TUUSULAN RESERVINUPSEERIEN SUOMENLAHDEN KIERTOPROJEKTI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULAN RESERVINUPSEERIEN SUOMENLAHDEN KIERTOPROJEKTI."

Transkriptio

1 /J.R TUUSULAN RESERVINUPSEERIEN SUOMENLAHDEN KIERTOPROJEKTI. Jorma Riissanen, pj. Yleistä. Vuonna 2004 Tuusulan Reservinupseerit järjestivät onnistuneen retken Karjalan kannakselle, missä tutustuttiin tunnettuihin taistelupaikkoihin. Silloin päätettiin, että parin vuoden kuluttua tehdään uusi retki ehkäpä hiukan toisella konseptilla. Ilmari Hakalan ehdotuksesta päädyimme Suomenlahden kiertoon, joka toteutui pitkänä viikonloppuna Retkelle osallistui yhteensä 37 matkailijaa sekä kerhon jäsenistöä perheenjäsenineen, että kerhon yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Retkeä johdatteli samoin kuin edellisen kerran Ilmari Hakala yhdessä ehtoisen emäntänsä Leenan kanssa. Retken johtajana oli kerhostamme res.kapt. Pekka Mainio. Matkan tärkeimmät kohteet. Tuusulasta Summaan. Lähtö Tuusulan linja-auto asemalta on klo 5 aamulla 25.5, joten matkalaiset nousivat matka aamuna aikaiseen. Lähdön hyörinää klo Ilmari Hakala on kävelevä sotahistorian tietosanakirja. Tämä merkitsee sitä, että matkan aikana vyöryy koko ajan tietoa sillä vauhdilla, että sen varastoimisessa muotoon tai toiseen on jossain määrin vaikeuksia jopa kokeneelta muistiin merkitsijältä. Toisaalta matka tulee tällä tavalla eläväksi ja aika suorastaan lentää varsinkin, kun kertomuksia elävöitetään sopivilla tosipohjaisilla tai muutoin tilanteeseen sopivilla anekdooteilla. Klamilan ohi ajaessamme opimme, että Klamilan

2 2 linjan linnoittamisen aloittivat talvisodan jälkeen ruotsalaiset. Salpalinjan rakentamisesta Ruotsi maksoi kolmanneksen ja kun sitä heinäkuusta 40 rakennettiin, sitä tehtiin vauhdilla keskimäärin 60 linnoituslaitetta kuukaudessa ja linjaa rakennettiin vuosi. Ruotsin tuen ymmärtää täysin jos vähänkin tuntee ruotsalaista ajatustapaa. Vilaniemen ohi ajaessamme opimme, että Tuusulan kerhon kunniapuheenjohtaja Eero Huotari siivosi talvisodassa aluetta Viipurinlahden yli tulleista venäläisistä. Kerhon kunniajäsen Lauri Vilkko puolusti puolestaan Hapeneen saarta jatkosodassa. JR 200, joka Koostui Viron Suomen Pojista, taisteli Sorvalin saarta vastapäätä Viipurinlahden länsipuolella heinäkuussa Summassa pysähdyimme hetkeksi räjäytetyn asuntobunkkerin SK 16 vierelle. Räjäytetty asuntokorsu Summassa. Summa oli Ilmarin mukaan talvisodan taistelujen kovin paikka. Kun venäläiset eivät saaneet suomalaisia perääntymään Summan linjalta joulukuussa, he aloittivat kuukauden kestäneen asemasotavaiheen jälkeen massiivisen 10 päivää kestäneen tulivalmistelun helmikuun 1940 alussa ja aloittivat lentokoneilla ja tykistöllä suoritetun tulivalmistelun jälkeen hyökkäyksen, johon osallistui miestä ja 4 panssari divisionaa. Tällä massallaan he saivat murtuman suomalaisten puolustuslinjaan, jolloin Mannerheim antoi käskyn 15.2 vetäytyä väliasemaan. Summan linjasta luovuttiin taistellen ja järjestäytyneellä tavalla. Nuorten upseerien merkitystä Summassa on tutkittu selvittämällä, miten kaatuivat vänrikit ja luutnantit. Keski Euroopassa käytyjen sotien perusteella odotusarvo oli, että 2/3 kaatuneista aiheutui kranaatinsirpaleista, toiseksi suurin osa olisi ollut erilaista ruhjeista aiheutuneet kaatumiset ja 10% niistä olisi pitänyt olla luotien aiheuttamaa. Summassa kuitenkin nuorista upseereista kaatui 62% luoteihin. Jokainen voi tietysti miettiä, mistä tämä johtui. Hyvin selkeä selitys asialle on, että suomalaisia on johdettava edestä ja johtajilta vaaditaan samaa, kuin miehiltä. Nuoret upseerit kaatuivat siis lähitaisteluissa, missä vihollisen silmän valkuaiset näkyivät. Räjäytetyn bunkkerin tyyppisiä oli linjalla 70 ja näillä oli omia nimiään, kuten Poppius. Miljoona ja Torsu. Venäläiset räjäyttivät kaikki korsut suomalaisten vetäytymisen jälkeen - ei välttämättä hävitysvimmassaan vaan kokeillakseen, millä määrällä räjähdysainetta suomalainen betonikorsu särkyy. SK 16 korsun 1.2 m paksu teräsbetonikatto oli katkennut keskeltä ja kääntynyt nätisti katon ehjän osan päälle nurinpäin.

3 3 Retkeläisiä kalvolalaisten täysosuman saaneella korsulla. Kävimme myös osoittamassa kunnioitusta Kalvolalaisten korsulla, mihin aavetykin ampuma täysosuma tappoi 19 miestä. Jäljellä on vetinen kuoppa ja sen reunalla suomalaisten pystyttämä risti. Andrei oli tuonut kauppa autonsa Summaan, mistä matkalaiset voivat täydentää varastojaan atraktiiviseen hintaan. Summasta Kronstadt:iin. Summasta jatkoimme Johanneksen ja Koiviston kautta Kipinolanjärvelle, mikä oli aikanaan IT leirialue. Paikka on mahtavan kaunis, niin kuin muuten on koko Suomenlahden ranta alue. Kipinolan järvellä söimme lounaan herrasmiesten tapaan. Kipinolan järven rantaa. Kipinolan järveltä jatkoimme rantatietä Terijoen ja Siestarjoen kautta Kronstadt:iin. Terijoen lähellä oli mahdollisuus ihailla Venäjän uusrikkaiden rakentamia huvila tai asunto alueita. Alueet ovat

4 4 suljettuja ja panssariaidoin ympäröityjä. Taloista näkee, että rahan puute ei talojen rakennuttajilla ole tehnyt kiusaa. Kronstadt:iin ajetaan mantereelta rakenteilla olevaa patovallia pitkin. Rakennustyömaa oli Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen pysähdyksissä, mutta nyt siellä taas rakennetaan, joten ilmeisesti pato aikanaan tulee valmiiksi. Patovallilta oli näkymä Totleben:n tykistösaarelle. Tältä saarelta tykistö pystyi lähettelemään matkalaukkujaan Vammeljoensuun puolustajien niskaan. Kronstadt on äkki tutustumalta hyvin viihtyisä ja pieni yhdyskunta (n asukasta), joka on myös siisti. Kronstadt:n ympärillä on 19 tekosaarta, jotka rakennettiin aikanaan, että laivaliikenne Pietariin voitiin sulkea. Nikolai Sinebryhoff tuli aikanaan Kronstadt:iin tekemään olutta sotaväelle ja myöhemmin hän sai luvan tehdä olutta myös siviileille niin kuin suomalaiset hyvin tietävät. Paljon myöhemmin Sinebryhoff:n oluentekotaitoja vietiin takaisin Pietariin, kun tuommoinen perustaito oli venäläisiltä päässyt ruostumaan. Pietari I:n patsaalla Kronstadtssa. Kronstadt - Pietari. Kronstadt:sta jatkettiin Pietariin. Matkalla käytiin tutustumassa paikkaan, jonka nimi on Levasovo. Tällä paikalla teloitettiin Stalinin vainojen aikana ihmistä kahden vuoden kuluessa. Tämä merkitsee, että noiden kahden vuoden aikana teloitettiin 65 henkilöä päivässä joka ikinen päivä arjet pyhät. Muistomerkki Levasovon hautausmaan edessä.

5 5 Levasovossa on teloitettujen hautausmaa, johon eri kansallisuudet, mm suomalaiset, ovat pystyttäneet omia muistomerkkejään. Lisäksi yksityiset ihmiset ovat pystyttäneet muistokiviä ja valokuvin varustettuja laattoja sinne tänne puihin, kiviin ja maahan sattumanvaraisesti. Sattumanvaraisuus johtuu siitä, ettei ole löydetty mitään kirjanpitoa, mihin kukin yksilö tai joukko olisi haudattu, joten noita muistolaattoja ja kiviä ei ole voitu pystyttää oikean hautapaikan lähelle. Suomalaisia on arvioitu teloitetun Levasovossa kpl. Suomalaisten teloitettujen muistomerkki Levasovossa. Suomalaisille on pystytetty hautausmaalle muistokivi, jonka teksti on karu: Tämä merkki on pystytetty muistoksi kaikille suomalaisille, jotka kuljetettiin teuraaksi neuvostovallan aikana. Kun saavuimme Levasovo:on, meitä ei aluksi päästetty hautausmaalle (ei muuten päästetty muitakaan jonottajia). Kuitenkin siinä vaiheessa, kun olimme nousemassa takaisin bussiin jatkaaksemme matkaa, meidät viittoiltiin takaisin ja saimme käydä hautausmaalla. Tämän kokemuksen jälkeen olimme valmiit siirtymään Pietariin, missä majoituimme siistiin nykyaikaiseen hotelliin. Hotellissa söimme yhteisen päivällisen. Päivällinen oli hyvä ja sitä ryyditti Marinski teatterin lauluryhmä. Kuten arvata saattaa ryhmä todella osasi esiintyä ammatti ihmisiä kun olivat. Päivällinen Pietarissa.

6 6 Toinen päivä alkoi teemalla Mannerheim Pietarissa. Kuten yleisesti tiedetään Mannerheim vietti miehuusvuotensa Pietarissa. Hän tunsi Venäjän ja venäläiset, josta oli suurta apua hänen myöhemmille toimille Suomen armeijan ylipäällikkönä ja Suomen valtionhoitajana. Mannerheimillä oli vaikeuksia sopeutua kuriin varsinkin nuorena. Hänet kurittomuuden takia erotettiin koulusta ja kadettikoulusta. Potkut saatuaan hänellä ainoa mahdollisuus upseerinuralle oli mennä Venäjälle ja pyrkiä venäläiseen kadettikouluun. Pääsyn edellytys oli, että osasi venäjän kieltä. Tätä Mannerheim opetteli vuoden ja pääsi kuin pääsikin ratsuväkikouluun. Tässä vaiheessa Mannerheim asui keskellä Pietaria ja tutustui Venäjän yläluokkaan. Ratsuväkikoulun ajan hän asui Lermontovin kadulla. Aluksi hän menestyi koulussa hyvin, päässen jopa kadettivääpeliksi, mutta menetti asemansa kurittomuuden takia ja komennettiin Puolaan. Tämä teki käytännössä hänelle mahdottomaksi päästä Tsaarin Chevalier kaartiin. Hänen tukijansa, Pietarissa asuva täti, junaili kuitenkin taustalla niin, että Mannerheim pääsi takaisin suosioon ja kutsuttiin Chevalier kaartiin. Kaartissa hän menestyi kouluttajana ja hyvänä ampujana. Marski asui aluksi Chevalier kaartin kasarmilla Spalernaja kadulla yhdessä ratsumiesten kanssa. Syy oli yksinkertainen. Marskilla ei ollut riittävästi rahaa oman asunnon vuokraamiseen ja lisäksi kaartin kasarmilla hän sai syödä valtion laskuun. Rahaa tuli käyttöön siinä vaiheessa, kun Marski nai Anastasia Arapovin, joka oli rikas nainen. Tätä kautta Marskilla oli jopa kaksi maatilaa joista toinen oli Moskovan lähellä ja toinen Kuurinmaalla. Chevalier kaartin jälkeen Marski siirtyi hovitallihallintoon Tsaarin hevosten ostajaksi. Tämä asema vei Marskin Eurooppaan, missä hän pääsi seurustelemaan eurooppalaisten merkkihenkilöiden kanssa. Sotilasuran jatko koki takapakin siinä vaiheessa, kun Marski pyrki sotakorkeakouluun. Hän ei päässyt karsinnoissa läpi ja syynä oli Venäjän kielen huono osaaminen. Siinä vaiheessa hänestä tuntui, että sotilasura olisi ohi. Syttyi kuitenkin Japanin sota, mihin Marski pyrki vapaaehtoisena ja komennettiin Kauko Itään. Sodassa hän menestyi hyvin. Ylennettiin everstiluutnantiksi ja sai Vladimirin kunniamerkin. Sodasta palattuaan hän ei kuitenkaan saanut rykmenttiä komennettavakseen, vaikka se olisi normaalikäytännön mukaan hänelle kuulunut. Sen sijaan hänet komennettiin tutkimaan itäistä rajaseutua. Tämä retki naamioitiin kansantieteelliseksi tutkimusmatkaksi ja matka kesti 2 vuotta. Matkasta hän teki perusteellisen selonteon, joka aiheutti sen, että tsaari kutsui hänet kuultavaksi. Tämän tapaamisen jälkeen, joka kesti huomattavasti pidempään kuin mitä alun alkaen oli suunniteltu, Marski komennettiin Puolaan ratsuväkiprikaatin komentajaksi everstin arvolla. Vuonna 1912 hän sai kirjeen, missä hänelle ilmoitettiin, että hänet on ylennetty kenraalimajuriksi tsaarin seurueeseen. Bolseviikkikapinan aikana 1917 Marski palasi Odessasta Pietariin kenraalin asussa. Tarkoitus oli ilmoittautua armeijan päämajassa ja irtisanoutua armeijan palveluksesta, koska hän ei halunnut palvella bolseviikkien armeijassa. Europeiskaja hotellissa bolseviikit yrittivät ottaa hänet vangiksi, mutta Marski pääsi siviiliasuisena pakenemaan ja palasi Suomeen joulukuussa Suomessa hänen karrieerinsa oli todella komea, kuten jokainen ainakin upseerin arvoon ylennetty suomalainen sen hyvin tietää. Pietari on muuten tätä nykyä erittäin kaunis kaupunki ainakin näin alkukesästä. Siitä, kun allekirjoittaneella oli viimeksi mahdollisuus käydä Pietarissa, joka silloin taisi vielä kulkea Leningrad:n nimellä, Pietarissa on tapahtunut todella paljon. Vanhan keskustan palatsit ovat pesseet silmänsä. Taloja on peruskorjattu ja kaupunki näyttääkin siltä, mitä se on eli erittäin vilkas metropoli. Jopa Helsinki näytti nuhruiselta pikkukaupungilta Pietarissa käynnin jälkeen.

7 7 Nevan rantaa Pietarissa. Pietari Hatsina Marski teeman jälkeen retki jatkui Inkerinmaalle Hatsinaan. Menomatkalla tutustuimme Leningradin piirityksen museoon, joka allekirjoittaneen silmissä näytti lähinnä suurelta muistomerkkikompleksilta. Leningradin piiritys oli venäläisille kova paikka. Piirityksen alussa kaupungissa oli 3 miljoonaa asukasta ja lopussa n Osa asukkaista kuoli nälkään, mutta kaikki ne, joiden läsnäolo Leningradissa ei ollut välttämätön, pyrittiin evakuoimaan sieltä pois. Leningradin piiritys oli venäläisille kova paikka erityisesti henkisesti, eli sodan kulun tunnusmerkkinä. Leningradin antautuminen ei arvioiden mukaan olisi välttämättä ollut sotilaallisesti mikään katastrofi, mutta taisteluhengen takia antautuminen ei tullut kysymykseen. Piirityksen museo on tehty sosialistisen realismin tyylisuunnan mukaan. Museo on kuitenkin toteutettu siten, ettei se tunnu kaatuvan päälle samalla tavalla kuin eräät muut tämän tyylisuunnan mukaisesti toteutetut muistomerkit. Leningradin piirityksen museon sisäänmenon koristelua. Inkeriläiset ovat suomalaisia, jotka onnettomuudekseen sattuvat asumaan Venäjällä. He ovat joutuneet kokemaan kovia. Sodan aikana inkeriläistä otettiin suojaan Suomeen. Heiltä

8 8 otettiin vakuutus, että he siirtyivät Suomeen vapaaehtoisesti. Saksan armeijasta Suomeen tulleista muodostettiin JR 6. Välirauhan sopimuksen perusteella Suomeen pakolla otetut inkeriläiset piti palauttaa. Tekemänsä vakuutuksen perusteella he tulivat Suomeen vapaaehtoisesti, mutta Zdanovin porukan painostus oli kova ja kolmannes heistä palasi vapaaehtoisesti. Osa jäi Suomeen ja osa meni Ruotsiin. Venäjälle palanneiden juna ei pysähtynyt Inkerinmaalla vaan jatkoi suoraan Siperiaan. Pieni osa näistä Siperiaan matkanneista on nyt palannut Karjalaan. Inkerin kirkko on perustettu uudestaan ja kirkon piispa ja kirkko ovat Pietarissa. Venäläiset olivat valmistautuneet suureen suomalaisten sotavankien määrään. Vankileirejä oli valmisteltu tälle odotettavissa olevalle määrälle muutamaan paikkaan mm Hatsinaan. Kävimme sotavankileirin paikalle pystytetyllä muistomerkillä. Ilmarin käsityksen mukaan sotavangin kohtalo sodassa on kaikkein pahin. Ei välttämättä siksi, että olot leireillä ovat kovat, vaan siksi, ettei vangeilla käytännössä ole mitään oikeuksia eikä juuri arvoakaan. Kolmasosa Hatsinan leirin vangeista menehtyi tavalla tai toisella. Sama määrä kuulemme menehtyi myös suomalaisilla leireillä, joten Hatsinan leiri ei ollut siinä suhteessa poikkeuksellinen. Suomalaisten sotavankien muistomerkki Hatsinassa on pienen mäen päällä, josta alkaa jyrkkä ja syvä notko. Tätä paikkaa on käytetty vankien teloittamisessa. Suurin osa sotavankeuksista oli lyhyitä (muutamia kuukausia). Hatsinan sotavankileirin alueella. Hatsinassa söimme toisen päivän lounaan sellaisen aukion laidassa, joka osoittautui paikalliseksi huoltoasemaksi tai oikeammin polttoaineen jakeluasemaksi. Tosin tämä jakeluasema oli liikkuvaa sorttia. Lounaan söimme taas herrasmiesten ja upseerien tapaan.

9 9 Hatsinan huoltamo. Hatsina Narva. Hatsinasta jatkoimme Narvan suuntaan. Matkalla pistäydyimme Kaprion linnassa, joka rakennettiin 1200 luvulla saksalaisen ritarikunnan toimesta. Linna on huonossa kunnossa lähes romahduspisteessä. Sitä kuitenkin korjaillaan sieltä täältä. Maisemat linnasta ovat upeat. Voi hyvin kuvitella, että se on muodostanut maahantunkeutujille ketä he sitten lienevätkin olleet lähes ylitsepääsemättömän esteen. Maisemat Kaprion linnasta. Seuraavaksi menimme Iisakin linnaan ja Narvaan. Narvajoen kahta puolta on kaksi linnaa Iisakin linna ja Narvan linna. Iisakin linna on rappeutunut. Narvan linna on rakennettu uudestaan ja on melko hyvässä kunnossa. Vilenin patsas on siirretty häveliäästi kulman taakse, mutta sitä ei ole tärvelty. Linnat olivat aikanaan puolustus- ja verotuslinnoja. Kaikkia, jotka Narvajokea pitkin kulkivat, verotettiin. Yövyimme hotelli Narvassa, mikä on korjattu aivan viimeisen päälle. Kaikki fasiliteetit toimivat niin kuin pitää. Ravintolalogistiikassa hotellin johdolla olisi jonniin verran oppimista. Oppivat varmaan, jos liikenne lisääntyy. Illalla päivällisellä alkoi kuoromiesten kurkkua kutittaa ja saimme nauttia kuoromiesten laulannasta osin jopa osallistuen.

10 10 Vileeni nurkan takana Narvan linnassa. Porin rykmentti oli pisimpään Narvan varuskuntajoukko Ruotsin vallan aikaan, eli silloin kun Ruotsi kuvitteli olevansa suurvalta. Rykmentti oli tiukoilla ja pyysi kuninkaalta apua, jota lopulta saatiinkin. Ruotsin joukoilla oli hirmuisen hyvä onni, kun hyökkäyshetkellä venäläisiä vastaan alkoi lumipyry suoraan venäläisten silmiin, jolloin he eivät nähneet ennakolta mitään ja joutuivat Kaarle XII hyökätessä paniikkiin. Narvan mailla verta vuoti.. Johtajat lähtivät karkuun ja joukot pyrkivät Narva joen sillalle tukkien sen, jolloin ruotsalaiset saivat tapettua suuren osan venäläisistä. Narvan marssi on taistelun loistokkaasta voitosta huolimatta surumarssi. Varmaankin johtuu siitä, että jatkuvalla sotimisella Kaarle XII miltei tuhosi valtakuntansa. Mm Viron väkiluku putosi huimaa vauhtia mm Suomen väkilukuun verrattuna vaikka Suomenkin väkiluku putosi puoleen Ruotsin kuninkaan seikkailujen yhteydessä. Narvasta Sinimäelle. Jatkosodassa Suomella oli joukkoja Suomenlahden eteläpuolella. Inkerinmaalla suomalaisilla oli IV asema, josta seurattiin Pulkovan lentokentän liikennettä ja voitiin varoittaa Helsingin

11 11 ilmapuolustusta Pulkovasta lähtevistä pommikoneista. Alkuvuodesta 1944 venäläiset saivat jalansijaa Narvajoen länsipuolella ja Narvasta käytiin katkeraa sotaa, missä Narvan vanha keskusta tuhoutui. Narvassa oli virolaisia joukkoja jopa miestä taistelemassa venäläisiä vastaan. Puolustajat kykenivät pitämään asemansa useita kuukausia kunnes Saksan sodanjohto antoi käskyn vetäytyä Narvasta. Tappiot olivat molemmilla puolilla suuria. Sinimäellä. Sinimäen taisteluita on joskus sanottu Viron Ihantalaksi. Maasto on laajalla alueella tasaista ja siitä nousee muutama mäki, joita pääasiassa puolustivat virolaiset joukot. Venäläiset aloittivat hyökkäyksen Stalin oli siirtänyt joukkojaan Tali Ihantalasta ja Saksa oli siirtänyt alueelle Kuhlmeyn lentoyksikön, joten taistelijat olivat osittain samoja kuin Suomessa. Sinimäen kukkuloita valloitettiin vuoron perään ja taistelujen tauottua kentällä paloi 113 venäläistä tankkia. Venäläiset eivät kyenneet valloittamaan Sinimäen kukkuloita. Virolaisen lähteen mukaan venäläisten tappio arviot vaihtelevat ja välillä. Paitsi Sinimäellä virolaisia taisteli myös Etelä Virossa, missä venäläisten maahantunkeutumisen jälkeen osa näistä joukoista vetäytyi Saksaan ja taisteli saksalaisissa joukoissa sodan loppuun. Osa virolaisista joutui vangiksi Tsekinmaalla ja sen koommin heistä ei ole kuultu. Suomen poikien pääjoukko palasi Viroon elokuussa 1944 ja taisteli venäläisiä vastaan Emajoella viivyttäen maahantunkeutujia niin, että suuri joukko Viron sivistyneistöä pääsi siirtymään länteen. Osa Viroon jääneistä virolaisista joukoista vangittiin ja joutui Siperiaan, osa siirtyi länteen ja osa meni metsiin ja aloitti sissisodan. Virolaisilla oli sellainen optimistinen näkemys, että länsi rientää heidän avukseen kun taistelut Keski Euroopassa taukoavat ja takaavat Virolle itsenäisyyden. Kuten hyvin tiedetään, suurvaltojen kansainvälinen moraali on toisenlainen kuin pienvaltojen, eikä siinä moraalitarkastelussa ole sijaa pienvaltojen intresseille, ellei pienvalloilla ole sellaista asemaa, mikä olisi suurvaltojen intresseissä. Näin ollen Viron metsäveljet joutuivat käymään sissisotaa kymmeniä vuosia. Viimeinen metsäveli saatiin kiinni 1978 ja teloitettiin.

12 12 Sinimäeltä Tallinnaan. Sinimäeltä jatkettiin Tallinnan suuntaan Suomenlahden rannikkoa seuraavaa tietä pitkin. Matkalla voitiin ihailla rannikon äkkijyrkkää rakennetta ja alueella yleisesti kasvavaa isoa vuokkoa, jota kuulin jonkun nimittävän Arovuokoksi. Lähellä Tallinnaa on mielenkiintoinen museo. Museo on yksityinen ja nimeltään Viron vapaustaistelujen museo. Sitä pitää yllä Johannes Törs. Hänen isänsä oli menestynyt pirtutrokari, joka hankki omaisuuden käymällä kauppaa mm janoisten suomalaisten kanssa. Poika Johannes on ollut monessa mukana ja suorittanut monta tutkintoa. Nyt hän täyspäiväisesti kerää Viron vapaustaisteluihin liittyvää aineistoa ja pitää yllä yksityistä museota. Silta Viron vapaustaistelujen museoon. Museossa on runsaasti sotamateriaalia alkaen toimintakunnossa olevasta Sotkasta, jonka joku vieras oli kuulemma peruuttanut tontilla olevaan lampeen, kun kuulemma oli sotkeutunut Sotkan ohjauslaitteissa. Sotka tietysti vedettiin lammesta kuivalle maalle jollain museossa olevalla vielä raskaammalla pelillä. Museossa on It tykkejä, PST tykkejä, vesistön ylitykseen suunniteltu silta ajoneuvo, venäläisten ensimmäinen miehittämätön ohjus, ilmavalvonta valonheitin, Mersun vm 1935, joskin aika huonossa kunnossa, amerikkalaisia kuorma autoja joita venäläiset rakensivat amerikkalaisella rahoituksella amerikkalaisten toimittamissa tehtaissa Venäjällä, jne. Kalustoa Johanneksen museossa.

13 13 Käsiaseita on museon tiloissa hirmuinen määrä. Johannes on myös Mannerheimin vankkumaton ihailija. Hän on kerännyt melkoisen määrän Mannerheim aineistoa kirjallisuutta, valokuvia, esineistöä, jne. Johanneksen teesi oli, että jos Virolla olisi ollut sellainen sotapäällikkö, kuin Suomella oli, ei Viroa olisi koskaan valloitettu. Saattaa muuten pitää paikkansa. Sotka. Johanneksella on museossaan myös aivan uusi virolaisten vapaustaistelijoiden muistomerkki. Tuusulan upseerikerho halusi kunnioittaa Viron vapaustaistelijoiden ja erityisesti Suomen poikien muistoa ja laski seppeleen Johanneksen museon uudelle muistomerkille. Valmistautuminen seppeleen laskuun. Museoon tutustumisen jälkeen söimme retken viimeisen kenttälounaan museon pihalla ja tavan mukaan herrasmiesten tapaan. Tarjolla oli mm Peipsin silliä, joka näytti joissakin matkalaisissa herättävän jonkin verran ennakkoluuloja.

14 14 Tuusulan Reserviupseerikerhon seppele museon muistomerkillä. Tallinnan kautta kotiin. Johanneksen museolta jatkoimme Tallinnaan. Välillä arvuuttelimme yhden lämpövoimalan savupiipun korkeutta. Se jäi edelleen arvoitukseksi. Piritassa asuimme korkeatasoisessa Ekoland hotellissa. Virolaisia veteraaneja hotelliin ei illaksi saatu miksiköhän? Illalla söimme kieviläistä kanaa tai kotlettia. Illallinen huipentui puheiden lisäksi jatkuvaan anekdoottien ja sattumusten kerrontaan ja erilaisten laulujen laulantaan niin, että parhaimmillaan hihitys oli lähes hysteeristä. Aamulla aamiaisen jälkeen pistäydyimme vielä Metsäkalmistussa katselemassa virolaisten arvohenkilöiden hautoja. Samalla hautausmaalla Konstantin Pätsin, Georg Otsin ja Lyydia Koitulan kanssa ovat myös Suomen Pojat. Sieltä löytyi myös Tuusulan Reservinupseereille tutun veteraanin Emil Kaion hauta. Kummiveteraanimme Emil Kaio. Suomenlahti ylitettiin sitten tuliterällä Tallinkin laivalla.

15 15 Tunnelmat matkan jälkeen. Henkilökohtainen tunnelma matkan jälkeen on erittäin positiivinen. Matka oli minun mielestäni ehdottomasti siihen pannun rahan ja vaivan väärtti. Matka oli taas kerran uskomattoman tehokas oppitunti Suomen historiaan, suomenkielisten heimoveljien historiaan, jotka epäonnekseen sattuivat asumaan Venäjällä ja suomalaisten ja virolaisten sotaponnisteluihin lähimmässä ja osin myös kauempana menneisyydessä tapahtuneissa vapaussodissa.

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944. 1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004. Jorma Riissanen. Yleistä.

5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004. Jorma Riissanen. Yleistä. 1 5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004 Jorma Riissanen Yleistä. Tuusulan vuoro sattui vuodelle 2004 järjestää Vapauden viesti tapahtuma. Järjestelyvastuu annettiin Tuusulan Reserviupseerikerholle.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014

Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014 Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014 Matkaa teimme lähes 30 asteen helteessä Vihdin Matkojen järjestämällä matkalla. Olimme pieni Me haapavetisten ryhmä isomman ryhmän sisällä.

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Ensimmäisen päivän aikana tutustuimme omin avuin saareen ja kävimme katsomassa Liise-talon lähistöllä olevia rakennuksia ja luontoa.

Ensimmäisen päivän aikana tutustuimme omin avuin saareen ja kävimme katsomassa Liise-talon lähistöllä olevia rakennuksia ja luontoa. KULTTUURIVENE RY MATKALLA RUHNULLE 30.6.-1.7.2015 Kaksitoista kulttuuriveneläistä kokoontui Roomassaaren satamaan 30.6.2015 kello 9.30. Paikalla olivat Maija-Liisa ja Matti Seppä, Marjatta ja Kauko Salmi,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Pieni kuvakertomus matkastamme. Hollolan kansallisten seniorien onnistunut kesäretki suuntautui heinäkuussa Baltian

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Matkalla mukana: Ilkka Järvinen, Hyvinkään seurakunta, lääninrovasti Ulla Rosenqvist, Tuusulan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Reki nro 1. Reykjavík Opastettu kierros Reykjavikissa Kerrotaan ja nähdään eri paikkoja kaupungissa Retken

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Fly-Inn Terrassa 2007

Fly-Inn Terrassa 2007 Fly-Inn Terrassa 2007 Osallistuimme Lassi co-pilot Huuskosen ja Mohammad MoMo Rostam Barouein kanssa syys-lokakuun vaihteessa Barcelonan kupeessa sijaitsevan Terrasan Fly-Inniin ja tässä on matkakertomus

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 DAY 1 BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 Matka alkoi kun kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentälle 04.30. Härski ja Niko pitivät meille pienen palaverin ja aloimme hoitaa lähtömuodollisuuksia.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 4.7. perjantaiaamuna kello 8 noustiin Möllärin bussiin ja keula kohti etelää. Matkan varrelta poimittiin marttoja kyytiin Niskanperältä, Itäkoskelta,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Varsinaissuomalaiset Jääkäriseminaarissa II

Varsinaissuomalaiset Jääkäriseminaarissa II Jouko Fossi Varsinaissuomalaiset Jääkäriseminaarissa II Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ry ja JP 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto järjestivät yhdessä jälleen matkan Jääkäriseminaariin

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Helsingissä kotipaikkaa pitävä Inkerikeskus ry järjesti yhdessä Pietarissa toimivan Sampokeskuksen ja Metsäpirtti Seuran

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot