Poimintoja Etelä-Savon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta ja palveluista

Transkriptio

1 Poimintoja Etelä-Savon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta ja palveluista Katja Saukkonen LAPE Etelä-Savo muutosagentti LAPE akatemia

2 Etelä-Savo tilastojen valossa Lähde: Tilastokeskus/Etelä-Savo ennakoi

3 Väestö seutukunnittain

4 Etelä-Savon väestö lapset &nuoret Väestö lapset ja nuoret Ikäluokat yhteensä Etelä-Savon maakunta Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Etelä-Savossa on prosentuaalisesti vähiten 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria koko valtakunnassa (Etelä-Savo 16 %, /koko maa ka 19.3 % 2017)

5 Etelä-Savon väestö lapset ja nuoret Lasten osuus, % väestöstä kunnittain (0-1-vuotiaat 2017, 0-6 ja 0-17-vuotiaat 2018), Etelä-Savo/ koko maa % Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju 0-1-vuotiaat (1,4 / 1,9 ) 0-6-vuotiaat (5,5 / 7,3 ) 0-17-vuotiaat (16/ 19,3 ) 1,3 1,6 1,3 1,1 1,7 1,2 5,6 5 5,1 5,1 6,3 5 14,3 14,1 15,4 14,7 17,4 15,1 Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava 0-1-vuotiaat 0,8 1,3 0,4 1,4 1,3 1,2 0-6-vuotiaat 3,8 5,3 2,4 5,2 5,2 3, vuotiaat 14,5 15,2 10,1 15,1 15,5 12,3

6 Alle 18-vuotiaiden lasten sijoittuminen Etelä-Savossa

7 Syntyvyys Syntyneiden lasten määrä Etelä-Savossa kunnittain (2018), E-S Maakuntaliitto, Tilastokeskus Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Elävänä syntyneitä Etelä-Savossa v Etelä-Savossa hedelmällisyysiässä olevien naisten synnyttäneisyys on alhaisempi kuin maassa keskimäärin (syntyvyys Etelä-Savo 39,5/ koko maa 44,5 / vuotiasta naista kohti)

8 Ihmissuhteet ja yksinäisyys lapset ja nuoret

9 Ihmissuhteet Tyytyväisiä elämäänsä, Etelä-Savo/ koko maa %, kouluterveyskysely 2017 koko maa/etelä- Savo % Etelä-Savo Koko maa Tytöt Pojat luokkalaiset 91 90,3 89,5 /88,5 92,3 / luokkalaiset 75,7 75,1 69 / 67,1 82,4 /83,8 Lukio luokkalaiset 75,8 75,2 72,4 / 70,6 81,8 /81,8 Ammatillinen koulutus 79,2 76,5 68,7 /69,3 85,9 /82,2 Etelä-Savossa lapset ja nuoret ovat vähän koko maata tyytyväisempiä elämään.

10 VIETTÄÄ AIKAA HARRASTUKSEN PARISSA VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA*, % HARRASTAA JOTAKIN VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA**, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely

11 YKSINÄISYYDEN KOKEMUS JA YSTÄVÄTTÄ JÄÄMINEN Ei yhtään hyvää kaveria*, % Ei yhtään läheistä ystävää**, % Tuntee itsensä usein yksinäiseksi*, % Tuntee itsensä yksinäiseksi**, % Perusopetus lk* Perusopetus lk* Perusopetus lk** Lukio vuosi** AOL vuosi** Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa Perusopetus lk** Lukio vuosi** AOL vuosi** Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely

12 Perheet ja vanhemmuus

13 Perheet Etelä-Savossa on keskimääräistä hieman enemmän yhden vanhemman perheitä kuin koko maassa (Etelä- Savo 22,4%, koko maa 22 %).

14 VANHEMMAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ JA ARKEENSA Vanhempi tyytyväinen elämäänsä, % Perheen arki toimii tavallisesti hyvin, % 91 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

15 VANHEMMAN LIIALLISESTA ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNUT HAITTAA, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely

16 4-V LASTEN VANHEMPIEN TARVE SAADA AMMATTILAISILTA TUKEA JA SIITÄ AMMATTILAISILLE KERTOMINEN, % KAIKISTA VANHEMMISTA, KOKO MAA 4-v lapsen kasvu ja kehitys (yht. 78 %) 4-v lapsen käyttäytyminen tai tunneelämän ongelmat (yht. 36 %) Oma jaksaminen (yht. 35 %) Oma vanhemmuus (yht. 28 %) Parisuhde (yht. 22 %) Tuen tarve kerrottu tuen tarvetta ei ole kerrottu Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistaan lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätetään useammin kertomatta THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

17 4-vuotiaiden lasten vanhemmilla työpaikoilla vähän harvemmin joustomahdollisuuksia terveystarkastuskokemus harvemmin positiivinen (66/69%) useammin ilmaisematonta tuen tarvetta useammin masennusoireilua raportoivat useammin lapsiin kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta paljon yleisemmin hyväksyvät lapsen tukistamisen (17,8/10,6%) Lähde: Maaret Vuorenmaa/THL

18 4-V LASTEN VANHEMPIEN TYÖPAIKALLA TOTEUTUVAT JOUSTOT, % 36 Vanhemman työpaikalla toteutuu liukuva työaika, % Vanhemman työpaikalla voi tehdä etätöitä, % Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

19 Sotkanet: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä.

20 Terveys, turvallisuus ja osallisuus

21 VANHEMMAN KOETTU TERVEYS KESKINKERTAINEN TAI HUONOMPI, % 8 4-v lasten vanhemmat lk lasten vanhemmat Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 Lapsilla ja nuorilla kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi keskimäärin saman verran kuin koko maassa

22 Turvallisuus Tärkeä osa kouluyhteisöä peruskoulu 4.-5.lk 65 %, peruskoulu 8.-9.lk 66 %, ammatil.oppilaitos 74 % lukio 59 % Mahdollisuudet keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista vähän paremmat

23 KOULUKIUSAAMINEN JATKUNUT TAI PAHENTUNUT KIUSAAMISESTA KERTOMISEN JÄLKEEN, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa AOL vuosi THL: Kouluterveyskysely

24 KOKENUT SYRJIVÄÄ KIUSAAMISTA KOULUSSA TAI VAPAA-AJALLA, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa Tietyt nuoret kokevat muita enemmän syrjivää kiusaamista: toimintarajoitteita omaavista tai ulkomaista syntyperää olevista, ulkomailla syntyneistä lk nuorista 45 % oli kokenut syrjivää kiusaamista (KTK tulospalvelu) THL: Kouluterveyskysely

25 Osallisuus lapsilla ja nuorilla hiukan useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, erityisesti ammattioppilaitos ja lukio sama trendi näkyy myös 4-v vanhempien vastauksissa liittyen lapsen osallisuuteen varhaiskasvatuksessa Vaikuttamismahdollisuudet koulussa ja oppilaitoksissa peruskoulu 8.-9.luokkalaiset 10% ammatilliset oppilaitokset 26% lukiot 14%

26 OSALLISTUMINEN KOULUN TOIMINTAAN Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, % Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun*, % Vanhempi tyytyväinen koulun ja kodin yhteistyöhön**, % Perusopetus lk* lk huoltajat** Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

27 VANHEMMAN MAHDOLLISUUS KESKUSTELLA VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN HENKILÖSTÖN KANSSA 4-v lapsen vanhempi lk lapsen vanhempi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa v lasten vanhemmat: vanhempi keskustelee varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen hoitoon, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä asioista, % lk lasten vanhemmat: vanhemmalla mahdollisuus keskustella koulussa lasta koskevista mieltä painavista asioista, % THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut

28 EI OPINTOSUUNNITELMIA PERUSKOULUN JÄLKEEN, % Perusopetus 8. lk Perusopetus 8. lk Perusopetus 9. lk Perusopetus 9. lk Perusopetus lk yhteensä Perusopetus lk yhteensä Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Koko maa Koko maa THL: Kouluterveyskysely

29 Lasten, nuorten ja perheiden hyvä arki Mitä kuuluu kysymys? Aito kohtaaminen

30 LAPE päiväkotivierailut kesä 2017: Lasten mielestä Yhdessäolo tärkeää: koti, mökkeily, kaupassa käynti Kaverit tärkeitä, kun voi leikkiä yhdessä Inhottavaa ja tylsää kun aikuiset riitelevät. Riitaa syntyy kaupassa käynnistä, rahan käytöstä, kesälomamatkasta ja kotitöistä. Kiire ja ei ennätä tehdä kaikkea Päiväkotipäivät tosi pitkiä, ikävä ja jollain ei ole lomaa ollenkaan

31 Nuorten mielestä Nuoret vaikuttajat 2018: Kaverit, ystävät, ihmissuhteet tärkeitä + oma rauha Vapaus, onnellisuus, omat unelmat ja tavoitteet Ihmiset ja somen tarjoamat mahdollisuudet rinta rinnan Auttajan asenteella iso merkitys Ei työntekijävaihdoksia palveluissa Tärkeitä joukkoliikenne, mielenterveyspalvelut, itsenäistymisen huomioiminen, nuorten palveluiden erityisyys

32 Perheiden hyvä arki Hyvä arki työskentely LAPE : Hyvät ihmissuhteet ja verkostot Kimppakyytejä harrastuksiin, vertaistukea ja arjen apua Joustoa päivähoitoaikoihin ja työaikoihin Apua sairaan lapsen hoitoon Kotona oleville lapsille kerhoja ja toiminnan vaihtoehtoja Varhaista tukea ennen kuin on ongelmia Perheille tapahtumia

33 Varhaista tukea ennen kuin perheiden näkemyksiä Mitä? Hyvinvoinnin vahvistaminen ja sujuva arki Kiireetöntä ja aitoa kohtaamista Kuulemista ja käytännön apua Esimerkiksi lastenhoitoapu, tuki kotiin, ryhmätoiminta, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen Mistä? Neuvola, some, netti, koulu, päiväkoti, suoraan kotiin, kerhot Miten? Ennakoi, keskitetysti tietoa, ensimmäiseltä ihmiseltä jonka kohtaa Erityisesti toimintaa ja tukea ennen palveluja

34 Palveluiden tila suhteessa tarpeisiin

35 Avainsanat tarpeita vastaaviin palveluihin Selkeyttä tiedottamiseen ja yksi yhteydenottokanava Aito kohtaaminen, mitä kuuluu? -kysymys Helposti ja nopeasti keskusteluapua läheltä, yhdestä paikasta ja joustavasti Matalan kynnyksen apu (kotipalvelu, perhetyö) Isien tasavertainen huomioiminen Vahvuuksista liikkeelle Kasvotusten, henkilökohtainen tuki tulee säilyttää Tukea varhaisemmin ja toimijoiden yhteistyöllä Saattaen palvelusta toiseen Lähteet: Lape Etelä-Savo kysely perheille vanhemmuuden ja parisuhteen tuesta sekä eroauttamisen palveluista Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. 10 tarinaa nuoruudesta ja tuen tarpeista nuorten ajatuksia palveluiden kehittämiseksi Diak puheenvuoro 21.

36

37 OPISKELUHUOLLON PALVELUIHIN PÄÄSY Ei ole päässyt kouluterveydenhoitajalle yrittämisestä huolimatta lukuvuoden aikana, % Ei ole Ei ole päässyt koulukuraattorille yrittämisestä huolimatta lukuvuoden aikana, % % Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa Perusopetus lk lk Lukio Lukio vuosi vuosi AOL AOL vuosi vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko Koko maa maa THL: Kouluterveyskysely

38 TUEN JA AVUN SAAMINEN HYVINVOINTIIN Saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, % Saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, % Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely

39 TERVEYSTARKASTUS TOTEUTUU LAPSELLA/NUORELLA LAADUKKAASTI, % Perusopetus lk Perusopetus lk Lukio vuosi AOL vuosi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Koko maa THL: Kouluterveyskysely

40 Etelä-Savossa 293 lapsiperhettä on saanut pitkäaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2017 (vähintään 10kk)

41 Sote palveluista arvioitua perustaso palvelutarve on keskimääräistä lastenneuvolan palveluihin oltiin tyytyväisiä sosiaalihuoltolain mukaisten lasten ja perheiden palveluiden yhteismäärä on maan keskitasoa alhaisempi kodin- ja lastenhoitopalveluiden asiakasmäärä (1,1 %, koko maa 2,4 %) perhetyön asiakasmäärä (1,4 %, koko maa 2,5 %) on selvästi koko maata vähemmän kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuus on yleistä (6,6 %) lasten ja perheiden avopalvelujen (pl lastensuojelu) nettokäyttökustannukset ovat muuta maata selvästi pienemmät (33 /as, koko maa 47 /as) THL 2018, sote palveluiden arvioinnin harjoitus

42 Opiskeluhuolto koululääkäriresurssi on puutteellinen (asiakasmäärät yli kaksinkertaiset suosituksiin nähden) koululaisten ja opiskelijoiden keskimääräistä suurempi asiointi terveydenhoitajalla psykologin laskennallinen opiskelijamäärä on lähellä maan keskitasoa HPV rokotuskattavuus keskimääräistä parempi THL 2018, sote palveluiden arvioinnin harjoitus

43 Mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito palveluiden tarve ja perustason palveluiden saatavuus keskitasolla psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalveluiden käyttö keskimääräistä suurempaa lasten- (0-12v) ja nuorisopsykiatriassa. Molemmat luvut maan toiseksi korkeimpia. Suuret käyntimäärät viittaavat palveluiden hyvään saatavuuteen. lastenpsykiatria 404, koko maa 305/1000 vastaavan ikäistä asukasta kohden nuorisopsykiatria 1794, koko maa 1080 Laitoshoidettavien osuus on suhteessa keskimääräistä enemmän 7-12 ja vuotiaden osalta maan toiseksi suurin. Nämä voivat kertoa myös ongelmista ja puutteista perustason palveluissa. Lasten erikoissairaanhoidon käyttö on keskimääräistä, hoitopäiviä selvästi enemmän kuin koko maassa. THL 2018, sote palveluiden arvioinnin harjoitus

44 Lastensuojelu painottuu avohuoltoon ja kiireellisiä sijoituksia on keskimääräistä vähemmän sijoitusmuotona painottuu hieman perhesijoitus lastensuojeluilmoituksia keskimäärin saman verran (7,6 %) palvelutarpeen arvioinnit valmistuivat lain edellyttämässä 3 kk:n ajassa huonommin kuin valtakunnassa keskimäärin lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien määrä on keskimääräistä korkeampi huostassa vuoden aikana olleiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrässä keskitasoa THL 2018, sote palveluiden arvioinnin harjoitus

45 Linkit ja lisätietoa LTH tietopaketti Etelä-Savo ja yhteistyöalue