaltioissa ja energiayhteisön sopimusvaltioissa sekä huomattavan viennin Ukrainaan. 33 Baltian maat ja Suomi sekä Keski- ja Kaakkois-Euroopan jäsenvaltiot ja energiayhteisön sopimusvaltiot joutuvat kuitenkin kotimaisten ja rajatylittävien kaasuvirtojen optimoinnin lisäksi toteuttamaan lukuisia erilaisia lisätoimenpiteitä varmistaakseen, että suojaamattomille asiakkaille toimittamatta jäänyt tai niiltä puuttuva kaasumäärä jää mahdollisimman pieneksi. Koska lisäkaasun hankkiminen mahdollisesta omasta tuotannosta, ulkopuolisista lähteistä tai varastoista on jo otettu huomioon Kaasu-ENTSOn mallissa, todennäköisin seuraava toimenpide muuntyyppisten kysyntäpuolen toimenpiteiden lisäksi on hinnasta johtuva tai pakollinen polttoaineen vaihtaminen. Hyvä esimerkki on Suomi, joka ensi silmäyksellä näyttäisi olevan kaikkein haavoittuvin jäsenvaltio, sillä mallinnetussa häiriöskenaariossa, jossa Venäjän toimitukset katkeavat kuudeksi kuukaudeksi, jopa 100 prosenttia kaasusta jää toimittamatta tai puuttuu. Kaasutoimituksia saavien suojattujen asiakkaiden osuus on kuitenkin hyvin pieni. Lisäksi koska Suomessa on käytössä pakollinen polttoaineen vaihtomekanismi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden varastointivelvollisuus on korkea, Suomi pystyisi hyvin toimivan logistiikan avulla suurella todennäköisyydellä korvaamaan kaikki kaasumäärät ilman tarvetta rajoittaa kysyntää. Baltian maat, Keski- ja Kaakkois-Euroopan jäsenvaltiot ja energiayhteisön sopimusvaltiot, joissa häiriön vaikutus on suurin 34, joutuvat kuitenkin hyvin todennäköisesti turvautumaan suojaamattomien asiakkaiden kysynnän rajoituksiin, erityisesti mallinnetun ajanjakson lopussa. Kaikissa kansallisissa raporteissa esitetään toimenpiteitä, joilla mahdolliseen toimituskatkokseen voidaan vastata. Näiden toimenpiteiden toteuttamisjärjestys on tärkeä, ja on olennaisen tärkeää, että markkinat toimivat mahdollisimman pitkään. Kun markkinat toimivat, hintasignaalit houkuttelevat uusia kaasuntoimituksia pääasiassa nesteytettyä maakaasua EU:hun ja EU:n sisällä niihin maihin, joissa vaje on suurin, kunhan tarvittava infrastruktuuri on olemassa. Hintasignaalit edistävät varastojen kaupallista käyttöä välineenä, jolla varmistetaan kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ja kannustavat vähentämään kysyntää ja joissain yhdysputkissa ei vielä pystytä fyysisesti pumppaamaan kaasua kaksisuuntaisesti, mikä rajoittaa järjestelmän yleistä joustavuutta. 33 Toimitusvajeet eivät kaikella todennäköisyydellä ole niin suuria, että ne ulottuisivat suojattuihin asiakkaisiin. ˮYhteistyöhaluttomassaˮ skenaariossa suojatut asiakkaat ovat erityisesti vaarassa Bosnia ja Hertsegovinassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, ja suojaamattomien asiakkaiden kulutuksen rajoitukset ovat todennäköisesti huomattavasti suurempia myös muissa maissa, joihin häiriön vaikutukset kohdistuvat. 34 Viro, Liettua, Latvia, Puola, Unkari, Romania, Bulgaria, Kreikka, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Serbia. 17

18 vaihtamaan polttoainetta taloudellisten näkökohtien pohjalta. Jäsenvaltiot eivät saisi estää kaasun virtausta rajojen yli. Hintojen kohoaminen ei ole toimituskriisi eikä peruste markkinoiden toimintaan puuttumiseen toimitusvarmuuden varjolla. Tämä ei kuitenkaan vapauta haavoittuvassa asemassa olevia jäsenvaltioita velvollisuudesta suunnitella ja asettaa järjestykseen toimenpiteet, joihin ne turvautuisivat valmistautuessaan ja vastatessaan hätätilanteeseen. Myös haavoittuvassa asemassa olevien maiden pitäisi hyödyntää ensisijaisesti ja täysimääräisesti markkinapohjaisia toimenpiteitä, mutta kun nämä eivät enää riitä, voi olla tarpeellista turvautua muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin, kun hätätila julistetaan. Jos muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä on sovellettava, on erittäin tärkeää, että vähiten vääristäviä ja oikeasuhtaisimpia toimenpiteitä sovelletaan ensin ennen jyrkempiä toimenpiteitä ja että tässä otetaan huomioon toimenpiteiden rajatylittävät vaikutukset. 3.2 Tarve parantaa yhteistyötä ja koordinointia Kuten edellä jo mainittiin, kansallisissa raporteissa suuntaudutaan yleisesti ottaen enemmän kansallisiin lähestymistapoihin sen sijaan, että niissä tarkasteltaisiin alueellista ulottuvuutta toimitusvarmuusstrategioita laadittaessa. Monet jäsenvaltiot ovat siten tehneet kansallisissa raporteissaan olettamuksia tietyiltä rajoilta tulevien toimitusten epävarmuudesta ja olettaneet tämän perusteella vastaavasti, ettei vientiä ole, mikä heikentää toimitusvarmuutta laajemmassa alueellisessa ja EU:n laajuisessa mittakaavassa. Yhteistyö on siten olennaisen tärkeää: esimerkiksi Baltian alueella Inčukalnsin varaston merkitys on niin suuri, että jos Viro ei voisi turvautua siihen, se ajautuisi viidessä päivässä tilanteeseen, jossa sillä ei ole riittävästi kaasua edes suojatuille asiakkailleen. Puutteellinen koordinointi näkyy siinä, että eri jäsenvaltioiden, usein naapurimaiden, ilmoittamat toimenpiteet poikkeavat toisistaan. Tällaisiin poikkeavuuksiin lukeutuvat samojen ulkopuolisten toimittajien lisääntyneiden kapasiteettien huomioon ottaminen useissa suunnitelmissa ja erilaiset oletukset yhteisten yhdysputkien kautta kulkevista virroista. Tämä on selvästikin merkki tehottomasta lopputuloksesta, erityisesti kriisitilanteessa, jossa markkinatilanne on tiukka, ja voi johtaa väärään turvallisuuden tunteeseen. Vaikka onkin ilmeistä, että jonkinasteista koordinointia on tapahtunut ennen stressitestin toteuttamista ja että koordinointia on tiivistetty edelleen uusissa keskusteluissa, raporttien vertaileva analyysi osoittaa, että tiiviimmälle rajatylittävälle koordinoinnille on edelleen tilaa ja tarvetta, jotta voidaan varmistaa perustavoitteena realistiset oletukset odotetuista kaasuvirroista yhteenliitäntäpisteissä. Edellä mainitun valossa on selvää, että rajatylittävässä yhteistyössä on mentävä pidemmälle kuin pelkkä kansallisten toimenpiteiden rajatylittävän johdonmukaisuuden tarkastus ja että se on ulotettava kattamaan rajatylittävien synergioiden määrittely ja sopiminen siitä, kuinka yhteisvastuutoimenpiteet toteutetaan. Tällainen lähestymistapa johtaisi tehokkuuden 18

19 paranemiseen ei ainoastaan taloudelliselta kannalta vaan myös siltä kannalta, että varmistetaan kaasun toimitusvarmuus erittäin lyhyellä aikavälillä. Tällaisesta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä on olemassa esimerkkejä, ja komissio pitää niitä tervetulleena ensimmäisenä askeleena kohti toimitusvarmuuden parantamista alueellisella tasolla. Yksi esimerkki on Viron ja Liettuan välillä suunniteltu sopimus, jonka perusteella molempien maiden suojatut asiakkaat saavat toimituksia ennen kumman tahansa maan suojaamattomia asiakkaita. Toinen esimerkki on Unkarin ja Kroatian hallitustenvälinen sopimus toimitusvarmuudesta. Sopimus on vielä pantava täytäntöön, mutta se on merkki rakentavasta lähestymistavasta yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat myös infrastruktuurien, kuten varastojen, yhteinen käyttö tai sähköntuotannon kasvattaminen tietyissä jäsenvaltioissa, jotta toiset jäsenvaltiot voivat käyttää näin vapautunutta kaasua toimituksissa suojatuille asiakkaille. Tässä suhteessa mielenkiintoinen esimerkki on Kreikan ja Bulgarian kehittyvä yhteistyö, johon sisältyy sähkön ja kaasun vaihto molempien maiden järjestelmien tasapainottamiseksi vakavan vajeen sattuessa. Tiiviimpään yhteistyöhön perustuva lähestymistapa edellyttää asianomaisten osapuolten välisiä sopimuksia yhteistyön organisatorisista, kaupallisista ja sääntelyyn liittyvistä ehdoista kriisitilanteessa. Luottamuksen rakentamiseksi on sovittava etukäteen selkeistä säännöistä Euroopan tai aluetasolla. On mahdollista, että tiiviimmän rajatylittävän yhteistyön kaikkia osatekijöitä ei voida täysin toteuttaa tulevaan talveen mennessä. Nykyinen kohonnut riskitaso huomioon ottaen naapurijäsenvaltioiden ja -maiden pitäisi kuitenkin käynnistää tämä prosessi tai lujittaa käynnissä olevia aloitteita välittömästi, jotta voidaan päästä yhteisymmärrykseen kaikkein perustavanlaatuisimmista tiedoista sekä yksin toteutettavista ja yhteisistä toimista mahdollisessa kriisitilanteessa. Euroopan komissio voisi helpottaa tällaisia järjestelyjä, myös toimenpiteitä, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa ensi talvena, jotta sopimus voitaisiin tehdä suhteellisen nopeasti. Yhteistyön muotoja on käytettävä, jotta jonkin jäsenvaltion kaasuvajetta voidaan lieventää varmistamalla ja mahdollistamalla toimitukset rajojen yli myös siinä tapauksessa, että nämä toimitukset vaatisivat jonkinasteisia uhrauksia myös ˮluovuttajamaassaˮ. Tällaista periaatetta sovellettaessa on hyödynnettävä täysimääräisesti siirtoverkonhaltijoiden koordinoivaa roolia ja toimitusvarmuuteen liittyvää velvoitetta kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten tuella, jotta siirtoverkonhaltijat voivat toimittaa virtoja naapurimaihin myös siinä tapauksessa, että ne eivät ole saattaneet varmistaa verkon täyttä toimivuutta omalla vastuualueellaan. Tämä voisi myös olla mahdollisuus parantaa toimitusvarmuutta pitkällä aikavälillä alueellisten kumppanuuksien avulla. Komissio korostaa tässä yhteydessä niiden jäsenvaltioiden erityistä roolia, joiden alueen kautta kaasu virtaa toimitusketjun loppupään markkinoille. Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan suuntautuvien toimitusten osalta Saksalla, Tšekillä, Itävallalla, Slovakialla, Unkarilla ja Slovenialla on kaikilla erityisen tärkeää infrastruktuuria, jota on käytettävä optimaalisella tavalla jo pelkästään siksi, että ne ovat perusta toimiville sisämarkkinoille. Erityisessä 19

20 toimitusvarmuustilanteessa on lisäksi varmistetta, että nämä maat sallivat edelleen kaasun liikkumisen markkinoille, joilla vajaukset ovat merkittäviä. On kuitenkin selvää, ettei tämäntyyppinen yhteistyö voi olla ainoastaan yksisuuntaista. Sen pitäisi mahdollistaa kriisistä selviämiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustannusten asianmukainen jakaminen niin lyhyellä kuin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ajattelumalli, jonka mukaan yhden maan asiakkaat kantavat toimitusvarmuuteen liittyvien toimenpiteiden kustannukset ja niiden pitäisi tämän johdosta nauttia korkeatasoisemmasta suojasta, on usein muodostanut esteen yhteistyöjärjestelmien kehittämiselle. Yhteisvastuutoimenpiteet eivät ole avustuksia tai lahjoja vaan operatiivisia hätätoimenpiteitä, joiden kustannuksiin avunsaajan on viime kädessä osallistuttava. Yhteisvastuu, joka kannustaa vapaamatkustamiseen, ei ole yhteisvastuuta. Joka tapauksessa olisi epätarkoituksenmukaista tarkastella yhteisvastuuta ainoastaan suhteessa lyhyen aikavälin liiketoimintaan. Tiiviimpi yhteistyö ei tuo ainoastaan lyhyen aikavälin kouriintuntuvia hyötyjä niille jäsenvaltioille, joissa hätätilanteen riski on suurin tulevana talvena. On kaikkien yhteisen edun mukaista, että kaikkein kauaskantoisimpien ja radikaaleimpien toimenpiteiden kuten kysynnän rajoittamisen, kaupan rajoittamisen tai strategisten varastojen vapauttamisen toteuttamista viivytetään ja se rajoitetaan vähimpään tarvittavaan, sillä nämä toimenpiteet voivat horjuttaa energian sisämarkkinoita pitkän aikaa. Se voi puolestaan heikentää investoijien (esim. kaupalliseen varastointiin investoivien) luottamusta ja vähentää EU:n markkinoiden houkuttelevuutta nykyisistä ja uusista lähteistä tulevien ulkopuolisten toimitusten kannalta. Eristäytymiseen ja epäluuloon perustuvat lähestymistavat ovat vastoin yhteisvastuuta, jota todellisen energiaunionin luominen edellyttää. Tämä edellyttää kuitenkin myös sitä, että haavoittuvat jäsenvaltiot tekevät kaikkensa välttääkseen hätätilanteen toteuttamalla jäljempänä 4 luvussa kuvatut toimet. 4. SUOSITUKSET EU:n energiapolitiikan yleisenä tavoitteena on energian sisämarkkinoiden loppuun saattaminen, energiatehokkuuden parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ulkoisten toimituslähteiden monipuolistaminen ja omien lähteiden hyödyntäminen; kaikki nämä parantavat EU:n huoltovarmuutta. Tässä kertomuksessa keskitytään kuitenkin erityisiin suosituksiin, joilla varmistetaan, että EU on paremmin valmistautunut ja pystyy vastaamaan idästä tulevien toimitusten katkeamisen konkreettiseen riskiin tulevana talvena. 4.1 Tulevaa talvea koskevat kiireelliset suositukset Komissio on ryhmitellyt lyhyen aikavälin suositukset kolmen teeman ympärille: i) varmistetaan markkinoiden toiminta; ii) määritellään selkeästi, milloin markkinat lakkaavat toimimasta ja milloin tarvitaan hätätoimenpiteitä; ja iii) koordinointi ja yhteistyö sekä valmiussuunnittelussa että mahdollisissa hätätoimenpiteissä. 20

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Energiaverotus: Komissio ehdottaa siirtymäaikoja jäsenyyteen valmistautuville maille

Energiaverotus: Komissio ehdottaa siirtymäaikoja jäsenyyteen valmistautuville maille IP/04/121 Bryssel 28. tammikuuta 2004 Energiaverotus: Komissio ehdottaa siirtymäaikoja jäsenyyteen valmistautuville maille Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen energiaverodirektiivin (katso IP/03/1456)

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2016 C(2016) 1 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.10.2006 SEK(2006) 1370 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI METALLISEN ELOHOPEAN VIENNIN

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot