PÄIVÄTYÖKERÄYS Opettajan paketti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄTYÖKERÄYS 2014-2015. Opettajan paketti"

Transkriptio

1 PÄIVÄTYÖKERÄYS Opettajan paketti

2 Pakolaisavun lukuvuoden päivätyökeräyksellä tuetaan nuorten koulutusta ja vapaa-ajan toimintaa Ugandan pakolaisasutusalueilla. SISÄLLYSLUETTELO PÄIVÄTYÖKERÄYKSELLÄ TUKEA NUORISTYÖHÖN 3 TIETOA UGANDASTA 4 UGANDAN PAKOLAISTILANNE 5 Kysymyksiä ja keskusteltavaa aiheesta 6 UGANDAN PAKOLAISASUTUSALUEET 7 Kyangwali 8 Nakivale 9 Kyaka II 10 NUORTEN ELÄMÄÄ PAKOLAISASUTUSALUEILLA 11 Tarina Ugandasta; Koripalloa Kyangwalissa 12 Tarina Ugandasta: Kyangwalin tyttöryhmä: Ei pelkkää peltotyötä 13 Tarina Ugandasta: Jeminan tarina 14 Tarina Ugandasta: Pienyrittäjyyskurssista vuohien kasvattajiksi 15 KAUPUNKIPAKOLAISUUS: Kampala 16 Tarina Ugandasta: Oliven tarina 17 TIETOA LAHJOITUSTEN KOHDISTAMISESTA 18 TEHTÄVÄIDEA: - Väitettä & faktaa LINKKEJÄ 24 2

3 PÄIVÄTYÖKERÄYKSELLÄ TUKEA NUORISOTYÖHÖN Pakolaisavun lukuvuoden päivätyökeräyksellä tuetaan nuorten koulutusta ja vapaa-ajan toimintaa Ugandan pakolaisasutusalueilla. Ugandassa on tällä hetkellä noin pakolaista, eniten Kongosta, Sudanista ja Somaliasta. Heistä yli puolet on lapsia ja nuoria. Pakolaisalueilla lapsilla on mahdollisuus käydä alakoulua. Harva kuitenkaan pääsee yläkouluun, koska se on monelle perheelle liian kallista. Lasten ja nuorten aika kuluu perheen auttamisessa ja elättämisessä. Pakolaisasutusalueella nuorilla on vähän mahdollisuuksia harrastuksiin. Mielekkään tekemisen puute on vakava ongelma etenkin koulusta pudonneiden nuorten keskuudessa. Suomen Pakolaisavun tukemissa ryhmissä nuoret opettelevat uusia taitoja ja harrastavat yhdessä urheilua, ja ryhmätoimintaa. Näihin nuorten perustamiin ryhmiin kuuluu yleensä noin vuotiaista nuoria, mutta joissain ryhmissä on mukana myös nuorempia lapsia. Vapaaajan ryhmillä on valtava merkitys nuorten arjelle. Päivätyökeräyksellä suomalaisilla kouluilla on mahdollista tukea pakolaisasustusalueen nuoria merkittävällä tavalla. Pienelläkin lahjoituksella on merkitystä. Kiitos osallistumisesta keräykseen! Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä. Pakolaisapu vähentää köyhyyttä kouluttamalla pakolaisia ja paluumuuttajia pitkittyneissä pakolaistilanteissa. Koulutus antaa avaimet osallistumiseen ja toimeentuloon eikä sen hyötyjä voi ottaa pois. Suomen Pakolaisapu toimii Suomen lisäksi tällä hetkellä Ugandassa, Sierra Leonessa, Liberiassa ja Thaimaassa. Pakolaisavun hankkeet saavat ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja. Ugandassa Pakolaisapu on toiminut vuodesta 1977 lähtien. 3

4 UGANDA Uganda sijaitsee itäisessä Keski-Afrikassa. Se on sisämaavaltio, mutta sillä on yhteys suuriin järviin, kuten Victoria-, Albert-, Kyonga- ja Edwards-järveen. Uganda sijaitsee ylängöllä, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla. Uganda on hallitusmuodoltaan tasavalta. Sen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanvaalein viideksi vuodeksi kerrallaan. Uganda itsenäistyi vuonna 1962 Britanniasta, jonka siirtomaa se oli 1800-luvulta lähtien. Ugandan, kuten monen muunkin Afrikan maan ongelmat juontuvat kolonialismin aikana vedetyistä keinotekoisista valtionrajoista, jotka eivät ota huomioon maanosan etnisiä, kulttuurisia ja uskonnollisia rajoja. Nuori ja epäyhtenäinen valtio ajautui itsenäisyytensä alkutaipaleella Idi Aminin johtamaan diktatuuriin. Hänen hallintoaikanaan kuoli tuhansia opposition ja etnisten ryhmien edustajia. Lisäksi noin aasialaista syntyperää olevaa henkilöä joutui lähtemään maanpakoon. Sekavat olot jatkuivat siitä huolimatta, että Idi Amin joutui luopumaan vallasta vuonna Vallassa oli vuosina Milton Obote, jonka hallituskauden aikana ugandalaista pakeni Sudaniin ja Zaireen presidentiksi nousi Yoweri Museveni, jonka presidenttikaudella saavutettiin yhteiskunnallinen vakaus ja talouskasvua. Lyhyesti Ugandasta Väkiluku: Pääkaupunki: Kampala Virallisen kielet: englanti ja swahili Naapurimaat: Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Etelä-Sudan Uskonnot: kristityt 66 %, muslimit 16 %, paikalliset uskonnot 18 % Ugandan shillinki Rahayksikkö: Lukutaitoprosentti: Koko väestö 70 %, naiset 61 % Luonnonvarat ja tuotteet: kupari, koboltti, vesivoima, kalkkikivi, suola, kahvi, tee, kassava, vehnä, maissi Ugandan päävientituote on kahvi, mutta myös teetä, kassavaa, vehnää ja maissia viljellään vientiin. Kahvin hinta on altis maailmantalouden heilahteluille. Muutamaan raaka-aineeseen perustuvat kansantaloudet ovat haavoittuvia globaalissa maailmankaupassa. Uganda on suhteellisen vauras maa verrattuna moneen naapuriinsa, mutta kehitys ei ole jakaantunut tasaisesti väestön kesken. Joka kolmas ugandalainen elää YK:n arvioiden mukaan köyhyysrajan alapuolella. Pohjois- ja Itä-Ugandan kasvua on hidastanut paitsi kuivuus myös alueella käytävä sisällissota. Ugandan hallitusta vastaan on taistellut jo yli 20 vuotta lapsisotilaiden käytöstä tunnettu kapinaliike Lord s Resistance Army, mikä on aiheuttanut maan sisäisen pakolaisongelman. Pohjois-Ugandassa on pahimmillaan ollut noin kaksi miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Suurin osa heistä on jo palannut jo kotiinsa. Kartan lähde: commons.wikimedia.org/wiki/uganda 4

5 Ugandan pakolaistilanne Uganda sijaitsee useiden epävakaiden maiden keskellä. Naapurimaiden, kuten Kongon demokraattisen tasavallan ja Etelä-Sudanin tilanteet heijastuvat maan pakolaismääriin. Uganda onkin merkittävä pakolaisten vastaanottajamaa. Ugandassa on tällä hetkellä noin pakolaista (UNHCR:n tilastot 2014). Suurin osa on Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etelä-Sudanista ja Somaliasta. Näiden lisäksi pakolaisia on myös Burundista, Eritreasta, Etiopiasta ja Keniasta. Ugandan suurin pakolaisasutusalue on Nakivale, jossa on pakolaista. Suomen Pakolaisapu toimii Nakivalessa. PAKOLAISTEN MÄÄRÄT 2013 UGANDA SUOMI KOKO MAAILMA Pakolaisia ,2 miljoonaa Turvapaikanhakijoita ,2 miljoonaa (UNHCR:n tilastot 2014 )

6 KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELTAVAA AIHEESTA 1. Mitä pakolainen-sanalla tarkoitetaan? 2. Mistä syistä ihmiset lähtevät pakoon? 3. Millainen kuva teillä oli Suomen pakolaismääristä aikaisemmin? 4. Missä maissa uskotte olevan eniten pakolaisia? VASTAUKSIA 1. Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai halua palata kyseiseen maahan. - Vuoden 1951 sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta 2. Mm. luonnonkatastrofit, valtioiden väliset konfliktit, sisällissodat, ihmisoikeusrikkomukset 3. Media antaa meille kuvan, että Suomessa ja Euroopassa pakolaisia olisi valtava määrä. Vuonna 2014 Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista, joista 500 on Syyriasta. Maailmassa on noin 51,2 miljoonaa pakolaista, joista 86 prosenttia asuu köyhissä maissa. Pakolaisten lähtömaiden naapurimaat eivät pysty huolehtimaan heistä kaikista. Sen vuoksi vastuu pakolaisten suojelusta kuuluu koko kansainväliselle yhteisölle. Tätä varten on luotu sopimuksia, pelisääntöjä ja järjestelmiä, joihin myös Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet. Pakolaisten vastaanoton lisäksi Suomi tukee taloudellisesti YK:ta pakolaisten auttamisessa muualla maailmassa. 4. Pakistanissa, Iranissa ja Libanonissa 6 Vesipiste Nakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa.

7 Ugandan pakolaisasutusalueet Uganda on ainoita maita, joissa pakolaisille on perustettu pakolaisasutusalueita leirien sijaan. Pakolaisasutusalueet ovat kuin kyläyhteisöjä, joissa on omat vaatimattomat palvelunsa. Alueet sijaitsevat usein kaukana muista kylistä. Pakolaisasutusalueilla noudatetaan Ugandan lakeja ja säädöksiä. Pakolaiset eivät saa poistua alueilta ilman erikoislupaa. Pakolaisasutusalueet toimivat samoin kuin muutkin yhteisöt. Ne on jaettu alueisiin, joilla on omat vaaleilla valitut valtuutetut. Koska pakolaisuus kestää pitkään, on tärkeää, että arki on mahdollisimman tavallista. Pakolaisalueet on todettu toimiviksi ratkaisuiksi. Niillä ihmiset ovat osa yhteisöä, ansaitsevat oman elinkeinonsa ja pitävät kiinni ihmisarvostaan. Samalla järjestelmä on edullinen. Paluumuutto on myös helpompaa, kun pakolaiset ovat koko ajan pitäneet itsestään huolta, eivätkä ole olleet ulkopuolisesta avusta riippuvaisia. Pakolaisasutusalueilla opitaan myös uusia tietoja ja taitoja, kuten luku- ja laskutaito, joita pakolaiset voivat hyödyntää ja kehittää palatessaan kotiin. Kun alueelle saapuu uusi pakolainen, hän rakentaa ensi töikseen majan tai korjaa vanhan, jos alueelta on vapautunut asuinpaikkoja. Aluksi pakolaiset saavat ruokaapua, mutta heille annetaan Ugandassa heti oma viljelypalsta. Kun satoa saadaan, ruoka-avustuksen saaminen loppuu. Sadosta voi jäädä osa myös myytäväksi pakolaisasutusalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Maailman ruokaohjelma WFP ostaa alueilta ruokaa ja tukee näin alueen pientuottajia. Suomen Pakolaisapu työskentelee Ugandassa kolmella pakolaisasutusalueella: Nakivalessa, Kyangwalissa ja Kyaka II:ssa. Järjestö työskentelee lisäksi myös kaupunkipakolaisten keskuudessa Kampalassa. Pakolaisasutusalueet on UNHCR:n alaisia, mutta niissä pätevät Ugandan lait.

8 Kyangwali Kyangwalin pakolaisasutusalue perustettiin 1960-luvulla Ruandasta saapuvien tutsien auttamiseksi Kyangwali suljettiin väliaikaisesti, kun pakolaiset pääsivät palaamaan kotiseuduilleen. Asutusalue avattiin kuitenkin uudelleen 1997 Sudanin, Kongon ja Ruandan pakolaisia varten. UNHCR:n mukaan maaliskuussa 2012 Kyangwalissa asui pakolaista, joista 86% on Kongon demokraattisesta tasavallasta. Heistä 60 % on lapsia ja nuoria. Suomen Pakolaisavun tukemat erilaiset nuorten koulutus- ja vapaa-ajanryhmät ovat useimmille nuorille ainut mahdollisuus kouluttautua. Suomen Pakolaisavun toiminta alkoi Kyangwalissa vuonna 2004, jolloin Pakolaisapu joutui siirtymään pois maan pohjoisosista turvallisuussyistä. Toiminta alkoi lukutaito- ja englanninkielen koulutuksesta ja laajentui vuonna 2006 myös yrittäjä- ja mediakoulutukseen UNHCR:n toiveesta. Uusilla koulutuksilla pyritään antamaan tarpeellisia taitoja paluumuuttoa varten. Myös uusista taidoista, kuten mediakurssilla opittavista toimittajan työstä, on hyötyä. Kun suuri osa sudanilaisista pääsi palaamaan kotiin, sai mediakurssilaisista moni toimittajan töitä Sudanista. 8 Kyangwalissa on vuosittain 900 lukutaito-oppilasta Suomen Pakolaisavun koulutuksissa.

9 Nakivale Nakivale on Ugandan suurin pakolaisasutusalue. Suomen Pakolaisapu aloitti toimintansa siellä 2010 YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pyynnöstä. Alueella asuu yli pakolaista. Heistä suurin osa on kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, jonka virallinen kieli on ranska. Pakolaisapu tarjoaa heille lukutaito- sekä englanninopetusta ja vuodesta 2011 lähtien myös ranskan opetusta sekä yrittäjäkoulutusta. Kaikkiaan aktiivisia opiskelijoita on noin 1600 vuosittain. Nakivalen alueella asuu pakolaisten joukossa myös paikallisia, jotka asuivat harvaanasutulla alueella jo aiemmin. Nakivalessa suuri osa pakolaisista on edelleen ruokaturvan varassa, sillä alue on hyvin huonoa viljelylle. Nakivalen alueella on järvi, josta pakolaiset saavat myös osan elantoaan kalastamalla pieniä kaloja. Nakivalessa järjestetään tänä vuonna lukutaito-opetusta 1800 opiskelijalle.

10 Kyaka II Vuonna 2007 toiminta alkoi Kyaka II -asutusalueella Kyegegwan kunnassa UNHCR:n pyynnöstä. Koulutukset aloitettiin lukutaito- ja englanninkielen opetuksella. Neljän vuoden aikana toiminta ja koulutustarjonta on laajentunut. Kyakan pakolaisesta suurin osa on kongolaisia Kyakassa lukutaitokoulutukseen osallistuu tänä vuonna noin 1000 oppilasta. 10

11 Nuorten elämää pakolaisalueilla Pakolaisista suuri osa on lapsia ja nuoria. Moni heistä on saapunut leirille hyvin pienenä tai syntynyt siellä, joten he ovat eläneet suurimman osan elämästään pakolaisasutusalueella, eivätkä ole koskaan käyneet sen ulkopuolella. Pakolaisalueilla lapsilla on mahdollisuus ja velvollisuus käydä alakoulu. Koulut ovat valtion ylläpitämiä. Alakoulun jälkeen koulunkäynti on monelle perheelle liian kallista. Yläkoulussa oppilailla on oltava varaa koulupukuun ja -kenkiin, -kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin. Jos niitä ei oppilaalla ole, hän joutuu keskeyttämään koulun. Useimmiten koulu jää kesken tytöillä. Vanhemmat eivät näe tyttöjen kouluttamista tärkeänä, eivätkä siksi ole valmiita maksamaan siitä. Usein tyttöjen halutaan olevan kotona auttamassa kotitöissä ja lastenhoidossa. Kun oppilaat pääsevät alakoulusta, he ovat noin 13-vuotiaita. Ollessaan näin nuoria, he tarvitsisivat jatkokoulutusta, jotta voisivat tulevaisuudessa pitää huolta itsestään ja läheisistään. Tähän ei monella kuitenkaan ole mahdollisuutta. Lapsille on siis järjestetty koulunkäyntimahdollisuus pakolaisasutusalueilla, joten alueilla ei pitäisi olla lukutaidottomia lapsia. Tilanne on kuitenkin toinen vanhempien lapsien ja nuorten kohdalla. Jos he ovat saapuneet leirille koulun aloitusikää vanhempina, he eivät pääse valtion kouluihin. Siksi Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaito-opetusta niille nuorille ja aikuisille, joilla muuten ei ole mahdollisuutta oppia lukemaan. Suomen Pakolaisavun tukemat koulutusryhmät ovat pakolaisnuorille ainoita mahdollisuuksia oppia uutta, kun perheillä ei ole varaa nuoren koulunkäyntiin. Lukutaidon lisäksi nuoret opiskelevat muun muassa englantia ja ranskaa sekä pienyrittäjyyttä. He keräävät rahaa omaan ja muiden vähävaraisten lasten koulunkäyntiin, harjoittelevat demokraattista päätöksentekoa ja johtamistaitoja. Koulutuksen lisäksi vapaa-aika on tärkeää. Pakolaisasutusalueella nuorilla on vähän mahdollisuuksia harrastuksiin. Mielekkään tekemisen puute on vakava ongelma etenkin koulusta pudonneiden nuorten keskuudessa. Suomen Pakolaisavun tukemissa ryhmissä nuoret opettelevat uusia taitoja ja harrastavat yhdessä urheilua, kädentaitoja ja muuta ryhmätoimintaa. Nämä nuorten perustamat ryhmät koostuvat yleensä noin vuotiaista nuorista, mutta joissain ryhmissä on mukana myös nuorempia lapsia. Nuorten kouluttaminen on hyvin olennaista myös paluumuuton kannalta. Nuoria kouluttamalla luodaan tulevaisuuden tekijöitä. Kokemusten perusteella koulutuksen avulla paluumuutto on sujunut helpommin ja nopeasti, sillä ihmiset ovat saaneet työtä ja osanneet luoda uutta yhteisöä demokraattisesti. Koulutuksen merkityksestä kertoo sekin, että eräs sudanilainen pakolainen palasi Ugandaan hakemaan vaimonsa todistusta, sillä sen avulla vaimo sai töitä kotimaastaan. Rebeka Cimpaye oppi nopeasti virkkaamaan pöytäliinoja. Nyt hän pystyy auttamaan myös ystäviään Sifa Fezaa ja Nibizi Mwaminia.

12 TARINA Koripalloa Kyangwalissa Yksi pakolaisasutusalueen nuorten ongelmista on toimettomuus ja harrastusten puute. Poikien perinteinen harrastus on jalkapallo, mutta viime syksystä lahtien Kyangwalissa on ollut tarjolla myös koripalloa. Kakkinabuju Blazers niminen joukkue, jossa on mukana sekä poikia että tyttöjä, harjoittelee lähes joka päivä Kasongan kentällä. -Vaikka pelaamme paljon, emme oikeastaan tiedä, kuinka hyviä tai huonoja olemme, sillä Kyangwalissa ei ole muita koripallojoukkueita. Sen vuoksi olisi huippua päästä pelaamaan ystävyysotteluita lähiseudun kyliin tai kaupunkeihin, sanoo Isaac, yksi joukkueen aktiiveista. Ottelumatkoihin tarvittaisiin kuitenkin auto ja rahaa yöpymiseen sekä syömiseen, silla kylät ovat kaukana toisistaan. Pahitteeksi ei olisi saada joukkueelle valmentaja, jonka avulla joukkue voisi kehittyä edelleen. Prosperin toivelistalla ykkösenä on talla hetkellä kunnollinen koripallo. Viime syksynä hankittu pallo pehmeni parissa kuukaudessa käyttökelvottomaksi ja nyt pelataan lainapallolla. -Saimme varmaan vahingossa sisäkäyttöön tarkoitetun koripallon, joka ei kestänyt ulkona pelaamista, arvelee Prosper. Yksi joukkueen tytöistä on Elizabeth Mwisha. Hän harrastaa koripallon lisäksi tanssia, mutta haaveilee myös tyttöjen jalkapallojoukkueesta. -Tykkään koripallosta, mutta olisi hieno jos jalkapalloon saataisiin tytöille oma joukkue, Elizabeth sanoo. KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUN AIHEITA 1. Miksi mielekäs vapaa-aika on tärkeää pakolaisnuorille? Onko sinulla harrastuksia? Mitä taitoja olet niissä oppinut?

13 TARINA Ei pelkkää peltotyötä Ugandassa asuvat pakolaistytöt kohtaavat elämässään monia, ristiriitaisiakin haasteita. Yhteiskunta kannustaa tyttöjä käymään koulua, mutta perheet odottavat heidän myös osallistuvan kotitöihin ja perheen elatukseen. Sen vuoksi koulu jää usein kesken. Joskus tytöt pakenevat vaikeaa tilannetta kotona menemällä liian nuorina naimisiin. Vielä useampi tulee raskaaksi avioliiton ulkopuolella. Myös tyttöihin kohdistuva vakivalta on yleistä. -Lapset ja opiskelu on vaikea sovittaa yhteen, sen vuoksi yritämme tukea nuorempia tyttöjä, että he pysyisivät koulussa eivätkä sitoutuisi liian nuorena, kertoo Ester Mapendo. Ester on Kinakyeitakan kylässä toimivan nuorisoryhmän aktiivijäsen. Kyangwalin pakolaisasutusalueella toimii useita tytöistä ja nuorista naisista koostuvia ns. Anti-violenceryhmiä, joiden tavoitteena on lisätä yhteisön tietoisuutta nuorten naisten ongelmista ja tukea tyttöjen selviämistä. Ryhmiin osallistujat ovat vuotiaita. Useimmilla ryhmillä on myös konkreettinen tavoite työllistää itsensä tulevaisuudessa. Siksi ryhmäläiset opiskelevat yhdessä esimerkiksi käsityötaitoja, jotka voisivat auttaa heitä ansaitsemaan elatuksensa. Kinakyeitakan tyttöryhmä tapaa useita kertoja viikossa, silla tytöt sekä viljelevät peltotilkkuaan että opiskelevat ompelua ja vaatteiden valmistusta yhdessä. Tarkoitus on saada katettua ompelun opettajan palkka maapalstan tuotteilla. Viime satokausi oli kuitenkin pettymys, silla pitkään jatkuneen kuivuuden takia maissi ja pavut kuivuivat pellolle. -Moneen viikkoon emme ole voineet jatkaa ompelua, silla kukaan meistä ei vielä osaa käyttää ompelukonetta niin hyvin, että pärjäisimme ilman opettajaa, harmittelee Mutesi Tamari. Mutesi on yksi harvoista pakolaisalueen tytöistä, joka on käynyt peruskoulunsa loppuun. Hän haluaisi jatkaa opiskelua Kampalassa yliopistossa, mutta apurahat korkeakouluihin ovat tiukassa. Odotellessaan tietoa apurahasta Mutesi on osallistunut Suomen Pakolaisavun järjestämään nuorisotyön johtamiskoulutukseen. Hän hyödyntää saamiaan oppeja toimien Kinakyeitakan ryhmän yhdyshenkilönä. Hän muun muassa huolehtii, että tytöt tulevat sovittuihin tapaamisiin. -Poissaolot yhdessä sovituista maatyötalkoista saavat aikaan riitoja, silla toiset tytöt eivät hyväksy pinnareita. Joskus on jouduttu pyytämään apua aikuisilta kyläläisiltäkin, kun välit ovat oikein tulehtuneet, kertoo Mutesi. -Tärkein tavoitteemme talla hetkellä on saada lisäoppia ompeluun, silla emme halua tehdä loppu elämäämme pelkkää peltotyötä, huokaa Ester Mapendo. KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUN AIHEITA 1. Miten tyttöjen elämä Suomessa eroaa pakolaisasutusalueella elävien tyttöjen elämästä? 2. Miksi tyttöjen koulunkäynti jää usein kesken pakolaisasutusalueella? 3. Mikä on useimpien pakolaisasutusalueilla toimivien koulutusryhmien tavoite?

14 TARINA Jemiman tarina Jemina tuli Ugandaan rajan yli Kongon Demokraattisesta tasavallasta vuonna Sissit tulivat Jeminan kylään ja tappoivat äidin ja isän. Jemina ja hänen siskonsa joutuivat sissien vangiksi, jotka pahoinpitelivät heitä. Veljet eivät olleet kylässä sissien hyökätessä ja säilyivät siksi hengissä. -Onneksi yksi sisseistä oli siskoni luokkakaveri. Hän lähti saattamaan meitä vedenhakureissulle ja päästi meidät pakoon, Jemina kertoo. Jemina ja hänen siskonsa vaelsivat eteenpäin kunnes vastaan tuli isompi tie, jonka varrelta pystyivät liftaamaan bodan (mopon) kyytiin, pääsivät rajalle ja turvaan Ugandaan. Matka oli pitkä, se kesti 4 päivää ja piti sisällään paljon pelkoa ja kamalia tilanteita. Hän päätyi lopulta siskoineen ja veljineen Nakivalen pakolaisalueelle. Jemina on osallistunut Pakolaisavun englannin kielen peruskurssille ja toivoo englanninkielen taidon auttavan häntä löytämään työtä. -Englannin tunnit ovat ainoa hetki päivässä, jolloin en ajattele minulle ja perheelleni tapahtunutta väkivaltaa. Toivoisin, että voisin opiskella lisää sekä saada minkä tahansa työn, jotta pystyisin auttamaan perhettäni elämässä eteenpäin. KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUN AIHEITA 1. Mitä ajatuksia Jeminan tarina sinussa herättää? 2. Miten sinä hyödyt koulussa oppimastasi kielitaidosta? 3. Jeminan suurin haave on jatko-opinnot ja löytää työtä. Mistä sinä haaveilet? 14

15 TARINA Pienyrittäjyyskurssilta vuohien kasvattajaksi Kyaka II:n pakolaislueella on kongolaisryhmä nimeltä Tuungane, joka on aloittanut vuohien pidon. Ryhmässä on 11 jäsentä ja 5 vuohta. Osa vuohista on jo kantavia ja saa pian kilejä. Ryhmä odottaa kovasti pääsevänsä myymään vuohia ja tekemään voittoa viisi kuukautta vanhasta bisneksestään. Ryhmäläiset osallistuivat Pakolaisavun pienyrittäjyyskurssille, jonka lopussa tekivät liiketoimintasuunnitelman vuosibisneksestä. He päätyivät vuohien pitämiseen, koska niiden kasvattaminen on helppoa, osalla oli jo kokemusta vuohista ja ne lisääntyvät nopeasti. Suunnitelma vaikutti kestävältä ja hyvältä, joten Pakolaisapu avusti ryhmää lahjoittamalla sille viisi vuohta. VUOHIVUOROT VUOROVIIKOIN Ryhmän jäsenet ruokkivat ja pitävät huolta vuohista säästämällä ja pistämällä yhteiseen kassaan 1000 shillinkiä (n. 30 senttiä) viikossa per henkilö. Kassaan kertyy vähä vähältä rahaa ja pian sen pitäisi alkaa poikia lisätuottoja. Yhteiskassa toimii myös jäsenten apuna hätätilanteissa. Jäsenet voivat lainata kassasta rahaa ja lainojen koroista ryhmä saa lisätuloja. -Homma toimii niin, että jokainen ryhmän jäsen on vastuussa vuohista yhden viikon ajan kerrallaan. Lisäksi pidämme kuukausittain palaverin, jossa käymme läpi projektin tilanteen, suunnittelemme tulevaisuutta ja ratkomme ongelmia, jos niitä on, ryhmäläiset kertovat. Ryhmä on kehittänyt yhteiset pelisäännöt ja sanktiot, jos joku jäsenistä ei hoida velvollisuuksiaan. Rikesakko on 5000 shillinkiä. Myös kirjanpito tuloista ja menoista on tarkkaa. Lisäksi kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Ryhmä pitää yllä taitoja, joita on pienyrittäjyyskurssilla oppinut. He puhuvat myös säästämisen tärkeydestä. -Kurssilla ymmärsimme, että on tärkeää, että on pesämuna pahan päivän varalle. Jos vuohi vaikka sairastuu, meidän täytyy pystyä ostamaan lääkkeitä. Siksi aloimme säästää ja tuoda rahaa yhteiseen kassaan. OSAAMINEN RYHMÄN KÄYTTÖÖN Tuungane-ryhmässä on paljon jäseniä. Suuri osa hankkii lisäelantoa tahoillaan. Jokaisella on oma osaamisalueensa, jonka tuovat myös vuohiryhmän käyttöön. Osa viljelee maata, yksi omistaa kameran ja valokuvaa, toinen kertoo olevansa hyvä lastenhoidossa. Yhdellä on kanoja ja toisella oma vuohi. He myös kertovat, millaisissa muissa asioissa ovat hyviä. Yksi heistä on kuulemma hyvä organisoimaan, toinen myymään ja kolmas on tarkka pitämään kirjaa tapahtumista. -Tavoitteenamme on taistella yhdessä köyhyyttä vastaan. Uskomme, että ryhmässä meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua. Yksin on yksin, ryhmästä saa kovina aikoina tukea, he toteavat. KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUN AIHEITA 1. Miten Tuungane-ryhmä päätyi kasvattamaan vuohia? 2. Miksi säästäminen yhteiseen kassaan on ryhmälle tärkeää? 3. Miten hyödyt oppimastasi luku-ja laskutaidosta?

16 KAUPUNKIPAKOLAISUUS Kampala Kaupunkipakolaisten asema on hyvin erilainen kuin pakolaisasutusalueilla. Kaupunkipakolaiset eivät ole oikeutettuja YK:n ruoka-apuun, vaan heidän on tultava toimeen omillaan. Pakolaisapu pyrkii vahvistamaan toimeentulon hankintaa englanninkielen opetuksella ja pienyrittäjyyskoulutuksella pakolaisten omien järjestöjen kautta. Kohderyhmänä ovat erityisesti yksinhuoltajaäidit. Nuorille naisille on tämän lisäksi perustettu ryhmiä, joissa heillä on mahdollista saada tukea vaikeaan elämäntilanteeseen. Pakolaisapu on tehnyt töitä kaupunkilaispakolaisten keskuudessa Kampalassa vuodesta 2009 lähtien UNHCR:n pyynnöstä. Pakolaisia Kampalassa on yli Kaupunkipakolaiset asuvat usein itserakentamissaan hökkeleissä tai slummialueilla kaupungin laitamilla. 16

17 TARINA Oliven tarina Olive Safari Budida istuu luokan eturivissä. 18-vuotias kongolainen on asunut Ugandan pääkaupungissa Kampalassa vuoden ajan. Hymyilevästä nuoresta naisesta on vaikea arvata päällepäin, kuinka paljon surua ja kauhua hän on joutunut nuoresta iästään huolimatta kokemaan. -Kapinalliset hyökkäsivät kotikylääni Kongossa. He tappoivat vanhempani ja pahoinpitelivät kaikkia kyläläisiä. Kapinalliset ottivat minut vangiksi ja tekivät minulle väkivaltaa joka päivä. En onneksi joutunut olemaan vankina kuin viikonlopun, sen jälkeen pääsin pakoon, Olive kertoo kotimaastaan vakavana. HAAVEENA MUIDEN AUTTAMINEN Olive opiskelee nyt Pakolaisavun englannin ryhmässä Kampalassa toisella asteella. Ilman kielitaitoa taitoa pakolaisten on vaikea selviytyä englanninkielisessä Ugandassa. Lisäksi säännölliset opintoryhmät toimivat monelle pakopaikkana vaikeiden muistojen keskellä. Opiskellessa naiset saavat jotain muuta ajateltavaa kuin kauheudet, joita he ovat joutuneet kohtaamaan kotimaassaan. Oliven rankkojen kokemusten takaa pilkahtelee kuitenkin toivo. Hän asuu toisen tätinsä luona Kampalassa 22-henkisen perheen jatkona. Tädillä on neljä omaa lasta, mutta hän pitää ydinperheensä lisäksi huolta vanhempansa menettäneistä pakolaislapsista. -Haaveilen, että voisin joku päivä olla kuten tätini ja pitää huolta orvoista lapsista. Sitä varten minun on löydettävä töitä ja ansaittava sen verran, että voin tarjota muille vanhempansa menettäneille lapsille turvan, ruokaa ja tulevaisuuden, Olive kertoo. KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUN AIHEITA 1. Mitä ajatuksia nuorten tarinat sinussa herättivät? 2. Miksi mielekäs vapaa-aika on tärkeää pakolaisnuorille? 3. Onko sinulla harrastuksia? Mitä taitoja olet niissä oppinut?

18 TIETOA LAHJOITUKSIEN KOHDISTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ Suomen Pakolaisapu toimii suoraan omissa kohdemaissansa. Jokaisessa maassa on pohjoismaalainen maajohtaja, joka huolehtii paikan päällä, että varat ja lahjoitukset käytetään niihin kohteisiin, johon ne on tarkoitettu. Suomen Pakolaisavun kirjanpito tehdään Suomessa, ja tämä osaltaan varmistaa, että lahjoitukset löytävät perille siihen työhön, mihin ne on kohdistettu. Käytännössä tämä menee niin, että jokainen kuitti toimitetaan Suomeen, jossa Pakolaisavun talousosasto tarkistaa, mihin varoja on käytetty. Pakolaisapu pyrkii pitämään keräys- ja hallintokulunsa mahdollisimman alhaisina, jotta lahjoituksista voidaan käyttää lähes kaikki kohdemaiden työhön. Suomalaisena ja keskisuurena järjestönä voimme myös valvoa lahjoitusvarojen käyttöä Helsingin toimistolta. Kirjanpito sekä tilintarkastukset tehdään Suomessa, joten kaikki kuitit toimitetaan Helsingin toimistoon ja tarkistetaan. Näin tiedämme tarkkaan, että lahjoitukset ovat menneet siihen tarkoitettuun toimintaan. Ulkomaan hankkeet ovat pääosin Ulkoasiainministeriön rahoittamia. Tässä tuessa on 15 prosentin omavastuu, jonka Pakolaisapu kerää omalla varainhankinnalla. Näin ollen esimerkiksi 5 euron lahjoitus tarkoittaa työssämme 33 euroa, kun lahjoituksen päälle lisätään ministeriön tuki 85 %. Päivätyökeräysten lahjoitussummat korvamerkitään viitteen avulla. Sen perusteella ne ohjataan oikeaan maahan ja oikeaan kohteeseen. Pakolaisapu korvamerkitsee lahjoitukset tiettyyn toimintaan ja seuraa tarkkaan varojen käyttöä. Näin ollen lahjoittajat voivat olla varmoja, että lahjoitukset käytetään juuri siihen toimintaan, johon ne ovat tarkoitettu. 18

19 VÄITETTÄ VAI FAKTAA? 1/5 Tehtävä sopii hyvin tunnin alkuun, jossa puhutaan yleisesti pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta, mutta sitä voidaan käyttää myös koko tunnin mittaisena harjoituksena. Poimi kymmenen alla esitellyn väitteen joukosta muutama, ja kirjoita ne taululle. Pyydä oppilaita keskustelemaan pareittain tai pienryhmissä, mitä ajatuksia väite herättää. Kuka on puolesta ja kuka vastaan? Keskustelkaa sen jälkeen väitteistä yhdessä ja kerro faktat, jos ne eivät muuten tule esiin. Väitteiden tarkoitus on herättää keskustelua ja kumota yleisiä stereotypioita. Faktojen tueksi voit näyttää siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyviä tilastoja tai karttoja, jotka havainnollistavat muuttoliikettä ja sen jakautumista maapallolla. Hyödyllisiä linkkejä löytyy viimeiseltä sivulta! 1. VÄITE: Ilman asianmukaisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat ovat laittomia pakolaisia. FAKTA: Ei ole olemassa laittomia pakolaisia. Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Kansainvälisen oikeuden mukaan ei ole väliä, saapuuko turvapaikanhakija oikeilla tai väärennetyillä papereilla, eikä tällä ole vaikutusta mahdollisen turvapaikan myöntämiseen. Usein turvapaikanhakijoilla ei ole mahdollisuutta hankkia virallisia matkustusasiakirjoja ennen pakomatkaa. Mikäli pakolaista vainoavat kotimaan viranomaiset, voi passin saaminen olla mahdotonta. Vieraan maan viisumin hankkiminen voi olla vaarallista tai viisumia ei edes myönnetä. Tämän vuoksi monet turvapaikanhakijat turvautuvat salakuljettajiin ja väärennettyihin asiakirjoihin. Pakolaiseksi lähteminen tai pakolaisuudessa eläminen ei kuitenkaan ole koskaan laitonta. Palautuskieltosäännön mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. 2. VÄITE: Jotkut ihmiset kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa. Nämä turvapaikkashoppailijat käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää. FAKTA: Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. EU:n jäsenvaltiot soveltavat kuitenkin pakolaisten suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Samasta maasta ja samasta tilanteesta tulleen turvapaikanhakijan mahdollisuus saada turvapaikka vaihtelee suuresti jäsenmaasta toiseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet tilannetta turvapaikanhakijan näkö- kulmasta turvapaikka-arpapeliksi. Monet Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan ainoa vaihtoehto pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään. Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Ihmisille itselleen se on inhimillinen tragedia. Pitkään Euroopassa kiertäneet turvapaikanhakijat ajautuvat epätoivoon. Varsinkin pakolaislapset voivat huonosti. Turvapaikanhakijoille annetaan myös kielteisiä päätöksiä, vaikka heitä ei pystytä palautta- maan sekasortoisiin ja turvattomiin kotimaihinsa. Monissa maissa ihmiset jätetään oman onnensa nojaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ilman oleskelulupaa tai oikeutta esimerkiksi tehdä työtä.

20 VÄITETTÄ VAI FAKTAA? 2/5 3. VÄITE: Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhiä oloja ja hakevat taloudellisesti parempaa elämää. Heitä tulisi auttaa omissa maissaan tai lähialueilla. FAKTA: Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhemmissä maissa. Köyhyys siis ruokkii sotien ja konfliktien syntymistä. Tämän vuoksi Suomeen ja Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista suurin osa tulee köyhistä maista. Köyhyys sinänsä ei kuitenkaan oikeuta saamaan turvapaikkaa. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään. Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä se ei yleensä ole mahdollista pakolaisleireillä. Arviolta kaksi kolmasosaa maailman pakolaisista elää pitkittyneissä leiriolosuhteissa. Heillä on heikot mahdollisuudet kotoutua uuteen maahan, mutta he eivät voi palata kotimaahansa. 4. VÄITE: Yksin saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat ankkurilapsia. Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heitä yksin Suomeen, jotta voisivat itse tulla perässä. FAKTA: Yksintulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Suomeen ilman vanhempia saapuneiden turvapaikanhakijalasten määrä on vaihdellut alle sadasta noin 700 vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2008 Suomeen saapui 706 turvapaikanhakijalasta, kun puolestaan vuonna 2010 saapujia oli LUVUT? Lapset saapuvat konfliktien repimistä maista kuten Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja ystäviään on kuollut tai kadonnut. Usein lapsen vanhempi tai muu sukulainen on päättänyt lähettää lapsen turvaan rauhalliseen maahan. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa lähteä pakolaiseksi. Useinkaan ei ole mahdollista, että koko perhe lähtisi yhtä aikaa pakomatkalle. On ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat lähettää esimerkiksi vanhimman lapsensa ensin matkaan. Pakolaisen perheenyhdistäminen perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen ulkomaalaislakiin. Mikäli lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella, on hänellä oikeus saada Suomeen vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa. Yksintullut lapsi voi saada myös kielteisen päätöksen tai hänet voidaan palauttaa Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU- maahan. Mikäli yksintullut alaikäinen ehtii täyttää 18 vuotta ennen kuin päätös turvapaikkahakemukseen tulee, hän ei ole enää oikeutettu pakolaisen perheenyhdistämiseen. Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. 20

21 VÄITETTÄ VAI FAKTAA? 3/5 5. VÄITE: Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen. FAKTA: Turvapaikkajärjestelmä sisältää tehokkaita keinoja erilaisten väärinkäytösten estämiseksi. Turva- paikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan tarkkaan ennen päätöksentekoa. Geneven pakolaissopimuksen ns. pois- suljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä on myös Suomen ulkomaalaislaissa. Mikäli Suomeen saapuu turvapaikanhakija, jota epäillään vakavasta kansainvälisestä rikoksesta, Suomen viranomaisilla on velvollisuus tutkia asia ja tarvittaessa viedä tapaus oikeuteen. Suojelupoliisi selvittää jokaisen Suomeen valittavan kiintiöpakolaisten taustat ennen kuin pakolaisen saa luvan tulla Suomeen. 6. VÄITE: Suomeen tulee yhä enemmän ja enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. FAKTA: Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut välillä. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa 5988 henkilöä, seuraavana vuonna vain Sittemmin hakijoiden määrä on vain vähentynyt. Vuonna 2013 Suomeen saapui yhteensä 3238 turvapaikanhakijaa. Osa hakijoista ei jää turvapaikkaprosessiin Suomeen vaan heidät palautetaan toiseen EU-maahan ns. Dublin-asetuksen perusteella. Suomesta on aina tehty suhteellisen paljon Dublin-palautuksia. Vuonna 2008 turvapaikkapäätöksistä noin 40 prosenttia oli myönteisiä, vuonna 2010 vain 30 prosenttia. Luvut pitävät sisällään paitsi varsinaiset turvapaikat myös muut oleskeluluvat. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain suoraan ulkomailta valikoituja pakolaisia YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta. Pakolaiskiintiö on ollut usean vuoden ajan 750 pakolaista. Lisäksi pakolaisten perheenjäseniä saapuu Suomeen joitakin satoja vuodessa perheenyhdistämisen myötä. Vuonna 2014 pakolaiskiintiö nousi 1050 pakolaiseen. Kiintiön kasvu johtuu Syyrian konfliktista ja humanitaarisesta kriisistä: 500 eli lähes puolet vastaanotettavista pakolaisista on syyrialaisia. Näiden lisäksi Suomi varautuu ottamaan vastaan sata hätätapausta eli kiireellistä sijoitusta vaativaa pakolaista. Kaikkiaan Suomeen saapuu ainoastaan 1 2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Kansainvälisesti katsoen Suomen pakolaismäärät ovat hyvin pieniä. Suurimman vastuun maailman pakolaisista kantavat Afrikan ja Aasian köyhät maat. Kehitysmaat vastaanottavat neljä viidestä maailman pakolaisesta.

22 VÄITETTÄ VAI FAKTAA? 4/5 7. VÄITE: Pakolaiset eivät halua tehdä töitä ja elävät vain sosiaaliturvan varassa. FAKTA: Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön. Tähän on monia syitä. Pakolaiset saapuvat maahamme ilman suomen- tai ruotsinkielen taitoa, joka on usein edellytys työpaikan saamiselle. Tilastoissa kaikki pakolaiset kuitenkin näkyvät työt- töminä työnhakijoina jo ennen kuin työllistyminen on käytännössä edes mahdollista. Myös ennakkoluulot ja rasismi vaikeuttavat työnsaantia. Tilastot kertovat, että mitä kauemmin pakolaiset Suomessa asuvat, sitä paremmin he työllistyvät. Perusihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös pakolaisille. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattaa ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta. Pakolaiset saavat työvoima- ja sosiaalitoimistossa saman kohtelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen saa siten samaa työttömyyspäivärahaa kuin suomalainen. Pakolaiset, kuten muutkin, maksavat saamistaan tuloista veroa. Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on 30 prosenttia pienempi kuin vähimmäistoimeentulotuki, koska he asuvat vastaanottokeskuksessa. Turvapaikanhakijat voivat tehdä työtä kolmen kuukauden maassaolon jälkeen. Tällöin he maksavat veroja eivätkä saa ylimäärästä tukea. Lapsilisään tai esimerkiksi opintotukeen turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja. 8. VÄITE: Verovarat pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin. FAKTA: Suomella, kuten 137 muulla YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, on kansainvälisen oikeuden mukainen velvollisuus auttaa kansalaistensa lisäksi myös niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille ja kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen lait edellyttävät, että turvapaikkahakemukset on tutkittava asianmukaisesti ja vastaanotto on järjestettävä menettelyn ajaksi. Suomi kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon eikä meillä ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa ja köyhyyttä. Myös Suomesta on lähdetty pakolaisiksi yli suomalaislasta pääsi sotavuosina turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa esiintyvään epäoikeudenmukaisuuteen, lamaan, asunnottomuuteen tai työttömyyteen ei ole syynä pakolaispolitiikka. 22

23 VÄITETTÄ VAI FAKTAA? 5/5 9. VÄITE: Pakolaiset ovat nuoria, terveitä miehiä. Heidän tulisi olla taistelemassa kotimaassaan. Suomen tulisi ottaa enemmän naisia ja lapsia. FAKTA: Maailman pakolaisista noin 80 prosenttia on naisia ja alle 18-vuotiaita. Koska matkustaminen on miehille helpompaa ja turvallisempaa, länsimaihin saapuvista turvapaikanhakijoista suurin osa on miehiä. Nuoret pojat ovat usein myös vaarassa joutua värvätyksi lapsisotilaiksi. Pakenemaan joutuvat miehet ovat useimmiten siviilejä. Nykyään pakolaisuutta aiheuttavat sodat ovat maansisäisiä taisteluja, joissa siviilit ovat usein väkivaltaisuuksien kohteina. Eniten pakolaisia tulee sisäisten konfliktien repimistä maista kuten Syyriasta, Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta. Tämän hetken vaikeimmat konfliktit ovat erittäin monimutkaisia ja jatkuneet jo pitkään. Aseellisen konfliktin osapuolina on usein lukuisia sisäisiä ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja sekä yksityissektorin turvallisuusyhtiötä. Perinteinen ajatus isänmaan puolustamisesta ei enää päde tällaisessa tilanteessa. Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Vainoava taho voi olla myös yksityinen tai organisaatio, jota vastaan pakolainen ei saa suojelua kotimaansa viranomaisilta. Joskus ihmiset joutuvat pakenemaan ympäristökatastrofeja. Kiintiöpakolaispolitiikassaan Suomi painottaa heikoimmassa asemassa olevien vastaanottamista. Suomeen saapuukin kiintiöpakolaisina usein perheitä, yksinhuoltajaäitejä, vammaisia ja muita haavoittuvaisia ryhmiä. 10. VÄITE: Euroopan rajat vuotavat. Eurooppa täyttyy pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. FAKTA: Eurooppaan saapuu vuosittain turvapaikanhakijaa. Hakijamäärään vaikut- taa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on meneillään. Viime vuosina irakilaiset ja afgaanit ovat olleet suurimmat hakijaryhmät. Eniten Eurooppaan saapui turvapaikanhakijoita Bosnian sodan seurauksena 1990-luvun alussa. Muutamat vaikeat konfliktit, kuten Irakin sota ja Syyrian sisällissota, ovat nostaneet pako- laisten määrää maailmassa. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on yli 45 miljoonaa pakolaista. Heistä vajaa puolet on lapsia. Suurin osa, yli 80 prosenttia, maailman pakolaisista asuu kolmansissa maissa. Eniten pakolaisia on vastaanottanut Pakistan, jossa vuonna 2013 oli 1,6 miljoonaa pakolaista. Euroopan rajoja vartioidaan yhä tiukemmin. Laillisia maahantuloväyliä ei pakolaisille ole, joten heidän on pakko turvautua ihmissalakuljetukseen. Rajavalvonnan kiristäminen ei ratkaise sääntelemättömän muuttoliikkeen ongelmaa vaan pahimmillaan valvonta lisää ihmissalakuljetusta. Pakolaiset joutuvat ottamaan yhä isompia riskejä päästäkseen hakemaan turvaa Euroopasta

24 Taustamateriaalia opettajalle Kaikki materiaalien kuvat ovat Suomen Pakolaisavun kuvia Ugandan työstämme. 24

25 Suomen Pakolaisapu ry Kaikukatu Helsinki (044)

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:

PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi: PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN Yläkoulu / lukio Maailman pakolaiset Ottakaa selvää: Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija? Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen muutto? Entä pakkomuutto? 2. Mikä on pakkomuuttajan, turvapaikanhakijan ja pakolaisen välinen ero? 3. Millä eri perusteilla

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Liikkumisen vapaus ihmisoikeussopimuksissa Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, Frontex, palautuskielto 10 väitettä ja

Lisätiedot

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen

Lisätiedot

Lukuhaaste 2015. tietopaketti

Lukuhaaste 2015. tietopaketti Lukuhaaste 2015 tietopaketti LUKUTAITO - askel kohti uutta alkua Vietämme kansainvälistä lukutaitopäivää 8.9. Täällä Suomessa olemme onnekkaita, sillä saamme opetella lukemaan jo pienenä. Kaikkialla ei

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista Tilastoja Ihmiskauppa Paperittomat

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

TURVASSA-PÄIVÄTYÖKAMPANJA Kampanja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta

TURVASSA-PÄIVÄTYÖKAMPANJA Kampanja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta TURVASSA-PÄIVÄTYÖKAMPANJA Kampanja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta PÄ I VÄT Y Ö K E R ÄY S 2 0 1 7 2 0 1 8 ALANIN JA GYANIN JA HEIDÄN ÄITINSÄ TARINA Perhettä uhkasi Syyriassa

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Miten käsitellä pakolaisuutta nuorten kanssa?

Miten käsitellä pakolaisuutta nuorten kanssa? Miten käsitellä pakolaisuutta nuorten kanssa? Maailma koulussa -seminaari 4.10.2017 Helsinki Suomen Pakolaisapu 9.10.2017 1 Tässä työpajassa: Saat ajantasaista tietoa pakolaisuudesta ja opit maailman pakolaistilanteesta.

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

10 väitettä ja faktaa. turvapaikanhakijoista ja pakolaisista

10 väitettä ja faktaa. turvapaikanhakijoista ja pakolaisista 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista 2 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista sisältö Euroopan rajat...4 Turvapaikkashoppailu...5 Paperittomat siirtolaiset...6

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa Ari Koivu palomestari TUNNUSLUKUJA: Alueella 13 VOK ~2200 henkilöä majoittuu Pääpaloasemaa lähin kokenut huomionarvoisimman muutoksen: Yksi VOK Vantaalla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti 1 Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen turvaa. Noin 80 prosenttia

Lisätiedot

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat Liikkumisen vapaus ihmisoikeussopimuksissa Käsitteitä: Pakolaisuus, turvapaikanhakijat, siirtolaiset,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset 1 Kuva: Dorothy Sang / Pelastakaa Lapset 2 Kuva: Rosie Thompson / Pelastakaa Lapset Kuva: Jonathan Hyams/Pelastakaa Lapset 4 Kuva: Jonathan Hyams / Pelastakaa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Pakolaiset tarvitsevat kodin. Usein on kysytty miksi pakolaiset eivät palaa omiin koteihinsa? Kuva Homsin

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan hakija Henkilö, joka

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat Käsitteitä: Pakolaisuus, turvapaikanhakijat, siirtolaiset 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 LEIJONA JA URHEA HIIRI. Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 LEIJONA JA URHEA HIIRI. Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 LEIJONA JA URHEA HIIRI Elokuvan esittely: Yhdeksänvuotias Nora on paennut perheensä kanssa päiviä ja öitä aavikon halki Syyrian

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Pakolaisuus pähkinänkuoressa opettajan materiaali diaesityksen tueksi

Pakolaisuus pähkinänkuoressa opettajan materiaali diaesityksen tueksi Pakolaisuus pähkinänkuoressa opettajan materiaali diaesityksen tueksi Tämä materiaali on tarkoitettu käytettäväksi Pakolaisuus pähkinänkuoressa -diaesityksen kanssa. Materiaali avaa dioilla esitettyjä

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot