Ilmailu ja nuoret. Opettajan opas Suomen Ilmailuliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmailu ja nuoret. Opettajan opas Suomen Ilmailuliitto"

Transkriptio

1 Ilmailu ja nuoret Opettajan opas Suomen Ilmailuliitto

2 Sisältö 1. Opettajan opas 2. Sisältö 3. llmailusta 4. Kuinka saimme siivet 9. Irti maasta 11. Harrastuslajeja 14. Ilmailupainotteiset lukiot 15. Lennokit 22. Laskuvarjourheilu 29. Virtuaalilentäminen 31. Purjelento 35. Riippu- ja varjoliito 38. Moottorilento 42. Suomen Ilmailuliitto 44. Harrastuspaikat 45. Ilmailun ammatteja 46. Leko-asentaja ja -mekaanikko 50. Lentotekniikan DI 53. Lennonjohtaja 57. Sotilaslentäjä 61. Liikennelentäjä 67. Liikelentäjä 69. Tulevaisuushaasteet

3 Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse kysyä mitä hän tekee hän kyllä kertoo. Talous romahtaisi jos lentoliikenne loppuisi. Oikeassa sodassakin yli puolet on ilmasotaa. Ihmisten matkustamisessa lentäminen on tehokkainta mitä on tarjolla. Vähintään noin pitkä lista isoja juttuja, tätä pitää siis katsoa hiukan tarkemmin.

4 Kuinka saimme siivet Ihmisellä ei ole siipiä, joten nopea päätelmä on että meitä ei tarkoitettu lentämään. Mutta meillä on aivot ja mieli, joka ei tyydy tähän hetkeen vaan tahtoo eteenpäin. Keksiä, oppia, kehittyä parantaa maailmaa. Liikkumisen ja kuljettamisen helpotus ja nopeutus ovat olleet ihmisen kehityshistoriassa polttavia pulmia, ilman niiden ratkaisemista olisimme jääneet kiipeilemään puihin apinaserkkujemme kanssa. Onneksi meillä on sellaiset aivot että ne mahdollistivat haasteeseen vastaamisen. Ilmailussa edelleen, sen kaikissa muodoissa, aivot ovat tärkein avumme.

5 Kuinka saimme siivet Ihminen lähti lentoon askel askeleelta, pitkän kehityskaaren tuloksena. Maaoperaatioihin keksittiin pyörä, enää ei tarvinnut kantaa, vain vetää. Hyvällä suunnittelulla ihminen jaksoi siirtää elefantin kuorman. Vesi oli iso askel uuteen, vaikeampaan elementtiin, joka mullisti mahdollisuudet matkustaa ja kuljettaa. Ensin horisonttiin ja pian maailman ääriin. Viimeinen ajateltavissamme oleva ulottuvuus on taivas päämme päällä, ilma. Lentämisen haasteet ovat niin suuri hyppäys että siivelle nouseminen olisi ehkä saanut jäädä sillensäilman ihmisaivojen kapasiteettia ja kykyä kehittyä. Ja esikuvia. Kivikautisen metsästäjän tavoitteleman lintusaaliin liikehtimiskyvyt ovat varmasti vaikuttaneet aivan ylivoimaisilta.

6 Kuinka saimme siivet Renessanssin yleisnero Leonardo da Vinci oli vähintään 400 vuotta edellä aikalaisiaan ja kehitteli suunnitelman mm. helikopterista ja laskuvarjosta. Hän on ajattelukyvyillään ja luovuudellaan tajunnut lentämisen rajattomat mahdollisuudet, suunnitelmien toteuttamismahdollisuudet antoivat odottaa itseään 1900-luvulle. Viime vuosisadan alusta alkanut kehitys on mullistanut maailmaamme niin nopeudellaan kuin tuottamillaan hyödyillä. Kehitys on edennyt kaikilla elämän alueilla, mutta ilman ilmailua moni muu asia ei olisi voinut toteutua.

7 Kuinka saimme siivet Eksponentiaalinen kehitys saattaa olla jo hieman tasaantumassa. Enää ei välttämättä ole näkyvissä samanlaisia mahdollisuuksia kvanttihyppyihin, kuin siirtyessämme maalta veteen ilmaan. Käsityskykymmekin on enemmän tai vähemmän ankkuroitu kolmen dimension avaruuteen, jota lentäessämme purjehdimme. Maapallon ja ympäristön rajat ovat tieteen kautta kiistattomasti osoitettu ja uhkakuvana on lineaarinen tai pahimmillaan eksponentiaalinen jarrutusvaihe. Se olisi jotakin mitä ihminen ei ole kai koskaan kokenut. Siis haaste. Pienet haasteet saattavat ratketa näennäisesti itsekseen luvun alkuvuosina Helsingissä pelättiin Rautatientorin hukkuvan hevosenlantaan, autoihin siirtyminen huomaamatta poisti pulman ja toi aikanaan omat ongelmansa.

8 Kuinka saimme siivet Jossakin käy koulua tyttö tai poika toivottavasti suomalainen, jonka nimi myöhemmin liittyy tieteen historiaan hänen siirrettyään rajoja taas kerran kauemmaksi ja ihmiset lentävät kehittyneillä tavoilla. Lentäminen on maapallon korvaamaton valtimoverkko. Ilmailu on myös loistavia elämyksiä antava, kehittävä ja vaativa harrastus. Tämän kirjoittaja ei saanut ensilentonsa jälkeisenä yönä ollenkaan unta.

9 Irti maasta Kuumailmapallot ja ilmalaivat voivat kellua ilmassa kuin laivat vedessä Arkhimedeen lakia noudattavan nosteen kannattelemina, mutta lentokoneen ilmassa pysyminen perustuu aerodynaamiseen liikkeeseen, joka synnyttää nostovoimaa Newtonin III lain mukaisesti. Lentokoneelle nopea liike on siis elintärkeää. Nopeus kolmiulotteisessa ympäristössä on haastava yhtälö, joka vaatii simultaanikapasiteettia kykyä hoitaa monta tehtävää samaan aikaan. Tämä perusasetelma on leimallista ilmailulle; toiminnassa on vaikeusaste, jonka voittamiseen tarvitaan teoreettisia tietoja ja vain harjoittelemalla saatuja taitoja. Noiden vaatimusten haltuun ottaminen on koukuttavaa, siksi ilmailijat rakastavat työtään tai harrastustaan.

10 Irti maasta Fyysinen maailma pyrkii vastustamaan kaikkea liikettä ja ilmaa vastaankin puskemista nopeuden neliössä. Tämä sanelee lentämisen energiaintensiivisyyden: pysyäkseen ilmassa on liikuttava nopeasti ja siihen tarvitaan paljon energiaa. Väliaineena ilma on kuitenkin kiehtova, nopean liikkumisen mahdollistava valtatie. Rahtilaivan taloudellinen nopeus voi olla 30km/h, rekka ajaa 80km/h mutta lentorahti kulkee yli 800km/h. Kaikkia kuljetusmuotoja tarvitaan, mutta talouselämä ja ihmisten vapaaajan tarpeet eivät tule toimeen ilman lentokoneen nopeutta.

11 Harrastuslajeja Ihan kaikesta ilmailusta voi sanoa että se on tiedon ja taidon liitto. Myös asenteet korostuvat koska isoista virheistä rangaistaan hengenmenolla, oman ja pahimmillaan sivullistenkin. Kiehtovuus syntyy siitä että oikein toimien ollaan hyvässä turvassa ja koetaan asioita mitä Luoja ei ensimmäisenä ollut ihmiselle ajatellut tarjota. Ilmailu kasvattaa, oikeastaan pakottaa kantamaan vastuuta, kukapa ei haluasi välttää sitä että tulee kipeää. Samoin tietynlainen tarkkuus ja huolellisuus ovat arvossaan. Suurella työllä rakennettua lennokkia ei halua rikkoa ensilennolla. Kaikissa lajeissa huomaa että fysiikan opiskelemista onkin suurta hyötyä.

12 Harrastuslajeja Ilmailun harrastukset ovat järjestään sosiaalisia. Purjekoneella ei pääse ilmaan eikä laskuvarjohyppy kerta kaikkiaan onnistu yksin tehtynä. Kun lennättää jotakin tai on itse ilmassa, kokee sellaista mitä on vaikea pukea sanoiksi. Kokeile vaikka. Seuraavassa on esitelty joukko lajeja, toiset tarkemmin, toiset maininnalla. Lista ei ole tyhjentävä, mutta tärkeimmät mukana.

13 Harrastuslajeja Laskuvarjourheilu Ultrakevyet Purjelento Moottorikoneet Kuumailmapallot Varjoliito Riippuliito Lennokit Experimental

14 Ilmailupainotteiset lukiot Moniin ilmailun lajeihin pääsee tutustumaan lukio-opiskelun ohessa, esimerkiksi Kruunupyyn, Tikkakosken ja Vääksyn lukiot houkuttelevat lentämisestä kiinnostuneita nuoria. Opinnoissa ei varsinaisesti suoriteta ilmailulupakirjoja tai valmistuta ammatteihin, vaan pohjustetaan tietä ilmailuopintoihin ja motivoidaan nuoria jatkamaan eteenpäin. Hyvä ohje ilmailuammatista haaveilevalle on valita pitkä matematiikka, opiskella hyvin fysiikkaa, äidinkieltä, englantia ja myös ruotsia.

15 Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa lennokeilla, mutta lennokit ovat itsessään monipuolinen ja haastava urheilulaji, jossa kilpailla voi aina MM-tasolla saakka.

16 Lennokit Kiinnostus oman lennokin rakentamiseen on yhä suosittu harrastus. Varhaisnuoret 7 12v lähtevät kurssille, mielellään vanhemman kanssa. Into rakentaa oma lennokki tuntuu olevan kaikkein tärkeintä. Kun lennokki on saatu valmiiksi, usein toisen vanhemman kanssa yhdessä tekemällä, lähdetään ensilennätykselle. Silloin on tärkeää, että kone saadaan lentämään mukavasti ja tekijä saa onnistumisen tunteen ja itseluottamus kasvaa siinä samalla monessa muussakin asiassa. Onnistumisesta seuraa uuden, hieman vaikeamman lennokin rakentaminen.

17 Lennokit Onnistumisten ja omien kädentaitojen kautta saavutettu tulos on hieno palkinto pitkäjänteisestä työstä. Lennokkimaailman korkattuaan kiinnostusta lennokkeihin yleensä riittää moneksi vuodeksi. Vanhemmat jäävät pois jossain vaiheessa, mikäli esim. isät eivät innostu rakentamaan omaa lennokkiaan. Perheen sisäinen kilvoittelu saattaa joskus olla hyvinkin ankaraa. Lennokkien rakentelu ei ole ollenkaan jäänyt vanhanaikaiseksi. Kursseja järjestäneet kertovat kovasta kysynnästä ja kiinnostuksesta.

18 Mitä antaa ja vaatii Lennokin rakentaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja on kaiken kaikkiaan tekninen laji. Ihan kaikki eivät sitä halua, kiinnostu riittävästi tai pysty rakentamiseen, mutta heille on kaupasta saatavana valmiita koneita. Valmiin koneen rakentaja nauttii, kehittyy ja keskittyy pelkkään lennättämiseen.

19 Lennokkien rakentamisesta Rakentaminen on sikäli muuttunut, että materiaalit balsaa lukuun ottamatta ovat nykyaikaistuneet. Rakennussarjoja on saatavissa valtavat määrät ja sähkökoneet ovat valtaamassa polttomoottoreiden perinteistä alaa, myös helikopterit ovat tulleet mukaan harrastukseen. Sähkömoottorit ja akut ovat hämmästyttävä tehokkaita ja hienoja. Ne samalla näyttävät suuntaa, mihin ilmailu on menossa. Ensimmäiset sähkökäyttöiset lentokoneet ovat jo markkinoilla. Lennokkirakentamisen ohjaaminen on edelleen samanlaista neuvontaa, opastusta ja kannustamista kun se on aina ollut. Pitkäjänteisyys ja keskittymiskyky saavat harjoitusta. Nykyään tarvitaan ehkä psykologiaa enemmän kun ennen, rakentamisen maailma on kaukana esim. pelaamisesta. Todellisempi, vaikeampi mutta myös palkitsevampi. Minä tein sen omin käsin on tunteena kova juttu.

20 Lennokkikursseista Ohjaajat ovat itse rakennuskokemusten kautta oppineita, koska varsinaista koulutusta ei ole. Taitaa olla valtakunnassa ainoa laji jossa rakennetaan itse ja ohjataan samalla muita. Kurssiteemana voi olla lapsi-vanhempi, siten saadaan yhteistä aikaa ja kunnon tekemistä. Rakentamisen lisäksi käytetään tietokoneita, lentosimulaattorilla harjoitellaan tulevaa RC-lennätystä varten ja kehitetään taitoja ohjaajana. Aivan niin kuin ammatti-ilmailussakin tehdään.

21 Lennokeista eteenpäin Mihin lennokit voivat viedä RC-harrastuksen myötä on päädytty Puolustusvoimiin ohjailemaan hiukan järeämpiä lennokkeja UAV = miehittämätön ilma-alus. Monet ovat jatkaneet purjelentäjinä ja hankkineet muita lentolupakirjoja. Heitä löytyy myös liikennelentäjistä. Lajin haasteita Monet saattavat kokea että lennokkien rakentaminen ei olisi tätä päivää. Edellä kerrotun mukaan se ei pidä paikkaansa. Laji on kehittynyt, tarjoaa erilaisia väyliä ja käyttää uusinta tekniikkaa. Pitkäjänteisyyden vaatimus voi tuntua esteeltä. Oikeasti se on kuitenkin päinvastoin, tuloksen eteen pitää elämässä muutenkin nähdä vaivaa ja sitoutua.

22 Laskuvarjourheilu Laskuvarjourheilu antaa mahdollisuuden kokea lentämisen ilman apuvälineitä. Vapaapudotuksessa liikutaan kolmiulotteisesti oman kehon asentoa muuttamalla. Putoamisen tunnetta ei ole, sillä etäisyys maahan on niin suuri (Ihmisen korkeanpaikankammon sanotaan päättyvän puiden latvojen tasoon, lienee evoluution jäänne). Laskuvarjourheilija tunteekin lentävänsä suhteessa muihin hypyllä mukana oleviin hyppääjiin. Vapaapudotuksessa piileekin lajin viehätys. Monille hyppääjille laskuvarjo on vain laite, joka mahdollistaa seuraavankin hypyn.

23 Laskuvarjourheilu Laskuvarjourheilu on yleiskäsite, johon kuuluu useita alalajeja. Varjon varassa voi harrastaa tarkkuushyppyä, jossa pyritään osumaan kaksi senttiä halkaisijaltaan olevaan maaliin. Kupumuodostelmissa monta hyppääjää lentää varjoillaan kiinni toisissaan. Uutuus on Canopy piloting eli kuvunkäsittely, jossa hyppääjä kerää vauhtia ja lentää vaakasuoraan lähellä maata merkkiviirien välissä. Vapaapudotuslajeja ovat kuviohyppy, freestyle ja freeflying. Kaikissa näissä myös kilpaillaan ja kansainvälisellä tasolla kyseessä on todellinen huippu-urheilu.

24 Hyppääjä kertoo Aluksi se oli itsensä ja oman pelkonsa voittamista. Mitä pidemmälle on päässyt sitä enemmän on selvinnyt että oppiminen taitojen osalta pääty koskaan. Tämä sama pätee niin moniin ilmailun lajeihin. Kiireistä arkea viettävälle ihmiselle hyppäämisen antaa väylän irrottaa omat ajatuksensa kaikesta muusta. Hypyn jälkeen nollattu mieli on levännyt ja innokkaampi jatkamaan siitä mihin muut haasteet jäivät odottamaan. Laskuvarjohyppääminen on ehkä ilmailun kaikista lajeista sosiaalisin, yksin ei oikeastaan missään kohtaa pakerreta.

25 Lajin haasteet Laskuvarjourheilu on suhteellisen pienen porukan tekemistä ja harrastajat haluavatkin innostaa lisää väkeä mukaan. Toinen haaste on ympäristökysymykset, toiminta-ajat kentillä jne., tämäkin on yhteistä monille ilmailun muille lajeille. Pienemmillä kerhoilla on usein ongelmia kaluston ja talouden tasapainottamisen kanssa, taivaalle noustaan kalliilla lentokoneella ja käytetään kallista polttoainetta. Mutta innostuneiden ihmisten joukko on luovaa. Elämysten tuottamat palkinnot innoittavat löytämään ratkaisuja.

26 Turvallisuudesta Laskuvarjohyppääminen saattaa olla hurjien ihmisten lajin maineessa, mutta lajia harrastavat eivät koe sitä erityisen vaaralliseksi. Hyppääjät toki jännittävät ja adrenaliinia erittyy. Tässäkin lajissa oikea tieto ja asenteet auttavat hahmottamaan riskiskenaariot. Imago hurjasta lajista tulee ehkä historiasta ja toisaalta mielikuva siitä että ihminen olisi jotenkin alttiimpi elementeille vapaasti pudoten tai sen kankaan varassa kuin esimerkiksi lentokoneen suojassa.

27 Turvallisuudesta Kuten kaikessa muussakin ilmailussa, hyppäämisessä on riskinsä ja riskien hallinnan keinot ovat ihan samoja: pidä huoli kalustostasi, varmista että olet itse hyppykunnossa fyysisesti ja henkisesti, tunnista mitä osaat ja mitä et, kouluta itseäsi, varmista että olet riittävän osaava olosuhteisiin ja suorituksen vaativuuteen nähden jne. Varusteet harvemmin enää nykyään aiheuttavat todellisia ongelmia, yleensä syyt liittyvät johonkin hyppääjän virhearvioon, virheelliseen päätökseen esim. olosuhteista tai suorituksen vaativuudesta. Kuten lentäessäkin, kun jotain sattuu, on tehty sarja vääriä arvioita ja päätöksiä, joiden ketju johtaa huonoon lopputulokseen. Laskuvarjourheilun luonteeseen kuuluu, että pieniä kolhuja saattaa tulla kun esimerkiksi laskeutuessa kaadutaan. Lajia voi siinä mielessä verrata vaikka lasketteluun tai breakdanceen.

28 Harrasta tai kilpaile Kilpailut Laskuvarjotoiminta on myös kilpaurheilua ja se jakautuu useisiin eri kilpailulajeihin ja sarjoihin, esimerkiksi: muodostelmahyppy, taito-ja tarkkuus, CanopyPiloting. Koska voi aloittaa Mukaan pääsee 15-vuotiaana vanhempien luvalla. Laskuvarjo on laji jossa toimitaan erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Laskuvarjokursseilla nähdään yhteistä perheharrastamista esim. isä/äiti lapsensa kanssa.

29 Virtuaalilentäminen Lainaus Suomen Virtuaali-ilmailijat ry: Virtuaalilentäminen terminä voidaan yleistää oikean lentämisen jäljittelyksi erilaisia tietokonesimulaattoreita käyttäen. Simulaattoreita on käytetty lentäjien koulutuksessa jo vuosikymmenet, mutta kotitietokoneiden ns. kevyet simulaattorit yleistyivät tietokoneiden nopeutuessa vasta 1990-luvun puolivälissä. Virtuaali-ilmailu käsitteenä kattaa kaikki simuloidun ilmailun lajit, joita on lähestulkoon yhtä monta kuin oikean elämän ilmailulajejakin. Suomessa toimii useita virtuaalilentämistä tukevia yhdistyksiä. Lajin houkuttelevuutta lisää mahdollisuus päästä tekemään enemmän tai vähemmän aidon tuntuisesti sellaista mikä muuten on vaikeaa tai mahdotonta. Tekniikasta kiinnostuneelle avautuu tietokoneen ruudulla yksityiskohtaisesti mallinnettu nykyaikaisen matkustajakoneen ohjaamo kaikki toimintoineen.

30 Virtuaalilentäminen Verkon kautta voi lentää virtuaalisesti porukalla, esimerkiksi käydä ilmataisteluja toista joukkuetta vastaan. Tai voi edetä koulutusputken kautta liikennekoneen virtuaalipilotiksi joka lentää virtuaalisen lennonjohdon valvonnassa aitoja lentotehtäviä. Haittapuolena virtuaalilentämisessä on että se on taas yksi asia, joka koukuttaa istumaan tietokoneen ääressä ja niitä asioita on muutenkin jo huolestuttavan paljon. Aito kokeminen on omalla tavallaan korvaamatonta.

31 Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa hyödyntäen. Lentoajat voivat olla useita tunteja ja keskinopeuden nousta parhaimmillaan pitkälti yli 100km/h.

32 Miten purjekone lentää? Purjelentokone hinataan ilmaan tavallisesti moottorikoneella tai vintturilla. Alkunousun jälkeen koneella liidetään käyttämällä korkeusenergiaa etenemiseen. Tavallisesti liitoluku on noin 30 ja siitä ylöspäin eli kilometrin korkeudesta kone liitää periaatteessa 30 kilometrin matkan. Ennen kuin korkeus loppuu, tulee lentäjän löytää nouseva ilmavirtaus eli termiikki. Ellei termiikkiä löydy, joudutaan laskeutumaan. Maastolasku on purjekoneella turvallinen suorittaa. Termiikki aiheutuu siitä, että auringon säteily lämmittää maan pintaa, joka puolestaan vähitellen lämmittää maan pinnan lähellä olevaa ilmaa. Kun ilma lämpiää ympäristöään enemmän, se alkaa nousta ylöspäin, jolloin muodostuu termiikki. Kauniin sään poutapilvet ovat merkkeinä siitä, että lämmintä ilmaa on noussut ylös ja sen sisältämä kosteus tiivistynyt näkyväksi kosteudeksi eli pilveksi.

33 Koulutus Kursseja järjestävät ilmailukerhot, lentokeskukset eri puolilla maata sekä lisäksi Suomen Urheiluilmailuopisto. Koulutuksen voi aloittaa sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta. Myös lääkärintarkastus on pakollinen, mutta vaatimukset eivät ole tiukat, esimerkiksi silmälasit eivät ole este. Koulutus koostuu teoriasta ja lento-osasta. Teoriaosuus koostuu muutaman kymmenen tunnin opetusjaksosta, joka on mahdollista suorittaa useilla paikkakunnilla talviaikaan iltaisin tai viikonloppuisin. Teoria on myös mahdollista suorittaa Suomen Urheiluilmailuopiston internet-pohjaisena etäopetuksena, johon liittyy yhden viikonlopun lähijakso. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla kursseja, joissa tilanteen mukaan opetetaan sekä teoria- että lento-osuudet yhdellä kurssilla.

34 Ilman moottoria Monet kokeneet monien lajien lentäjät pitävät purjelentoa kaikkein aidoimpana juttuna. Vain tuulen suhinaa ilman moottorin melua. Kun energia on haaste kaikelle lentämiselle, voi purjelentoa hyvällä syyllä pitää tulevaisuuden lajina.

35 Riippu- ja varjoliito Riippu- ja varjoliito ovat helpoimpia tapoja aloittaa ilmailuharrastus, sillä koulutus on nopeaa ja kustannukset jäävät varsin kohtuullisiksi. Vaikka riippu- ja varjoliito rinnastetaan usein toisiinsa, on lentotapa hyvin erilainen ja sen vuoksi molemmissa lajeissa on oma koulutusohjelmansa.

36 Riippu- ja varjoliito Riippu- ja varjoliito ovat vapaalentämistä aidoimmillaan. Vuosien aikana molemmat lajit ovat kehittyneet huimasti kaikilla osa-alueilla. Tuntien pituiset lennot ja satojen kilometrien pituiset matkat ovat mahdollisia olosuhteiden salliessa. Lentoonlähtö tapahtuu joko rinteestä omin jaloin, tai tasamaalta hinaamalla liidin ilmaan ajoneuvon avustuksella.

37 Riippu- ja varjoliito Riippuliidin on kevytrakenteinen, painopisteohjattava lentolaite, jossa ei käytetä ulkopuolisia voimanlähteitä, ainoastaan nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä. Startit ja laskut tapahtuvat omin jaloin. Lentäjä riippuu liitimestä mukavissa pehmustetuissa valjaissa ja ohjaa liidintä painoaan siirtämällä. Riippuliitimellä voi lentää myös moottoroituna. Varjoliidin on kankaasta valmistettu ilmavirran voimasta muotonsa säilyttävä siipiprofiili. Lentäjä on kiinnitetty siipeen punosten ja valjaiden avulla. Lentäjä istuu valjaissa ja ohjaa liidintä vetämällä jarrupunoksista, sekä painopistettä siirtämällä. Varjoliidin muistuttaa ulkonäkönsä puolesta laskuvarjohyppääjien liitovarjoa, mutta varjot eroavat rakenteensa puolesta suuresti. Etelän rantakohteista tutut pallomaiset vetovarjot eivät myöskään ole varjoliitimiä. Varjoliitimelläkin voi lentää moottoroituna. Valjaiden selkäpuolelle kiinnitettävä varjoliitomoottori mahdollistaa itsenäisen lentoonlähdön aukealta paikalta.

38 Moottorilento Harrasteilmailu moottorikoneilla on useimmiten alle 2000 kilon painoisilla, 2-4-paikkaisilla lentokoneilla tapahtuvaa lentämistä. Laji on monimuotoinen sisältäen hyvin monipuolista lentokalustoa ja kaikenlaista lentotoimintaa erilaisissa olosuhteissa. Moottorilento on vanhin ja perinteisin ilmailutoiminnan muoto. Koulutus yksityislentäjän lupakirjaan (PPL) on myös ammattilentäjien koulutuksen perusta. Laji on täysin kansainvälinen, lähes kaikki lajin säädökset tulevat EU:n alaiselta yhteiseurooppalaiselta ilmailuviranomaiselta (EASA).

39 Moottorilento Laji on tarkkaan säännelty ja erittäin turvallisuushakuinen. Harrastuksena kuitenkin monipuolinen: Useimmiten lennetään hyvässä säässä, mutta yölentäminen ja jopa mittarilentäminen kuuluvat kehittyneeseen lajiharrastukseen. Talvella voidaan toimia suksikoneilla ja kesällä vesialueilta kellukkeilta. Suurin osa harrastamisesta on tavallista paikallista lentämistä ja pienimuotoista matkailua. Moottorilentokoneilla lennetään myös erilaista palvelulentotoimintaa, etsintä- ja metsäpalonvalvontalentoja sekä avustetaan muita ilmailun lajeja purjelentokoneiden hinausten ja laskuvarjohyppylentojen muodossa. Myös monet lennonopettajat ovat harrastelentäjiä.

40 Moottorilento Lajin urheilumuotoina ovat urheilutaitolento, tarkkuuslento (suunnistusja laskeutumiskilpailu) sekä rallilento, joka on tarkkuuslennon kevytversio tarkoitettuna kaksihenkiselle miehistölle. Nämä lajit ovat kansainvälisiä. Yksityislentäjän lupakirjaa (PPL) käytetään vain harrasteilmailuun. Ammattilentäjiksi aikovat jatkavat tästä eteenpäin. Keskimääräinen moottorilennon harrastaja lentää n tuntia vuodessa. Monet moottorilentokoneet ovat käyttöiältään vanhoja. Niitä on kuitenkin kierrätetty ja uudistettu jatkuvasti. Lentokoneet ovat lähes kokonaan kierrätettäviä, sillä vanhojakin osia ja moottoreita peruskorjataan tehtaalla. Ilmailun lajeista moottorilennossa kiinnitetään eniten huomiota ympäristöteemoihin; lentokoneiden melutasoon, polttoainelaatuihin, tankkaukseen ja polttonesteiden säilytykseen.

41 Moottorilento Moottorilento on parhaimmillaan koko perheen harrastus. Harrastuksen kustannukset ovat verrattain korkeat, joten sekin ohjaa sitä koko perheen jutuksi. Nykyaikaiset ultrakevyet ovat hienoja lentokoneita, joiden alhaiset polttoaine- ja muut kustannukset alentavat taloudellista kynnystä. Niillä on kevyemmät ohjaajakoulutusvaatimukset ja toisaalta esimerkiksi mittari- ja yölento ei ole sallittua.

42 Suomen Ilmailuliitto ry - SIL Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja harrasteilmailun valtakunnallinen keskusjärjestö jonka piiriin kuuluvat kaikki tärkeimmät ilmailun harrastuslajit. Jäsenkerhot ovat jakautuneet ympäri maata. SIL julkaisee Ilmailu-lehteä, ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja se käsittelee liiton omien harrastealojen lisäksi ilmailua monipuolisesti. Ilmailuliitto tarjoaa jäsenilleen useita konkreettisia jäsenetuja. Erityisesti ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa myös ilmailulajeja harrastettaessa. Ilmailuliitto on kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n (Fédération Aéronautique Internationale) jäsenjärjestö Suomessa. Näin ollen Ilmailuliitto muun muassa myöntää urheiluilmailun kansainväliset kilpailulisenssit, tarkkailee ja rekisteröi ennätyksiä ja lähettää joukkueita kansainvälisiin kilpailuihin.

43 Suomen Ilmailuliitto ry - SIL Ilmailuliitto järjestää kotimaisten SM-kisojen lisäksi myös erilaisia kansainvälisiä kilpailuja. Tällaisia ovat olleet muun muassa purjelennon laskuvarjourheilun kupumuodostelmien MM-kilpailut vuonna 2000 ja suurten termiikkiliidokkien MM-kisat Kesällä 2005 järjestettiin Räyskälässä purjelennon EM-kisat kahdessa luokassa sekä Lappeenrannassa F3B-lennokkien MM-kisat. Joensuussa järjestettiin 2007 taitolennon EM-kilpailut ja vuonna 2009 Räyskälässä lennettiin nuorten purjelennon MM-kilpailut. Ennen muuta Suomen Ilmailuliitto kuitenkin on olemassa palvellakseen jäseniään ja kaikkia ilmailusta kiinnostuneita. SIL:stä saat tietoa siitä, kuinka ilmailun voi ja kuinka se kannattaa aloittaa. Kun sinä haluat toteuttaa oman lentämisen unelmasi, käänny Ilmailuliiton puoleen.

44 Harrastuspaikat Ilmailun harrastuspaikkoja löytyy yleensä sieltä missä on lentokenttä. Hyvä lista kerhoista löytyy osoitteesta: Lennokkikerhoja:

45 Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia tehtäviä. Polku noihin ammatteihin kulkee hyvin hoidetun lukio-opiskelun kautta.

46 Lentokoneasentaja ja -mekaanikko Lentokoneasentaja työskentelee lentokoneiden tekniikan alueella huolto-ja korjaustöissä. Ammatti vaatii vastuuntuntoisuutta ja tarkkuutta, tietoteknisiä valmiuksia ja kielitaitoa. Koulutuksen ja kokeet läpäistyään sekä saatuaan työkokemusta voi hakea liikenteenturvallisuusvirasto Trafiltailma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjaa. Lentokoneasentajan peruskoulutus kestää vähintään 1,5 vuotta, yleensä 2-3 vuotta. Asentajakoulutukseen haetaan pääsykokeiden kautta. Kokeita pidetään melko vaikeina, mutta hyvällä valmistautumisella ja motivaatiolla niistä selviää.

47 Lentokoneasentaja ja -mekaanikko Koulutus on yleiseurooppalaisten määräysten mukaista ja on pätevää myös muissa Euroopan maissa, joten mahdollisia työpaikkoja on Euroopan laajuisesti. Suomessa alan työantajia ovat lentoyhtiöt kuten Finnair Oyj, Flybe, FAM, Blue1/SAS, alalla toimivat useat huoltoyritykset, Ilmavoimat, Rajavartiolaitos sekä lentokoneteollisuus.

48 Lentokonemekaanikko Lentokonemekaanikoksi voi hakea kun on kertynyt kokemusta lentokoneasentajan työstä vähintään kolme vuotta. Mekaanikko tarkoittaa käytännössä yleiseurooppalaista huoltohenkilöstön lupakirjaa, joka haetaan hakea liikenteenturvallisuusvirasto Trafilta. Lupakirjan antamilla valtuuksilla voi toimia koko Euroopan alueella. Tässä yhteydessä lupakirjalla tarkoitetaan EASA Part66:n mukaista ilma-aluksen huoltohenkilöstön B1.1-lupakirjaa.

49 Ammatilliset näkymät Tällä hetkellä 2013 talouden heikko tilanne heijastuu myös lentoliikenteeseen ja lentokoneiden huoltoon. Esimerkiksi Finnair on ajanut tekniikkaansa voimakkaasti alas. Lentotekniikan työllisyystilanne ei siksi ole ruusuinen. Toisaalta lentoliikenteeseen ennustetaan pidemmällä aikavälillä valtavaa kasvua, joka toteutuessaan toisi mekaanikoille lisää töitä. Kasvu ei välttämättä tapahdu Suomessa tai edes Euroopassa vaan Kaukoidässä. Globaalisti orientoituneella nuorella on siis ennustettavissa töitä tulevaisuudessakin.

50 (Lentotekniikan) diplomi-insinööri Ilmailuinsinöörejä kouluttaa diplomi-insinööritasolla Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu. Lainaus Aalto-yliopiston nettisivuilta: Lentotekniikan pääaine on perinteisesti antanut valmiudet lentoteknisiin asiantuntijatehtäviin. Toimenkuvana on voinut olla lentokoneen suunnittelu, valmistuksen ja ylläpidon johtotehtävät, lentokoneiden hankintaan liittyvät tehtävät, lentotoiminnan suunnittelu, lentokoneiden ja lentotoiminnan turvallisuuden varmistaminen tai tutkimustoiminta.

51 (Lentotekniikan) diplomi-insinööri Aalto-yliopistossa on käynnissä opetuksen uudistaminen, jonka seurauksena lentotekniikka ei olisi enää oma pääaineensa. Uudeksi malliksi on kaavailtu pääainetta sovellettu mekaniikka, jonka sisällä opiskelija voi suuntautua esimerkiksi lentotekniikkaan. Uudessa koulutusmallissa on hyvää että se sallii useammanlaisia aineyhdistelmiä. Aikaisemmin koulutus painottui tutkimukseen ja lentokoneen suunnitteluun, joten jos ei halunnut yliopistolle tutkijaksi, ei kovin paljon koulutusta vastaavia tehtäviä löytynyt. Uusien opiskelijoiden kannattaa hankkia koulutusta myös huollosta ja määräyksistä. Suomessa lentokoneinsinöörejä työllistävät lentoyhtiöiden lisäksi Ilmavoimat, Patria ja Trafi.

52 (Lentotekniikan) diplomi-insinööri Ilmavoimat insinöörin työnantajana Ilmavoimissa työtä löytyy monille korkeakoulututkinnon suorittaneille. Ilmavoimien esikunnassa työskentelee paljon mm. tietoliikennepuolen insinöörejä, lentotekniikan insinöörit ovat selkeä vähemmistö. Työ insinöörinä Ilmavoimissa on melko virkamiesmäistä mutta hanke-ja tutkimustehtävät ovat hyvin mielenkiintoisia. Siellä pääsee tietyllä tapaa ilmailuasioiden ytimeen. Ilmavoimissa tehdään töitä kovalla motivaatiolla, joka ei johdu korkeasta palkasta. Etenemismahdollisuuksia ei ole runsaasti, mutta jos saa viran, on työ varsin taattu eläkkeeseen asti. Plus että saa hienon sinisen uniformun! Eläkeikä on korkeampi kuin lentäjillä, mutta alhaisempi kuin monissa muissa hommissa. Erikoisupseeri, siviili-insinööristä puhumattakaan, on hierarkiassa aina sotilaiden jälkeen, toisin kuin siviiliyrityksissä, joissa tällaista jakolinjaa ei ole.

53 Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua lähi-, alue-, tai lähestymislennonjohtajaksi. Lennonjohtajia koulutetaan AviaCollegessa Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Pääsyvaatimuksena on vähintään toisen asteen koulutus, kielitaidon täytyy olla lähes erinomainen haettaessa koulutukseen. Koulutus on 120 opintoviikon laajuinen, joista 90 opintoviikkoa opiskellaan AviaCollegessa ja sen jälkeen on loppuharjoittelu lentokentillä. Vuosittain koulutetaan lennonjohtajaa. Opiskelutahti kurssilla on hyvin intensiivinen ja vaatii kovaa sitoutumista ja motivaatioita. Opiskelijoilla tämä ei ole ongelma, koulutuksen kova karsinta on pohjustanut motivaation.

54 Lennonjohtaja Lennonjohtajan työ vaatii monen asian samanaikaista hallintaa, nopeita virheettömiä ratkaisuja ja paineensietoa. Avaruudellinen hahmotuskyky on lennonjohtajalle tärkeä ominaisuus, sillä kaikki tapahtuu neliulotteisesti. Tilanteita pitää katsoa muutamia minuutteja eteenpäin ja arvioida tilannekuvan kehittymistä ja valmistautua tekemään ratkaisuja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä "kyky" nähdä ilmatilannetta tulevaisuuteen on samanlainen vaatimus kuin radioyhteyden toisessa päässäkin, lentokoneen ohjaamossa. Ruuhkaisessa ilmatilassa lennonjohtajan on kyettävä oikeisiin ratkaisuihin vaikka puhelimet soivat, tilannekuva tutkaruudulla elää, radioliikenne on tauotonta ja säätilan muutoksiakin on valvottava koko ajan.

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

Mmoottorilento on ainoa ilmailulaji, jossa kerhojen ohella on

Mmoottorilento on ainoa ilmailulaji, jossa kerhojen ohella on Moottorilento paljon mahdollisuuksia briefing Kurssille pääsee 16-vuotias. Lupakirjan saa 17-vuotiaana. Harrastus on monipuolisia valmiuksia antava ja tarjoaa kilpailuhenkistä tekemistä. Matkalle voi lähteä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

HE 79/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmailulain muuttamiseksi - Sisällön tarkastelua lennokkitoiminnan näkökulmasta -

HE 79/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmailulain muuttamiseksi - Sisällön tarkastelua lennokkitoiminnan näkökulmasta - SIL LENNOKKITOIMIKUNTA - Tilanne 9 / 2014: Hallitus on jättänyt vuoden 2014 alkupuolella eduskunnalle esityksen ilmailulain muuttamisesta. Eduskunta on käsitellyt lakiehdotuksen 5.6.2014 ja siirtänyt sen

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla

Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla Jukka Hannola Johtava asiantuntija Ilmailujohtajan esikunta Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 2 Eurocontrol ILMAILUA ILMA-ALUKSIA UAV /

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu 3.-4.3.2012 Onko ilma-alus ELA1 vai Liite II ilma-alus? Huom: ELA1 ilma-alus on aina EASA ilma-alus 2 ELA1-ilma-alus tarkoittaa seuraavia eurooppalaisia

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu:

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: SUOMEN ILMAILULIITTO RY Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI OHJE KOULUTUSOHJELMA I 1. Yleistä Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: a) tämä ohje, b) koulutusohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Ilma-aluksen huolto Kuka saa huoltaa ja mitä

Ilma-aluksen huolto Kuka saa huoltaa ja mitä Ilma-aluksen huolto Kuka saa huoltaa ja mitä Jukka Parviainen 13.3.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kansalliset huoltaja vaatimukset Ilmailumääräys PEL M3-4 Ilma-alushuoltajan kansalliset

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmailumääräys OPS M6-1

Ilmailumääräys OPS M6-1 Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/11541/03.04.00.00/2010 Ilmailumääräys OPS M6-1 Antopäivä: 9.7.2010 Voimassaoloaika: 15.7.2010 alkaen, toistaiseksi Säädösperusta: ilmailulaki (1194/2009) 6 :n 4 momentti

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

OZONE LEIJAHIITO 2006/2007

OZONE LEIJAHIITO 2006/2007 OZONE LEIJAHIITO 2006/2007 Ozone on markkinajohtaja ja edelläkävijä leijahiihdon (snowkite) saralla. Ozone leijat kuuluvat alan laadukkaimpiin tuotteisiin ja edustavat lajin suunnittelun terävintä kärkeä.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista PART-FCL lupakirjoista

Ajankohtaista PART-FCL lupakirjoista Ajankohtaista PART-FCL lupakirjoista Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Aikataulu, merkittäviä päivämääriä ja muutoksia PART-FCL

Lisätiedot

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen MONIKONESIMULAATTORI Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen Ylänäkymä 20 Ajoneuvon kohdealue Törmäys 10 Simulaattoriharjoitusraportti 17.4.2016 14:47:47 Tulos: Hyväksytty [m] 0 Arvo Pisteet -10

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma 1. Hankkeen tausta ja tarve Shakissa vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (1) Opintoasiainosasto Liite 2 ERILLISHAUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELMA) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (1) Opintoasiainosasto Liite 2 ERILLISHAUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELMA) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN MNPUOLUSTUSKORKEKOULU 1 (1) L20852 ERILLISHUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELM) VLINTPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN Lentoupseerin koulutusohjelman ohjaajaopintosuuntien erityisenä valintakriteerinä on, että hakija

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Nostaa käyttäjän aitiopaikalle Tehokkaat, ammattikäyttöön suunnatut puhdistusratkaisut ovat Kärcherin ominta aluetta. Uudet RS-sarjan yhdistelmäkoneet

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sääntöseminaari 2016 Tuomarin urapolku. Tervetuloa

Sääntöseminaari 2016 Tuomarin urapolku. Tervetuloa Tuomarin urapolku Tervetuloa Tuomarin urapolku KTR:n ja tuomariklubin yhteisprojekti Tarkoituksena kuvata tuomarin polun eri mahdollisuuksia ja avata eri vaiheet sekä lisätä läpinäkyvyyttä Julkaistu netissä

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti Näkökulmia köliveneen ajamiseen Ville Voltti 1 Köliveneen ajaminen Ajaminen osana purjehdusta Ajotekniikka Hyvän pinnamiehen ominaisuudet Keskittyminen Harjoittelu Kilpailutilanteet Viisi askelta vauhtiin

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot