SEISKASET. Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEISKASET. Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille"

Transkriptio

1 SEISKASET Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille Milla Puharinen Jenni Tarpila Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin ja kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Puharinen, Milla & Tarpila, Jenni. Seiskaset diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille. Järvenpää, kevät 2006, 73 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin ja kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa seitsemäsluokkalaisille (13 14-vuotiaille) diakonista toimintamateriaalia yhden kerhovuoden ajalle. Opinnäytetyön ensisijainen tavoite oli tuottaa materiaalia, joka voidaan ottaa käyttöön Järvenpään seurakunnassa. Seiskaset-materiaalipaketti on kuitenkin helposti sovellettavissa sekä muiden paikkakuntien että ikäryhmienkin tarpeisiin. Materiaalin on tarkoitus olla työväline, jonka avulla tavoitetaan ikäryhmä, joka usein jää seurakunnan toiminnan ulkopuolelle. Opinnäytetyö koostuu sekä teoria- että produktio-osasta. Teoriaosassa käsitellään seitsemäsluokkalaisen kehitysvaihetta, kirkon varhaisnuorisotyötä ja diakoniaa sekä ryhmää toimintayksikkönä. Opinnäytetyön produktio on diakonista toimintaryhmää varten tehty Seiskaset-materiaalipaketti, jonka perusteella on mahdollista pitää Seiskaset-ryhmää yhden kerhovuoden ajan. Materiaalipaketti lähti kehittymään seitsemäsluokkalaisille suunnatusta kerhotoiminnasta, jota tekijät opiskelujensa alkuaikoina Järvenpään seurakunnassa ohjasivat. Keväällä 2005 Jenni Tarpila toteutti Järvenpäässä kyselyn, jossa kartoitettiin seitsemäsluokkalaisten toiveita ja tarpeita seurakunnan toiminnan suhteen. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat löydettävissä opinnäytetyön teoriaosasta. Opinnäytetyön varsinainen tuotos on toiminnallinen ja kokemuksesta lähtevä Seiskasetmateriaalipaketti, joka alkoi muotoutua alkusyksyllä 2005 sekä omien kokemusten, kyselyn tulosten että teoriatiedon pohjalta. Materiaalipaketti koostuu yhteensä kymmenestä eri teemasta, joista kunkin on suunniteltu kestämään noin kuukauden ajan. Valitsemalla eri teemoja kunkin ryhmän on mahdollista rakentaa kerhovuosi omien kiinnostustensa pohjalta ryhmän itsensä näköiseksi. Järvenpään seurakunnan ensimmäinen Seiskaset-ryhmä aloittaa toimintansa syksyllä Kyseiselle ikäryhmälle suunnattu toiminta on tärkeää, kun seitsemäsluokkalaiset herkän ikäkautensa aikana muokkaavat arvomaailmaansa. Seiskaset-toiminnan tarkoitus on tavoittaa seitsemäsluokkalaiset seurakunnan toiminnan piiriin. Toiminnan tarkoituksena on myös tukea nuoren omaa kasvua kristillisestä arvopohjasta käsin sekä antaa osallistujille mahdollisuus lähimmäisenrakkauden kokemiseen ja toteuttamiseen. Seiskaset-toiminta kehittää seurakunnan nuorisotyötä diakonisempaan suuntaan sekä tukee työalojen välistä yhteistyötä. Asiasanat: Kirkon kasvatustoiminta, kirkon nuorisotyö, diakonia, varhaisnuoret, ryhmät, seurakunta, produktiot.

3 ABSTRACT Puharinen, Milla & Tarpila, Jenni. Seiskaset a Diaconia Group for 7th graders. Järvenpää, Spring 2006, 73 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme of Social Services, Option in Diaconia and Christian Youth Work. The aim of the thesis was to produce diaconal working material for 7th graders (aged years) to use for one year. The main goal of the thesis was to produce material that can be used in the parish of Järvenpää. The Seiskaset-material package can also be easily adapted for other districts and different age groups. The material is meant to work as a tool to reach an age group that often is left outside the activities of the parish. The thesis consists of both theory and product. The developmental stages of yearold adolescents, Christian youth work, diaconal work and group as a working unit are discussed in the theory section. The product for Seiskaset-group is a material package based on diaconal values. With the package it is possible to maintain working with one Seiskaset-group for one year. The material package started to evolve from an extracurricular activity group targeted at 7th graders. This group was conducted by the writers in the Järvenpää parish at the beginning of their studies. Jenni Tarpila, who conducted a survey among 7th graders in Järvenpää in the spring of 2005, surveyed 7th graders hopes and needs toward the activities arranged by the parish of Järvenpää. The key results of this survey can be found in the theory section of the thesis. The main product of the thesis is an activating and experience filled Seiskaset-material package. It began to take shape in early autumn 2005 basing on the experiences of the writers, results of the survey and conclusions drawn from the theory. Seiskaset-material package consists of ten different themes, which all are planned to last about one month. By choosing different themes the year can be modelled to suit the interests of each particular group. The Järvenpää parish will start their first Seiskaset-group in autumn The need for this kind of activity is important for year-old adolescents, who at this sensitive age are forming their values. The aim of Seiskaset-group is to reach the target group and make them take part in parish activities. The purpose is also to support the personal growth of the adolescent according to Christian values and to give the participants the change to experience and execute charity. Seiskaset-activity cultivates the youth work towards more diaconal aspects and supports the co-operation between different fields of work. Key words: The education activity of church, church youth work, church social work, adolescents, groups, parish, productions.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROSESSIN KUVAUS Idean syntyminen Kyselyn toteutus Materiaalipaketin muotoutuminen ja tavoitteet SEITSEMÄSLUOKKALAINEN Kehitys lapsesta nuoreksi Elämä muutoksessa Oppijana ja sisäistäjänä Seiskaset-ryhmässä VARHAISNUORISOTYÖ JA DIAKONIA Diakonisuus kirkon toiminnan perustana Hyväksyntää ja kokemuksia Jumalan läsnäolosta Seitsemäsluokkalaiset väliinputoajina haaste kirkon toiminnalle Varhaisnuorisotyö Järvenpään seurakunnassa TOIMINTAYKSIKKÖNÄ RYHMÄ Ryhmän tunnuspiirteet Vertaisryhmä ja sen merkitys nuorelle Roolit ryhmässä Ryhmän kehitysprosessi SEISKASET DIAKONINEN MATERIAALIPAKETTI Rakenteen valintaperusteet Toimintamateriaalin käyttö Seiskaset-toimintamateriaalin arviointi POHDINTA...59 LÄHTEET...64 LIITTEET...69 Liite 1 Kyselykaavake...69 Liite 2 Seiskaset-materiaalipaketti...73

5 1 JOHDANTO Miksi 7.-luokkalaiset eivät osallistu seurakunnan toimintaan? Millaista toimintaa tälle ikäryhmälle tulisi tarjota, jotta he löytäisivät tiensä seurakuntaan? Kysymykset 7.- luokkalaisten vähäisestä osallistumisesta ovat olleet pinnalla jo monia vuosia, eikä ongelmaa ole pystytty valtakunnanlaajuisesti ratkaisemaan. Työskentely Järvenpään seurakunnassa sai meidätkin kiinnostumaan aiheesta ja etsimään ratkaisuja 7.- luokkalaisten tilanteeseen. Kirkon lapsi- ja nuorisotyö kerää huomattavan määrän osallistujia erilaisiin toimintoihin: päiväkerhot, varhaisnuorten kerhot ja leirit, rippikoulu sekä rippikoulun jälkeinen isoskoulutus toimivat hyvin, vaikka kehittämistarpeita aina löytyy. Runsaasta ja kaikille ikäryhmille suunnatusta toiminnasta huolimatta vuotiaat, etenkin 7.- luokkalaiset, jäävät usein toiminnan ulkopuolelle. Lasten ja nuorten kasvun ja hengellisyyden tukeminen on tärkeää kaikissa ikävaiheissa, mutta etenkin suurten muutosten yhteydessä. Suurin osa 7.-luokkalaisista kokee juuri murrosiän ensivaiheita, jolloin kehitys ja muutokset elämässä aiheuttavat usein epävarmuutta sekä ailahtelevaisuutta. Tässä tilanteessa seurakunta voi tarjota nuorille tukea, turvallisuutta ja hyväksyntää. Opinnäytetyömme tarkoitus on vastata 7.-luokkalaisten vähäisen osallistumisen muodostamaan haasteeseen etenkin Järvenpään seurakunnassa. Samalla olemme tahtoneet luoda toimintamallin, joka soveltuu myös minkä tahansa muun seurakunnan käyttöön. Opinnäytetyöproduktiomme tavoite oli tuottaa diakonista kerhomateriaalia 7.- luokkalaisten kanssa tehtävään työhön. Materiaalin pohjana ovat toimineet ikäryhmää käsittelevä tutkimustieto, toteuttamamme kysely sekä aiempi materiaali ja omat kokemuksemme. Tuottamamme Seiskaset-toimintamateriaali tuo seurakuntien käyttöön kaivattua diakonista toimintamateriaalia. Materiaalin avulla on tarkoitus järjestää Seiskaset-toimintaa yhden kerhovuoden ajan, mutta aineistoa voidaan soveltaa muihinkin tarkoituksiin. Vastaavaa diakoniakasvatusmateriaalia ei seurakunnissa useinkaan ole riittävästi, joten materiaali vastaa myös tähän tarpeeseen. Diakoniakasvatuksella tarkoitamme tässä yhteydessä

6 6 diakonisiin arvoihin ja lähimmäisenrakkauteen kasvattavaa toimintaa. Seiskasetmateriaalipaketti tukee myös diakonia- ja nuorisotyön yhteistyötä, sillä ryhmän toiminnassa tarvitaan molempien työalojen asiantuntemusta. Diakonian ja nuorisotyön yhteistyö toteutui työssämme myös siinä, että toinen meistä valmistuu diakoniksi ja toinen nuorisotyönohjaajaksi. 7.-luokkalaiset osallistuvat vain harvoin perinteisiin varhaisnuorten kerhoihin, joten Seiskaset-toiminta pyrkii vastaamaan ikäryhmän tarpeisiin niin, että osallistujat voisivat kokea toiminnan mielekkäänä. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus ovat lähtökotia Seiskaset-ryhmän toiminnalle. Toiminnallisten menetelmien avulla mahdollistetaan vastuunottoa sekä oman elämän kysymysten ja arvojen pohdintaa. Koulutuksellisuutta pyritään tietoisesti välttämään ja keskeisempänä näkökulmana on lähimmäisenrakkaus, hyväksyntä ja koko kirkon sekä seurakunnan läpäisevä diakonisuus. Teoriaosassa käsitellyt asiat ovat merkittäviä Seiskaset-toiminnan järjestämisen kannalta. Siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen noin vuotiaana on erityisen herkkää aikaa ja täynnä muutoksia. Tämän ikävaiheen kehityksen tunteminen on tärkeää, kun toimitaan 7.-luokkalaisten kanssa. Diakonisuuden mieltäminen kaiken kirkon toiminnan, myös lapsi- ja nuorisotyön kantavaksi ajatukseksi on ajankohtainen kehityssuunta, jota tahdottiin käsitellä teoriaosassa Seiskaset-materiaalin diakonisen perusajatuksen vuoksi. 7.-luokkalaisten tilanteen haasteellisuutta on esitelty myös koko kirkon näkökulmasta. Kaiken toiminnan järjestämisen kannalta on olennaista tuntea ryhmäytymistä, ryhmän toimintaa sekä rooleja: ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne sekä mukava yhdessäolo ovat toiminnan toteutuksessa tärkeitä. Koska Järvenpään seurakunta on tilannut materiaalin, työssä esitellään myös seurakunnan varhaisnuorisotyötä. Toimintamateriaalissa on luonnollisesti omat käyttöohjeet sekä muuta käytännön tietoa, mutta teoriaosan lopussa esitellään perustelut materiaalin teemoille ja rakenteelle, kerrotaan sen käyttötarkoituksesta sekä arvioidaan materiaalia. Vastaavaa materiaalia juuri 7.-luokkalaisille kohdennettuun seurakunnan työhön ei ole aiemmin tuotettu. Materiaalin pohjana käytetyt kyselytulokset tukevat toiminnan sopivuutta ikäryhmälle. Koko toiminta pyrkii lähtemään nuorten omasta maailmasta käsin. Käynnistyvän toiminnan kautta Järvenpään seurakunta voi tavoittaa ja tukea useampia nuoria kuin tällä hetkellä.

7 7 2 PROSESSIN KUVAUS 2.1 Idean syntyminen Idea toimintamateriaalin tuottamisesta 7.-luokkalaisille suunnattuun toimintaan on pitkän prosessin tulos. Aloittaessamme opiskelumme Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä alkoi Järvenpään seurakunnassa kokeilu nimenomaan 7.- luokkalaisille tarkoitetusta kerhoryhmästä. Ohjasimme tätä kerhotoimintaa 1,5 vuoden ajan vuosina 2003 ja Alkuperäinen kerho oli suunniteltu vastaamaan seurakunnan aktiivisten varhaisnuorten tarpeisiin heidän vanhentuessaan. Muutamat 7.-luokkalaiset olivat toivoneet jonkinlaista koulutusta, sillä he tähtäsivät jo kerhojen ja leirien ohjaamiseen. Koska seurakunta tahtoi säilyttää 7.-luokkalaiset mukana toiminnassa, heille käynnistettiin oma kerho. Tähän kerhoon kutsuttiin kirjeitse kaikkia niitä seurakunnan 7.-luokkalaisia, jotka olivat jo aikaisemmin osallistuneet aktiivisesti varhaisnuorisotyön toimintaan. Näin muodostui noin kymmenen hengen ryhmä, joka kokoontui viikoittain. Kerhon tarkoituksena oli opettaa sekä uskoon että hengellisyyteen liittyviä asioita mutta valmistaa nuoria myös kerhojen ja leirien ohjaamiseen: toiminta oli ikään kuin pikkuisoskoulutusta. 7.-luokkalaisille suunnatun toiminnan ohjaaminen sai meidät kiinnostumaan ikäryhmän tilanteesta laajemminkin. Toinen meistä, Jenni Tarpila, suoritti opiskeluun liittyvän Lapsuus ja nuoruus-jakson työharjoittelun Järvenpään seurakunnan varhaisnuorisotyössä. Harjoitteluaikana seurakunnan työntekijät osoittivat olevansa huolissaan 7.-luokkalaisten vähäisestä osallistumisesta toimintaan. Ongelman ymmärtäminen pitkäaikaiseksi sekä koko kirkon laajuiseksi sai mielenkiintomme aiheeseen lisääntymään entisestään. Tämän seurauksena syntyi ajatus materiaalin tuottamisesta 7.-luokkalaisille kohdennettuun toimintaan ja opinnäytetyön liittämisestä siihen. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä materiaali jo järjestetystä 7.-luokkalaisten koulutustoiminnasta. Materiaalin tuottaminen toiminnan tueksi tuntui mielekkäältä, koska aiemman nuorisotyökokemuksemme pohjalta ymmärsimme toimivan materiaalin

8 8 tärkeyden. Ajan kuluessa idea materiaalipaketista muotoutui toiminnallisempaan suuntaan varsinaisen koulutuksellisuuden jäädessä syrjään. Aiheen haasteellisuuden vuoksi päätimme tutkia 7.-luokkalaisten tilannetta ennen idean perusteellisempaa jäsentämistä. Näin syntyi työharjoitteluprojektina toteutettu kyselytutkimus Järvenpään 7.-luokkalaisille. 2.2 Kyselyn toteutus 7.-luokkalaisten, laajemmin vuotiaden, ikäryhmä on kirkon kannalta haasteellinen. Heidän tavoittamisessaan yhtenä ongelmana on se, ettei seurakunnilla ole vakiintuneita, juuri tälle ikäryhmälle tarkoitettuja toimintamuotoja. (Kirkko muutosten keskellä 2004, 181.) Sama ongelma on nähtävissä Järvenpään seurakunnassa. 7.- luokkalaisia on pyritty saamaan toimintaan mukaan, mutta merkittävää muutosta osallistujamääriin ei ole saatu aikaan. Tuottamamme Seiskaset-materiaalin avulla järjestettävään toimintaan tahdotaan saada ikäryhmää todella osallistumaan. Aiheen haasteellisuuden vuoksi oli mielekästä ensin tutkia 7.-luokkalaisten tilannetta. Näin ollen Jenni Tarpila toteutti keväällä 2005 Työ, työyhteisöt ja johtaminen-opintojakson yhteydessä kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa järvenpääläisten 7.-luokkalaisten ajatuksia, toiveita ja tarpeita seurakunnan suhteen (Tarpila 2005, 2). Samalla kerättiin myös tietoa ikäryhmän aiemmasta osallistumisesta sekä nykyisen vähäisen osallistumisen syistä (Liite 1, kyselykaavake). Kyselyssä oli 11 monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä (Liite 1, kyselykaavake). Kysely toteutettiin koululuokissa ja siihen vastasi yhteensä luokkalaista. Ikäluokan koko on noin 500, joten kyselyyn vastasi kattavasti lähes koko ikäryhmä Järvenpään alueella. Kysely analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja tuloksista on kirjoitettu erillinen raportti. Tulokset sisältävät tietoa 7.-luokkalaisten aiemmasta osallistumisesta seurakunnan toimintaan sekä nykyisen vähäisen osallistumisen syistä. Lisäksi tutkimustuloksista selviää ikäryhmän halukkuus osallistua jo olemassa olevaan toimintaan tai johonkin mahdolliseen uuteen toiminnan muotoon. Opinnäytetyömme kannalta olennaisin osa tutkimusraporttia ovat tiedot 7.-luokkalaisten kiinnostuksesta diakoniseen toimintaan. Ikäryhmän omat mielipiteet tehokkaasta tiedottamisesta ja toimivimmasta tavasta tavoittaa ovat myös esillä sekä tutkimusraportissa että

9 9 opinnäytetyössä. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää missä tahansa seurakunnassa, jossa kehitetään 7.-luokkalaisten toimintaa. (Tarpila 2005.) Diakonisuus on nähtävissä kaiken kirkon toiminnan perustana ja lähimmäisenrakkaus jokaisen seurakunnan jäsenen oikeutena ja vapaaehtoisena tehtävänä. Tämän näkökulman kautta tahdoimme tutkia 7.-luokkalaisten kiinnostusta diakoniseen toimintaan. Lisäksi kyselyn kysymysten luomiseen vaikutti pyrkimys päästä irti koulutuksellisuuden näkökulmista, joskin monivalintakysymysten vastausvaihtoehtoina oli myös koulutukseen liittyviä vaihtoehtoja. Kyselyn tulokset toimivat pohjana opinnäytetyölle varmistaen tiedot vähäisestä osallistumisesta. Samalla se antaa suuntaa toiminnan kehittämiselle sekä materiaalin luomiselle. Tuloksista kirjoitettu erillinen raportti toimii yhtenä tämän työn lähteenä. Raportti kirjoitettiin seurakunnalle, jotta se voi toimia työvälineenä toiminnan laajemmassa kehittämisessä. Seiskaset-toiminta on yksi kyselytuloksia hyödyntäen kehitetty vastaus 7.-luokkalaisten vähäiseen osallistumiseen. Tässä opinnäytetyössä on käytetty niitä kyselytutkimuksen tuloksia, joilla oli merkittävä rooli materiaalipaketin tuottamisessa. Kyselytulosten tehtävä niin seurakunnan muun toiminnan kehittämisessä kuin opinnäytetyössämmekin on tuoda esille ikäryhmän todelliset tarpeet ja toiveet heidän omasta näkökulmastaan käsin. Toiminnan kehittäminen on mielekkäämpää, kun lähdetään kohderyhmän tarpeista eikä vain sattumanvaraisesti kehitetä sitä, mikä tuntuu hyvältä. 7.-luokkalaisten haasteellisen ikäryhmän saaminen mukaan seurakunnan toimintaan edellyttää juuri tätä heidän oman näkökulmansa huomioimista. Seurakunnan ei ole tarkoitus vastata kaikkiin nuorten toiveisiin tai lähteä kilpailemaan muiden, yhä moninaistuvien harrastusmahdollisuuksien kanssa. Seurakunta toteuttaa omaa tehtäväänsä nuoria kohdaten. Samalla on kuitenkin tärkeää, että kohderyhmän tarpeet otetaan huomioon ja liitetään kehitystyössä seurakunnan tehtävän rinnalle.

10 Materiaalipaketin muotoutuminen ja tavoitteet Kyselyn toteuttamisen, analysoinnin ja tutkimusraportin kirjoittamisen jälkeen varsinainen materiaali alkoi muotoutua. Suoraan kohderyhmältä kerättyjen tietojen avulla kehitettiin tulevalle toiminnalle perusajatus sekä rakenne. Diakonisen toiminnan sopivuus ikäryhmälle varmistui: monet 7.-luokkalaisista olivat kiinnostuneita osallistumaan diakoniseen toimintaryhmään sekä auttamaan muita ihmisiä. Toimintaryhmä oli kyselyssä määritelty säännöllisesti kokoontuvaksi ryhmäksi, jonka tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa muita ihmisiä auttavia toimia ryhmäläisten valinnan mukaan. Lisäksi kerrottiin, että ryhmän tarkoituksena on viettää mukavaa yhteistä aikaa ja pohtia ryhmäläisiä kiinnostavia kysymyksiä. (Liite 1, kysymys 10.) 128 nuorta (27 % vastaajista) kertoi, että voisi osallistua kuvattuun toimintaan. Lisäksi vaihtoehtoina olleista yksittäisistä auttamistoiminnan muodoista oli kiinnostunut vielä useampi. Jokin auttamistoiminta kiinnosti 67 %:a 7.-luokkalaisista. (Tarpila 2005, 23 24, ) Voidaan olettaa, että kaikki yksittäisestä toimintatavasta kiinnostuneet eivät osallistuisi säännölliseen toimintaan, mutta mielenkiinnon kohteet ovat kuitenkin antaneet suuntaa materiaalin teemojen luomiselle. Materiaalin teemoihin ovat vaikuttaneet myös vastaajien mielipiteet siitä, keitä he tahtoisivat auttaa. Myöhemmin toimintamateriaalin esittelyn yhteydessä kerrotaan tarkemmin aihevalinnoista ja toiminnan rakenteen perusteluista. Materiaalin tuottamisen käytännön tavoite on käynnistää Järvenpään seurakunnassa 7.- luokkalaisille kohdennettua toimintaa ja saada näin nuoria osallistumaan. Varsinaisen toiminnan tavoitteena on tukea 7.-luokkalaisten kasvua kristillisestä arvopohjasta käsin sekä kasvattaa nuoria lähimmäisenrakkauteen ja yhteisvastuullisuuteen. Samalla tahdotaan antaa osallistujille mahdollisuus kokea yhteenkuuluvuutta ja saada virikkeitä omien elämänarvojen muotoutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on myös hyväksynnän ja Jumalan läsnäolon kokeminen. Toiminnassa pyritään pitämään esillä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Tuottamamme Seiskaset-materiaali lähtee toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden periaatteesta. Kokemuksen kautta oppimisesta tulee mielekästä, kun samalla suodaan mahdollisuus jäsentää uutta tietoa jo koetun rinnalle. Kokemuksellinen ryhmätoiminta

11 11 on myös hyvää vapaa-ajan vastapainoa koulumaailman perinteisemmälle opetuksellisuudelle. Seiskaset-ryhmässä oppiminen ja uuden tiedon sisäistäminen on aktiivinen prosessi, jossa kokemuksen kautta oivallus ja kokemus liittyvät toisiinsa. Toiminnallista prosessia halutaan tukea siten, että eri aistikanavia, tunteita, mielikuvia ja mielikuvitusta on mahdollisuus käyttää hyväkseen. Tärkeää on myös tukea persoonallista ja sosiaalista kasvua sekä korostaa elämyksiä kasvatustoiminnassa. (Saarinen 1997, ) Usein seurakunnat yrittävät löytää ratkaisua vanhempien varhaisnuorten vähäiseen osallistumiseen jonkinlaisen koulutuksen kautta. Erilaisia koulutuksia on kokeiltu aina kerhonohjaajakoulutuksista esirippikouluihin. Tutkimustiedon ja muun kirjallisuuden perusteella 7.-luokkalaiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita pelkästä koulutuksesta. Perinteinen tekemiseen perustuva kerhotoiminta ei silti nykymuodossaan saa tämänikäisiä merkittävästi kiinnostumaan ja osallistumaan. Toimintamateriaalin luomisessa on otettu huomioon 7.-luokkalaisten siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen ja murrosikään. Toimintaan osallistuessaan heillä on mahdollisuus opetella turvallisella tavalla vastuunottoa itsestään, toiminnastaan sekä muista ihmisistä. Tämän vastuunottamisen ja tavoitteellisen toiminnan näemme olevan juuri sitä, mitä 7.- luokkalainen kaipaa, kun hän ei enää tahdo osallistua perinteiseen toimintakerhoon mutta ei myöskään ole vielä varsinaisen nuorisotyön piirissä. Seiskaset-toiminta on selkeästi diakonia- ja arvokasvatusta, mutta sen tarkoitus on ensisijaisesti lähteä nuorista itsestään, heidän elämäntilanteistaan sekä heidän kysymyksistään. Seiskaset-toiminnan on tarkoitus mahdollistaa osallistuminen kaikille 7.-luokkalaisille. Säännöllisistä kokoontumisista huolimatta sitoutuminen jatkuvaan toimintaan ei ole välttämätöntä, vaan ryhmäläiset saavat itse päättää, millä tavoin ja miten usein tahtovat osallistua. Näin mukaan pääsevät tahtoessaan myös ne nuoret, jotka eivät halua tai pysty sitoutumaan pitkäjänteiseen toimintaan. Ryhmän tavoitteena ei ole suorittaminen vaan yhdessä tekeminen. Yhtenä toiminnan tavoitteista on vastuullisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen kasvattaminen, mutta vastuun jakamisessa on myös huomioitava nuorten erilaiset valmiudet ja elämäntilanteet. Tarkoituksena on, että jokainen voi saada vastuuta juuri sen verran kuin on itse valmis ottamaan. Näin pyritään tukemaan jokaisen osallistuvan nuoren kasvua hänen omista lähtökohdistaan käsin.

12 12 Tiedottamiseen panostaminen on myös yksi tapa mahdollistaa toimintaan osallistuminen kaikille kohderyhmään kuuluville. On tärkeää, että tiedotus ja kutsuminen Seiskaset-toimintaan suunnataan kaikille 7.-luokkalaisille. Tämä viestittää siitä, että kaikki ovat tervetulleita: toiminnan tavoitteena on osoittaa, että mukaan hyväksytään jokainen. Tehokas tiedottaminen on keskeinen tavoite toiminnan käynnistyessä.

13 13 3 SEITSEMÄSLUOKKALAINEN 3.1 Kehitys lapsesta nuoreksi 7.-luokkalaiset, eli vuotiaat elävät vaihetta, jossa sekä heidän elämässään että heissä itsessään tapahtuu monia muutoksia. Kehitys ja muutokset ovat yksilöllisiä ja tapahtuvat nuorilla hieman eri aikaan. Tästä johtuen 7.-luokkalaiset ovat vaikeasti määriteltävässä kehitysvaiheessa: osa heistä elää vielä lapsuuden loppuvaihetta, osa esimurrosikää ja osa varsinaista murrosikää. Muille ihmisille ja 7.-luokkalaiselle itselleenkin voi olla vaikeaa käsittää, ovatko tämän ikäiset lapsia vai nuoria, josta saattaa seurata ristiriitaisia tilanteita. Tässä opinnäytetyössä 7.-luokkalaisia kutsutaan nuoriksi ja tätä ikäryhmää nuorempia lapsiksi vuotiaiden kehitysvaiheen merkittävimpien seikkojen tunteminen on tärkeää ikäryhmän kanssa toimittaessa. Seiskaset-materiaalin tuottamisessa kehitysvaihe on otettu huomioon, mutta myös seurakunnan työntekijöiden ja tulevien ohjaajien on hyvä tutustua aiheeseen toimintaa suunniteltaessa. Yksi merkittävimmistä 7.-luokkalaisen kehityksen osa-alueista on ajattelun siirtyminen uudelle tasolle. Lapsella abstrakti ajattelu ei ole vielä erityisen kehittynyttä. Kymmenen ikävuoden jälkeen tämä abstraktien käsitteiden syvempi ymmärtäminen alkaa kehittyä, ja 7.-luokkalainen pystyy jo mieltämään tällaisia asioita. Yleensä 7.-luokan paikkeilla looginen päättely helpottuu ja nuori alkaa tiedostaa paremmin omaa ajatteluaan sekä sen toimintaa. Ajattelun kehittymisen seurauksena myös nuoren käsitys todellisuudesta laajenee ja monipuolistuu. (Turunen 1996, 92 93, ; Luukkonen 1997, 37 38; Dunderfelt 1997, ) Fyysisen kehityksen osalta 7.-luokkalaiset kokevat hämmentäviä ja epävarmoja aikoja. Murrosiän fyysiset muutokset ovat hiljattain alkaneet tai ne ovat juuri alkamassa. Tämä aiheuttaa nuorelle samaan aikaan ihmetystä, häpeilyä ja ylpeyttä. Fyysiseen kehitykseen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhutaan nykyään nuorille melko avoimesti. Seksuaalisuus on myös erittäin paljon esillä mediassa, joten asiat sinänsä ovat tuttuja. Tästä huolimatta muutokset ovat nuorelle itselleen uusi asia ja niiden henkilökohtainen

14 14 kokeminen tuntuu usein suuremmalta kuin mitä kuulemansa perusteella on ajatellut. (Turunen 1996, 102, ; Dunderfelt 1997, ) Murrosiän alkaessa tunne-elämästä tulee hyvin intensiivistä sekä vahvaa. Tällöin tunteet tuntuvat voimakkaammilta kuin ennen ja nuorelle on tärkeää elää omista tunteistaan käsin. Elämyshakuisuus näyttäytyy vahvana varsinkin murrosiän alkuvaiheessa, vaikka se jatkuukin läpi koko nuoruuden. Elämä on mielenkiintoista sekä jännittävää, tunteet uusia ja jokainen hetki tuntuu lupaavan jotakin uutta koettavaa. Joskus tätä murrosiän alkuaikaa kutsutaan kuohuntavaiheeksi: tunteiden tullessa niin vahvaksi osaksi elämää aiheutuu samalla myös paljon levottomuutta ja monenlaisia tunteenpurkauksia. Uuden elämäntilanteen mukanaan tuoma epävarmuus aiheuttaa myös usein kiukuttelua sekä arkuutta. Jännittäminen aikuisten mielestä ehkä käsittämättömissäkin tilanteissa on murrosikäiselle ominaista. (Turunen 1996, , ; Oikarinen 1998, ) Ihmisillä on koko elämän ajan ristiriitaisia tunteita, mutta nuoruudessa tämä ristiriitaisuus usein korostuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on yksinäisyyden ja vähäpätöisyyden tunne yhteenkuuluvuuden tunteen rinnalla. Vaikka nuori on itsenäistymässä, hänelle on tärkeää saada kokea yhteenkuuluvuutta liittymällä johonkin omanikäistensä ryhmään. Jos tämä liittyminen ei onnistu eikä kokemusta yhteenkuuluvuudesta synny, on seurauksena yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita. Näitä tunteita nuori kokee kuitenkin ajoittain riippumatta siitä, saako hän joissain tilanteissa kokea yhteenkuuluvuutta. Yksinäisyyden tunne esiintyy usein vahvana ja aiheuttaa lisää pahoja sekä epätoivoisia tunteita ja mielikuvia. Nuori voi päätyä tuntemaan, että hän on tavallaan aivan yksin maailmassa. Näiden tunteiden käsitteleminen on osa normaalia kasvu- ja itsenäistymisprosessia. (Turunen 1996, 112; Dunderfelt 1997, ) 7.-luokkalaisen perusitsetunto pysyy suhteellisen vakiona ja muutokset ovat sidoksissa lähinnä mielialanvaihteluihin. Itsetuntoon saattaa kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti vertaisryhmän antama palaute käyttäytymisestä ja siitä seuraavat kokemukset. Murrosikäinen on altis vaikutteille, pohtii asioita sekä omaa käyttäytymistään ja kokee voimakkaasti tunnetasolla itseensä kohdistuvan arvostelun. Nuori näkee epäonnistumisensa syyt yleensä ulkopuolisissa tekijöissä, ei itsessään. Toiminnan

15 15 konkreettista hyötyä itselle korostetaan ja siitä pitää saada palkkio. Nuori saattaa kokea, että hän ei voi itse paljoakaan vaikuttaa omiin asioihinsa ja hänellä saattaa olla suuri paine jäljitellä muita ja mukautua toisten tahtoon. Terveen itsetunnon säilyttäminen edellyttää kuitenkin tiettyä itsenäisyyttä ja oman identiteetin löytämistä, joita kasvattajan olisi tuettava kaikin keinoin. (Laine 2005, ) vuotias siirtyy ajattelun kehityksen ja elämänpiirin laajenemisen myötä uudelle tasolle myös moraalisessa ajattelussa. Nuoremmat lapset elävät vielä sovinnaismoraalin aikaa, jolloin säännöt ovat keskeisessä asemassa niin kaveruussuhteissa kuin aikuistenkin kanssa. Noin kymmenen vuoden iässä lapsi alkaa kaivata perusteluja säännöille: oikeudenmukaisuutta vaaditaan ja säännöistä halutaan sopia yhdessä. Abstraktiin ajatteluun siirtymisen seurauksena 7.-luokkalainen muodostaa moraalista, normeista ja sääntöjen noudattamisesta yleisempiä käsityksiä kuin varsinaista lapsuusikää eläessään. Ehdottomuus väistyy, kun nuori alkaa ymmärtää sääntöjen periaatteellisuutta. Tästä huolimatta murrosikää leimaa tietty mustavalkoisuus moraalikäsityksissä sen mukaan, mikä itse koetaan oikeaksi ja vääräksi. (Siltala 1992, 94; Kinnunen 1992, 36 37; Rödstam 1992, ) Murrosiän moraalikehitykseen vaikuttaa se, miten nuori on aiemmin lapsuudessaan tottunut muodostamaan ja omaksumaan moraalikäsityksiä. Normaalin kehityksen seurauksena murrosiässä tiedostetaan sekä arvioidaan kriittisesti aiemmin muodostuneita ja yhteiskunnassa vallitsevia moraali- ja normikäsityksiä. Ikäkauteen kuuluu usein auktoriteetteja ja sääntöjä vastaan protestoimista. Samaan aikaan murrosikäinen pyrkii muodostamaan omat käsityksensä oikeasta ja väärästä, normeista ja oman elämänsä arvoista. Yksilöllisyyden pyrkimykset arvojen ja normien jäsentymisessä sekoittuvat voimakkaasti solidaarisuuteen vertaisryhmää kohtaan. Murrosiän edetessä nuori alkaa yhä enemmän miettiä syvällisempiä eettisiä kysymyksiä. (Lahti 1983, 40; Kinnunen 1992, 36 37; 39 41; Rödstam 1992, ) Myös uskonnollinen ajattelu ja kyky ymmärtää uskon sisältöä kehittyvät murrosiässä abstraktin ajattelun myötä. Nuoremman lapsen on usein vaikeaa ymmärtää uskoon liittyviä termejä sekä Raamatun vertauksia ja sisältöjä. Helposti käy niin, että lapsi ymmärtää monet vertauskuvalliset asiat kirjaimellisesti ja sisäistää niiden oikean merkityksen mahdollisesti vasta myöhemmin. Tästä johtuen esimerkiksi englantilaisen

16 16 Ronald Goldmanin mukaan Raamatun lukeminen on siirrettävä abstraktin ajattelun kehitysvaiheeseen. Goldman on sitä mieltä, että jos Raamattua opetetaan jo lapsen konkreettisen ajattelun vaiheessa, uskonnollinen kehitys saattaa fiksoitua tähän kauteen. Väärinymmärrysten ja liian kirjaimellisen uskon maailman sisäistämisen välttämiseksi voidaan kiinnittää erityistä huomiota Raamatun käyttötapoihin lasten kanssa. Lapsille voidaan tarjota kokemuksia niihin asioihin liittyen, joista Raamattu puhuu ja näin tuoda Raamatun sisältö osaksi konkreettista elämää. (Lahti 1983, 41 44; Seppälä 1998, ) 7.-luokkalaiset ovat eri vaiheissa ajattelun kehityksen suhteen. Osa heistä ymmärtää uskon sisältöjä vielä melko kirjaimellisesti, kun taas osa sisäistää niitä jo syvällisemmin vuoden iässä käsitykset uskonnosta muuttuvat aiempaa kielteisemmiksi ja Jumalan olemassaoloa epäillään entistä enemmän (Lahti 1983, 44; Kinnunen 1992, 69). Suurena syynä tähän on se, että ajattelun kehittyessä abstraktiin vaiheeseen nuoren reaalisuuden taju voimistuu ja tällöin hänen on vaikea enää hyväksyä lapsuuteen fiksoitunutta kirjaimellista uskonnollista ajattelua. Goldman esittää kolme mahdollista tapaa edetä lapsuuden uskonkäsityksistä nuoruuden uskonnolliseen ajatteluun: nuori joko hylkää uskonnon lapsellisena, vanhanaikaisena ja epätieteellisenä, pitää uskonnon ja todellisen maailman tiukasti erillään tai pystyy jäsentämään uskonmaailman osaksi omaa maailmankuvaansa. (Lahti 1983, 41 44; Seppälä 1998, ) Vaikka 7. luokalla kielteisyys uskontoa kohtaan yleisesti lisääntyykin, on nuoruus kuitenkin voimakkaiden uskonnollisten kokemusten aikaa, koska näitä asioita ymmärretään syvemmällä tasolla kuin aiemmin. Uskontoon, maailmaan ja etiikkaan liittyvien asioiden pohtimiseen käytetään myös enemmän aikaa kuin ennen, mikä on merkki nuoren maailmankatsomuksen muotoutumisesta. Tukena nuoren pohdinnoissa voivat toimia sekä vanhemmat, muut kasvattajat että omanikäiset kaverit. (Turunen 1996, 118). Mielenkiintoista on, että moniin muihin maihin verrattuna suomalaisia luokkalaisia näyttävät kiinnostavan erityisen paljon uskontoon ja kristinuskoon liittyvät kysymykset. Syitä laajaan mielenkiintoon voidaan löytää yleisestä kulttuuriilmapiiristä, tapakäytännöstä, uskonnonopetuksen asemasta ja luonteesta peruskoulussa sekä rippikoulun suuresta suosiosta. (Oikarinen 1998, 176, 180.)

17 17 Perheen suhtautuminen uskontoon vaikuttaa murrosikäisen uskonnolliseen ajatteluun. Riippuen nuorten saamasta uskonnollisesta kotikasvatuksesta tai sen puuttumisesta heillä voi olla hyvin erilaiset tiedot ja käsitykset uskosta. Vanhempien positiivinen asenne uskoa kohtaan sekä uskonnollinen aktiivisuus heijastuvat myös murrosikäisen positiivisena suhtautumisena uskonasioihin. Toinen vaihtoehto on opittujen uskontraditioiden ja uskonnollisuuden kritisointi sekä niitä vastaan protestointi kodista ja vanhemmista itsenäistymisen yhteydessä. Itselle tärkeiden ihmisten suhtautuminen omaan ajatteluun ja ideologiaan on murrosikäiselle tärkeää. Nuoret sitoutuvat helposti samoihin aatteisiin kuin oma kaveriryhmä ja aatemaailmojen erot koetaan usein eroiksi ihmisten välillä. Tästä seuraa helposti ihmisten ja ryhmien leimaamista aatemaailman mukaan. Esikuvien ja ihanteiden tärkeys murrosiässä vaikuttaa uskonasioissa: nuorella olisi hyvä olla terveitä aatemaailmojen malleja, joihin hän itse tahtoo samaistua. (Kinnunen 1992, 71; Oikarinen 1998, 179.) 3.2 Elämä muutoksessa Nuori itse muuttuu murrosiän alkaessa monessa suhteessa, mutta samaan aikaan tapahtuu myös monia ulkoapäin ohjautuvia muutoksia. Yksi tällainen muutos on seitsemännelle luokalle siirtyminen. Tämä tuo useimmiten nuorten elämään päivittäisen uuden ympäristön ja uusia ihmisiä: koulurakennus vaihtuu ja luokkakaverit sekä opettajat ovat uusia. Kuudennella luokalla he ovat koulunsa vanhimmat, mutta seitsemännelle luokalle siirryttyään he ovat yhtäkkiä pienimpiä, joten paine kasvamiseen tulee myös tätä kautta. Erään tutkimuksen mukaan puolet nuorista kokee seitsemännelle luokalle siirtymisen mukavana. Hieman yli kolmannesta jännittää ja pientä osaa jopa pelottaa. Seitsemännelle luokalle siirtyminen on huomattavasti helpompaa, jos omalle luokalle tulee vanhoja kavereita. (Rönkä, Poikkeus & Viheräkoski 2002, ) Murrosiän alkaessa monet entiset harrastukset saattavat jäädä. Nuoret lopettavat esimerkiksi liikuntaharrastuksiaan huomattavan paljon kiinnostuksen kohteiden siirtyessä muihin asioihin (Lämsä 2002, 79 88). Muutenkin harrastuneisuus vähenee muiden toiminnan muotojen, kuten kavereiden kanssa oleilun viedessä enemmän aikaa. On kuitenkin tärkeää, että murrosikäisellä nuorella olisi jokin säännöllinen harrastus.

18 18 Harrastuksen kautta nuori voi saada jatkuvuutta ja selkeyttä muutoksia sekä ailahtelevaisuutta täynnä olevaan elämäänsä. Lisäksi harrastuksen kautta nuori voi löytää innostuksen aiheita, kokemuksia ja merkityksiä elämälleen. Jonkin vanhan harrastuksen loppuminen ei siis välttämättä ole paha asia, sillä nuori etsii kehittyessään uudenlaisia merkityksiä ja kokemuksia. Entisten harrastusten jäädessä vanhempien ja muiden kasvattajien on hyvä kannustaa nuorta etsimään uusia, itseään kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. (Kinnunen 1992, ; Turunen 1996, 103.) Elämänpiirin laajentuminen ja abstraktin ajattelun kehitys aiheuttavat osaltaan ihanteiden muotoutumista keskeisemmäksi kuin lapsuusaikana. Murrosiässä ihaillaan kauneutta, oikeamielisyyttä ja täydellisyyttä sellaisena kuin ne itse nähdään. Yleensä ihannointi löytää kohteekseen jonkin konkreettisen mutta etäisen kohteen, esimerkiksi julkisuuden henkilön. Tämä ihannointi liittyy nuoren identiteetin muotoutumiseen: hän tahtoo olla täydellinen kuten oma ihannekuvansa. (Siltala 1992, 100; Dunderfelt 1997, ) Murrosiässä omaan ulkonäköön liittyvät asiat tulevat merkittävämmiksi kuin lapsuudessa, mikä ilmenee usein selkeästi tytöillä. Nykypäivänä ympäristö luo yhä enemmän ulkonäköön liittyviä paineita ja ihannekuvia, joten aiheeseen ryhdytään kiinnittämään huomiota aina vain aikaisemmin. Minäkuvan ja identiteetin hahmottumiseen liittyy myös nuorten halu herättää huomiota ja kokeilla rajojaan. Monesti huomion herättäminen liittyy ulkonäköön tai hyökkäävään ja itseä korostavaan käyttäytymiseen varsinkin aikuisia kohtaan. Rajoja kokeillaan aikuisten ja heidän asettamiensa sääntöjen suhteen. Fyysinen kehitys ja ajattelun sekä elämänpiirin avartuminen luovat uteliaisuutta, joka innostaa nuoria kokeilemaan uusia asioita. Suuri osa kokeiluista kuuluu terveellä tavalla kehitykseen, mutta nykyaika ja ympäristön näkymättömät paineet yllyttävät nuoria usein näihin kokeiluihin liian aikaisin. (Turunen 1996, 106, ) Seksuaalisuuteen liittyvät kokeilut sekä päihteiden käytön kokeilu tai aloittaminen ovat asioita, jotka nuorten kehityksessä herättävät paljon keskustelua. Jo lapsuuteen saattaa kuulua seurustelua, mutta se on usein ihastumista ja yhteisiä sopimuksia, ei fyysistä kontaktin ottamista (Anttila 2002, 66 70). Murrosiän alkaessa seksuaalisuus tulee omassa elämässä ajankohtaisemmaksi kuin ennen ja siihen liittyviä asioita tahdotaan kokeilla. Omaan kehoon halutaan tutustua ja kiinnostus toisesta sukupuolesta saa uusia

19 19 ulottuvuuksia. Seksuaalisuuden rinnalle nuorten elämään tulee myös uudenlainen ymmärrys rakkaudesta ja rakastumisesta. Rakastumiset tuntuvat vakavilta ja rakkaushuolet kipeiltä, mutta myös nopeasti ohimeneviä ihastuksia ilmenee usein. (Siltala 1992, 97; Turunen 1996, 106, ; Dunderfelt 1997, 97.) Päihteiden kokeilun nähdään usein kuuluvan siirtymiseen lapsuudesta nuoruuteen. Nuorten päihdekokeiluja voidaan ymmärtää siinä mielessä, että varsinkin alkoholi kuuluu laajasti suomalaisten aikuisten elämään. Nuori tahtoo kokeilla aikuistumiseen liittyviä asioita. Usein myös tupakkaa kokeillaan nuoruudessa. Tupakoinnin terveyshaitat tiedostetaan laajemmin kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta suuri osa nuorista kokeilee tupakkaa ennen täysi-ikäisyyttään. Ennen murrosiän alkamista lapset suhtautuvat yleensä hyvin kielteisesti ja järkevästi sekä alkoholiin, tupakkaan että muihinkin päihteisiin. Nuoruuden ja murrosiän kokeilunhalu ja elämysten etsintä kuitenkin menevät näiden lapsuuden järkevien päätelmien edelle. (Kinnunen, 1992, ; Karvonen 2002, ) Lapsuudessa vanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat usein elämän keskeisimmät ihmiset, mutta murrosiän myötä nuori alkaa suhtautua perheeseensä uudella tavalla. Itsenäistyminen ja oman minuuden käsitteleminen vaativat irtaantumista vanhemmista. Tämä irtaantuminen tapahtuu sekä konkreettisella että mielikuvien tasolla. Nuori tahtoo saada yhä enemmän määräysvaltaa suhteessa omaan elämäänsä, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja perheessä. Kaverisuhteet tulevat aiempaa tärkeämmiksi, jolloin tukea ei enää haeta vanhemmilta kuten ennen. Vaikka nuori kokee, etteivät vanhemmilta saadut vastaukset elämän merkittäviin kysymyksiin enää riitä, on vanhempien merkitys nuoren itsenäistymisprosessissa suuri: heidän tehtävänsä on toimia tukena sekä nuoren käyttäytymisen peilinä. Vaikka vanhemmat tahtovat huolehtia lapsistaan, on nuoren kehityksen kannalta tärkeää, että hän saa vastuuta sekä päätösvaltaa omista asioistaan. (Siltala 1992, ; Turunen 1996, ; Luukkonen 1997, 35.) Murrosikäinen tahtoo itsenäistyä suhteessa vanhempiinsa, mutta tuntee itsensä vielä tavallaan heikoksi ja jäsentymättömäksi. Tähän ristiriitaan vastaa kaveriporukkaan tai ryhmään kuuluminen, joka on varsinkin murrosiän alkuvaiheessa huomattavan tärkeä asia nuorten elämässä. Ryhmään kuuluvana on helpompi käsitellä uusia asioita elämässä ja muutoksia itsessä sekä samalla tuntea oma olonsa vahvemmaksi. Ryhmässä nuori

20 20 oppii ja harjoittelee monia sosiaalisia taitoja kuten muiden huomioonottamista, joustavuutta, toisten nuorten arvostamista, auttamista ja tukemista. (Turunen 1996, ; Lehtovirta, Huusari, Peltola & Tattari 1997, 164; Laine 2005, 44.) Seiskaset-toiminnassa on suuri rooli sillä, miten ohjaaja pystyy huomioimaan 7.- luokkalaisten kehityksen lapsesta nuoreksi sekä heidän elämäänsä koettelevat muutokset. Ikäkauden herkkyys tulee huomioida unohtamatta kuitenkaan nuorten suurta halua kokea ja tuntea monenlaisia asioita. Ohjaajan työtä helpottaa se, että Seiskasetmateriaali on suunniteltu juuri vuotiaan kehitysvaiheeseen sopivaksi: kokemisen ja tekemisen kautta edetään arvopohdintoihin, jolloin asioiden käsittely ei ole vasta murrosikään siirtyvillekään liian vaativaa. Seiskaset-ryhmän tarkoituksena on olla paikka, jossa nuoret voivat turvallisessa ympäristössä käsitellä maailmankuvaansa ja uskoon sekä arvoihin liittyviä kysymyksiään. Samalla he pääsevät kokemaan tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja ryhmään liittymisen tunteita. 3.3 Oppijana ja sisäistäjänä Seiskaset-ryhmässä Uuden tiedon sisäistäminen lähtee henkilökohtaisesta motivaatiosta. Motivointi on valikoivan tarkkaavaisuuden siirtämistä olennaiseen oppimistehtävään. Motivointiin kuuluu kaksi ilmiötä: aktivaatiotaso ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Myös tehtävän luonne vaikuttaa siihen, millaista aktivaatiotasoa kussakin oppimistilanteessa tarvitaan. Kokemus tehtävän mahdottomuudesta saa aikaan sen, ettei sen suorittamiseksi ryhdytä edes ponnistelemaan. Motivaatio on kuitenkin aina sisäistä eikä pelkästään ulkoisten ärsykkeiden virittämää. Myös ryhmän yleinen ilmapiiri voi vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti yksilön omaan motivaatioon. (Saarinen 1997, 54; Seppälä 1998, ) Motivoinnin kannalta on olennaista se, mikä teema johtaa koko ryhmän yhteistyöhön tuon tehtävän saavuttamiseksi tai ratkaisemiseksi: yritys motivoida yksilöitä ilman koko ryhmää ei johda kestävään tulokseen. Vastuu oppimisesta on yksittäisen oppijan sijasta koko ryhmällä: uuden tiedon sisäistäminen on yhteisvastuullinen prosessi, jossa ryhmän jäsenten tehtävänä on tukea toinen toistaan. (Seppälä 1998, ) Motivoinnin näkökulmat ovat Seiskaset-materiaalissa keskeisessä asemassa. Lähtökohtana on, että

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot