ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE. lue lisää netistä Nro 4 maaliskuu 2015.

Transkriptio

1 Onko terveys sinulle tärkeää? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350 /päivä. Asiakaspalvelu puh asiakaspalvelu@lyreco.com - ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE lue lisää netistä Nro 4 maaliskuu 2015 innovaatiot Aiheita Terveysteknologia Yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista Pekka Soini Innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori immateriaali Aineeton omaisuus arvokasta yrityksille Talous kasvuun kuva: kokoomus Jan Vapaavuori: Suomalaisten yritysten on osattava ja uskallettava kurottaa entistä korkeammalle. ENNAKOINTIOSAAMISELLA UUTTA VIRTAA ORGANISAATIOOSI! Vahvista organisaatiosi tulevaisuusosaamista ja kehitä ennakointijärjestelmäänne uudessa Certified Foresight Professional -valmennusohjelmassa! Toimi nopeasti, hakuaikaa saakka! Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2 2 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Haasteita Innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori ja innovaatiot tehokkain väline viennin ja kasvun vauhdittamiseen. Juuri näitä tarvitsemme Suomessa nyt. Innovaatioissa on talouskasvun ydin Suosittelemme Suomen erinomainen koulutusjärjestelmä näkyy epäilemättä terveysteknologiaalan menestyksessä. Luonnontieteelliset alat ovat Suomessa vahvoja, mutta lisäksi tekninen osaaminen on riittävää globaaliin kilpailuun. Pekka Soini Tekes, pääjohtaja kuva: markus sommers Team Finland -yhteistyö Lukuisat tutkimukset osoittavat, että Tekes on tehokas ja toimiva masiina. Suurin osa maailmalla menestyneistä suomalaisista kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita. Riskiä jakavalla innovaatiorahoituksellamme kannustamme rohkeasti toimintaansa uudistavia asiakkaitamme kehittämään uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja, joista syntyy liikevaihdon ja viennin kasvua. Team Finland -yhteistyö on hyvää vauhtia kehittymässä yhdeksi suomalaisen innovaatioympäristön vahvuudeksi. Keskeisinä Team Finland -toimijoina Tekes, Finnvera ja Finpro tarjoavat jo nyt yhdessä rahoitusta ja asiantuntemusta kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. Innovaatioympäristöämme kehittämällä annamme yrityksillemme parhaat mahdolliset onnistumisen eväät maailman markkinoilla. Innovaatioympäristöämme kehittämällä annamme yrityksillemme parhaat mahdolliset onnistumisen eväät maailman markkinoilla. T ehtävänämme on luoda yhdessä Suomeen maailman paras innovaatioympäristö. Innovaatioympäristö, joka tarjoaa suomalaisille yrityksille parhaat mahdolliset menestymisen edellytykset ja joka houkuttelee tänne ulkomaisia huippuosaajia ja -yrityksiä. Hiljattain julkistettu GE Healthcaren mittava digitaalisen terveyden tutkimusinvestointi Suomeen on hyvä esimerkki osaamisen vetovoimasta. Maailman parhaaksi innovaatioympäristöksi kivutaksemme meidän pitää vahvistaa uusiin avauksiin rohkaisevaa ilmapiiriä, joka ei rankaise epäonnistumisesta. Meidän pitää muuttaa säädöksiä niin, että ne kannustavat uudenlaisiin toimintatapoihin, eivätkä estä innovatiivisia uusia liiketoimintoja. Julkisten hankintojen avulla voimme luoda ponnahduslaudan innovatiivisten yritysten uudenlaisille ratkaisuille. Meidän pitää määritellä julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tukemaan innovatiivisuutta ja ohjata vaikka kymmenen prosenttia julkisista hankinnoista innovatiivisille yrityksille. Esimerkiksi sote-sektorilla tämä voisi tuottaa läpimurtoja kustannusten hallintaan. Riskirahoituksessa meillä on tarjolla varhaisen vaiheen rahoitusta, mutta liiketoiminnan skaalautumisvaiheen suuriin panostuksiin tarvittava rahoitus puuttuu kokonaan. Verotuksessa tarvitsemme linjaa, jossa pääomasijoitukset eivät ole muita sijoitusmuotoja heikommassa asemassa. Digitaalinen murros koskettaa kaikkia Digitaalisen murroksen hyödyntämisessä Suomella on hyvät lähtökohdat, mutta kello tikittää armotta. Meillä on paljon ICT-alan osaajia ja digitaalista osaamista, jota yritysten kannattaa hyödyntää nyt. Digitaalisuus avaa mahdollisuuden skaalata toimintoja suurempaan mittakaavaan. Tekesin suursatsaus digitaalisuuden ja teollisen internetin hyödyntämiseen on viime vuoden lopulla käynnistynyt kolmen ohjelman 300 miljoonan euron paketti. Digitaalinen murros koskettaa kaikkia aloja. Nopeat ja ennakkoluulottomimmat hyötyvät eniten. Esimerkiksi Enevo hyödynsi teollista internetiä jätehuollon logistiikassa ja on myynyt sensoreitaan jo 27 maahan. Greenled hyödynsi digitalisaatiota tuotantoteknologiansa automatisoinnissa ja pystyi tämän ansiosta siirtämään led-valojen tuotantonsa Kiinasta Suomeen. Kolmas esimerkki on Anders Innovations, joka kehitti verkkokauppajärjestelmänsä digitalisaatiota hyödyntämällä. Lue lisää netistä 8 Autamme lukijoitamme onnistumaan! Innovaatio nro 4, maaliskuu 2015 Vastuussa tästä julkaisusta: Projektipäällikkö: Danh Nguyen Puhelin: danh.nguyen@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Erottajankatu 7a, Helsinki Maajohtaja: Saara Silván Layout: Hanna Vehviläinen Liiketoiminnan kehityspäällikkö: Heidi Sonne Toimituspäällikkö: Hanna Vehviläinen toimitus@mediaplanet.com SUOMI MEDIAPLANET OY Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. KOTIMAINEN SALLI RATKAISI MAAILMAN- LAAJUISEN ISTUMISEN ONGELMAN! Perinteinen istuminen on epäterveellistä: Se aiheuttaa genitaali-, sisälantio-, selkä- ja nivelvaivoja. Lisäksi aivot, ruuansulutus ja verenkierto toimivat heikosti. Pitkäaikainen seisominen ei ole ratkaisu: Selkä väsyy, jalat turpoavat ja nivelet rappeutuvat. Näistä vaivoista on kärsitty pitkään. Se on tullut kalliiksi. Nyt kärsimys on ohi ainakin neuvokkailta. Salli Systems -istumaterveyskonsepti ehkäisee ja poistaa edellä kuvattuja vaivoja. Näin mielialasi paranee ja työtehosi kasvaa! SALLI SYSTEMS -ISTUMATERVEYSKONSEPTI Keskiraollinen liikettä myötäilevä satulatuoli Sähkösäätöinen pöytä* Korkeussäädettävät ja laadukkaat monitorit* Viimeistellyt ja mietityt säädöt Väljä ja ilmava vaatetus, ainakin keskivartalossa Liikkuminen työn ohessa (Sit & Swing, Roll & Reach, Walk & Talk) Taukojumppa: esim. venyttely, portaiden kävely/ stepperi, kahvakuula, punnerrukset, leuanveto ja vatsalihasliikkeet *Ihanteellisesti automaattisesti korkeusäätyvä/-säätyviä Keskirakoa tarvitaan häpyluuta ja erityisesti genitaaleja varten.

3 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ilmoitusliite 3 VALITSE VÄYLÄSI VIISAASTI Käytä PRH:n osaamista ja asiantuntijoita apunasi SELVITÄ KAnSSAmmE keksintösi uutuus ja patentoitavuus olemassa oleva tekniikan taso tekninen kehitys keksintösi markkinointi- ja valmistusesteet tuotteesi muotoilun ja tavaramerkin esteet ja rekisteröitävyys kilpailijasi yksinoikeudet meillä on parhaat työkalut ja yli 100 eri tekniikan alan ja IPR-asioiden asiantuntijaa. Kysy lisää tutkimus- ja tietopalveluis tamme. ole EDELLÄ KILPAILIJAASI ToImI nyt! neuvonta.patentti@prh.fi neuvonta.tavaramerkki@prh.fi neuvonta.malli@prh.fi patentti- ja innovaatioasiat, puh tavaramerkki- ja malliasiat, puh uutta KEKSInnön online- ESITuTKImuS

4 4 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ajassa kuva: istock Innovaatiot luovat hyvinvointia Innovaatiotoiminnan avulla edistetään uuden liiketoiminnan ja osaamisen syntymistä tulevaisuuden kannalta potentiaalisilla aloilla. Niillä on suora vaikutus Suomen hyvinvointiin, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Jari Konttinen. Jari Konttinen Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija kuva: magi viljanen Tilastokeskuksen toteuttaman EU-tutkimuksen mukaan suhteellisesti eniten innovoivat suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset. Kotimaisilla markkinoilla toimivista yrityksistä kolmannes ilmoitti tuotteisiin tai prosesseihin liittyneestä innovaatiotoiminnasta, kun kansainvälisillä markkinoilla toimivista vastaava, innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osuus oli 60 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatioasiantuntija Jari Konttinen sanoo, että suomalaisissa yrityksissä innovoidaan kansainvälisesti verrattuna paljon. Vain Israelissa ja Etelä-Koreassa tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan Suomea enemmän. Ideoiden kaupallistamisessa, erityisesti kuluttajatuotteissa, meillä on sen sijaan paljon kehittymisen varaa. Siinä mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi naapurimaa Ruotsista. Poikkeuksen tekee suomalainen peliteollisuus, jonka innovaatiosta on syntynyt huikeita kansainvälisiä menestystarinoita. Tietyissä teollisuuden investointituotteissa olemme olleet aina vahvoja. Yritysten perustehtävä Jari Konttisen mukaan innovointi on yhteiskunnallinen perustehtävä. Ilman sitä ei tapahdu kehitystä. Innovaatiot ovat olleet koko talouden evoluution kehittymisen perusta. Tulen ja metsästysvälineiden tekotaito ovat olleet oman aikansa merkittävimpiä innovaatioita. Nyt yrityksissä kehitetään huipputeknologiaa edustavia tuotteita ja älykkäitä palveluja, jotka lisäävät pitkällä tähtäimellä yksilön, yritysten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Konttinen sanoo tämän hetken kiinnostavimpien innovaatiohankkeiden olevan biotalous-, terveysteknologia- ja ICT-sektoreilla. Mutta vaikka edellä mainituilla sektoreilla on valtavasti mielenkiintoisia hankkeita käynnissä, niin koskaan ei voi tietää, miltä alalta seuraava kansainvälinen läpimurto syntyy. Harva osasi veikata vielä muutama vuosi sitten, millaiseen nousuun pienen Suomen peliteollisuus oikein lähtee. Myös perinteinen teollisuus uudistuu innovaatioiden kautta, mutta se ei välttämättä näy suoraan kansalaisille. Innovaatioista vientivaltteja Vientiriippuvaisena maana Suomi kilpailee kansainvälisillä markkinoilla uusilla innovaatioilla. Konttinen sanoo, että yritysten innovaatioiden täytyy usein syntyä globaaleille markkinoille, sillä Suomen markkinat ovat lähtökohtaisesti pienet. Hyvänä esimerkkinä kansainväliset rajat ylittävästä innovoinnista toimii muun terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän, SalWen, ohjelma GET IT DONE -yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito. Yhteensä 17 yrityksen yhteisen ohjelman tavoite on tehostaa yksilöllistetyn, ennakoivan diagnostiikan ja hoidon käyttöönottoa terveydenhuollossa. Myös itsehoidon- ja mittaamisen alueella on Suomeen kehittymässä merkittävää uutta liiketoimintaa, joka perustuu vankkaan osaamiseen ICT- ja mobiiliteknologian sekä bio- ja lääketieteen sektoreilla. Vienti ja innovaatiot kulkevat käsi kädessä. Ilman yhtä ei ole toista, Jari Konttinen muistuttaa. taru schroderus Rohkeutta on Uskaltaa kasvaa Kokeilla uutta Etsiä uusia markkinoita Rahoitusta ja asiantuntemusta kasvuun ja kansainvälistymiseen

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ilmoitusliite 5 ajassa Immateriaalioikeudet ovat selvää rahaa - myös kehittyvillä markkinoilla Omien innovaatioiden ja erottuvan brändin vaikutukset yrityksen menestykseen ovat merkittäviä. Immateriaalioikeuksiin erikoistuneet patenttiasiamies Toni Korelin ja IPR-lakimies Jani Kaulo ennustavat, että jo lähitulevaisuudessa suurimmalla osalla yrityksistä omaisuus muodostuu pääosin aineettomasta omaisuudesta. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista yrityksistä Toni Korelin ja Jani Kaulo mainitsevat Rovion Angry Birdseineen sekä Nokian patenttisalkkuineen. Immateriaalioikeudet ovat tärkeitä kaiken kokoisille yrityksille. Teknologia, tavaramerkit, internetsivujen osoitteet sekä ulkoasut ovat kaikki suojattavaa aineetonta omaisuutta. Valitettavan moni näkee oikeuksien rekisteröinnit pakollisina kuluina, vaikka tosiasiassa ne ovat investointeja, jotka nostavat yrityksen arvoa, Korelin ja Kaulo sanovat. Patentti on ratkaisu moneen Tämän päivän liiketoiminnassa patenttien hallinta voi olla yrityksen tärkein painopistealue. Tuotteiden valmistus tapahtuu yhä useammin muualla kuin alkuperäisen keksijän omissa tuotantolaitoksissa. Patenttien avulla yritys pystyy pitämään kiinni ainutlaatuisesta osaamisestaan ja ehkäisemään riskiä keksintöjen varastamisesta. Korelinin mukaan patentteja tarvitaan tänä päivänä samalla tavalla kuin ennenkin. Se mikä on muuttunut, on liiketoimintahyödyn parempi arviointi. Esimerkiksi ICT-alalla haetaan usein patenttia suoraan tärkeimmillä markkinoilla kuten USA:ssa. Nousevista talouksista myös Kiina on yhä useammin mukana. Kiinan merkityksestä kertoo myös se, että niin Kiinassa kuin Euroopassakin kiinalaisyritykset ovat tällä hetkellä ylivoimaisesti nopeimmin kasvava patentteja hakeva ryhmä. Viimeisten viiden vuoden aikana on patenttiriitojen määrä ollut pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Patenttiriitojen taustalla ei nykyään ole enää ainoastaan kilpailijan toiminnan estäminen, vaan enenevässä määrin rahallisen hyödyn saaminen yrityksen IPR-oikeuksien avulla. Joskus patenttiriitoja nousee esiin jo siksikin, että halutaan näyttää, että omia oikeuksia ollaan valmiita myös puolustamaan. Korelin antaa rahanarvoisen vinkin. Patenttihakemuksen ei aina tarvitse johtaa patentin saamiseen. Jo hakemuksen jättäminen Immateriaalioikeudet avaavat ovia rahoittajien ja yhteistyökumppanien suuntaan ja sulkevat niitä kilpailijoilta, sanovat patenttiasiamies Toni Korelin ja IPR-lakimies Jani Kaulo. kuva: Sami Perttilä saa kilpailijat varovaisiksi ja antaa keksijälle aikaa markkinoida ideaansa. Suojaamaton brändi on altis kaappauksille Ilman hyvin suojattua brändiä yrityksellä on suuri riski joutua tilanteeseen, jossa kilpailija hyödyntää oikeudettomasti toisen tekemää työtä. Kaulo neuvoo, että ennen valitun tavaramerkin käyttöönottoa tulisi aina selvittää, onko merkki vapaana. Laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan vahingonkorvausvastuuseen ja siihen, että koko brändi joudutaan muuttamaan jälkikäteen. Tästä syystä myös rahoittajat ja esimerkiksi lisenssinsaajat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten yritys on suojannut immateriaalioikeutensa. Kaulon mukaan rekisteröintien, valvonnan ja yhteistyökumppaneiden kouluttamisen merkitys korostuvat erityisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten Kiinassa, missä ulkomaalaisten yritysten tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien kaappaaminen on valitettavan yleistä. Yritykset ovat joutuneet maksamaan suuria oikeudenkäyntikuluja tai korvaussummia saadakseen tavaramerkkinsä tai tekijänoikeutensa takaisin. On yleinen virhe ajatella, että kehittyvissä maissa IPR:llä ei olisi merkitystä, sillä tosiasiassa tilanne on juuri päinvastoin, Kaulo sanoo. pasi Sillanpää toimitus@mediaplanet.com

6 6 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Ruokaketju vuotaa: Ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin 20 prosenttia päätyy lautaselle. Kuva: Eija Hagelberg Ravinteiden kierrätykseen liittyviä teknologioita tarvitaan Fosfori ja typpi ovat ruoantuotannolle välttämättömiä ravinteita. Näitä arvokkaita ravinteita hukataan koko ruokaketjun matkalta: alkutuotannosta, jalostuksesta, kulutuksesta ja lopulta yhdyskuntajätevesistä. Ravinteita kierrättämällä vaikutetaan samalla positiivisesti Itämeren tilaan. Kuvat: Janne Gröning BSAG tekee työtä tukkiakseen ruokaketjun ravinnevuodot Pelkästään Itämeren valuma-alueella vuosittain syntyvän lannan arvo on 1,5 miljardia euroa. Ravinnevuodot johtavat myös vakaviin ympäristöhaittoihin: ilmaston lämpenemiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen. Typpilannoitteet tuotetaan erittäin energiaintensiivisillä prosesseilla, mikä on ilmastolle epäedullista. Fosfori puolestaan on uusiutumaton luonnonvara. Merkittävät fosforivarannot sijaitsevat pääasiassa EU:n ulkopuolella. Asiaa on EU:ssa herätty pohtimaan myös eurooppalaisen ruokaturvan kannalta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman ruoantuotannon on kasvettava 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kilpailu niukkenevista fosforivaroista ja energian vääjäämätön hinnannousu tulevat nostamaan fosfori- ja typpilannoitteiden hintoja. Ruoantuotannon ravinnekierto kuntoon Maailmanlaajuisesta kotieläintuotannon ja kasvintuotannon eriytymisestä johtuen rehujen ja lannan mukana liikkuvat suuret ravinnemäärät eivät palaudu tarkoituksenmukaisesti viljelykasvien käyttöön. Alueellisen ravinneepätasapainon lisäksi toinen perusongelma on, että lannan ja muiden ravinteita sisältävien sivu- ja jätevirtojen ravinnekoostumukset ei ole sellaisenaan kasvien kannalta optimaalisia. Kilpailukykyisten, tasapainotettujen kierrätyslannoitetuotteiden valmistaminen edellyttää ravinnepitoisten orgaanisten jakeiden jatkojalostusta helposti siirrettävään muotoon alueilta, missä niitä syntyy yli tarpeen sellaisille alueille, joilla kasvintuotanto edellyttää ravinteiden lisäystä. Oleellinen tekijä kierrätyslannoitteiden tuotteistamisessa on niiden käyttökelpoisuus peltolevityksessä. Kemiantekniikka sisältää useita tunnettuja yksikköoperaatioita, joita voitaisiin soveltaa ravinnepitoisten jakeiden jatkojalostamiseen kierrätyslannoitteeksi. Harvoja lukuun ottamatta niitä ei yleisesti sovelleta ravinteiden talteenotossa kierrätyslannoitteiden valmistamiseksi. Olemassa olevien lisäksi tarvitaan uusien teknologiavaihtoehtojen kehittämistä. Koska ravinteiden tehottomaan kiertoon liittyvät ongelmat ovat globaaleja, tarvittavalla osaamisella ja teknologioilla on olemassa maailmanlaajuiset markkinat. Valtion tukemana Suomessa etsitään ratkaisuja ravinteiden kierrättämiseen. Itämeren pelastamista ajava Baltic Sea Action Group, BSAG, tekee yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa tukkiakseen vuodot ravinnekierron eri kohdissa: maataloudesta elintarviketeollisuuteen, kaupan ja ravintolapalvelujen kautta kuluttajalle ja aina jätevedenpuhdistamolle saakka. Ota yhteyttä! Kuva: BSAG / Toinen keksi Oy Kun haluat onnistua liiketoiminnassa Yksikään yritys ei ole menestynyt eikä voi menestyä ilman kattavaa strategiaa aineettoman osaamispääoman hallinnasta. Leitzinger Oy:n IPR-elinkaaripalvelussa ennakoidaan ja suunnitellaan asiakkaan kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa osaamispääoman hallintaan liittyviä ongelmia, kysymyksiä ja ratkaisuja. Ratkaisujen myötä synnytetään yhdessä suunnitelma, joka kattaa asiakkaan ajatteleman kehityskulun liiketoiminnan seuraavalle portaalle. - IPR-suunnitelmasta tulee helposti mieleen pelkkä suojaus, mutta valtaosa IPsuunnittelusta keskittyy ydinliiketoiminnan tukemiseen, kertoo IPR-palveluihin erikoistuneen Leitzingerin toimitusjohtaja Mika Waris. Yrityksen elinkaaren aikana aineettomia oikeuksia ja osaamispääomaa kertyy vähitellen. Tämän päivän yritysten arvonmuodostuksesta jopa 80 % on aineettomassa pääomassa ja osaamisessa. Aineettoman osaamisen hallinnan välineitä ovat markkinoinnin suojakeinot; toiminimi, tavaramerkit ja verkkotunnukset, sekä tuotteiden ja palveluiden suojakeinot; patentti, hyödyllisyysmalli, mallioikeus, tekijänoikeudet sekä ei-muodolliset suojaukset. Lisäksi joukkoon voidaan lukea liikesalaisuudet ja toimijoiden väliset sopimukset. Innovaatioprosessissa on tarpeen hyödyntää tietolähteitä, joiden avulla päätöksentekoon liittyviä epävarmuuksia ja riskejä on mahdollista hallita uuden liiketoiminnan kehittämisen eri vaiheissa. Keskeisen osan muodostaa kilpailijatiedon hyödyntäminen. Tutkimustiedon mukaan kolmannes tehtävästä tuotekehityksestä on päällekkäistä, ja jopa 90 prosentille teknisistä ratkaisuista löytyy kilpailevia vaihtoehtoja. - Vallitsevassa kilpailutilanteessa kenelläkään ei ole varaa tehdä tuote- tai palvelukehitykseen liittyviä päätöksiä huomioimatta jo olemassa olevia tekniikoita, menetelmiä ja ratkaisuja, tai jättää keskeistä osaamistaan suojaamatta. - Leitzingerin IPR-elinkaaripalvelu tarkoittaa kilpailijakentän tunnistamista, liiketoiminnan asemointia ja oman osaamispääoman kontrollointia. Waris painottaa, että IPR-suunnitelma on kaikelle liiketoiminnalle välttämättömyys. Asiantuntevasti ja suunnitelmallisesti johdettuna koko yrityksen liiketoiminta tukeutuu voimakkaasti IPR-asioiden varaan. Pahimmassa tapauksessa voi kehitystyön lopputulos olla toisen yrityksen omaisuutta eli patentilla suojattua toisen yrityksen käyttöön. Niinpä osaamisen ja aineettoman pääomaan ja osaamisen hallintaan tarkoitettujen instrumenttien ymmärrys ja suunnitelmallinen käyttö muodostaa myös pkyrityksille keskeisen kilpailuedun. Mika Waris toimitusjohtaja Leitzinger Oy

7 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ilmoitusliite 7 Innovaatioenkelit kuka ansaitsee siivet? Oulun innovaatioallianssiin (OIA) kuuluva Centre for Environment and Energy (CEE) hyödyntää Entrepreneur in Residence -mallia, jossa ideana on yhdistää tutkijat ja kaupallinen osaaminen. Yrittäjä tai sellaiseksi haluava pääsee tällä tavoin osaksi tutkijayhteisöä. Hyvä esimerkki tästä on 2014 perustettu Luxmet Oy. Yritys kehittää edistyksellisiä valvontajärjestelmiä teräs- ja metalliteollisuudelle. Yrittäjän ja tutkijoiden yhteistyö varhaisessa vaiheessa nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä uudessa innovatiivisessa liiketoiminnassa., kertoo Luxmetin toimitusjohtaja Mikko Jokinen. Henkinen pääoma erilaisista lähtökohdista ja tahoista on saatava käyttöön järjestelmällisemmin, kertoo CEE:n projektipäällikkö Juha Roininen. CEE onkin rakentamassa henkisen pääoman investointiohjelmaa eli Innovaatioenkeli -verkostoa. Yksi CEE:n Innovaatioenkeleistä on Oulun yliopiston pitkäaikainen rehtori emeritus professori Lauri Lajunen. Ihminen on innovaatioissa avainasemassa, joten osaamisen, resurssien ja keinojen yhdistäminen uudella tavalla kiihdyttää innovaatioprosessia!, toteaa Lajunen. Useita uusia yrityksiä CEE:n toiminnan kautta Luxmetin lisäksi syntyneitä muita spin-off -yrityksiä ovat Sapotech, Oulu Water Alliance, SFTec, Lumipower ja Aldapro. Näiden yritysten liikevaihto oli viime vuonna 1,6 milj. ja ne työllistävät 20 henkilöä. Uusia yritysaihioita CEE:n verkostossa on puolisen tusinaa, joille etsitään uusia yrittäjiä. Uusin parhaillaan muodostettava spin-off -yritys perustuu elektrokoagulaation hyödyntämiseen ravinteiden talteenotossa. Innovaatioenkeli Miikka Andersson ja tutkija Ville Kuokkanen toteavat, että Innovaatioenkeli toiminta luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi. Se yhdistää laajaa poikkitieteellistä huippuosaamista edustavan tutkijaverkoston sekä CEE:n vahvan cleantech-sektorin asiantuntemuksen. OIA:n johtoryhmän puheenjohtaja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen korostaa erityisesti pk-yritysten tärkeyttä alueelle: Eri alojen osaajia yhdistävät start-up -yritykset luovat uutta pöhinää ja uskoa tulevaisuuteen. Suurten toimijoiden tilalle muodostuu useita pienempiä. Ne rikastuttavat alueen elinkeinoelämän ekosysteemiä ja tuovat alueelle menestystä ja ihmisille töitä. Myös isot yritykset haluavat verkottua P&k yritysten kanssa, koska uusi start-up ekosysteemi synnyttää luovuutta ja uusia tuotteita isoille toimijoille. Bisneksestä vihreää vihreästä bisnestä Oulussa on viime vuosina rakentunut tehokas ja tiivis eri toimijoiden innovatiivinen yhteistyöverkosto. Oulun innovaatioallianssi on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Technopolis Oyj:n strateginen sopimus. Allianssin tarkoituksena on ennen kaikkea jatkaa Oulun pitkää perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. CEE on 2012 OIA:han perustettu ja organisatorisesti Oulun yliopistoon kuuluva innovaatiokeskittymä, jonka tehtävänä on luoda ympäristö- ja energia-alan sekä cleantechin innovaatioista liiketoimintaa. Uutta vihreää liiketoimintaa saadaan aikaiseksi kokoamalla osaajat yhteen ja uskomalla uusiin ideoihin!, toteaa CEE:n johtaja Pekka Tervonen. CEE:n kokoamia TKI-hankkeiden arvo on ollut kolmen vuoden aikana noin 8 milj.. Tämä hankesalkku on työllistynyt alueella yli 150 henkilöä ja verotuloja alueelle on syntynyt yli 1,6 milj.. Näiden lisäksi CEE on vahvasti mukana suorissa yrityshankkeissa ja OIA:n sopimuskumppaneiden strategisissa hankkeissa. Oulun yliopisto on sekä monitieteinen tiedeyliopisto että innovaatioyliopisto. Yliopisto luo hyvinvointia yhteiskuntaan ja tulokset tehdään tiedolla ja innovaatioilla., toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Pohjoista voimaa (vasemmalla CEE:n johtaja Pekka Tervonen ja oikealla FIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala) Monitieteellisiä ja -alaisia hankkeita Tekesin Growth -ohjelmasta on saanut 1 milj. rahoituksen esimerkiksi SME-MET IMCEE (Innovative Metallurgical Cooperation for Environmental Efficiency) tutkimushanke. Samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa tehtiin päätökset 2 milj. arvosta hankkeita PK yrityspartnereille, jotka yhteistyössä vahvasti kehittävät omia innovaatioitaan. Erinomaisena esimerkkinä arvoverkon kehittämisestä on hankkeessa mukana olevan FIME- CC Oy:n Oulun yliopiston tiloihin perustama FIMECC Factory, joka toimii metallituote- ja koneenrakennusalan tutkijoiden ja yritysten edustajien työskentely- ja kohtaamispaikkana, IMCEE -hankkeella syvennetään yritysten välistä yhteistyötä, jossa yhteisillä projekteilla luodaan uusia ratkaisuja alalle sekä lisätään mukana olevien yritysten kilpailukykyä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Hannu Suopajärvi. Vesiteknologiaa Veden saannin turvallisuus ja laatuvarmuus ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä maailmanlaajuisesti. Oulun yliopisto on mukana kaksivuotisessa yli 6 milj. kansainvälisessä EU:n EUREKA -klusterin ITEA2-ohjelman Water M -hankkeessa, jossa kehitetään vesihuollon uusia mittaus- ja ICT-teknologioita ja tuetaan suomalaisia vesiteknologia-alan yrityksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Yhdistämme hankkeessa oululaista vesialan yritys- ja tutkimusosaamista, ja kun liitämme siihen vielä vahvan mittaustekniikan osaamisemme, voimme vauhdittaa kansainvälisesti kiinnostavaa tuotekehitystä ja liiketoimintaa. kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaisa Kerätär. Ja kaiken päälle villejä vihreitä visioita Muun muassa oululaista ekorakentamista ja teknologiaa yhdistävässä MAMMUTTI-hankkeessa on visioitu villisti erilaisia vihreitä olohuoneita ja paikkoja kaupunkilaisille. Samaan yhteyteen on ideoitu yritys- ja tutkimustoiminnan tulokset näyttävä showroom. Mukana on joukko hightech- ja cleantech -alan yrityksiä sekä huippututkimusta. MAMMUTTI-hankkeessa kehitetään matkailun, yrittäjyyden, biotalouden ja cleantechin innovaatio- ja pilottiyhteisö. Laajin visio on arktinen merikylpylä ja viherelämyskeskus, joka voisi sijaita Toppilassa. Siinä on vieressä voimalaitos, jonka hukkalämmöllä voisi lämmittää ison trooppisen kylpylän ja viherelämyskeskuksen, monine oheispalveluineen. Savusauna, tislaamo, panimo, yhteisöviljelmät, arktinen- ja trooppinen puutarha ja monipuoliset tuotekehitysmahdollisuudet ovat hyviä esimerkkejä mahdollisuuksista, visioi hankkeen projektipäällikkö Jaakko Vänttilä.

8 8 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ajassa Viennin HUipulla terveysteknologia Terveysteknologia on noussut Suomen merkittävimmäksi huipputeknologian vientialaksi. Vuosi 2013 oli Suomen huipputeknologia-alalla muutosten vuosi. Pitkään viennin ykkösenä loistanut telekommunikaatio supistui rajusti ja pinnalle nousi uusi tähti terveysteknologia. Alan menestyksen yhtenä selittävänä tekijänä mainitaan usein suomalaisten korkea koulutusaste niin tekniikan kuin luonnontieteidenkin aloilla. Suomen erinomainen koulutusjärjestelmä näkyy epäilemättä terveysteknologia-alan menestyksessä. Luonnontieteelliset alat ovat Suomessa vahvoja, mutta lisäksi tekninen osaaminen on riittävää Sari Tikanoja kliinisen biokemian tohtori kuva: pekka Salo globaaliin kilpailuun, toteaa kliinisen biokemian tohtori Sari Tikanoja, ja jatkaa. Täällä pystytään myös tekemään työtä vastuullisesti ja laadukkaasti, mitä kliinisen alan tuotteiden ja laitteiden kehittämisessä ehdottomasti vaaditaan. Terveysteknologian liiton (FIH- TA) mukaan terveysteknologiatuotteiden vienti nousi vuonna 2013 ennätykselliseen 1,66 miljardiin euroon. Taloudellinen taantuma ei ole vaikuttanut terveydenhuoltoon yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin aloihin. On ollut mukavaa huomata, että terveydenhoito on se viimeinen, mistä yhteiskunnat haluavat luopua, Tikanoja toteaa. Lähtökohtana potilasturvallisuus Terveysteknologiatuotteiden tuotekehityksen lähtökohtana on yksilön terveys ja potilasturvallisuus. Ihmisten terveyden vaaliminen asettaa alalle poikkeukselliset vaatimukset. Alalla on hyvin perusteelliset laatujärjestelmävaatimukset ja hyväksyntämenettelyt, jotka varmistavat moninkertaisesti tuotteiden turvallisuuden ja hyödyllisyyden. Aika ajoin alan voimakasta sääntelyä kuitenkin myös kritisoidaan innovointia hidastavana tekijänä. Käytännön työssä sääntely voi rasittaa ja välillä asetukset tuntuvat liian tiukoilta. Uskon kuitenkin, että kaikki alan toimijat allekirjoittavat sääntelyn taustalla vaikuttavan pyrkimyksen potilasturvallisuuteen, Tikanoja toteaa, ja jatkaa: Suomalaisten lainkuuliaisuus ei ole haitaksi tällä alalla. Kovat säännökset, jotka pitävät poissa riman alta aikovat yrittäjät, ovat meidän etumme. Kasvua diagnostiikasta Alan viennistä voimakkainta kasvua vuonna 2013 tapahtui in vitro -diagnostiikassa sekä röntgen- ja kuvantamislaitteissa. Itse näen potentiaalia muun muassa lähidiagnostiikan, kuten pikatestien, kehittämisessä. Nykyään ihmiset haluavat olla kotona niin pitkään kuin mahdollista, ja kotisairaanhoidon tueksi voidaan kehittää vielä paljon kotona toteutettavaa testausta, Tikanoja toteaa. Ehkä tulevaisuudessa myös diagnostiikan arvoa aletaan ymmärtää paremmin. Oikea-aikaisesti tehty testi estää sairauksien syntymistä, vähentää lääkärikäyntejä ja lyhentää sairaalassaoloaikoja. Kokonaisvaikutukset voivat olla hurjia. Viime syksynä terveysteknologialaitteiden tuotekehitystehtävistä eläkkeelle jääneelle Tikanojalle alan tulevaisuus näyttää valoisalta. Terveysteknologia tarvitsee yhteiskunnan tuki-instrumentteja sekä koulutettuja ihmisiä. Kunhan näihin panostetaan edelleen ja markkinoinnillista näkemystä kehitetään, on terveysteknologia ehdottomasti yksi niitä huippualueita, joilla Suomi voi jatkossakin menestyä. Päivi 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. huipputekniikkaa Thermo Fisher Scientific on maailman johtava tutkimuspalveluiden toimittaja. Autamme asiakkaitamme tekemään biotieteiden ja teknologian tutkimusta, ratkaisemaan monitahoisia analyyttisia haasteita, parantamaan potilasdiagnostiikkaa ja kasvattamaan laboratoriotuottavuutta. Tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisen yhdistelmän innovatiivista teknologiaa, kokonaisvaltaista tukea ja joustavuutta laboratoriohankintoihin. Olemme ylpeitä voidessamme auttaa asiakkaitamme tekemään maailmasta terveemmän, puhtaamman ja turvallisemman. huippuosaamista lisätietoja thermoscientific.com ja myynti.fi@thermofisher.com

9 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ilmoitusliite 9 ajassa Terveysteknologiatuotteiden vienti vuonna 2013 oli 1,66 miljardia euroa Ripeästi toimimalla Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kasvavalla digitaalisen terveyden markkinalla. Diagnostiikka ja terveysteknologian kehitys Suomalainen terveysteknologia on voimakkaassa nosteessa. Sen lisäksi, että meillä on omia alan kasvuyrityksiä, ovat alan kansainväliset isot toimijat panostaneet Suomeen. Syynä ovat Suomen pitkät lääketieteellisen tutkimuksen perinteet, onnistuneet innovaatiot, ICT-alan ja erityisesti mobiiliteknologian osaaminen sekä terveydenhuollon kattavat rekisteritiedot. Meillä on myös kansainvälisesti arvostettu biopankkilaki, hyvin dokumentoituja näyteaineistoja pitkältä ajalta ja ensimmäiset uuden lain mukaiset biopankit tutkimusta ja innovaatiotoimintaa varten. Auli Pere Terveys- ja hyvinvointialan ohjelmapäällikkö, Tekes kuva: tekes Tekes on ollut rahoittamassa suomessa toimivien yritysten kehityspanoksia jo pitkään. Terveys- ja hyvinvointialan ohjelmapäällikkö Auli Pere Tekesiltä kertoo, että tällä hetkellä Tekes -rahoitus terveysalalle on noin 70 milj. / vuosi. Yksi alan kehittämiseen panostaneista ohjelmista oli vuonna 2000 käynnistynyt nelivuotinen diagnostiikka-alan ohjelma. Tuolloin esimerkiksi nukleiinihappodiagnostiikka alkoi vahvistaa asemaansa. Vielä tuolloin DNA-testaus oli isojen laboratorioiden työtä. Aluksi laitteet olivat suuria ja kalliita. Teknologian kehittyminen mahdollisti kuitenkin entistä pienikokoisemmat laitteet ja lähitestaus alkoi yleistyä nopeasti diagnostiikassa. Tähän markkinarakoon syntyi esimerkiksi Mobidiag Oy. Se lähti miettimään, miten nukleiinihappodiagnostiikkaa voitaisiin tehdä tavallisessa laboratoriossa. Tekesin tukemana he ovat saaneet kehitettyä analyysimenetelmää, joka on helppokäyttöinen, nopea ja hankintakustannuksiltaan mahdollinen mille tahansa laboratoriolle. Terveysteknologian kehitys vaatii pitkäjänteisyyttä Auli Pere kertoo, että ulkopuolinen rahoitus on tämäntapaisessa kehitystoiminnassa tärkeää. Aivan uusia ratkaisuja kehitettäessä projektit ovat pitkiä useastakin syystä: niissä yhdistyy monia eri osaamisia ja menetelmien ja laitteiden toimivuus on osoitettava viranomaismääräyksiä noudattaen. Markkinoille tulevan tuotteen on oltava loppuun asti hiottu. Terveysteknologian kehittämisessä näkyy tällä hetkellä kaksi vahvaa suuntausta: Terveydenhoidon laitteista ja menetelmistä pyritään kehittämään yhä helppokäyttöisempiä, jopa kuluttajille sopivia ja toisaalta kuluttajatuotteisiin tulee yhä enemmän erilaisia elintoimintojen seurantaan tarkoitettuja antureita, joiden vuoksi ne lähestyvät säänneltyjä terveysteknologiatuotteita. Tyypillistä tälle ajalle on, että aiemmin täysin kuluttajamarkkinoilla toimineita yrityksiä, kuten vaikkapa Google tai Samsung tulee terveysalalle. Lisäksi on tullut suuri joukko erilaisten palveluiden tarjoajia esimerkiksi omilla mobiilisovelluksillaan. Ripeästi toimimalla Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kasvavalla digitaalisen terveyden markkinalla. Uudella Terveyttä biteistä -ohjelmalla Tekes edistää Suomen nousua vahvaksi digitaalisen terveyden osaamiskeskittymäksi ja liiketoimintaympäristöksi. Tavoitteena on suomalaisten yritysten kasvava kansainvälinen liiketoiminta. Tutkimusprojekteja seurataan tiiviisti Diagnostiikka-alan tutkimusta tekee Suomessa esimerkiksi Turun yliopiston Biotekniikan laitos. Heidän erityistä vahvuusaluettaan ovat diagnostiikassa hyödynnettävien vasta-aineiden muokkaus, diagnostisten kohteiden tunnistaminen sekä leima-aineiden ja mittausmenetelmien kehittäminen. Diagnostiikkayritykset Innotrac Oy (nyk. DHR Finland) ja Abacus Diagnostica on perustettu tämän laitoksen tutkijoiden toimesta. Diagnostiikan kehitystyö vaatii monia osaamisia. Useissa innovaatioissa yhdistetään esimerkiksi kemiaa, pintakemiaa, biokemiaa, mikro- ja nanoteknologiaa ja instrumenttitekniikkaa. Tekes seuraa rahoittamiaan projekteja tiukasti. Myönnetty rahoitus maksetaan erissä raporttien perusteella. Jos projekti ei etene, niin rahoitus voidaan keskeyttää. Erityisesti isompiin projekteihin asetetaan useita tarkastuspisteitä, joissa katsotaan kuinka kehitystyö edistyy. Ei ole poikkeuksellista, että tutkimustyö saattaa välillä pysähtyäkin hetkeksi ja silti se saadaan maaliin. Epäonnistuminen, ei saa olla este yrittää uudestaan. Syyt pitää selvittää ja sen jälkeen on mahdollista jatkaa eteenpäin uusin eväin. Tekesin tuleekin ottaa riskejä, mutta riskit tulee tiedostaa, toteaa Auli Pere lopuksi. Pasi Sillanpää toimitus@mediaplanet.com

10 10 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa. Haluatko kokeilla? Suomi Venäjä Ukraina Valko-Venäjä Kazakstan Uzbekistan ammatillinen näkökulma Jan Vapaavuori Jan Vapaavuori on hallituksen elinkeinoministeri. Hän on tullut tunnetuksi edellisen hallituksen asuntoministerinä, helsinkiläisenä päättäjänä ja metropolin kehittäjänä. Vaikka kilpailu kovenee, ja itse asiassa juuri sen takia, nyt ei ole kuoreen vetäytymisen aika. kuva: Laura Kotila Uudistumiskyky on menestyksen edellytys T alouden tämänhetkistä tilaa ei ole syytä kaunistella. Suomea haastavat monet samanaikaiset ongelmat. Teollisuuden rakennemuutos, heikentynyt kilpailukyky, yhä kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä ikärakenteen muutos syövät kilpailukykyä ja nakertavat hyvinvointimme edellytyksiä. Vientimarkkinoita jäytävä matalasuhdanne ei yhtään helpota asiaa. Ongelmamme eivät korjaannu itsestään, vaan ne vaativat Suomea uudistavia päätöksiä. Yksi vaalikausi tuskin riittää talouden tasapainottamiseen, kestävyysvajeen täydelliseen nujertamiseen, kustannuskilpailukyvyn kuntoon saattamiseen ja teollisen rakenteen uudistamiseen. Päätöksenteolta tarvitaan nyt erityistä pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Toimintaympäristön epävarmuutta on pakko pystyä vähentämään. Uskottavasti. Talouskasvun moottorit Hallituksen toimien ohella olennaista on, miten yrityksemme maailman mieltävät. Innovatiiviset, uudistuvat yritykset ovat talouskasvun moottori. Kansainvälinen kilpailu kuitenkin kovenee entisestään muun muassa digitalisaation myötä. Tänä päivänä potentiaalisia menestyjiä on maailmalla huomattavasti enemmän kuin silloin, kun Suomi viimeksi nosti itsensä voittajien joukkoon 1990-luvun laman jälkeen. Tuolloin menestysreseptimme perustui uutta luovaan koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja edellisistä syntyneeseen innovaatiokykyyn. Näihin satsattiin, vaikka samalla tingittiin monesta muusta. Samasta reseptistä on meidän nytkin ammennettava. Uudistumiskyky on edelleen menestyksen keskeisin edellytys. Valtiovallan on osaltaan luotava tälle edellytyksiä. Varsinaiset muutokset syntyvät kuitenkin aina yksittäisissä yrityksissä. Vaikka kilpailu kovenee, ja itse asiassa juuri sen takia, nyt ei ole kuoreen vetäytymisen aika. Suomalaisten yritysten on osattava ja uskallettava kurottaa entistä korkeammalle. Enää ei riitä, että yritykset kehittävät aikaisempaan tuotantoonsa nähden paranneltuja tuotteita tai palveluita. Maailmanlaajuiseen kilpailuun vastaamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja kokonaan uusia markkinoita luovia ratkaisuja. Suomella on tästä erinomaista näyttöä muun muassa digitalisaation, biotalouden ja cleantechin saralla. Kilpailukykyinen toimintaympäristö Yhteiskunnan rooli on ennen kaikkea edistää uudistumista tarjoamalla yrityksillemme kilpailukykyinen toimintaympäristö. Se rakentuu muun muassa positiivisesta yrittäjyysilmastosta, riittävistä t&k -panoksista, osaavista ihmisistä, kannustavasta verotuksesta, ennustettavasta talouspolitiikasta ja toimivasta pääomamarkkinasta. Innovaatiopolitiikan saralla tarvitaan rohkeita kotimaisia kokeiluja referensseiksi, kansainvälistymisen tukea, innovaatiomyönteistä sääntelyä sekä julkisten hankintojen suuntaamista nykyistä enemmän innovatiivisten ratkaisujen ostamiseen. Olennaista on, että yksittäiset päätökset nivoutuvat ketjuksi, jonka osat vievät Suomea samaan suuntaan. Työtä kasvavan ja uudistuvan Suomen eteen ei voi verrata viikon tai kahden kuntokuuriin, kikkakolmosiin tai hokkuspokkuskonsteihin. Kyse on elämäntapamuutoksesta. Pysymällä kärsivällisesti uudistumisen tiellä ja tekemällä johdonmukaista työtä niin politiikassa kuin yrityksissäkin, Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta jälleen menestyjien joukkoon. INNOVATION MANAGER Oy tarjoaa palveluita innovaatioiden julkisen rahoituksen hakemiseen Innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälistämiseen voi saada rahoitusta EU:lta, Tekesiltä, ELY-keskuksilta ja Finnpartnershipilta. -hankkeet sopivat yrityksille, joilla on kansainvälisen tason innovaatio ja tahtotila kansainvälistymiseen. Pk-yri- EU tyksille keskeisimmät EU hankemuodot ovat SME instrument ja Eurostars. SME instrumentissa hakijana voi olla yksi yritys. Eurostarsissa tarvitaan vähintään kahden organisaation yhteishakemus. Isoille yrityksille on tarjolla myös Fast Track to Innovation hankemuoto, jossa on mahdollista tehdä markkinaläheistä kehitystä. Tekes tukee yrityksiä useilla eri rahoitusinstrumenteilla. Yleisimmin pkyritykset saavat alussa 50 %:n de-minimis avustusta, jota voi käyttää monenlaiseen, yleensä selvitysluoteiseen tekemiseen. Seuraavassa vaiheessa Tekes rahoitus on usein lainaa. Vakuudettoman lainan korko on 1 % ja lainan voi saada projektin epäonnistuessa anteeksi osin tai kokonaan. Voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun kykenevä, alle 5-vuotias yritys, voi saada avustusta jopa 75 % tasolla. ELY-keskusten hankkeet sopivat selvitysluoteisten toimenpiteiden tekemiseen mm. yrityksen käynnistämis- ja muutosvaiheessa sekä kansainvälistymisen yhteydessä. Finnpartnership tukee yrityksiä kehitysmaihin suuntautuvan hankkeen suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheissa. Innovation Manager Oy on toteuttanut 2009 lähtien yli 180 EU, Tekes, ELY-keskus ja Finnpartnership hakemusta. Hakemusten läpimenoprosentti on ollut noin 90. Vuosittain toteutamme noin 60 hakemusta. Innovation Manager Oy:n palvelut ovat EU, Tekes, ELY-keskus ja Finnpartnership hakemusten toteutus, hankkeiden raportointi ja koordinointi. Lisäksi analysoimme ilmaiseksi organisaation julkisen rahoituksen mahdollisuudet ja tilanteeseen sopivat hankemuodot. Jerri Laine, toimitusjohtaja Innovation Manager Oy puh jerri.laine@innovation-manager.com

11 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ilmoitusliite 11 Tavoitteena tarpeenmukainen valaistus Suomessa on totuttu valaisemaan siten, että valoa on aina tarpeeksi. Tällöin päädytään ylivalaisemaan ympäristöä. Valot pidetään myös usein päällä ja täydellä teholla alueilla, joissa valoa ei tarvita. Kotimaisen C2 SmartLight ohjausjärjestelmän avulla pystytään ulko- ja hallivalaistusta säätämään energiatehokkaasti, jolloin valot ovat päällä vain tarvittaessa ja tarpeenmukaisella valaistusteholla. Valaistuksen saneeraus energiaa säästäväksi järjestelmäksi tuo kohteesta riippuen 40% - 80% energiansäästöt. Tyypillisesti projektissa käytetään LED valaisimia ja älykästä valaistuksen ohjausjärjestelmää. Lopputuloksena asiakas saa valaistustarpeen tunnistavan järjestelmän, joka säätyy automaattisesti langattomilla sensoreilla. Nykyaikainen valaistusratkaisu toimii itsenäisesti, eikä vaadi kalliita kiinteistöautomaatio- tai keskusjärjestelmiä toimiakseen. Asennus- ja käyttöönottokustannusten edullisuus ja toteutuksen nopeus selittyy valaisimien, mittalaitteiden ja sensoreiden langattomalla tietoliikenteellä, jolloin ohjauskaapeleita ei tarvitse rakentaa. C2 SmartLight Oy:ltä asiakas saa älykkään valaistusratkaisun sekä uusiin että saneerauskohteisiinsa. Valaistuksen saneeraussuunnitelma sisältää energiansäästölaskelmat sekä kohteeseen tarvittavien valaisimien että älykkään ohjausratkaisun suunnittelun ja tarvittavat laitetoimitukset. Kymmenen vuoden kokemuksella ja erikoistumalla vain valaistusratkaisuihin yritys pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan kunkin asiakkaan tarpeeseen suunnitellun ja automaattisesti säätyvän valaistuksen. Projektin lopputuloksena asiakas saa sekä huomattavat energiansäästöt että tuottavuutta parantavan paremman valaistuksen. Langattoman tietoliikenteen ja itsenäisesti säätyvien ohjaimien ansiosta käyttöönotto-, asennus- ja ylläpitokustannukset ovat pienet. Tyypillisiä asiakkaita C2 SmartLight Oy:lle ovat kaupungit, satamat, kiinteistöpalveluyritykset, raskas teollisuus sekä energialaitokset eli asiakkaat, joilla on valaistavana laajoja alueita tai halleja. Ota yhteyttä jo tänään ja pyydä ilmainen kartoituskäynti. Lähetä yhteydenottopyyntö osoitteeseen company@ c2smartlight.com ja tutustu ratkaisuihimme. C2 SmartLight Oy on erikoistunut energiaa säästäviin valaistusratkaisuihin. Asiakkainamme on 100 kuntaa ja kaupunkia, jotka luottavat tuotteisiimme ohjaten lähes miljoonaa katuvalaisintansa C2 SmartLight valaistuksen ohjausratkaisuilla. C2 SmartLight Oy Ohjelmakaari Jyväskylä puh company@c2smartlight.com Tilaa tuotteet verkkokaupasta: Tule kuuntelemaan, kuinka säästät valaistuksesta. Ilmoittaudu jo tänään: Jyväskylä Turku Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu Kuopio Joensuu Lappeenranta Seminaariohjelma ja ilmoittautuminen sivustolta.

12 12 ilmoitusliite TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Työkaluna laki, intohimona liiketoiminta. Fondian palvelut virittävät yrityksesi koneiston kuntoon. Anna meidän vakuuttaa sinut: LISÄVOIMIA INNOVAATIOTOIMINNAN JOHTAMISEEN Spinverse on pohjoismaiden johtava konsulttiyritys innovaatioiden kaupallistamisessa, erikoistunut edistämään avoimia innovaatiosysteemejä, löytämään sopivat EU-rahoitusinstrumentit sekä kaupallistamaan uusia teknologioita. Tavoitteemme on muuttaa maailmaa ja yrityksiä innovaatio kerrallaan. Autamme yritystänne Innovation Management Management Consulting Löytämään sopivat EU-rahoitusinstrumentit Laatimaan hakemuksen Suunnittelemaan ja toteuttamaan projektit Saavuttamaan kasvua ja kilpailukykyä innovaatioista Ymmärtämään ja hyödyntämään uusia teknologioita Kehittämään ja organisoimaan T&K&I kyvykkyyksiänne Arvo Enemmän vastinetta T&K&I sijoituksille - maailmanlaajuisesti Kehittää kilpailukykyä uusien innovaatioiden kautta Uusia yhteistyökumppaneita kansainvälisestä verkostostamme Liiketoiminnan ja teknologian asiantuntijamme auttavat teitä käynnistämään tuotekehitysja innovaatioprojektit nopeasti, tuottaen lisäarvoa alusta lähtien. Konsultointitiimimme toimii yhteistyössä Arthur D. Littlen kanssa, jolla on toimisto 23 maassa. Spinverse perustettu 2004 koordinoinut julkisella rahoituksella rahoitettuja hankkeita yli 1 Mrd. arvosta mukana jo yli 400 menestyksekkäässä projektissa globaaliin verkostoon kuuluu yli potentiaalista yhteistyökumppania Innovation Millin kautta on luotu yli 100 uutta yritystä ja 1000 työpaikkaa Liity kasvavaan joukkoomme!