Kivassa koulussa. kiusaamisesta uskalletaan puhua. 16 Influenssapiikki pikkulapselle? 24 Tiede tutuksi kulttuurivuonna Aurora 1

Transkriptio

1 Aurora1/ Kivassa koulussa kiusaamisesta uskalletaan puhua 16 Influenssapiikki pikkulapselle? 24 Tiede tutuksi kulttuurivuonna Aurora 1

2 Turun yliopiston kirjasto avasi 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tutkijoiden käyttöön Volter Kilpi -huoneen, joka sisältää Kilven perikunnan kirjastolle lahjoittamaa esineistöä. Volter Kilpi toimi kirjaston ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana Juhlavuonna kirjasto tarjoaa myös runsaasti erilaisia luentoja ja muita tapahtumia suurelle yleisölle. Tietoa juhlavuoden monipuolisesta ohjelmasta löytyy osoitteesta 2 Aurora kuva: Hanna Oksanen

3 Aurora 1/ SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Myllerrysten keskellä 7 Jäitä hattuun, taloustoimittajat! 8 Rakenteet muuttuvat, mutta tutkijan työ on entisensä 11 Turun yliopiston varainhankinnalla eniten tukijoita 12 Suoraa puhetta sähköisestä kiusaamisesta 16 Se toimii sittenkin 20 Ruokaa tutkien, leikkien, kokeillen 22 Kulttuurishokkeja luentosalissa 23 Kirjat 24 Turun yliopisto vahvasti mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kolumni: Henki ja pelto 28 Alumni: Yliopisto kuuluu maakunnan ykkösvahvuuksiin 30 Tohtoripromootio Lyhyet 34 Väitös: Akateeminen isä auttaa sisäänpääsyssä 20 toimitukselta Vieraana virtuaalikoulussa Tutut välituntileikit ja käytävät, aamunavaus keskusradiosta kouluruokalan haju. Onko peruskoulu luonteeltaan muuttumaton? Vierailun jatkuessa Puolalan koulussa selvisi, että ei. Teknologia oli huomattavasti enemmän läsnä kuin neljännesvuosisata sitten. Eikä pelkästään tietokoneiden, älypuhelimien tai musiikkiluokan sähkörumpujen muodossa. Koululaisten kokemusmaailmaan tuntui tulleen yksi kerros lisää. 6E:läiset juttelivat sosiaalisista medioista yllättävän asiantuntevasti, arkisestikin. Juttua riitti myös tämän maailman lieveilmiöstä, sähköisestä kiusaamisesta. KiVa Koulu -ohjelman lisäksi tässä lehdessä on muitakin esimerkkejä Turun yliopiston lapsiin ja nuoriin liittyvästä tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Lukuhetkiä! Tuomas Koivula AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, toimitussihteeri Jussi Matikainen, toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, ilmoitushinnat (ALV 0 %) 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos kpl ISSN

4 tiede tarjotin koonnut: Jussi Matikainen kuvat: Hanna Oksanen, Aleksi rajamäki, Outi Lähteenoja, NOAA Lisää tiedeuutisia osoitteessa Nuoret lipsuvat yksityisyysperiaatteistaan Facebookissa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen PRACTIS-tutkimusprojektin tulokset kertovat, että nuoret pitävät tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita tärkeinä, mutta käytännössä asia saattaa unohtua. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuotiaiden lukiolaisten käsityksiä yksityisyydestä ja sen muutoksista. Kyselyyn vastanneet 180 nokialaista lukiolaista olivat lähes yksimielisiä siitä, että tietoturva-asiat ja yksityisyys ovat tärkeitä. Asiat kuitenkin nähdään eri tavoin riippuen siitä, lähestytäänkö niitä yleisellä vai henkilökohtaisella tasolla. Facebookia käyttävistä vastaajista 40 prosenttia hyväksyy palvelun tarjoamat sovellukset, jotka keräävät tietoa käyttäjistään. Osa vastaajista perusteli valintaansa sillä, ettei ole lisännyt Facebookiin sellaista tietoa, jonka leviäminen varsinaisesti haittaisi heitä itseään. Toisaalta osa vastaajista suhtautui yksityisyyteensä huomattavasti tiukemmin eikä halunnut mitään tietojaan ulkopuolisten käyttöön. Sosiaalisen median palvelut ovat hyvin yleisiä, eikä yksityisyyteen kohdistuvia riskejä välttämättä tunnisteta. Oli hienoa huomata, kuinka moni opiskelija ilmaisi tiedostavansa internetin käytön uhat yksityisyydelle, projektia johtava vanhempi tutkija Burkhard Auffermann kertoo. 4 Aurora Antibiootti tepsii korvatulehduksiin Tuoreen tutkimuksen mukaan antibiootti on tehokas hoito silloin, kun lapsen välikorvatulehdus on pitävästi diagnosoitu. Tutkimustulosten arvellaan vahvistavan käytössä olevia lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuosituksia myös kansainvälisesti. Koko hoidon perustana on korvien tarkka tutkiminen. Antibioottihoito tulee aloittaa vasta, kun välikorvatulehduksen diagnoosi on varma, tutkimusryhmää johtanut lastentautien erikoislääkäri, Turun yliopiston lastentautiopin kliininen opettaja Aino Ruohola painottaa. Antibioottikuuria ei kuitenkaan kannata syödä varmuuden vuoksi, sillä kaikilla antibiootit aiheuttavat sivuvaikutuksia kuten löysävatsaisuutta ja ihottumaa. Antibioottihoidon pahin haittavaikutus on bakteerissa kehittyvän vastustuskyvyn tehostuminen. Bakteerit voivat muuntautua niin, etteivät antibiootit pysty tappamaan niitä. Sen sijaan kipulääkitystä suositellaan jo ennen hoitoon hakeutumista. TYKSin lastenklinikan Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui yhteensä yli 700 alle kolmevuotiasta lasta, joista yli 300:lla todettiin äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimustulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä. Uusin keinoin eturauhassyövän kimppuun VTT:n ja Turun yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että monensiini-nimisellä antibiootilla on eturauhassyöpäsolujen kasvua estävä vaikutus. Monensiini on käytössä muun muassa liha- ja meijeriteollisuudessa. Tutkijat havaitsivat monensiinin tappavan eturauhassyöpäsoluja vähentämällä testosteronireseptorin määrää ja lisäämällä reaktiivisten happiyhdisteiden tuottoa ja DNAvaurioita. Lisäksi monensiinilla osoitettiin olevan syöpäsolujen kasvua estäviä yhteisvaikutuksia antiandrogeenien eli miessukupuolihormonien toimintaa estävien lääkkeiden kanssa. Tutkimustulosten ansiosta jo tunnetulle monensiiniantibiootille löytyy nyt uusi mahdollinen käyttötarkoitus. Lisäksi tulokset osoittavat, että syöpäsolujen kasvua estävien antiandrogeenien vaikutusta voidaan tehostaa reaktiivisia happiyhdisteitä tuottavien lääkeaineiden avulla, VTT:n erikoistutkija Kristiina Iljin ja tutkija Kirsi Ketola Turun yliopistosta sanovat. Tulokset julkaistiin Molecular Cancer Therapeutics -lehdessä.

5 Amazonian metsistä löytyi paksuturpeisia soita Tutkijat ovat kumonneet aiemman olettamuksen, jonka mukaan Amazoniassa ei juuri muodostu turvesoita. Arvio alueen turvemaiden pinta-alasta onkin monikymmenkertaistunut. Turvepatjat ovat paljon luultua paksumpia. Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän keräämä aineisto osoittaa, että sademetsissä on hyvin vaihteleva lajisto ja lukuisia erilaisia metsätyyppejä. Sademetsät vaihtelevat samaan tapaan kuin suomalaisetkin metsät. Suuren lajimäärän takia vaihtelun tunnistaminen vain on paljon työläämpää. Metsätyyppien tunteminen ja kartoittaminen on tärkeää, koska muuten ei pystytä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta eikä varmistamaan metsien kestävää käyttöä, tutkimusryhmän johtaja, dosentti Hanna Tuomisto sanoo. Kun joidenkin metsien alla on nyt huomattu paksuja turvekerroksia, saa metsätyyppien kartoitus uuden merkityksen hiilen kierron ymmärtämisen kannalta. Suomen Akatemian rahoittama tutkimusryhmä kehittää Amazonian metsien luokittelujärjestelmää soveltamalla suomalaista metsien luokittelun periaatetta. Suomessa metsät luokitellaan kenttäkerroksen kasvilajien mukaan, Amazonin alueella taas ilmentäjälajeiksi on valittu muun muassa saniaiset, koska ne on helppo erottaa muista kasveista. Tietoa on kerätty pitkäjänteisesti, ja monien lajien kasvupaikkavaatimukset alkavat nyt olla selvillä. Inarijärvi paljastui taimenten geenipankiksi Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet Inarijärven ja siihen laskevien jokien taimenpopulaatioiden perimää. Alue muodostaa merkittävän geenipankin. Lähes kaikissa 28 eri näytteenottopaikassa elää geneettisesti erilainen taimenpopulaatio. Populaatiot muodostavat kolme pääryhmää, joilla on selvä maantieteellinen ulottuvuus. Mitä kauempana populaatiot ovat toisistaan kartalla, sitä kauempana ne ovat toisistaan myös perinnöllisesti. Tutkimus antaa uutta tietoa Inarijärven alueen taimenkantojen hoidon ja suojelun tueksi. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei näitä taimenkantoja ole suositeltavaa hoitaa ja suojella yhtenä populaationa, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, akatemiaprofessori Craig Primmer. Istutusten ja kantojen hoidon punaisena lankana tulisi pitää populaatioiden erilaisuuden varjelua sekä perimän muuntelun ylläpitämistä. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Fish Biology -lehdessä. Islam kannustaa maahanmuuttajayrittäjiä hyväntekeväisyyteen Maahanmuuttajayrittäjät pyrkivät toteuttamaan yhteisöllistä ajattelumallia paikallisesti omassa toimintaympäristössään. Koettu vastuu perheestä, suvusta, ystävistä ja apua tarvitsevista voi myös ulottua kansallisten rajojen yli, esimerkiksi yrittäjän entiseen kotimaahan. Myös hyväntekeväisyys koetaan tärkeäksi. Motivaatio hyväntekeväisyyteen kumpuaa haastateltujen omaksumasta yhteisöllisestä ajattelumallista, jota islamin uskonto vahvistaa tai joka näyttäytyy islamin uskonnon kautta. Islam nousee esiin kulttuurisena resurssina, joka muokkaa maahanmuuttajien toimintaa myös yrittäjinä, tutkija Jenni Heinonen kertoo. Heinonen on haastatellut maahanmuuttajayrittäjiä osana Suomen Akatemian rahoittamaa Coreco-tutkimushanketta. Aurora 5

6 pääkirjoitus Myllerrysten keskellä Yliopistot ovat toivoakseni toipumassa niistä mittavista muutoksista, joita uusi yliopistolainsäädäntö on aiheuttanut. Säädösten ja käytäntöjen muuttaminen vastaamaan yliopistolakia on ollut vähintään haasteellista. Siksi uudistus on näyttäytynyt paljolti hallinnollisena, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan kritiikkiä koko uudistusta kohtaan. Etenkin sähköisten seurantajärjestelmien toimimattomuus on rasittanut toimintayksikköjä ja niiden henkilökuntaa. Myllerryksen keskellä yliopistoyhteisön jäsenten yhteinen toive on työrauhan ja keskittymismahdollisuuden palautuminen. Muutos näyttäytyy yliopistoissa kuitenkin pysyvänä olotilana. Turun yliopiston kannalta voi pitää tärkeänä sivistyspoliittisen ministeriryhmän viime kesäkuista kannanottoa, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi koulutusmääriä vähennetään kansainväliseen kärkeen tähtäävissä monialaisissa tiedeyliopistoissa. Näin vapautuvat voimavarat käytettäisiin kyseisten yliopistojen opetuksen, tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen vahvistamiseen. Sama näkemys löytyy pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston viime vuoden lopulla valmistuneesta linjauksesta vuosille Siinä kansainvälisyys koetaan koko koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan läpäisevänä tavoitteena. Lisäksi tutkimustulosten hyödyntämistä pyritään edelleen vahvistamaan tukemalla ns. strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK-toiminta). Sitä vastoin osaamiskeskusohjelman (OSKE-toiminta) sisältö ja voimavarat aiotaan suunnata uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Samoin valtion tutkimuslaitosten ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan. Valtakunnalliset kehittämissuunnitelmat vaikuttavat tietysti Turun yliopistoon. Yliopiston hallitus on äskettäin nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia yliopiston rakenteellisesta kehittämisestä. Kaikesta havaitsee, että odotukset yliopistolaitosta kohtaan ovat jatkuvasti kasvamassa. Lainsäädännöllisten ja hallinnollisten myllerrysten jälkeen olisi kuitenkin tärkeää, että voisimme nyt paneutua todelliseen sisällölliseen kehittämiseen. Samalla se auttaisi yliopistoja vaihteeksi kehittämään ydintoimintojensa kokonaisuutta, ehkä löytämään tapoja paljon puhuttuun poikkitieteellisyyteen, uudenlaisiin tutkimus- ja koulutuskokonaisuuksiin. Syytä on painottaa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehostamista yliopiston sidosryhmiin sekä tutkimuksen ja koulutuksen entistä parempaa integroimista tähän yliopiston ns. kolmanteen tehtävään. Aihetta vuonna 2007 valmistuneessa väitöskirjassaan käsitellyt Helena Kantanen päätyi näkemykseen, että Turun yliopiston paikalliset sidosryhmät kokevat yliopistomme leimallisesti kansainvälisesti menestyneenä tiedeyliopistona. Ristiriitaa yliopiston itselleen määrittämään profiiliin ei siten ole. Turussa käynnissä oleva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi voi olla omiaan lähentämään eri aloja toisiinsa nimenomaan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kentillä. Merkkejä on jo näkyvissä. Keijo Virtanen Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori. Minkälaista hyvinvointia kulttuuri tuo elämääsi? Kaisa Turkki kasvatustieteen opiskelija Olli Koistinen teoreettisen filosofian professori Koonnut: Aleksi Rajamäki Päivi Laine suomen kielen lehtori 6 Aurora Se tuo vaihtelua työn täyttämään arkeen. Varsinkin hauskat teatteri- ja musiikkiesitykset antavat kaivattuja irtiottoja. Hyvinvointia lisäisi katutaide, joka jo monessa Euroopan kaupungissa on osa katukuvaa. Hyvä kulttuuri auttaa ihmistä ymmärtämään maailmaa ja muita ihmisiä elämyksellisesti. Tämä elämyksellinen ymmärtäminen poikkeaa jonkin verran tieteellisestä ymmärtämisestä, mutta molemmissa ymmärtämisen tavoissa ilmiöt nähdään kokonaisuuden näkökulmasta. Kulttuurin avulla voi rentoutua sekä innostua ja saada uusia ajatuksia. Erityisesti olen kiinnostunut kirjallisuudesta ja teatterista. Molemmat antavat näkökulmia ihmisyyteen ja avaavat ovia uusiin maailmoihin.

7 teksti teksti: Laura Myllymäki kuva: Hanna Oksanen teksti: Jussi Matikainen kuva: Hanna Oksanen Jäitä hattuun, taloustoimittajat! Lähes 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa. Asuntojen hintakehitys kiinnostaa kuluttajia, ja tiedotusvälineet uutisoivat innokkaasti hintojen muutoksista. Isojen otsikoiden äärellä lukija voi hämmentyä. Asuntomarkkinatutkija perääkin toimittajille malttia ja lähdekriittisyyttä. Usein käy niin, että uutiset perustuvat tilastoihin, joiden luotettavuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Tällaista on esimerkiksi kiinteistönvälittäjien tuottama data. Luotettavuuden arviointi ei voi jäädä lukijoiden vastuulle, vaan se on toimittajien tehtävä. Riskinä harhaanjohtavassa uutisoinnissa on se, että paikkansapitämättömät ennustukset alkavat toteuttaa itseään, tutkijatohtori Elias Oikarinen sanoo. Oikarinen ottaa esimerkin syksyltä 2008, jolloin maa kärvisteli talouskriisin kourissa. Mediassa uutisoitiin laajalti vanhojen asuntojen hintojen pudonneen yli kahdeksan prosenttia huhtikuusta syyskuuhun. Shokkiuutinen olisi tarkoittanut vuositasolla parinkymmenen prosentin hinnanlaskua. Uutisen lähteenä oli data, jossa asuntojen laatua ei ollut vakioitu. Todellisuudessa kävi niin, että hinnanlasku oli alle prosentin. Tätä ei sitten niin isosti uutisoitukaan. Eri ajankohtina käydään kauppaa erilaatuisilla asunnoilla, mikä vääristää tilastoja. Luotettavimman datan tuottaa Oikarisen mukaan Tilastokeskus, mutta se tulee viiveellä. Tilastokeskus julkaisee neljännesvuosittain asuntojen hedonisen hintaindeksin, jossa kaupattujen asuntojen laatu- ja sijaintierot eri ajankohtien välillä on otettu huomioon. Oikarinen väitteli syksyllä 2007 Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen oppiaineesta suomalaisten asuntomarkkinoiden hintakehityksen ennustettavuudesta. Tutkimus hillitsi käsityksiä hintakuplasta ja osoitti, että asuntohinnat ovat ennustettavissa talouden fundamenttien perusteella. Fundamenteilla tarkoitetaan esimerkiksi väestömäärää, tulotasoa, kotitalouksien lainakantaa ja korkotasoa. Väitöksen jälkeen Oikarinen on jatkanut asuntomarkkinatutkimusta yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja sveitsiläisten kollegojen kanssa. Paraikaa hän tutkii, millaisia vaikutuksia asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poistamisella olisi. Hypoteesi on, että muutos laskisi asuntojen hintoja mutta nostaisi vuokratasoa. Jälkimmäinen ulottuvuus usein unohdetaan, Elias Oikarinen huomauttaa. Aurora 7

8 Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Hanna Oksanen Rakenteet muuttuvat, mutta Turkulaisilla akateemikoilla Olavi Granöllä, 85, ja Arto Salomaalla, 76, on harvinaisen pitkä perspektiivi tieteentekoon ja tiedepolitiikkaan Suomessa. Molempien näköala akateemiseen elämään, tutkijan työhön ja myös Turun yliopistoon ulottuu aina 1950-luvulle asti. Onkin luontevaa kysyä, mikä tässä kaikessa on vuosikymmenten mittaan muuttunut. 8 Aurora A Akateemikkojen haastattelu on sovittu Olavi ja Eeva Granön kotiin Turun Hannunniitussa. Ensin juodaan kahvit ja puhellaan vanhoista ajoista. Juttu lähtee liikkeelle kuvasta kahvinurkkauksen seinällä. Taulussa on kuvattuna Omskin pappila Siperiassa. Siellä Olavi Granön isoisä toimi aikanaan luterilaisen seurakunnan pappina. Olavi Granön isä J.G. Granö sai kipinän maantieteilijän ja tutkimusmatkailijan uraansa nuoruusvuosiensa retkillä oman isänsä mukana laajan seurakunnan alueella ja 1900-luvun vaihteessa. J.G.Granö toimi myöhemmin professorina ja myös rehtorina Turun yliopistossa. Olavi Granö kertoo, ettei hän alun pitäen suinkaan aikonut ryhtyä isänsä tavoin maantieteilijäksi, mutta oli kyllä kiinnostunut luonnontieteistä.

9 tutkijan työ on entisensä Olavi Granö ja Arto Salomaa Vasta opiskelun kuluessa selvisi, että maantiede kiinnostaa. Mutta aiheet, joita hän ryhtyi tutkimaan, olivat aivan muuta kuin hänen isällään. Jälkeenpäin hän on harmitellut, ettei heillä lähinnä suuresta ikäerosta johtuen koskaan ehtinyt olla tutkimusyhteistyötä keskenään. Kipinän omaan maantieteen linjaani erityisesti rannikkomaantieteeseen sain ollessani vuonna 1950 stipendiaattina Tanskassa, Gränö kertoo. Myös Arto Salomaa on toisen polven professori Turun yliopistossa. Hänen isänsä J.E. Salomaa oli kansainvälisesti tunnettu filosofi ja kasvatustieteilijä. Hän toimi vuosina Turun yliopiston filosofian ja osan aikaa myös kasvatustieteen professorina. Arto Salomaa kertoo, että hänelle akateemiselle uralle pyrkiminen oli jo koululaisena selvää. Vaihtoehtona matematiikalle klassikon käyneelle Salomaalle oli latinan kieli, mutta sitä ei oikein Turussa voinut opiskella. Toisekseen ajattelin, että latinan kieltä on jo varmaan tarpeeksi tutkittu, kun taas matematiikka kasvaa ja kehittyy kaiken aikaa, Salomaa myhäilee. Oman erikoisalansa matematiikassa hän löysi päästyään ASLA-stipendiaatiksi Berkeleyn yliopistoon Kaliforniaan. Kun matematiikan opinnot Turussa olivat olleet varsin klassisella pohjalla, Amerikassa Salomaa innostui automaattien teoriasta ja formaalisista kielistä, joista tuli hänen pääalansa. Amerikassa osataan vain baseballia Molempien tulevien akateemikkojen tutkijanura sai voimakkaan alkusysäyksen ulkomailta, Salomaalla siis Amerikasta ja Granöllä Tanskasta. Tänään yliopistossa puhutaan paljon kansainvälistymisestä. Eikö tässä siis olekaan mitään uutta? Sekä Granö että Salomaa vakuuttavat, että tänään eletään kansainvälisyyden suhteen aivan eri maailmassa. Kansainvälinen kokemus kuuluu luonnollisena osana tutkijanuraan ja erilaiset vaihto-ohjelmat ovat arkipäivää. Vielä 1950-luvulla apurahajärjestelmät olivat varsin kehittymättömiä ja ulkomaille pääsy harvinainen onni. Arto Salomaa onnistui pääsemään ASLAstipendiaatiksi USA:han vuonna ASLA eli Amerikan Suomen-lainan apuraha rahoitettiin Suomen Yhdysvalloilta 1919 saaman lainan koroilla ja lyhennyksillä, jotka Yhdysvallat ohjasi vuodesta 1949 alkaen maiden väliseen tutkijavaihtoon. Suhtautuminen Suomessa oli erilaista kuin myöhemmin. Muistan, että tuolloin ihme- Aurora 9

10 Tutkimuksen välittömän hyödyn tavoite on kohtuuton teltiin, mitä hyötyä Yhdysvaltoihin menosta on, eihän siellä ole muuta kuin baseballia ja amerikkalaista jalkapalloa, Salomaa muistelee. Tutkijan uralla uusi sisältö Olavi Granö puolestaan arvelee, että heidän kotonaan suhtautuminen kansainvälisyyteen oli isä-granön kosmopoliittisuudesta johtuen ehkä hiukan poikkeuksellista. Hän sanoo, että tuohon aikaan koko käsite tutkijanura oli vieras. Ei yliopistoon normaalisti voinut valmistumisen jälkeen jäädä mentiin opettajaksi tai muihin töihin. Tutkimustyötä harrastettiin sitten vapaa-aikana, jos intoa riitti. Salomaa huomauttaa toisaalta, että vähiin yliopistovirkoihin oli myös vähemmän pyrkyä. Hän muistelee, että ensimmäinen hänelle väitellyt oppilas saattoi vuoden kuluttua väitöksestä valita neljästä eri professuurista. Silloin elettiin yliopistolaitoksen laajentumisvaihetta ja 1970-luvuilla. Tutkimustyön edellytysten parantaminen alkoi jo vuonna 1950, jolloin perustettiin kaksi valtion tieteellistä toimikuntaa. Järjestelmää vahvistettiin 1960-luvulla ja nykymuotoinen Suomen Akatemia perustettiin vuonna Korkeakoulujen kehittämislaki 1966 lisäsi ennen kaikkea opetusresursseja, mutta toki se välillisesti auttoi myös tutkimustoimintaa. Uusi yliopistolaki ja nykyiset uudistukset tähtäävät siihen, että yliopistoista tulisi vielä nykyistäkin enemmän tutkimuslaitoksia. Nämä uusimmat yliopistouudistukset ovat olleet ehkä liiankin iso urakka, sillä ainakin aluksi on kaikenlainen hallinto paisunut tavattomasti. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta tutkimus- ja opetushenkilökunnan asema uhkaa heikentyä, sanoo Granö. Hän muistuttaa kuitenkin, että näin isojen uudistusten lopulliset vaikutukset nähdään ehkä vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Uudistukset eivät muuta tutkijantyön ydintä Perustutkimuksen asema on seikka, josta molemmat akateemikot ovat huolissaan. Nykysuuntaus varsinkin rahoittajat aina EU:ta myöten suosivat tutkimusta, josta on välitöntä hyötyä. Akateemikot huomauttavat, että välittömän hyödyn vaatimus on tutkimukselle ihan kaikilla aloilla kohtuuton, sillä sen perusteella ei ole oikeastaan koskaan tehty mitään merkittäviä keksintöjä. Itse tutkijan työ ei ole akateemikkojen mielestä aikojen kuluessa paljon muuttunut. Salomaa sanoo, että esimerkiksi lisääntynyt ryhmätyöskentely on tuonut oman tärkeän lisänsä tutkimustyöhön, mutta hänen mukaansa ideat eivät synny ryhmätyönä. Granö huomauttaa, että projektit ovat muuttaneet tutkimustyön rakennetta. Mutta projekti on vain rahoitusinstrumentti. Tutkijantyön ydin on edelleen sama. Yksilö ratkaisee, Granö painottaa. Sikälikin tutkijan työn perusolemus on akateemikkojen mukaan säilynyt, että edelleen pitää varautua tekemään jotain muutakin henkensä pitimiksi, ja että työ on usein pätkätyön luonteista. Jollei ole todella innostunut asiastaan, kannattaa tutkijan ura unohtaa, varoittaa Salomaa. 10 Aurora

11 T u r u n y l i o p i s t o n v a r a i n h a n k i n n a l l a eniten tukijoita Turun yliopiston varainhankinnan välitavoite on täyttynyt: lahjoitusten määrä on ylittänyt 10 miljoonaa euroa. Yliopiston varainhankintaan on osallistunut lähes 8000 lahjoittajaa, mikä on suomalaisista yliopistoista eniten. Uutena tavoitteena on saada yhteensä lahjoittajaa kesäkuun loppuun mennessä. Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Sanna Laukkanen Valtion antaman 2, 5 - k e r t a i s e n vastinrahan kanssa Turun yliopiston varainhankintaan tehtyjen lahjoitusten määrä nousee yli 30 miljoonan euron. Tämä on hieno saavutus, jonka avulla yliopisto voi kehittää tutkimustaan ja koulutustaan jo tänä vuonna, vararehtori Tapio Reponen iloitsee. Yliopiston varainhankintaan on osallistunut lähes 8000 yritystä, yksityishenkilöä, kuntaa, säätiötä ja yhdistystä. Yliopistojen varainhankinta tapahtuu taloudellisesti haastavaan aikaan. Tästä huolimatta Turun yliopistolla on valtava määrä tukijoita. Viime vuoden aikana myös yliopiston opiskelijat ja henkilökunta osallistuivat kiitettävän aktiivisesti yhteisiin talkoisiin. Työ jatkuu Yliopistojen valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankinta jatkuu hallituksen päätöksellä saakka. Turun yliopisto on asettanut uudeksi tavoitteekseen yhteensä lahjoittajan saamisen kesäkuun loppuun mennessä. Lahjoittajien runsas määrä kertoo siitä, että vahva yliopisto koetaan alueelleen elintärkeäksi asiaksi. Yliopisto kiittää tukijoitaan jatkamalla alueensa hyvinvoinnin moottorina: tuottamalla uutta tietoa ja monipuolisia asiantuntijoita, Reponen sanoo. Yliopisto jatkaa varainhankintatyötä muun muassa tiedottamisen, tapaamisten, ilmoitusten ja seminaarien myötä. Yritykset ja yhteisöt yliopiston tukena Yksityisten lahjoittajien lisäksi varainhankintaa ovat lähikuukausina tukeneet lukuisat yritykset ja yhteisöt. Sigrid Juséliuksen Säätiö lahjoitti Turun yliopistolle euroa. Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö ja Matti Koivurinnan säätiö puolestaan osallistuivat varainhankintaan euron panostuksilla. Huittisten Säästöpankilta varainhankinta sai euron, maaherra Wilho Kytän säätiöltä euron ja Turun opiskelijain tukisäätiöltä euron lahjoituksen. Myös kuntasektori on aktivoitunut kiitettävästi. Esimerkiksi Mynämäen kunnanvaltuutetut osallistuivat keräykseen omavalintaisilla summillaan, minkä lisäksi kunta varasi budjetistaan keräykseen euron per asukas. Samalla haasteen saivat lähikuntien valtuustot, jotka ovat levittäneet sanaa varainhankinnasta edelleen omille kuntalaisilleen. Varsinaissuomalaisista kunnista jo 18 on tehnyt myönteisen päätöksen varainhankinnan tukemisesta. Raisiolainen perheyritys Martinex lahjoitti helmikuussa Turun yliopiston varainhankintaan euroa. - Haluamme olla mukana tukemassa tulevia sukupolvia ja korkealuokkaista koulutusta, toimitusjohtaja Riia Sandström totesi. Kuvassa Risto ja Tuula Muinonen, vararehtori Tapio Reponen, Riia Sandström ja Jenni Jalava. Aurora 11

12 Suoraa puhetta sähköisestä kiusaamisesta Teksti: Tuomas Koivula Kuvat: Hanna Oksanen 12 Aurora

13 Verkossa tyhmyys tiivistyy. Koululaiset törmäävät sähköisissä viestimissä kiusaamiseen, joka saisi monet aikuisetkin kavahtamaan. Turkulaisen Puolalan koulun KiVa Koulu -oppitunnilla käsiteltiin netti- ja kännykkäkiusaamista. Vertti on rauhallinen. Eerik on nokkela. Tuomas on vilkas. No mä heitän ihan randomilla, et Paolo, Ella ja Sorja on puheliaita. Yhdeksäntoista 6E-musiikkiluokan oppilasta virittäytyy helmikuisena torstaiaamuna KiVa Koulu -kaksoistuntiin. He kuvailevat luokanvalvoja Aila Arolan pyynnöstä adjektiiveilla luokkatovereitaan. Te kaikki taidatte olla lisäksi hieman unisia, Arola hymyilee ja jatkaa: Seuraavaksi vuorossa on väittämä-harjoitus. Jos olette samaa mieltä, nousette ylös. Jos eri, jäätte istumaan. Kiusattuja pitää auttaa. Kaikki nousevat. Kiusaaminen on hauskaa. Kaikki istuvat. Seuraava väittämä aiheuttaa enemmän hajontaa: On kiusatun oma syy, jos häntä kiusataan. Muutama oppilas haluaa kommentoida. Jos se kiusattu on vaikka itse kiusannut aiemmin, niin silloin voi kyllä olla vähän syytäkin tulla kiusatuksi Ei silti saa kostaa! Kiusaaminen on aina väärin. Oppilaat perustelevat mielipiteitään tottuneesti. Kiusaamisesta on juteltu täällä paljon. Puolalan koulu on ollut mukana Turun yliopiston kehittämässä koulukiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa sen kokeiluvaiheista saakka. Seuraava väittämä saa viimeisetkin unihiekat karisemaan silmistä. Luokka valpastuu. Nyt mentiin kiinnostavalle alueelle. Ei haittaa, vaikka Facebookissa on alaikäisiä. Melkein kaikilla on mielipide asiaan. Mun mielestä olis kyllä vähän epäreilua, että jos osaa käyttää tietokonetta hyvin, eikä tee Facebookissa mitään tyhmää, ettei sitten saisi käyttää sitä. Se on kuitenkin tosi käytännöllinen väline kavereiden kanssa juttelemiseen. Ei siitä mun mielestä ole mitään haittaa, jos vaan laittaa profiiliasetukset oikein. Mut ei silti oo kivaa, jos sinne tulee jotain seitsemänvuotiaita sekoilemaan. Ei ne tajua vielä mistään mitään. Vanhemmilla on vastuu valvoa Ei oo kivaa, jos Facebookkiin tulee jotain seitsemänvuotiaita sekoilemaan. Ei ne tajua vielä mistään mitään. Mannerheimin lastensuojeluliiton vuonna 2009 tekemän kouluviihtyvyyskyselyn mukaan koulukiusaaminen jatkuu usein netin tai kännykän välityksellä. Osa netissä tapahtuvasta kiusaamisesta tapahtuu nimimerkin suojassa. Kiusattu ei välttämättä tiedä, onko kyseessä sama kiusaaja kuin koulussa. Tehdään gallup. Kuinka monella teistä on Facebook-tili, Arola kysyy. Kaikkien kädet nousevat. Käsi sydämelle, kuinka monella on vanhempien lupa olla siellä? Kaksi kättä laskeutuu. Facebookin ikäraja on 13. Kuinka moni teistä on tämän ikäinen? Kahta lukuun ottamatta kädet laskeutuvat. Oppilaat vilkuilevat hymyillen toisiaan. Mun isä on mun kaveri Facebookissa. Se kyselee aika usein, miten joku asia pitää Nettikirjoitus säilyy ikuisesti tehdä siellä. Mun äiti pyysi kerran poistamaan yhden tv-ohjelman, josta mä tykkäsin Facebookissa. Se ei ollut kuulemma mulle oikein sopiva. Ehkä vanhemmat vois välillä käydä katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Kyllä vanhempien velvollisuus on seurata, mitä te netissä ja kännyköiden kanssa teette. Sillä tavalla te voitte pitää turvallisesti hauskaa, Arola sanoo. Ei ne välttämättä aina osaa. Paina äf-viis! Arola on kysynyt luokalta neuvoa PowerPoint-esityksen käynnistämiseen. KiVa Koulu -ohjelma antaa monipuolisia työkaluja kouluille kiusaamisen käsittelyyn. Oppimateriaalien ja tietokonepelien lisäksi koulun henkilökunnasta muodostetaan KiVa-tiimi kiusaamistapausten ratkomista varten. No nyt se käynnistyi, kiitos! Mitä mieltä te olette kuvien julkaisemisesta netissä, saako esimerkiksi kaverin kuvaa laittaa omalle Facebook-sivulle? Ei ainakaan saa ilman lupaa kirjoittaa, kuka kuvassa on. Jos sä oot itse kuvassa mukana, ei sillä sitten sellattis ole niin väliä. Jotkut voi kyllä kopioida sieltä kuvia. Kato vaikka pedofiilit voi luoda sellasia ryhmiä, että jos sä tykkäät niistä, ne pääsevät kuviin sitä kautta käsiks. Luokassa nyökytellään. Nämä vaarat tunnetaan. Entä saako omassa blogissa kertoa mielipiteensä kavereista niin kuin haluaa? Kyllä saa, mut ehkä vois kysyä ensin lupaa. Aurora 13

14 pedofiilit voi luoda sellasia ryhmiä, että jos sä tykkäät niistä, ne pääsevät kuviin sitä kautta käsiks. Opettajista ei saa kirjoittaa mitään! Opettajakin on ihminen! Naurua. Arola muistuttaa, että vaikka Puolalan koulussa tunnetaankin käyttäytymissäännöt, silti koululaisten blogeista ja päivityksistä on joskus paljastunut hurjia juttuja sekä luokkakavereista että opettajista. Niissä on usein aika paljon kirosanoja. Kannattaa muistaa, että kaikki verkkoon kirjoitettava teksti säilyy luettavissa siellä ikuisesti. Mun mielestä on vähän tyhmää kirjoittaa sellasia. Sitten kun olet 18 ja haet työpaikkaa, joku työnantaja voi käydä lukemassa sun blogia. Kiusaamisesta puhutaan avoimesti Kouluviihtyvyyskysely paljasti myös, että koululaiset kertovat harvoin kiusaamisesta opettajille, koska siitä ei uskota olevan hyötyä. Osa nuorista koki tilanteen pahentuneen kiusaamisesta puhumisen jälkeen. Mä sain ykkösellä sellasen ihan oudon viestin kännykkään. Siinä sanottiin, et joku vihaa mua. Aika moni teistä on aiemmin sanonut, että netin ja kännykän kautta on helppo kiusata. Millaisiin ikäviin asioihin te olette törmänneet, Arola kysyy. 6E:läiset tuntuvat kertovan kiusaamistapauksista mielellään. Innokkaimmat aloittavat viittaamatta. Mä sain ykkösellä sellasen ihan oudon viesti kännykkään. Siinä sanottiin, et joku vihaa mua. Sitten kun mä tulin kouluun, kukaan ei muka ollut huomaavinaan mua. Se tuntui aika tyhmältä. Mun kaveri kertoi, että sitä oli kiusattu sillä tavalla, että kun Facebookissa oli keskusteltu jostain, sen kommentteihin ei oltu koskaan vastattu, se oli jätetty niinku ulkopuolelle. Mä sain kerran semmosen ketjukirjeen, kun mä olin aika pieni. Siinä sanottiin, että jos et lähetä tätä sun kavereille, niin kuolet seuraavana päivänä. Tollasia ketjukirjeitä tulee ihan sikapaljon. Ei niitä kantsi laittaa eteenpäin. 14 Aurora

15 Nettikiusaaminen lisää kiusatun masennusta Mä oon saanu joskus puheluita tuntemattomasta numerosta. Mut sit mä oon heti sulkenu puhelimen, kun se on alkanut selittää jotain ihan outoja. Mulle tuli kerran yöllä tuntemattomasta numerosta tekstari, jossa sanottiin, että jos mä en tee jotain, mä saan seuraavana päivänä turpaan. Mä olin silloin ykkösellä ja tyyliin just saanu kännykän. Mä en saanu yhtään unta sinä yönä. Arola keskeyttää puhetulvan: Hyvin voimakkaita sanoja. Harvoin me puheessa käytämme tällaisia sanoja: vihata, kuolla. Tuntemattomana on helppo loukata toista. Kello soi. Luokka alkaa kahista. Joku vilkaisee kännykkää. No, miltäs teistä nyt tuntuu, Arola vielä hiljentää luokan. Oli kiva, kun oli pitempi tunti, sai rauhassa miettiä näitä asioita. Muistakaa tämä ohje: Hyvä itsetunto on kaiken a ja o. Kun tunnen itseni, en tule tallatuksi, eikä minun tarvitse tallata. Ja nyt syömään. KiVa Koulu -ohjelman tuoreen tutkimuksen mukaan netissä tai kännykän välityksellä tapahtuva kiusaaminen lisää kiusatun masentuneisuutta senkin jälkeen, kun perinteisen kiusaamisen (sanallinen, fyysinen, ryhmästä eristäminen) aiheuttama masennus on huomioitu. Perinteisin tavoin kiusattujen masentuneisuus lisääntyy ajan myötä verrattuna ei-kiusattuihin. Kaikkein eniten masentuneisuus lisääntyy niillä, joita kiusataan perinteisten tapojen ohella netissä tai kännykällä, KiVa Koulu -ohjelman johtaja, psykologian professori Christina Salmivalli kertoo. Toistuvan sähköisen kiusaamisen kohteeksi joutuu noin 2 prosenttia luokkalaisista suomalaislapsista. Perinteisin menetelmin kiusattuja on kuitenkin moninkertainen määrä. Useat lapset saattavat törmätä yksittäisiin ilkeyksiin netissä. Varsinainen kiusaaminen on kuitenkin toistuvaa. Sähköisestä kiusaamisesta käytävä runsas keskustelu ei ole suhteessa ilmiön todelliseen esiintyvyyteen, Salmivalli painottaa. Ohjelma vähentää tutkitusti koulukiusaamista kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Ohjelma vaikuttaa useisiin kiusaamisen muotoihin, myös netissä ja kännykällä tapahtuvaan kiusaamiseen. Ohjelma on käytössä jo 2 490:ssä Suomen koulusta. KiVa Koulun ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian oppiaine ja oppimistutkimuksen keskus. Salmivallin ohella sen johtajana toimii oppimistutkimuksen keskuksen johtaja Elisa Poskiparta. Ohjelmalle myönnettiin 7. maaliskuuta Vuoden Lapsiteko -palkinto. Aiemmin KiVa Koulu on palkittu Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa. KiVa Koulu kiinnostaa ulkomailla: sen kokeilu on alkamassa Hollannissa ja Yhdysvalloissa, ja Ruotsin kanssa käydään neuvotteluja. Ohjelman hollantilaiset tutkijakollegat saivat vastikään Hollannin opetusministeriöltä miljoonan euron rahoituksen ohjelman vaikutusten selvittämiseen. Aurora 15

16 16 Aurora

17 teksti: Jussi Matikainen kuvitus: Maarit Kotiranta Se toimii sittenkin Kausi-influenssaan on jo pitkään ollut rokote, mutta tutkimustiedon puuttuessa sen tehoon pikkulapsille ei ole uskottu. Turkulaistutkijat päättivät selvittää, mikä on totuus myytin takana. Tammikuu TYKSin tutkimuspoliklinikan ovi käy tiuhaan, kun vanhemmat tuovat influenssaoireisia lapsiaan hoidettaviksi. Lasten nuhaeritteestä otetaan näytteet, jotka lähetetään kahden virusopin asiantuntijan, virologin analysoitaviksi tarkkoja virusmäärityksiä varten. Vapaaehtoinen influenssarokotus on lisätty 6 35 kuukauden ikäisten lasten rokotusohjelmaan vuonna Tutkittavista lapsista osalla on rokote, osalla ei. Tutkijat saavat ainutlaatuista tietoa siitä, miten influenssarokote puree pohjoisella pallonpuoliskolla kiertäviä influenssan A- ja B- viruksia vastaan. Kaikkiaan tutkimukseen osallistuu 631 lasta talvena Pikkupotilaiden keski-ikä on noin kaksi vuotta. Meille tarjoutui loistava mahdollisuus tehdä hyvätasoinen tutkimus elävässä elämässä. Lasten vanhemmat olivat hyvin motivoituneita osallistumaan, koska sairaat lapset saivat hoitoa nopeasti ja kaikki tutkimukset olivat osallistujille ilmaisia, dosentti, lastentautiopin kliininen opettaja Terho Heikkinen Turun yliopistosta sanoo. Heikkisen johtamaan tutkimusryhmään kuului neljä lastenlääkäriä, kaksi virologia ja neljä tutkimushoitajaa. Tutkijan mukaan suomalainen korkea lääketieteellisen tutkimuksen taso yhdistettynä kansalaisten myönteiseen suhtautumiseen muodostaa ainutlaatuisen ympäristön kliiniseen tutkimukseen. Suomalaiset vanhemmat ovat tunnollisia, ja lasten oirepäiväkirjat täytetään huolellisesti. Painava tautitaakka Influenssa on raju hengitystieinfektio, johon liittyy korkea kuume. Eniten influenssaan sairastuvat alle kolmivuotiaat lapset. Influenssaan liittyy usein bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, joista lapsilla yleisin on välikorvatulehdus. Suurimmalle osalle influenssapotilaista riittää avohoito kotona, mutta sairaalahoitoa vaativat komplikaatiotkaan eivät ole harvinaisia. Influenssan ja sen aiheuttamien komplikaatioiden yhteydessä voidaan puhua tautitaakasta, joka muodostuu pikkulapsille huomattavan raskaaksi. Maailmalla ollaan yksimielisiä tautitaakan kuormittavuudesta ja influenssan torjumisen tärkeydestä. Vallalla on kuitenkin ollut käsitys, ettei influenssarokote ole pikkulapsille riittävän immunogeeninen eli se ei aiheuta riittävää vasta-ainereaktiota pitääkseen influenssavirukset loitolla, Heikkinen sanoo. Pikkulasten influenssarokotusten liittäminen kansalliseen rokotusohjelmaan 2007 perustuikin pikemmin valistuneeseen arvaukseen kuin pitävään tieteelliseen näyttöön. Pikkulapsia on laajasti rokotettu influenssaa vastaan Suomen lisäksi ainoastaan Yhdysvalloissa. Ikä ei ratkaise tehoa Kliinisen vaiheen jälkeen tiedettiin tarkasti, keillä lapsilla oli influenssa ja minkä influenssaviruksen aiheuttama se oli. Samoin tiedettiin, ketkä olivat saaneet neuvolassa influenssarokotteen. Jäljelle jäi tulosten analysoiminen. Tutkijoilla ei ollut selkeää hypoteesia siitä, mitä olisi odotettavissa. Tulos oli yllätys itsellemmekin. Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että rokotteen teho alle 2-vuotiaillakin oli 80 prosenttia A-influenssaa vastaan. Tulosta voidaan pitää mullistavana, olihan influenssarokotetta pidetty lapsille lähinnä lumelääkkeenä. Tulokset näyttivät niin hyviltä, että tutkijat halusivat varmistaa ne analysoimalla aineiston vielä toisella tilastollisella menetelmällä. Aurora 17

18 Kun tämä tapaus-verrokki-analyysi tuotti lähes prosentilleen saman tuloksen, tarjosivat tutkijat tuloksia julkaistaviksi. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2010 Lancet Infectious Diseases -lehdessä. Influenssavirukset muuttuvat nopeasti. Euroopan lääkevirasto EMA tekee päätökset kunkin influenssakauden rokotekoostumuksista Maailman terveysjärjestön suositusten pohjalta. Rokotteiden valmistukseen käytetään A- ja B-tyypin influenssaviruksia. Heikkisen ryhmän tutkimuksessa rokote tehosi nimenomaan A-viruksen aiheuttamaan influenssaan. Turussa kiertäneet A-virukset olivat hyvin samanlaisia kuin rokotteessa. Sen sijaan vastaavuus B- viruksen osalta oli huono. Tulokset osoittavat, että ikä ei ole määräävä tekijä influenssarokotteen tehossa. Tärkeintä on rokotteen valmistukseen käytettyjen virusten vastaavuus todelliseen taudinaiheuttajaan. Suositukset uusiksi? Heikkinen on johtanut pian 11 vuotta Turun yliopiston lastentautiopin tutkimushanketta Lasten influenssa ja sen kokonaisvaikutus yhteiskunnassa. Tutkijaa kiehtoo mahdollisuus tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa. Influenssan torjuntaan liittyy myös taloudellinen ulottuvuus. Terveystaloustieteilijät voivat laskea, kuinka paljon rokotukset tuottavat kustannushyötyä. Raha on aina yksi elementti, kun rokotuspäätöksiä tehdään. Suomessakin jokaisen rokotusohjelmaan otettavan rokotteen kohdalla tehdään perusteellinen kustannushyötyanalyysi. Heikkisen ryhmän tutkimuksen valossa näyttäisi, että päätös rokotusten aloittamisesta Suomessa oli oikea. Tutkija uskoo, että tulokset näkyvät lähivuosina monessa maassa rokotesuositusten uudelleenarviointina. Toistaiseksihan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa pikkulapsia rokotetaan influenssaa vastaan. Yhteiseurooppalainen lasten infektiotautien järjestö ESPID on juuri päättänyt, että se tekee Euroopan-laajuisen analyysin ja herättelee eri maita pohtimaan aktiivisesti rokotesuosituksia lasten influenssan osalta. Jokainen maa päättää kuitenkin käytännöistään täysin itsenäisesti, Heikkinen sanoo. Onko rokotus riski? THL kertoi helmikuussa, että Pandemrix-sikainfluenssarokotteen saaneilla 4 19-vuotiailla oli moninkertaisesti lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan. Pandemrix-rokotukset keskeytettiin varotoimena jo elokuussa 2010, kun narkolepsiatapaukset lisääntyivät hälyttävästi. Kausi-influenssarokotus ja sikainfluenssarokotus ovat kaksi eri asiaa. Tämän vuoden kausi-influenssarokotteessa on myös sikainfluenssaviruskanta, mutta toisin kuin Pandemrix-rokotteessa, siinä ei ole tehosteainetta eli adjuvanttia eikä säilytysaineita. Näitä tehosteaineettomia kausi-influenssarokotteita on annettu jo vuosikymmeniä sadoille miljoonille ihmisille kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, eikä näihin rokotteisiin ole koskaan yhdistetty lisääntynyttä narkolepsian riskiä, Terho Heikkinen sanoo. Narkolepsiatapaukset ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa huolen rokoteturvallisuudesta. Omaa suhtautumista rokotuksiin punnitaan yhä tarkemmin. Rokottaminenhan perustuu vapaaehtoisuuteen, siihen tarvitaan henkilön itsensä tai hänen huoltajansa suostumus. Täysin haitatonta rokotetta ei ole olemassakaan. Haitta on jo sekin, että rokottaminen sattuu. Hyödyt ja haitat on aina asetettava vaakakuppiin. Heikkisen mukaan rokotusohjelma on tietyllä tavalla oman tehokkuutensa vanki. Kun tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan suojaava MPR-rokote otettiin käyttöön 80-luvun alussa, harva vastusti rokotusta. Nyt kun taudit on hävitetty rokotuksilla pois, suomalaiset eivät enää näe niitä eivätkä myöskään siis rokotusten hyötyjä. Mutta Euroopassa kiertää tänäkin päivänä isoja tuhkarokko- ja sikotautiepidemioita vakavine komplikaatioineen. 18 Aurora

19 Yliopistojen varainhankinta jatkuu erityisehdoin asti LAhjOITA nyt Turun yliopistolla on jo lähes tukijaa, ole mukana ylittämässä lahjoittajan rajaa! Tapio Reponen vararehtori Tee lahjoitus tilille: Liedon Säästöpankki IBAN FI Nordea IBAN FI Sampo Pankki IBAN FI Turun seudun Osuuspankki IBAN FI Aurora 19

20 Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Hanna Oksanen Ruokaa tutkien, leikkien, kokeillen Sapere-menetelmän avulla vahvistetaan lapsen myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Kaikkia aisteja aktivoivaa menetelmää kokeiltiin turkulaisissa päiväkodeissa viime vuonna. 20 Aurora