SEISKASET. Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEISKASET. Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille"

Transkriptio

1 SEISKASET Diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille Milla Puharinen Jenni Tarpila Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin ja kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Puharinen, Milla & Tarpila, Jenni. Seiskaset diakoninen toimintaryhmä seitsemäsluokkalaisille. Järvenpää, kevät 2006, 73 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin ja kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa seitsemäsluokkalaisille (13 14-vuotiaille) diakonista toimintamateriaalia yhden kerhovuoden ajalle. Opinnäytetyön ensisijainen tavoite oli tuottaa materiaalia, joka voidaan ottaa käyttöön Järvenpään seurakunnassa. Seiskaset-materiaalipaketti on kuitenkin helposti sovellettavissa sekä muiden paikkakuntien että ikäryhmienkin tarpeisiin. Materiaalin on tarkoitus olla työväline, jonka avulla tavoitetaan ikäryhmä, joka usein jää seurakunnan toiminnan ulkopuolelle. Opinnäytetyö koostuu sekä teoria- että produktio-osasta. Teoriaosassa käsitellään seitsemäsluokkalaisen kehitysvaihetta, kirkon varhaisnuorisotyötä ja diakoniaa sekä ryhmää toimintayksikkönä. Opinnäytetyön produktio on diakonista toimintaryhmää varten tehty Seiskaset-materiaalipaketti, jonka perusteella on mahdollista pitää Seiskaset-ryhmää yhden kerhovuoden ajan. Materiaalipaketti lähti kehittymään seitsemäsluokkalaisille suunnatusta kerhotoiminnasta, jota tekijät opiskelujensa alkuaikoina Järvenpään seurakunnassa ohjasivat. Keväällä 2005 Jenni Tarpila toteutti Järvenpäässä kyselyn, jossa kartoitettiin seitsemäsluokkalaisten toiveita ja tarpeita seurakunnan toiminnan suhteen. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat löydettävissä opinnäytetyön teoriaosasta. Opinnäytetyön varsinainen tuotos on toiminnallinen ja kokemuksesta lähtevä Seiskasetmateriaalipaketti, joka alkoi muotoutua alkusyksyllä 2005 sekä omien kokemusten, kyselyn tulosten että teoriatiedon pohjalta. Materiaalipaketti koostuu yhteensä kymmenestä eri teemasta, joista kunkin on suunniteltu kestämään noin kuukauden ajan. Valitsemalla eri teemoja kunkin ryhmän on mahdollista rakentaa kerhovuosi omien kiinnostustensa pohjalta ryhmän itsensä näköiseksi. Järvenpään seurakunnan ensimmäinen Seiskaset-ryhmä aloittaa toimintansa syksyllä Kyseiselle ikäryhmälle suunnattu toiminta on tärkeää, kun seitsemäsluokkalaiset herkän ikäkautensa aikana muokkaavat arvomaailmaansa. Seiskaset-toiminnan tarkoitus on tavoittaa seitsemäsluokkalaiset seurakunnan toiminnan piiriin. Toiminnan tarkoituksena on myös tukea nuoren omaa kasvua kristillisestä arvopohjasta käsin sekä antaa osallistujille mahdollisuus lähimmäisenrakkauden kokemiseen ja toteuttamiseen. Seiskaset-toiminta kehittää seurakunnan nuorisotyötä diakonisempaan suuntaan sekä tukee työalojen välistä yhteistyötä. Asiasanat: Kirkon kasvatustoiminta, kirkon nuorisotyö, diakonia, varhaisnuoret, ryhmät, seurakunta, produktiot.

3 ABSTRACT Puharinen, Milla & Tarpila, Jenni. Seiskaset a Diaconia Group for 7th graders. Järvenpää, Spring 2006, 73 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme of Social Services, Option in Diaconia and Christian Youth Work. The aim of the thesis was to produce diaconal working material for 7th graders (aged years) to use for one year. The main goal of the thesis was to produce material that can be used in the parish of Järvenpää. The Seiskaset-material package can also be easily adapted for other districts and different age groups. The material is meant to work as a tool to reach an age group that often is left outside the activities of the parish. The thesis consists of both theory and product. The developmental stages of yearold adolescents, Christian youth work, diaconal work and group as a working unit are discussed in the theory section. The product for Seiskaset-group is a material package based on diaconal values. With the package it is possible to maintain working with one Seiskaset-group for one year. The material package started to evolve from an extracurricular activity group targeted at 7th graders. This group was conducted by the writers in the Järvenpää parish at the beginning of their studies. Jenni Tarpila, who conducted a survey among 7th graders in Järvenpää in the spring of 2005, surveyed 7th graders hopes and needs toward the activities arranged by the parish of Järvenpää. The key results of this survey can be found in the theory section of the thesis. The main product of the thesis is an activating and experience filled Seiskaset-material package. It began to take shape in early autumn 2005 basing on the experiences of the writers, results of the survey and conclusions drawn from the theory. Seiskaset-material package consists of ten different themes, which all are planned to last about one month. By choosing different themes the year can be modelled to suit the interests of each particular group. The Järvenpää parish will start their first Seiskaset-group in autumn The need for this kind of activity is important for year-old adolescents, who at this sensitive age are forming their values. The aim of Seiskaset-group is to reach the target group and make them take part in parish activities. The purpose is also to support the personal growth of the adolescent according to Christian values and to give the participants the change to experience and execute charity. Seiskaset-activity cultivates the youth work towards more diaconal aspects and supports the co-operation between different fields of work. Key words: The education activity of church, church youth work, church social work, adolescents, groups, parish, productions.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROSESSIN KUVAUS Idean syntyminen Kyselyn toteutus Materiaalipaketin muotoutuminen ja tavoitteet SEITSEMÄSLUOKKALAINEN Kehitys lapsesta nuoreksi Elämä muutoksessa Oppijana ja sisäistäjänä Seiskaset-ryhmässä VARHAISNUORISOTYÖ JA DIAKONIA Diakonisuus kirkon toiminnan perustana Hyväksyntää ja kokemuksia Jumalan läsnäolosta Seitsemäsluokkalaiset väliinputoajina haaste kirkon toiminnalle Varhaisnuorisotyö Järvenpään seurakunnassa TOIMINTAYKSIKKÖNÄ RYHMÄ Ryhmän tunnuspiirteet Vertaisryhmä ja sen merkitys nuorelle Roolit ryhmässä Ryhmän kehitysprosessi SEISKASET DIAKONINEN MATERIAALIPAKETTI Rakenteen valintaperusteet Toimintamateriaalin käyttö Seiskaset-toimintamateriaalin arviointi POHDINTA...59 LÄHTEET...64 LIITTEET...69 Liite 1 Kyselykaavake...69 Liite 2 Seiskaset-materiaalipaketti...73

5 1 JOHDANTO Miksi 7.-luokkalaiset eivät osallistu seurakunnan toimintaan? Millaista toimintaa tälle ikäryhmälle tulisi tarjota, jotta he löytäisivät tiensä seurakuntaan? Kysymykset 7.- luokkalaisten vähäisestä osallistumisesta ovat olleet pinnalla jo monia vuosia, eikä ongelmaa ole pystytty valtakunnanlaajuisesti ratkaisemaan. Työskentely Järvenpään seurakunnassa sai meidätkin kiinnostumaan aiheesta ja etsimään ratkaisuja 7.- luokkalaisten tilanteeseen. Kirkon lapsi- ja nuorisotyö kerää huomattavan määrän osallistujia erilaisiin toimintoihin: päiväkerhot, varhaisnuorten kerhot ja leirit, rippikoulu sekä rippikoulun jälkeinen isoskoulutus toimivat hyvin, vaikka kehittämistarpeita aina löytyy. Runsaasta ja kaikille ikäryhmille suunnatusta toiminnasta huolimatta vuotiaat, etenkin 7.- luokkalaiset, jäävät usein toiminnan ulkopuolelle. Lasten ja nuorten kasvun ja hengellisyyden tukeminen on tärkeää kaikissa ikävaiheissa, mutta etenkin suurten muutosten yhteydessä. Suurin osa 7.-luokkalaisista kokee juuri murrosiän ensivaiheita, jolloin kehitys ja muutokset elämässä aiheuttavat usein epävarmuutta sekä ailahtelevaisuutta. Tässä tilanteessa seurakunta voi tarjota nuorille tukea, turvallisuutta ja hyväksyntää. Opinnäytetyömme tarkoitus on vastata 7.-luokkalaisten vähäisen osallistumisen muodostamaan haasteeseen etenkin Järvenpään seurakunnassa. Samalla olemme tahtoneet luoda toimintamallin, joka soveltuu myös minkä tahansa muun seurakunnan käyttöön. Opinnäytetyöproduktiomme tavoite oli tuottaa diakonista kerhomateriaalia 7.- luokkalaisten kanssa tehtävään työhön. Materiaalin pohjana ovat toimineet ikäryhmää käsittelevä tutkimustieto, toteuttamamme kysely sekä aiempi materiaali ja omat kokemuksemme. Tuottamamme Seiskaset-toimintamateriaali tuo seurakuntien käyttöön kaivattua diakonista toimintamateriaalia. Materiaalin avulla on tarkoitus järjestää Seiskaset-toimintaa yhden kerhovuoden ajan, mutta aineistoa voidaan soveltaa muihinkin tarkoituksiin. Vastaavaa diakoniakasvatusmateriaalia ei seurakunnissa useinkaan ole riittävästi, joten materiaali vastaa myös tähän tarpeeseen. Diakoniakasvatuksella tarkoitamme tässä yhteydessä

6 6 diakonisiin arvoihin ja lähimmäisenrakkauteen kasvattavaa toimintaa. Seiskasetmateriaalipaketti tukee myös diakonia- ja nuorisotyön yhteistyötä, sillä ryhmän toiminnassa tarvitaan molempien työalojen asiantuntemusta. Diakonian ja nuorisotyön yhteistyö toteutui työssämme myös siinä, että toinen meistä valmistuu diakoniksi ja toinen nuorisotyönohjaajaksi. 7.-luokkalaiset osallistuvat vain harvoin perinteisiin varhaisnuorten kerhoihin, joten Seiskaset-toiminta pyrkii vastaamaan ikäryhmän tarpeisiin niin, että osallistujat voisivat kokea toiminnan mielekkäänä. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus ovat lähtökotia Seiskaset-ryhmän toiminnalle. Toiminnallisten menetelmien avulla mahdollistetaan vastuunottoa sekä oman elämän kysymysten ja arvojen pohdintaa. Koulutuksellisuutta pyritään tietoisesti välttämään ja keskeisempänä näkökulmana on lähimmäisenrakkaus, hyväksyntä ja koko kirkon sekä seurakunnan läpäisevä diakonisuus. Teoriaosassa käsitellyt asiat ovat merkittäviä Seiskaset-toiminnan järjestämisen kannalta. Siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen noin vuotiaana on erityisen herkkää aikaa ja täynnä muutoksia. Tämän ikävaiheen kehityksen tunteminen on tärkeää, kun toimitaan 7.-luokkalaisten kanssa. Diakonisuuden mieltäminen kaiken kirkon toiminnan, myös lapsi- ja nuorisotyön kantavaksi ajatukseksi on ajankohtainen kehityssuunta, jota tahdottiin käsitellä teoriaosassa Seiskaset-materiaalin diakonisen perusajatuksen vuoksi. 7.-luokkalaisten tilanteen haasteellisuutta on esitelty myös koko kirkon näkökulmasta. Kaiken toiminnan järjestämisen kannalta on olennaista tuntea ryhmäytymistä, ryhmän toimintaa sekä rooleja: ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne sekä mukava yhdessäolo ovat toiminnan toteutuksessa tärkeitä. Koska Järvenpään seurakunta on tilannut materiaalin, työssä esitellään myös seurakunnan varhaisnuorisotyötä. Toimintamateriaalissa on luonnollisesti omat käyttöohjeet sekä muuta käytännön tietoa, mutta teoriaosan lopussa esitellään perustelut materiaalin teemoille ja rakenteelle, kerrotaan sen käyttötarkoituksesta sekä arvioidaan materiaalia. Vastaavaa materiaalia juuri 7.-luokkalaisille kohdennettuun seurakunnan työhön ei ole aiemmin tuotettu. Materiaalin pohjana käytetyt kyselytulokset tukevat toiminnan sopivuutta ikäryhmälle. Koko toiminta pyrkii lähtemään nuorten omasta maailmasta käsin. Käynnistyvän toiminnan kautta Järvenpään seurakunta voi tavoittaa ja tukea useampia nuoria kuin tällä hetkellä.

7 7 2 PROSESSIN KUVAUS 2.1 Idean syntyminen Idea toimintamateriaalin tuottamisesta 7.-luokkalaisille suunnattuun toimintaan on pitkän prosessin tulos. Aloittaessamme opiskelumme Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä alkoi Järvenpään seurakunnassa kokeilu nimenomaan 7.- luokkalaisille tarkoitetusta kerhoryhmästä. Ohjasimme tätä kerhotoimintaa 1,5 vuoden ajan vuosina 2003 ja Alkuperäinen kerho oli suunniteltu vastaamaan seurakunnan aktiivisten varhaisnuorten tarpeisiin heidän vanhentuessaan. Muutamat 7.-luokkalaiset olivat toivoneet jonkinlaista koulutusta, sillä he tähtäsivät jo kerhojen ja leirien ohjaamiseen. Koska seurakunta tahtoi säilyttää 7.-luokkalaiset mukana toiminnassa, heille käynnistettiin oma kerho. Tähän kerhoon kutsuttiin kirjeitse kaikkia niitä seurakunnan 7.-luokkalaisia, jotka olivat jo aikaisemmin osallistuneet aktiivisesti varhaisnuorisotyön toimintaan. Näin muodostui noin kymmenen hengen ryhmä, joka kokoontui viikoittain. Kerhon tarkoituksena oli opettaa sekä uskoon että hengellisyyteen liittyviä asioita mutta valmistaa nuoria myös kerhojen ja leirien ohjaamiseen: toiminta oli ikään kuin pikkuisoskoulutusta. 7.-luokkalaisille suunnatun toiminnan ohjaaminen sai meidät kiinnostumaan ikäryhmän tilanteesta laajemminkin. Toinen meistä, Jenni Tarpila, suoritti opiskeluun liittyvän Lapsuus ja nuoruus-jakson työharjoittelun Järvenpään seurakunnan varhaisnuorisotyössä. Harjoitteluaikana seurakunnan työntekijät osoittivat olevansa huolissaan 7.-luokkalaisten vähäisestä osallistumisesta toimintaan. Ongelman ymmärtäminen pitkäaikaiseksi sekä koko kirkon laajuiseksi sai mielenkiintomme aiheeseen lisääntymään entisestään. Tämän seurauksena syntyi ajatus materiaalin tuottamisesta 7.-luokkalaisille kohdennettuun toimintaan ja opinnäytetyön liittämisestä siihen. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä materiaali jo järjestetystä 7.-luokkalaisten koulutustoiminnasta. Materiaalin tuottaminen toiminnan tueksi tuntui mielekkäältä, koska aiemman nuorisotyökokemuksemme pohjalta ymmärsimme toimivan materiaalin

8 8 tärkeyden. Ajan kuluessa idea materiaalipaketista muotoutui toiminnallisempaan suuntaan varsinaisen koulutuksellisuuden jäädessä syrjään. Aiheen haasteellisuuden vuoksi päätimme tutkia 7.-luokkalaisten tilannetta ennen idean perusteellisempaa jäsentämistä. Näin syntyi työharjoitteluprojektina toteutettu kyselytutkimus Järvenpään 7.-luokkalaisille. 2.2 Kyselyn toteutus 7.-luokkalaisten, laajemmin vuotiaden, ikäryhmä on kirkon kannalta haasteellinen. Heidän tavoittamisessaan yhtenä ongelmana on se, ettei seurakunnilla ole vakiintuneita, juuri tälle ikäryhmälle tarkoitettuja toimintamuotoja. (Kirkko muutosten keskellä 2004, 181.) Sama ongelma on nähtävissä Järvenpään seurakunnassa. 7.- luokkalaisia on pyritty saamaan toimintaan mukaan, mutta merkittävää muutosta osallistujamääriin ei ole saatu aikaan. Tuottamamme Seiskaset-materiaalin avulla järjestettävään toimintaan tahdotaan saada ikäryhmää todella osallistumaan. Aiheen haasteellisuuden vuoksi oli mielekästä ensin tutkia 7.-luokkalaisten tilannetta. Näin ollen Jenni Tarpila toteutti keväällä 2005 Työ, työyhteisöt ja johtaminen-opintojakson yhteydessä kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa järvenpääläisten 7.-luokkalaisten ajatuksia, toiveita ja tarpeita seurakunnan suhteen (Tarpila 2005, 2). Samalla kerättiin myös tietoa ikäryhmän aiemmasta osallistumisesta sekä nykyisen vähäisen osallistumisen syistä (Liite 1, kyselykaavake). Kyselyssä oli 11 monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä (Liite 1, kyselykaavake). Kysely toteutettiin koululuokissa ja siihen vastasi yhteensä luokkalaista. Ikäluokan koko on noin 500, joten kyselyyn vastasi kattavasti lähes koko ikäryhmä Järvenpään alueella. Kysely analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja tuloksista on kirjoitettu erillinen raportti. Tulokset sisältävät tietoa 7.-luokkalaisten aiemmasta osallistumisesta seurakunnan toimintaan sekä nykyisen vähäisen osallistumisen syistä. Lisäksi tutkimustuloksista selviää ikäryhmän halukkuus osallistua jo olemassa olevaan toimintaan tai johonkin mahdolliseen uuteen toiminnan muotoon. Opinnäytetyömme kannalta olennaisin osa tutkimusraporttia ovat tiedot 7.-luokkalaisten kiinnostuksesta diakoniseen toimintaan. Ikäryhmän omat mielipiteet tehokkaasta tiedottamisesta ja toimivimmasta tavasta tavoittaa ovat myös esillä sekä tutkimusraportissa että

9 9 opinnäytetyössä. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää missä tahansa seurakunnassa, jossa kehitetään 7.-luokkalaisten toimintaa. (Tarpila 2005.) Diakonisuus on nähtävissä kaiken kirkon toiminnan perustana ja lähimmäisenrakkaus jokaisen seurakunnan jäsenen oikeutena ja vapaaehtoisena tehtävänä. Tämän näkökulman kautta tahdoimme tutkia 7.-luokkalaisten kiinnostusta diakoniseen toimintaan. Lisäksi kyselyn kysymysten luomiseen vaikutti pyrkimys päästä irti koulutuksellisuuden näkökulmista, joskin monivalintakysymysten vastausvaihtoehtoina oli myös koulutukseen liittyviä vaihtoehtoja. Kyselyn tulokset toimivat pohjana opinnäytetyölle varmistaen tiedot vähäisestä osallistumisesta. Samalla se antaa suuntaa toiminnan kehittämiselle sekä materiaalin luomiselle. Tuloksista kirjoitettu erillinen raportti toimii yhtenä tämän työn lähteenä. Raportti kirjoitettiin seurakunnalle, jotta se voi toimia työvälineenä toiminnan laajemmassa kehittämisessä. Seiskaset-toiminta on yksi kyselytuloksia hyödyntäen kehitetty vastaus 7.-luokkalaisten vähäiseen osallistumiseen. Tässä opinnäytetyössä on käytetty niitä kyselytutkimuksen tuloksia, joilla oli merkittävä rooli materiaalipaketin tuottamisessa. Kyselytulosten tehtävä niin seurakunnan muun toiminnan kehittämisessä kuin opinnäytetyössämmekin on tuoda esille ikäryhmän todelliset tarpeet ja toiveet heidän omasta näkökulmastaan käsin. Toiminnan kehittäminen on mielekkäämpää, kun lähdetään kohderyhmän tarpeista eikä vain sattumanvaraisesti kehitetä sitä, mikä tuntuu hyvältä. 7.-luokkalaisten haasteellisen ikäryhmän saaminen mukaan seurakunnan toimintaan edellyttää juuri tätä heidän oman näkökulmansa huomioimista. Seurakunnan ei ole tarkoitus vastata kaikkiin nuorten toiveisiin tai lähteä kilpailemaan muiden, yhä moninaistuvien harrastusmahdollisuuksien kanssa. Seurakunta toteuttaa omaa tehtäväänsä nuoria kohdaten. Samalla on kuitenkin tärkeää, että kohderyhmän tarpeet otetaan huomioon ja liitetään kehitystyössä seurakunnan tehtävän rinnalle.

10 Materiaalipaketin muotoutuminen ja tavoitteet Kyselyn toteuttamisen, analysoinnin ja tutkimusraportin kirjoittamisen jälkeen varsinainen materiaali alkoi muotoutua. Suoraan kohderyhmältä kerättyjen tietojen avulla kehitettiin tulevalle toiminnalle perusajatus sekä rakenne. Diakonisen toiminnan sopivuus ikäryhmälle varmistui: monet 7.-luokkalaisista olivat kiinnostuneita osallistumaan diakoniseen toimintaryhmään sekä auttamaan muita ihmisiä. Toimintaryhmä oli kyselyssä määritelty säännöllisesti kokoontuvaksi ryhmäksi, jonka tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa muita ihmisiä auttavia toimia ryhmäläisten valinnan mukaan. Lisäksi kerrottiin, että ryhmän tarkoituksena on viettää mukavaa yhteistä aikaa ja pohtia ryhmäläisiä kiinnostavia kysymyksiä. (Liite 1, kysymys 10.) 128 nuorta (27 % vastaajista) kertoi, että voisi osallistua kuvattuun toimintaan. Lisäksi vaihtoehtoina olleista yksittäisistä auttamistoiminnan muodoista oli kiinnostunut vielä useampi. Jokin auttamistoiminta kiinnosti 67 %:a 7.-luokkalaisista. (Tarpila 2005, 23 24, ) Voidaan olettaa, että kaikki yksittäisestä toimintatavasta kiinnostuneet eivät osallistuisi säännölliseen toimintaan, mutta mielenkiinnon kohteet ovat kuitenkin antaneet suuntaa materiaalin teemojen luomiselle. Materiaalin teemoihin ovat vaikuttaneet myös vastaajien mielipiteet siitä, keitä he tahtoisivat auttaa. Myöhemmin toimintamateriaalin esittelyn yhteydessä kerrotaan tarkemmin aihevalinnoista ja toiminnan rakenteen perusteluista. Materiaalin tuottamisen käytännön tavoite on käynnistää Järvenpään seurakunnassa 7.- luokkalaisille kohdennettua toimintaa ja saada näin nuoria osallistumaan. Varsinaisen toiminnan tavoitteena on tukea 7.-luokkalaisten kasvua kristillisestä arvopohjasta käsin sekä kasvattaa nuoria lähimmäisenrakkauteen ja yhteisvastuullisuuteen. Samalla tahdotaan antaa osallistujille mahdollisuus kokea yhteenkuuluvuutta ja saada virikkeitä omien elämänarvojen muotoutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on myös hyväksynnän ja Jumalan läsnäolon kokeminen. Toiminnassa pyritään pitämään esillä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Tuottamamme Seiskaset-materiaali lähtee toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden periaatteesta. Kokemuksen kautta oppimisesta tulee mielekästä, kun samalla suodaan mahdollisuus jäsentää uutta tietoa jo koetun rinnalle. Kokemuksellinen ryhmätoiminta

11 11 on myös hyvää vapaa-ajan vastapainoa koulumaailman perinteisemmälle opetuksellisuudelle. Seiskaset-ryhmässä oppiminen ja uuden tiedon sisäistäminen on aktiivinen prosessi, jossa kokemuksen kautta oivallus ja kokemus liittyvät toisiinsa. Toiminnallista prosessia halutaan tukea siten, että eri aistikanavia, tunteita, mielikuvia ja mielikuvitusta on mahdollisuus käyttää hyväkseen. Tärkeää on myös tukea persoonallista ja sosiaalista kasvua sekä korostaa elämyksiä kasvatustoiminnassa. (Saarinen 1997, ) Usein seurakunnat yrittävät löytää ratkaisua vanhempien varhaisnuorten vähäiseen osallistumiseen jonkinlaisen koulutuksen kautta. Erilaisia koulutuksia on kokeiltu aina kerhonohjaajakoulutuksista esirippikouluihin. Tutkimustiedon ja muun kirjallisuuden perusteella 7.-luokkalaiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita pelkästä koulutuksesta. Perinteinen tekemiseen perustuva kerhotoiminta ei silti nykymuodossaan saa tämänikäisiä merkittävästi kiinnostumaan ja osallistumaan. Toimintamateriaalin luomisessa on otettu huomioon 7.-luokkalaisten siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen ja murrosikään. Toimintaan osallistuessaan heillä on mahdollisuus opetella turvallisella tavalla vastuunottoa itsestään, toiminnastaan sekä muista ihmisistä. Tämän vastuunottamisen ja tavoitteellisen toiminnan näemme olevan juuri sitä, mitä 7.- luokkalainen kaipaa, kun hän ei enää tahdo osallistua perinteiseen toimintakerhoon mutta ei myöskään ole vielä varsinaisen nuorisotyön piirissä. Seiskaset-toiminta on selkeästi diakonia- ja arvokasvatusta, mutta sen tarkoitus on ensisijaisesti lähteä nuorista itsestään, heidän elämäntilanteistaan sekä heidän kysymyksistään. Seiskaset-toiminnan on tarkoitus mahdollistaa osallistuminen kaikille 7.-luokkalaisille. Säännöllisistä kokoontumisista huolimatta sitoutuminen jatkuvaan toimintaan ei ole välttämätöntä, vaan ryhmäläiset saavat itse päättää, millä tavoin ja miten usein tahtovat osallistua. Näin mukaan pääsevät tahtoessaan myös ne nuoret, jotka eivät halua tai pysty sitoutumaan pitkäjänteiseen toimintaan. Ryhmän tavoitteena ei ole suorittaminen vaan yhdessä tekeminen. Yhtenä toiminnan tavoitteista on vastuullisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen kasvattaminen, mutta vastuun jakamisessa on myös huomioitava nuorten erilaiset valmiudet ja elämäntilanteet. Tarkoituksena on, että jokainen voi saada vastuuta juuri sen verran kuin on itse valmis ottamaan. Näin pyritään tukemaan jokaisen osallistuvan nuoren kasvua hänen omista lähtökohdistaan käsin.

12 12 Tiedottamiseen panostaminen on myös yksi tapa mahdollistaa toimintaan osallistuminen kaikille kohderyhmään kuuluville. On tärkeää, että tiedotus ja kutsuminen Seiskaset-toimintaan suunnataan kaikille 7.-luokkalaisille. Tämä viestittää siitä, että kaikki ovat tervetulleita: toiminnan tavoitteena on osoittaa, että mukaan hyväksytään jokainen. Tehokas tiedottaminen on keskeinen tavoite toiminnan käynnistyessä.

13 13 3 SEITSEMÄSLUOKKALAINEN 3.1 Kehitys lapsesta nuoreksi 7.-luokkalaiset, eli vuotiaat elävät vaihetta, jossa sekä heidän elämässään että heissä itsessään tapahtuu monia muutoksia. Kehitys ja muutokset ovat yksilöllisiä ja tapahtuvat nuorilla hieman eri aikaan. Tästä johtuen 7.-luokkalaiset ovat vaikeasti määriteltävässä kehitysvaiheessa: osa heistä elää vielä lapsuuden loppuvaihetta, osa esimurrosikää ja osa varsinaista murrosikää. Muille ihmisille ja 7.-luokkalaiselle itselleenkin voi olla vaikeaa käsittää, ovatko tämän ikäiset lapsia vai nuoria, josta saattaa seurata ristiriitaisia tilanteita. Tässä opinnäytetyössä 7.-luokkalaisia kutsutaan nuoriksi ja tätä ikäryhmää nuorempia lapsiksi vuotiaiden kehitysvaiheen merkittävimpien seikkojen tunteminen on tärkeää ikäryhmän kanssa toimittaessa. Seiskaset-materiaalin tuottamisessa kehitysvaihe on otettu huomioon, mutta myös seurakunnan työntekijöiden ja tulevien ohjaajien on hyvä tutustua aiheeseen toimintaa suunniteltaessa. Yksi merkittävimmistä 7.-luokkalaisen kehityksen osa-alueista on ajattelun siirtyminen uudelle tasolle. Lapsella abstrakti ajattelu ei ole vielä erityisen kehittynyttä. Kymmenen ikävuoden jälkeen tämä abstraktien käsitteiden syvempi ymmärtäminen alkaa kehittyä, ja 7.-luokkalainen pystyy jo mieltämään tällaisia asioita. Yleensä 7.-luokan paikkeilla looginen päättely helpottuu ja nuori alkaa tiedostaa paremmin omaa ajatteluaan sekä sen toimintaa. Ajattelun kehittymisen seurauksena myös nuoren käsitys todellisuudesta laajenee ja monipuolistuu. (Turunen 1996, 92 93, ; Luukkonen 1997, 37 38; Dunderfelt 1997, ) Fyysisen kehityksen osalta 7.-luokkalaiset kokevat hämmentäviä ja epävarmoja aikoja. Murrosiän fyysiset muutokset ovat hiljattain alkaneet tai ne ovat juuri alkamassa. Tämä aiheuttaa nuorelle samaan aikaan ihmetystä, häpeilyä ja ylpeyttä. Fyysiseen kehitykseen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhutaan nykyään nuorille melko avoimesti. Seksuaalisuus on myös erittäin paljon esillä mediassa, joten asiat sinänsä ovat tuttuja. Tästä huolimatta muutokset ovat nuorelle itselleen uusi asia ja niiden henkilökohtainen

14 14 kokeminen tuntuu usein suuremmalta kuin mitä kuulemansa perusteella on ajatellut. (Turunen 1996, 102, ; Dunderfelt 1997, ) Murrosiän alkaessa tunne-elämästä tulee hyvin intensiivistä sekä vahvaa. Tällöin tunteet tuntuvat voimakkaammilta kuin ennen ja nuorelle on tärkeää elää omista tunteistaan käsin. Elämyshakuisuus näyttäytyy vahvana varsinkin murrosiän alkuvaiheessa, vaikka se jatkuukin läpi koko nuoruuden. Elämä on mielenkiintoista sekä jännittävää, tunteet uusia ja jokainen hetki tuntuu lupaavan jotakin uutta koettavaa. Joskus tätä murrosiän alkuaikaa kutsutaan kuohuntavaiheeksi: tunteiden tullessa niin vahvaksi osaksi elämää aiheutuu samalla myös paljon levottomuutta ja monenlaisia tunteenpurkauksia. Uuden elämäntilanteen mukanaan tuoma epävarmuus aiheuttaa myös usein kiukuttelua sekä arkuutta. Jännittäminen aikuisten mielestä ehkä käsittämättömissäkin tilanteissa on murrosikäiselle ominaista. (Turunen 1996, , ; Oikarinen 1998, ) Ihmisillä on koko elämän ajan ristiriitaisia tunteita, mutta nuoruudessa tämä ristiriitaisuus usein korostuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on yksinäisyyden ja vähäpätöisyyden tunne yhteenkuuluvuuden tunteen rinnalla. Vaikka nuori on itsenäistymässä, hänelle on tärkeää saada kokea yhteenkuuluvuutta liittymällä johonkin omanikäistensä ryhmään. Jos tämä liittyminen ei onnistu eikä kokemusta yhteenkuuluvuudesta synny, on seurauksena yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita. Näitä tunteita nuori kokee kuitenkin ajoittain riippumatta siitä, saako hän joissain tilanteissa kokea yhteenkuuluvuutta. Yksinäisyyden tunne esiintyy usein vahvana ja aiheuttaa lisää pahoja sekä epätoivoisia tunteita ja mielikuvia. Nuori voi päätyä tuntemaan, että hän on tavallaan aivan yksin maailmassa. Näiden tunteiden käsitteleminen on osa normaalia kasvu- ja itsenäistymisprosessia. (Turunen 1996, 112; Dunderfelt 1997, ) 7.-luokkalaisen perusitsetunto pysyy suhteellisen vakiona ja muutokset ovat sidoksissa lähinnä mielialanvaihteluihin. Itsetuntoon saattaa kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti vertaisryhmän antama palaute käyttäytymisestä ja siitä seuraavat kokemukset. Murrosikäinen on altis vaikutteille, pohtii asioita sekä omaa käyttäytymistään ja kokee voimakkaasti tunnetasolla itseensä kohdistuvan arvostelun. Nuori näkee epäonnistumisensa syyt yleensä ulkopuolisissa tekijöissä, ei itsessään. Toiminnan

15 15 konkreettista hyötyä itselle korostetaan ja siitä pitää saada palkkio. Nuori saattaa kokea, että hän ei voi itse paljoakaan vaikuttaa omiin asioihinsa ja hänellä saattaa olla suuri paine jäljitellä muita ja mukautua toisten tahtoon. Terveen itsetunnon säilyttäminen edellyttää kuitenkin tiettyä itsenäisyyttä ja oman identiteetin löytämistä, joita kasvattajan olisi tuettava kaikin keinoin. (Laine 2005, ) vuotias siirtyy ajattelun kehityksen ja elämänpiirin laajenemisen myötä uudelle tasolle myös moraalisessa ajattelussa. Nuoremmat lapset elävät vielä sovinnaismoraalin aikaa, jolloin säännöt ovat keskeisessä asemassa niin kaveruussuhteissa kuin aikuistenkin kanssa. Noin kymmenen vuoden iässä lapsi alkaa kaivata perusteluja säännöille: oikeudenmukaisuutta vaaditaan ja säännöistä halutaan sopia yhdessä. Abstraktiin ajatteluun siirtymisen seurauksena 7.-luokkalainen muodostaa moraalista, normeista ja sääntöjen noudattamisesta yleisempiä käsityksiä kuin varsinaista lapsuusikää eläessään. Ehdottomuus väistyy, kun nuori alkaa ymmärtää sääntöjen periaatteellisuutta. Tästä huolimatta murrosikää leimaa tietty mustavalkoisuus moraalikäsityksissä sen mukaan, mikä itse koetaan oikeaksi ja vääräksi. (Siltala 1992, 94; Kinnunen 1992, 36 37; Rödstam 1992, ) Murrosiän moraalikehitykseen vaikuttaa se, miten nuori on aiemmin lapsuudessaan tottunut muodostamaan ja omaksumaan moraalikäsityksiä. Normaalin kehityksen seurauksena murrosiässä tiedostetaan sekä arvioidaan kriittisesti aiemmin muodostuneita ja yhteiskunnassa vallitsevia moraali- ja normikäsityksiä. Ikäkauteen kuuluu usein auktoriteetteja ja sääntöjä vastaan protestoimista. Samaan aikaan murrosikäinen pyrkii muodostamaan omat käsityksensä oikeasta ja väärästä, normeista ja oman elämänsä arvoista. Yksilöllisyyden pyrkimykset arvojen ja normien jäsentymisessä sekoittuvat voimakkaasti solidaarisuuteen vertaisryhmää kohtaan. Murrosiän edetessä nuori alkaa yhä enemmän miettiä syvällisempiä eettisiä kysymyksiä. (Lahti 1983, 40; Kinnunen 1992, 36 37; 39 41; Rödstam 1992, ) Myös uskonnollinen ajattelu ja kyky ymmärtää uskon sisältöä kehittyvät murrosiässä abstraktin ajattelun myötä. Nuoremman lapsen on usein vaikeaa ymmärtää uskoon liittyviä termejä sekä Raamatun vertauksia ja sisältöjä. Helposti käy niin, että lapsi ymmärtää monet vertauskuvalliset asiat kirjaimellisesti ja sisäistää niiden oikean merkityksen mahdollisesti vasta myöhemmin. Tästä johtuen esimerkiksi englantilaisen

16 16 Ronald Goldmanin mukaan Raamatun lukeminen on siirrettävä abstraktin ajattelun kehitysvaiheeseen. Goldman on sitä mieltä, että jos Raamattua opetetaan jo lapsen konkreettisen ajattelun vaiheessa, uskonnollinen kehitys saattaa fiksoitua tähän kauteen. Väärinymmärrysten ja liian kirjaimellisen uskon maailman sisäistämisen välttämiseksi voidaan kiinnittää erityistä huomiota Raamatun käyttötapoihin lasten kanssa. Lapsille voidaan tarjota kokemuksia niihin asioihin liittyen, joista Raamattu puhuu ja näin tuoda Raamatun sisältö osaksi konkreettista elämää. (Lahti 1983, 41 44; Seppälä 1998, ) 7.-luokkalaiset ovat eri vaiheissa ajattelun kehityksen suhteen. Osa heistä ymmärtää uskon sisältöjä vielä melko kirjaimellisesti, kun taas osa sisäistää niitä jo syvällisemmin vuoden iässä käsitykset uskonnosta muuttuvat aiempaa kielteisemmiksi ja Jumalan olemassaoloa epäillään entistä enemmän (Lahti 1983, 44; Kinnunen 1992, 69). Suurena syynä tähän on se, että ajattelun kehittyessä abstraktiin vaiheeseen nuoren reaalisuuden taju voimistuu ja tällöin hänen on vaikea enää hyväksyä lapsuuteen fiksoitunutta kirjaimellista uskonnollista ajattelua. Goldman esittää kolme mahdollista tapaa edetä lapsuuden uskonkäsityksistä nuoruuden uskonnolliseen ajatteluun: nuori joko hylkää uskonnon lapsellisena, vanhanaikaisena ja epätieteellisenä, pitää uskonnon ja todellisen maailman tiukasti erillään tai pystyy jäsentämään uskonmaailman osaksi omaa maailmankuvaansa. (Lahti 1983, 41 44; Seppälä 1998, ) Vaikka 7. luokalla kielteisyys uskontoa kohtaan yleisesti lisääntyykin, on nuoruus kuitenkin voimakkaiden uskonnollisten kokemusten aikaa, koska näitä asioita ymmärretään syvemmällä tasolla kuin aiemmin. Uskontoon, maailmaan ja etiikkaan liittyvien asioiden pohtimiseen käytetään myös enemmän aikaa kuin ennen, mikä on merkki nuoren maailmankatsomuksen muotoutumisesta. Tukena nuoren pohdinnoissa voivat toimia sekä vanhemmat, muut kasvattajat että omanikäiset kaverit. (Turunen 1996, 118). Mielenkiintoista on, että moniin muihin maihin verrattuna suomalaisia luokkalaisia näyttävät kiinnostavan erityisen paljon uskontoon ja kristinuskoon liittyvät kysymykset. Syitä laajaan mielenkiintoon voidaan löytää yleisestä kulttuuriilmapiiristä, tapakäytännöstä, uskonnonopetuksen asemasta ja luonteesta peruskoulussa sekä rippikoulun suuresta suosiosta. (Oikarinen 1998, 176, 180.)

17 17 Perheen suhtautuminen uskontoon vaikuttaa murrosikäisen uskonnolliseen ajatteluun. Riippuen nuorten saamasta uskonnollisesta kotikasvatuksesta tai sen puuttumisesta heillä voi olla hyvin erilaiset tiedot ja käsitykset uskosta. Vanhempien positiivinen asenne uskoa kohtaan sekä uskonnollinen aktiivisuus heijastuvat myös murrosikäisen positiivisena suhtautumisena uskonasioihin. Toinen vaihtoehto on opittujen uskontraditioiden ja uskonnollisuuden kritisointi sekä niitä vastaan protestointi kodista ja vanhemmista itsenäistymisen yhteydessä. Itselle tärkeiden ihmisten suhtautuminen omaan ajatteluun ja ideologiaan on murrosikäiselle tärkeää. Nuoret sitoutuvat helposti samoihin aatteisiin kuin oma kaveriryhmä ja aatemaailmojen erot koetaan usein eroiksi ihmisten välillä. Tästä seuraa helposti ihmisten ja ryhmien leimaamista aatemaailman mukaan. Esikuvien ja ihanteiden tärkeys murrosiässä vaikuttaa uskonasioissa: nuorella olisi hyvä olla terveitä aatemaailmojen malleja, joihin hän itse tahtoo samaistua. (Kinnunen 1992, 71; Oikarinen 1998, 179.) 3.2 Elämä muutoksessa Nuori itse muuttuu murrosiän alkaessa monessa suhteessa, mutta samaan aikaan tapahtuu myös monia ulkoapäin ohjautuvia muutoksia. Yksi tällainen muutos on seitsemännelle luokalle siirtyminen. Tämä tuo useimmiten nuorten elämään päivittäisen uuden ympäristön ja uusia ihmisiä: koulurakennus vaihtuu ja luokkakaverit sekä opettajat ovat uusia. Kuudennella luokalla he ovat koulunsa vanhimmat, mutta seitsemännelle luokalle siirryttyään he ovat yhtäkkiä pienimpiä, joten paine kasvamiseen tulee myös tätä kautta. Erään tutkimuksen mukaan puolet nuorista kokee seitsemännelle luokalle siirtymisen mukavana. Hieman yli kolmannesta jännittää ja pientä osaa jopa pelottaa. Seitsemännelle luokalle siirtyminen on huomattavasti helpompaa, jos omalle luokalle tulee vanhoja kavereita. (Rönkä, Poikkeus & Viheräkoski 2002, ) Murrosiän alkaessa monet entiset harrastukset saattavat jäädä. Nuoret lopettavat esimerkiksi liikuntaharrastuksiaan huomattavan paljon kiinnostuksen kohteiden siirtyessä muihin asioihin (Lämsä 2002, 79 88). Muutenkin harrastuneisuus vähenee muiden toiminnan muotojen, kuten kavereiden kanssa oleilun viedessä enemmän aikaa. On kuitenkin tärkeää, että murrosikäisellä nuorella olisi jokin säännöllinen harrastus.

18 18 Harrastuksen kautta nuori voi saada jatkuvuutta ja selkeyttä muutoksia sekä ailahtelevaisuutta täynnä olevaan elämäänsä. Lisäksi harrastuksen kautta nuori voi löytää innostuksen aiheita, kokemuksia ja merkityksiä elämälleen. Jonkin vanhan harrastuksen loppuminen ei siis välttämättä ole paha asia, sillä nuori etsii kehittyessään uudenlaisia merkityksiä ja kokemuksia. Entisten harrastusten jäädessä vanhempien ja muiden kasvattajien on hyvä kannustaa nuorta etsimään uusia, itseään kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. (Kinnunen 1992, ; Turunen 1996, 103.) Elämänpiirin laajentuminen ja abstraktin ajattelun kehitys aiheuttavat osaltaan ihanteiden muotoutumista keskeisemmäksi kuin lapsuusaikana. Murrosiässä ihaillaan kauneutta, oikeamielisyyttä ja täydellisyyttä sellaisena kuin ne itse nähdään. Yleensä ihannointi löytää kohteekseen jonkin konkreettisen mutta etäisen kohteen, esimerkiksi julkisuuden henkilön. Tämä ihannointi liittyy nuoren identiteetin muotoutumiseen: hän tahtoo olla täydellinen kuten oma ihannekuvansa. (Siltala 1992, 100; Dunderfelt 1997, ) Murrosiässä omaan ulkonäköön liittyvät asiat tulevat merkittävämmiksi kuin lapsuudessa, mikä ilmenee usein selkeästi tytöillä. Nykypäivänä ympäristö luo yhä enemmän ulkonäköön liittyviä paineita ja ihannekuvia, joten aiheeseen ryhdytään kiinnittämään huomiota aina vain aikaisemmin. Minäkuvan ja identiteetin hahmottumiseen liittyy myös nuorten halu herättää huomiota ja kokeilla rajojaan. Monesti huomion herättäminen liittyy ulkonäköön tai hyökkäävään ja itseä korostavaan käyttäytymiseen varsinkin aikuisia kohtaan. Rajoja kokeillaan aikuisten ja heidän asettamiensa sääntöjen suhteen. Fyysinen kehitys ja ajattelun sekä elämänpiirin avartuminen luovat uteliaisuutta, joka innostaa nuoria kokeilemaan uusia asioita. Suuri osa kokeiluista kuuluu terveellä tavalla kehitykseen, mutta nykyaika ja ympäristön näkymättömät paineet yllyttävät nuoria usein näihin kokeiluihin liian aikaisin. (Turunen 1996, 106, ) Seksuaalisuuteen liittyvät kokeilut sekä päihteiden käytön kokeilu tai aloittaminen ovat asioita, jotka nuorten kehityksessä herättävät paljon keskustelua. Jo lapsuuteen saattaa kuulua seurustelua, mutta se on usein ihastumista ja yhteisiä sopimuksia, ei fyysistä kontaktin ottamista (Anttila 2002, 66 70). Murrosiän alkaessa seksuaalisuus tulee omassa elämässä ajankohtaisemmaksi kuin ennen ja siihen liittyviä asioita tahdotaan kokeilla. Omaan kehoon halutaan tutustua ja kiinnostus toisesta sukupuolesta saa uusia

19 19 ulottuvuuksia. Seksuaalisuuden rinnalle nuorten elämään tulee myös uudenlainen ymmärrys rakkaudesta ja rakastumisesta. Rakastumiset tuntuvat vakavilta ja rakkaushuolet kipeiltä, mutta myös nopeasti ohimeneviä ihastuksia ilmenee usein. (Siltala 1992, 97; Turunen 1996, 106, ; Dunderfelt 1997, 97.) Päihteiden kokeilun nähdään usein kuuluvan siirtymiseen lapsuudesta nuoruuteen. Nuorten päihdekokeiluja voidaan ymmärtää siinä mielessä, että varsinkin alkoholi kuuluu laajasti suomalaisten aikuisten elämään. Nuori tahtoo kokeilla aikuistumiseen liittyviä asioita. Usein myös tupakkaa kokeillaan nuoruudessa. Tupakoinnin terveyshaitat tiedostetaan laajemmin kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta suuri osa nuorista kokeilee tupakkaa ennen täysi-ikäisyyttään. Ennen murrosiän alkamista lapset suhtautuvat yleensä hyvin kielteisesti ja järkevästi sekä alkoholiin, tupakkaan että muihinkin päihteisiin. Nuoruuden ja murrosiän kokeilunhalu ja elämysten etsintä kuitenkin menevät näiden lapsuuden järkevien päätelmien edelle. (Kinnunen, 1992, ; Karvonen 2002, ) Lapsuudessa vanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat usein elämän keskeisimmät ihmiset, mutta murrosiän myötä nuori alkaa suhtautua perheeseensä uudella tavalla. Itsenäistyminen ja oman minuuden käsitteleminen vaativat irtaantumista vanhemmista. Tämä irtaantuminen tapahtuu sekä konkreettisella että mielikuvien tasolla. Nuori tahtoo saada yhä enemmän määräysvaltaa suhteessa omaan elämäänsä, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja perheessä. Kaverisuhteet tulevat aiempaa tärkeämmiksi, jolloin tukea ei enää haeta vanhemmilta kuten ennen. Vaikka nuori kokee, etteivät vanhemmilta saadut vastaukset elämän merkittäviin kysymyksiin enää riitä, on vanhempien merkitys nuoren itsenäistymisprosessissa suuri: heidän tehtävänsä on toimia tukena sekä nuoren käyttäytymisen peilinä. Vaikka vanhemmat tahtovat huolehtia lapsistaan, on nuoren kehityksen kannalta tärkeää, että hän saa vastuuta sekä päätösvaltaa omista asioistaan. (Siltala 1992, ; Turunen 1996, ; Luukkonen 1997, 35.) Murrosikäinen tahtoo itsenäistyä suhteessa vanhempiinsa, mutta tuntee itsensä vielä tavallaan heikoksi ja jäsentymättömäksi. Tähän ristiriitaan vastaa kaveriporukkaan tai ryhmään kuuluminen, joka on varsinkin murrosiän alkuvaiheessa huomattavan tärkeä asia nuorten elämässä. Ryhmään kuuluvana on helpompi käsitellä uusia asioita elämässä ja muutoksia itsessä sekä samalla tuntea oma olonsa vahvemmaksi. Ryhmässä nuori

20 20 oppii ja harjoittelee monia sosiaalisia taitoja kuten muiden huomioonottamista, joustavuutta, toisten nuorten arvostamista, auttamista ja tukemista. (Turunen 1996, ; Lehtovirta, Huusari, Peltola & Tattari 1997, 164; Laine 2005, 44.) Seiskaset-toiminnassa on suuri rooli sillä, miten ohjaaja pystyy huomioimaan 7.- luokkalaisten kehityksen lapsesta nuoreksi sekä heidän elämäänsä koettelevat muutokset. Ikäkauden herkkyys tulee huomioida unohtamatta kuitenkaan nuorten suurta halua kokea ja tuntea monenlaisia asioita. Ohjaajan työtä helpottaa se, että Seiskasetmateriaali on suunniteltu juuri vuotiaan kehitysvaiheeseen sopivaksi: kokemisen ja tekemisen kautta edetään arvopohdintoihin, jolloin asioiden käsittely ei ole vasta murrosikään siirtyvillekään liian vaativaa. Seiskaset-ryhmän tarkoituksena on olla paikka, jossa nuoret voivat turvallisessa ympäristössä käsitellä maailmankuvaansa ja uskoon sekä arvoihin liittyviä kysymyksiään. Samalla he pääsevät kokemaan tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja ryhmään liittymisen tunteita. 3.3 Oppijana ja sisäistäjänä Seiskaset-ryhmässä Uuden tiedon sisäistäminen lähtee henkilökohtaisesta motivaatiosta. Motivointi on valikoivan tarkkaavaisuuden siirtämistä olennaiseen oppimistehtävään. Motivointiin kuuluu kaksi ilmiötä: aktivaatiotaso ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Myös tehtävän luonne vaikuttaa siihen, millaista aktivaatiotasoa kussakin oppimistilanteessa tarvitaan. Kokemus tehtävän mahdottomuudesta saa aikaan sen, ettei sen suorittamiseksi ryhdytä edes ponnistelemaan. Motivaatio on kuitenkin aina sisäistä eikä pelkästään ulkoisten ärsykkeiden virittämää. Myös ryhmän yleinen ilmapiiri voi vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti yksilön omaan motivaatioon. (Saarinen 1997, 54; Seppälä 1998, ) Motivoinnin kannalta on olennaista se, mikä teema johtaa koko ryhmän yhteistyöhön tuon tehtävän saavuttamiseksi tai ratkaisemiseksi: yritys motivoida yksilöitä ilman koko ryhmää ei johda kestävään tulokseen. Vastuu oppimisesta on yksittäisen oppijan sijasta koko ryhmällä: uuden tiedon sisäistäminen on yhteisvastuullinen prosessi, jossa ryhmän jäsenten tehtävänä on tukea toinen toistaan. (Seppälä 1998, ) Motivoinnin näkökulmat ovat Seiskaset-materiaalissa keskeisessä asemassa. Lähtökohtana on, että

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot