Pääkirjoitus. Sallan tiedotuslehti / Missä on sinun sielunmaisemasi? MaMy

Transkriptio

1

2 Missä on sinun sielunmaisemasi? Pääkirjoitus Mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän alkaa näköjään muistella lähtöruutuaan. Yhä enemmän ymmärrän 87-vuotiasta äitiäni, joka käy päivittäin ajatuksissaan ja puheissaan lapsuutensa maisemissa. Yhä enemmän oivallan myös dementiaan sairastavan ihmisen mieltä, joka näyttää jäävän hyvin helposti sinne lapsuuden maisemiin ja paluu nykyhetkeen on päivä päivältä vaikeampaa. Meistä useimmat kokevat lapsuuden maisemat mielimaisemina tai sielunmaisemana, paikkoina ja tiloina joissa silmä lepää, olo on levollinen ja sinne kaipaa. Sielunmaisemia voi olla useita ja välttämättä se ei ole lapsuudenmaisema eikä perisuomalainen maisema. Sielunmaisema on sekä unelma että tila. Sielunmaisema voi olla kuvattuna jossakin kirjassa tai elokuvassa. Voipa kokemus joskus olla niin vahva, että voisi väittää edellisessä elämässä eläneen kuvatussa paikassa. Joku tila tai maisema on kolahtanut vuosien varrella tuonne sisimpää ja tuonut kokemuksen jostakin elämää suuremmasta, oivalluksen elämän tarkoituksesta ja omasta ihmisyydestä. Ensimmäinen kokemukseni sielunmaisemasta oli murrosikäisenä kun palasin sisareni luota Oulusta. Kodin pihapiiriin tullessani koin syvän rauhan laskeutuvan, vaikka ei siinä pihassa mitään ihmeellistä ollut; sodan jälkeen rakennettu punamullalla maalattu lautatalo, harmaa puoji (aitta) ja liiteri. Opiskeluaikana tulo junalla Kemijärven asemalle ja siitä matka Peltoperän linja-autolla kotiin ohi järvien, vaarojen ja soiden toi myös mukanaan jonkinlaisen ylpeyttä ja kaipuuta sisältävän sielunmaisemakokemuksen. Selling the silence- dokumenttia katsoessa tämä sama tunne virittäytyi ja Salla maisemineen herättääkin minussa tuntee siitä, että kuulun tänne, minun juuret ovat täällä, ehkä voi sanoa laulun sanoin, että mun sydämeni tänne jää asuinpaikalleen vaikka hetken sain vain viivähtää. Laila Hietaniemen, tai nykyään hän kirjoittaa tyttönimellään Hirvisaarena, kirjoittamat kirjat sisältävät minuun kolahtavia karjalaisten ihmisten tiloja, paikkoja ja kokemuksia elämästä. Ne ovat niin täynnä erilaisia tasoja ja muotoja, että niihin sielunmaisemiin voi aivan helposti hypätä mukaan kulkemaan. Kirjassa olevat kuvaukset ovat niitä sielunmaisemia, joita voi sanoa unelmiksi. Luen moneen kertaa samoja kappaleita ja herkuttelen kuvauksilla pihapiireistä ja vuodenajoista. Sielunmaiseman kokemuksen tunne syntyy siitä, että jostakin syystä ihminen luo tilasta tai tiloista itselleen merkityksillä ladattuja. Paikat voivat olla aika ihmeellisiä eivätkä aina niin kauniita luonnonmaisemia. Tampereen asema herättää minussa edelleen vahvan kokemuksen, joka johtuu siitä, että kerran vuonna paavo ja nappi junan siellä pysähtyessä oivalsin väitöskirjatutkimukseni punaisen langan ja siitä riemusta olisin halunnut kajauttaa hurraa-huudon koko junavaunulle, mutta harmikseni (nyt) en tehnyt sitä. Kaikki lienee ollut sattumaa, mutta jotenkin se asema saapumisineen ja lähtöineen on edelleen merkityksellinen. Kaipuu sielumaisemaan on eri asia kuin ikävä tai kaipuu jonkun tai joidenkin ihmisten luo. Sielunmaiseman kokemus lienee kuitenkin täydellisimmillään kun sen voi jakaa toisen ihmisen kanssa, vaikka toisen lienee joskus vaikea sitä ymmärtää ja kokea ilman sanoja ja selityksiä, sillä sielunmaisemalla on historiansa kokijalle. Joskus ja jostakin syytä paikka, tila tai ympäristö kolahtaa tuonne sielun syvyyksiin ja sieltä sitä on vaikea poistaa. On vaikea määritellä aiheuttaako pelkkä maisema niin syvän kokemuksen vai tekevätkö maisemaa katsellessa vallinneet tunnetilat sen sielunmaiseman. Mielen täytyy olla kuitenkin otollinen sielunmaisemakokemukselle. Jos kerran elämässään saa kokea levollisen olo täyttävän mielen ja kehon sielunmaisemassaan, niin siihen elämän tarkoituksen etsimisen voisi päättää ja todeta että olen nähnyt riittävästi ja tullut sisimpäni kotiin. Toimitus: Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Työryhmä: Kotosalla-logo: Taitto: Sallan kunta Marja Myllykangas Kaisa Isojärvi puh Elina Jokela, Nina Sipola, Maria Ämmälä, Kauko Kellokumpu, Eerika Tuomas, Heljä Hoikkaniemi Terttu Pohtila Kauko Kellokumpu Kaisa Isojärvi Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2010 Lehti ilmestyy: Sallan tiedotuslehti / kertaa vuodessa MaMy 2

3 Joulun avaus Joulunavaus - jouluntuoksu ja joululaulut virittävät joulun tunnelmaan Tänä vuonna Sallan joulunavaus järjestetään sota- ja jälleenrakennusajan museolla. Museon piha-alueella ja sisätiloissa häärätään jouluisissa tunnelmissa perjantaina klo Museon pihalla on joulutori, jossa paikalliset yrittäjät myyvät tuotteitaan. Museon sisätiloissa Joulumuori häärää kahvinkeitossa ja piparien paistossa. Illalla lauletaan vielä yhdessä joululauluja Sallansuussa klo alkaen Ruttojuuren johdolla. Ulkona on myös ohjelmalava, jossa lapset esittävät jouluista ohjelmaa. Joulupukki odottelee lapsia peräkammarissa kuullakseen lasten lahjatoiveita. Museomyymälästä löydät jouluisia ideoita omaa jouluusi tai pukinkonttiin. Tapahtuma on kaikille avoin ja myös museoon on vapaa sisäänpääsy joulunavauspäivänä. Tervetuloa! Kuva: Suomalainen tonttukrija Sallatunturin talvikausi avataan Luvassa ohjelmaa niin rinteessä kuin rinneravintolassakin. Illan kruunaa ilotulitus. Tutustu avajaisten ohjelmaan ja suuntaa monosi kohti Sallatunturia! Tervetuloa! Hyvää Joulua! Tonttulakkijahti ja kaunein jouluikkuna Tonttulakkijahti käynnistyy museolta kello 15. Tonttulakit löytyvät Sallan keskustan kauppaliikkeistä - etsi tonttulakit ja niissä olevat vihjeet ja toimita ne museolle. Tehtävän ratkaisseille odottaa palkinto museolla. Voit myös äänestää Sallan kau- Joulukuussa Sallassa Lapin taiteilijaseuran Hallaa-näyttely Talven kynnyksellä Lapin taiteilijaseuran Hallaa V -näyttely levittäytyy ympäri Lappia ! Seuran jäsenistä mukana tapahtumassa on 30 taiteilijaa. Taidemaalareiden, graafikoiden, kuvanveistäjien, performanssi, -media, -käsite, - ja ympäristötaiteilijoiden näyttelyt levittäytyvät 18 Lapin eri kuntaan ja kaupunkiin. Näyttelyiden avajaiset järjestetään samanaikaisesti eri paikkakunnilla perjantaina avajaiset Sallan kirjastolla klo Pohjoisessa paikkakuntien väliset etäisyydet ovat pitkät ja taidenäyttelyt sekä tapahtumat keskittyvät useimmiten eteläiseen Lappiin. Maantieteellisesti laajan näyttelyn avulla Lapin Taiteilijaseura haluaa tuoda esille eri puolilta Lappia olevan jäsenistön osaamista. Kunnat osallistuvat tapahtumaan tarjoamalla näyttelytilat sekä avustaen mahdollisuuksien mukaan näyttelykustannuksissa. Sallassa näyttelytilana on kirjasto. Esillä on taiteilija Jouko Alapartasen töitä. Itsenäisyyspäivä Sallassa Itsenäisyyspäivä alkaa juhlajumalanpalveluksella Sallan kirkossa kello 11, jonka jälkeen on seppelten lasku sankarivainajien muistomerkillä. Kirkolta siirrymme kahvittelemaan Sallatunturin koululle (yläkoulu ja lukio). Pääjuhla alkaa kello 13. Juhlassa esiintyy mm. musiikkiopiston oppilaita, Sallan senioritanssijat sekä Sallan Laulu. Juhlapuheen pitää Martti Niskala. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon aukioloajat joulukuussa ovat: ti pe ja su klo Jouluaatto ja Joulupäivä suljettu. Uudenvuodenaatto ja päivä suljettu. Joulun välipäivät avoinna klo neinta jouluikkunaa ajalla Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan karamelliyllätys. Kauneimmaksi jouluikkunaksi voit äänestää paitsi kauppojen myös muiden yritysten tai vaikkapa kotien ikkunoita. Joulukonsertteja Sallan Laulu esiintyy laulaen ja laulattaen joululauluja. Musiikkiopiston konsertti on kirkonkylän koululla Hannu Ahtiainen pasuuna ja Ani Järvinen-Vesala piano esiintyvät koululaiskonsertissa ja Hopeaharjussa pe sekä Kauneimmissa joululauluissa Sallan kirkossa

4 Sallan sotaja jälleenrakennusajan museo Joulupukki suosittelee Museon Pirttikahvila on nyt joulukauppa! Meiltä löydät erilaiset lahjat pukinkonttiin. Myynnissä on mm. vanhanajan makeisia, käsitöitä, kirjallisuutta ja lasitavaraa sekä museon oma vuosikalenteri. Tervetuloa ostoksille museomyymälään! 2011 vuoden kalenteri 7 /kpl Upeita kuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Savukoskentie 12, SALLA Puh museo@salla.fi Enkelit ovat monelle totta Enkelit ovat muutakin kuin taruolentoja ja kauniita kiiltokuvia. Meillä jokaisella on oma enkelimme, joka kulkee vierellä, halusimmepa sitä tai emme. Jokaisella on tietysti tästä oma mielipiteensä ja se sallittakoon. Minä olen itse omakohtaisesti kokenut sen, että enkeleitä on. Minulle tapahtui tapaturma työpaikallani ja yksi opettajapariskunta tuli jonkin johdattamana työpaikalleni ja vei minut sairaalaan, itse en varmasti olisi edes enää osannut lähteä hakemaan apua. He pelastivat minut ja olen siitä heille ikuisesti kiitollinen. Monta muutakin tapausta on kohdalleni sattunut ja niinpä voin sanoa, että minulle enkelit ovat totta. Enkelit elävät keskuudessamme ja auttavat meitä, jos annamme siihen luvan. Enkeleistä löytyy paljon tietoa, jos vaan haluaa sitä etsiä. Suojelusenkeleistä sanotaan mm. että niitä voi kutsua itsensä tai muiden avuksi joko ääneen tai hiljaa mielessään hetkellä, jolloin kaipaa rohkaisua ja suuntaa elämässään. On olemassa myös muita enkeleitä; ihmeiden, rauhan ja tasapainon enkeli Mikael, menestyksen enkeli Ananuel, myötätunnon enkeli Rafael, joka on myös parantamisen ja rakkauden enkeli ja ohjauksen enkeli Gabriel. Kaikilla enkeleillä on oma tehtävänsä ja jokainen auttaa, kun apua tarvitaan. Enkeleitä löytyy myös kotoani, ne antavat rauhallisen tunnelman sinne. Vieraani ihmettelevät usein, miksi luonani on niin hyvä tunnelma, he rauhoittuvat ja löytävät syyn, enkelit ympäröivät heidät. Kun matkustan, katselen aina ympärilleni ja löydän uusia enkeleitä mitä ihmellisemmistä paikoista ja ne löytävät tiensä kotiini. Kaikki enkelit eivät puhuttele ja niinpä ne jäävät kaupan hyllyille, mutta ne joilla on sanottavaa, seuraavat kotiini ja löytävät sieltä paikkansa. Ensimmäinen enkelini löysi luokseni joulun alla 2004 ja löysi paikkansa makuuhuoneeni ikkunasta. Sieltä se toivottaa minulle hyvää yötä iltaisin ja aamulla hyvät huomenet. Uuteen kotiini sain pallon päällä istuvan enkelin ja se sai kädelleen keltaisen helmipäisen lasienkelin, kun sitä tarvitsin. Usein kuulen, kun ihmetellään, mitä minä niin monella enkelillä teen. Jokainen enkeli kertoo omaa tarinaansa, jokainen on erilainen, eri paikasta hankittu ja minulle tärkeä. En luopuisi niistä mistään hinnasta, ne nyt vaan ovat osa minua. 4

5 Jouluperinteitä ja -tapoja Adventinvietto Nykyinen adventtiaika on aika kaukana alkuperäisestä ideastaan. Odotus on maallistunut Jeesus-lapsen odottamisesta joulun odottamiseksi ja jouluvalmisteluihin. Melkein kaikissa perheissä alkuperäinen yhden kynttilän sytyttäminen ensimmäisenä adventtina on laajentunut kodin jouluasuun pukemiseksi, ellei sitä ole tehty jo aikaisemmin loka-marraskuun pimeiden valaisemiseksi. Joulunodotuksen suosikeiksi ovat kohonneet kirkkojen Kauneimmat joululaulut-tilaisuudet. Adventtikalenteri tai joulukalenteri Joulukalenteri löysi tiensä Suomeen 1930-luvulla. Joulukalenterit ovat säilyttäneet suosionsa ja muuttuen ajan hengen mukaiseksi. Perinteinen pahvinen kalenteri, jossa avataan luukkuja on edelleen suosittu ja lapsiperheiden aamuissa pitää joulukuussa varautua luukkujen avaamiseen. Annan päivä Annan päivään liittyy jouluvalmistelua koskevia perinteitä. Kynttilöiden valaminen, oluen pano ja leipominen on aloitettava Annana. Perinteitä noudatettiin tarkoin, koska niiden uskottiin vaikuttavan tulevaan vuoteen. Esimerkiksi rukki oli kannettava pirtistä pois Annan päivänä, muuten ei pellava kasvanut seuraavana vuonna. Lucian päivä Lucian päivä on valon juhla, jota vietetään varsinkin ruotsinkielisissä kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja kaupungeissa. Lucia on sisialainen pyhimys, joka legendan mukaan kärsi 300-luvulla marttyyrikuoleman. Lucia-neito on pukeutunut valkoisiin ja vyönään hänellä on punainen liina. Hiukset välkehtivät kynttiläkruunun valaisemina, kun hän johdattaa kynttiläkulkuetta ihmisten keskellä. Kulkueeseen kuuluvat pukeutuvat valkoisiin, kantavat kädessään kynttilää ja laulavat Santa Lucia-laulua. Tuomaan päivä Tuomaan päivään mennessä kaikki jouluvalmistelut tulisi olla tehty. Hyvä Tuomas joulun tuopi, Paha Nuutti pois sen viepi. Joulukuusi Ensimmäiset joulukuuset levisivät Saksasta Ruotsin kartanoiden kautta Suomen kartanoihin. Aluksi joulukuusi oli pieni pöytäkuusi tai kuusi kiinnitettiin latvasta katto-orteen. Kansakoulujen kuusijuhlista joulukuusi levisi koteihin lukujen taitteessa. Kuusen koristeet vaihtelivat talon varallisuuden mukaan. Kynttilöiden lisäksi koristeet vaihtelivat kukista ja ketjuista omeniin ja piparkakkuihin luvun lopussa muotiin tuli suomalaisuutta korostavat lippunauhat ja hopeisina kimaltavat, päistään hapsutetut, enkelein kuvioidut käärepaperikonvehdit. Joulukukat 1920-luvulla tulivat joulukukat: hyasintit ja punaiset ruukkutulppaanit. Hyasintti on kuninkuuden vertauskuva, raamatullinen jalokivi. Hyasintin rinnalle on noussut punalatvainen joulutähti. Uskonnollisen tulkinnan mukaan punainen väri ilmentää Kristuksen jumalallista rakkautta ja tähtimuoto Betlehemin tähteä, joka näytti itämaan tietäjille tien Jeesuksen luo. Joulukortit Joulukortteja alettiin lähettää 1800-luvun alkupuolella Englannissa, jossa sisäoppilaitoksissa opiskelevat lapset lähettivät joulutervehdyksen vanhemmilleen. Suomeen tapa levisi nopeasti ja ensimmäiset joulukortit lähetettiin 1870-luvulla. Joulukorttien lähettäminen yleistyi muuttoliikkeen myötä, Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset lähettivät sukulaisilleen kortteja ja niin myös kaupunkeihin muuttaneet alkoivat lähettää maalaisserkuilleen joulutervehdyksiä Joulupukki Suomalainen joulupukkiperinne pohjautuu piispa Nikolaukseen, saksalaiseen joulu-ukkoon ja suomalaisen kansanperinteen sarvipääpukkiin. Piispa Nikoulaus eli Myra-nimisessä kaupungissa nykyisen Turkin rannikolla. Nikolaus tunnettiin lasten ja köyhien auttajana. Hollantilaiset siirtolaiset toivat Pyhän Nikolauksen Amerikkaan, jossa hänestä tuli vähitellen kehittyi Santa Claus legendan hahmo. Amerikassa Santa Claus ja Englannissa Father Christmas tuovat lahjat keskiyöllä savupiipun kautta ja sujauttavat ne takan reunalle jätettyihin sukkiin. Keski-Euroopassa Pyhä Nikolaus elää joulunajan hahmona kiertäen päiväkodeissa ja kouluissa joulukuun kuudentena. Suomessa eläinhahmoksi pukeutuneet kekripukit kiertelivät keskiajalla talosta taloon, eivätkä suinkaan tuoneet lahjoja vaan kerjäsivät viinaryyppyjä. Pukit olivat pukeutuneet turkkiin tai taljaan, sarvina sojottivat pukinsarvet ja kasvot oli tuohi- tai olkinaamarin peitossa. Lahjojen jakajaksi pukki muuttui 1800-luvun alkupuolella. Samalla hänelle tuli tärkeä kasvatustehtävä: pukki jakoi kilteille lapsille lahoja, hänellä oli vitsoja varalla tuhmia lapsia varten. Venäläinen Pakkasukko on nykyvuosina näkynyt myös täällä Lapissa, sillä venäläisiä matkailijoita on joulun ja uuden vuoden aikana liikkeellä. Pakkasukko tuo lahjat lapsille uutena vuotena. Tapaninpäivä Tapaninpäivänä alkoi vilkas seuraelämä. Pohjoismaissa päivää on vietetty hevosten ja hevosmiesten päivänä. Päivän viettoon liittyykin paljon hevosperinnettä mm. rekiajeluja, hevoskilpailuja ja ratsastusretkiä. Nykyisen päivä on yleisesti ulkoilu- ja vierailupäivä. Jouluaatto Joulurauhan julistus klo Suomen Turusta rauhoittaa mielen joulun viettoon. Joulurauha tunnettiin jo keskiajalla. Jos teki rikoksen joulurauhan aikaan tehdyistä rikoksista rankaistiin ankarammin kuin muulloin tehdyistä. Aikaisemmin myös puhelimella soittaminen oli harvinaista, koska se oli kalliimpaa ja joulurauhaa ei haluttu häiritä, nykyään joulutervehdyksiä tekstiviesteinä liikkuu koko jouluaattopäivän ajan. Jouluaattoon sisältyy kynttilöiden sytyttäminen lähiomaisten haudoille, joulusauna, jouluruokailu ja mahdollisesti joulupukin vierailu tai lahjojen antaminen. Päivän järjestys vaihtelee perheittäin ja kaikilla on mielestään ns. oikea järjestys. Joissakin perheissä riisipuuro mantelin kera tai ilman syödään aamupuurona, toisissa perheissä joulupuuro syödään jouluaterian jälkiruokana. Joulusauna Joulusaunassa käytiin entisaikaan alkuillasta, sillä loppuilta piti varata kuolleille omaisille. Tapana oli myös jättää saunan ovi raolleen, jotta kuolleet esi-isät pääsivät sisään. On sanottu että jos meni iltamyöhään saunaan, sai itse pirun kylvettäjäkseen ja vesi muuttui vereksi. Joidenkin mielestä joulusaunassa ei saanut puhua pukahtaa, joidenkin mielestä siellä piti juoda viinaryyppy. Joka tapauksessa tärkeintä oli valmistautua suureen juhlaan puhdistautumalla. Tulisipa joulu, jotta saisi yölläki syödä Entisaikaan kun jokapäiväinen leipä ei ollut itsestäänselvyys ja vatsan täydeltä syöminen harvinainen huvi, ruoan merkitys juhlan rakennusaineena oli suurempi kuin nykyään. Jouluateriaan on liittynyt runsas syöminen ja juominen, jotta varmistettiin tulevan vuoden hyvä sato. Joulupöytään sisältyy ruokia, joita on syöty kautta maan ja niistä voidaan suomalaisina perinnejouluruokina. Jokainen perhe luo omat perinteet mieltymystensä mukaisesti ja siirtää ne sukupolvelta toiselta. Perhettä perustettaessa perinteet sekoittuvat vaatien useimmiten kompromisseja koska se oikea joulu on kaikissa perheissä omansa. Perinteisiin suomalaiseen jouluateriaan kuuluu rosolli, suolakalat, laatikkoruoat, joulukinkku, riisipuuro ja joululeivonnaiset. Sallalaisessa joulupöydässä poro- ja hirviruoat ovat nykyään yleisiä. Joulupöytä katetaan kauniiksi lautasliinoin ja kynttilöin. Joulu näyttää olevan mainosten perusteella monille liikkeille oivaa aikaa, sillä helposti paine uusien huonekalujen ja astioiden hankkimiseksi käy voimakkaaksi, jotta se oikea joulutunnelma saadaan varmaan aikaiseksi. Piparkakut Piparkakut ovat tulleet Eurooppaan ristiretkeläisten idäntuliaisina ja Suomeen 1700-luvulla kartanoihin, joista piparit levisivät pitokokkien kautta koteihin. Alkuaan ne olivat pippurilla maustettuja ja hunajalla makeutettuja leipiä, joita käytettiin lääkkeenä eri vaivoihin. Piparkakkutaloja alettiin pystyttää 1920-luvulla ja talojen rakentamisen innoittajana lienee ollut Hannusta ja Kertusta kertova Grimmin satu. Manteli joulupuurossa Manteliin liittyviä uskomuksia on useita. Mantelin saaneen ei saa kertoa toivomustaan toisille, muuten se ei toteudu. Mantelin saaminen tietää hyvää onnea. Mantelin esikuvana pidetään papua, joka jo antiikin aikana oli juhlissa tapana kätkeä ruokaan tai leipään. Pavun saajalla oli oikeus teettää toisilla haluamiaan temppuja. Sallan Vuokratalot Oy kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa asukkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2011! Metsät, laaksot lumiset, kilisevät kulkuset ja tähtitaivas kirkas tuo taas joulumielen meille luo. 5

6 Sattuman kaupalla Sallaan Uudenvuoden taikaa Kaunis omakotitalo järven rannalla tunturin kupeessa lyhyen ajomatkan päässä palveluista kuulostaa unelmalta. Se kävi toteen Jenni Kanaselle ja Tuomo Tervolle, jotka muuttivat uuteen kotiinsa lokakuun lopussa. He asuivat talon valmistumiseen asti kelohirsisessä lomamökissä tunturissa. Taloa alettiin rakentaa toukokuussa, ja elementtiseinäisen talon valmistumiseen meni puoli vuotta. Kokoa uudella kodilla on 105 neliötä. Pariskunta muutti Sallaan reilut kaksi vuotta sitten, kun Jenni sai töitä luokanopettajana. Nyt hän työskentelee yläkoululla ja lukiolla musiikin ja liikunnan opettajana. Tuomo on työskennellyt opettajien sijaisena ja hiihdonopettajana. Jenni on kotoisin Suomussalmelta ja Tuomo Kajaanista. Ennen Sallaan muuttoa he asuivat Tampereella. Pohjoisen suunta viehätti molempia, kun kaikki lomat tuli vietettyä kotipuolessa Kainuussa ja pohjoisen laskettelukeskuksissa. Sallasta he eivät ennen muuttoa tienneet juuri mitään. Mielenkiinto muuttoon syntyi, kun Jenni huomasi työvoimatoimiston papereista Sallassa avoinna olevan paikan. Jenni ja Tuomo ovat viihtyneet Sallassa hyvin. - Meidät on otettu Sallassa hyvin vastaan. Täällä on hyvä olla. Kuten Kainuussakin, ihmiset ovat aitoja ja mukavia, Jenni sanoo. Opettajana hän on huomannut, että lapset saavat olla lapsia pitempään maaseutupaikkakunnalla kuin kaupungeissa. Molemmat toteavat, että kunnasta löytyvät tarvittavat peruspalvelut ja loistavat harrastusmahdollisuudet. Aivan kaikkea ei ole, mutta esimerkiksi elokuvissa käynti saa uuden merkityksen, kun sinne sitten lähtee. Jenni ja Tuomo käyvät mahdollisuuksien mukaan kavereita tapaamassa Tampereella ja muualla Etelä-Suomessa. Jenni ja Tuomo harmittelevat Sallan työttömyystilannetta ja varsinkin sitä, että Sallasta ei usein löydy töitä niille, jotka niitä haluaisivat tehdä. - Varmaan muualle opiskelemaan lähteneistäkin löytyisi paluumuuttajia. Lisää kehitystä ja vetovoimaa tulisi työpaikkojen myötä. Jenni ja Tuomo harrastavat monenlaista liikuntaa: sulkapalloa, kuntosalilla käymistä, laskettelua ja patikointia. - Niille, jotka tykkäävät liikkua luonnossa, ei parempaa paikkaa olekaan kuin Salla, Jenni toteaa. - Tuntuu hassulta, että monet sallalaiset eivät ole käyneet tunturin päällä, Vallovaaran näköalapaikalla tai muissa oman kunnan kohteissa, ja esimerkiksi kotiseudun harrastusmahdollisuuksia ei osata hyödyntää ja arvostaa. Monet, jotka ovat käyneet asumassa muualla, osaavat paremmin arvostaa kotikuntaansa, Jenni arvelee. - Pitää käydä kaukana, että näkee lähelle, Tuomo pohtii. Ihmisen mieli on aina askarrellut tulevassa varsinkin vuodenvaihteen aikaan. Muinaisina aikoina taiat ja ennustukset olivat keino lievittää uteliaisuutta. Vielä viitisen sataa vuotta sitten vuosi vaihtui Suomessa satokauden päättyessä, eli kekrin aikaan loka-marraskuussa. Virallisesti tilivuoden alku siirrettiin tammikuun alkuun 1500-luvulla, ja samalla ennustusten ja taikojen tekemisen ajankohta siirtyi keskitalveen. Tärkeimpiä asioita, joihin taioilla haettiin tietoa, olivat sopivan puolison löytäminen ja kuoleman enteet. Myös seuraavan vuoden säät ja sato kiinnostivat. Tulevan puolison henkilöllisyyttä katsottiin uudenvuodenyönä onnenpeilistä. Kaksi peiliä ja kynttilää asetettiin vastakkain, ja keskiyöllä puolisoa etsivä hiipi huoneeseen ja tuijotti kynttiläkujaa, kunnes tulevan miehen tai vaimon kuvajainen ilmestyi kujan toiseen päähän. Puolison saattoi nähdä myös unessa, jos laittoi tyynyn alle tinanvalantaveteen kastetun nenäliinan. Tai jos söi illalla tuhdisti suolakalaa, tuleva rakas tuli yöllä unessa antamaan vettä. Jos halusi uniensa toteutuvan, piti nukkua uudenvuodenyö halko pään alla. Tosin saattoi olla, että unien määrä jäi tuolloin aika vähäiseksi..? Siat Amorin palveluksessa Seuduilla, jossa on siat ovat olleet yleisiä kotieläimiä, vastauksia tulevan vuoden tapahtumiin kysyttiin sioilta. Jos sika röhkäisi, vastaus oli myönteinen, hiljaisuuden vallitessa vastaus piti tulkita esimerkiksi niin, että tänä vuonna et pääse naimisiin. Nyky-Sallassa sikoja ei juuri ole kommunikointikumppaneiksi, mutta saman asian 6 ovat ennustajina ajaneet myös haukkuvat tai hiljaa pysyttelevät koirat. Myös saunomiseen liittyi paljon taikoja. Jos saunassa malttoi olla hiljaa, sääsket eivät syöneet eivätkä kärpäsen kiusanneet seuraavana kesänä. Saunasta lähtiessä nakattiin vasta saunan katolle. Jos sen tyvi osoitti hautausmaalle päin, oli tiedossa kuolemantapaus, ja jos kotoa pois päin, se merkitsi naimisiin menoa. Sää kertoi sadon Ennen oli tavallista lukea tulevan vuoden enteitä uudenvuodenpäivän säästä ja tapahtumista. Jos uudenvuodenyönä taivas oli tähdessä, tuli hyvä hillavuosi. Jos uutenavuotena satoi, tuli sateinen heinäkuu. Uudenvuoden päivän säistä ennustettiin myös juhannuksen ilmat. Jos silloin oli kirkasta, oli juhannuksenakin pouta. Tulevan vuoden onneen pystyi itsekin vaikuttamaan toiminnallaan. Menestyksen pystyi varmistamaan esimerkiksi lakaisemalla lattiat ovelta perälle päin. Tulevana vuotena oltiin virkeitä ja työt sujuivat hyvin, jos nousi aamulla aikaisin. Naisten kannatti pysyä kotona vuoden ensimmäisenä päivänä ja miehen kulkea kylällä, sillä jos vuoden ensimmäinen vieras oli nainen, tiesi se huonoa onnea. Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto Tinanvalantaa sokerilla Tinanvalanta on suosituin nykyaikaan säilynyt uudenvuodentaika. Näinä luontoystävällisinä aikoina kannattaa muistaa, että kaupasta ostettavat, lyijyä sisältävät tinakengät voi korvata tavallisella kidesokerilla. Sokeri sulatetaan tinavalukauhassa saa vaikka vähän ruskistuakin ja sitten pudotetaan vesisankoon, annetaan jähmettyä kunnolla ja nostetaan ylös sangon pohjalta tulkittavaksi. Mitenkäs tämä nyt sitten tulkitaan? Kultaa ja kunniaa? Kenties laivamatka? Tinan asemesta voi käyttää sulatettua sokeria.

7 SportShop - Ohjeita ja välineitä liikkumiseen lumella Sallatunturin välinevuokraamosta löytyy monenlaista välinettä vapaa-ajanviettoon tunturin alueella: alppisukset telemark-sukset maastohiihtosukset lumilaudat lumikengät kävelysauvat lasten ahkiot ja kypärät Välineitä löytyy kattavasti kaikenkokoisille ja ne säädetään jokaiselle sopiviksi. Välinevuokrausta saa yksittäisinä tai pakettina. Voit halutessasi kokeilla uutuussuksia omien sijaan, tai jos tarvitset vain kypärän etkä muuta niin sekin onnistuu. Vuokraamon vieressä sijaitsevasta Sportshopista saat ohjausta ja opetusta uusiin tekniikoihin tai pientä vinkkiä, jos harjoittamasi tekniikka kaipaa pientä hiontaa. Vuokraamo on myös välinemyymälä Vuokraamo myy lasketteluvälineitä, uusia ja vanhoja. Vuokraamolla on teemapäiviä jossa kaikki myytävät välineet heitetään kirjaimellisesti ulos ostajien kokeiltavaksi. Tällätavoin on ostajan helpompi tehdä ostopäätöksiä. Tervetuloa tunturille! 7

8 Salla - selling the silence Dokumentti kertoo pienen ihmisen ja kunnan taistelusta suurempia voimia vastaan. Jyrki Kuukkanen teki konkurssin 1990-luvulla. Jos Jyrki ei pystynyt täällä menestymään niin kuka sitten muka pystyy, dokumentissa ihmetellään. Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen taistelee kuntaa uhkaavaa työttömyyttä vastaan kaikin käytössä olevin keinoin. Läytyisikö pelastus matkailusta vaiko kaivosteollisuudesta? Dokumentissa tulee hyvin esille naapurikuntien Sallan ja Pelkosenniemen vastakkainasettelu mitä tulee junaradan rakentamiseen. Dokumenentin tarkoitus on herättää keskustelua ja sen se myös teki! Poropuiston ensi-iltaan oli kutsuttu Sallan kunnanvaltuuston lisäksi myös muita Itä- Lapin alueen vaikuttajia. Moni on tuntenut Jyrki Kuukkasen henkilökohtaisesti ja jokainen peilasi dokumenttia omien kokemustensa kautta. Dokumentti kestää kyllä toisenkin katselukerran. - On vain hyvä, ettei dokumentti ole liian helposti pureksittava. Dokumentin ei tarvitsekkaan tyhjentää itseänsä heti, se saakin jäädä vähän kaivertamaan mieltä, kertoo elokuvaohjaaja Markku Tuurna. Tuurnalle tämä oli kuudes dokumentti. Aikaisempaa tuotantoa ovat mm. Aranda, dokumentti joka kertoo merentutkimusalus Arandasta. Salla -Selling The silence - dokumentti on Markku Tuurnalle hyvin henkilökohtainen, sillä Jyrki Kuukkanen on hänen serkkunsa ja hänen omien sanojensa mukaan paras ystävä. Markun äiti kertookin kuinka Markku jo pienenä poikana vietti kaikki lomat Sallassa Kuukkasilla. Markku ei vielä koululaisena tiennyt mikä hänestä tulee isona mutta Jyrkin tulevaisuus oli jo silloin selvä - Jyrkistä tulee kauppias. Dokumentti tullaan esittämään YLE TV1:llä vuoden 2011 aikana. Kuvassa vas. Tauno Kuukkanen Sirpa Kuukkanen, Markku Tuurna ja Markun äiti Marja-Leena Tuurna 8

9 Hyvää oloa ja hyvinvointia Sallassa Hyvinvointivalmennushankkeen rinnalle käynnistynyt Innovaatioympäristöt-hanke tukee kunnassa aktiivisesti meneillään olevaa hyvinvointivalmennustyötä. Hankkeen tarkoituksena on luoda innovaatioympäristöjä, jotka tarjoavat ihmisille välineitä itsenäiseen hyvinvoinnin kehittämiseen. Helmikuussa 2011 valmistuvat Suomen ensimmäiset hyvinvointivalmentajat, joille kehitettävät ympäristöt ovat uusi toimintakenttä hyvinvointivalmennustyössä. Ympäristöjen laitteistoista ja välineistä on monenlaista apua niin yksilövalmennuksessa kuin yhteisöjen kehittämistyönkin kohdalla. Hyvinvointivalmentajat toteuttivat hyvinvointianalyysimittaukset Sallan kunnanvaltuuteituille marraskuussa. Kuva alapuolella.. Rakennettavia ympäristöjä on kaikkiaan neljä. Ensimmäinen rentoutumiseen keskittyvä ympäristö on rakenteilla Sallan kirjastoon, jossa on muun muassa mahdollisuus hengähtää hierontatuolissa musiikkia kuunnellen. Tuolin käyttö on kaikille avointa ja maksutonta ja se toimii kirjaston henkilökunnan kautta ajanvarausperiaatteella. Vapaa-aikatalo Sallansuuhun rakennettavaan terveysmittausten ympäristöön on hankittu kehonkoostumusmittalaite. Kehon läpi kulkevan heikon sähkövirran avulla laite mittaa muun muassa nesteiden, rasvan, proteiinien ja mineraalien määrän kehossa. Mittaustekniikka on luotettava, joten kehonkoostumusmittauksesta on apua oman kokonaistilanteen tarkastelussa. Usein mittareilla mitattu ja omin silmin luettava tieto toimii myös motivaatioruiskeena henkilökohtaisille toimille, jotka johtavat elämäntapamuutokseen. Kehonkoostumusmittalaitteen lisäksi terveysmittausten ympäristöön on hankittu hyvinvointianalyysilaitteisto, jonka avulla voidaan tarkastella muun muassa työn fyysistä kuormitusta, stressiä, palautumista, energian kulutusta ja liikunnan vaikuttavuutta. Mittaus perustuu sydämen sykevälivaihtelusta saatavaan tietoon, joka analysoidaan tietokoneohjelman avulla. Terveysmittausten ympäristö on yksi tärkeä osa innovaatioympäristöjä, jotka toimivat hyvinvointivalmentajien työvälineinä. Hyvinvointivalmentajat järjestävät kevään 2011 aikana neljä yleistä mittauspäivää, joihin kuka tahansa voi osallistua. Tiedot yleisistä mittausajankohdista on nähtävissä hyvinvointivalmennuksen internetsivuilla osoitteessa: Kolmas ympäristöistä on suunniteltu myös oman teemansa ympärille. Ympäristön aihe keskittyy tasapainon ylläpitämiseen pitäen sisällään erilaisia tasapainon harjoittamiseen liittyviä laitteita ja välineitä. Tasapainoympäristön tuleva sijaintipaikka varmistuu lähiaikoina. Neljäs ympäristöistä on tarkoitus toteuttaa liikkuvalla periaatteella. Tämän kiertävän ympäristön suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman monen kuntalaisen saavuttaminen. Varsinaisten innovaatioympäristöjen lisäksi suunnitteilla on hankkia esimerkiksi erilaisia liikkumiseen houkuttelevia välineitä, joita kuntalaisten on mahdollisuus lainata kirjastosta tai liikuntakeskuksesta. Kehittämistyö on innovaatioympäristöjen toteutuksen osalta meneillään, joten ideoita otetaan mielellään vastaan. Kirjastosta löytyy idealaatikko, johon voi käydä tipauttamassa omat toiveensa vaikkapa lainattavien laitteiden osalta. Yläkuvassa hyvinvointivalmentajaksi valmistuva Maria Ämmälä kirjaston innovaatioympäristössä. Mikä ihmeen innovaatioympäristö? Innovaatioympäristöt-hanke on Sallan kunnan sivistystoimen hallinnoima investointi- ja kehityshanke, jonka tavoitteena on rakentaa innovaatioympäristöjä kuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön. Ympäristöjen tarkoituksena on motivoida ihmisiä ja auttaa heitä erilaisten välineiden avulla huolehtimaan omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Petteri Salmijärvi ja innovaatioympäristöjen ohjaajana Heljä Hoikkaniemi. Sallalaiset hyvinvointivalmentajat Tammikuussa Sallassa alkoi Hyvinvointivalmennushankkeen järjestämä koulutus, jossa parisenkymmentä tulevaa hyvinvointivalmentajaa aloitti runsaan vuoden kestävän opiskelunsa. Koulutus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Opiskelijat suorittavat opintoja mm. ravitsemuksen, terveysliikunnan ja työhyvinvoinnin kokonaisuuksista. Samanaikaisesti he hyödyntävät käytännössä saamaansa teoreettista oppia sekä oman hyvinvoinnin seurannassa että osallistumalla erilaisten tapahtumien ja kehitystoimien järjestelyihin. Näin opiskelijat kehittävät valmiuksiaan toimia hyvinvointivalmentajana esim. työpaikallaan tai järjestötoiminnassa. Koulutuksesta vastaa Rovaniemen ammattikorkeakoulu opettajineen. Esittelemme KotoSallassa kaikki hyvinvointivalmentajaksi opiskelevat kurssilaiset ja valaisemme heidän kauttaan tuota arvoituksellista tehtävää, jonka opiskelijat ovat kontolleen ottaneet. Heljä Hoikkaniemi on yksi hyvinvointivalmentajakoulutuksessa mukana olevista naisista. Sallassa 11 vuotta asunut Heljä kiinnostui koulutuksesta jo heti ensimmäisellä kerralla hyvinvointivalmentajasanan kuultuaan. Työskentelin silloin Sallan Lomakodin lomaohjaajana kesäisin ja arvelin koulutuksesta olevan hyötyä työhöni Heljä kertoo. Aiemmin Heljä on suorittanut Liikuttaja-tutkinnon, jolle hyvinvointivalmentaja-koulutus oli sopiva jatkumo. Myös oman ja perheen hyvinvoinnin lisääminen kiinnostivat. Heljän perheeseen kuuluu neljä lasta, aviomies ja pieni koiravauva Sulo. Pitkän kotiäitiyden jälkeen Heljä on aloittanut työt Sallan kunnassa innovaatioympäristöt -hankkeessa innovaatioympäristöjen ohjaajana. Uuden työn aloittaminen, perheen ja oman ajan yhteensovittaminen tuovat Heljän mukaan haastetta omaan elämään. Hyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää jaksamisen kannalta. Koulutus onkin antanut paljon keinoja myös omasta ja perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omaa hyvinvointiaan Heljä on aina lisännyt liikunnan avulla ja tällä hetkellä omimmilta lajeilta tuntuvat jooga ja zumba. Omaa kehoaan ja ajatuksiaan kannattaa kuunnella tarkasti, koska oman hyvän olon avaimet löytyvät meistä itsestämme. Koen, että hyvinvointivalmentajien tehtävä on ohjata ihmisiä näiden ajatusten ääreen Heljä toteaa. Eerika Tuomas muutti Sallaan miehensä kanssa kuusi vuotta sitten. Erämaiseen rauhaan rakastunut kahden lapsen äiti on menneinä vuosina ehtinyt toimia Sallassa niin matkailualalla kuin hankemaailmassakin. Nyt Hyvinvointivalmennushankkeen koordinaattorina toimiva Eerika yhtyy Heljän ajatukseen hyvänolon avaimista omassa taskussa. Valmista pakettia ei kukaan toinen voi itselle kantaa, rakennuspalikoita kylläkin. Hyvinvointivalmentajat voivat tarjota ihmisille tukea ja keinoja henkilökohtaisessa tai omaan yhteisöön liittyvässä kehitystyössä. Jos omat avaimet ovat vielä hukassa mutta etsinnän alla, voi hyvinvointivalmentajilta pyytää apuja esimerkiksi yksilövalmennuksen, kehon mittausten tai ohjattujen kehityspalavereiden muodossa Eerika kertoo. Moni kuntalainen onkin osannut hyödyntää valmennuspalveluita jo tässä koulutusvaiheessa. Positiiviset valmennustulokset ilahduttavat ja vahvistavat Eerikan mukaan omaa näkemystä hyvinvointivalmennuksen tärkeydestä. Hyvinvointivalmentajakoulutukseen Eerika lähti mukaan osaksi työnsä vuoksi ja osaksi oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Omalla kohdallani hyvinvointi on enemmänkin päätös, jota pitää joka elämän käänteessä koettaa muistaa vaalia Eerika kertoo. Vastoinkäymisiinkin on silloin suhtauduttava tämä vahvistaa minua -ajatuksella, vaikkei se aina helppoa olekaan. Heljä (oik.) ja Eerika (vas.) toivottavat kaikille nautinnollista talvea piristävien pakkasten ja levähdyttävän kaamoksen keskellä. 9

10 Sallalaisia pororuokia 1920-luvun tapaan 87-vuotias Annikki Vuonnala (os. Korpela) muistelee lapsuutensa pororuokia 1920-luvun Kuolajärveltä. Meillä syötiin paljon kaikenlaista ruokaa porosta, koska äidin veli Yrjö-eno toi poron päitä, koparia ja sisäelimiä. Äiti teki Yrjölle sankia palkaksi ja teki myös villasukkia. Sankitaikina oli lievästi hapatettu ruistaikina. Taikina kaulittiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 20 senttimetriä. Päälle laitettiin pottuvoita ja poron sisälmyskuuta. Reunat käännettiin täytteen päälle noin senttimetrin verran ja sanki paistettiin kuumahkossa uunissa. Sankia syötiin poromettässä siten, että sanki pantiin kahtia ja lämmitettiin tikun nokassa. Eräänä syksynä isä teki pöllejä kodin lähistöllä ja äiti keitti poron koparia isossa kattilassa ulkokeittiössä evääksi isälle. Minun veli Olavi lähti isän matkaan pöllimettään, jossa tehtiin nuotio ja koparat laitettiin uudelleen tulelle. Minua harmitti kun arvelin Olavin vain syövän koparia siellä pöllimettässä. Verestä tehtiin kampsuja, veririeskaa harvemmin, uunia kun ei ollut Poron pääkeitto Monta poron päätä syötiin talven aikana. Kampsujen kanssa oli margariini-sipulikastike ja potut. Poron pää nyljettiin, hakattiin ja keitettiin suolavedessä. Perunat pantiin joukkoon kun liha alkoi olla kypsä. Veen päältä otettiin rasva erikseen astiaan. Syötiin niin, että lihaa kastettiin rasvassa. Minusta se oli tosi maukas ruoka ja on vieläkin niin kuin luikkukeittokin. Luikkukeitto Teurastuksen yhteydessä otettiin luikut ja säilytettiin puijissa (aitta). Luikuista poltettiin irtokarva piisin ääressä. Luikkuja paistettiin paljaan ahjon päällä. Paistamisen jälkeen luikut halkaistiin ja pehmeä luuydin syötiin imemällä. Luikkuvelliin luikut halkaistiin rautapataan ja lisättiin vettä ja riisiä tai ohraryyniä. Velliä keitettiin niin kauan, että riisit oli pehmeitä. Velliin lisättiin suurus saostamaan velliä. Lopuksi lisättiin maitoa. Kieli ja sydänkeitto Myös kieliä ja sydäntä keitettiin. Pestiin kylmällä vedellä ja keitettiin suolavedessä 1-3 tuntia riippuen kielen koosta. Veteen voitiin laittaa porkkanaa ja sipulia. Keitetty maksa valmistettiin keitettämällä suolavedessä puolen tunnin ajan, ettei maksasta tule kovaa ja sitkeää. Leikattiin viipaleiksi ja syötiin leivän päällä. Veteen voitiin laittaa porkkanaa ja sipulia. Huuhdottu sydän keitettiin suolavedessä tunnin ajan. Leikattiin viipaleiksi ja syötiin leivän päällä. Veteen voitiin laittaa porkkanaa ja sipulia. Poron maksaruoka Poromiehet paistoivat maksaviipaleita tikun nokassa nuotilla. Kotona paistettiin pannulla maksaviipaleita. Maksasta poistettiin kalvo ja maksa viipaloitiin. Viipaleet kieritettiin ohra- tai vehnä-suola-jauhoissa ja paistettiin rasvassa miedolla lämmöllä molemmin puolin. Maksapihvit kypsyivät nopeasti. Päälle paistettiin sipulirenkaita. Tarjottiin pottuvoin ja puolukkahillon kanssa. Tunkamakkara Jouluna ei ollut kinkkua, mutta paljon parempaa oli tunka ja selkäkuu, säkä ja niin sanottu perseraippa. Tunka eli poron peräsuoli käännettiin ja pestiin. Suoleen sisään pantiin runsaasti kuuta, verta, suolaa ja vähän ruisjauhoja. Tungan suu sidottiin langalla ja keitettiin pari tuntia suolavedessä. Tunka syötiin perunoiden kanssa. Perseraippaan liittyy eräs tarina. Äiti kutsuttiin hakemaan lihaa mummolasta järven toiselta puolelta Nokkalasta. Minut pantiin asialle ja niin juoksin hevosen reen jälkiä pitkin. Pakkasta oli lähemmäs 40 astetta. Kun tulin takasten niin äiti huomasi, että perseraippa puuttui. Äiti kehotti hakemaan arvellen sen puonneen lähelle, mutta jouduinkin hakemaan toiselta rannalta. Onneksi raippa löytyi ja niin palasin kotiin. Suolapalat Eräs tarina liittyy myös poron mahalaukkuun, josta tehtiin entisajan suolapaloja. Teuraseläimen yleensä poron rapamaha (mahalaukku) tyhjennettiin, käännettiin ja pestiin juuriharjalla harjaten. Rapamaha laitettiin vielä yöksi likoon kylmään veteen. Rapamaha keitettiin suolavedessä ja paloiteltiin paloiksi. Eräänä päivänä äiti käänsi mahalaukun nurin ja pesi harjalla. Mahalaukku keitettiin kokonaisena kypsäksi suolavedessä ja leikattiin palasiksi. Nämä suolapalat vastaavat nykyajan makkaraa. Äiti laittoi näitä mahalaukunpaloja minulle evääksi kouluun. Kun toiset koululaiset näkivät nämä herkkupalat niin ne halusivat ostaa niitä itselleen. En muista kuinka paljon palat maksoivat, mutta kolikoita kertyi essin taskuun. Menin koulusta päästyä Kaira-Aleksin kauppaan jossa laskettiin Aleksin kanssa saisinko penneillä rusinapullaa. Aleksi raapi korvan taustaa ja totesi, että saataran saatara, ei näillä kyllä rusinapullaa saa, mutta koska olet Korpi-Uulan tyttö niin leikkaanpa viisi palaa kotiin iltakahville. Kyllä minä juoksin kotiin kovaa vauhtia kun olin tienannut iltakahvipullat. Isä istui sängyn laidalla ja arveli, että ei olis uskonnut, että minun tytöstä tulee kakinlakin kauppias Tämä isän sanoma hiersi mieltäni kauan. Rapamaha oli myös veren säilytyspaikka. Rapamaha puhdistettiin ja veri valutettiin puhtaaseen mahalaukkuun. Yhteen mahalaukkuun mahtui noin viisi litraa verta. Mahalaukut säilytettiin lumihangessa ja otettiin tarvittaessa palanen sulamaan ja käyttöön. Porokirja - Markus Maulavirta Voihan kikkare... museollakin myyvät sitä uutta porokirjaa 10 Maulavirran uunituore kirja julkistettiin Helsingissä ravintola Lasipalatsin poroviikkojen alkamisen kunniaksi Tilausteatteri Bio Rexissä paikalla oli koko tekijätiimi eli keittiömestarit Markus Maulavirta, Hans Välimäki, Kimmo Jylhä ja Tero Mäntykangas sekä myös poromies Hannu Lahtela Sallan Villiporosta. Readme:n kustantama kirja on upea kuvaus poron elämästä, poronhoidosta, porotaloudesta ja sisältää myös yli 30 uniikkia pororeseptiä. Sallassa kirjaa on myytävän kirjastolla, museolla ja matkailuinfossa 30 /kpl. Ja paljon muuta mukavaa. - Museon maukkaat makeiset ja pientä jouluhyvää, alkaen 1 - Leijona snapsi- ja konjakkilasit sekä tuopit, alkaen 10 - Tuohirasioita ja villasukkia, alkaen 5 - Monenmoista kirjallisuutta, alkaen 4 Puoti ja museo avoinna ti-pe klo su Tervetuloa!

11 Kylpylä-hotelli Revontulen uudet tuulet Lea Kontturi Kesän aikana Holiday Clubin omistamalle Sallan Tunturipalvelu Oy:lle saatiin uutta näkökulmaa hotellin johtamiseen, kun liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi palkattiin Lea Kontturi Saariselältä. Lea on lähtöjään Joensuusta, ja hänen toimissaan ja asenteestaan kuultaakin läpi lämmin ja iloinen karjalainen luonne. Lea Kontturi toivottaa tervetulleeksi kaikki sallalaiset ja matkailijat viettämään iltoja Sallatunturin ravintoloihin ja nauttimaan ravintoloiden antimia. - Me täällä Revontulessa ja Kelopirtillä tarjoamme erittäin hyvää ruokaa; sallalaisista raaka-aineista valmistettu kun ei voi ollakaan huonoa. Sallalainen lähiruoka on taivaallisen ihanaa, Lea Kontturi toteaa. Sallan luonto tarjoaa auliisti antimiaan, kuten marjoja, sieniä, kaloja, riistaa ja luomuviljaa. Lea haluaakin luoda käsitteen sallalainen ruoka ja saada matkailijan ja paikallisen tulemaan tänne uudelleen ja uudelleen herkuttelemaan. Ei tarvitse aina valmistaa kotona ruokaa, vaan voi käydä ravintolassa perheineen ja vieraineen nauttimassa á la carte -herkkuja. Kelopirtit tarjoavat erinomaisia pizza-aterioita. Lea Kontturi haluaa kehittää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. - Kylpylä-hotellilla voisi järjestää vaikkapa naistenillan, hän pohtii. Lea oli iloisesti yllättynyt sallalaisten musikaalisuudesta, kun hän etsi paikallista esiintyjää ravintolaan. - Täällähän on paljon bändejä ja muita esiintyjiä. Lea Kontturi odottaakin innokkaasti, mitä muita yhteistyökuvioita hän löytääkään sallalaisista toimijoista. Kontturi kertoo olevansa avoin kaikille Revontulen kehittämiseen liittyville ehdotuksille. Kuvassa: Lea Kontturi, kylpylä-hotelli Revontulen vastaava johtaja Sallan seurakunta toivoo kirkon työntekijää matkailuun Sallan seurakunta on viestittänyt kirkkohallitukselle, että sen tulisi myöntää määrärahat yhden papin palkkaamiseen matkailijoita varten. Pappi voisi työskennellä koko Itä-Lapin alueella. Itä-Lappi on tärkeää matkailualuetta, ja matkailijat toivovat seurakunnan palveluita. Paikallisten seurakuntien resurssit ovat kuitenkin riittämättömät matkailijatyöhön. Siksi kirkkohallituksen pitäisi kiinnittää huomionsa tilanteeseen ja palkata matkailijapappi Itä-Lappiin kirkon yhteisistä varoista, Sallan kirkkoherra Antti Kettunen toteaa. Toistaiseksi kirkkohallitus ei ole näyttänyt vihreää valoa tällaiselle ajatukselle. Kettunen arvelee, että virka tarvitsisi taustayhteisökseen Itä-Lapin seurakuntayhtymän, jota ei ole olemassa ainakaan vielä. Kiinteistöt kuntoon Sallan seurakunta on viime vuosina kunnostanut kiinteistöjään, ja työ jatkuu. Viime kesän ja syksyn aikana paanutettiin uudestaan Sallan kirkon ja tapulin paanukatot. Sallan seurakuntatalon ja Hautajärven kirkon vesikatot uusittiin vuosina 2008 ja Myös Kursun kirkon vesikattoa korjattiin vuonna Sallan hautausmaan puusto saatiin harvennetuksi ja aita uusituksi vuonna Kursun hautausmaan puusto harvennettiin vuonna Seuraava kunnostuskohde tulee olemaan seurakuntatalo, jossa ehostetaan päiväkerhohuonetta ja muita sisätiloja. Suunnitelmissa on myös rakentaa Sallan hautausmaalle huoltorakennus sekä uusia ikkunat ja maalata ulkoseinät Hautajärven kirkossa. Saijan ja Hautajärven hautausmaiden puustoa harvennetaan lähivuosina. Kaikkien hautausmaiden valaistusta on tarkoitus parantaa. Kirkko uskoo ja palvelee Kirkkoherra Antti Kettunen kertoo, että viime aikojen kirkosta eroamiset eivät vaikuta Sallan seurakuntaan. Kirkosta eroajat ovat useimmiten nuoria aikuisia, joiden osuus Sallan väestöstä on pieni. Sallan kirkkovaltuusto päätti , että Sallan seurakunnan tuloveroprosentti on 1,65 vuonna Kirkkoherra Kettunen kehottaa seurakuntalaisiaan arvioimaan tätä seikkaa käytännöllisesti. - Kirkko, joka saa jäseniltään verotuloja, pystyy tarjoamaan palvelunsa edullisesti. Jos kirkko olisi yhdistys, sen jäsenmaksun olisi oltava jo pelkästään hautaustoimen kustannusten vuoksi kymmenkertainen nykyiseen kirkollisveroon nähden. Jos kirkko olisi yritys, kirkon palvelut maksaisivat niin paljon, ettei sellaista sietäisi kukaan. Siksi julkinen yhteisö on kansankirkolle paras yhteisömuoto. Seurakunnan palveluja ovat jumalanpalvelukset, kaste, rippikoulu, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen, sielunhoito, lapsityö, nuorisotyö, diakonia, lähetystyö sekä kaikki tilaisuudet, joissa seurakunnan työntekijät edustavat yhteisöään vaikkapa syntymäpäiväkäynnit sekä vierailut sairaalassa ja hoitolaitoksissa. Kirkkovaltuusto Sallan seurakunnassa on noin 3600 jäsentä. Kirkkoon kuulumisprosentti oli Sallassa vuoden 2009 lopussa noin 87. Seurakunnassa on kymmenen työntekijää: kirkkoherra, seurakuntapastori, kanttori, nuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja, diakoni, suntio-hautausmaanhoitaja, emäntä-vahtimestari, toimistosihteeri ja talouspäällikkö. Sallan seurakunnassa ei järjestetty kirkollisvaalien äänestystä, sillä vaalilautakunta sai listalle sen verran ehdokkaita kuin kirkkovaltuustossa on edustajia varajäsenineen. Sallan kirkkovaltuustoon valittiin viisitoista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Sallan kirkkovaltuuston jäsenet seuraavalla nelivuotiskaudella ovat Anne Harju, Tuomo Haurunen, Kaisa Isojärvi, Sinikka Kangas, Jorma Kellokumpu, Maire Kujala, Sari Kuusela, Kari Niemelä, Seppo Onkamo, Kaisa Saariniemi, Emmaleena Salla, Raili Salla, Elsa Selkälä, Anna-Liisa Seppälä, Kaarina Tapio ja Raija Vaarala sekä varajäsenet Raili Salla ja Aulis Uimari. 11

12 Tervetuloa Kylään - talvellakin! Sallan Kyläreitti on tehnyt kunnan kylien mielenkiintoisia kohteita tutuiksi sekä sallalaisille että matkailijoille vuodesta Reitin kohteet on esitelty lähinnä kesäisiä retkiä ajatellen, mutta Sallan kylissä on nähtävää ja tekemistä myös talvella. Kylien talvikohteita ja luontoliikuntamahdollisuuksia on tarkoitus koota tänä talvena internetiin sivulle, joka on tulossa Sallan kunnan sivujen yhteyteen. Lähes jokaisen kylän lähistöllä on hiihtolatu, jota kyläläiset pitävät kunnossa kunnan tuella. Lisäksi kylissä voi pilkkiä, laskea pulkkamäkeä, paistaa makkaraa tulistelupaikoilla ja patikoida kelkkauria pitkin näköalapaikoille. Kohteet ovat niin sanotun omaan aktiivisuuteen perustuvan luontoliikunnan kohteita, eli niissä ei yleensä ole palveluita, kuten latukahviloita tai vessoja. Esimerkiksi Salmivaarassa sijaitsevalle Kukkuran näköalapaikalle pääsee tulistelemaan ja ihailemaan maisemia kevättalvisin, kävelemällä tai moottorikelkalla. Kukkuran päällä on laavu ja näköalatorni, ja puuceekin löytyy. Salmivaaran kyläyhdistys ja lapajärveläisen Isäntä Matin museon isäntä Seppo Leinonen suunnittelevat, että talvella kylien välillä olisi hiihtoreitti, ja esimerkiksi hiihtoloman aikaan Isäntä Matissa voisi käydä kahvilla ja levähtämässä. Kyläreitissä 34 kohdetta Sallan kyläreittiin kuuluu nyt 34 kohdetta eri puolilla Sallaa. Yhdistyksessä on 50 jäsentä, ja sen toiminta ulottuu jo kuntarajojen yli. Reitin varrella on pieniä yrityksiä, kotieläinpihoja, ohjelmapalveluja, kyläyhdistysten ylläpitämiä kohteita, omatoimisia retkeilymahdollisuuksia, paikallisia nähtävyyksiä ja paljon muuta. Tarjontaan voi tutustua ajelemalla omatoimisesti eri puolilla kuntaa sijaitseviin kohteisiin oman valintansa mukaan. Reitin kiertäminen on osittain maksutonta, osassa kohteita on tarjolla myös maksullisia palveluita. Osa kohteista on avoinna vain kesällä. Sallan kylien talvista toimintaa Kyläyhdistysten vastuuhenkilöiden toivotaan ilmoittavan kylien talvisista vierailukohteista, tulistelu- ja pilkkimispaikoista, yleisistä pulkkamäistä, patikointimahdollisuuksista ja muista aktiviteeteista Niina Mattilalle, niina.mattila@salla.fi, p Paloperä kulttuuriperintö talteen -hanke Teksti: Marita Iso-Heiko kuvat: Erkki Vuorela Työryhmän keskeisiä toimijoita, joiden vastuu-alueet on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, ovat mm. Kyösti Palojärvi ja Arto Kivelä. Porotaloudesta kirjoittaa Markku Isojärvi, ja talot, asukkaat, suvut, sodan jälkeinen aika kuuluvat Marjatta Tuomikoskelle ja Inkeri Niemiselle. Haastatteluista vastaavat muun muassa Esko Rytilahti ja Ritva Kivelä, maataloudesta Erkki Vuorela sekä sota-ajoista Hannu Tuovinen. Kylällä on tarjottavana muutakin kuin hankkeisiin liittyvää toimintaa. Kauneimmat joululaulut lauletaan kylätalolla, ja kevään ohjelmien ja kesäpäivien suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Kylätaloa vuokrataan eri toimijoille ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisää tietoa kylätalosta ja Paloperän tarjonnasta sekä yhteystietoja Hannu Heinäsen ajatuksia Leader-hankkeen avulla tuotteet tehdään tunnetuiksi Pieni, mutta sitäkin pippurisempi Paloperän kylä toimii kannustavana esimerkkinä monelle muullekin kylälle kylän kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Kylä on mukana useassa hankkeessa ja kylälle on jo saatu oma kylätalo, komeat tulistelulaavut ja suunnitteilla on mm. Itä-Lapin kotikylä -hankkeen kautta n. 30 km pitkän patikkareitin kartoitustoimenpiteet. Paloperän kulttuuriperintö talteen ja tunnetuiksi tuotteiksi hanke puolestaan kerää ja 12 Työryhmä työnsä äärellä. Vas. Marita Iso-Heiko, Inkeri Tuomikoski, Hannu Heinänen, Kyösti Isojärvi, Arto Kivelä ja Esko Rytilahti tallentaa kyläkulttuuria ja historiaa. Tämä hanke on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetystä EU:n maaseuturahaston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämiskiintiöstä. Historia työryhmä on aloittanut toimintansa. Historia-asiantuntijana toimii mm. Sallan historia kirjan kirjoittanut FM Hannu Heinänen ja koordinoijana Marita Iso-Heiko. Historian keräämisessä käytetään apuna erilaisia arkistoista yms. löytyvää tietoa, pöytäkirjoja, tilastoja sekä suullista tietoa toimijoiden ja asukkaiden haasteluilla. Valokuvat, esineet ja kirjeet kertovat omaa tarinaansa. Aineiston kerääminen on aikaa vievää ja sitkeyttä vaativaa työtä. Hannu Heinäsen mukaan kylähistorian käytetty aika ei kuitenkaan mene hukkaan, sillä työn tuloksena syntyvällä kyläkirjalla on paljon annettavaa nykypäivän maaseutuväestölle ja varsinkin paikkakunnalta poismuuttaneille juurien etsijöille. Muualle muuttaneet, juuristaan kiinnostuneet ja juurilleen kaipaavat ovat aktiivisia kotiseututiedon hakijoita. Kylähistoria voi myös tarjota oivan lähtökohdan maaseudun kehittämis- ja elvytyskeinoja mietittäessä, sillä maaseudun kulttuurikerrostumat voivat olla tarvittava voimanlähde, joka osaltaan palvelee maaseudun kehittämistä. Yksi asia on kuitenkin varma. Kylähistori- assa kerrotaan aikaisemmista sukupolvista, jotka rakensivat seudun jälkeläisilleen kodiksi. Jokainen sukupolvi on halunnut jättää seuraavalle sukupolvelle vielä paremman kodin. Nämä asiat on nuorempien sukupolvien syytä tiedostaa. Kuvassa vasemmallai: Hannu Heinänen ja Marjatta Tuomikoski

13 13

14 MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPA PALVELUKSESSASI SALLAN KESKUSTASSA! SALLASSA ON KESÄLUKIO ENSI KES- ÄNÄKIN! Lämpimät grilliruoat Tuoreet kiviarinarieskat Matkamuistot Kodintarvikkeet ja -tekstiilit Avoinna: ma-pe 8-21 la 8-21, su PUOLUKKA Kuusamontie 9, Salla Puh Fax Viime vuonna suuren suosion saanut (32 opiskelijaa) Itä-Lapin kesälukio järjestetään taas Sallassa Ohjelma tarkentuu vielä, mutta tarjolla on takuuvarmasti kieliä, matematiikkaa ja muita aineita, opiskelukavereita eri puolilta Suomea ja itärajan takaa. Kesälukioon voi tulla opiskelemaan kuka vain, pohjakoulutuksella ei ole väliä eikä yläikärajaa ole. Kirjatkaahan päivämäärät muistiin! Tyttöjen iloa pallokerhossa joukko käy juomapullojen luona pitämässä huilitaukoa, ja sitten mennään taas. Siellä vaan on niin kivaa Juoksua, naurua ja pallon pompottelua. Torstai on sallalaisille pikkutytöille kiva päivä, kun pienten tyttöjen pallokerho kokoontuu. Naperopallo-kerhoa vetävät vapaaehtoisvoimin kerholaisten äidit, päävetäjänä toimii tänä vuonna Heta Aatsinki. 14 Pienten tyttöjen pallokerhossa on iloa ja vauhtia. Kerhossa yhdistyvät leikki ja liikunta. On riemukasta päästä juoksemaan isossa liikuntasalissa kunnon spurtteja ja leikkimään kavereiden kanssa. Kerho alkaa juoksuleikeillä. Palloilla pompotellaan ja harjoitellaan koreihin heittämistä. Pienimmille ripustetaan oma kori niin alhaalle, että onnistumisen kokemuksia tulee varmasti. Tunteihin kuuluu myös esimerkiksi temppuratoja ja jättipallon pyöritystä, ja lopuksi leikitään monenlaisia leikkejä, kuten peiliä tai mustaa miestä. Välillä Kuusivuotias Aletta Hoikkaniemi on käynyt Naperopallossa jo monta vuotta. Hänestä kerhossa kaikki on mukavaa, erityistä suosikkitekemistä ei ole. Samanikäinen Aino Pohtila pitää eniten leikeistä ja nelivuotias Alina Pohtila sanoo, että mukavinta on korien heittäminen. - Siellä vaan on niin kivaa, viisivuotias Essi Saariniemi kiteyttää. Hänestä mukavinta on pallon pompottelu, köysissä roikkuminen ja kavereiden tapaaminen. Kerhossa on kolme sääntöä: toisia ei saa kiusata, ohjaajaa pitää kuunnella, ja ylös esiintymislavalle ei saa mennä. 3-6-vuotiaille tarkoitettu kerho on nimeltään pienten tyttöjen pallokerho, mutta veljetkin saavat olla mukana. Pallokerho kokoontuu torstaisin kello Yleensä paikalla on tyttöjä. Mukaan mahtuu vielä lisää pieniä liikkujia! Vanhemmat saavat olla mukana pallokerhossa. Lisää vanhempia kaivataankin mukaan valvoviksi silmäpareiksi. Toiminnasta vastaa Sallan Palloseuran koripallojaosto. Kun kerholaiset kasvavat kouluikään, koripallon pelaamista voi jatkaa Micro-tytöissä, joka on 1-3-luokkalaisille tarkoitettu ryhmä.

15 Virkistystä liikuntakeskuksesta Liikuntakeskuksen ohjatut ryhmät Ma Senioreiden kuntosali Spinni Bodyshape Ti Kuntosali Ke Aerobic (eri variaatiot) Kuntonyrkkeily Naisten pelit To Kahvakuula Spinni Pe Senioreiden kuntosali Vahvistetulla tekstillä kirjoitetut ryhmät jäävät joululomalle muut ryhmät Kevätkausi alkaa Hiihtolomalla ei ole ryhmiä. Huom! Muutokset mahdollisia. Kuntosali on varattu Sallan VPK:lle toistuvasti maanantaisin klo 19-20, paitsi lomilla. Sallan liikuntakeskuksessa ovat suosituimpia olleet ohjatut ryhmät mutta liikuntalaitteita voi käyttää muina aikoina vapaasti omatoimiliikuntaan. Hinnat Kertamaksu 6 ( ajalla ) Sarjaliput 10 kertaa/35 Kuntosalin voi varata yksityiskäyttöön 17 / tunti. Lisähinta ohjauksesta. Sallan Liikuntakeskus avoinna (ajalle ) ma-pe ti, ke ja to klo lauantaisin klo Lounasbuffet ma-pe klo alk. 7,00 ota mukaasi johannan lounaspassi ja saat joka 10. lounaan ilmaiseksi Juhla- ja pitopalvelut ammattitaidolla Täytekakut ja voileipäkakut, sekä muut erikoiskakut tilauksesta asiakkaan toiveiden mukaisesti Kahvilasta erikois- ja makukahvit, sekä leivokset ja leivonnaiset Kokouspalvelut Ryhmäruokailut Mökkicatering Katso mökkimenu osoitteesta Tervetuloa! 15

16 Ulos syömään! Ruokailupaikkoja Sallassa: Pizzeria Akkavaara, Myllytie 1, Salla, puh ma-pe la su Tunturigrilli, Ruotsalaistentie 1,98900 Salla ma-to 10-18, pe la 18-03, su12-18 Lounaskahvila Johanna, Postipolku 2(2. krs), puh avoinna ma- pe klo Revontuli, puh ma-su á la carte ravintola Ravintola Kiela, puh Joulukuusta - Vappuun avoinna klo Poropuisto, puh Kahvio avoinna su-to Tähtikota tilauksesta Tapahtumakalenteri Salla Ski Resort. Hiihtokausi alkaa. keskiviikko 24. marraskuu 10:00-17: Sallan Joulunavaus perjantai 26. marraskuu 10:00-16:00 Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo TALVIKAUDEN AVAJAISET perjantai 26. marraskuu 12:00 - lauantai 27. marraskuu 18: Avantouintia. perjantai 26. marraskuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Joululauluilta Sallansuussa perjantai 26. marraskuu 18:00-21: Hiihtokauden avajaiset. KOHO. Keloravintola perjantai 26. marraskuu 22:00 - lauantai 27. marraskuu 01: Revontuli. Tanssiorkesteri PopNiitit lauantai 27. marraskuu 21:00 - sunnuntai 28. marraskuu Avantouintia. maanantai 29. marraskuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna. Joulukuu Avantouintia. perjantai 03. joulukuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Tapahtumakalenteri Revontuli. Ässät. perjantai 03. joulukuu 21:00 - lauantai 04. joulukuu 01: Revontuli. Ässät. lauantai 04. joulukuu 21:00 - sunnuntai 05. joulukuu 01: Sallan Itsenäisyyspäivän juhla maanantai 06. joulukuu 11:00-14:00 Sallan kirkko / Sallatunturin koulu Jäähalli. Ice Skate Tour 2010 perjantai 10. joulukuu 00:00-00:00 Jäähalli. Ice Skate Tour Avantouintia. perjantai 10. joulukuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Revontuli. Levottomat. perjantai 10. joulukuu 21:00 - lauantai 11. joulukuu 01: Revontuli. Levottomat. lauantai 11. joulukuu 21:00 - sunnuntai 12. joulukuu 01: Avantouintia. maanantai 13. joulukuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Joulukonsertti torstai 16. joulukuu 19:00-20:30 Kirkonkylän koulu Avantouintia. perjantai 17. joulukuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Revontuli. Ässät. perjantai 17. joulukuu 21:00 - lauantai 18. joulukuu 01: Avantouintia maanantai 20. joulukuu 18:00-20:00 Sallan lomakodin rantasauna Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom torstai 23. joulukuu Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom torstai 23. joulukuu 00:00-00: Revontuli. Jouluillallinen perjantai 24. joulukuu 17:00-23:00 Revontuli. Jouluillallinen Keloravintola. Disco. lauantai 25. joulukuu 22:00 - sunnuntai 26. joulukuu 02:00 Keloravintola. Disco Ski Resort. Reino & Aino Suomi Slalom torstai 30. joulukuu 00:00-00: Revontuli. Jarkko Honkanen &Taiga perjantai 31. joulukuu :00 - lauantai 01. tammikuu Keloravintola. Disco perjantai 31. joulukuu :00 - lauantai 01. tammikuu Tammikuu Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 06. tammikuu 17:00-21: Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 13. tammikuu 17:00-21: Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 20. tammikuu 17:00-21: Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 27. tammikuu 17:00-21:00 Helmikuu Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 03. helmikuu 17:00-21: PS Intersport Rovaniemi Cup, Sallan osakilpailu lauantai 05. helmikuu 10:00 - sunnuntai 06. helmikuu Sallan Poropuisto. Lappilainen Ilta torstai 10. helmikuu 17:00-21:00 Katso kevään tapahtumat: (loma.salla.fi/fi/tapahtumat) Facebookissa kohteessa Sallan kulttuuri ja vapaa-aika Oikeudet muutoksiin pidätetään 16