N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kaavoituskatsaus 2009 Maaseudun vesihuoltoa kehitetään Uudet kunnan luottamushenkilöt Tehoa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin

2 kunta tiedottaa Pääkirjoitus Kaasua vai jarrua, vai molempia yhtä aikaa? Vuosi 2009 on alkanut suuren epävarmuuden ilmapiirissä. Talouden taantuma koettelee paitsi koko maailmantaloutta, myös jokaista suomalaista. Kuntatalouden pitkään jatkunut myönteinen kehitys on nyt kääntynyt. Kaikissa Suomen kunnissa ollaan varautumassa tulopohjan kaventumiseen ja toiminnan sopeuttamiseen. Kunnissa mennään hieman eri tahdissa toiset valmistautuvat tulevaan etupainotteisesti, kun taas toiset odottavat tilanteen selkeytymistä ja ehkäpä valtion lupauksia palvelujen turvaamiseksi ja kuntatalouden romahduksen estämiseksi. Nurmijärvelläkin kuluvan vuoden talousarvio valmisteltiin tilanteessa, jossa ei vielä ollut riittäviä tietoja lähestyvästä talouden käänteestä. Lähes kymmenen vuotta jatkunut kunnan palvelutuotannon kehittämisen kausi varsin vakaan kuntatalouden pohjalla on nyt muuttumassa. Ennusteet verotulojen nopeasta hiipumisesta tarkentuvat kuukausi kuukaudelta. Nyt ennusteet kertovat, että talousarviossa on jo lähes yhden verotuloprosentin vajaus suunnitelmiin nähden. Vuoden lopulla kunnanhallitus päätti karsia talousarvion menoja 2,5 miljoonalla eurolla. Säästöt valtuuston hyväksymään talousarvioon merkitsevät jarrujen painamista menokehitykselle ja erilaisten priorisointien tekemistä palvelutuotannossa. Menojen supistamista suunnitellaan Kunta luovuttaa omakotitontteja tänä vuonna Kirkonkylästä, Klaukkalasta ja Rajamäeltä. Klaukkalassa tontteja on yhteensä lähes 40 kpl, jotka sijaitsevat Vanhamyllynrannan, Harjulanrannan ja Ristipakan alueella. muun muassa tavaroiden ja palvelujen ostoissa. Lisäksi tarkastellaan uusien ja avoimien vakanssien täyttämistä sekä sijaisten ja määräaikaisten palkkaamistarvetta. Henkilöstön kanssa on aloitettu keskustelu vapaaehtoisista keinoista henkilöstömenojen leikkaamiseksi. Kuitenkin niin, että henkilöstö pystyy selviytymään tehtävistään. Lisäksi kuluvan vuoden investointeja joudutaan osin tarkastamaan uudelleen. Toisaalta kaasua on tarkoituksenmukaista painaa muun muassa maanhankinnassa, jossa kunta on varautunut ja varautumassa jo seuraavaan talouden nousukauteen. Tätä on edistänyt kunnalle myytävän maan myyntivoiton väliaikainen verovapaus. Uudet vastavalitut luottamushenkilöt ja toimielimet ovat nyt vaativan ja haasteellisen tehtävän edessä. Erityisen haasteelliseksi asian tekee se, etteivät kaikki kunnan toiminnot ja toimintatavat ole heille täysin tuttuja ja epävarmuus vaikeuttaa kannanottojen muodostamista esitettyihin toimenpiteisiin. Uusia omakotitontteja haettavana Kirkonkylässä on luovutettavissa noin 30 omakotitonttia Laidunalueelta. Rajamäellä on neljä tonttia. Tontit tulevat haettavaksi huhtikuussa ja tarkemmat tiedot tonteista julkaistaan kunnan kotisivuilla sen jälkeen, kun kunnanhallitus on tehnyt päätöksen tonttien hinnoista. Tontit myydään tai vuokrataan. Tontit ovat pääosin kiinteähintaisia, muutama tontti myydään tarjousten perusteella. On totuttu siihen, että kehitys on vakaata ja päättäjät voivat olla tekemässä myönteisiä kunnan palvelujen kehittämistä koskevia päätöksiä. Nyt joudutaan ensimmäiseksi painamaan jarrua ja tekemään kipeitä päätöksiä palvelujen priorisoinneista. Lohdullista on kuitenkin se, että esitetyt toimenpiteet ovat kunnan palvelutason kannalta vielä varsin kohtuullisia, vaikka muutokset yksittäisen kuntalaisen kannalta voivatkin olla merkittäviä. Kuntalaisille ehkäpä näkyvimpiä asioita ovat kesän loma-aikana mahdolliset palvelupisteiden sulkemiset ja toimintojen keskittämiset. Alkanut vuosi tulee olemaan monessa muussakin mielessä, kuin kuntataloudessa hyvin haasteellinen. Uusi luottamushenkilöorganisaatio tulee ensi töikseen ottamaan kuntastrategian tarkistettavakseen. Alkanut työ luo pohjaa sille, mihin kotikuntamme on matkalla kuluvalla valtuustokaudella ja pitkälle seuraavalla vuosikymmenellä. Lehdessämme on kattava yhteenveto kunnan luottamushenkilöistä. Tämä lehti kannattaa laittaa talteen. Tiedot löytyvät, kun asiaa omalle päättäjälle arjen asioista ilmaantuu. Oikein hyvää kevättä lukijoille! Mikäli kaikki tontit eivät tule varatuiksi kevään hakuaikana, tontteja voidaan luovuttaa sen jälkeen jatkuvalla hakumenettelyllä. Lisätietoja saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh , tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh , Nurmijärvi lukuina Asukasluku (Tilastokeskus joulukuu 2008) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,65 vakinainen asuinrakennus 0,25 muut asuinrakennukset 0,75 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 1,65 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6 -vuotiaat 10,9 % vuotiaat 15,0 % vuotiaat 8,8 % vuotiaat 55,0 % Yli 65 -vuotiaat 10,3 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen lukumäärä (-07) Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Sisältö Voimaa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin 4 Organisaatiomuutoksella parannetaan varhaiskasvatuksen arkea 5 Euroedustajat valitaan kesäkuussa 6 Tilaa liikkua Nurmjärvellä 7 Yritysten perustaminen vilkasta viime vuonna 7 Rakennusten energiatehokkuus avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa 8 Kaavoituskatsaus 9-16 Luottamushenkilöt Nurmijärven kunnan luottamuselimet v Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVI Pätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Mika Haikonen Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: Tabanas Oy Maaseudun vesihuoltoa kehitetään Nurmijärvellä Nyt juhlitaan Aleksis Kiveä 22 Nurmijärven musiikkipäivät 23 Tapahtumakalenteri 24

3 kunta tiedottaa Kunnan raakamaavaranto on kasvanut merkittävästi Kunta hankki viime vuonna runsaasti raakamaata kaavoitettavaksi asunto- ja työpaikkatonteiksi. Maata ostettiin yhteensä 109,3 hehtaaria, josta 68 hehtaaria on tulevia yritysalueita ja 38 hehtaaria asunto- ja palvelualueita. Loput ovat lähinnä kaavan tie- ja puistoalueita. Eniten kunta hankki maata Kirkonkylästä, kaikkiaan 64 hehtaaria. Kirkonkylässä on tarkoitus laajentaa työpaikka-alueita Ilvesvuoren eteläpuolella ja Kuusimäen pohjoispuolella. Moottoritien liittymän ympäristöön muodostuu tulevaisuudessa erittäin suuri yritys- ja palvelualue, jonka tarkempaa profiilia suunnitellaan tällä hetkellä. Klaukkalasta kunta osti maata 21 hehtaaria, josta keskeisin alue on Viirinlaaksossa. Kunta on tämän vuoden puolella jatkanut edelleen maaneuvotteluja Viirinlaakson loppujen maa-alueiden ostamiseksi. Lisäksi Haikalan päiväkotia varten on hankittu tontti. Rajamäestä kunta on ostanut maata 22 hehtaaria lähinnä tuleviksi asuntoalueiksi. Maakauppojen onnistumista on edesauttanut määräaikainen myyntivoiton verovapaus myytäessä kunnalle ja yleinen suhdannekehitys. Kunta on myös pyrkinyt hyvin aktiivisesti ostamaan maata, jotta turvataan pidemmällä aikavälillä riittävä tonttituotanto. Kunta on valtion kanssa tekemässään aiesopimuksessa sitoutunut tuottamaan riittävästi tontteja vuosittaiseen 400 asunnon rakentamiseen, josta 80 tulee olla vuokra-asuntoja. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden parantaminen, mikä edellyttää riittävää yritystonttitarjontaa, linjaa kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva. Jotta kunnalla on varaa tuottaa kuntalaisille hyvät palvelut, sen tulee saada maanmyynnistä tuloja. Maankäyttösopimuksilla Kunta on hankkinut maata mm. Ilvesvuoren ja Kuusimäen yritysalueiden laajentamiseen. yksityisille maille kaavoitetuista tonteista kunta saa yleensä korvauksena vain sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannukset. Ulkoisen kunnallistekniikan sekä palveluiden rakentamis- ja käyttökustannukset jäävät kuntalaisten maksettavaksi. Nurmijärven kunta myi viime vuonna 25 uutta omakotitonttia ja kaksi vuokratonttia sekä vuokrasi kuusi omakotitonttia. Työpaikkatontteja myytiin 12 sekä yksi iso tontin osa, yhteensä 12,7 hehtaaria Maanmyyntituloja kertyi kunnan kassaan 5,4 mil- Kunta varautuu säästötoimiin Alkuvuodesta kunnan verotulot ovat pienentyneet merkittävästi ja hallintokunnat on patistettu miettimään säästökeinoja. Vaikka kunnan alustavat tilinpäätöstiedot viime vuodelta kertovat noin kolmen miljoonan euron ylijäämästä, on tilanne muuttumassa huolestuttavaksi, sanoo kunnanjohtaja Kimmo Behm. Ennusteen mukaan verotuloja kunnan kassaan kilahtaa tänä vuonna lähes kuusi miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Myös valtionosuuksia tulee suunniteltua vähemmän. Vaikka korkotason muutokset vaikuttavat lainanhoitokuluihin vähentävästi, ovat paineet alijäämäiseen tulokseen jo nyt olemassa. Jotta talous pysyisi tasapainossa, on käyttösuunnitelmia karsittava tuntuvasti. Tavoitteena on karsia menoista noin 2,5 miljoonaa euroa, Behm toteaa Varautumissuunnitelmissa tarkastellaan mm. palvelu- ja tavarahankintoja sekä ostopalveluiden supistamismahdollisuutta, avoimien ja uusien vakanssien käyttötarvetta, sijaisten ja määräaikaisten palkkaamistarvetta sekä lomarahojen mahdollista vapaaehtoista vaihtamista vapaaksi. Myös eräiden investointien lykkäämistä mietitään. Määrärahavähennykset käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa maaliskuussa. Kunnanjohtaja ennakoi, että mahdollisina kysymykseen tulevina säästötoimina mm. kunnantalo pidetään kiinni loma-aikaan heinäkuussa. Päivähoitoa keskitetään myös lomakautena ja osa päiväkodeista joonaa euroa. Maata puolestaan ostettiin 3,8 miljoonalla eurolla. Tämä vuosi on alkanut maanhankinnan osalta yhtä vilkkaana. Kunta on hankkinut maata jo yhteensä 50 hehtaaria täydentäen maa-alueitaan Kirkonkylän Kuusimäessä sekä Klaukkalan Viirinlaaksossa ja Myllyrannassa. Kunta pyrkii jatkossakin aktiivisesti hankkimaan maata ennen kaikkia Klaukkalasta tulevaan asunto- ja yritystonttitarjontaa sekä kunnan palveluita varten, Merja Vikman-Kanerva kertoo. suljetaan. Tälle vuodelle suunnitelluista 24 uudesta virasta osa jätetään täyttämättä ja vapautuvien vakanssien käyttötarve selvitetään tarkasti. Investointien osalta on jo harkinnassa, että Kirkonkylään suunnitellun Rantapuiston päiväkodin rakentamista lykätään. Hiukan vaikeaa puhua säästöistä, koska viime vuosi meni kunnan talouden kannalta suhteellisen hyvin. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja jotain pitää tehdä, ettei alijäämä pääse romahtamaan yllätyksenä niskaan. Yhden veroprosentin tuotto merkitsee Nurmijärvellä noin kuutta miljoonaa euroa. Jos haluamme pitää nykyisen palvelu- ja investointitason, on veroprosenttia tarkastettava vähintään prosenttiyksiköllä, mutta siitä päättäminen on poliittisten päättäjien tehtävä, Kimmo Behm muotoilee. Pienistä vuokraasunnoista kysyntää Nurmijärven kunnan vuokra-asuntojonossa oli viime vuoden lopulla 675 asunnonhakijaa. Satolla ja VVO:lla on myös Nurmijärvellä vuokra-asuntoja ja yhteensä hakijoita näihin kaikkiin vuokra-asuntoihin oli 866. Suurin osa hakijoista etsii pientä asuntoa yksiötä tai kaksiota. Asunnon vaihtajia kunnan vuokra-asunnon hakijoiden joukossa oli 104. Alle 25-vuotiaita asunnon hakijoita oli 171 ja yli 75-vuotiaita 44. Asunnon sai reilut 17 % hakijoista. Kunnan vuokra-asunnon hakijat Yksiö 356 Kaksio 162 Kolmio 121 Neljä huonetta 36 Yhteensä 675 Uusia vuokra-asuntokohteita on suunnitteilla tai lähdössä liikkeelle Klaukkalan Harjulanrannassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Tiehankkeita käyntiin Valtion ns. elvytyspaketti vauhdittaa Nurmijärven tiehankkeita. Tänä vuonna alkaa Lahnuksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, jonka kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa. Toinen, pienempi kohde on Kyläjoen tasoristeyksen puolipuomin rakentaminen, jonka kustannusarvio on euroa. Klaukkalan ohikulkutien uuden linjauksen yleissuunnittelu jatkuu ja tilanteesta pidettiin yleisötilaisuus tammikuussa. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishankkeisiin, joiden rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Yleissuunnittelusta järjestetyssä yleisötilaisuudessa tuli paljon palautetta. Kunnan, tiepiirin ja suunnittelijakonsultin hankeryhmä selvittää kevään aikana eteläisen linjauksen pohjalta esille tulleita ongelmakohtia ja vaihtoehtoja. Suunnitelmasta pidetään uusi yleisötilaisuus myöhemmin tänä vuonna. 3 NURMIJÄRVI

4 kunta tiedottaa Voimaa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin Nurmijärven terveyskeskuksessa on panostettu henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseen. Vuonna 2007 alkaneen Voimaa-projektin avulla on siirrytty keskitettyyn rekrytointiin ja luotu sähköinen sijaisvälitys. Projektiin liittyen järjestettiin keväällä 2008 koko terveyspalveluiden henkilöstölle suunnattu henkilöstökoulutus työyhteisön hvyinvoinnin edistämisestä voimaantumisen keinoin. Koulutukseen liittyen henkilöstöltä kysyttiin odotuksia projektin suhteen ja keskeisiksi tarpeiksi nousi sijaisvälityksen keskittäminen ja pysyvän varahenkilöstön saaminen. Tästä kehitystyö lähti liikkeelle, kertoo projektityöntekijä Johanna Jahnukainen. Projektin alussa keskityttiin henkilöstön saatavuuden turvaamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kunta solmi Uranus Oy: n kanssa sopimuksen sähköisen rekrytointijärjestelmän rakentamiseksi kuntaan ja terveyspalvelut aloitti pilottina järjestelmän käyttöönotossa. Rekrytointiin perustettiin oma toimintayksikkö, joka nimettiin Terveysrekryksi. Sen toimipiste sijaitsee Rajamäentie 9:ssä, pitkäaikaisosastojen rakennuksessa, Toreeninhovissa. Terveysrekryssä toimii kaksi työntekijää Tiina Koivalo ja Jaana Solin. He haastattelevat terveystoimen sijaisiksi pyrkivät työnhakijat, kartoittavat työtoiveet, ammatillisen pätevyyden ja opastavat sähköisen sijaisvälityksen käytössä. Sähköinen kalenteri helpottaa sijaisvälitystä. Sähköinen sijaisvälitys käynnistyi viime vuonna marraskuussa. Välitys perustuu sähköiseen kalenteriin, johon osastot tai yksiköt merkitsevät sijaistarpeensa. Toisaalla sijaiseksi hyväksytyt henkilöt täyttävät omaa sähköistä kalenteriaan, johon he merkitsevät milloin he ovat käytettävissä sijaisiksi. Järjestelmän perusidea on työntekijälähtöinen lähestymistapa. Sijainen määrittelee missä ja milloin hän on valmis keikkailemaan tai sijaistamaan. Ennen osastojen johtajat kuluttivat tuntikaupalla aikaa soittelemalla sijaislistojaan läpi. Nykyään he merkitsevät sähköiseen kalenteriin sijaistarpeen ja heidän työpanostaan vapautuu henkilöstöjohtamiseen kuuluviin tehtäviin, Johanna Jahnukainen kuvailee järjestelmän etuja. Terveysrekry toimii työyksiköiden tarpeiden ja sijaisten merkitsemien vapauksien ja työhalujen yhteensovittajana. Yksikkö hoitaa myös keskitetysti terveyspalveluiden avointen toimien ja virkojen työpaikkailmoitukset kunnan kotisivuille, ilmoitustaululle ja työvoimatoimiston nettisivuille. Työpaikkojen hakijat täyttävät sähköisen hakemuksen ilmoituksessa olevan linkin kautta tai suoraan kunnan kotisivujen työpaikka-sivuilta. Sähköinen hakemus on helppo ja nopea täyttää. Sähköinen hakemus on otettu käyttöön sosiaali- ja terveystoimen toimialalla helpottamaan ja nopeuttamaan rekrytointiprosessia. 4 Rekrytoijat Jaana Solin (oik) ja Tiina Koivalo välittävät työntekijöitä Terveysrekryssä. Voimaa-projekti on aktiivisesti osallistunut myös erilaisiin rekrytointitilaisuuksiin lähialueen terveydenhoito-oppilaitoksissa, valtakunnallisissa opiskelijoiden rekrytointitapahtumissa sekä valtakunnallisilla sairaanhoitajapäivillä. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on Johanna Jahnukaisen mukaan tärkeää opiskelijoiden ja tulevien uusien työntekijöiden saamiseksi. Henkilöstön kehittämispäällikkönä elokuussa työnsä aloittanut Kirsi Rantanen on sukujuuriltaan nurmijärveläinen. Hänen kummatkin vanhempansa ovat Nurmijärveltä kotoisin. Rantanen kertoo käyneensä syntymässä Turussa ja aloittaneensa ala-asteen siellä. Nurmijärvelle perhe palasi 1980-luvun puolivälissä. Perehdytystämme on kiitelty ja haluamme kehittää sitä edelleen. Tekeillä on mm. sähköinen perehdytyskansio kunnan intranetissä, Myllyssä, joka omalta osaltaan helpottaa tiedon saantia ja parantaa organisaation läpinäkyvyyttä. Voimaa-projektin toimenpiteillä on pystytty vastaamaan henkilöstön sille asettamiin keskeisiin toiveisiin ja odotuksiin. Kuntalaisten kiitos kannustaa Olen aina ollut jollakin tavalla nurmijärveläinen. Nurmijärvi on sopivan lähellä ja kaukana pääkaupunkiseudun vilskeestä. Luonto on täällä läsnä ja ihmiset ovat kivalla tavalla maanläheisiä, hän toteaa. Kirsi Rantanen meni valmistuttuaan 90-luvun lopulla Kemiralle töihin. Siellä muutoksia tuli 2000-luvulla tiuhaan tahtiin ja yrityksen nimikin muuttui useampaan kertaan. Rantanen siirtyikin kuntaan Yara Suomen henkilöstön kehityspäällikön tehtävistä. Muutoksista tuli vuosien varrella tuttu matkakumppani. Itse opin sen, että muutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia, vaikka ensin yleensä aina ahdistaa. Tärkeintä on se, että työyhteisössä pidetään yhtä, välitetään toisista ja että asiakkaat ovat tärkeitä. Iso kiitos kuuluu johdolle, joka pitää tärkeänä henkilöstön kuulemista ja on mahdollistanut toimenpiteiden toteutumisen. Voimaa -projekti päättyy syksyllä, mutta vielä sitä ennen toteutetaan koko henkilöstölle suunnattu henkilöstökoulutus työn ilon vahvistamisesta, Jahnukainen lupaa. Töihin Nurmijärven terveyspalveluihin? Nurmijärven terveyspalveluissa, vanhustyössä ja laitoshoidossa, avoterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa työskentelee useita ammattiryhmiä, joihin tarvitsemme uusia vaikuttajia. Perehdytämme uudet työntekijät yksilöllisesti, jotta työn aloittaminen olisi mutkatonta ja turvallista. Panostamme myös monipuolisiin ja laadukkaisiin koulutuksiin. Ammatilliset kehittymismahdollisuudet ovat hyvät ja annamme arvoa itsensä kehittämiselle, listaa Nurmijärven terveystoimen hyviä puolia Johanna Jahnukainen. Lisäksi hän kertoo, että kilpailukykyinen palkka ja henkilöstöetuudet lisäävät viihtymistä Nurmijärven terveyskeskuksessa. Meillä on tarjolla sekä vakinaisia että määräaikaisia työpaikkoja eri toimipisteissä. Tutustu kunnan kotisivuilla työpaikat kohdassa auki oleviin tehtäviimme ja täytä sähköinen hakemus, Jahnukainen kannustaa. Kokemukset ensimmäiseltä puolivuotiskaudelta ovat myönteisiä. Kunnan henkilökunta on mielestäni ihailtavan sitoutunutta työhönsä. Kunnissa tarvetta on aina enemmän, kuin mitä on varaa järjestää palveluita. Tämä on jatkuva haaste jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Suurimpia kysymyksiä on ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi seuraavan nousukauden alkaessa, koska suurien ikäluokkien eläköityminen vauhdittuu lähivuosina rajusti. Työnantajana kilpailemme samoista työntekijöistä koko Helsingin seudun kanssa. Tärkeää kuntalaisille on se, että he saavat tasapuolisesti hyvää palvelua, painottaa Rantanen. Meille kunnan työntekijöille asiakkaiden kiitos on tärkeää, jotta jaksamme tehdä työtämme päivästä toiseen. Systeemi on sellainen, että kiitosta tulee harvoin, mutta kun sitä saa, niin kyllä se lämmittää. Paikallislehdistä on kiva lukea välillä tyytyväisten asiakkaiden kokemuksia. Tulee hyvä mieli meidän ihmisten puolesta. Uusista suunnitelmista Rantanen mainitsee mm. rekrytoinnin ja sijaisvälityksen sähköistämisen, joka onkin lähtenyt jo terveysrekryn osalta ansiokkaasti käyntiin. Muuten henkilöstön kehittämisasioissa mietitään ihan perusasioita kuten esimiestyötä ja työhyvinvointia. Kunnassa ei ole aiemmin ollut henkilöstön kehittämispuolella henkilöä. Miksi kannattaa tulla Nurmijärven kuntaan töihin? Palvelujen tuottaminen on merkityksellistä työtä, jolle on aina kysyntää. Kunnassa on paljon mielenkiintoisia töitä. Kunta on vakaa ja luotettava työnantaja. Verrattuna yksityiseen sektoriin, työntekijän näkökulmasta joustoja on paljon. Työtä kannattaa tehdä myös lähempänä kotia. Ruuhkassa istumisesta ei hyödy kukaan, vastaa Kirsi Rantanen.

5 kunta tiedottaa Sirkka-Liisa Anttila (vas), Marita Käyhkö, Maritta Pylväläinen, Aune Räsänen ja Hilkka Kemppainen kehittävät varhaiskasvatustoimintaa Nurmijärvellä. Organisaatiomuutoksella parannetaan varhaiskasvatuksen arkea Askarruttavatko lapsesi päivähoitoasiat? Pohditko, mihin päiväkotiin sijoittaisit hänet ensi syksynä? Onko jotain muuta, mitä haluaisit tietää? Varhaiskasvatuksen organisaatiomuutoksen ansiosta apua arkipäivän kysymyksiin löytyy aiempaa helpommin. Tämän vuoden alusta voimaan tulleessa organisaatiouudistuksessa muutettiin työnjakoa perinpohjaisesti, ja selkiytettiin työtehtäviä vastuuhenkilöiden kesken. Varhaiskasvatus on nyt jaettu kahteen erilliseen alueeseen, Klaukkalaan sekä Kirkonkylä-Rajamäen alueeseen. Muutos turvaa ennen kaikkea varhaiskasvatuksen laatua. Tavoitteena on tukea nimenomaan kasvatuksellista perustyötä. Toiminnan sisältöä arvioidaan ja kehitetään alueellisen yhteistyön ja henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla sekä yhteistoiminnassa vanhempien kanssa, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Sirkka-Liisa Anttila. Nurmijärvellä varhaiskasvatuksen keskeisenä periaatteena on jokaisen lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen. Kasvatus on kumppanuutta, jossa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö sitoutuvat yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Apua arkipäivän kysymyksissä. Aune Räsänen toimii aluejohtajana Kirkonkylä-Rajamäen alueella ja Hilkka Kemppainen Klaukkalan alueella. Aluejohtajat ja asiakaspalvelusihteerit vastaavat kysymyksiin varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Usein kysyttyjä kysymyksiä ovat muun muassa se, miten päivähoito tulisi hakijan nykyisessä työtilanteessa järjestää, ja mihin päiväkotiin lapselle kannattaa hakea paikkaa, kertoo Hilkka Kemppainen. Kaikkiaan varhaiskasvatuksen potentiaalisia käyttäjiä eli alle kouluikäisiä lapsia on Nurmijärvellä reilu 4 000, joista nykyisin noin on palvelujen piirissä. Paineita on tullut syntyvyyden, muuttoliikkeen kasvun ja työelämän muutosten vuoksi. Haasteisiin on kuitenkin vastattu. Tällä hetkellä varhaiskasvatus työllistää kunnassa noin 600 henkeä, toteaa Anttila. Parhaillaan rakennetaan Haikala-Mäntysalon päiväkotia, joka otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta. Siitä tulee viisiryhmäinen päiväkoti. Nukarin päiväkodin yhteyteen aiotaan perustaa esiopetusryhmä. Puututaan huoliin ajoissa. Päivähoito on tärkeässä roolissa lapsen kasvussa. Se kattaa ikäkauden vauvasta esiopetusikäiseen. Päiväkodeilla on omia toiminnallisia painotuksiaan, mutta joka päiväkodissa on kuitenkin yhteinen linjanveto kasvatuksellisissa asioissa. Esimerkiksi huolen puheeksiottoa sisällytetään parhaillaan osaksi päiväkotien arkea. Tarkoituksena on lisätä kommunikaatiota ja tietoutta lapsesta sekä päiväkodin asioista vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kesken. Toivomme, että vanhemmat kertoisivat asioistaan ajoissa ja ottaisivat itseään mietityttävät asiat puheeksi. Samaan kannustetaan myös henkilökuntaa. Olemme kouluttaneet ja antaneet työkaluja henkilökunnalle molemminpuoliseen puheeksiottoon, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö. Lapsen perheen ja päivähoidon välistä yhteistyötä tukee myös vanhempien kanssa yhdessä laadittava varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusikäiselle tehtävä esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan yhteisesti sovitut näkemykset ja tavoitteet lapsen kehityksen tukemiselle. Vanhempien ja henkilöstön välisissä yhteisissä keskusteluissa suunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa ohjataan myös tukitoimien piiriin. Teksti ja kuva: Jenni Jusslin Palvelupaikat Organisaatiouudistuksen yhteydessä vanhat toimenkuvat saivat kyytiä. Varhaiskasvatuskysymyksiin vastaavat keskitetysti Klaukkalan ja Kirkonkylä-Rajamäen aluejohtajat sekä asiakaspalvelusihteerit: Klaukkalan aluetoimisto, Vaskomäentie 2, p Kirkonkylän aluetoimisto, Aleksis Kiven tie 9, p Rajamäen aluetoimisto, Ylisjoentie 6, Vastaanotto aluetoimistoissa on joka arkipäivä klo 8-12, puhelinpalvelu on avoinna klo saakka. Jos jompikumpi vanhemmista on kotona, on mahdollista hakeutua avoimiin päivähoitopalveluihin. Useissa taajamissa on oma avoin päiväkoti, jonne vanhempi voi mennä yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi tarjolla on leikkipuisto- ja kerhotoimintaa. Lisätietoa päivähoitopalveluista Nurmijärven kunnan internetsivuilta osoitteesta 5

6 kunta tiedottaa Kenelle Nurmijärven ympäristöpalkinto Ympäristölautakunta etsii vuosittain maalis-toukokuussa sopivia ympäristöpalkinnon saajia. Palkinto voidaan jakaa nurmijärveläiselle tai Nurmijärven ympäristön hyväksi toimineelle henkilölle, henkilöryhmälle, yhdistykselle, yritykselle, kiinteistölle, projektille tai vastaavalle, joka edellisen vuoden aikana on edistänyt ympäristön- tai luonnonsuojelua kunnan alueella. Euroedustajat valitaan kesäkuussa Europarlamenttivaalit toimitetaan Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. Edellisissä europarlamenttivaaleissa vuonna 2004 Nurmijärven äänestysprosentti oli 41,6 % ja vuonna 1999 äänestysprosentti oli 30,4 %. Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettu on myös muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa Äänioikeuden edellytyksenä on, että henkilö on ilmoittautunut äänioikeusrekisteriin Suomessa. Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä Euroopan Unionin jäsenvaltiossa joko kotivaltiossaan tai asuinvaltiossaan. Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajassa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen Euroopan Unionin jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa. Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina Tällöin voi äänestää oman äänestysalueen äänestyspaikassa klo 9-20 välisenä aikana. Äänestyspaikka näkyy äänestäjille lähetetyssä ilmoituskortissa. Ennakkoäänestys on vaihtoehto vaalipäivän äänestykselle. Europarlament- 6 tivaaleissa voi äänestää ennakkoon kotimaassa Helluntaina ennakkoäänestystä ei toimiteta. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on Nurmijärvellä on kolme yleistä ennakkoäänestyspaikkaa Pääkirjasto Punamullantie 1, Nurmijärvi klo klo klo Klaukkalan posti Lepsämäntie Klaukkala klo klo klo 9 20 Rajamäen yläaste, Keskusraitti 1, käynti Kuntolanpolun kautta Rajamäki klo klo klo 9 18 Voit äänestää asuinpaikasta riippumatta missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi äänestyspaikalla kuvallisella henkilötodistuksella. Kotiäänestys Niille äänioikeutetuille, jotka eivät pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai varsinaiseen vaalipaikkaan järjestetään mahdollisuus äänestää ennakkoäänestysaikana kotona. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava erikseen keskusvaalilautakunnalle viimeistään ennen klo 16. Laitosäänestys Jos äänioikeutettu on ympärivuorokautista hoitoa antavassa laitoksessa ennakkoäänestysaikana, niin hän voi äänestää siellä ennakkoon. Kyseisen laitospaikkakunnan vaalitoimikunta tulee laitokseen ennakkoon ilmoitettuna aikana. Mistä saat lisätietoja vaaleista? Oikeusministeriö pitää yllä vaalisivuja osoitteessa Sieltä löytyvät mm. kotimaan ja ulkomaiden ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Oikeusministeriöllä on myös maksuton puhelinpalvelu vaaleja varten. Suomeksi saat vaalitietoa numerosta ja ruotsiksi numerosta Äänioikeutetulle lähetetään äänioikeutta koskevaa ilmoituskortti viimeistään Jos ilmoituskorttia ei ole tullut tai vaalipäivän äänestyspaikkasi on epäselvä, niin ota yhteyttä Hyvinkään maistraattiin, puhelinnumero Kunnan keskusvaalilautakunta julkaisee toukokuun alussa vaaleja koskevan kuulutuksen Nurmijärven Uutisissa, kunnan nettisivuilla osoitteessa fi ja kunnan ilmoitustaululla. Keskusvaalilautakunnan sihteerin tavoittaa puhelimella numerosta tai Sähköpostia voi lähettää joko osoitteeseen tapani.rantala@nurmijarvi.fi tai kunta@nurmijarvi.fi. Ehdotuksia tämän vuoden palkinnon saajaksi otetaan vastaan osoitteella: Nurmijärven ympäristölautakunta, PL 37, Nurmijärvi. Ehdotukset on jätettävä 4.5. mennessä. Palkinnon saaja julkistetaan ja palkinto jaetaan Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Nurmijärven ympäristöpalkinnon saajat: 1992 Nukarin kylätoimikunta 1993 Lampiselän puutarha 1994 Klaukkalan S-marketin ekopiste 1995 Nurmijärven seurakunta 1996 Uudenmaan maaseutuopiston Rajamäen toimipiste 1997 Klaukkalan ekotiimi 1998 Kiitosimeon Oy 1999 Perttulan päiväkoti 2000 Esa Mäkelä 2001 Nurmijärven kunnan siivouspalvelut 2002 Rajamäen yläaste ja lukio 2003 Pajatiira-seura ry ja Pro Valkjärvi -liike 2004 Nurmijärven pitäjän Martat 2005 Onni Forsell Oy 2006 Uudenkylän Maatalousnaiset Uuma ry 2007 Lepsämänjoen valuma-alueen viljelijät 2008 Nurmijärven Työttömät ry

7 kunta tiedottaa HUOMIO! Korjaus- ja energiaavustusten hakuaika käynnissä Vuoden 2009 korjaus- ja energia-avustukset ovat haettavissa ja niiden hakuaika päättyy Hissin suunnittelu- ja rakentamisavustuksilla sekä terveyshaitta-avustuksella hakuaika on jatkuva. Avustuksia voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin: Tilaa liikkua Nurmijärvellä Nurmijärven hiihtolatuihin ja ulkoilureitteihin on helppo tutustua netin kautta tai hakemalla ulkoreiteistä ja laduista kertova taskukokoinen paperiesite kunnan virastosta. Viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiä on perustettu Nurmijärven kunnassa ennätyksellinen määrä, yhteensä noin 700 kpl. Luvuissa eivät ole mukana asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Kunnan alueella toimii runsaat 2000 yritystä. Uudet yritykset ovat useimmiten yhden hengen palvelualan yrityksiä. Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehörin mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yrityksiä perustettiin vielä samaan tahtiin kuin aikaisempinakin vuosina. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen perustaminen vähentynee. Tällä hetkellä on jo näkyvissä pientä varovaisuutta, vaikkakin yritysideoita on edelleen paljon liikkeellä. Toisaalta taantuman vaikutukset eivät näytä vielä kohdistuvan laajalti pienimpiin palveluyrityksiin. Yrityksissä tehtävät lomautukset ja irtisanomiset kasvattavat yleensä myös kiinnostusta omaan yritystoimintaan, Gehör toteaa. Internetistä ulkoilureitti- ja latukartta löytyy osoitteesta: pa lvelut>liikunta>alueetreitit>ulkoilualueetreitit. Latuinfo palvelee numerossa Yritysten perustaminen vilkasta viime vuonna Aloittaneet yritykset vuosina Kunnan alueella on myös 30 luonnonjääkenttää luistelua varten. Kenttiä hoidetaan olosuhteiden mukaan niin kauan, kuin talven pakkasia sopivasti riittää ) Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustus 2) Avustus hissin rakentamiseen sekä perusparantamiseen liikuntaesteen poistamiseksi 3) Avustus muun liikuntaesteen poistamiseksi 4) Avustus kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen 5) Avustus terveyshaitan poistamiseen 6) Avustus suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi (kuntoarvio, kuntotutkimus ja perusparannustoimenpiteiden suunnittelu) 7) Tarveharkintainen energia-avustus pientaloille 8) Energia-avustus vähintään 3- asuntoisille kiinteistöille sekä energiakatselmukseen Asuinrakennuksen on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. Kohtia 1, 4 ja 7 koskeviin hakemuksiin on liitettävä vero- ja palkka/eläketodistukset kaikista hakijaruokakuntaan kuuluvista henkilöistä. Kohtien 1 ja 4 hakemuksiin tarvitaan lisäksi selvitykset hakijaruokakunnan omaisuudesta. Korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuksen myöntämistä koskeva päätös on annettu. Hakulomakkeita saa kunnanvirastolta ja Klaukkalan yhteispalvelupisteestä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) internetsivuilta > Ohjeet ja lomakkeet. Myös mahdollisuus kotitalousvähennykseen kannattaa hyödyntää, jos remonttiin ei saa avustusta tulorajojen tai varallisuuden ylittymisen vuoksi. 7

8 kunta tiedottaa Rakennusten energiatehokkuus avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa Energiankulutuksen vähentäminen ja tarpeettoman kulutuksen välttäminen ovat tehokkaimpia ja myös edullisia keinoja hillitä ilmastonmuutosta Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa. Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Rakennusten energiankulutus muodostaa erittäin merkittävän osan kaikesta energiankulutuksesta. Suomessa rakennusten energiankulutus muodostaa noin 40 % osuuden energian käytöstä ja noin 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tarvittavat kustannustehokkaat keinot ja tekniikka rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi ovat olemassa. Riittää, että otamme ne käyttöön, kertoo rakennustarkastaja Heikki Mälkki. Määräykset kiristyvät. Ympäristöministeriö on antanut vuoden 2008 lopussa uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä tasosta. Perinteisen hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Alan toimijoilla on vajaa vuosi aikaa valmistautua uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan Muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista. Uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina. Seuraavat tiukennukset on tarkoitus toteuttaa uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna Niinpä nykymääräyksillä suunnitellut talot voivat olla jo loppukatselmukseen mennessä vanhanaikaisia, toteaa Heikki Mälkki. Annetut määräykset tulevat nostamaan rakennuskustannuksia arviolta 2 6 prosenttia. Kustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset korvaavat rakentamisvaiheen lisäkustannukset ajan mittaan, jopa alle kymmenessä vuodessa. Energiatehokkuus mukaan suunnitteluun. Pääosa pientalon suunnitteluvaiheessa tehdyistä valinnoista vaikuttaa koko rakennuksen eliniän. Ominaisuuksien parantaminen myöhemmin on yleensä selvästi kalliimpaa. Jotta rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa kustannustehokkaasti, on tärkeä tietää, mihin energiaa kuluu ja kuinka paljon. Kun energiaselvitys tehdään heti suunnittelun alkuvaiheessa, on mahdollista löytää ajoissa vaikuttavimmat ja taloudellisimmat Energiatodistus ohjaa parempaan energiatehokkuutteen Laki ja asetus rakennuksen energiatodistuksesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta, myös pientaloilta. Todistus on laadittava rakennuslupaa haettaessa. Sen antaa kiinteistön pääsuunnittelija. Vuoden 2009 alussa todistus vaaditaan myös olemassa olevilta kiinteistöiltä silloin, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan. Todistus on pientaloille sekä enintään kuuden asunnon taloyhtiöille suositeltava, vaikkakin vapaaehtoinen. Energiatodistusta ei myöskään vaadita rakennuksilta, joiden pinta-ala on enintään 50 m2, keinot parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Muita avainasioita energiatehokkaassa kodissa ovat mm. talon muoto ja koko, talon sijoittaminen tontille, lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen energiantuotannossa. Jokaiseen pientaloon kannattaa hankkia tulisija varalämmönlähteeksi. Asuinpaikka vaikuttaa liikkumisen energiankulutukseen. Liikkuminen kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja toiseksi eniten asumisen jälkeen. Asuinpaikkaan liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävästi liikkumisen energiankulutukseen. Energiatehokkaan talon hyödyt voivat vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa, suojelluilta rakennuksilta, teollisuus- ja korjaamorakennuksilta tai kirkoilta tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamilta rakennuksilta, joita käytetään vain kokoontumiseen. nopeasti kadota, jos etäisyydet ovat pitkiä ja liikkuminen on mahdollista ainoastaan henkilöautolla tai perheeseen tarvitaan jopa kaksi autoa. Talon paikkaa valitessa kannattaa punnita tarkkaan ostaako halvempi tontti huonojen liikenneyhteyksien varrelta vai hieman kalliimpi tontti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta ja läheltä palveluja. Kannattaa tehdä pitkän aikavälin kustannusvertailu, jossa otetaan huomioon sekä tontin rahoituskustannukset että liikkumisen kustannukset. Lisätietoja energiatehokkaasta rakentamisesta: ja www. motiva.fi. Teksti: Liisa Garcia Energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, bruttoalaan suhteutettu energiatehokkuusluku. Energiatehokkuusluvun perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan energialuokkaan. Hyvän energiatodistuksen saa rakennus, jossa on hyvä vaipan lämmöneristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Vuoden 2008 rakentamismääräysten mukaan rakennettu tavanomainen rakennus sijoittuu yleensä D-luokkaan. Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Tarkoitus on saada rakennuksen energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessa tärkeäksi valintatekijäksi samalla tavoin kuin kodinkoneiden osalta. Energiatehokkuuden parantaminen on ennen kaikkea kiinteistön omistajan etu, sillä mitä vähemmän energiaa kiinteistö kuluttaa, sitä enemmän omistaja säästää. Lisätietoja energiatodistuksesta: 8 Jonna Jusslin Hevostalliopas julkaistaan keväällä Ratsastuksen ja muun hevosharrastuksen suosio on jatkuvassa kasvussa. Hevosten ja hevostallien määrä on lisääntynyt Nurmijärvelläkin. Asutus lähestyy jo olemassa olevia talleja ja tästä aiheutuu joskus ongelmia. Samalla on entistä hankalampi löytää sopivia rakennuspaikkoja uusille talleille. Hevoset ja tallit vaativat tilaa ympärilleen jo pelkille rakennuksille, ratsastuskentille ja tarhoille suojaetäisyyksineen. Lisäksi tarvitaan laitumia ja ulkoilureittejä. Sopivien maastoreittien ja käyttökelpoisten sekä turvallisten tienpätkien löytäminen hevosten liikkumiseen voi olla yllättävän vaikeaa. Valmisteilla oleva Nurmijärven hevostalliopas antaa vastauksia hevostenpitoon liittyviin moniin kysymyksiin. Tallinpitäjille ja tallin perustamista suunnitteleville opas on kelpo työkalu ja muistilista. Hevostalliopas kokoaa yhteen monet hevostenpitoon liittyvät käsitteet ja määräykset myös kunnan työntekijöiden avuksi. Oppaassa käydään läpi hevostenpitoon ja talleihin vaikuttavat lait, luvat ja ilmoitukset, rakentamiseen liittyvät määräykset, karsinoiden kokovaatimukset, tallin turvallisuusasiat ja hevosten ulkoilualueisiin liittyvät määräykset ja suositukset. Erityisesti oppaassa on painotettu usein esillä olevaa lanta- ja lantala-asiaa. Ratsastusreiteistä on oma lukunsa ja hevosella liikkumisen sääntöjä on listattu niin liikenteessä kuin maastossakin liikkuville. Oppaassa esitellään lyhyesti myös tallin jätevesi- ja jätehuoltomääräyksiä. Opas ilmestyy kevään 2009 aikana kunnan kotisivuille ja sitä on tarkoitus myös painattaa. Teksti: Sari Hautakangas

9 KAAVOITUSKATSAUS 2009 OTA TALTEEN!

10 kaavoituskatsaus 2009 Vuonna 2009 vireillä olevat ja lähiaikoina mahdollisesti vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnalla on tonttivarantoa talousarvion yhteydessä esitetyn tavoiteltuun väestönkasvuun perustuvan kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin siten, että vuosittain kunta pystyy luovuttamaan omakotitonttia sekä ne tontit, joita tarvitaan tehokkaampaan, yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon. Kunta on varautunut luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikä asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. 10

11 kaavoituskatsaus 2009 TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteen ja kaavaehdotuksesta muistutuksen. Annettuihin huomautuksiin, lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan vastine. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto- työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 1. Vaihemaakuntakaava. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaa täydentävän 1. vaihemaakuntakaavan ja se on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista, kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. 2. Vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen (2.vaihemaakuntakaavan). KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5.Helsingin seudun erityskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Aikaisempaa vuoden 2000 päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön, voimaantulon, toimeenpanon ja muutoksenhaun osalta. Tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. 11

12 kaavoituskatsaus 2009 Siinä on kyse sekä vahvistetun maakuntakaavan että 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä ja tavoitteena on lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on laadittu. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta ( Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia joko strategisena maankäytön suunnitelmana tai suoraan rakentamista ohjaavana aluevarauskaavana yksityiskohtaisen kaavoituksen tai rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamista ja muuta maankäyttöä on tarpeen ohjata yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Asemakaavoissa osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten. Asemakaavoissa esitetään lisäksi mahdollinen rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeet laaditaan silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Rakentamistapaohjeet liitetään yleensä kunnan myymien ja vuokraamien tonttien luovutusehtoihin. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) ovat osana kaupunkiseutusuunnitelmaa päättäneet laatia yhteisen seutuvision Työ on jatkoa kansainväliselle ideakilpailulle, joka pidettiin v Vuoden 2009 aikana MAL-neuvottelukunta laatii yhteisen esityksen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen visioksi vuodelle Sen jälkeen seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainväkisille toimijoille. Seutuvision hyväksyy Helsingin seudun valtuustojen yhteistyökokous. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työn puiteohjelma on hyväksytty kesäkuussa 2008 ja suunnitelmaa laaditaan YTV: n johdolla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma perustuu useisiin tutkimuksiin ja osaselvityksiin. Siitä tehdään myös laaja vaikutusten arviointi. Suunnitelman on määrä valmistua v. 2011, minkä jälkeen eri osapuolten kesken tehdään aiesopimus sen toteuttamisesta. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunni- telmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Ohikulkutien uuden linjauksen suunnittelu käynnistyi 2008 ja uuden yleissuunnitelman laadinta jatkuu v aikana. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishankkeisiin, joiden rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Kuntastrategia uudistetaan v Strategiaa laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Nurmijärven rakennuskulttuurin inventoinnissa kartoitetaan kunnan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvityksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidetään näytteillä keväällä 2009 kirjastoissa. LEPSÄMÄN JA ISONSUON VÄLINEN ALUE 12

13 kaavoituskatsaus 2009 YLEISKAAVOITUS Koko kunnan kehityskuva (strateginen yleiskaava) Koko kunnan kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa osayleiskaavojen laadintaa, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kehityskuvan perustaksi laaditaan v koko kunnan rakennemalli osana uuden kuntastrategian laadintaa ja kehityskuvan laadintaa jatketaan sen pohjalta. Taajamien osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi Klaukkalan maankäytön ja liikenneverkon kehittämisperiaatteet, jotka sisältävät kaavaa varten tehtyjen selvitysten analyysin ja synteesin ja muodostavat niistä johdonmukaisen kehittämispolun. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos laaditaan v ottaen huomioon Klaukkalan ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on tehty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. Maaseutualueiden osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristöja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa määritellään samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja siihen liittyvät työmenetelmät. Lepsämän kylän osayleiskaavan laadintaa varten on jatkettu mitoitusperiaatteiden määrittämistä ja emätilaselvityksen tarkistamista. Osayleiskaavaehdotus valmistui loppuvuodesta 2008 ja kaava on tavoitteena hyväksyä valtuustossa v Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2009 aikana. YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Yleiskaava-asiat kuntakehitystoimikunnassa Vikman-Kanerva Merja, kehitysjohtaja kuntakehitystoimikunnan esittelijä puh Kurvinen Soile, maankäytön asiantuntija kuntakehitystoimikunnan sihteeri puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Kononen Aarno, yleiskaavapäällikkö (kehityskuva, taajamaosayleiskaavat) puh Haikonen Marjo, suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja, yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Jääskeläinen Jonna, yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita, kaavoitusinsinööri (maaseutualueiden osayleiskaavat) puh Koko kunnan kehityskuva 1. Klaukkalan osayleiskaava 2. Lepsämän osayleiskaava 3. Perttulan osayleiskaava 4. Kirkonkylän osayleiskaava 13

14 kaavoituskatsaus 2009 KLAUKKALA KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVOITUS KLAUKKALA ASUINALUEET 1. Kiikkaistenkujan kaavamuutos, vireillä Kiikkaistenkujan korttelin 86 tontille 4 on esitetty kaavamuutosta siten, että alueelle voitaisiin rakentaa asuinkerrostaloja. Kaavamuutos on ollut julkisesti nähtävillä alkuvuodesta Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 2. Ropakon alueen laajennus, vireillä Alue suunnitellaan pientaloalueeksi. Kaavamuutos on ollut alustavasti nähtävillä alkuvuodesta Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 3. Järvihaantien länsipuoleinen alue, vireillä Alue kaavoitetaan pääosin pientaloalueeksi. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Vaskomäen kaavamuutos, vireillä Kaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistysalueen ja siihen liittyvien asuinympäristöjen suojelu. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa. 5. Klaukkalan keskusta, Ylitilantien itäpuoli, vireillä Klaukkalan kirkkoa vastapäätä sijaitsevan alueen asemakaavoitus. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 6. Klaukkalan keskusta, Kisakujan ympäristö, vireillä Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittaman alueen asemakaavan tarkistaminen. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 7. Tornimäentien länsiosa, vireillä Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on todettu tarpeelliseksi uusi tieyhteys Lahnuksentieltä Klaukkalantielle Tornimäen eteläpuolelta. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 8. Lepsämäntien ja Isosuon välinen alue Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavan laatiminen on selvitys ja neuvotteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimuksia. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. KIRKONKYLÄ ASUINALUEET 1. Laidunalueen laajennus (II ja III vaihe), vireillä Laidunalueen asemakaavaa laajennetaan kolmessa vaiheessa pääosin kunnan omistamalle alueelle Laidunkaaren pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan n. 500 asukkaan pientaloalue, jonne tulee myös tilavaraus päiväkodille tai alakoululle sekä virkistysalueita. Hämeenlinnantien varteen osoitetaan työpaikkarakentamista. Laidunkaarta jatketaan Hämeenlinnantielle. Laajennuksen I vaiheen asemakaava on jo hyväksytty, II vaiheen asemakaava on ehdotusvaiheessa ja III vaiheen asemakaava luonnosvaiheessa. Asemakaavat edellyttävät maankäyttösopimusten laatimista. 2. Puontilanmäen ja Ahjolan ympäristön asemakaavan muutos, vireillä Alueen maankäyttöä tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennussuojelun sekä asuinkortteleiden rakentamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Krannilantien ja Perttulantie välisen alueen sekä Punamullantien Perttulantien ja Kyläjoen välillä. Kaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 3. Krannilan alue, vireillä Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Kaavamuutoksessa alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu (alaluokat 1 ja 2), keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoitetaan lähiliikuntapaikka. Asemakaavan muutoksen laatiminen on luonnosvaiheessa. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusten laatimista. Osalla alueesta on rakennuskielto. 4. Sorvankaaren koulu, vireillä Sorvankaaren päiväkodin viereen sijoitetaan yhtenäiskoulu. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. 5. Keskustan asemakaavan muutoksen 2. vaihe Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusten laatimista. Alueella on rakennuskielto. 14

15 KRANNILAN ALUE, VIREILLÄ kaavoituskatsaus 2009 RAJAMÄENTIE HELSINGINTIE PERTTULANTIE 6. Alhonniitun lämpökeskus Alhonniitun työpaikka-alueelle suunnitellaan voimalaitosta ja varalämpökeskusta. 7. Hautausmaan laajennus Kirkonkylän hautausmaata laajennetaan sen itäpuoliselle peltoalueelle. TYÖPAIKKA-ALUEET 8. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan alueen eteläosassa. 9. Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus Kuusimäen työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen. RAJAMÄKI ASUINALUEET 1. Saunatien ympäristö, vireillä Asemakaavamuutos. Alueelle suunnitellaan voimassaolevaa asemakaavaa pienimittakaavaisempaa asuinrakentamista sekä viheralueita. Saunatien varrella oleva vanha saunarakennus säilytetään uudessa kaavassa suojeltuna. Alueella on rakennuskielto. 2. Kirkon eteläpuoli, vireillä Asemakaavamuutos. Alueen rakentamisen uudelleenarviointi. Tavoitteena on kirkon eteläpuoleisen nurmikentän säilyttäminen rakentamattomana ja rakentamisen tiivistäminen vastaavasti alueen keskustan puoleisilla osilla. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko keskustaa ja katualueita laajempana kokonaisuutena. Alueella on rakennuskielto. 3. Metistön ja Vahtolammen alueet, vireillä Asemakaavaa muutetaan ja laajennetaan Metistön ja Vahtolammen alueilla. Alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. Kaavan laatiminen edellyttää maankäyttösopimuksia. 4. Ratapuiston alueen muutos, vireillä Asemakaavan muutos Keskusraitin pohjois- ja rautatien itäpuoliselle alueelle. Alueelle sijoitetaan asumista. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Alueella on rakennuskielto. 5. Asemakaavan tarkistaminen Kinopolun ympäristössä Asemakaavaa tarkistetaan Kinopolun eteläpuolella ajanmukaisemmaksi. RAJAMÄKI 15

16 kaavoituskatsaus 2009 Ratsutilan kaava ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Ropakon alueen laajennus Peltomaa Satu, hallintosihteeri asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavan tarkistaminen entisen metsäoppilaitoksen ympäristössä Asemakaavaa tarkistetaan entisen metsäoppilaitoksen ympäristössä ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla. Alueelle suunnitellaan pääasiassa asumista. TYÖPAIKKA-ALUEET 7. Ketunpesän kaava-alueen laajennus Alueen laajentaminen Herustentien ja Hangontien väliselle alueelle työpaikkaalueeksi. Laajennus on selvitysvaiheessa. 16 HERUNEN Alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaisuus on arvioitu. Kaavojen tarkistaminen aloitetaan vaiheittain resurssien puitteissa. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Asemakaavan muutos- ja laajennustarpeita on mm. työpaikka-alueilla. Asemakaavoituksen henkilökunta Lehtinen Timo, asemakaavapäällikkö (asemakaavat: Klaukkala, Röykkä) puh Kilpeläinen Kaisa, kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Kirkonkylä) puh Peltoniemi Katri, kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Rajamäki, Herunen) puh Kilpi Ritva, kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh Laakso-Mäki Pirkko, kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh

17 Nurmijärven valtuusto Handolin Kirsti Kauppat.maisteri. pj Kalmi Petri Taloustieteiden maisteri Korhonen Virpi Tutkija Kuitula Nina Opettaja Laine Jari Myyntipäällikkö Mikkola Pertti Maanviljelijä Ojamäki Timo Yrittäjä Paulanto Kaisu Neuropsykologi Pellinen Seppo Yritystutkija Ruoti Hannele Valt.tiet.maisteri Sivula Tapio Aluepäällikkö Tapiolinna Maiju Järjestelmäasiantuntija Toivonen Kallepekka Agrologi Vanhanen Matti Pääministeri Vanhanen Merja Lentoemäntä Viljakainen Juhani Maanrakennusurakoitsija Holm Tuija Yrittäjä Hägg Arto Rakennusinsinööri Jalava Markku Viestintäpäällikkö Kainulainen Martti Lehtori I vpj Kirkkari Göta Verotarkastaja Köppä Lassi KTM, tutkija Mäkelä Outi Kansanedustaja Niemi Hanna Filosofian maisteri Räty Virpi Vs. lastentarhanopettaja Saavalainen Elina Vastaava nuorisoohjaaja Schildt Markku Tuotantojohtaja Suominen Kaisa Rehtori Vainio Jari Isännöitsijä Valimaa Markku Rakennusinsinööri Vaulamo Petri Myyntipäällikkö Åstedt Merja Kirjanpitäjä SDP II vpj Aatela Elli (sdp) Pääluottamusmies SDP Gutierrez Sorainen Ana Maria YTM SDP Kopteff George Filosofian maisteri SDP Laakso Tapio PDS manageri SDP Lepolahti Harri Varanotaari SDP Markkanen Aulikki Pankkitoimihenkilö SDP Peltonen Juha Päätoimittaja SDP Sinisalo-Katajisto Petra, Valtiotieteiden maisteri VIHR Haaranen Tarja Ylitarkastaja VIHR Kopsala Maritta Nuorisotyönohjaaja VIHR Laukkanen Sirkku Erityisopettaja VIHR Meros Päivi Tradenomi VIHR Meros Timo Linjanjohtaja PS Arteli Tero ICT-järjestelmäasiantuntija. PS Niinistö Jussi Pääsihteeri PS Viitala Elina Diplomi-insinööri Uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet nelivuotiskautensa. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Petri Kalmi (kesk), I varapuheenjohtajana Göta Kirkkari (kok) ja II varapuheenjohtajana Elli Aatela (sdp). Kunnanhallituksen puheenjohtaja toimii Outi Mäkelä (kok), I varapuheenjohtajana Kirsti Handolin (kesk) ja II varapuheenjohtajana Sirkka Rousu (sdp). VAS Toikkanen Hannu Asentaja VAS Vertti Pirkko Pääluottamusmies KD Haapalainen Johannes Pastori 17

18 Nurmijärven kunnan luottamuselimet v Kunnanhallitus Mäkelä Outi, pj Kansanedustaja, Åstedt Merja, vj Kirjanpitäjä, Handolin Kirsti, I pj Kauppat.maist., Paulanto Kaisu, vj Neuropsykologi, Rousu Sirkka, II vpj Projektipäällikkö, SDP Latva Jerry, vj Tekninen myyjä, SDP Räty Virpi, j Vs. lastentarhanopettaja, Suominen Kaisa, vj Rehtori, Valimaa Markku, j Rakennusinsinööri, Schildt Markku, vj Tuotantojohtaja, Jalava Markku, j Viestintäpäällikkö, Kainulainen Martti, vj Lehtori, Toivonen Kallepekka, j Agrologi, Pihko Jukka, vj Pankinjohtaja, Pellinen Seppo, j Yritystutkija, Tapiolinna Maiju, vj Järjestelmäasiantuntija, Korhonen Virpi, j Tutkija, Rantala Sirpa, vj Vararehtori, KK, Meros Päivi, j Tradenomi, VIHR Laukkanen Sirkku, vj Erityisopettaja, VIHR Kopteff George, j Filosofian maisteri, SDP Niinistö Jussi, vj Filosofian tohtori, PS Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Schildt Markku, pj Tuotantojohtaja, Korkia-aho Sampo, vj Kehityspäällikkö, Ruoti Hannele, vpj Valt.tiet.maisteri, Muuronen Elvi, vj Emäntä, Hägg Arto, j Toimitusjohtaja, Lehtipuu Eero, vj Tekniikan tohtori, Öblom Ari-Petri, j Maanrakennustyöntekijä, Korsisaari Katja, vj Kartanpiirtäjä, Kirkkari Göta, j Verotarkastaja, Lompolo Kirsi, vj Diplomi-insinööri, Sivula Tapio, j Aluepäällikkö, Humalajoki Seppo, vj Yrittäjä, Ojamäki Timo, j Yrittäjä, Kalliola Heikki, vj Maanviljelijä, Huhtala Paula, j Toimitussihteeri, Jääskeläinen Inkeri, vj Sosionomi AMK, Sailio Alpo, j Tekninen myyjä, SDP Parikka Kimmo, vj Sähköasentaja, SDP Latva-Karjanmaa Tarja, j Kustannustoimittaja, SDP Mellanen Helinä, vj Vientiassistentti, SDP Viitala Elina, j Diplomi-insinööri, PS Manner Vesa, vj Autonkuljettaja, PS Keskusvaalilautakunta Rantanen Liisa, pj Välinehuoltaja, SDP Tapaninen Juha, vpj Myyntipäällikkö, Piispa Johanna,j Järjestelmäasiantuntija, Manner Vesa, j Autonkuljettaja, PS Lehtonen Veikko, j Atk-tukihenkilö, VAS Haimi Harri, vj Yrittäjä, Lindy Anja, vj Toimittaja, VIHR Peltonen Päivi, vj Asiakassihteeri, SDP Manner Seppo, vj Käytönvalvoja, PS Rögård Magnus, vj Ingenjör, RKP Rantala Sirpa, vj Vararehtori, KK, Vasantola Timo, vj Datamekaanikko, KD Samanen Kai, vj Kalataloustarkastaja, PS Liikuntalautakunta Salonen Tarja, pj Myyntijohtaja, Leskelä Jarna, vj Invakuljettaja, yrittäjä, Karppinen Tuomo, vpj Ylikonstaapeli, Kainulainen Martti, vj Lehtori, Saavalainen Elina, j Vastaava nuoriso-ohjaaja, Salenius Marja, vj Korvauspäällikkö, Kulmala Irma, j Terveydenhoitaja, Heikkilä Mervi, vj Kuljetusesimies, Kivisaari Yrjötapio, j Myyntijohtaja, Varis Osmo, vj Yrittäjä, Kolehmainen Juha, j Rakennusmestari, Riiheläinen Juhana, vj Yrittäjä, kuorma-autoilija, Lepolahti Harri, j Varanotaari, SDP Laakso Tapio, vj PDS manageri, SDP Nuorisolautakunta Latva Jerry, pj Muoviteknikko, SDP Hiltunen Mikael, vj Kansanedustajan avustaja, SDP Palokangas Sinikka, vpj Terveydenhoitaja, Paulanto Tuulia, vj Lukiolainen, Köppä Lassi, j KTM, tutkija, Ahokas Jari, vj Järjestelmäasiantuntija, Jaspa Marjo, j Tietohallintojohtaja, Kivikoski-Hannula Terhi, vj Toimittaja, Kivilehto Reijo, j Yrittäjä, insinööri, Suomela Lauri, vj Paikallisjohtaja, Kaakinen Katja-Maaria, j Terveydenhoitaja, KD Hietakangas Tanja, vj Opiskelija, nuorisotyön ohjaaja, KD Vainio Vilho, j Maalari, VAS Rummukainen Antti, vj Merkonomi, VAS Sivistyslautakunta Vanhanen Merja, pj Lentoemäntä, Blomqvist Birgit, vj Sosionomi, elinkeinoneuvoja, Lahdenpää Seppo, vpj Yrittäjä, Ranta-aho Seppo, vj Tietojärj. asiantuntija, Jaspa Marjo, j Tietohallintojohtaja, Kivikoski-Hannula Terhi, vj Toimittaja, Kivinen Yrjö, j Tutkija, Hynninen Jouni, vj Tuotekehitysinsinööri, Saloranta Mika J., j Företagare, yrittäjä, RKP Honkala Petri, vj Insinööri, opettaja, Jalkanen Maiju, j Sairaanhoitaja AMK, Konttila Elisa, vj Luokanopettaja KM, Mattila Eija, j Lehtori, Lausvaara Tarja, vj Vararehtori, Lehtinen Antti-Juhani, j Kivityömies, SDP Kastikainen Sami, vj Tullitarkastaja, SDP Gutierrez-Sorainen Ana Maria, j YTM, Kielen opettaja, SDP Markkanen Aulikki, vj Pankkitoimihenkilö, SDP Juntunen Kimmo, j Tietohallintopäällikkö, VIHR Päärnilä Pasi, vj Erityislastentarhanopettaja, VIHR Ripatti Arja, j Aikuiskouluttaja, SDP Träff Raija, vj Eläkeläinen, SDP Sosiaali- ja terveyslautakunta Åstedt Merja, pj Kirjanpitäjä, Karjalainen Sari, vj Sos.työntek., VM opiskelija, Vertti Pirkko, vpj Pääluottamusmies, VAS Tuomisto Leena, vj Sairaanhoitaja, VAS Köppä Lassi, j KTM, tutkija, Ahokas Jari, vj Järjestelmäasiantuntija, Lihr Jyrki, j Erityisopettaja, Pietiläinen Petri, vj Farmaseutti, yrittäjä, Hakala Kristiina, j Alueassistentti, Kirkkari Göta, vj Verotarkastaja, Mikkola Pertti, j Maanviljelijä, Havula Erkki, vj Kouluisäntä, Kivisaari Yrjötapio, j Myyntijohtaja, Pirttilahti Kari, vj Kuvantekijä, Kuitula Nina, j Opettaja, Stigell Sari, vj Lapsiperheiden tukihenkilö, Lemmetyinen Sari, j Tuote-esittelijä, Lehtisaari Meri, vj Yritysmyyjä, Kopsala Maritta, j Nuorisotyönohjaaja, VIHR Ellilä Jenni, vj Sairaanhoitaja opiskelija, VIHR Partanen Erkki, j Järjestösihteeri, SDP Hiltunen Mikael, vj Kansanedustajan avustaja, SDP 18

19 Nurmijärven kunnan luottamuselimet v Tarkastuslautakunta Laine Jari, pj Myyntipäällikkö, Louhelainen Petri, vj Automyyjä, Markkanen Aulikki, vpj Pankkitoimihenkilö, SDP Salo Sirpa,vj Pankkitoimihenkilö, SDP Ruokoski Torsti, j Ryhmäpäällikkö, Lamminluoto Reko, vj Sivutoiminen yrittäjä, konsultti, Torkki Pirjo-Liisa, j Kirjansitoja,bSDP Siitonen Minnamari, vj Sairaanhoitaja, SDP Jolma Petri, j Diplomi-insiööri, KD Heuer Nils, vj LVI-suunnittelija, KD Lehtinen Erkki, j Autoilija, VAS Sundell Risto, vj Liikuntapaikkojen hoitaja, VAS Sirainen Liisa, j Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, PS Juhola Heidi,vj Sovellussuunnittelija, PS Tekninen lautakunta Vainio Jari, pj Isännöitsijä, Kääriäinen Juha, vj Kiinteistöpäällikkö, Arteli Tero, vpj ICT-järjestelmäasiantuntija, PS Kakko Kimmo, vj Tietokanta-asiantuntija, PS Lompolo Kirsi, j Diplomi-insinööri Kulmala Anu, vj Talouspäällikkö, Uusitalo Tom, j Kuljetusesimies, Ruokoski Torsti, vj Ryhmäpäällikkö, Launonen Marika, j Projektitoimiston päällikkö, Bruun-Vartia Marjukka, vj Ekonomi, Kolehmainen Juha, j Rakennusmestari, Houbad Hafid, vj Teknikko, Viljakainen Juhani, j Maanrakennusurakoitsija, Rögård Magnus, vj Ingenjör, RKP Lausvaara Tarja, j Vararehtori, Granholm Sirpa, vj Yrittäjä, Jokinen Minna, j AD-assistentti, Kirves Kirsi, vj Yksilövalmentaja, Talasjoki Mitro, j Aluevastaava, VIHR Meros Timo, vj Linjanjohtaja, VIHR Asikainen Sari, j Logistiikkainsinööri, SDP Halla-aho Sanni, vj Tiedottaja, SDP Ympäristölautakunta Mäkinen Pirkko, pj Ylitarkastaja, Heikkilä Anneli, vpj Ruokapalveluasiantuntija, Gutierrez-Sorainen Ana Maria, vpj YTM, Kielen opettaja, SDP Asikainen Sari, vj Logistiikkainsinööri, SDP Holm Tuija, j Yrittäjä, Niemi Hanna, vj Filosofianmaisteri, Hägg Arto, j Toimitusjohtaja, Pohja Ismo, vj Yrittäjä, Pölönen Ilpo, j Agronomi, Airikkala Risto, vj MTK:n päälakimies, Partanen Erkki, j Järjestösihteeri, SDP Hiltunen Mikael, vj Kansanedustajan avustaja, SDP Laakso Tapio, j PDS manageri, SDP Lepolahti Harri, vj Varanotaari, SDP Nurmijärven Työterveys liikelaitoksen johtokunta Toivonen Kallepekka, pj Agrologi, Hurttala Pasi, vj Ylitarkastaja, Lompolo Kirsi, vpj Diplomi-insinööri, Wikström Tuire, vj Eläkeläinen, Hellgrén Yrjö, j Levyseppä, SDP Toikkanen Hannu, vj Asentaja, VAS Partonen Anne, j Terveydenhoitaja Ruotsalainen Sirpa, vj Terveydenhoitaja Korsisaari Antti, j Korsisaari-yhtiöt Rajapuro Merja, vj Uudenmaan Leipä Oy Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta Bruun-Vartia Marjukka, pj Ekonomi, Launonen Marika, vj Projektitoimiston päällikkö, Viitala Elina, vpj Diplomi-insinööri, PS Juhola Heidi, vj Sovellussuunnittelija, PS Viljakainen Juhani, j Maanrakennusurakoitsija, Kolehmainen Juha, vj Rakennusmestari, Kastikainen Sami, j Tullitarkastaja, SDP Torkki Pirjo-Liisa, vj Kirjansitoja, SDP Oksa Markku, j Mekaanikko, SDP Suomalainen Pekka, vj Rengasosaston hoitaja, SDP Aleksia, Nurmijärven kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelujen liikelaitoksen johtokunta Muuri Reijo, pj Komisario, Köppä Lassi, vj KTM, tutkija, Jaakkola Pia, vpj Maanviljelijä, Vänttinen Helena, vj Business controller, Vuorinen Raili, j Lääkintävahtimestari, Suominen Kaisa, vj Rehtori, Törmänen Tittamaria, j Ratsastuksenopettaja, SDP Siitonen Minnamari, vj Sairaanhoitaja, SDP Toikkanen Hannu, j Asentaja,VAS Soinisalo Jari, vj Autonkuljettaja, Ylinen Erkki, j Autonkuljettaja, SDP Mattila Pentti, vj Kirvesmies, SDP Junnilainen Ulla, j Kouluhuoltaja Määttä Teija, vj Ruokapalveluesimies Lyhennykset: pj = puheenjohtaja, vpj = varapuheenjohtaja, j = varsinainen jäsen, vj = varajäsen KUNNANHALLITUKSEN NIMEÄMÄT: Kuntakehitystoimikunta Vaulamo Petri, pj Myyntipäällikkö, Valimaa Markku, vj Rakennusinsinööri, Peltonen Juha, vpj Päätoimittaja, SDP Helminen Olli, vj Työkaluvalmistaja, SDP Niemi Hanna, j Filosofianmaisteri, Holm Tuija, vj Yrittäjä, Suominen Kaisa, j Rehtori, Räty Virpi, vj Vs. lastentarhan opettaja, Tapiolinna Maiju, j Järjestelmäasiantuntija, Pellinen Seppo, vj Yritystutkija, Honkala Petri, j Opettaja, insinööri, Handolin Kirsti, vj Kauppat.maist., Kopteff George, j Filosofian maisteri, SDP Arteli Tero, vj ICT-järjestelmäasiantuntija, PS Sundell Risto, j Liikuntapaikkojen hoitaja, VAS Haapalainen Johannes, vj Pastori, KD Sinisalo-Katajisto Petra, j Valtiotieteiden maisteri, SDP Markkanen Aulikki, vj Pankkitoimihenkilö, SDP Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Ripatti Arja, pj Aikuiskouluttaja, SDP Gutierrez-Sorainen Ana Maria, vj YTM, Kielen opettaja, SDP Nenonen Jaakko, vpj Työnjohtaja, Saarikangas Hannu, vj Yksikön johtaja, Tapiolinna Maiju, j Järjestelmäasiantuntija, Pellinen Seppo, vj Yritystutkija, Jalava Markku, j Viestintäpäällikkö, Suominen Kaisa, vj Rehtori, Niinistö Jussi, j Filosofian tohtori, PS Arteli Tero, vj ICT-järjestelmäasiantuntija, PS 19

20 kunta tiedottaa Maaseudun vesihuoltoa kehitetään Nurmijärvellä ykkösvaihtoehtona vesiosuuskunta Maaseutualueiden vesi- ja erityisesti jätevesihuollon kehittäminen on haja-asutusalueiden asukkaille suuri lähiajan haaste. Noin 8000 asukasta Nurmijärvellä on edelleen jätevesiverkoston ulkopuolella. Suurelle osalle näistä talouksista tulee mietittäväksi jäteveden käsittelyn ja poisjohtamisen järjestäminen vuoteen 2014 mennessä, jolloin haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimukset astuvat voimaan. Erityisen huomion kohteena ovat Nurmijärven pohjavesialueet ja järvien valuma alueet. Näillä alueilla ovat lainsäädännön ja joillain alueilla mm. rantakaavoituksen määräykset jätevesien suhteen muita alueita tiukemmat. Vesiosuuskunta yhteisöllistä toimintaa. Nurmijärven kuntastrategia painottaa yhteisöllisyyden merkitystä kunnan kehittämisessä jokainen kuntalainen ottaa vastuun omasta ja muiden elinympäristöstä ja myös sen säilyttämisestä jälkipolville. Vesiosuuskuntatoiminta on yhteisöllistä toimintaa, joka myös omalta osaltaan auttaa ympäristönsuojelussa, kun jätevesien poisjohtaminen tehokkaaseen käsittelyyn hoidetaan vesiosuuskunnan toimesta ammattimaisesti ja taloudellisesti. Verkostojen suunnitelmat laadituttaa kunta, mutta vesiosuuskunta ja alueen maanomistajat päättävät pitkälti verkoston linjauksista alueellaan. Vesiosuuskunnan jäsenet hyötyvät. Kunnan tuella Nurmijärven vesiosuuskunnat saavat käyttöönsä korkeatasoista suunnitteluasiantuntemusta. Asiantuntemus on kallista kunnan maksamat suun- Numlahden vesiosuuskunnan varapuheenjohtaja Kauko Kärkkäinen on tyytyväinen vesiosuuskuntaratkaisuun. nittelukustannukset muodostavat 5-7 % kokonaiskustannuksista. Rekisteröitynyt vesiosuuskunta on juridinen henkilö ja tämä mahdollistaa julkisen tuen hakemisen mm. ympäristöhallinnolta. Vesiosuuskunta myös huolehtii rahoituksesta, neuvottelee ja hakee avustuksia ja lainaa investointeihin. Nurmijärven kunta voi myös taata vesiosuuskuntien lainoja. Nykyisessä kireässä taloustilanteessa tämä on huomattava tuki. Verkoston rakentamiskustannuksista osa voidaan periä käyttäjiltä rahoitusvastikkeena, eli euromääräisenä kuukausimaksuna pitemmän ajan kuluessa. Suomalaista työtä. Vesiosuuskunta luo myös työtä ja toimeentuloa yrittäjille suunnittelijoille, urakoitsijoille ja kunnossapidon ammattilaisille. Nyt taantuman aikana onkin suotuisaa käynnistää rakennushankkeita ja suosia paikallisia yrittäjiä. Yksityisen kiinteistön kannalta vesiosuuskuntaan liittyminen tuo mukanaan selviä helpotuksia vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen: Parannettu vesi- ja jätevesihuolto tehdään useimmissa vesiosuuskunnissa samanaikaisesti. Jäteveden poisjohtaminen kunnalliseen verkkoon takaa sen, että haja-asutusalueen jätevesisäännökset tulevat täytetyiksi. Vesiosuuskunnan saamat julkiset tuet alentavat kiinteistön maksettavaksi tulevia kustannuksia Vesiosuuskunnan yhteisesti hallinnoima talous mahdollistaa investointikustannusten jakamisen pidemmälle ajalle Vesiosuuskunta voi järjestää edullisen ja paikallisen käyttö- ja kunnossapitotuen. Hankekoordinaattori jakaa tietoa. Nurmijärven kunnan palveluksessa on v helmikuun alusta toiminut vesiosuuskunta-asioihin keskittyvä hankekoordinaattori Maria Notley, jonka puoleen voi kääntyä, jos vesiosuuskunta asia tulee ajankohtaiseksi omalla kylällä. Hankekoordinaattorin puoleen voi kääntyä myös, kun vesiosuuskunta on vasta keskusteluasteella ja osallistujia kartoitetaan. Tiedotustilaisuuden järjestäminen lisää usein kiinnostusta ja helpottaa yhteistoiminnan syntymistä. Maria Notleyn tavoittaa helpoimmin sähköpostiosoitteesta maria.notley@ nurmijärvi.fi Tekstit: Maria Notley Numlahden verkostoa rakennetaan Kauko Kärkkäinen ja Seppo Peltomaa katselivat kumpikin Rajamäki Klaukkala siirtoviemärin rakentamista muutama vuosi sitten ja kummallekin syntyi sama ajatus; nythän tuohon linjaan voisi liittyä tältäkin kylältä. Miehet alkoivat keskustella keskenään ja siitä syntyi ajatus koko kylän verkoston rakentamisesta ja vesiosuuskunnan perustamisesta. 20 Mukaan ilmoittautui heti suurin osa talouksista. Numlahdessa vesiosuuskuntaan ovat liittyneet sekä kylän vanhat asukkaat että alueelle hiljan muuttaneet. Osuuskunnan puheenjohtaja Seppo Peltomaa kehuukin, että työssä on ollut aitoa kylähenkeä. Kokoukset pidetään eri ihmisten kodeissa ja kukin kahvittaa hallitusta vuorollaan. Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut hyvin, Numlahden liittymä otettiin huomioon pääviemärin rakentamisessa ja kylälle tehtiin oma varaus. Kunta on teettänyt suunnitelmat verkostolle ja asukkaat itse teettivät rakentamissuunnitelmat omille kiinteistöilleen. Kiinteistöjen suunnitelmat teki ammattilainen omalta kylältä. Rakentaminen on parhaillaan menossa. Erilaiset rakentamisen ongelmat, kuten ylijäämämaiden läjitys on saatu sovittua kyläläisten kesken. Numlahteen rakennetaan paineviemärijärjestelmä, joka on tullut kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi, kun perinteinen viettoviemäri. Numlahden vesiosuuskunta on aloittanut omien verkostojen rakentamisella suppeasti 16 tonttiliittymällä. Kun osuuskunnan linjat on tehty, on alueella mahdollista liittyä mukaan jälkeenpäin. Valokuitu samaan kaivantoon. Numlahden kuituosuuskunta on samalla rakentamassa valokuituverkkoa. Valokuidulle asennetaan vesi- ja viemäriputkien kanssa samaan kaivantoon ns. suojaputki ja varsinainen valokuitu puhalletaan paineilmalla putken sisään myöhemmin, kun koko verkosto on valmis. Jätevesi-ilta tiistaina klo 18 Valkjärven koululla Tule keskustelemaan hajajätevesiasioista, vesiosuuskunnista ja muista maaseudun vesihuoltoon liittyvistä asioista Valkjärven koululle, osoite Valkjärventie 460, Perttula. Mukana on kunnan asiantuntijoita, mm. terveystarkastuksesta, ympäristönsuojelusta, kunnallistekniikasta ja vesilaitokselta. Ilta on yksi valtakunnallisen jätevesiviikon tapahtumista. Kahvitarjoilu