URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA. Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA. Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta"

Transkriptio

1 URAKOITSIJAT PERINNEMAISEMIA KUNNOSTAMASSA Jokimetsuri -hankkeen kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry 2008

2 Dnro 4584/505/2006 Hankkeen nimi Pohjanmaan jokimetsuri Hankkeen kesto Hankkeen toteuttaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI puh Monisteen kuvat kuvat sivulla 5 julkaistu Vähäkyrö -seuran luvalla. Eila Erkkilä, Vähäkyrö -seura kuva sivulla 6 julkaistu Paulaharju -Säätiön luvalla kuva on teoksesta Paulaharju, S. 1943: Rintakyliä ja larvamaita. Kurikan vanhaa elämää. - WSOY. 3. p. 415 s. muut kuvat Terhi Ala-Risku kannen kuva: Ruonan museosilta, Kuortane Monisteen jakelu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Etelä-Pohjanmaan TE -keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Helsingin yliopisto, Ruralia -instituutti Vaasan yliopisto, Levon -instituutti Jyväskylän yliopisto, Chydenius -instituutti Oulun yliopisto, Lönnrot-Instituutti Ylä-Savon Instituutti Pyhäjärvi -instituutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Alajärven ammatti-instituutti Maaseutukeskusten Liitto ProAgria Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan 4H -piiri Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus Museovirasto Työtehoseura Eteläpohjalaiset kylät ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Liiveri ry Kuudestaan ry Aisapari ry Yhyres ry Pirityiset ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan kunnat 1

3 Sisällys Alkusanat...3 Hankkeen keskeiset johtopäätökset...4 Lähtötilanne...5 Hankkeen tavoitteet...7 Hankkeen toteutus Kunnostettavien kohteiden valinta...8 Urakoitsijarekisteri...8 Tarjouspyynnöt...10 Sopimukset ja työnseuranta...11 Kunnostamisen kustannuksista...12 Johtopäätökset Työn tilaajat - perinnemaisemien kunnostuksen tarve...14 Työn tekijät - urakoitsijoiden motivaatio ja osaaminen...15 Tekijän etsiminen työlle - välittäjäorganisaationa toimiminen...16 Hankkeen tavoitteiden toteutuminen...16 Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset...17 Kiitokset...17 Kirjallisuusviitteet...18 Liitteet Kyselymalleja Tarjouspyyntömalli Sopimusmalleja Lehtiartikkeleita

4 Alkusanat Tämä on Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin Jokimetsuri -esiselvityshankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, missä yhdistys paikallisten urakoitsijoiden avulla kunnostaa ja hoitaa toiminta-alueensa arvokkaita perinnemaisemia. Toiminnan tavoitteena on lisätä perinteisesti niittämällä ja raivaamalla hoidettavia alueita kulttuuriympäristössä, erityisesti vesistöjen varsilla. Lisäksi tavoitteena on lisätä perinnemaisemien hoidon paikallislähtöisyyttä etsimällä tekijöitä sellaisille kohteille, joista aloite on tullut paikallistasolta. Kun alueita hoidetaan niittämällä, palautetaan maisemaan avoimuutta, helpotetaan rantojen virkistyskäyttöä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kun aktiivisia järjestötoimijoita ja talkoisiin osallistujia on vähän, voidaan urakoitsijoita käyttämällä saada enemmän kohteita hoidon piiriin. Samalla välitetään ympäristöön positiivista viestiä siitä, että maisemanhoitourakointi voi olla kannattavaa toimintaa ja niittämällä voidaan hoitaa alueita kaikkialla kulttuurimaisemassa. Hankkeen muina tavoitteina selvitettiin ostopalvelutoimintaan liittyviä käytännön ongelmia sekä perustettiin rekisteri perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneista urakoitsijoista. Rahoituksen etsiminen hoidettaville kohteille ei kuulunut tähän esiselvitysvaiheeseen. Erilaisten rahoituskanavien hyödyntäminen on olennainen lisä toiminnan jatkuessa esiselvitysvaiheen jälkeen. Hankkeen vetäjänä toimi FM Terhi Ala-Risku. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Juha Rutanen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä, Eeva-Kaarina Aaltonen Kyrönjokirahastosta ja Lapuanjokirahastosta, Eija Koski Vaasan yliopiston Levón -instituutista, Anneli Heinonen Suomenselän Luonnonystävät ry:stä, Hannu Tuomisto ja Seppo Ojala (puheenjohtaja) luonnonsuojelupiiristä. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Hankkeen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto ja Suupohjan Osuuspankki. Seinäjoella Terhi Katariina Ala-Risku hankkeen vetäjä 3

5 Hankkeen keskeiset johtopäätökset *48 yrityksestä, yhdistyksestä tai osuuskunnasta 9 kpl eli 19 % jätti tarjouksen tarjotusta urakasta, joka koski umpeutuneen perinnemaisemakohteen kunnostusta. Tarjous sisälsi niiton, raivauksen, keruun ja poiskuljetuksen. Perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneiden urakoitsijoiden joukossa oli mm. traktoriurakoitsijoita, raivaussahayrittäjiä, niittourakoitsijoita, kiinteistönhoidon urakoitsijoita sekä koti- ja mökkitalkkareita. *Yrittäjät olettivat, että työ oli suunniteltu ja rajattu maastoon etukäteen mahdollisimman tarkasti. He eivät yleisesti ottaen olleet kiinnostuneita osallistumaan työn suunnitteluun. *Kaikki maisemanhoitotöistä kiinnostuneet urakoitsijat eivät ole tottuneet kirjallisten tarjousten tekemiseen. Lisäksi kiinteän hinnan sijasta voidaan joutua tyytymään enimmäishintaan tai hinta-arvioon. *Epätasaisten, runsaasti vesottuneiden kohteiden kunnostuskustannukset vaihtelivat välillä euroa/ ha. Kaikilla kohteilla jäätiin yhdistyksen omana työnä kunnostaman kohteen kustannusten alapuolelle. *Perinnemaisemien kunnostuksessa jokainen työvaihe pitäisi toteuttaa niin, että kohteen hoitaminen on seuraavina vuosina mahdollisimman helppoa. Tämän ajattelutavan omaksumisessa on koulutustarvetta urakoitsijoiden, maanomistajien ja kyläyhdistysten keskuudessa. *Maanomistajan ja kyläläisten suhtautuminen perinnemaiseman hoitamiseen muuttui selvästi myönteisemmäksi, kun he näkivät kohteen kunnostettuna. Hoitotöitä aiotaan jatkaa omana työnä, samalla tai toisella urakoitsijalla. Kun aloite tulee paikallisilta asukkailta, kertaluontoinenkin kunnostus näkyvällä paikalla voi synnyttää maisemanhoidossa positiivisen ns. ketjureaktion. *Maanomistajat eivät yleisesti ottaen olleet kiinnostuneita tekemään pitkäaikaisia hoitosopimuksia urakoitsijoiden kanssa. Satunnainen urakka ei innosta urakoitsijoita etsimään kohteita omatoimisesti. Perinnemaisemien hoitaminen ostopalveluina vaatii jatkossakin aktiivista välittäjäorganisaatiota, joka kanavoi työt urakoitsijoille. *Perinnemaisemien kunnostukselle ei nykyisellään ole riittävästi kysyntää esim. kunnissa tai kyläyhdistyksissä. Kunnostukseen sopivien kohteiden etsiminen on välittäjäorganisaatiolle työlästä. Kysynnän lisäämiseksi tarvitaan lisää mallikohteita, joilla perinteisten maankäyttömenetelmien myönteiset vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön tulevat esiin. 4

6 Vähäkyrön Kirkkosaari luvulla (ylhäällä) ja luvulla (oikealla). Eila Erkkilä (kuvaaja tuntematon). Alhaalla Kirkkosaari luvulla. Lähtötilanne Perinnemaisemat ovat perinteisen maatalouden synnyttämiä maisemia (esim. Heinonen 2005). Luonnonalueiden laiduntaminen, heinänniitto ja polttopuun keruu ovat viime vuosikymmeniin asti pitäneet kulttuurimaiseman avoimena. Etelä-Pohjanmaalla tyypillisiä perinnemaisemia ovat olleet suoniityt ja jokivarsien tulvaniityt eli luhdat (Kekäläinen ja Molander 2003). Myös kuivemmat jokitörmät ovat pääsääntöisesti olleet puuttomia ja laidunnuksen seurauksena matalakasvuisia. Asutuksen ympärillä on ollut pihaketoja, koivikkohakamaita ja metsälaitumia. Perinnemaisemien rikas ja monilajinen kasvisto ja eläimistö on riippuvainen valosta ja ravinteiden niukkuudesta. Se säilyy vain jatkuvasti laidunnetuilla tai niitetyillä alueilla. Perinnemaisemien inventoinnissa eteläisellä Pohjanmaalla vuosina vain kolmasosa löydetyistä edustavista kohteista eli 489 ha todettiin olevan perinteisessä maatalouskäytössä (Kekäläinen ja Molander 2003). Suurempi osa on muuttunut pusikoituviksi joutomaiksi. Säilyneitä kohteita on tämän jälkeen löytynyt mm. maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia tehtäessä (Rapo 2004 ja Kullas 2005). Jäljellä olevat perinnemaisemat ovat tyypillisesti tilakeskusten läheisiä hakoja tai rantalaitumia, joita laidunnetaan lampailla, hevosilla, hiehoilla tai lihakarjalla. Maatalouden perinnebiotooppien hoitoon tarkoitetun erityisympäristötuen avulla on edustavimpia kohteita saatu hoidon piiriin (esim. Kekäläinen ym. 2006). Esimerkiksi vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan TE -keskukseen tuli 24 hakemusta perinnebiotoopin hoitotukeen (Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksen pikatiedote 17/07). Perinnemaisemien säilyminen alueella riippuu siitä, onko siellä laidunmaita tarvitsevia karjatiloja. Laidunpankin ja muiden sopimuslaiduntamista edistävien toimien (Ahro ja Söyrinki 2005, Söyrinki ja Partanen 2007) sekä ns. niittylihan markkinoinnin avulla perinnemaisemien laiduntaminen tulevaisuudessa todennäköisesti lisääntyy (Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry ja Lounaisrannikon laidunlihatuottajat ry). Alueilla joilla laiduneläimiä ei ole saatavilla tai kohteet eivät sovi laiduntamiseen, perinnemaisemien hoitaminen on ollut maanomistajien vapaaehtoisuuden sekä erilaisten järjestöjen toiminnan varassa. Etelä- Pohjanmaalla 4H -yhdistykset ovat niittäneet kohteita muutamilla paikkakunnilla (esim. Koski ja Lindqvist 2006). Suomen luonnonsuojeluliiton Keto -projektin jälkeen luvun alkupuolelta luontoyhdistykset ovat kunnostaneet kukkaketoja ja niittyjä mm. Vaasassa, Ylistarossa, Kurikassa, Vetelissä, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Perinnemaisemiin liittyviä vanhoja rakennelmia on kunnostettu Alavudella. Säännöllisesti vuosittain on hoidettu vain yhtä kohdetta. Talkooinnostusta on vähentänyt ennen muuta talkooväen puute. Järjestäjien 5

7 Kurikan Kiskonniemi vuonna 1907 (ylhäällä). Kuvaaja Samuli Paulaharju, julkaistu Paulaharju -säätiön luvalla. Oikealla Kiskonniemi ennen kunnostusta vuonna Perinnemaiseman kunnostus talkootyönä voi kestää vuosia (alhaalla). vastuulla on yhdistyksessä yleensä monenlaista muutakin toimintaa, joten vuosittaisiin töihin ei ole ollut mahdollista sitoutua. Lisäksi kohteita on pyritty niittämään perinteisesti viikatteella eikä koneiden käyttöön ole panostettu. Urakoitsijoiden käyttämisestä perinnemaisemien hoitotöissä on hyviä kokemuksia mm. Pirkanmaalta (Ympäristöyrittäjyys ). Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentuloa -selvityksessä (2005) maaseutuyrittäjistä 33 % oli tehnyt maiseman tai luonnonhoitoon liittyvää niittoa jollekin muulle taholle. Perinnebiotooppien hoitamisesta oli kiinnostunut 17 % maaseutuyrittäjistä. Kyselytutkimuksissa myös maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti siihen, että heidän omistamansa kohde siirtyisi urakoitsijan hoidettavaksi. Myönteisesti suhtautuvat niin kunnat (Partanen ym ja Partanen 2006) kuin sellaiset viljelijätkin, joilla on itsellään ollut erityistukisopimus (ProAgria Satakunta, Sanna Seppälä, tiedonanto). Urakoitsijoiden osallistumista on toistaiseksi rajoittanut se, että kohteiden etsiminen ja rahoituksen järjestäminen on lyhytaikaisia hankkeita lukuunottamatta jäänyt urakoitsijoiden itsensä tehtäväksi. Perinnemaisemien hoitaminen maaseudulla on tyypillinen ns. hajanainen työ, jonka kanavoiminen urakoitsijoille vaatii välittäjäorganisaatiota (Koski ja Lindqvist 2006). Näin on myös silloin, jos toiminnan on tarkoitus olla tekijälle taloudellisesti kannattavaa. Laiduntamisen ja erityistukisopimusten ulkopuolelle jääneillä kohteilla on päävastuu töiden kanavoimisessa alueellisilla ympäristökeskuksilla. Viranomaisten suunnitelmat ja ohjeet eivät kuitenkaan automaattisesti innosta kyläläisiä hoitamaan omia alueitaan. Maakunnalliset luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liiton piirit voivat olla tehokkaita välittäjäorganisaatioita. Uudenmaan piiri hoitaa alueellaan vuosittain noin viittäkymmentä perinnemaisemakohdetta. Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan piireissä on vuosina kunnostettu yli sata kohdetta. Tekijöinä ovat olleet hankkeisiin palkatut pitkäaikaistyöttömät. Mallin soveltaminen riippuu työllisyyspoliittisten tukien saatavuudesta eikä sellaisenaan sovi kaikille alueille. Jos päävastuu työnteijöiden koulutuksesta ja työajankäytön valvomisesta on välittäjäorganisaationa toimivalla yhdistyksellä, toiminta on yhdistykselle erittäin vaativaa. Perinnemaisemien monimuotoisuuden ja eliölajiston säilyttämiseksi luonnonlaitumia tai niittyjä pitäisi olla vähintään kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna (esim. Kemppainen ja Lehtomaa 2007). Välittäjäorganisaatioita ja koordinaattoreita tarvitaaan erityisesti kasvistoltaan vähemmän arvokkaiden kohteiden saamiseksi hoidon piiriin. Näistä kohteista monella on maisemallista merkitystä. Suurin osa niistä on mm. Satakunnassa edelleen hoitamatta. 6

8 Hankkeen tavoitteet *Ensisijainen tavoite on kunnostaa perinnemaisemia, joita voidaan myöhemmin hoitaa niittämällä tai laiduntamalla. Kasvistoltaan arvokkaimpien ns. perinnebiotooppien lisäksi pyritään saamaan myös muita matalakasvuisia luonnonalueita hoidon piiriin ja pitämään niiden rehevöityminen kurissa. Pohjanmaalla historiallisesti sekä virkistyskäytön ja maiseman kannalta tärkeimpiä alueita ovat jokien ja muiden vesistöjen rannat. Hoidetaan ensisijaisesti kohteita, joita paikalliset asukkaat pitävät tärkeinä. *Toinen tavoite on kannustaa ihmisiä torjumaan kulttuurimaisemien pusikoitumista. Nuoremmilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä niittämisen myönteisistä vaikutuksista luontoon ja maisemaan. Etsitään kustannustehokkaita vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta huonoihin käytäntöihin, joita ovat mm. murskaavien laitteiden liiallinen käyttäminen sekä hakkuu- ja murskausjätteen korjaamatta jättäminen. Perustetaan keskeisille paikoille mallikohteita. *Kolmas tavoite on löytää motivoituneita urakoitsijoita, joilla on käytössään perinnemaisemien hoitamiseen sopivia koneita. Urakoitsijan löytäminen ja ohjeistaminen tulee olla kohtuullisen helppoa, koska yhdistyksessä ei tule aina olemaan palkattua työntekijää tätä tehtävää varten. Kootaan rekisteri sopivista urakoitsijoista. *Neljäs tavoite on korvata ainakin osa talkootyöstä pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvilla ostopalveluilla ja tehostaa sitä kautta toimintaa. Pyritään kehittämään yksinkertainen toimintatapa, missä osa aktiivisten järjestötoimijoiden ajasta käytetään urakoitsijoiden ja rahoituksen etsimiseen sen sijaan, että se käytetään talkootyöhön. Toimitaan välittäjäorganisaationa. Kulttuurimaisemanhoidon ongelmia. Hoidetaan vain puustoa ja aluskasvillisuus sulkee näkymät. Veden ääreen ei pääse eikä vesi näy maisemassa. Murskattu kasvimassa tukahduttaa alkuperäisen kasvillisuuden. 7

9 Hankkeen toteutus Kunnostettavien kohteiden valinta Kunnostettavaksi sopivia hylättyjä ketoja, niittyjä ja luonnonlaitumia etsittiin vuosina ja kohteita etsittiin lähettämällä kysely 7 paikalliseen toimintaryhmään Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Lisäksi kyseltiin suullisesti alueellisesta ympäristökeskuksesta, museovirastosta, kylistä missä tiedettiin olevan aktiivinen kyläyhdistys, maisemanhoitosuunnitelma tai -hanke sekä paikallisista luontoyhdistyksistä. Toimintaryhmien kautta tavoitettiin jonkin verran kyläyhdistyksiä ja seurakuntia, mutta tarjottavat kohteet olivat laadultaan vaihtelevia. Kyläyhdistykset ilmoittivat mm. naapureidensa pihapiirejä, kunnostusta kaipaavia rakennelmia tai kohteita, joiden hoitamiseen eivät itse halunneet sekaantua. Luontoyhdistykset ilmoittivat kohteita, jotka olivat ennestään erityistuen piirissä. Tietoisuus maisemanhoitotarpeesta ja koko perinnemaisemakäsite oli kylillä kaikenkaikkiaan heikosti hallussa. Ilmoitetuista kohteista kunnostettavaksi valittiin 5 kpl 0,5 ha laajuista, niittymäisenä säilynyttä, keskeisellä paikalla sijaitsevaa kohdetta. Näillä kohteilla oli työlle selkeä tilaaja, joka myös oli kiinnostunut hoitamaan kohdetta kunnostuksen jälkeen tai osallistumaan jatkohoidon vaatimaan rahoitukseen joiltakin osin. Kohteet olivat epätasaisia ja pahasti vesakoituneita. Arvokasta kasvillisuutta niillä ei ollut. Kohteet sijaitsivat Karijoella, Kauhajoella, Kuortaneella, Vähäkyrössä ja Vetelissä. Maanomistus oli näillä seuraavanlainen: kaksi yksityistä maanomistajaa (toisessa tilaajana kunnan maisemanhoitosuunnitelman vetäjä, toisessa kyläyhdistys), kaksi seurakuntaa (toisessa tilaajana museovirasto) ja yksi jakokunta (tilaajana kyläyhdistys) kohteita etsittiin pelkästään Etelä-Pohjanmaalta. 50 kyläyhdistykseen ja 20 seurakuntaan lähetettiin kirjallinen kysely (LIITE) ja perinnemaisemista kertova esite. Vastauksia saatiin yhdestä seurakunnasta ja kahdesta kyläyhdistyksestä. Lisäksi kyseltiin kohteita suullisesti kunnista ja alueellisesta ympäristökeskuksesta. Kuntien mailta löytyi kaksi arvokkaaksi luokiteltua, hoitamatonta perinnebiotooppia, jotka sopivat kunnostettavaksi. Tätä raporttia kirjoitettaessa ovat neuvottelut alkamassa näiden maanomistajien kanssa. *Sopivien kohteiden etsiminen vei runsaasti aikaa molempina vuosina. Urakoitsijarekisteri Urakoitsijarekisteriä koottiin vuonna 2007 ja sen kokoaminen jatkuu tämän jälkeenkin. Vuonna 2007 pyrittiin tavoittamaan kaikki kunnostettavien kohteiden kanssa samassa pitäjässä toimivat yrittäjät ja yhdistykset, joiden oletettiin olevan kiinnostuneita maisemanhoitotyöstä ja joilla oletettiin olevan sopivia koneita. Pienissä kunnissa urakoitsijoita etsittiin myös naapuripitäjistä. Maatalousyrittäjistä kuitenkin otettiin yhteyttä vain samassa kylässä asuviin henkilöihin, joilla oletettin olevan kiinnostusta työhön. Urakoitsijoita etsittiin puhelinluettelosta ja kaikista tiedossa olevista rekistereistä (luontoyrittäjärekisteri, Koneareena, valtakunnalliset yritysrekisterit, paikalliset yhdistysrekisterit). Käytännössä suurin osa urakoitsijoista löytyi kyselemällä maanomistajilta, kyläläisiltä ja soittelemalla ihmiseltä toiselle. Kaikilla urakoitsijoilla ei ollut numeroa puhelinluettelossa eivätkä he mainostaneet toimintaansa millään tavalla. 8

10 Maakuntalehdissä olleilla tiedotteilla tavoitettiin 4 urakoitsijaa. Yhteensä vuonna 2007 otettiin yhteyttä 48 toimivaan yrittäjään, yhdistykseen tai osuuskuntaan. Näistä 5 oli 4H -yhdistystä, 4 työttömien yhdistystä tai työosuuskuntaa, 3 metsuria, 4 niittourakoitsijaa, 6 kiinteistönhuoltoyritystä, 10 metsäalan yrittäjää, 5 maatalousyrittäjää, 6 koti- ja mökkitalkkaria, 2 metsänhoitoyhdistystä, 3 luonto- ja maisemayrittäjää. Urakoitsijoista 22 oli puhelinkeskustelun perusteella kiinnostunut kunnostamaan ja hoitamaan perinnemaisemia niittämällä ja raivaamalla: heillä oli melko selkeä käsitys työstä ja tarvittavista koneista. Heillä oli lisäksi itsellään tai lainattavissa joitakin tarvittavia koneita. 8 urakoitsijaa oli tehtävästä periaatteessa kiinnostunut mutta heillä oli hieman epäselvä kuva työstä. Urakoitsijoista vain kolme oli aikaisemmin kunnostanut perinnemaisemia tai tehnyt vastaavanlaista työtä, johon kuuluu niitto- ja raivausjätteen keruu. Urakoitsijoiden toiminta yleisesti ottaen oli hyvin paikallista. Metsurit, niittourakoitsijat ja 4H -yhdistykset eivät olleet kiinnostuneita toimimaan kotipitäjänsä ulkopuolella. Urakoitsijoilta, jotka olivat perinnemaisemaurakoinnista kiinnostuneita, kysyttiin heidän käytössään tai lainattavissa olevista työhön sopivista koneista. Raivaussaha oli kaikilla urakoitsijoilla mutta niittoterä (peltiterä tai kolmioterä) vain muutamilla. Useimmat urakoitsijat kertoivat niittävänsä vain siimalla. Pieni lautasniittokone oli kolmella, sormipalkkiniittokone yhdellä urakoitsijalla. Viikateniitosta oli kiinnostunut kolme urakoitsijaa. Käytössä olevaa (varmasti toimivaa) traktorivetoista haravaa ei ollut kenelläkään. Yksikään urakoitsija ei myöskään osannut sanoa, mistä sellaisen saisi lainaksi. Kiinteistönhuoltoyrityksillä oli käytössään pieniä puutarhatraktoreita mutta mönkijää ei käyttänyt yksikään urakoitsija. Traktoreiden, peräkärryjen, kourien ja rehupihtien saatavuutta lainaksi ei kuitenkaan pidetty ongelmana. Kahdella perinnemaisematyöstä kiinnostuneella urakoitsijalla oli käytössään haketin. Puutavarakärryjen ja -kourien saatavuutta ei tarkemmin selvitetty, koska pienet määrät oletettiin hoituvan myös maatalouskoneilla. Puutavaran siirtokoneiden ja hakettimien saatavutta lainaksi urakoitsijat eivät myöskään pitäneet ongelmallisena. 9

11 *Urakoitsijan etsiminen on sopivien koneiden etsimistä. *Urakoitsijan löytämisessä paikallistuntemus ja kyläläisten innostus on välttämätöntä. *Kylillä tiedetään huonosti, mitä koneita kenelläkin on. Tarjouspyynnöt Kirjalliset tarjouspyynnöt lähetettiin vuonna 2007 Maisemanhoito edellyttää ammattitaitoa ja kokeilumieltä. kunnostetuista viidestä kohteesta (LIITE). Tarjouspyyntöjä lähetettiin kaikille kiinnostuneille urakoitsijoille eli yhteensä 30 kpl (4-11 kpl per kohde). Kullekin urakoitsijalle lähetettiin vain yhden kohteen tarjouspyyntö. Tarjouksia saatiin 11 kpl, joista koko urakkaa (niitto, raivaus, korjuu ja poiskuljetus) koski 9 kpl (1-3 kpl per kohde). Koko urakkaa koskeva tarjous saatiin 1 4H -yhdistykseltä, 1 työosuuskunnalta, 2 kiinteistönh uoltoyritykseltä, 2 metsäalan yrittäjältä, 1 maatalous-yrittäjältä, 1 kotitalkkariyritykseltä sekä 1 luonto- ja maisemayritykseltä. 1 tarjouksen jättäneistä oli nainen. 3 tarjouksen jättänyttä asui kunnostettavan kohteen vieressä. Kaikki tarjouksen jättäneet yhtä lukuunottamatta tutustuivat kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Useille piti kuitenkin antaa tarkentavia tietoja puhelimitse tai menemällä paikan päälle. Useimmiten epäselvyys koski kunnostettavan alueen rajausta. Vain 4 tarjousta saatiin kirjallisena. Tarjouksensa puhelimitse jättäneille lähetettiin kirjallinen vahvistus allekirjoitettavaksi niin, että urakoitsijaa valittaessa kaikkien tarjoukset olivat paperilla. Kaikissa tarjouksissa ei kuitenkaan ilmoitettu tarjouspyynnössä pyydettyä kiinteää hintaa, vaan kahdessa tarjouksessa oli hinta-arvio ja yhdessä tarjouksessa enimmäishinta. Nämäkin tarjoukset hyväksyttiin, koska muita tarjouksia ei kohteille saatu. Tarjousten jättöajan päätyttyä jouduttiin pyytämään tarjous vielä kolmelta traktoriurakoitsijalta, koska tarjousten jättäneillä ei ollut käytössään kaikkia työssä tarvittavia koneita. Nämä erikseen etsityt koneet olivat traktori+peräkärry, traktori+peräkärry+koura ja traktori+etukuormaaja. *Kunnostettava kohde on syytä olla jo tarjouspyyntövaiheessa rajattu maastoon tarkasti puu puulta. *Tarjouksen jättäneet eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan työn suunnitteluun vaan toivoivat valmiita 10

12 ohjeita. He eivät kuitenkaan toivoneet seikkaperäistä, kirjallista kunnostussuunnitelmaa. Sopimukset ja työnseuranta Yläkuvan kannot ovat liian pitkiä niittämistä ajatellen. Perinnemaisemien kunnostuksessa kannot on sahattava maata myöden. Vuonna 2007 tehtiin kirjallinen kunnostussopimus 5 maanomistajan kanssa ja kirjallinen urakkasopimus 7 urakoijan kanssa (LIITE). Urakoitsijat kunnostivat 5 kohteessa yhteensä noin 4 hehtaarin alueen. Lisäksi työmailla oli kaksi traktoriurakoitsijaa, joiden kanssa ei tehty kirjallista sopimusta (urakan hinta euroa). Maanomistajat eivät toivoneet seikkaperäistä kirjallista hoitosuunnitelmaa kohteelleen. Maanomistajien kanssa laaditut kirjalliset sopimukset toimivat yksinkertaisena kunnostussuunitelmana. Sopimukset laadittiin maastokäyntien, keskustelujen ja palautettujen kyselylomakkeiden perusteella (LIITE). Yhdellä kohteella noudatettiin lisäksi museoviraston laatimaa hoitosuunnitelmaa. Töiden valmistuttua tilaajia ja urakoitsijoita haastateltiin toiseen kertaan vapaamuotoisesti. Maanomistajien ja kyläläisten oli yleisesti ottaen vaikea määritellä, miten kunnostus pitäisi toteuttaa, että kohdetta olisi mahdollisimman helppo hoitaa. Toivomukset olivat osittain kaukana perinnemaisemien hoitotyöryhmän suosituksista ja keskenään ristiriitaisia. Avoimuutta toivottiin saavutettavan lähinnä suurimpien puiden poistamisella. Aluskasvillisuus toivottiin matalammaksi mutta heinänniittoa tai niittämistä haittaavien maapuiden keräämistä ei pidetty tärkeänä. Myös esim. puiden kaulaaminen ja kelojen jättäminen koettiin vähemmän tärkeiksi. Yleisesti ottaen maanomistajat jättivät urakoitsijoille melko vapaat kädet lopputuloksen suhteen. Koska urakoitsijat odottivat yksityiskohtaisia ohjeita, työn suunnittelu jäi käytännössä välittäjäorganisaatiota edustavan hankevetäjän tehtäväksi. Kun hoidetaan perinnemaisemia ilman laiduneläimiä, syntyy suuri määrä jätteeksi luokiteltavaa puutavaraa, risua ja heinää. Lähellä oleva maksuton sijoituspaikka on edellytys sille, että kohde voidaan kunnostaa. Yli 2 cm paksulle puutavaralle löytyy ottajia myös pienillä kohteilla (metsänhoitoyhdistys haki puut, puut vietiin paikalliselle lämpöosuuskunnalle, puut vietiin jäteasemalle haketettavaksi, 2 urakoijaa otti puut itselleen). Heinän ja risun sijoittaminen vaatii jo mielikuvitusta ja paikallistuntemusta (vietiin VAPOn kompostointiasemalle, vietiin jäteasemalle tutunkaupalla ilmaiseksi, vietiin suljetulle kaatopaikalle täytemaaksi, annettiin tutun jäteauton kuljettajan kyytiin). Työmailla vierailtiin useampana päivänä työn aikana. Työnvalvonnassa suurimmaksi ongelmaksi osoittautui urakoitsijoiden vaihtelevat kommunikaatiotaidot. Urakoitsijoiden perään soitteleminen osoittautui varsin työlääksi. Itsenäiset yrittäjät eivät aina ole tottuneita tiedottamaan tekemisistään, ennen kuin työ on valmis. Tällöin mahdollisten väärinymmärrysten korjaaminen on usein liian myöhäistä. 3 sopimusta ei pitänyt 11

13 aikataulun suhteen: pahimmillaan työ myöhästyi yli kuukaudella. Kaikilla kohteilla niitto oli kuitenkin tehty syyskuun alkuun mennessä. Kun kunnostetaan perinnemaisemakohde yhden viikon kestävänä urakkana, työjärjestys on käänteinen verrattuna kohteisiin, jotka kunnostetaan usean vuoden aikana. Oikeaa työjärjestystä oli valvottava työmailla tarkasti. Yhdellä kohteella osa heinästä jäi niittämättä, koska vesakkoa oli raivattu ensin ja heinä oli lakoutunut kaadetun vesakon alle. Urakoitsijat arvioivat kohteelta niitettävän aluskasvillisuuden määrän alakanttiin: osa heinästä oli jäänyt haravoimatta, heinää oli kertynyt niin paljon, että sen loppusijoituksessa oli vaikeuksia, haravakonetta ei ollut käytetty vuosikymmeniin eikä se toiminut hyvin kannokossa. Myös kantojen korkeutta jouduttiin valvomaan tarkasti. Yhdellä kohteella kannot oli jätetty niin korkeiksi, että ne jouduttiin sahaamaan toiseen kertaan. Maata myöden sahattaessa terän teroittamiseen meni oletettua enemmän aikaa. *Urakkasopimusten tekeminen perinnemaisemille vaatii luottamusta maanomistajan, urakoijan ja rahoittajan välillä. *Urakoitsijan paikallistuntemus, yhteistyökyky ja taito kysyä tarvittaessa tarkentavia ohjeita ovat tärkeitä. Kunnostamisen kustannuksista Taulukossa sivulla 13 on esitetty vuoden 2007 kunnostuskustannukset. Urakkatyönä tehtynä hehtaarikohtaiset kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä euroa. Hinnoissa ei ole huomioitu suunnittelu- ja hallinnointikuluja. Kahdesta urakasta oli etukäteen sovittu hinta-arvio. Niistä kumpikaan ei pitänyt. Molemmissa lopulliset kustannukset nousivat työn aikana käydyn neuvottelun jälkeen 25 %. Yhdessä urakassa, jolle oli hyväksytty enimmäishinta, lopulliset kustannukset jäivät 50 % sovittua pienemmiksi. Kolin kansallispuistossa metsurityönä raivaussahalla niitettävien perinnemaisemien ensimmäisen vuoden kustannukset ovat olleet e/ha (Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö 2000). Liminganlahdella vastaavat kustannukset ovat olleet e/ha. Tässä hankkeessa kustannuksia nosti erityisesti se, että toimivia traktorikäyttöisiä heinäharavia ei etsinnästä huolimatta saatu käyttöön. Hehtaarin laajuisen alueen niittojätteen poiskeräämiseen käsin kuluu urakoitsijalta keskimäärin vajaa työviikko. Puustoinen perinnemaisema on kunnostettuna verrattavissa puistoon. Nurmikon perustamiskustannuksiin verrattuna niittäminen voi kuitenkin olla jopa kymmenen kertaa halvempaa (esim. Viheraluerakentajat ry:n

14 per hehtaari kohde 1 kohde 2 kohde 3 kohde 4 kohde 5 kohde 6 työntekijät saha- ja traktoriurakoijatoriurakoijat urakoija saha- ja trak- urakoija saha- ja niittourakoijat heinän ja pienen vesakon niitto -niittoväline siimapää ja kolmioterä siimapää niittoterä ja viikate niittoterä ja kolmioterä lautasniittokone talkooväkeä, kesätyöntekijä, keikkatyöntekijä, metsuri viikate -heinän määrä m m3 50 m m3 40 m3 -työtunnit n. 90 h 24 h 17 h 60 h 3 h 75 h -kustannukset n e 720 e 340 e n e 75 e n e heinän ja vesojen keruu ja poisajo -kalusto käsiharava, traktori + kärry käsiharava, puutarhatraktorin etukauha, auton peräkärry käsiharava, traktori + koura, auton peräkärry käsiharava, traktori + kärry + etukuormaaja traktori + c-piikkiäes + rehupihti käsiharava, poltto paikan päällä -työtunnit 30 h 28 h 20 h 50 h n. 3 h n. 60 h -kustannukset n. 860 e 1090 e 470 e n e n e niitto, keruu ja poisajo yht. isomman vesakon ja pienten puiden kaato ja poisajo -kalusto 120 h, 30 e/h -puutavaran määrä (kokopuu) -työtunnit 30 h, 33 e/h raivaus- ja moottorisaha, traktori + kärry 52 h, 35 e/h raivaus- ja moottorisaha, auton peräkärry 37 h, 22 e/h raivaussaha, auton peräkärry 110 h, 33 e/h raivaus- ja moottorisaha, traktori + kärry raivaussaha, traktori+ koura+ metsäkärry 135 h, 17 e/h raivaus- ja moottorisaha, poltto paikan päällä 80 m3 60 m3 55 m3 15 m m m3 58 h, 34 e/h 55 h, 23 e/h 7 h, 57 e/h n h, 20 e/h n. 150 h, 17 e/h -kustannukset 1000 e 1990 e 1240 e 400 e 1250 e n e työtunnit koko 150 h 110 h 92 h 117 h n h 285 h urakka kustannukset koko urakka ilman alv e 3800 e 2050 e 4000 e 1325 e 4750 e Epätasaisen, runsaasti pajua ja lehtipuuta kasvavan umpeutuvan perinnemaiseman kunnostamiskustannuksia urakkatyönä tehtynä. Kaikki luvut koskevat yhtä hehtaaria (1 ha). Viimeisessä sarakkeessa on vertailun vuoksi tiedot yhdistyksen omana työnä kunnostamalta kohteelta. Kohteiden pinta-alat 0,45-1,0 ha. 13

15 Jokimaisemaa hoidettaessa ei puita aina tarvitse poistaa. Niittäminen lisää rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia myös talvella. Pappilan ranta, Veteli. kustannuslaskuri, Näiden tulosten perusteella urakkatyönä tehtynä perinnemaiseman kunnostus voi olla edullisempaa kuin tehtäessä yhdistyksen omana työnä, vaikka yhdistyksen jäsenet tekisivät jonkin verran talkootyötäkin. Heinän haravoimiseen urakoitsijoilla on selkeästi ripeämpi ote. Urakoitsijoilla on lisäksi käytössään kalustoa, jolla vesat ja pienet puut voi viedä pois karsimattomina, jolloin säästytään latvusjätteen keruulta ja polttamiselta. Johtopäätökset Työn tilaajat - perinnemaisemien kunnostuksen tarve Kaikilla vuonna 2007 kunnostetuilla kohteilla tilaajien, maanomistajien ja kyläläisten suhtautuminen kohteiden hoitamiseen muuttui selvästi myönteisemmäksi, kun he näkivät kohteen kunnostettuna. He suhtautuivat myönteisemmin siihen, että kohdetta hoidettaisiin jatkossa pelkästään niittämällä aluskasvillisuutta ja syntyviä vesoja ja niittojäte korjattaisiin ainakin joinakin vuosina pois maasta. Kaikilla viidellä kohteella hoitotöitä aiotaan jatkaa samalla tai toisella urakoitsijalla (seurakunnat), omilla työntekijöillä tai urakoitsijoilla (kyläyhdistykset) tai työt aiotaan tehdä itse (yksityinen maanomistaja). Yksi kyläyhdistys lisäksi aikoo neuvotella lampurin 14

16 kanssa aidan rakentamisesta ja alueen laiduntamisesta. Kolmella kohteella viidestä tilaaja aikoo laajentaa kunnostettavaa aluetta seuraavina vuosina. Yhdellä kohteella ympäristökeskus tarjoutui teettämään kohteen hoitamisen seuraavina vuosina tarjouksen jättäneellä urakoitsijalla (4H -yhdistys). Muilla kohteilla tilaajat tai maanomistajat eivät olleet kiinnostuneita tekemään pitkäaikaisia hoitosopimuksia urakoitsijan kanssa, vaan asiassa haluttiin edetä vuosi kerrallaan. *Ilman aktiivista välittäjäorganisaatiota perinnemaisemien kunnostukselle ei ole kysyntää kunnissa, seurakunnissa eikä kyläyhdistyksissä. *Tarvitaan lisää mallikohteita keskeisille ja näkyville paikoille. Työn tekijät - urakoitsijoiden motivaatio ja osaaminen Kaikki mukana olleet urakoitsijat olivat mukana enemmän tai vähemmän kokeilumielellä. Uteliaisuutta herätti koneiden toimivuus ja työn lopputulos. Kaikki pitivät työtä mielekkäänä ja ovat myös jatkossa kiinnostuneita hoitamaan perinnemaisemia. Ainoastaan yksi urakoitsija seitsemästä oli selkeästi sitä mieltä, että kohteen hoitaminen murskaavalla koneella olisi pitkällä aikavälillä niittämistä järkevämpää. Urakoitsijat arvioivat alakanttiin urakan työmäärän. Niittäminen raivaussahalla, sahan teroitus, heinän ja risujen poisajo sekä loppusiistiminen (risujen keruu, kantojen siistiminen) vei oletettua enemmän aikaa. Heinän haravointi käsin kuitenkin sujui oletettua nopeammin ja urakoitsijat suhtautuivat siihen yleisesti ottaen myönteisesti. Vapaamuotoisen haastattelun perusteella seitsemästä urakoitsijasta kaksi suoriutui urakasta omasta mielestään melko rutiininomaisesti, kolme pysyi nippa nappa arvioiduissa kustannuksissa. Kaksi urakoitsijaa oli mukana enemmän kokeilumielellä, eivätkä he pitäneet urakkaa itselleen erityisen kannattavana. Kunnostettujen kohteiden lähellä asuville urakoitsijoille ei palkkio toisaalta ollut ainoa saavutettu hyöty, koska myös oma asumisviihtyvyys lisääntyi. Kirjallisen tarjouksen laatiminen, kohteen rajojen hahmottaminen maastossa suurimittakaavaiselta kartalta sekä oikean työjärjestyksen sisäistäminen ovat seikkoja, joissa urakoitsijoiden osaamisessa on selkeästi parannettavaa, mikäli arvokkaita perinnebiotooppeja aiotaan hoitaa ostopalveluina. Kaikilla tarjouksen jättäneillä urakoitsijoilla ongelmana on pikemminkin ajan kuin tarjottujen töiden puute, joten urakoitsijat eivät olleet erityisen kiinnostuneita etsimään kunnostettavia kohteita jatkossa itsenäisesti. *Urakoitsijan löytyminen ei ole este perinnemaiseman kunnostukselle sivukylälläkään. 15

17 Tekijän etsiminen työlle - välittäjäorganisaationa toimiminen Tässä hankkeessa on tarkasteltu ostopalvelutoimintaa sellaisen yhdistyksen näkökulmasta, jonka toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Kun yhdistyksessä ei ole perinnemaisematoimintaan palkattua työntekijää, tulee yhteistyön urakoitsijoiden kanssa sujua vaivattomasti. Tavoitteena on yhdistyksen aktiivihenkilöiden työmäärän vähentäminen, ei lisääminen. Perinnemaisemien hoitotyöryhmä (2000) korostaa, että kirjallinen hoitosuunnitelma ja hoidon vaikutusten tarkka seuranta tulee aina tehdä erityisesti kasvistoltaan arvokkailla kohteilla. Tässä hankkeessa maanomistajat ja urakoitsijat eivät toivoneet yksityiskohtaista, kirjallista suunnitelmaa. Hoitosuunnitelmien tekemisessä yhteistyö alueellisen ympäristökeskuksen kanssa on välttämätöntä, mutta aloitteen on tässäkin tultava kyläläisiltä tai maanomistajilta itseltään. Kunnostettavaksi sopivien kohteiden etsiminen on tässä hankkeessa osoittautunut hyvin työlääksi. Kohteiden esitteleminen maastossa erikseen jokaiselle tarjouksen jättäjälle voi aiheuttaa runsaasti matkakuluja. Urakoitsijoiden perään soitteleminen saattaa pahimmillaan tuntua kokopäiväiseltä työltä. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen EI-TOTEUTUNEET TAVOITTEET *Pidempiaikainen hoitosopimus syntyi vain yhdelle kohteelle viidestä. Urakoitsijat eivät koe työtä itselleen erityisen kannattavana, jos komennukset ovat satunnaisia. Esimerkiksi seurakunnissa talousarviot tehdään vain vuodeksi eteenpäin. Kyläyhdistysten toiminta on hanketoimintaa, missä hyödynsaajia ja kunnostettua pinta-alaa pyritään saamaan kerralla mahdollisimman paljon. Yksittäisten kohteiden pitkäjänteinen hoitaminen pitäisi olla hankkeista riippumatonta toimintaa. *Oman yhdistyksen sisällä uudenlainen toimintatapa ei täysin selkeytynyt yhden vuoden aikana. Ostopalvelutoiminnan sopivuudesta yhdistyksen muuhun toimintaan ei vielä viiden kunnostetun kohteen perusteella olla täysin yksimielisiä. Ostopalvelutoimintaan pelätään sitoutuvan suuri osa yhdistyksen käyttövaroista. Välittäjäorganisaatio sanana on varsin vieras. Muilta yhdistyksiltä on vaikea saada käytännön neuvoja siihen, miten ostopalvelutoiminta pitäisi pienessä yhdistyksessä järjestää. TOTEUTUNEET TAVOITTEET * Urakoitsijaa käyttämällä yhdistys voi joissakin tapauksissa kunnostaa perinnemaiseman vähemmällä työmäärällä ja pienemmin kustannuksin kuin tekemällä työt itse. * Töiden kanavoiminen eli ns. välittäjäorganisaatiotoiminta onnistuu melko pieninkin resurssein, jos yhdistyksessä on jonkin verran aikaisempaa kokemusta ja riittävästi innostusta. *Urakoitsijan löytäminen tai kiinnostus työhön ei ole ongelma. 16

18 * Kertaluontoisillakin kunnostuksilla voidaan saada aikaan pitkäjänteistä maisemanhoitoa kylillä, kun aloite tulee paikallistasolta. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset Perinnemaisemien hoitamisesta kiinnostuneiden urakoitsijoiden koulutusta tulee jatkaa ja laajentaa koko maahan. Koulutusta tulee markkinoida myös mm. kiinteistönhoidon yrittäjille, koti- ja mökkitalkkareille, työttömien yhdistyksille, omakotiyhdistyksille ja 4H -yhdistyksille. Koulutustilaisuuksissa pitäisi korostaa, että kohteiden ja rahoituksen löytyminen on pitkälti kiinni urakoitsijoista itsestään. Liian ruusuista kuvaa kysyntätilanteesta ei saa antaa. Alueellisten ympäristökeskusten pitäisi kannustaa erilaisia paikallisia ryhmiä toiminaan välittäjäorganisaatioina. Perinnemaisemien hoitoon pitäisi saada enemmän paikallislähtöisyyttä. Kohteita pitäisi olla mahdollisuus saada hoidon piiriin muidenkin kuin kasvitieteellisten kriteerien perusteella. Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelmassa (Kemppainen ja Lehtomaa 2007) ehdotettu hanke, jossa useita hoitamattomia perinnebiotooppeja tietyn kylän alueelta järjestettäisiin hoidettavaksi yhdelle erityistukikelpoiselle viljelijälle tai yhdistykselle Leader-toimintatavan avulla sopii myös Etelä-Pohjanmaalle. Kohteet ja urakoitsijat pitäisi kuitenkin valita yhteistyössä kyläläisten kanssa. Kylille ja taajamiin on syytä perustaa lisää mallikohteita. Perinteisten maankäyttömenetelmien myönteisiä vaikutuksia maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulee korostaa nykyistä enemmän. Eri menetelmien hintavertailuista on syytä tiedottaa nykyistä enemmän. Kiitokset Maria Rinnasto ja Lasse Reinman Merja Latomaa ja Vesa Parpala Veli-Matti Niemelä Jaana ja Asko Sippola Kullervo Mäntysalo Marketta Nummijärvi Leena Koivisto Eila Erkkilä ja Pentti Salli Heikki Susiluoma 17

19 Kirjallisuusviitteet Ahro, J. ja Söyrinki, R. 2005: Laidunpankki. Opas sopimuslaiduntamiseen. - ProAgria Pirkanmaa. 15 s. Heinonen, A. 2005: Töyrällä ja lakialla. Maatalouden erityisympäristötukisopimukset maiseman ja luonnohoidon välineenä Etelä-Pohjanmaalla. - ProAgria EteläPohjanmaa. 31 s. Kekäläinen, H. ja Molander, L.-L. 2003: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. - Alueellinen ympäristöjulkaisu s. Kekäläinen H. ym. 2006: Polku mansikkapaikoille. Opas, 34 s. Kemppainen, R. ja Lehtomaa, L. 2007: Satakunnan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportti s. Koski, E. ja Lindqvist, P. 2006: Palvelut paikallisesti organisoituna. Maaseudun palvelusopimusprosessit Kyrönmaan kokeilussa. - Vaasan yliopiston Levón -instituutin julkaisu s. Kullas, J. 2005: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Isokyrö. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentulo -esiselvityshanke. Loppuraportti Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikkö. Partanen, H., Pentti, S., Kapuinen, P. ja Nysand, M. 2004: Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä. - Työtehoseuran raportteja ja oppaita 14. Partanen, H. 2006: Maisemanhoitoyrittäjän asiakasverkosto. - Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Perinnemaisemien hoitotyöryhmä 2000: Perinnebiotooppien hoito Suomessa. Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö. -Suomen ympäristö s. Rapo, J. ja Kullas, J. 2004: Maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Ylistaro. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste s. Söyrinki, R. ja Partanen, H. 2007: Maisemalaiduntaminen. Opas käytännön toteuttamiseen. - Maa- ja metsätalousministeriö. 26 s. Ympäristöyrittäjyys. Maaseutuyrittäjä ympäristönhoitopalvelujen tuottajana ProAgria Pirkanmaa. 38 s. 18

20 KYLÄYHDISTYKSELLE LUONNONSUOJELUPIIRI ETSII HOITAMATONTA NIITTYÄ TAI KUKKAKETOA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry kunnosti vuonna 2007 niittämällä ja raivaamalla kuusi perinnemaisemaa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Kaikilla kunnostamillamme kohteilla hoitotyöt jatkuvat näillä näkymin vuonna Etsimme nyt uusia kunnostusta kaipaavia perinnemaisemia. Onko Teidän kylässänne esimerkiksi * heinittynyt kallioketo * niittämistä kaipaava pihaketo vanhassa pihapiirissä (esim. kyläkoulu) * umpeenkasvava rantalaidun * pusikoituva heinäniitty? Olemme kiinnostuneita erityisesti kohteista, joilla on säilynyt matalaa luonnonniittyjen kasvillisuutta sekä vesistöjen varsilla sijaitsevista, maisemallisesti tärkeistä kohteista. Työn vaatima rahoitus sekä työntekijät harkitaan tapauskohtaisesti. Teemme kohteelle tarvittaessa hoitosuunnitelman yhteistyössä maanomistajan kanssa. Arvokkaille kohteille voi olla mahdollista hakea LEADER -rahoitusta. Jos kyläyhdistyksenne on alustavasti kiinnostunut yhteistyöstä tai toivotte lisätietoja hankkeesta, toivomme yhteydenottoanne tammikuun loppuun mennessä. Niityt ja kedot ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Niitten säilyttäminen on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteista. yhteistyöterveisin Terhi Katariina Ala-Risku Jokimetsuri -kampanjan vetäjä Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI puh LIITTEENÄ hankkeesta kertova esite

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009 2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?...

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kenelle maksetaan? Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat luonnon- ja maisemanhoidon asiakaslähtöiseen

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS Ohjeita yhdistyksille ei-tuotannollisten investointien ja hoitosopimusten hakemiseen 1.3.2010 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 2 MITÄ OVAT

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Peltoniityn hoitosuunnitelma

Peltoniityn hoitosuunnitelma Peltoniityn hoitosuunnitelma Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 30.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Hauho 22.10.2009 Maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjät osaavat hoitaa maaseudun aineellisia

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero: Huom: Kokonaan uudet ympäristösopimukset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 29.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki 2013-2014 Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2014-2019 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 27.6.2013

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma

Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki 2015-2020 ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 04.07.2014 1. Hakija Perinnemaiseman hoito, 5-vuotinen

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma

Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki 2015-2020 ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 07.08.2014 1. Hakija Perinnemaiseman hoito,

Lisätiedot