Kirjalliset naishahmot ja nykytyttöjen itsetietoisuus. Tiiu Kuurme

Transkriptio

1 Kirjalliset naishahmot ja nykytyttöjen itsetietoisuus Tiiu Kuurme

2 Esitelmässäni kysyn: onko mahdollista löytää menneisyyden kirjallisten symbolihahmojen piirteitä nykyajan koulutyttöjen asenteissa, ottaen perustaksi, miten oppilaat ilmaisevat omien olotilojen kuvauksia ja asenteitä tytöksi olemisesta koulussa ja muualla?

3 Naishahmot kaunokirjallisuuden ydinteksteistä orjatarit eepoksesta Kalevipoeg (1862 v) pilanimella lambasihver (selv. lampaan kaltaiset kasvot) nimitetty Vargamäen Pearun vaimon Anton Hansen Tammsaaren romaanista Totuus ja oikeus (1926 v) Mari Eduard Vilden romaanista Mäekylän maitonvetäjä (1916 v) Tiina August Kitzbergin näytelmästä Ihmissusi (1911 v) Kõrboja Anna Tammsaaren romaanista Kõrbojan isäntä (1922 v) Raja Teele Oskar Lutsun kuuluisasta kansakirjasta Kevät (1912 v)

4

5

6 Symboli-esiäitien kohtalon ja asenteiden vaikutuksia nykyajan koulutyttöjen asenteissä ja kokemuksissa Etsimme sen jälkiä loppunut Norjan rahoittama koululaisten sukupuolta koskettavasta tutkimuksesta, aiheeksi koululaisten tajunta itsestänsä sukupuolensa edustajana koulussa. Aineisto kerättiin 10-sta koulusta oppilailta alkaen 7. luokka. Yhteensä antoi vastauksia avoin kysymyksille 649 oppilasta. Analysointi oli laadullinen teema-analysointi. Kysymyksien aiheeksi oli oppilaiden tajunta koulusta ja itsestään koulussa pojana ja tyttönä, myös suhtautuminen kouluun, omin mahdollisuuksiin koulun nähden ja oman tulevaisuuteen.

7 Koulu yhteiskunnan peili Miten on tullut oppilaiden tajunnassa näkyväksi koulun tehtävä tasavertaisuuden edustajana ja kaikkien ihmisarvon korostajana? Pystyykö modernin kauden koulu vähentämään sekä menneisyyden taakkaa että yhteiskunnallisia stereotyyppejä sukupuolien sosiaalisista asenteista? Tutkimuksen teoreettinen kehys on kriittinen kasvatustiede ja sukupuolitutkimus

8 Keskitymme kolmeen aihepiiriin: tunteet koulussa sukupuolien edut koulussa ja yhteiskunnassa oppilaan käsitykset omista vaikutusmahdollisuuksista koulussa

9 Tunteet koulussa Hyvistä tunteista oli pojilla sekä tytöillä etuasemassa ilo, sitä juuri ystävien ja kavereiden kohtaamisen kannalta. Ahdistusta ja huonoja tunteita yhteydessä kouluun oli tytöillä pojista kaksi kerta enemmän (tytöillä 316 kertaa nimitetty, pojilla 131 kertaa. Sekä tytöt että pojat nimittävät väsymystä, surua, vihaa, mutta tyttöjen väsymys on kolme kerta enemmän ja suru kaksi kertaa enemmän nimitetty.

10 Esimerkkejä tyttöjen ilmaisuista: En vitsi oppia; en halua käydä koulussa, koska tunnit ovat pitkiä ja voimavarot on lopussa; se on väsyttävä ja täynnä stressia; vaikeat aineet, mitä en ymmärrä; pitkä päivä; en jaksaa, vaikkakin koulu on hyödollinen; olen aina väsynyt; väsyttää muiden varten kiltti olo; liian paljon hermostumista; stressa ja kuormitus on too much to handle Kuormitus koulussa ja väsymys on tyttöjen ongelmaksi, poikien perusongemaksi koulussa kulutettu ajan huono laatu.

11 Sukupuolien eduista Tutkittavat lopettivat lauseen: Koulussa on parempi olla tyttö/poika, koska. Poikien eduista: Pojat: Voimme rikkoa lakeja; voimme tehdä mitä vaan; voimme enemmän tytöistä sitä, mitä haluamme, voimme tehdä typeryyksiä ja kukaan ei välitä; saat anteeksi, kuin teet jotain ei-hyväksyttävää Tytöt: pojat voivat sitä, mitä tytöt eivät; heidän tahto merkitsee enemmän; heillä on kaikki vapaa, pojat voivat, koska ne ovat pojat. Molemmat korostivat myös huomattavasti pienempia ulkoisia odotuksia verrattuna tyttöihin.

12 Tyttöjen eduista: vakavampi suhtautuminen elämään, opettajien parempi suhtautuminen, tunnollisuus, ne eivät sattuu huonoihin tiloihin, ne eivät taistele eikä tappelee. Kaunis tyttö voi elää paremman elämän ja saada hyvän miehen Tytöt itse: tytöt ovat huolehtivampia; ne välittävät asioista; tytöt suunnittelevat asioita paremmin; tytöt pitävät enemmän arvosanoista; ne ovat kiinnostuneita tiedoista ja oppimisesta; ne näyttävät, että ovat yhtä hyviä Kuin poikien elämän laatu koulussa oli merkittävä puheenaihe molempien puolelta, siis tyttöjen elämän laatu ei ollut puheen arvoinen edes tytöillekin

13 Miesten ja naisten eduista Sekä pojat että tytöt käyttävät miesten asemassa ilmaisuja kuin valta, suuremmat mahdollisuudet, puheenoikeus, paremmat työpaikat, helpompi toimeentulo Miesten yhteiskunnallisesta asemasta: Pojat: heidät otetaan vakavasti; heidät arvostetaan enemmän; heille on enemmän luvattu; miesten suku on arvokkaampi Tytöt: heidät otetaan vakavasti; heillä on elämä helpompi; heille on enemmän luvattu; heillä annetaan anteeksi; heidät pidetään enemmän kyvykkääksi

14 Tytöt nimittivät naisten eduksi oman sukupuolensa helpompaa elämää, ei odotuksia ammatiuralle ja ei pakkoa teenata paljon rahaa. Siinä on valmiutta antautua miesten (vallan) tahdolle eli siis luopua vastuusta

15 Mitä voi oppilas koululle, että se olisi parempi paikka? Oppilaan mahdollisuudet Tytöt Pojat Parantaa ihmissuhteita ja edistää sosiaalista elämää 125 (37%) 94 (30%) Seurata enemmän koulun sääntöja ja vaatimuksia Muuttaa omia suhtautumisia eli suhtautua asioihin myönteisesti 74 (22%) 55 (18%) 60 (18%) 28 (9%) Muuttaa omia persoonan piirteitä Luoda itselle toisenlainen todellisuus, 57 (17%) 26 (8%) 12 (3%) 39 (12%)

16 Seurata enemmän koulun sääntöja ja vaatimuksia Tytöt suosittavat: pitää oppia hyvin, pitää käytäytyä hyvin; pitää olla tunnollinen, pitää seurata koulun sääntöjä; olla ahkera; kunnollisesti tehdä omia töitä; organisoita aikaansa paremmin; tottua rutiiniin; ei kiusaamista; tehdä kotitehtävät ajoissa; olla kiltti ja ystävällinen; olla hyvissä suhteissa opettajiin Pojatkin korostavat kiltteyttä, mutta heidän ilmauisuissa on paljon sellaista, mitä ei pitäisi koulussa tehdä: vähemmän juoksemmista; ei melua; olla kuin ihminen, ei kirota eikä huutaa; ei rikkoa koulun varaa; ei tapella; ei poissaoloa koulusta; tee omat työt ja mene kotiin Tytöt enemmän velvoittavat itseään, pojat rajoittavat ja kiellävät itseään

17 Tyttöjen ilmaisuissa löytyy huomattavasti enemmän itsesensuuria ja valmiutta mukautua, ne ovat kaksi kertää enemmän pojista valmiit muuttamaan itseään Tytöt velvoittavat itseään: ole mielyttävä, positiivinen, iloinen, huolehtiva, ymmärtävä, avulias, aktiinen, avoin, humoritajuinen

18 Tyttöjen itsetiedosta On tyttöjä, joka haastavat tavanomaiset stereotyypit: hiljaisesti me tavoittame vallan; me emme ole niin hauraat kuin ulkopuolelta näkyy; me todistamme heille, että me emme ole heikot olennot. Eestin nainen on Eestin Nokia. Ma haluan olla nainen, se on ihana. Niissä ilmaisuissa puhuu Ihmissusin Tiina, joka on valmis ottamaan riskejä ja muuttamaan todellisuutta vailla halua olla joku muu Mikä on hänen kohtaloksi tänään?

19 Ei koulu sovi tyttöille paremmin, vaan tytöt ovat koululle sopivampia Se on tyttöjen heikkous, mutta myös vahvuus ne jäävät eloon ja osaavat notkeasti löydä hillitsetty iloja pienista asioista

20 Title and Content Layout with List Click to edit Master text styles Second level Third level Fourth level Fifth level

21 Title and Content Layout with Chart Category 1 Category 2 Category 3 Category 4 Series 1 Series 2 Series 3

22 Two Content Layout with Table Group A Group B Class Class First bullet point here Second bullet point here Third bullet point here Class

23 Two Content Layout with SmartArt First bullet point here Second bullet point here Third bullet point here Group A Task 1 Task 2 Group B Task 1 Task 2 Group C Task 1