URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA. Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA. Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta"

Transkriptio

1 URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry 2008

2 Dnro 4584/505/2006 Hankkeen nimi Pohjanmaan jokimetsuri Hankkeen kesto Hankkeen toteuttaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI puh Monisteen kuvat kuvat sivulla 5 julkaistu Vähäkyrö -seuran luvalla. Eila Erkkilä, Vähäkyrö -seura kuva sivulla 6 julkaistu Paulaharju -Säätiön luvalla kuva on teoksesta Paulaharju, S. 1943: Rintakyliä ja larvamaita. Kurikan vanhaa elämää. - WSOY. 3. p. 415 s. muut kuvat Terhi Ala-Risku kannen kuva: Ruonan museosilta, Kuortane Monisteen jakelu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Etelä-Pohjanmaan TE -keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Helsingin yliopisto, Ruralia -instituutti Vaasan yliopisto, Levon -instituutti Jyväskylän yliopisto, Chydenius -instituutti Oulun yliopisto, Lönnrot-Instituutti Ylä-Savon Instituutti Pyhäjärvi -instituutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Alajärven ammatti-instituutti Maaseutukeskusten Liitto ProAgria Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan 4H -piiri Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus Museovirasto Työtehoseura Eteläpohjalaiset kylät ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Liiveri ry Kuudestaan ry Aisapari ry Yhyres ry Pirityiset ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan kunnat 1

3 Sisällys Alkusanat...3 Hankkeen keskeiset johtopäätökset...4 Lähtötilanne...5 Hankkeen tavoitteet...7 Hankkeen toteutus Kunnostettavien kohteiden valinta...8 Urakoitsijarekisteri...8 Tarjouspyynnöt...10 Sopimukset ja työnseuranta...11 Kunnostamisen kustannuksista...12 Johtopäätökset Työn tilaajat - perinnemaisemien kunnostuksen tarve...14 Työn tekijät - urakoitsijoiden motivaatio ja osaaminen...15 Tekijän etsiminen työlle - välittäjäorganisaationa toimiminen...16 Hankkeen tavoitteiden toteutuminen...16 Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset...17 Kiitokset...17 Kirjallisuusviitteet...18 Liitteet Kyselymalleja Tarjouspyyntömalli Sopimusmalleja Lehtiartikkeleita

4 Alkusanat Tämä on Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin Jokimetsuri -esiselvityshankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, missä yhdistys paikallisten urakoitsijoiden avulla kunnostaa ja hoitaa toiminta-alueensa arvokkaita perinnemaisemia. Toiminnan tavoitteena on lisätä perinteisesti niittämällä ja raivaamalla hoidettavia alueita kulttuuriympäristössä, erityisesti vesistöjen varsilla. Lisäksi tavoitteena on lisätä perinnemaisemien hoidon paikallislähtöisyyttä etsimällä tekijöitä sellaisille kohteille, joista aloite on tullut paikallistasolta. Kun alueita hoidetaan niittämällä, palautetaan maisemaan avoimuutta, helpotetaan rantojen virkistyskäyttöä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kun aktiivisia järjestötoimijoita ja talkoisiin osallistujia on vähän, voidaan urakoitsijoita käyttämällä saada enemmän kohteita hoidon piiriin. Samalla välitetään ympäristöön positiivista viestiä siitä, että maisemanhoitourakointi voi olla kannattavaa toimintaa ja niittämällä voidaan hoitaa alueita kaikkialla kulttuurimaisemassa. Hankkeen muina tavoitteina selvitettiin ostopalvelutoimintaan liittyviä käytännön ongelmia sekä perustettiin rekisteri perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneista urakoitsijoista. Rahoituksen etsiminen hoidettaville kohteille ei kuulunut tähän esiselvitysvaiheeseen. Erilaisten rahoituskanavien hyödyntäminen on olennainen lisä toiminnan jatkuessa esiselvitysvaiheen jälkeen. Hankkeen vetäjänä toimi FM Terhi Ala-Risku. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Juha Rutanen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä, Eeva-Kaarina Aaltonen Kyrönjokirahastosta ja Lapuanjokirahastosta, Eija Koski Vaasan yliopiston Levón -instituutista, Anneli Heinonen Suomenselän Luonnonystävät ry:stä, Hannu Tuomisto ja Seppo Ojala (puheenjohtaja) luonnonsuojelupiiristä. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Hankkeen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto ja Suupohjan Osuuspankki. Seinäjoella Terhi Katariina Ala-Risku hankkeen vetäjä 3

5 Hankkeen keskeiset johtopäätökset *48 yrityksestä, yhdistyksestä tai osuuskunnasta 9 kpl eli 19 % jätti tarjouksen tarjotusta urakasta, joka koski umpeutuneen perinnemaisemakohteen kunnostusta. Tarjous sisälsi niiton, raivauksen, keruun ja poiskuljetuksen. Perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneiden urakoitsijoiden joukossa oli mm. traktoriurakoitsijoita, raivaussahayrittäjiä, niittourakoitsijoita, kiinteistönhoidon urakoitsijoita sekä koti- ja mökkitalkkareita. *Yrittäjät olettivat, että työ oli suunniteltu ja rajattu maastoon etukäteen mahdollisimman tarkasti. He eivät yleisesti ottaen olleet kiinnostuneita osallistumaan työn suunnitteluun. *Kaikki maisemanhoitotöistä kiinnostuneet urakoitsijat eivät ole tottuneet kirjallisten tarjousten tekemiseen. Lisäksi kiinteän hinnan sijasta voidaan joutua tyytymään enimmäishintaan tai hinta-arvioon. *Epätasaisten, runsaasti vesottuneiden kohteiden kunnostuskustannukset vaihtelivat välillä euroa/ ha. Kaikilla kohteilla jäätiin yhdistyksen omana työnä kunnostaman kohteen kustannusten alapuolelle. *Perinnemaisemien kunnostuksessa jokainen työvaihe pitäisi toteuttaa niin, että kohteen hoitaminen on seuraavina vuosina mahdollisimman helppoa. Tämän ajattelutavan omaksumisessa on koulutustarvetta urakoitsijoiden, maanomistajien ja kyläyhdistysten keskuudessa. *Maanomistajan ja kyläläisten suhtautuminen perinnemaiseman hoitamiseen muuttui selvästi myönteisemmäksi, kun he näkivät kohteen kunnostettuna. Hoitotöitä aiotaan jatkaa omana työnä, samalla tai toisella urakoitsijalla. Kun aloite tulee paikallisilta asukkailta, kertaluontoinenkin kunnostus näkyvällä paikalla voi synnyttää maisemanhoidossa positiivisen ns. ketjureaktion. *Maanomistajat eivät yleisesti ottaen olleet kiinnostuneita tekemään pitkäaikaisia hoitosopimuksia urakoitsijoiden kanssa. Satunnainen urakka ei innosta urakoitsijoita etsimään kohteita omatoimisesti. Perinnemaisemien hoitaminen ostopalveluina vaatii jatkossakin aktiivista välittäjäorganisaatiota, joka kanavoi työt urakoitsijoille. *Perinnemaisemien kunnostukselle ei nykyisellään ole riittävästi kysyntää esim. kunnissa tai kyläyhdistyksissä. Kunnostukseen sopivien kohteiden etsiminen on välittäjäorganisaatiolle työlästä. Kysynnän lisäämiseksi tarvitaan lisää mallikohteita, joilla perinteisten maankäyttömenetelmien myönteiset vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön tulevat esiin. 4

6 Vähäkyrön Kirkkosaari luvulla (ylhäällä) ja luvulla (oikealla). Eila Erkkilä (kuvaaja tuntematon). Alhaalla Kirkkosaari luvulla. Lähtötilanne Perinnemaisemat ovat perinteisen maatalouden synnyttämiä maisemia (esim. Heinonen 2005). Luonnonalueiden laiduntaminen, heinänniitto ja polttopuun keruu ovat viime vuosikymmeniin asti pitäneet kulttuurimaiseman avoimena. Etelä-Pohjanmaalla tyypillisiä perinnemaisemia ovat olleet suoniityt ja jokivarsien tulvaniityt eli luhdat (Kekäläinen ja Molander 2003). Myös kuivemmat jokitörmät ovat pääsääntöisesti olleet puuttomia ja laidunnuksen seurauksena matalakasvuisia. Asutuksen ympärillä on ollut pihaketoja, koivikkohakamaita ja metsälaitumia. Perinnemaisemien rikas ja monilajinen kasvisto ja eläimistö on riippuvainen valosta ja ravinteiden niukkuudesta. Se säilyy vain jatkuvasti laidunnetuilla tai niitetyillä alueilla. Perinnemaisemien inventoinnissa eteläisellä Pohjanmaalla vuosina vain kolmasosa löydetyistä edustavista kohteista eli 489 ha todettiin olevan perinteisessä maatalouskäytössä (Kekäläinen ja Molander 2003). Suurempi osa on muuttunut pusikoituviksi joutomaiksi. Säilyneitä kohteita on tämän jälkeen löytynyt mm. maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia tehtäessä (Rapo 2004 ja Kullas 2005). Jäljellä olevat perinnemaisemat ovat tyypillisesti tilakeskusten läheisiä hakoja tai rantalaitumia, joita laidunnetaan lampailla, hevosilla, hiehoilla tai lihakarjalla. Maatalouden perinnebiotooppien hoitoon tarkoitetun erityisympäristötuen avulla on edustavimpia kohteita saatu hoidon piiriin (esim. Kekäläinen ym. 2006). Esimerkiksi vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan TE -keskukseen tuli 24 hakemusta perinnebiotoopin hoitotukeen (Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksen pikatiedote 17/07). Perinnemaisemien säilyminen alueella riippuu siitä, onko siellä laidunmaita tarvitsevia karjatiloja. Laidunpankin ja muiden sopimuslaiduntamista edistävien toimien (Ahro ja Söyrinki 2005, Söyrinki ja Partanen 2007) sekä ns. niittylihan markkinoinnin avulla perinnemaisemien laiduntaminen tulevaisuudessa todennäköisesti lisääntyy (Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry ja Lounaisrannikon laidunlihatuottajat ry). Alueilla joilla laiduneläimiä ei ole saatavilla tai kohteet eivät sovi laiduntamiseen, perinnemaisemien hoitaminen on ollut maanomistajien vapaaehtoisuuden sekä erilaisten järjestöjen toiminnan varassa. Etelä- Pohjanmaalla 4H -yhdistykset ovat niittäneet kohteita muutamilla paikkakunnilla (esim. Koski ja Lindqvist 2006). Suomen luonnonsuojeluliiton Keto -projektin jälkeen luvun alkupuolelta luontoyhdistykset ovat kunnostaneet kukkaketoja ja niittyjä mm. Vaasassa, Ylistarossa, Kurikassa, Vetelissä, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Perinnemaisemiin liittyviä vanhoja rakennelmia on kunnostettu Alavudella. Säännöllisesti vuosittain on hoidettu vain yhtä kohdetta. Talkooinnostusta on vähentänyt ennen muuta talkooväen puute. Järjestäjien 5

7 Kurikan Kiskonniemi vuonna 1907 (ylhäällä). Kuvaaja Samuli Paulaharju, julkaistu Paulaharju -säätiön luvalla. Oikealla Kiskonniemi ennen kunnostusta vuonna Perinnemaiseman kunnostus talkootyönä voi kestää vuosia (alhaalla). vastuulla on yhdistyksessä yleensä monenlaista muutakin toimintaa, joten vuosittaisiin töihin ei ole ollut mahdollista sitoutua. Lisäksi kohteita on pyritty niittämään perinteisesti viikatteella eikä koneiden käyttöön ole panostettu. Urakoitsijoiden käyttämisestä perinnemaisemien hoitotöissä on hyviä kokemuksia mm. Pirkanmaalta (Ympäristöyrittäjyys ). Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentuloa -selvityksessä (2005) maaseutuyrittäjistä 33 % oli tehnyt maiseman tai luonnonhoitoon liittyvää niittoa jollekin muulle taholle. Perinnebiotooppien hoitamisesta oli kiinnostunut 17 % maaseutuyrittäjistä. Kyselytutkimuksissa myös maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti siihen, että heidän omistamansa kohde siirtyisi urakoitsijan hoidettavaksi. Myönteisesti suhtautuvat niin kunnat (Partanen ym ja Partanen 2006) kuin sellaiset viljelijätkin, joilla on itsellään ollut erityistukisopimus (ProAgria Satakunta, Sanna Seppälä, tiedonanto). Urakoitsijoiden osallistumista on toistaiseksi rajoittanut se, että kohteiden etsiminen ja rahoituksen järjestäminen on lyhytaikaisia hankkeita lukuunottamatta jäänyt urakoitsijoiden itsensä tehtäväksi. Perinnemaisemien hoitaminen maaseudulla on tyypillinen ns. hajanainen työ, jonka kanavoiminen urakoitsijoille vaatii välittäjäorganisaatiota (Koski ja Lindqvist 2006). Näin on myös silloin, jos toiminnan on tarkoitus olla tekijälle taloudellisesti kannattavaa. Laiduntamisen ja erityistukisopimusten ulkopuolelle jääneillä kohteilla on päävastuu töiden kanavoimisessa alueellisilla ympäristökeskuksilla. Viranomaisten suunnitelmat ja ohjeet eivät kuitenkaan automaattisesti innosta kyläläisiä hoitamaan omia alueitaan. Maakunnalliset luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liiton piirit voivat olla tehokkaita välittäjäorganisaatioita. Uudenmaan piiri hoitaa alueellaan vuosittain noin viittäkymmentä perinnemaisemakohdetta. Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan piireissä on vuosina kunnostettu yli sata kohdetta. Tekijöinä ovat olleet hankkeisiin palkatut pitkäaikaistyöttömät. Mallin soveltaminen riippuu työllisyyspoliittisten tukien saatavuudesta eikä sellaisenaan sovi kaikille alueille. Jos päävastuu työnteijöiden koulutuksesta ja työajankäytön valvomisesta on välittäjäorganisaationa toimivalla yhdistyksellä, toiminta on yhdistykselle erittäin vaativaa. Perinnemaisemien monimuotoisuuden ja eliölajiston säilyttämiseksi luonnonlaitumia tai niittyjä pitäisi olla vähintään kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna (esim. Kemppainen ja Lehtomaa 2007). Välittäjäorganisaatioita ja koordinaattoreita tarvitaaan erityisesti kasvistoltaan vähemmän arvokkaiden kohteiden saamiseksi hoidon piiriin. Näistä kohteista monella on maisemallista merkitystä. Suurin osa niistä on mm. Satakunnassa edelleen hoitamatta. 6

8 Hankkeen tavoitteet *Ensisijainen tavoite on kunnostaa perinnemaisemia, joita voidaan myöhemmin hoitaa niittämällä tai laiduntamalla. Kasvistoltaan arvokkaimpien ns. perinnebiotooppien lisäksi pyritään saamaan myös muita matalakasvuisia luonnonalueita hoidon piiriin ja pitämään niiden rehevöityminen kurissa. Pohjanmaalla historiallisesti sekä virkistyskäytön ja maiseman kannalta tärkeimpiä alueita ovat jokien ja muiden vesistöjen rannat. Hoidetaan ensisijaisesti kohteita, joita paikalliset asukkaat pitävät tärkeinä. *Toinen tavoite on kannustaa ihmisiä torjumaan kulttuurimaisemien pusikoitumista. Nuoremmilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä niittämisen myönteisistä vaikutuksista luontoon ja maisemaan. Etsitään kustannustehokkaita vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta huonoihin käytäntöihin, joita ovat mm. murskaavien laitteiden liiallinen käyttäminen sekä hakkuu- ja murskausjätteen korjaamatta jättäminen. Perustetaan keskeisille paikoille mallikohteita. *Kolmas tavoite on löytää motivoituneita urakoitsijoita, joilla on käytössään perinnemaisemien hoitamiseen sopivia koneita. Urakoitsijan löytäminen ja ohjeistaminen tulee olla kohtuullisen helppoa, koska yhdistyksessä ei tule aina olemaan palkattua työntekijää tätä tehtävää varten. Kootaan rekisteri sopivista urakoitsijoista. *Neljäs tavoite on korvata ainakin osa talkootyöstä pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvilla ostopalveluilla ja tehostaa sitä kautta toimintaa. Pyritään kehittämään yksinkertainen toimintatapa, missä osa aktiivisten järjestötoimijoiden ajasta käytetään urakoitsijoiden ja rahoituksen etsimiseen sen sijaan, että se käytetään talkootyöhön. Toimitaan välittäjäorganisaationa. Kulttuurimaisemanhoidon ongelmia. Hoidetaan vain puustoa ja aluskasvillisuus sulkee näkymät. Veden ääreen ei pääse eikä vesi näy maisemassa. Murskattu kasvimassa tukahduttaa alkuperäisen kasvillisuuden. 7

9 Hankkeen toteutus Kunnostettavien kohteiden valinta Kunnostettavaksi sopivia hylättyjä ketoja, niittyjä ja luonnonlaitumia etsittiin vuosina ja kohteita etsittiin lähettämällä kysely 7 paikalliseen toimintaryhmään Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Lisäksi kyseltiin suullisesti alueellisesta ympäristökeskuksesta, museovirastosta, kylistä missä tiedettiin olevan aktiivinen kyläyhdistys, maisemanhoitosuunnitelma tai -hanke sekä paikallisista luontoyhdistyksistä. Toimintaryhmien kautta tavoitettiin jonkin verran kyläyhdistyksiä ja seurakuntia, mutta tarjottavat kohteet olivat laadultaan vaihtelevia. Kyläyhdistykset ilmoittivat mm. naapureidensa pihapiirejä, kunnostusta kaipaavia rakennelmia tai kohteita, joiden hoitamiseen eivät itse halunneet sekaantua. Luontoyhdistykset ilmoittivat kohteita, jotka olivat ennestään erityistuen piirissä. Tietoisuus maisemanhoitotarpeesta ja koko perinnemaisemakäsite oli kylillä kaikenkaikkiaan heikosti hallussa. Ilmoitetuista kohteista kunnostettavaksi valittiin 5 kpl 0,5 ha laajuista, niittymäisenä säilynyttä, keskeisellä paikalla sijaitsevaa kohdetta. Näillä kohteilla oli työlle selkeä tilaaja, joka myös oli kiinnostunut hoitamaan kohdetta kunnostuksen jälkeen tai osallistumaan jatkohoidon vaatimaan rahoitukseen joiltakin osin. Kohteet olivat epätasaisia ja pahasti vesakoituneita. Arvokasta kasvillisuutta niillä ei ollut. Kohteet sijaitsivat Karijoella, Kauhajoella, Kuortaneella, Vähäkyrössä ja Vetelissä. Maanomistus oli näillä seuraavanlainen: kaksi yksityistä maanomistajaa (toisessa tilaajana kunnan maisemanhoitosuunnitelman vetäjä, toisessa kyläyhdistys), kaksi seurakuntaa (toisessa tilaajana museovirasto) ja yksi jakokunta (tilaajana kyläyhdistys) kohteita etsittiin pelkästään Etelä-Pohjanmaalta. 50 kyläyhdistykseen ja 20 seurakuntaan lähetettiin kirjallinen kysely (LIITE) ja perinnemaisemista kertova esite. Vastauksia saatiin yhdestä seurakunnasta ja kahdesta kyläyhdistyksestä. Lisäksi kyseltiin kohteita suullisesti kunnista ja alueellisesta ympäristökeskuksesta. Kuntien mailta löytyi kaksi arvokkaaksi luokiteltua, hoitamatonta perinnebiotooppia, jotka sopivat kunnostettavaksi. Tätä raporttia kirjoitettaessa ovat neuvottelut alkamassa näiden maanomistajien kanssa. *Sopivien kohteiden etsiminen vei runsaasti aikaa molempina vuosina. Urakoitsijarekisteri Urakoitsijarekisteriä koottiin vuonna 2007 ja sen kokoaminen jatkuu tämän jälkeenkin. Vuonna 2007 pyrittiin tavoittamaan kaikki kunnostettavien kohteiden kanssa samassa pitäjässä toimivat yrittäjät ja yhdistykset, joiden oletettiin olevan kiinnostuneita maisemanhoitotyöstä ja joilla oletettiin olevan sopivia koneita. Pienissä kunnissa urakoitsijoita etsittiin myös naapuripitäjistä. Maatalousyrittäjistä kuitenkin otettiin yhteyttä vain samassa kylässä asuviin henkilöihin, joilla oletettin olevan kiinnostusta työhön. Urakoitsijoita etsittiin puhelinluettelosta ja kaikista tiedossa olevista rekistereistä (luontoyrittäjärekisteri, Koneareena, valtakunnalliset yritysrekisterit, paikalliset yhdistysrekisterit). Käytännössä suurin osa urakoitsijoista löytyi kyselemällä maanomistajilta, kyläläisiltä ja soittelemalla ihmiseltä toiselle. Kaikilla urakoitsijoilla ei ollut numeroa puhelinluettelossa eivätkä he mainostaneet toimintaansa millään tavalla. 8

10 Maakuntalehdissä olleilla tiedotteilla tavoitettiin 4 urakoitsijaa. Yhteensä vuonna 2007 otettiin yhteyttä 48 toimivaan yrittäjään, yhdistykseen tai osuuskuntaan. Näistä 5 oli 4H -yhdistystä, 4 työttömien yhdistystä tai työosuuskuntaa, 3 metsuria, 4 niittourakoitsijaa, 6 kiinteistönhuoltoyritystä, 10 metsäalan yrittäjää, 5 maatalousyrittäjää, 6 koti- ja mökkitalkkaria, 2 metsänhoitoyhdistystä, 3 luonto- ja maisemayrittäjää. Urakoitsijoista 22 oli puhelinkeskustelun perusteella kiinnostunut kunnostamaan ja hoitamaan perinnemaisemia niittämällä ja raivaamalla: heillä oli melko selkeä käsitys työstä ja tarvittavista koneista. Heillä oli lisäksi itsellään tai lainattavissa joitakin tarvittavia koneita. 8 urakoitsijaa oli tehtävästä periaatteessa kiinnostunut mutta heillä oli hieman epäselvä kuva työstä. Urakoitsijoista vain kolme oli aikaisemmin kunnostanut perinnemaisemia tai tehnyt vastaavanlaista työtä, johon kuuluu niitto- ja raivausjätteen keruu. Urakoitsijoiden toiminta yleisesti ottaen oli hyvin paikallista. Metsurit, niittourakoitsijat ja 4H -yhdistykset eivät olleet kiinnostuneita toimimaan kotipitäjänsä ulkopuolella. Urakoitsijoilta, jotka olivat perinnemaisemaurakoinnista kiinnostuneita, kysyttiin heidän käytössään tai lainattavissa olevista työhön sopivista koneista. Raivaussaha oli kaikilla urakoitsijoilla mutta niittoterä (peltiterä tai kolmioterä) vain muutamilla. Useimmat urakoitsijat kertoivat niittävänsä vain siimalla. Pieni lautasniittokone oli kolmella, sormipalkkiniittokone yhdellä urakoitsijalla. Viikateniitosta oli kiinnostunut kolme urakoitsijaa. Käytössä olevaa (varmasti toimivaa) traktorivetoista haravaa ei ollut kenelläkään. Yksikään urakoitsija ei myöskään osannut sanoa, mistä sellaisen saisi lainaksi. Kiinteistönhuoltoyrityksillä oli käytössään pieniä puutarhatraktoreita mutta mönkijää ei käyttänyt yksikään urakoitsija. Traktoreiden, peräkärryjen, kourien ja rehupihtien saatavuutta lainaksi ei kuitenkaan pidetty ongelmana. Kahdella perinnemaisematyöstä kiinnostuneella urakoitsijalla oli käytössään haketin. Puutavarakärryjen ja -kourien saatavuutta ei tarkemmin selvitetty, koska pienet määrät oletettiin hoituvan myös maatalouskoneilla. Puutavaran siirtokoneiden ja hakettimien saatavutta lainaksi urakoitsijat eivät myöskään pitäneet ongelmallisena. 9

11 *Urakoitsijan etsiminen on sopivien koneiden etsimistä. *Urakoitsijan löytämisessä paikallistuntemus ja kyläläisten innostus on välttämätöntä. *Kylillä tiedetään huonosti, mitä koneita kenelläkin on. Tarjouspyynnöt Kirjalliset tarjouspyynnöt lähetettiin vuonna 2007 Maisemanhoito edellyttää ammattitaitoa ja kokeilumieltä. kunnostetuista viidestä kohteesta (LIITE). Tarjouspyyntöjä lähetettiin kaikille kiinnostuneille urakoitsijoille eli yhteensä 30 kpl (4-11 kpl per kohde). Kullekin urakoitsijalle lähetettiin vain yhden kohteen tarjouspyyntö. Tarjouksia saatiin 11 kpl, joista koko urakkaa (niitto, raivaus, korjuu ja poiskuljetus) koski 9 kpl (1-3 kpl per kohde). Koko urakkaa koskeva tarjous saatiin 1 4H -yhdistykseltä, 1 työosuuskunnalta, 2 kiinteistönh uoltoyritykseltä, 2 metsäalan yrittäjältä, 1 maatalous-yrittäjältä, 1 kotitalkkariyritykseltä sekä 1 luonto- ja maisemayritykseltä. 1 tarjouksen jättäneistä oli nainen. 3 tarjouksen jättänyttä asui kunnostettavan kohteen vieressä. Kaikki tarjouksen jättäneet yhtä lukuunottamatta tutustuivat kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Useille piti kuitenkin antaa tarkentavia tietoja puhelimitse tai menemällä paikan päälle. Useimmiten epäselvyys koski kunnostettavan alueen rajausta. Vain 4 tarjousta saatiin kirjallisena. Tarjouksensa puhelimitse jättäneille lähetettiin kirjallinen vahvistus allekirjoitettavaksi niin, että urakoitsijaa valittaessa kaikkien tarjoukset olivat paperilla. Kaikissa tarjouksissa ei kuitenkaan ilmoitettu tarjouspyynnössä pyydettyä kiinteää hintaa, vaan kahdessa tarjouksessa oli hinta-arvio ja yhdessä tarjouksessa enimmäishinta. Nämäkin tarjoukset hyväksyttiin, koska muita tarjouksia ei kohteille saatu. Tarjousten jättöajan päätyttyä jouduttiin pyytämään tarjous vielä kolmelta traktoriurakoitsijalta, koska tarjousten jättäneillä ei ollut käytössään kaikkia työssä tarvittavia koneita. Nämä erikseen etsityt koneet olivat traktori+peräkärry, traktori+peräkärry+koura ja traktori+etukuormaaja. *Kunnostettava kohde on syytä olla jo tarjouspyyntövaiheessa rajattu maastoon tarkasti puu puulta. *Tarjouksen jättäneet eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan työn suunnitteluun vaan toivoivat valmiita 10

12 ohjeita. He eivät kuitenkaan toivoneet seikkaperäistä, kirjallista kunnostussuunnitelmaa. Sopimukset ja työnseuranta Yläkuvan kannot ovat liian pitkiä niittämistä ajatellen. Perinnemaisemien kunnostuksessa kannot on sahattava maata myöden. Vuonna 2007 tehtiin kirjallinen kunnostussopimus 5 maanomistajan kanssa ja kirjallinen urakkasopimus 7 urakoijan kanssa (LIITE). Urakoitsijat kunnostivat 5 kohteessa yhteensä noin 4 hehtaarin alueen. Lisäksi työmailla oli kaksi traktoriurakoitsijaa, joiden kanssa ei tehty kirjallista sopimusta (urakan hinta euroa). Maanomistajat eivät toivoneet seikkaperäistä kirjallista hoitosuunnitelmaa kohteelleen. Maanomistajien kanssa laaditut kirjalliset sopimukset toimivat yksinkertaisena kunnostussuunitelmana. Sopimukset laadittiin maastokäyntien, keskustelujen ja palautettujen kyselylomakkeiden perusteella (LIITE). Yhdellä kohteella noudatettiin lisäksi museoviraston laatimaa hoitosuunnitelmaa. Töiden valmistuttua tilaajia ja urakoitsijoita haastateltiin toiseen kertaan vapaamuotoisesti. Maanomistajien ja kyläläisten oli yleisesti ottaen vaikea määritellä, miten kunnostus pitäisi toteuttaa, että kohdetta olisi mahdollisimman helppo hoitaa. Toivomukset olivat osittain kaukana perinnemaisemien hoitotyöryhmän suosituksista ja keskenään ristiriitaisia. Avoimuutta toivottiin saavutettavan lähinnä suurimpien puiden poistamisella. Aluskasvillisuus toivottiin matalammaksi mutta heinänniittoa tai niittämistä haittaavien maapuiden keräämistä ei pidetty tärkeänä. Myös esim. puiden kaulaaminen ja kelojen jättäminen koettiin vähemmän tärkeiksi. Yleisesti ottaen maanomistajat jättivät urakoitsijoille melko vapaat kädet lopputuloksen suhteen. Koska urakoitsijat odottivat yksityiskohtaisia ohjeita, työn suunnittelu jäi käytännössä välittäjäorganisaatiota edustavan hankevetäjän tehtäväksi. Kun hoidetaan perinnemaisemia ilman laiduneläimiä, syntyy suuri määrä jätteeksi luokiteltavaa puutavaraa, risua ja heinää. Lähellä oleva maksuton sijoituspaikka on edellytys sille, että kohde voidaan kunnostaa. Yli 2 cm paksulle puutavaralle löytyy ottajia myös pienillä kohteilla (metsänhoitoyhdistys haki puut, puut vietiin paikalliselle lämpöosuuskunnalle, puut vietiin jäteasemalle haketettavaksi, 2 urakoijaa otti puut itselleen). Heinän ja risun sijoittaminen vaatii jo mielikuvitusta ja paikallistuntemusta (vietiin VAPOn kompostointiasemalle, vietiin jäteasemalle tutunkaupalla ilmaiseksi, vietiin suljetulle kaatopaikalle täytemaaksi, annettiin tutun jäteauton kuljettajan kyytiin). Työmailla vierailtiin useampana päivänä työn aikana. Työnvalvonnassa suurimmaksi ongelmaksi osoittautui urakoitsijoiden vaihtelevat kommunikaatiotaidot. Urakoitsijoiden perään soitteleminen osoittautui varsin työlääksi. Itsenäiset yrittäjät eivät aina ole tottuneita tiedottamaan tekemisistään, ennen kuin työ on valmis. Tällöin mahdollisten väärinymmärrysten korjaaminen on usein liian myöhäistä. 3 sopimusta ei pitänyt 11

13 aikataulun suhteen: pahimmillaan työ myöhästyi yli kuukaudella. Kaikilla kohteilla niitto oli kuitenkin tehty syyskuun alkuun mennessä. Kun kunnostetaan perinnemaisemakohde yhden viikon kestävänä urakkana, työjärjestys on käänteinen verrattuna kohteisiin, jotka kunnostetaan usean vuoden aikana. Oikeaa työjärjestystä oli valvottava työmailla tarkasti. Yhdellä kohteella osa heinästä jäi niittämättä, koska vesakkoa oli raivattu ensin ja heinä oli lakoutunut kaadetun vesakon alle. Urakoitsijat arvioivat kohteelta niitettävän aluskasvillisuuden määrän alakanttiin: osa heinästä oli jäänyt haravoimatta, heinää oli kertynyt niin paljon, että sen loppusijoituksessa oli vaikeuksia, haravakonetta ei ollut käytetty vuosikymmeniin eikä se toiminut hyvin kannokossa. Myös kantojen korkeutta jouduttiin valvomaan tarkasti. Yhdellä kohteella kannot oli jätetty niin korkeiksi, että ne jouduttiin sahaamaan toiseen kertaan. Maata myöden sahattaessa terän teroittamiseen meni oletettua enemmän aikaa. *Urakkasopimusten tekeminen perinnemaisemille vaatii luottamusta maanomistajan, urakoijan ja rahoittajan välillä. *Urakoitsijan paikallistuntemus, yhteistyökyky ja taito kysyä tarvittaessa tarkentavia ohjeita ovat tärkeitä. Kunnostamisen kustannuksista Taulukossa sivulla 13 on esitetty vuoden 2007 kunnostuskustannukset. Urakkatyönä tehtynä hehtaarikohtaiset kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä euroa. Hinnoissa ei ole huomioitu suunnittelu- ja hallinnointikuluja. Kahdesta urakasta oli etukäteen sovittu hinta-arvio. Niistä kumpikaan ei pitänyt. Molemmissa lopulliset kustannukset nousivat työn aikana käydyn neuvottelun jälkeen 25 %. Yhdessä urakassa, jolle oli hyväksytty enimmäishinta, lopulliset kustannukset jäivät 50 % sovittua pienemmiksi. Kolin kansallispuistossa metsurityönä raivaussahalla niitettävien perinnemaisemien ensimmäisen vuoden kustannukset ovat olleet e/ha (Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö 2000). Liminganlahdella vastaavat kustannukset ovat olleet e/ha. Tässä hankkeessa kustannuksia nosti erityisesti se, että toimivia traktorikäyttöisiä heinäharavia ei etsinnästä huolimatta saatu käyttöön. Hehtaarin laajuisen alueen niittojätteen poiskeräämiseen käsin kuluu urakoitsijalta keskimäärin vajaa työviikko. Puustoinen perinnemaisema on kunnostettuna verrattavissa puistoon. Nurmikon perustamiskustannuksiin verrattuna niittäminen voi kuitenkin olla jopa kymmenen kertaa halvempaa (esim. Viheraluerakentajat ry:n

14 per hehtaari kohde 1 kohde 2 kohde 3 kohde 4 kohde 5 kohde 6 työntekijät saha- ja traktoriurakoijatoriurakoijat urakoija saha- ja trak- urakoija saha- ja niittourakoijat heinän ja pienen vesakon niitto -niittoväline siimapää ja kolmioterä siimapää niittoterä ja viikate niittoterä ja kolmioterä lautasniittokone talkooväkeä, kesätyöntekijä, keikkatyöntekijä, metsuri viikate -heinän määrä m m3 50 m m3 40 m3 -työtunnit n. 90 h 24 h 17 h 60 h 3 h 75 h -kustannukset n e 720 e 340 e n e 75 e n e heinän ja vesojen keruu ja poisajo -kalusto käsiharava, traktori + kärry käsiharava, puutarhatraktorin etukauha, auton peräkärry käsiharava, traktori + koura, auton peräkärry käsiharava, traktori + kärry + etukuormaaja traktori + c-piikkiäes + rehupihti käsiharava, poltto paikan päällä -työtunnit 30 h 28 h 20 h 50 h n. 3 h n. 60 h -kustannukset n. 860 e 1090 e 470 e n e n e niitto, keruu ja poisajo yht. isomman vesakon ja pienten puiden kaato ja poisajo -kalusto 120 h, 30 e/h -puutavaran määrä (kokopuu) -työtunnit 30 h, 33 e/h raivaus- ja moottorisaha, traktori + kärry 52 h, 35 e/h raivaus- ja moottorisaha, auton peräkärry 37 h, 22 e/h raivaussaha, auton peräkärry 110 h, 33 e/h raivaus- ja moottorisaha, traktori + kärry raivaussaha, traktori+ koura+ metsäkärry 135 h, 17 e/h raivaus- ja moottorisaha, poltto paikan päällä 80 m3 60 m3 55 m3 15 m m m3 58 h, 34 e/h 55 h, 23 e/h 7 h, 57 e/h n h, 20 e/h n. 150 h, 17 e/h -kustannukset 1000 e 1990 e 1240 e 400 e 1250 e n e työtunnit koko 150 h 110 h 92 h 117 h n h 285 h urakka kustannukset koko urakka ilman alv e 3800 e 2050 e 4000 e 1325 e 4750 e Epätasaisen, runsaasti pajua ja lehtipuuta kasvavan umpeutuvan perinnemaiseman kunnostamiskustannuksia urakkatyönä tehtynä. Kaikki luvut koskevat yhtä hehtaaria (1 ha). Viimeisessä sarakkeessa on vertailun vuoksi tiedot yhdistyksen omana työnä kunnostamalta kohteelta. Kohteiden pinta-alat 0,45-1,0 ha. 13

15 Jokimaisemaa hoidettaessa ei puita aina tarvitse poistaa. Niittäminen lisää rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia myös talvella. Pappilan ranta, Veteli. kustannuslaskuri, Näiden tulosten perusteella urakkatyönä tehtynä perinnemaiseman kunnostus voi olla edullisempaa kuin tehtäessä yhdistyksen omana työnä, vaikka yhdistyksen jäsenet tekisivät jonkin verran talkootyötäkin. Heinän haravoimiseen urakoitsijoilla on selkeästi ripeämpi ote. Urakoitsijoilla on lisäksi käytössään kalustoa, jolla vesat ja pienet puut voi viedä pois karsimattomina, jolloin säästytään latvusjätteen keruulta ja polttamiselta. Johtopäätökset Työn tilaajat - perinnemaisemien kunnostuksen tarve Kaikilla vuonna 2007 kunnostetuilla kohteilla tilaajien, maanomistajien ja kyläläisten suhtautuminen kohteiden hoitamiseen muuttui selvästi myönteisemmäksi, kun he näkivät kohteen kunnostettuna. He suhtautuivat myönteisemmin siihen, että kohdetta hoidettaisiin jatkossa pelkästään niittämällä aluskasvillisuutta ja syntyviä vesoja ja niittojäte korjattaisiin ainakin joinakin vuosina pois maasta. Kaikilla viidellä kohteella hoitotöitä aiotaan jatkaa samalla tai toisella urakoitsijalla (seurakunnat), omilla työntekijöillä tai urakoitsijoilla (kyläyhdistykset) tai työt aiotaan tehdä itse (yksityinen maanomistaja). Yksi kyläyhdistys lisäksi aikoo neuvotella lampurin 14

16 kanssa aidan rakentamisesta ja alueen laiduntamisesta. Kolmella kohteella viidestä tilaaja aikoo laajentaa kunnostettavaa aluetta seuraavina vuosina. Yhdellä kohteella ympäristökeskus tarjoutui teettämään kohteen hoitamisen seuraavina vuosina tarjouksen jättäneellä urakoitsijalla (4H -yhdistys). Muilla kohteilla tilaajat tai maanomistajat eivät olleet kiinnostuneita tekemään pitkäaikaisia hoitosopimuksia urakoitsijan kanssa, vaan asiassa haluttiin edetä vuosi kerrallaan. *Ilman aktiivista välittäjäorganisaatiota perinnemaisemien kunnostukselle ei ole kysyntää kunnissa, seurakunnissa eikä kyläyhdistyksissä. *Tarvitaan lisää mallikohteita keskeisille ja näkyville paikoille. Työn tekijät - urakoitsijoiden motivaatio ja osaaminen Kaikki mukana olleet urakoitsijat olivat mukana enemmän tai vähemmän kokeilumielellä. Uteliaisuutta herätti koneiden toimivuus ja työn lopputulos. Kaikki pitivät työtä mielekkäänä ja ovat myös jatkossa kiinnostuneita hoitamaan perinnemaisemia. Ainoastaan yksi urakoitsija seitsemästä oli selkeästi sitä mieltä, että kohteen hoitaminen murskaavalla koneella olisi pitkällä aikavälillä niittämistä järkevämpää. Urakoitsijat arvioivat alakanttiin urakan työmäärän. Niittäminen raivaussahalla, sahan teroitus, heinän ja risujen poisajo sekä loppusiistiminen (risujen keruu, kantojen siistiminen) vei oletettua enemmän aikaa. Heinän haravointi käsin kuitenkin sujui oletettua nopeammin ja urakoitsijat suhtautuivat siihen yleisesti ottaen myönteisesti. Vapaamuotoisen haastattelun perusteella seitsemästä urakoitsijasta kaksi suoriutui urakasta omasta mielestään melko rutiininomaisesti, kolme pysyi nippa nappa arvioiduissa kustannuksissa. Kaksi urakoitsijaa oli mukana enemmän kokeilumielellä, eivätkä he pitäneet urakkaa itselleen erityisen kannattavana. Kunnostettujen kohteiden lähellä asuville urakoitsijoille ei palkkio toisaalta ollut ainoa saavutettu hyöty, koska myös oma asumisviihtyvyys lisääntyi. Kirjallisen tarjouksen laatiminen, kohteen rajojen hahmottaminen maastossa suurimittakaavaiselta kartalta sekä oikean työjärjestyksen sisäistäminen ovat seikkoja, joissa urakoitsijoiden osaamisessa on selkeästi parannettavaa, mikäli arvokkaita perinnebiotooppeja aiotaan hoitaa ostopalveluina. Kaikilla tarjouksen jättäneillä urakoitsijoilla ongelmana on pikemminkin ajan kuin tarjottujen töiden puute, joten urakoitsijat eivät olleet erityisen kiinnostuneita etsimään kunnostettavia kohteita jatkossa itsenäisesti. *Urakoitsijan löytyminen ei ole este perinnemaiseman kunnostukselle sivukylälläkään. 15

17 Tekijän etsiminen työlle - välittäjäorganisaationa toimiminen Tässä hankkeessa on tarkasteltu ostopalvelutoimintaa sellaisen yhdistyksen näkökulmasta, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Kun yhdistyksessä ei ole perinnemaisematoimintaan palkattua työntekijää, tulee yhteistyön urakoitsijoiden kanssa sujua vaivattomasti. Tavoitteena on yhdistyksen aktiivihenkilöiden työmäärän vähentäminen, ei lisääminen. Perinnemaisemien hoitotyöryhmä (2000) korostaa, että kirjallinen hoitosuunnitelma ja hoidon vaikutusten tarkka seuranta tulee aina tehdä erityisesti kasvistoltaan arvokkailla kohteilla. Tässä hankkeessa maanomistajat ja urakoitsijat eivät toivoneet yksityiskohtaista, kirjallista suunnitelmaa. Hoitosuunnitelmien tekemisessä yhteistyö alueellisen ympäristökeskuksen kanssa on välttämätöntä, mutta aloitteen on tässäkin tultava kyläläisiltä tai maanomistajilta itseltään. Kunnostettavaksi sopivien kohteiden etsiminen on tässä hankkeessa osoittautunut hyvin työlääksi. Kohteiden esitteleminen maastossa erikseen jokaiselle tarjouksen jättäjälle voi aiheuttaa runsaasti matkakuluja. Urakoitsijoiden perään soitteleminen saattaa pahimmillaan tuntua kokopäiväiseltä työltä. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen EI-TOTEUTUNEET TAVOITTEET *Pidempiaikainen hoitosopimus syntyi vain yhdelle kohteelle viidestä. Urakoitsijat eivät koe työtä itselleen erityisen kannattavana, jos komennukset ovat satunnaisia. Esimerkiksi seurakunnissa talousarviot tehdään vain vuodeksi eteenpäin. Kyläyhdistysten toiminta on hanketoimintaa, missä hyödynsaajia ja kunnostettua pinta-alaa pyritään saamaan kerralla mahdollisimman paljon. Yksittäisten kohteiden pitkäjänteinen hoitaminen pitäisi olla hankkeista riippumatonta toimintaa. *Oman yhdistyksen sisällä uudenlainen toimintatapa ei täysin selkeytynyt yhden vuoden aikana. Ostopalvelutoiminnan sopivuudesta yhdistyksen muuhun toimintaan ei vielä viiden kunnostetun kohteen perusteella olla täysin yksimielisiä. Ostopalvelutoimintaan pelätään sitoutuvan suuri osa yhdistyksen käyttövaroista. Välittäjäorganisaatio sanana on varsin vieras. Muilta yhdistyksiltä on vaikea saada käytännön neuvoja siihen, miten ostopalvelutoiminta pitäisi pienessä yhdistyksessä järjestää. TOTEUTUNEET TAVOITTEET * Urakoitsijaa käyttämällä yhdistys voi joissakin tapauksissa kunnostaa perinnemaiseman vähemmällä työmäärällä ja pienemmin kustannuksin kuin tekemällä työt itse. * Töiden kanavoiminen eli ns. välittäjäorganisaatiotoiminta onnistuu melko pieninkin resurssein, jos yhdistyksessä on jonkin verran aikaisempaa kokemusta ja riittävästi innostusta. *Urakoitsijan löytäminen tai kiinnostus työhön ei ole ongelma. 16

18 * Kertaluontoisillakin kunnostuksilla voidaan saada aikaan pitkäjänteistä maisemanhoitoa kylillä, kun aloite tulee paikallistasolta. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset Perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneiden urakoitsijoiden koulutusta tulee jatkaa ja laajentaa koko maahan. Koulutusta tulee markkinoida myös mm. kiinteistönhoidon yrittäjille, koti- ja mökkitalkkareille, työttömien yhdistyksille, omakotiyhdistyksille ja 4H -yhdistyksille. Koulutustilaisuuksissa pitäisi korostaa, että kohteiden ja rahoituksen löytyminen on pitkälti kiinni urakoitsijoista itsestään. Liian ruusuista kuvaa kysyntätilanteesta ei saa antaa. Alueellisten ympäristökeskusten pitäisi kannustaa erilaisia paikallisia ryhmiä toiminaan välittäjäorganisaatioina. Perinnemaisemien hoitoon pitäisi saada enemmän paikallislähtöisyyttä. Kohteita pitäisi olla mahdollisuus saada hoidon piiriin muidenkin kuin kasvitieteellisten kriteerien perusteella. Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelmassa (Kemppainen ja Lehtomaa 2007) ehdotettu hanke, jossa useita hoitamattomia perinnebiotooppeja tietyn kylän alueelta järjestettäisiin hoidettavaksi yhdelle erityistukikelpoiselle viljelijälle tai yhdistykselle Leader-toimintatavan avulla sopii myös Etelä-Pohjanmaalle. Kohteet ja urakoitsijat pitäisi kuitenkin valita yhteistyössä kyläläisten kanssa. Kylille ja taajamiin on syytä perustaa lisää mallikohteita. Perinteisten maankäyttömenetelmien myönteisiä vaikutuksia maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulee korostaa nykyistä enemmän. Eri menetelmien hintavertailuista on syytä tiedottaa nykyistä enemmän. Kiitokset Maria Rinnasto ja Lasse Reinman Merja Latomaa ja Vesa Parpala Veli-Matti Niemelä Jaana ja Asko Sippola Kullervo Mäntysalo Marketta Nummijärvi Leena Koivisto Eila Erkkilä ja Pentti Salli Heikki Susiluoma 17

19 Kirjallisuusviitteet Ahro, J. ja Söyrinki, R. 2005: Laidunpankki. Opas sopimuslaiduntamiseen. - ProAgria Pirkanmaa. 15 s. Heinonen, A. 2005: Töyrällä ja lakialla. Maatalouden erityisympäristötukisopimukset maiseman ja luonnohoidon välineenä Etelä-Pohjanmaalla. - ProAgria EteläPohjanmaa. 31 s. Kekäläinen, H. ja Molander, L.-L. 2003: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueellinen ympäristöjulkaisu s. Kekäläinen H. ym. 2006: Polku mansikkapaikoille. Opas, 34 s. Kemppainen, R. ja Lehtomaa, L. 2007: Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportti s. Koski, E. ja Lindqvist, P. 2006: Palvelut paikallisesti organisoituna. Maaseudun palvelusopimusprosessit Kyrönmaan kokeilussa. - Vaasan yliopiston Levón -instituutin julkaisu s. Kullas, J. 2005: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Isokyrö. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentulo -esiselvityshanke. Loppuraportti Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikkö. Partanen, H., Pentti, S., Kapuinen, P. ja Nysand, M. 2004: Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä. - Työtehoseuran raportteja ja oppaita 14. Partanen, H. 2006: Maisemanhoitoyrittäjän asiakasverkosto. - Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Perinnemaisemien hoitotyöryhmä 2000: Perinnebiotooppien hoito Suomessa. Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö. -Suomen ympäristö s. Rapo, J. ja Kullas, J. 2004: Maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Ylistaro. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Söyrinki, R. ja Partanen, H. 2007: Maisemalaiduntaminen. Opas käytännön toteuttamiseen. - Maa- ja metsätalousministeriö. 26 s. Ympäristöyrittäjyys. Maaseutuyrittäjä ympäristönhoitopalvelujen tuottajana ProAgria Pirkanmaa. 38 s. 18

20 KYLÄYHDISTYKSELLE LUONNONSUOJELUPIIRI ETSII HOITAMATONTA NIITTYÄ TAI KUKKAKETOA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry kunnosti vuonna 2007 niittämällä ja raivaamalla kuusi perinnemaisemaa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Kaikilla kunnostamillamme kohteilla hoitotyöt jatkuvat näillä näkymin vuonna Etsimme nyt uusia kunnostusta kaipaavia perinnemaisemia. Onko Teidän kylässänne esimerkiksi * heinittynyt kallioketo * niittämistä kaipaava pihaketo vanhassa pihapiirissä (esim. kyläkoulu) * umpeenkasvava rantalaidun * pusikoituva heinäniitty? Olemme kiinnostuneita erityisesti kohteista, joilla on säilynyt matalaa luonnonniittyjen kasvillisuutta sekä vesistöjen varsilla sijaitsevista, maisemallisesti tärkeistä kohteista. Työn vaatima rahoitus sekä työntekijät harkitaan tapauskohtaisesti. Teemme kohteelle tarvittaessa hoitosuunnitelman yhteistyössä maanomistajan kanssa. Arvokkaille kohteille voi olla mahdollista hakea LEADER -rahoitusta. Jos kyläyhdistyksenne on alustavasti kiinnostunut yhteistyöstä tai toivotte lisätietoja hankkeesta, toivomme yhteydenottoanne tammikuun loppuun mennessä. Niityt ja kedot ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Niitten säilyttäminen on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteista. yhteistyöterveisin Terhi Katariina Ala-Risku Jokimetsuri -kampanjan vetäjä Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI puh LIITTEENÄ hankkeesta kertova esite

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Iin Hiastinhaaran laidunhanke Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Peltoniityn hoitosuunnitelma

Peltoniityn hoitosuunnitelma Peltoniityn hoitosuunnitelma Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 30.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki 2013-2014 Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2014-2019 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 27.6.2013

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN KAAVATEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON URAKKATARJOUKSIA

OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN KAAVATEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON URAKKATARJOUKSIA Tekninen lautakunta 79 27.11.2008 Tekninen lautakunta 84 18.12.2008 Tekninen lautakunta 25 25.02.2009 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN KAAVATEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON URAKKATARJOUKSIA Tekltk 79 Konetyö

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

MAANRAKENNUSTYÖT, TARJOUSPYYNTÖ

MAANRAKENNUSTYÖT, TARJOUSPYYNTÖ 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta MAANRAKENNUSTYÖT, TARJOUSPYYNTÖ Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella TAIMENPÄIVÄ 2009 Kauhajoki, 30.11.2009 Lotta Haldin Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristötietoryhmä/ 1 Tausta: Pienvesien tila vanhan Vaasan läänin

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ 9.5.2016 TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja toteuttaa ESR-rahoitteista KAIKU-hanketta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry pyytää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti Ulvila-Palus 19 km Pori-Palus 18 km Tampere-Palus 95 km Kartta: www.eniro.fi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA

PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA VILJELIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PUUSTOISTEN PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA Sanna Laanti Maisterintutkielma 1 Sisällys Tutkimuksen tavoitteet Menetelmät Tulokset Johtopäätökset 2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat

Lisätiedot

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman.

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvareita on käytetty Virossa perinteisesti karjan, erityisesti lampaiden laidunmaina.

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot