Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 365 final 2018/0189 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Ehdotus liittyy komission ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan (Geneven asiakirja). Tämän komission ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa oikeudellinen kehys, jotta unioni voi osallistua tehokkaasti WIPOn Lissabonin liittoon sen jälkeen kun Euroopan unionista on tullut Geneven asiakirjan sopimuspuoli. Geneven asiakirjan 9 artiklassa määrätään jokaisen sopimuspuolen velvollisuudesta suojata rekisteröidyt alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät alueellaan oikeusjärjestyksensä ja -käytäntönsä puitteissa mutta tämän asiakirjan ehtojen mukaisesti, ellei sen alueella mahdollisesti voimaan tulevasta kieltäytymisestä, alkuperämaana olevan sopimuspuolen tekemästä luopumisesta, mitätöimisestä tai peruuttamisesta muuta johdu. Geneven asiakirjan 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaan rekisteröity alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattava kansainvälisen rekisteröinnin päivämäärästä alkaen jokaisessa sopimuspuolessa, joka ei ole kieltäytynyt hyväksymästä suojaa 15 artiklan mukaisesti tai joka on lähettänyt Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle ilmoituksen suojan myöntämisestä 18 artiklan mukaisesti. Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten, jäljempänä täytäntöönpanomääräykset, 9 säännön 1 kohdan b alakohdan mukaan kieltäytymisestä on ilmoitettava yhden vuoden kuluessa siitä, kun kansainvälistä rekisteröintiä koskeva ilmoitus on vastaanotettu 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kun kyseessä on 29 artiklan 4 kohta, kyseistä määräaikaa voidaan jatkaa yhdellä vuodella. Jos unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli, sen olisi edellä kerrottu huomioon ottaen toimitettava EU:n maantieteellisten merkintöjen rekisteristä saatava luettelo EU:n maantieteellisistä merkinnöistä (sovittava EU:n jäsenvaltioiden kanssa), joille haetaan suojaa Lissabonin järjestelmässä. Luettelo olisi laadittava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa noudattaen vakiintuneita käytäntöä ja menetelmää, joita EU on käyttänyt tehdessään eräitä kahdenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia maantieteellisistä merkinnöistä (ottaen huomioon tuotannon ja viennin arvo, muihin sopimuksiin perustuva suoja, nykyinen tai mahdollinen väärinkäyttö asianomaisissa kolmansissa maissa, sekä jäsenvaltioiden välinen tasapaino) ottaen huomioon niiden maantieteellisten merkintöjen soveltamisala, jotka Lissabonin järjestelmän jäseninä olevat kolmannet maat ovat rekisteröineet. Kun unioni on liittynyt Lissabonin liittoon, unionissa vastaisuudessa suojattavien ja rekisteröitävien maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä koskevat hakemukset voidaan tehdä komission aloitteesta taikka jäsenvaltion tai tuottajaryhmän pyynnöstä. Olisi otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt, jotta komissio voi arvioida sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevia alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä, jotka on kirjattu kansainväliseen rekisteriin, sekä tähän liittyvä vastaväitemenettely, ottaen huomioon Geneven asiakirjan erityispiirteet. Unioni panee sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevat alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, jotka on rekisteröity kansainväliseen rekisteriin, täytäntöön Geneven asiakirjan III luvun mukaisesti. FI 1 FI

3 Geneven asiakirjan 14 artiklan mukaan jokaisen sopimuspuolen on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat rekisteröityjen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja säädettävä, että sen oikeusjärjestelmän ja -käytännön alainen viranomainen tai mikä tahansa sen intressitaho, olipa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka julkinen tai yksityinen, voi aloittaa oikeudelliset menettelyt niiden suojaamiseksi. Aiempien tavaramerkkien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rinnakkaisolon olisi oltava mahdollista, jos 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/ artiklan toisessa kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät soveltuvin osin. Unionin jäsenvaltioista seitsemän on Lissabonin liiton jäseniä, ja ne ovat jäseninä hyväksyneet kolmansien maiden nimien suojan. Jotta niillä olisi keinot täyttää kansainväliset velvollisuutensa, joihin ne ovat sitoutuneet ennen unionin liittymistä Lissabonin liittoon, olisi otettava käyttöön siirtymäjärjestelyt, joilla on vaikutusta vain kansallisella tasolla eli joilla ei vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan. On kohtuullista, että Geneven asiakirjan ja täytäntöönpanomääräysten mukaiset maksut, jotka liittyvät alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevaan hakemukseen, joka jätetään kansainväliselle toimistolle kansainvälisistä rekisteröintiä varten, sekä maksut, jotka on maksettava muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä otteiden, todistusten ja kansainvälisen rekisteröinnin sisältöön liittyvien tietojen toimittamisesta, suorittaa jäsenvaltio, josta alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on peräisin. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Maataloustuotteiden osalta EU on ottanut käyttöön yhdenmukaiset ja kattavat maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmät viineille (1970), tislatuille alkoholijuomille (1989), maustetuille viineille (1991) ja muille maataloustuotteille ja -elintarvikkeille (1992). Näissä järjestelmissä suojatuilla nimillä on laaja suoja koko EU:ssa, ja hakemusprosesseja on vain yksi. Keskeiset säännökset sisältyvät tällä hetkellä seuraaviin asetuksiin: viinin osalta 17. joulukuuta 2013 annettu asetus (EU) N:o 1308/2013, maustettujen viinien osalta 26. helmikuuta 2014 annettu asetus (EU) N:o 251/2014, tislattujen alkoholijuomien osalta 15. tammikuuta 2008 annettu asetus (EU) N:o 110/2008 ja maataloustuotteiden ja -elintarvikkeiden osalta 21. marraskuuta 2012 annettu asetus (EU) N:o 1151/2012. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Ehdotus on yhdenmukainen EU:n yleisin politiikan kanssa, joka liittyy maantieteellisten merkintöjen suojan edistämiseen ja parantamiseen kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten sopimusten kautta. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Kun otetaan huomioon sopimuksen kohde, asetuksen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklaan. FI 2 FI

4 Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Unionilla on yksinomainen toimivalta Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan osalta. Tämä johtuu Euroopan unionin tuomioistuimen 25. lokakuuta 2017 asiassa C- 389/15, komissio v. neuvosto, annetussa tuomiossa, jossa täsmennettiin, että Lissabonin sopimuksen tarkistusluonnoksen eli Geneven asiakirjan ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ja säännellä unionin ja kolmansien maiden välistä kauppaa ja että se on omiaan vaikuttamaan suoraan ja välittömästi tähän kauppaan, joten sitä koskevat neuvottelut kuuluvat unionille SEUT 207 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen kauppapolitiikan alalla SEUT 3 artiklan 1 kohdassa annetun yksinomaisen toimivallan piiriin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdan mukaan toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Suhteellisuusperiaate Ehdotetuilla toimenpiteellä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen seuraavan tavoitteen saavuttamiseksi: mahdollistetaan unionin osallistuminen Lissabonin liittoon tavalla, joka varmistaa EU:n maantieteellisten merkintöjen tehokkaan suojan. Toimintatavan valinta Asianmukainen oikeudellinen väline, jolla pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenyys Lissabonin liitossa, on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, koska näin kunnioitetaan kummankin toimielimen lainsäädäntöoikeuksia. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset Ei sovelleta Sidosryhmien kuuleminen EU:n liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan koskeva etenemissuunnitelma julkaistiin 21. joulukuuta Sidosryhmät saivat jättää kommentteja 18. tammikuuta 2018 asti. Annetussa määräajassa saatiin kahdeksan kommenttia. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa kommenteissa suhtauduttiin aloitteeseen periaatteessa myönteisesti ja tuettiin EU:n jäsenyyttä. Kolmen kommentin mukaan EU:n olisi edistettävä keskustelua muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen hyväksymisestä ja suojaamisesta. Kahdessa kommentissa vastustettiin merkintöjen luettelon rajoittamista, koska kaikkien unionin maantieteellisten merkintöjen pitäisi voida saada Geneven asiakirjan mukainen suoja. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö AND Internationalin lokakuussa 2012 tekemässä tutkimuksessa "Value of production of agricultural products and foodstuffs, wines, aromatised wines and spirits protected by a geographical indication (GI) ( havaittiin monia hyötyjä, joita EU:n maantieteellisiä merkintöjä koskevasta politiikasta koituu kuluttajille (laadunvarmistus), tuottajille (järjestelmän avoimuus kaikille laatuvaatimukset täyttäville tuottajille); reilu kilpailu; hinnanlisä; tehokas tuotanto), yhteiskunta yleensä (arvokkaiden tuotteiden yhteys FI 3 FI

5 maaseutualueisiin; perinteiden säilyttäminen; tuottajien ja kuluttajien välisen yhteyden palauttaminen) ja ympäristö (perinteisten tuotteiden yhdistäminen maisemiin ja viljelyjärjestelmiin). 27:n jäsenvaltion EU:ssa rekisteröitiin vuosina maantieteellistä merkintää. Tutkimuksessa arvioitiin jokaisen niistä taloudellisia tietoja ja havaittiin, että maantieteellisen merkinnän saaneen tuotteen hinta on keskimäärin 2,23-kertainen verrattuna vastaavaan tuotteeseen, jolla ei ole maantieteellistä merkintää. EU:n maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden myyntiarvo (kaikki alat) vuonna 2010 oli 54,3 miljardia euroa (5,7 % EU:n koko elintarvike- ja juoma-alasta); EU:n maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden vientiarvoksi arvioidaan 11,5 miljardia euroa (15 % EU:n koko elintarvike- ja juoma-alan viennistä). Vaikutustenarviointi Tätä aloitetta koskeviin paremman sääntelyn vaatimuksiin eivät sisälly vaikutusarviointi, täytäntöönpanosuunnitelma eikä julkinen kuuleminen. Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan vaikutustenarviointi on tehtävä vain, jos siitä on hyötyä, ja hyöty on arvioitava tapauskohtaisesti. Vaikutustenarviointia ei edellytetä, jos komission käytettävissä on vain vähän tai ei lainkaan vaihtoehtoja. Näin on tässä tapauksessa, koska liittyminen Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan on tarpeen ottaen huomioon unionin yksinomainen toimivalta Geneven asiakirjan kattamissa kysymyksissä ja myös looginen seuraus Lissabonin järjestelmän tarkistusprosessille, johon EU on osallistunut. Tässä asetusluonnoksessa ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että Euroopan unioni soveltaa Geneven asiakirjaa asianmukaisesti. EU:n jäsenyydestä olisi paljon hyötyä. Sillä voitaisiin varmistaa, että nykyiset ja tulevat EU:n tasolla rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät, joita ei ole rekisteröity niissä seitsemässä EU:n jäsenvaltiossa, jotka ovat Lissabonin liiton jäseniä, voivat saada suojan Lissabonin järjestelmässä. EU:n maantieteelliset merkinnät voisivat periaatteessa saada nopeasti korkean tason suojan määräämättömäksi ajaksi kaikissa nykyisissä ja tulevissa Geneven asiakirjan sopimuspuolissa. Kansainvälisen rekisterin ansiosta eurooppalaisten maantieteellisten merkintöjen maine kasvaisi, koska Geneven asiakirjan nojalla saadun suojan maantieteellinen kattavuus on laaja. EU:n liittymisen ansiosta maantieteellisten merkintöjen kansainvälinen suoja paranee, minkä odotetaan vahvistavan ja mahdollisesti lisäävän maantieteellisten merkintöjen suojan positiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat osallistavaan kasvuun, työllisyyteen korkean lisäarvon maataloustuotannossa, kauppa- ja investointivirtoihin, yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukykyyn, sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailuun sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan. Viljelijöiden ja elintarvikkeiden tuottajien henkinen omaisuus maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden osalta on alttiina hyödyksikäytölle ja arvon heikkenemiselle erityisesti maailmanmarkkinoilla. Jos EU liittyy Lissabonin järjestelmään, maaseudun toimijat voivat helpommin suojata paikallisella tasolla arvokkaat tuotteensa globaalilla tasolla ja näin olla vastapainona tavanomaiselle maailmanlaajuiselle suuntaukselle, jossa kulutushyödykkeet muuttuvat toistensa kaltaisiksi ja maataloustuotteiden hintoihin kohdistuu alentamispaineita. Tämä olisi nykyisessä poliittisesti ja taloudellisesti epävarmassa tilanteessa näkyvä osoitus siitä, että EU puolustaa ja suojaa maaseutuyhteisön etuja kaikkialla maailmassa. Koska Geneven asiakirja on suurelta osin EU:n maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa lainsäädäntöä vastaava, EU:n liittymisestä ei odoteta aiheutuvan merkittäviä muutoksia tämän lainsäädännön sisältöön. FI 4 FI

6 Hallinnolliselta kannalta voidaan todeta, että Geneven asiakirja sisältää yhdet säännöt, joiden nojalla saadaan suoja kaikissa jäsenissä. Sen vuoksi se on yksinkertaisempi ja tehokkaampi mekanismi kuin EU:n nykykäytäntö, jossa on toteutettava erilaisia paikallisia menettelyjä kahdenvälisillä sopimuksilla. Kauppapolitiikan näkökulmasta liittyminen osoittaa EU:n olevan vastuullisen johtajan roolissa ja edistävän monenvälisyyttä. Nykytilanteeseen verrattaessa EU:n liittymisestä ei odoteta koituvan lisäkustannuksia tai -taakkaa EU:n toimijoille eikä EU:n jäsenvaltioille, jotka haluavat suojata maantieteelliset merkintänsä Lissabonin järjestelmässä. Sen odotetaan päin vastoin vähentävän hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. EU:n liittyminen ei aiheuta yrityksille mukautuksiin, sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen tai liiketoimintakustannuksiin liittyviä lisäkustannuksia tai hallinnollista lisätaakkaa lukuun ottamatta mahdollisia tutkintamaksuja, joita Lissabonin sopimuksen jäsenet voivat soveltaa. Nämä kuitenkin tulevat korvautumaan kansainvälisestä menettelystä koituvilla säästöillä. EU voi liittyä Geneven asiakirjaan yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa. Koska EU:n maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä on yhdenmukainen ja kattava, Lissabonin järjestelmään kuuluvien seitsemän EU:n jäsenvaltion tekemiä suojahakemuksia, jotka koskevat alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä (joita on tällä hetkellä noin 800), jotka voivat saada suojan EU:n lainsäädännön nojalla, ei pitäisi enää suojata kansallisen lainsäädännön nojalla vaan yksinomaan EU:n lainsäädännön kautta. Tämä koskee myös Lissabonin sopimukseen liittyneistä kolmansista maista peräisin olevien maantieteellisten merkintöjen suojaa ja tällaisten kolmansien maiden jättämiä suojahakemuksia. Sen vuoksi EU:n liittyminen vähentää hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu EU:n jäsenvaltioiden osallistumisesta Lissabonin järjestelmään. EU:n liityttyä se voi viitata Lissabonin järjestelmän rekisteriin sen sijaan, että se kävisi yksityiskohtaiset neuvottelut maantieteellisten merkintöjen kahdenvälisestä suojaamisesta. Tämä vastaa käytäntöä muilla teollis- ja tekijänoikeuksien aloilla, joilla EU pyrkii sitouttamaan kumppaninsa liittymään teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin ja noudattamaan niitä (esimerkiksi Bernin yleissopimus tekijänoikeuksista ja Madridin pöytäkirja tavaramerkeistä) sen sijaan, että luotaisiin monenlaisia järjestelyjä, jotka hämmentävät sidosryhmiä. EU:n liittyminen luultavasti kannustaa kolmansia maita liittymään Lissabonin järjestelmään, koska sen kautta ne saisivat suojan koko Lissabonin liitossa ja niiden yksittäisiin maantieteellisiin merkintöihin voitaisiin soveltaa tehokasta tutkintamenettelyä, jos niiden järjestelmät vastaisivat EU:n järjestelmää. EU:n liittyminen voi erityisesti vaikuttaa myönteisesti kehitysmaihin, jotka harkitsevat Geneven asiakirjaan liittymistä, koska näiden maantieteelliset merkinnät saisivat suojan EU:ssa Lissabonin järjestelmän kautta. Afrikan henkisen omaisuuden järjestön (OAPI), jossa 17 jäsentä, osoittama kiinnostus liittymiseen on hyvä merkki, ja se osoittaa maantieteellisiä merkintöjä koskevan välineen olevan kiinnostava väline kehitysmaiden viljelijöiden oikeuksien ja perinteisen arvon suojaamiseksi. Mahdolliset haitat voivat liittyä siihen, että Lissabonin järjestelmän jäseniä ei ole vielä paljon, maantieteellisiä merkintöjä koskeva kehitys voi viivästyä WTO:ssa entisestään, eräät EU:n jäsenvaltiot suhtautuvat epäilevästi EU:n liittymiseen, ja taloudellisten vaikutusten osalta on epävarmuutta. Geneven asiakirjaan perustuvan nykyaikaisen järjestelmän pitäisi kuitenkin olla kiinnostavampi mahdollisten uusien FI 5 FI

7 jäsenten silmissä; WIPOssa tapahtuva kehitys voi jopa vaikuttaa myönteisesti WTO:ssa käytäviin maantieteellisiä merkintöjä koskeviin keskusteluihin, koska se luo tarvittavia synergioita ja tuo tarkistetun Lissabonin sopimuksen lähemmäksi WTO:n prosessia; EU:n jäsenvaltioiden, joilla on varaumia Lissabonin järjestelmän suhteen, ei edellytetä liittyvän siihen; ja Lissabonin liiton jäsenet ovat edistyneet pyrkimyksissään varmistaa Lissabonin järjestelmän taloudellinen kestävyys. Hyödyt, jotka koituvat EU:n liittymisestä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan, ovat haittoja suuremmat. Jotta EU voisi liittyä Lissabonin järjestelmään, komission on laadittava ehdotus tarvittavista oikeudellisista toimista, jotta EU voisi liittyä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan ja sen täytäntöönpanoon. Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen Ei sovelleta Perusoikeudet Unionin osallistuminen Lissabonin liittoon Geneven asiakirjan sopimuspuolena on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan teollis- ja tekijänoikeudet on turvattava, mukaista. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ks. liitteenä oleva rahoitusselvitys. 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Ei sovelleta Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta) Ei sovelleta Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Ei sovelleta FI 6 FI

8 2018/0189 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Jotta unionin voisi käyttää täysimääräisesti yksinomaista toimivaltansa yhteisen kauppapolitiikan alalla, siitä tulee alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan, jäljempänä Geneven asiakirja 2, sopimuspuoli neuvoston päätöksen (EU) / 3 nojalla. Geneven asiakirjan sopimuspuolet ovat alkuperänimitysten suojaamisesta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyllä Lissabonin sopimuksella luodun erityisliiton, jäljempänä erityisliitto 4, jäseniä. Päätöksen (EU) / 3 artiklan mukaan unionia edustaa erityisliitossa komissio. (2) On asianmukaista vahvistaa säännöt, joiden nojalla unioni voi täysimääräisesti käyttää oikeuksiaan ja toteuttaa velvollisuuksiaan Geneven asiakirjaan liityttyään. (3) Geneven asiakirjalla suojataan alkuperänimityksiä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/ ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/ määritellyt alkuperänimitykset, sekä maantieteellisiä merkintöjä, joihin molempiin viitataan jäljempänä ilmaisulla maantieteelliset merkinnät. (4) Unionin liityttyä Geneven asiakirjaan komission olisi ensimmäisenä toimenaan jätettävä Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL L [ ], [ ], s. [ ]. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 671). FI 7 FI

9 jäljempänä kansainvälinen toimisto, hakemus unionin alueelta peräisin olevien ja unionin alueella suojattujen maantieteellisten merkintöjen luettelon rekisteröimiseksi sen rekisteriin, jäljempänä kansainvälinen rekisteri. Tällaista luetteloa vahvistettaessa olisi otettava huomioon, kuten eräissä maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevissa unionin kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten yhteydessä, erityisesti tuotannon ja viennin arvo, muihin sopimuksiin perustuva suoja sekä nykyinen tai mahdollinen väärinkäyttö asianomaisissa kolmansissa maissa. (5) Sen varmistamiseksi, että unionissa myöhemmin suojattavat ja rekisteröitävät maantieteelliset merkinnät kirjataan kansainväliseen rekisteriin, on asianmukaista valtuuttaa komissio jättämään myöhemmässä vaiheessa hakemuksia tällaisten maantieteellisten merkintöjen kansainväliseksi rekisteröimiseksi joko omasta aloitteestaan taikka jäsenvaltion, tuottajaryhmän tai poikkeustapauksissa yksittäisen tuottajan pyynnöstä. (6) Olisi vahvistettava asianmukaiset menettelyt, jotta komissio voi arvioida kansainväliseen rekisteriin kirjattuja maantieteellisiä merkintöjä, jotka ovat peräisin sellaisista Geneven asiakirjan sopimuspuolista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, jäljempänä sopimuspuolina olevat kolmannet maat jotta voitaisiin säätää menettelystä, jolla päätetään unionissa myönnettävästä suojasta ja sen mahdollisesta peruuttamisesta. (7) Unionin olisi pantava sopimuspuolina olevista kolmansista maista peräisin olevat maantieteelliset merkinnät, jotka on rekisteröity kansainväliseen rekisteriin, täytäntöön Geneven asiakirjan III luvun mukaisesti ja erityisesti Geneven asiakirjan 14 artiklan mukaisesti, jonka mukaan jokaisen sopimuspuolen on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja säädettävä, että sen oikeusjärjestelmän ja -käytännön alainen viranomainen tai mikä tahansa sen intressitaho, olipa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka julkinen tai yksityinen, voi aloittaa oikeudelliset menettelyt niiden suojaamiseksi. Jotta voitaisiin taata tavaramerkkien suoja maantieteellisten merkintöjen rinnalla ottaen huomioon Geneven asiakirjan 13 artiklan 1 kohdassa esitetyt aiempia tavaramerkkejä koskevat takeet, aiempien tavaramerkkien ja kansainväliseen rekisteriin kirjattujen maantieteellisten merkintöjen, joille myönnetään suoja tai joita käytetään unionissa, rinnakkaiselo olisi varmistettava. (8) Jäsenvaltioista seitsemän on erityisliiton jäseniä, ja ne ovat jäseninä hyväksyneet sopimuspuolina olevien kolmansien maiden maantieteellisten merkintöjen suojan. Jotta niillä olisi keinot täyttää kansainväliset velvollisuutensa, joihin ne ovat sitoutuneet ennen unionin liittymistä Geneven asiakirjaan, olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, joilla on vaikutusta vain kansallisella tasolla eli joilla ei ole vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan. (9) On kohtuullista, että Geneven asiakirjan ja Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimusta koskevaa Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten mukaiset maksut, jotka liittyvät maantieteellistä merkintää koskevaan hakemukseen, joka jätetään kansainväliselle toimistolle kansainvälisistä rekisteröintiä varten, sekä maksut, jotka on maksettava muista kansainväliseen rekisteriin tehtävistä merkinnöistä sekä otteiden, todistusten ja kansainvälisen rekisteröinnin sisältöön liittyvien tietojen toimittamisesta, suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin. Tämä ei saisi rajoittaa jäsenvaltion sellaisen päätöksen soveltamista, jolla haetaan kyseisten maksujen osalta korvausta FI 8 FI

10 tuottajaryhmältä tai yksittäiseltä tuottajalta, joka käyttää maantieteellistä merkintää, jolle haetaan kansainvälistä rekisteröintiä. (10) Erityisliiton toimintatalousarvion vajeiden täyttämiseksi unionin olisi voitava säätää erityisestä rahoitusosuudesta tätä tarkoitusta varten unionin vuotuisessa talousarviossa käytettävissä olevista varoista. (11) Jotta varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset unionin jäsenyyden täytäntöönpanemiseksi erityisliitossa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta maantieteellisten merkintöjen luettelon vahvistamiseksi seuraavien toteuttamiseksi: hakemuksen jättäminen kansainväliselle toimistolle hakemus maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä varten unionin liityttyä Geneven asiakirjaan, hakemuksen jättäminen vastaisuudessa kansainväliselle toimistolle maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä varten, vastaväitteen hylkääminen, päätös suojan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle ja kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojan peruuttaminen unionissa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin oikeuksien ja velvollisuuksien täytäntöönpanoa sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan, jäljempänä Geneven asiakirja. Tämän asetuksen soveltamiseksi alkuperänimityksiin, asetuksissa (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 1308/2013 määritellyt alkuperänimitykset mukaan lukien, sekä maantieteellisiin merkintöihin viitataan ilmaisulla maantieteelliset merkinnät. 2 artikla Maantieteellisten merkintöjen kansainvälinen rekisteröiminen unionin liittymisen yhteydessä Kun unioni liittyy Geneven asiakirjaan, komissio jättää Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle, jäljempänä kansainvälinen toimisto, hakemukset, jotka koskevat unionin lainsäädännön nojalla suojattujen ja rekisteröityjen, unionista peräisin oleviin tuotteisiin liittyvien maantieteellisten merkintöjen kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan 5 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu maantieteellisten merkintöjen luettelo, 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Toisessa alakohdassa tarkoitetun luettelon vahvistamiseksi komissio ottaa huomioon erityisesti seuraavat seikat: (a) (b) maantieteellisen merkinnän tuotantoarvo; maantieteellisen merkinnän vientiarvo; 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, , s. 13). FI 9 FI

11 (c) (d) (e) maantieteellisen merkinnän suoja muiden kansainvälisten sopimusten nojalla; maantieteellisen merkinnän nykyinen tai mahdollinen väärinkäyttö muissa erityisliiton jäsenissä; niiden maantieteellisten merkintöjen kokonaislukumäärä, jotka ovat peräisin erityisliiton muiden jäsenten alueilta ja jotka on rekisteröity kansainvälisen viraston rekisteriin, jäljempänä kansainvälinen rekisteri. 3 artikla Unionin maantieteellisten merkintöjen myöhemmät kansainväliset rekisteröinnit Kun unioni on liittynyt Geneven asiakirjaan, komissio voi omasta aloitteestaan taikka jäsenvaltion, tuottajaryhmän tai unionissa suojattua ja rekisteröityä maantieteellistä merkintää käyttävän yksittäisen tuottajan pyynnöstä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä sellaisen hakemuksen jättämiseksi kansainväliselle toimistolle, joka koskee unionin lainsäädännön nojalla suojatun ja rekisteröidyn, unionista peräisin olevaan tuotteeseen liittyvän maantieteellisen merkinnän kansainvälistä rekisteröintiä. Arvioidessaan, jätetäänkö kansainvälistä rekisteröintiä koskeva hakemus vai ei, komissio ottaa huomioon 2 artiklan kolmannessa alakohdassa esitetyt perusteet. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 4 artikla Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän arviointi (1) Komissio arvioi kansainvälisen toimiston Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan nojalla tiedoksiantaman julkaisun, joka koskee kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää ja jonka osalta Geneven asiakirjan 1 artiklan xv alakohdassa määritelty alkuperämaana oleva sopimuspuoli ei ole jäsenvaltio, määritelläkseen, sisältääkö se Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimusta koskevaa Geneven asiakirjaa koskevien yhteisten täytäntöönpanomääräysten 8, jäljempänä täytäntöönpanomääräykset, 5 säännön 2 kohdassa vahvistetut pakolliset osatekijät ja 5 säännön 3 kohdassa määrätyt laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevat tiedot, sekä arvioidakseen, liittyykö julkaiseminen tuotteeseen, jolle on jo myönnetty unionissa maantieteellisen merkinnän suoja. Tällainen arviointi on tehtävä neljän kuukauden kuluessa, ja siihen ei sisällytetä unionin muita erityisiä säännöksiä, jotka liittyvät tuotteiden markkinoille saattamiseen ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksiin, kaupan pitämisen vaatimuksiin ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin, koskevaa arviointia. (2) Jos komissio katsoo 1 kohdan mukaisesti tekemänsä arvioinnin perusteella, että kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset vaikuttavat ensi näkemältä täyttyvän, se julkaisee unionissa suojattavaksi ehdotetun maantieteellisen merkinnän yhdessä tuotelajin ja alkuperämaan kanssa Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. (3) Jos komissio katsoo 1 kohdan mukaisesti tekemänsä arvioinnin perusteella, että kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, se tekee päätöksen, jolla kieltäydytään hyväksymästä maantieteellisen merkinnän suojaa, 13 artiklan 2 8 Lissabonin sopimusta ja Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaa koskevat yhteiset täytäntöönpanomääräykset, jotka Lissabonin liiton yleiskokous hyväksyi 11. lokakuuta 2017: asiakirja WIPO A/57/11, FI 10 FI

12 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä. Niiden maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka eivät kuulu 13 artiklan 1 kohdassa säädettyjen komiteoiden toimivaltaan, komissio tekee päätöksen soveltamatta 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä. Komissio ilmoittaa kansainväliselle toimistolle Geneven asiakirjan 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti kieltäytyvänsä hyväksymästä asianomaisen kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia unionin alueella, yhden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kansainvälistä rekisteröintiä koskevan ilmoituksen Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 5 artikla Kansainväliseen rekisteriin kirjattua kolmannen maan maantieteellistä merkintää koskeva vastaväitemenettely (1) Jäsenvaltion tai muun kolmannen maan kuin alkuperämaana olevan sopimuspuolen viranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on oikeutettu etu ja joka on sijoittautunut unioniin tai muuhun kolmanteen maahan kuin alkuperämaana oleva sopimuspuoli, voi jättää komissiolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maantieteellisen merkinnän nimi on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehdessä 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vastaväitteen jollakin unionin virallisista kielistä. (2) Vastaväite voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos se on jätetty 1 kohdassa säädetyssä määräajassa ja jos siinä on yksi tai useampi seuraavista väitteistä: (a) (b) (c) (d) kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja todennäköisesti johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen; kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä on kokonaan tai osittain homonyyminen unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän kanssa eivätkä suojattavaksi ehdotetun maantieteellisen merkinnän ja unionissa jo suojatun maantieteellisen merkinnän paikallista ja perinteistä käyttöä koskevat edellytykset ja ulkonäkö ole käytännössä riittävän erilaisia, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja tarve välttää kuluttajan harhaanjohtamista; kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa loukkaisi aiempaa tavaramerkkioikeutta; ehdotetun maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionissa vaarantaisi kokonaan tai osittain samanlaisen nimen käytön tai tavaramerkin yksinomaisen luonteen tai sellaisten tuotteiden taloudellisen arvon, jotka on saatettu markkinoille laillisesti vähintään viisi vuotta ennen päivää, jona maantieteellisen merkinnän nimi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti; (e) kansainväliseen rekisteriin kirjattu maantieteellinen merkintä liittyy tuotteeseen, jonka osalta ei EU:ssa ei tällä hetkellä säädetä maantieteellisten merkintöjen suojasta; (f) nimi, jolle rekisteröintiä haetaan, on yleisnimi unionin alueella. (3) Komissio arvioi 2 kohdassa esitetyt vastaväiteperusteet suhteessa unionin alueeseen tai unionin alueen osaan. FI 11 FI

13 6 artikla Kansainväliseen rekisteriin kirjattujen kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen suojaamista unionissa koskeva päätös (1) Jos komissio ei saa yhtään vastaväitettä tai vastaväitettä ei voida ottaa tutkittavaksi, se hylkää vastaanotetut vastaväitteet, joita ei voida ottaa tutkittaviksi, ja tekee päätöksen suojan myöntämisestä maantieteelliselle merkinnälle 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä. (2) Jos komissio saa 5 artiklan 2 kohdan mukaisen vastaväitteen, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, se tekee päätöksen suojan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä kansainväliseen rekisteriin kirjatulle maantieteelliselle merkinnälle 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä. Niiden maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka eivät kuulu 13 artiklan 1 kohdassa säädettyjen komiteoiden toimivaltaan, komissio tekee päätöksen soveltamatta 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä. (3) Päätöksessä, jossa myönnetään maantieteelliselle merkinnälle suoja 1 tai 2 kohdan mukaisesti, esitetään myönnetyn suojan laajuus, ja se voi sisältää Geneven asiakirjan kanssa yhteensopivia edellytyksiä, ja siinä voidaan erityisesti myöntää Geneven asiakirjan 17 artiklassa ja yhteisten täytäntöönpanomääräysten 14 säännössä täsmennetty siirtymäkausi. (4) Komissio ilmoittaa kansainväliselle toimistolle Geneven asiakirjan 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti kieltäytyvänsä hyväksymästä asianomaisen kansainvälisen rekisteröinnin vaikutuksia unionin alueella, yhden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kansainvälistä rekisteröintiä koskevan ilmoituksen Geneven asiakirjan 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 7 artikla Maantieteellisten merkintöjen käyttö (1) Komission 6 artiklan perusteella hyväksymiä täytäntöönpanosäädöksiä sovelletaan rajoittamatta tuotteiden markkinoille saattamista ja erityisesti maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä, terveys- ja kasvinsuojelutoimia tai elintarvikkeiden merkitsemistä koskevien unionin muiden erityissäännösten soveltamista. Komissio ilmoittaa kansainväliselle toimistolle kyseisistä käyttöedellytyksistä liittymisen yhteydessä. (2) Jollei 1 kohdasta muuta johdu, mikä tahansa toimija, joka pitää kaupan tuotetta kansainvälisen rekisteröinnin mukaisesti, saa käyttää tämän asetuksen nojalla suojattuja maantieteellisiä merkintöjä. 8 artikla Kansainväliseen rekisteriin kirjatun kolmannen maan maantieteellisen merkinnän peruuttaminen Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on asiassa oikeutettu etu, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä hyväksyä täytäntöönpanosäännöksiä, joilla peruutetaan kansainväliseen rekisteriin kirjatun maantieteellisen merkinnän suoja unionissa yhdessä tai useammassa seuraavista tilanteista: FI 12 FI

14 (a) (b) (c) maantieteellisellä merkinnällä ei ole enää suojaa alkuperämaana olevassa kolmannessa maassa; maantieteellinen merkintä ei ole enää rekisteröitynä kansainväliseen rekisteriin; yhteisten täytäntöönpanomääräysten 5 säännön 2 kohdassa vahvistettujen pakollisten osatekijöiden tai 5 säännön 3 kohdassa määrättyjen laatua, mainetta tai ominaisuuksia koskevien tietojen noudattamista ei enää taata. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa viipymättä kansainväliselle toimistolle ensimmäisen alakohdan mukaisesti peruutetun maantieteellisen merkinnän kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitätöinnistä unionin alueella. 9 artikla Suhde tavaramerkkeihin (1) Maantieteellisen merkinnän suojaaminen ei vaikuta sellaisten aiempien tavaramerkkien voimassaoloon, joita on haettu tai jotka on rekisteröity vilpittömässä mielessä taikka jotka on hankittu vilpittömässä mielessä tapahtuneen käytön kautta unionin alueella. (2) Kansainväliseen rekisteriin kirjattua maantieteellistä merkintää ei suojata unionin alueella, jos kyseisen maantieteellisen merkinnän suojaaminen unionin alueella saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen, tunnettavuuden ja käytössäoloajan pituuden vuoksi. (3) Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista aiempaa tavaramerkkiä, jota on haettu tai joka on rekisteröity vilpittömässä mielessä unionin alueella tai joka on hankittu vilpittömässä mielessä tapahtuneen käytön kautta ja jonka käyttö olisi maantieteellisen merkinnän suojan vastaista, voidaan edelleen käyttää ja se voidaan uusia asianomaisen tuotteen osalta maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/ säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa. Tällöin maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua samoin kuin asianomaisten tavaramerkkien käyttö. 10 artikla Siirtymäkauden suoja (1) Jäsenvaltio, joka oli erityisliiton jäsen ennen kuin unioni liittyi Geneven asiakirjaan, voi myöntää vuoden 1958 Lissabonin sopimuksen tai kyseisen sopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 ja muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, sopimuspuolena olevalle kolmannelle maalle kansallisen suojajärjestelmän nojalla suojan, joka tulee voimaan päivänä, jona unionista tulee Geneven asiakirjan sopimuspuoli, kun kyseessä ovat erityisliitossa kyseisestä päivämäärästä lähtien rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät, tai sinä päivänä, jona komissio ilmoittaa maantieteellisen merkinnän kansainvälisestä rekisteröinnistä kansainväliseen rekisteriin jäsenvaltiolle. 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, , s. 1). FI 13 FI

15 Tällaisten kansallisten suojajärjestelmien voimassaolo lakkaa joko päivänä, jona tämän asetuksen mukainen suojapäätös tehdään, tai päivänä, jona kansainvälisen rekisteröinnin vaikutus päättyy. (2) Jos kolmannen maan nimeä ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti, tällaisen kansallisen suojajärjestelmän vaikutuksista vastaa yksinomaan asianomainen jäsenvaltio. (3) Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä saa olla vaikutusta ainoastaan kansallisella tasolla, eikä niillä saa olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan. 11 artikla Maksut Kuten yhteisissä täytäntöönpanomääräyksissä mainitaan, Geneven asiakirjan 7 artiklan nojalla perittävät maksut, jotka liittyvät maantieteellistä merkintää koskevan hakemuksen jättämiseen kansainväliselle toimistolle kansainvälisistä rekisteröintiä varten, sekä maksut, jotka on maksettava otteiden, todistusten ja muiden rekisterin sisältöön liittyvien tietojen toimittamisesta, suorittaa jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin. Tämä ei rajoita jäsenvaltion sellaisen päätöksen soveltamista, jolla haetaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen maksujen osalta korvausta tuottajaryhmältä tai yksittäiseltä tuottajalta, joka käyttää maantieteellistä merkintää, jolle haetaan kansainvälistä rekisteröintiä. 12 artikla Erityinen rahoitusosuus Jos erityisliiton tuloja hankitaan Geneven asiakirjan 24 artiklan 2 kohdan v alakohdan mukaisesti, unioni voi suorittaa erityisen rahoitusosuuden unionin vuotuisessa talousarviossa käytettävissä olevista varoista. 13 artikla Komiteamenettely (1) Komissiota avustavat seuraavat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetut komiteat seuraavien tuotteiden osalta: (a) (b) (c) kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1308/ artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuluvat viinialan tuotteet, kyseisen asetuksen 229 artiklalla perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea; kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 251/ artiklassa määritellyt maustetut viinituotteet, kyseisen asetuksen 34 artiklalla perustettu maustettujen viinituotteiden komitea; kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 110/ artiklassa määritellyt tislatut alkoholijuomat, kyseisen asetuksen 25 artiklalla perustettu tislattujen alkoholijuomien komitea; 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, , s. 14). FI 14 FI

16 (d) kun kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 1151/ artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, kyseisen asetuksen 57 artiklalla perustettu maataloustuotteiden laatupolitiikkakomitea. (2) Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/ artiklaa. 14 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, , s. 16). FI 15 FI

17 SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. BUDJETTIKOHTA: RAHOITUSSELVITYS FS/18/YG/mh agri.ddg1.a.2(2018) PÄIVÄYS: MÄÄRÄRAHAT: 7,228 miljoonaa euroa 2. TOIMENPITEEN NIMI: Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan 3. OIKEUSPERUSTA: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla 4. TARKOITUS: Vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat Euroopan unionin jäsenyyttä Lissabonin unionissa alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan sopimuspuolena. 5. VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON 12 KK:N AJANJAKSO 5.0 MENOT - EU:N TALOUSARVIOSTA (TUET/INTERVENTIOT) - KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA - MUISTA LÄHTEISTÄ 5.1 TULOT - EU:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) - KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA ARVIOIDUT MENOT ARVIOIDUT TULOT 5.2 LASKUTAPA: Ei ole tässä vaiheessa määritelty. (miljoonaa euroa) KULUVA VARAINHOITO- VUOSI 2018 (miljoonaa euroa) SEURAAVA VARAINHOITOVUOSI 2019 (miljoonaa euroa) 1,0 (arvio) MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA 6.1 MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA 6.2 LISÄTALOUSARVION TARVE 6.3 MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT KYLLÄ/EI KYLLÄ/EI KYLLÄ/EI KYLLÄ/EI HUOMAUTUKSIA: Maksuista vastaa se jäsenvaltio, josta maantieteellinen merkintä on peräisin. Unioni voi kuitenkin suorittaa Geneven asiakirjan 24 artiklan 2 kohdan v alakohdan nojalla erityisen rahoitusosuuden unionin vuotuisessa talousarviossa käytettävissä olevista varoista. Budjettikohtaan on vuonna 2018 osoitettu yksi miljoona euroa. FI 16 FI