Muistio KOMMENTOINTITIIVISTELMÄ: PIENIMUOTOISEN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Muistio TEM/2507/ /2014 Viite: Kommentointipyyntö KOMMENTOINTITIIVISTELMÄ: PIENIMUOTOISEN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1 JOHDANTO Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä tarkasteli sähkön pientuotannon roolia uusiutuvan energiantuotannon sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä sekä esitti toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Lausunnolla olleessa Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportissa listattiin tärkeimmät taloudelliset, tekniset, hallinnolliset ja tiedon saatavuuteen liittyvät esteet, jotka ovat hidastaneet sähkön pientuotannon kehittymistä. Raportti sisältää myös työryhmän arvion toimintaympäristön muutoksista ja työryhmän toimenpide-ehdotukset. Kommentointipyyntö lähetettiin 17 päivänä joulukuuta 2014, ja lausuntoaika päättyi 31 päivänä tammikuuta Lausuntoja annettiin yhteensä kymmenen (ks. s.7). 2 TIIVISTELMÄ Lausuntoja saapui yhteensä kymmenen. Raporttia pidettiin selkeänä mutta useat kommentoineet pitivät ehdotettuja toimenpiteitä riittämättöminä. Erityisesti nykyisiin kannusteisiin toivottiin paljon parannuksia. Lisäksi toivottiin, että pientuotannon kehitykseen liittyvän cleantech-vientipotentiaalin vaikutusta olisi käsitelty enemmän. Kommenteissa esitettiin myös muita konkreettisia toimenpiteitä, joilla pientuotannon lisäämistä voidaan edistää. 3 YLEISTÄ RAPORTISTA Raportissa on tuotu hyvin esille pienimuotoisenenergiantuotannon haasteet ja nykyinen toimintaympäristö (Helsingin kaupunki, Vaasa Sähkö). Nykytilan tarkka selvittäminen on perusedellytys pientuotannon edistämistoimien kannalta. Raportti on myös hyvä jatko kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjauksille pientuotannosta (YM). Energiateollisuus tukee työryhmän esittämiä toimenpiteitä osana jatkuvaa siirtymistä kohti kestävämpää kehitystä. Loppu TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2 (7) raportissa todettu sähkön pientuotannon potentiaali on täysin mahdollinen ja toteuttamiskelpoinen mutta pienvesivoiman potentiaali on aliarvioitu (LE). Pienimuotoisen energiantuotannon edistäminen on tärkeää (OKL). Lähienergialiitto odotti, että työryhmän työn tuloksena olisi syntynyt konkreettisia toimenpiteitä uusiutuvan energian edistämiseksi ja cleantech-liiketoiminnan kasvattamiseksi. Raportissa kuitenkin todetaan, että nykyisiin kannustimiin ja muuhun toimintaympäristöön ei tehdä äkillisiä muutoksia (LE). Tiedonsaanti ja informaatio-ohjaus ovat yksi keskeinen pienimuotoisen energiantuotannon edistäjä (OKL) 4 KANNUSTEET Lisää/uusia kannusteita ehdottavat ympäristöministeriö, Helsingin kaupunki, Omakotiliitto, Synaptic, ja WWF. Työryhmän esitykset perustuvat paljolti siihen lähtökohtaan, että edistämistoimet pysyvät nykyisten taloudellisten kehysten puitteissa ja ettei niistä aiheutuisi menoja. Kuitenkin energian pientuotanto on yhteiskunnallisesti tärkeä sektori, jota voitaisiin tukea myös taloudellisin keinoin (YM). Helsingin kaupunki toivoo uutta monipuolista kannustejärjestelmää käyttöön mahdollisimman pian. Ilman toimivaa kannustejärjestelmää pientuotannon kasvattaminen ei ole onnistunut yhdessäkään EU-maassa. Investointitukia on tarjolla vain yrityksille ja maatiloille, ei kotitalouksille. Harkinnanvarainen energia-avustus pientaloille on saatavilla vain hyvin pienituloisille, ja vain pienelle joukolle. Kotitalouksille pitää luoda toimivat investointitukimarkkinat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää vain tehdyn työn osalta. Kotitalousvähennyksen käyttöalaa tulee laajentaa suunnitteluun ja kuntotutkimuksiin. Vähennyksen määrä tulee palauttaa vähintään 3000 euroon (nyt 2400 euroa), yksineläjillä kaksinkertaiseksi ja määrään oikeuttavan työn osuus 60 prosenttiin.(okl) Kotitalousvähennystä ei ole erityisesti suunnattu kotitalouksien pientuotannon tukemiseen. Lisäksi pientuotantokohteissa työn osuus on pieni kun laiteasennuksia tehdään itse. (Synaptic) Aurinkopaneelien hinnat laskevat nopeasti, mikä korostaa asennustyön osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista. Uusiutuvan energian asennus ja korjaustöihin annettava kotitalousvähennys kannattaisikin nostaa väliaikaisesti nykyistä korkeammalle tasolle. Loppuraportissa tyydytään hyötyjä huomioimatta vain toteamaan kotitalousvähennyksen aiheuttamat verotulojen menetykset. Energian pientuotantoa edistävän politiikkakokonaisuuden tulee käynnistää kotimarkkinoita ja työllistää. Eräiden taloudellisten tukimuotojen vaikutukset olisivat valtion talouden kannalta joka positiivisia, sillä ne maksavat itsensä takaisin esimerkiksi lisääntyneinä verotuloina. (WWF) Myydyn sähkön sijaan arvonlisäveron alentaminen kannattaisi kohdistaa itse laitteistoon. Koska esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän kuljetuskustannus on muihin kustannuksiin nähden pieni, kilpailuttavat suomalaiset kuluttajat tällä hetkellä aurinkopaneelihankintansa EU-maissa arvonlisäverokannan mukaan. (WWF) Mikäli nettomittarointia ei voida toteuttaa niin, että se toimii riittävänä kannustimena, kotitalouksien pientuotanto tulisi ottaa tuotantotuen piiriin. Jos sähköyhtiö velvoitettaisiin ostamaan sähkö spot-hintaan, niin tällöin tuotantotuesta

3 3 (7) maksettaisiin pientuottajalle ainoastaan siirtohinta. Jos tuotantotuki on oikein suunniteltu, niin se voi olla myös kannustin. (Synaptic) Kohdasta Taloudellisten kannustimien arviointi puuttuu nykyisen tuotantukijärjestelmän kannattavuuden arviointi. Onko nykyinen syöttötariffi sähkömarkkinoita vääristävä tekijä? Olisiko tämä rahasumma tehokkaammin käytettävissä esim. nettomittarointia tukemalla? (Synaptic) Vaasan sähkön mukaan työryhmän tekemät ehdotukset ovat tässä vaiheessa riittäviä. Pienimuotoisen energiantuotannon osallistuminen sähkömarkkinoille tulee tapahtua markkinaehtoisesti ilman, että se vääristää markkinoiden toimintaa tai asettaa erilaisia tuotantomuotoja tai tuotantomalleja eriarvoiseen asemaan. (Vaasan sähkö) Mahdolliset uudet kannusteet tulee toteuttaa teknologia- ja energiamuotoneutraalisti. (OKL ja Vaasan sähkö). Kuluttajan tulee saada itse valita itsellensä sopivat pienenergiantuotannon teknologiat ja energiamuodot. (OKL) 5 VEROTUS Energiaverojen korotukset sekä suunnitellut arvonlisäveron korotukset hidastavat pienimuotoisen energiantuotannon leviämistä. (OKL) Työtyhmä ei ole käsitellyt energian pientuotannon verotuksen kehittämistä, josta on valmisteltu erikseen hallituksen esitys eduskunnalle sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. (YM) 6 MITTAROINTI ja NETOTUS Raportin mukaan eri mittareilla voidaan päätyä eri energiamääriin mutta taloudellisesti mittaustavan merkitys on pientuottajalle kuitenkin useimmiten vähäinen. Mitään tulovirtoja ei pidä sulkea pois sillä perusteella, että vaikutus on vähäinen koska aurinkojärjestelmien takaisinmaksuajat ovat kotitalouksille erittäin pitkiä. (Synaptic) Nykyisessä tilanteessa kuluttajat ovat eriarvoisessa asemassa, kun vain osalla on vaihenetotus. Kaikilla pientuottajilla pitäisi olla tämä mahdollisuus. (Synaptic) Nettomittaroinnilla olisi merkittävä vaikutus pientuotantoyksiköiden kannattavuuteen ja takaisinmaksuaikaan. (Synaptics) Pientuottajan tuottaman sähkön hinnasta ei pidä vähentää marginaalia. Tasapuolisuuden vuoksi kuluttajan pitää saada sama spot-hinta, jonka se joutuu maksamaan ostaessaan. (Synaptic) Tasapuolisuus ei toteudu nykyisessä järjestelmässä, jossa tuulivoimalle ja biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille sekä metsähakelaitoksille maksetaan ylisuurta tuotantotukea. Järkevästi suunniteltu ja toteutettu nettomittarointi olisi paras tapa kannustaa uusiutuvan energian tuotantoa, jossa yhteiskunnan kokonaiskustannukset olisivat järkevällä tasolla. Nettomittaroinin voisi suunnata vain yksityistalouksien pientuotantoon. (Synaptic) 7 CLEANTECH JA VIENTIPOTENTIAALI Mikäli toimenpiteet Suomessa koskien pientuotantokapasiteetin kasvattamista jäävät lähitulevaisuudessa polkemaan paikalleen, eri tahojen kovasti toivoma kotimaisen cleantech-teollisuuden tuotekehitys sekä markkinan kasvu jäänevät haaveeksi. (Helsingin kaupunki)

4 4 (7) Mikäli Suomi aikoo olla Cleantech-alan kehityksen kärjessä, on välttämätöntä pikaisesti siirtyä vanhanaikaisen energiateollisuuden suojelusta kotimaisen pientuotannon edistämiseen. Raportissa on sivuutettu uusiutuvan energian kasvavan osuuden sekä suomalaisen teknologiaviennin hyödyt. Energiasektorin murroksessa mukana pysyminen edellyttää vanhasta tuotantorakenteesta luopumista ja uuteen siirtymistä. (WWF) Mahdollisten edistämistoimien luoma potentiaali kehittää cleantechliiketoimintaa on sivuutettu raportissa. Suomessa on paljon osaamista eri uusiutuvan energiajärjestelmän vaiheista ja komponenteista, joihin liittyy myös merkittävä vientipotentiaali. Uusiutuvan energian kasvu- ja työllistämispotentiaali on Suomessa juuri aurinkoenergiassa ja energiajärjestelmiin liittyvissä palveluissa. (WWF) Kotimaisen tuotannon osuus, mm. aurinkopaneelien, aurinkokeräimien ja asennustelineiden valmistus olisi pitänyt huomioida raportissa. Lisäksi aurinkoenergian projekti- ja systeemisuunnittelussa sekä ohjelmistojen ja komponenttien parissa toimii lukuisia suomalaisia yrityksiä. (LE) 8 AIKAJÄNNE On tärkeää, että mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävät muutokset toteutetaan riittävän pitkällä siirtymäajalla (WWF ja Vaasan sähkö) ja hallitusti sähkömarkkinoiden toimintaa vääristämättä. (Vaasan sähkö) 9 VERTAILU MUIDEN MAIDEN KANSSA Asian jatkotyöstämisessä tulisi käsitellä myös Alankomaiden tilanne sekä käytössä olevat kannustimet. Kaikkien raportissa esitettyihin vertailumaihin nähden Alankomaissa on käytössä monipuolisin kannustejärjestelmä. (Helsingin kaupunki) Alankomaissa sovellettava netotus olisi pitänyt sisällyttää loppuraportin liitteeseen 3. Alankomaat on varovaisen koevaiheen jälkeen laajentanut pientuotannon netotusta. EU-direktiivit eivät ole selvästikään ylitsepääsemätön este netotukselle. (LE) 10 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Työryhmän ehdotuksen ovat moninainen kokoelma erilaisia esityksiä ja toteamuksia. Ehdotukset ja mahdollisesti muilta sidosryhmiltä saatavat varteenotettavat esitykset toimialan kehittämiseksi voitaisiin ryhmitellä toiminnallisesti siten, että kunkin toimen vastuutahot ilmenisivät selkeämmin. (YM) Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät edistä raportissa mainitun potentiaalin tai tavoitetason toteutumista. Lähienergialiitto esittää, että loppuraportti nimettäisiin esimerkiksi sähkön pientuotannon toimialakatsaus 2014, koska siinä ei esitetä tarvittavia toimenpiteitä uusiutuvan pientuotannon edistämiseksi. (LE) 11 LISÄYS- JA KORJAUSEHDOTUKSIA Helsingin kaupunki esittää raporttiin lisäyksenä tietoa Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeesta, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. (Helsinki)

5 5 (7) Raportissa on mainittu Fingrid palvelusopimus joka velvoittaa sähköntuottajan maksamaan alkuperätakuista. Alkuperätakuupalvelun rekisterinpito on nykyisin eriytetty Fingridin täysin omistamalle tytäryhtiölle Finextra Oy:lle. Raportissa esitetty hinnoittelun kuvaus ei ota huomioon sähkön tuottajien mahdollisuutta hyödyntää järjestelmää aggregoinnin avulla. Tuottaja voi aggregoitua Finextran sopimusosapuolen (tilinhaltijan) alle ja valtuuttaa tilinhaltija hallinnoimaan voimalaitosta sähköisessä rekisterissä. Sähköntuottajan ei siis välttämättä tarvitse itse tehdä palvelusopimusta. (Fingrid) Työryhmän lähtötietona käytetyn Gaian raportin mukaan aurinkoenergian hyödyntäminen on kauppatasevaikutukseltaan negatiivinen. Tämä oletus perustuu siihen, että aurinkoenergian hyödyntämisessä ainoastaan asennustyö tulee Suomesta. Kotimaisen tuotannon osuus on sivutettu kokonaan. Em. raportin laskentaesimerkit ja bisnes-mallit olivat huonosti valittuja ja antavat vääristyneen kuvan markkinoiden toiminnasta. (LE) Netotuksen osalta loppuraportti nojaa perustavaa laatua oleviin virheisiin. Elforskin raportti 10:93 Konsekvenser av avräkningsperiodens längd vid nottodebitering av solel on ohitettu kokonana. Elforskin raportissa kuvataan netotuksen merkitys aurinkosähkön yleistymiselle ja taloudelliset vaikutukset valtiolle ja energiamarkkinoiden osapuolille. (LE) Tekstissä viittaukset käytettyyn lähdeaineistoon puuttuvat. (Synaptic) 12 EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI Kommentoijat esittivät seuraavanlaisia jatkotoimenpiteitä sähkön pientuotannon lisäämiseksi: Pientuotantoa tulee voida liittää sähköverkkoon ja saattaa markkinoille vaivattomasti (ET). Kohteen ulkopuolella tuotettu energia tulee voida vähentää E- lukulaskennassa niin rakentamis- kuin energiatodistusmääräyksissä (OKL) Pientuotannon edistämisen kannalta tärkeitä esityksiä voitaisiin koota energian pientuotannon toimenpideohjelmaksi työryhmän esitysten ohella (YM) Rakennusmääräyksissä (mm. nollaenergiatason uudistuksessa) energiantuotantotavan sitominen paikallisesti tapahtuvaksi ei ole perusteltua. Tuotantotavalla ja tuotantopaikalla ei ole suoraa yhteyttä energiatehokkuuteen (Helen). Edistämistyöryhmä tuo tämänhetkiset hidasteet kattavasti esiin mutta ei tarjoa todettuihin ongelmiin todellisia ratkaisuja. Se, ettei nykyinen lainsäädäntö aiheuta energian pientuotannolle esteitä, ei vielä riitä pientuotannon tueksi. (WWF) Lähienergialiitto ehdottaa, että ministeriöön perustetaan lähienergian toimintaohjelma, joka edistää mm. nettolaskutusta ja pientuotantoon liittyvien lupaprosessien keventämistä pikaisesti. (LE) Pientuotannon eri muodoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia pitäisi tarkastella erillisessä selvityksessä, joka palvelisi myös alan kehittämistä pitkällä tähtäimellä. (YM) Pientuotannon ostovelvoite ei poista markkinaehtoista kehitystä. Minimivelvoite tulisi olla säädetty. Raportista puuttuu maininta, että markkinoilla on paljon sähköyhtiöitä, jotka eivät osta ylijäämäsähköä. Nykytilanteessa sähköyhtiöt tulisi velvoittaa sähkön ostamiseen vähintään markkinahintaan ilman vähennyksiä. (Synaptic) Kuntien lupakäytäntöjä tulisi yhtenäistää. Vaihtelevat lupakäytännöt haittaavat aurinkoenergian lisääntymistä. (OKL)

6 6 (7) Raportissa ohimennen mainittu matalakorkoinen valtion takaama laina vihreän energian hankkeisiin tulisi ottaa käyttöön. Se edistäisi pientuotantoa tehokkaasti, sillä hankkeita lykkäävä alkupääoman tarve katoaisi. (WWF) Omakotiliitto kannattaa valtion takaamaa lainaa kotitalouksille uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeille. Se edistäisi pienimuotoisen energiantuotannon investointeja, koska alkupääoman tarve vähenisi. (OKL) Kuluttajalta ei saisi periä erillisiä lisämittarointimaksuja pientuotannossa. Kuluttajan maksamat nykyiset perusmaksut tulee kattaa myös mahdollinen pientuotanto ja sen mittarointi. (Synaptis)

7 7 (7) Liite 1. Lausunnon antajat. Lausunnon antajat Lausunto pyydetty Lausunto saatu Energiavirasto Maa- ja metsätalousministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Sitra Motiva Oy Energiateollisuus ry (ET) Rakennusteollisuus RT ry Teknologiateollisuus ry Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry Suomen Lähienergialiitto ry (LE) Suomen Omakotiliitto ry (OKL) Suomen luonnonsuojeluliitto Maailman luonnon säätiö (WWF) Pientalojen energiatodistus-työryhmä FinZeb-ohjausryhmä Vaasan Sähkö Oy Fingrid Oyj Helen Synaptic Oy Helsingin kaupunki Yhteensä 10 JAKELU Lausunnon antajat, työryhmän jäsenet