SISÄILMASTOSELVITYS ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY, PERHEPALVELUKESKUS, PIHLAJAVEDENTIE 4

Transkriptio

1 LAUSUNTO TY (15) Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Rakennusmestari Viljo Alapuranen Keskussairaalantie Savonlinna SISÄILMASTOSELVITYS ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY, PERHEPALVELUKESKUS, PIHLAJAVEDENTIE 4 1 Yleistä Tutkimuksen kohteena olivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perhepalvelukeskuksen toimitilat osoitteessa Pihlajavedentie 4, Savonlinna. Tarkoituksena oli selvittää konttoritilan sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä arviointikäynnillä (Arviointikäynti, TY ) tehtyjen havaintojen mukaisesti. Tutkimuksen tilasi rakennusmestari Viljo Alapuranen ja sen teki Veli-Matti Pietarinen Työterveyslaitokselta. Lääketieteellisen riskinarvioinnin teki apulaisylilääkäri Helena Vuorinen Työterveyslaitokselta. Selvityksen perusteella tehdään riskinarvio sisäilmanlaadusta ja annettaan suosituksia jatkotoimenpiteistä. 2 Sisäilmastokysely Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perhepalvelukeskuksen henkilökunnalle tehtiin sisäilmastokysely marraskuussa 2008 (TY Ö). Sisäilmastokyselyn tulosten perusteella viikoittain esiintyviä työympäristöhaittoja olivat vetoisuus, liian matala huonelämpötila, tunkkainen ilma, riittämätön ilmanvaihto, homeen tai maakellarin haju, melu, heikko valaistus ja häikäisy. Viikoittain työhön liittyviä terveyshaittoja olivat väsymys sekä käsien ihon kuivuus, kutina ja punoitus. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä ja vastausprosentti oli hyvä (80 %). Vastaajista 91 % oli naisia ja tupakoijia ei ollut lainkaan. Kyselystä saatujen tulosten perusteella suositeltiin jatkotoimenpiteitä sisäilman laadun selvittämiseksi. Työterveyslaitos Laserkatu 6, Lappeenranta, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 LAUSUNTO TY (15) 3 Havainnot 3.1 Ensimmäinen kerros Ensimmäinen kerros on osaksi maanpinnan alapuolella. Rakennusta ympäröivät maat viettävät paikoittain rakennukseen päin, jolloin sade- ja sulamisvedet rasittavat rakennuksen sokkeli- ja seinärakenteita. Sokkelirakenteen vieressä olevat viherkasviistutukset lisäävät sokkelirakenteeseen kohdistuvaa kosteutta. Ensimmäisen kerroksen seinärakenteessa on valesokkelirakenne, jossa seinärakenteen vaakakoolauspuut ja mineraalivillaeristeet ovat maanvaraista betonirakennetta vasten (kuvat 1 ja 2). Länsi- ja itäsivun seinärakenne on osaksi maanvastainen. Länsi- ja itäsivun sekä eteläpäädyn seinän sisäpintana on kipsilevy, jonka takana on höyrynsulkumuovi ja lämmöneristeenä mineraalivilla (200 mm). Maanvastaisen betonirakenteen sisäpinnassa on bitumisively. Kuva 1. Länsisivun maanvastaisen seinärakenteen valesokkelirakenne. Kuva 2. Itäsivun maanvastaisen seinärakenteen valesokkelirakenne. Pohjoispäädyn maanvastaisen seinän sisäpintana on maalattu tiili, jonka takana tuuletusrako ja lämmöneristeenä mineraalivilla (125 mm) (kuva 3). seinärakenteen alapinnassa oli Styrox-eriste. Kuva 3. Pohjoispäädyn maanvastainen seinä on lämmöneristetty sisältäpäin.

3 LAUSUNTO TY (15) Arviointikäynnillä otetun materiaalinäytteen perusteella Pohjoispäädyn maanvastaisen seinän sisäpuolinen mineraalivillaeriste on vaurioitunut. Näytteessä oli pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. sydowii, A. ustus, Aureobasidium, Chaetomium, Eurotium, Streptomyces) ja normaalia enemmän Penicillium-homesientä. Itäsivun rappukäytävän seinärakenne on maanvastainen. Seinärakenteen sisäpintana on kipsilevy, jonka takana on höyrynsulkumuovi ja lämmöneristeenä mineraalivilla (200 mm). Maanvastaisen betonirakenteen sisäpinnassa on bitumisively (kuva 4). Kuva 4. Itäsivun rappukäytävän maanvastainen seinärakenne on lämmöneristetty sisältäpäin. Ensimmäisen kerroksen työhuoneissa ja kokoustilassa on päädyistä pinnoittamattomat mineraalivilla-akustiikkalevyt. Käytävän alaslasketun katon yläpuolella on pinnoittamatonta mineraalivillaa äänieristeenä. Työhuoneissa on seinärakenteeseen upotetut alumiiniset kaapelikourut. Kaapelikouruista ja sähkörasioista tuli korvausilmaa. 3.2 Toinen kerros Työhuoneissa on seinärakenteeseen upotetut alumiiniset kaapelikourut. Kaapelikouruista ja sähkörasioista tuli korvausilmaa. Pohjoispäädyn seinärakenteen sokkelirakennetta ei tutkittu. Työhuoneiden katoissa on päädyistä pinnoittamattomat mineraalivilla-akustiikkalevyt. Käytävän ja aulatilojen alaslasketun katon yläpuolella on pinnoittamatonta mineraalivillaa äänieristeenä.

4 LAUSUNTO TY (15) 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilmakoneita on kolme ja ne on poistettu käytöstä heinäkuussa Poistoilma vaihtuu katolla olevilla huippuimureilla. Tuloilmakoneessa on pelkkä karkeasuodatus. Tuloilmakoneen raitisilmakammion akustiikkamateriaalina on pinnoittamatonta mineraalivillaa (kuva 5). Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleiköissä ei ole lumi- ja sadesuojia. Kuva 5. Tuloilmakoneen raitisilmakammion akustiikkamateriaalina on pinnoittamaton mineraalivilla. Ensimmäisen ja toisen kerroksen työhuoneisiin tuli korvausilmaa painovoimaisesti tuloilmakanavista sekä hallitsemattomasti rakenteista, kuten seinärakenteeseen upotettujen kaapelikourujen ja sähkörasioiden kautta. 4 Näytteenottopaikat ja käytetyt menetelmät Näytteenottopaikat ja otetut näytteet on esitetty taulukoissa 1 ja 2 ja pohjakuvaan sijoitettuna liitteessä 1. Tarkemmat menetelmäkuvaukset on esitetty liitteissä 2 ja 3.

5 LAUSUNTO TY (15) Taulukko 2. Materiaalinäytteiden ottopaikat ja otetut näytteet. Näytteenottopaikka Mikrobit krs., huone 205, seinärakenne, lämmöneriste, sähköjohtokourun alapinta 2. 1.krs., puutyöluokka, valesokkeli, vaakakoolaus, alapinta krs., puutyöluokka, valesokkeli, lämmöneriste, ulkopinta krs., puutyöluokka, seinärakenne, lämmöneriste, ulkopinta materiaalinäyte mineraalivilla puu mineraalivilla mineraalivilla krs., kahvio, valesokkeli, lämmöneriste, ulkopinta mineraalivilla krs., kahvio, seinärakenne, lämmöneriste, ulkopinta krs., kavio, valesokkeli, vaakakoolaus, alapinta puu krs., neuvotteluhuone, seinärakenne, lämmöneriste, sähköjohtokourun alapinta krs., rappukäytävä, maanvastainen seinärakenne, lämmöneriste mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla Mikrobimäärityksiä varten materiaalinäytteet kerättiin puhtailla välineillä muovipussiin, mikrobit analysoitiin kasvatusmenetelmällä.

6 LAUSUNTO TY (15) Taulukko 2. Kuitunäytteiden ottopaikat ja otetut näytteet. Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut Pintanäyte K1. 1. krs., Kahvio 103 kuitunäyte k2. 1. krs., Huone 105 kuitunäyte K3. 1. krs., Huone 108 kuitunäyte K4. 2. krs., Huone 203 kuitunäyte K5. 2. krs., Aula 234 kuitunäyte K6. 2. krs., Huone 231 kuitunäyte K7. 2. krs., Aula 232 kuitunäyte K8. 2. krs., Huone 226 kuitunäyte K9. 2. krs., Huone 220 kuitunäyte K krs., Huone 215 kuitunäyte K krs., Tuloilmakanava, huone 203 kuitunäyte K krs., Tuloilmakanava, huone 215 kuitunäyte K krs., Tuloilmakanava, huone 105 kuitunäyte Mineraalivillakuidut kerättiin pintapölystä geeliteippimenetelmällä ja kuitujen lukumäärä laskettiin valomikroskoopilla/stereomikroskoopilla. 4.1 Lämpökuvaus Rakennuksen ilmavuotoreittejä, eristepuutteita ja/tai rakenteellisia kylmäsiltoja tutkittiin InfraCAM TM - lämpökameralla otantana rakennuksen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Kuvaus tehtiin rakennuksen sisäpuolelta. Kameramalli soveltuu karkeatasoiseen paikantamiseen. Sen mittausalue on lämpötilaalueella -10 C C. Tieto tallennetaan jpeg-tiedostomuotoisena värikuvana, jossa lämpötilaerot esitetään väripaletin avulla. Esitetyt lämpökuvat ovat esimerkkejä todetuista lämpöteknisistä puutteista tai puutteista, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun tai rakenteen tekniseen toimivuuteen.

7 LAUSUNTO TY (15) 4.2 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötiloja ja suhteellista kosteutta mitattiin Vaisalan HMI41-mittarilla ja käyttäen Vaisalan HMP42-mittapäätä. HMI41 - mittarin aiheuttama enimmäisvirhe + 20 C asteessa on ± 0,1 % suhteellista kosteutta mitattaessa ja ± 0,1 C astetta lämpötilaa mitattaessa. HMP42 - mittapään aiheuttama enimmäisvirhe + 20 C asteessa on ± 2 %, kun suhteellinen kosteus on alle 90 %. Suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 % enimmäisvirhe + 20 C asteessa on ± 3 % (Vaisala Oy, 2002). 5 Tavoite- ja ohjearvot 5.1 Mikrobit Työympäristön bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia rajaarvoja, joten mikrobituloksia on tulkittava työpaikkakohtaisesti. 5.2 Teolliset mineraalivillakuidut Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallisia ohjearvoja. Tutkimusten perusteella pinnat tulisi luokitella siivoustiheyden mukaan (Schneider, 2000). Mineraalivillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta terveysongelmia, jos kuitujen lukumäärät säännöllisesti siivotuilla pinnoilla (pöydät ym.) ovat alle 0,2 kuitua/cm 2 ja harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kuitua/cm 2 (Schneider, 2000). Työterveyslaitoksen tekemien tutkimusten perusteella ilmanvaihtokanavan mineraalivillakuitupitoisuus on normaalista poikkeava, jos kuitujen pitoisuus on yli 10 kuitua/cm 2. Yli 50 kuitua/cm 2 mineraalivillakuitupitoisuus ilmanvaihtokanavassa on suuri. Ilmanvaihtokanavan mineraalivillakuitupitoisuuden suositusarvot perustuvat tekniseen puhtauteen. Ohjearvot eivät ole terveysperusteisia. 5.3 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona on 21 C ± 1 C ja kesäkaudella 23 C ± 1 C. Rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa yleensä olla korkeampi kuin 25 C (Rakentamismääräyskokoelma D2, 2003). Sisäilmastoyhdistyksen tavoitearvo sisäilman suhteelliselle kosteudelle on lämmityskaudella % (Sisäilmastoluokitus 2000).

8 LAUSUNTO TY (15) 6 Olosuhteet mittausten aikana Perhepalvelukeskuksessa tehtiin normaalia toimistotyötä. Ulkoilman lämpötila oli klo 11:00 + 3,9 C ja suhteellinen kosteus 95 %. 7 Tulokset 7.1 Mikrobit Yhteenveto materiaalinäytteiden analyysituloksista on esitetty taulukossa 3. Tarkemmat analyysivastaukset löytyvät liitteistä 2 ja 3. Taulukko 3. Yhteenveto analyysituloksista, vihreä = ei viitettä vauriosta/, keltainen = heikko viite vauriosta/, oranssi = viite vauriosta/, punainen = vahva viite vauriosta/. Näytteenottopaikka Mikrobit krs., huone 205, seinärakenne, lämmöneriste, sähköjohtokourun alapinta 2. 1.krs., puutyöluokka, valesokkeli, vaakakoolaus, alapinta krs., puutyöluokka, valesokkeli, lämmöneriste, ulkopinta krs., puutyöluokka, seinärakenne, lämmöneriste, ulkopinta materiaalinäyte mineraalivilla, viite vauriosta puu, vahva viite vauriosta mineraalivilla, vahva viite vauriosta mineraalivilla, vahva viite vauriosta krs., kahvio, valesokkeli, lämmöneriste, ulkopinta mineraalivilla, vahva viite vauriosta krs., kahvio, seinärakenne, lämmöneriste, ulkopinta mineraalivilla, heikko viite vauriosta krs., kavio, valesokkeli, vaakakoolaus, alapinta puu, vahva viite vauriosta krs., neuvotteluhuone, seinärakenne, lämmöneriste, sähköjohtokourun alapinta krs., rappukäytävä, maanvastainen seinärakenne, lämmöneriste mineraalivilla, viite vauriosta mineraalivilla, viite vauriosta Toisen kerroksen työhuoneen 205 seinärakenteen sähköjohtokourun alapuolinen mineraalivillaeriste on vaurioitunut mikrobimäärien ja lajiston perusteella. Näytteessä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. restrictus, Geomyces) ja pitoisuudet olivat suuria.

9 LAUSUNTO TY (15) Ensimmäisen kerroksen puutyöluokan seinärakenteen vaakakoolauspuu, valesokkelia vasten oleva mineraalivillaeriste ja seinärakenteen mineraalivillaeriste olivat vaurioituneet. Näytteissä oli useita kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Aureobasidium, A. versicolor, Chaetomium, Ulocladium, Streptomyces, punaiset hiivat) ja pitoisuudet olivat suuria. Ensimmäisen kerroksen kahvion seinärakenteen vaakakoolauspuu, valesokkelia vasten oleva mineraalivillaeriste ja seinärakenteen mineraalivillaeriste olivat vaurioituneet. Vaakakoolauspuussa ja valesokkelia vasten olevassa mineraalivillaeristeessä oli useita kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. ochraceus, A. versicolor, Engyodontium, Stretomyces) suurina pitoisuuksina ja normaalia enemmän Penicillium-homesientä. Seinärakenteen mineraalivillaeristeessä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. ochraceus, A. restrictus, Chaetomium) pieninä pitoisuuksina. Ensimmäisen kerroksen neuvotteluhuoneen seinärakenteen sähköjohtokourun alapuolinen lämmöneristekerros on vaurioitunut sekä mikrobimäärien että lajiston (A. fumigatus, A. restrictus, Eurotium) perusteella. Toisen kerroksen rappukäytävän maanvastaisen seinän sisäpuolinen mineraalivillaeriste on vaurioitunut. Näytteessä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (A. restrictium, A. versicolor) pieninä määrinä.

10 LAUSUNTO TY (15) 7.2 Teolliset mineraalivillakuidut Taulukko 4. Yhteenveto analyysituloksista, vihreä = ei viitettä vauriosta/, keltainen = heikko viite vauriosta/, oranssi = viite vauriosta/, punainen = vahva viite vauriosta/. Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut Pintanäyte K1. 1. krs., Kahvio 103 Vahva viite k2. 1. krs., Huone 105 Vahva viite K3. 1. krs., Huone 108 Vahva viite K4. 2. krs., Huone 203 Vahva viite K5. 2. krs., Aula 234 Vahva viite K6. 2. krs., Huone 231 Vahva viite K7. 2. krs., Aula 232 Vahva viite K8. 2. krs., Huone 226 Vahva viite K9. 2. krs., Huone 220 Vahva viite K krs., Huone 215 Vahva viite K krs., Tuloilmakanava, huone 203 Ei viitettä K krs., Tuloilmakanava, huone 215 Ei viitettä K krs., Tuloilmakanava, huone 105 Ei viitettä Perhepalvelukeskuksen vaakapinnoilta otettujen näytteiden mineraalivillakuitupitoisuus oli suuri. Tuloilmakanavien mineraalivillakuitupitoisuudet eivät olleet normaalista poikkeavia. 7.3 Lämpökuvaus Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän ja lattiarakenteen liittymäkohdissa on vuotokohtia. Lattia- ja seinärakenteiden ilmavuotokohdat ja jäähtymisalueet lisäävät sisäilman kosteuden tiivistymisriskiä seinärakenteen eristekerroksiin. Vuotokohdista tulevan korvausilman mukana voi tulla epäpuhtauksia ja heikentää sisäilman laatua.

11 LAUSUNTO TY (15) Kuva 6. Ensimmäisen kerroksen puutyöluokan seinä- ja lattiarakenteen liittymäkohta. Kuva 7. Lämpökuva kuvan 6 alueelta. Ilmavuotojen aiheuttama jäähtymä rakenteiden yhtymäkohdassa. Ensimmäisen ja toisen kerroksen työhuoneiden seinärakenteessa on upotetut alumiiniset kaapelikourut. Kaapelikourujen kautta tuli korvausilmaa työtilaan. Kaapelikouruista tulevan korvausilman mukana tulevat epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilman laatua. Alumiininen kaapelikouru voi aiheuttaa seinärakenteessa jäähtymäalueen, mikä lisää sisäilman kosteuden tiivistymisriskiä seinärakenteen eristekerroksiin. Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen neuvotteluhuoneen seinärakenteeseen upotettu alumiininen kaapelikouru. Kuva 9. Lämpökuva kuvan 8 alueelta. Alumiininen kaapelikouru muodostaa jäähtymäalueen seinärakenteeseen. 7.4 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden mittauspisteet pohjakuvaan sijoitettuna on liitteessä 1. Sisäilman lämpötilan vaihteluväli oli ensimmäisessä kerroksessa 21,7-22,0 C astetta ja suhteellinen kosteus vaihteli välillä %. Toisen kerroksen sisäilman lämpötilan vaihteluväli oli 21,8-23,2 C astetta ja suhteellinen kosteus vaihteli välillä %.

12 LAUSUNTO TY (15) Toisen kerroksen sisäilman lämpötilat olivat paikallisesti yli Rakentamismääräyskokoelma D2:ssa esitettyjen suunnitteluarvojen (Rakentamismääräyskokoelma D2, 2003). Sisäilman suhteellisen kosteuden arvot olivat Sisäilmastoluokitus 2000 tavoitearvon mukaisia (Sisäilmastoluokitus 2000). 8 Johtopäätökset Rakennusta ympäröivä maanpinta viettää paikoin rakennukseen päin, jolloin sade- ja sulamisvedet aiheuttavat kosteusrasituksen sokkeli- ja alapohjarakenteisiin, joista kosteus siirtyy kapillaarisesti seinärakenteisiin vaurioittaen seinärakenteen eristekerrosta. Rakennuksen sokkelin vieressä olevat istutukset lisäävät sokkelirakenteisiin kohdistuvaa kosteutta. Sokkelirakenteessa ei ole vesieristystä maaperän ja sokkelirakenteen välissä. Ensimmäisessä kerroksessa on maanvastaisia seinärakenteita, jotka on lämmöneristetty sisältäpäin. Sokkelirakenteena on valesokkeli, jossa seinärakenteen vaakakoolauspuut ja mineraalivillaeristeet ovat maanvaraista betonirakennetta vasten. Länsi- ja itäsivun sekä pohjoispäädyn maanvastaisten seinärakenteiden lämmöneristekerroksissa ja puurakenteissa oli mikrobivaurioita. Seinärakenteiden sisäpuolisen lämmöneristekerroksen ja puurakenteiden vaurioitumisen on todennäköisesti aiheuttanut maanvastaisesta seinärakenteesta kapillaarisesti tunkeutuva maaperäkosteus sekä seinä- ja sokkelirakenteisiin kohdistuvat sade- ja sulamisvedet. Rakennuksen tuloilmakoneet eivät ole käytössä, jolloin rakennuksessa on ainoastaan poistoilmanvaihto. Korvausilma tulee rakennukseen painovoimaisesti tuloilmakanavien kautta, mutta myös hallitsemattomasti rakenteista, kuten seinärakenteessa olevan kaapelikourun ja sähköpistorasioiden läpivientien kautta. Korvausilmaa tulee myös ensimmäisen kerroksen maanvastaisen seinärakenteen ja valesokkelin kautta, joissa on mikrobivaurioituneita materiaaleja. Vaurioituneista materiaaleista epäpuhtaudet kulkeutuvat ensimmäisen kerroksen seinärakenteen lämmöneristeisiin. Myös toisen kerroksen seinärakenteen lämmöneristeissä oli mikrobivaurioita. Mikrobit ovat todennäköisesti kulkeutuneet ilmavirtausten mukana. Toisen kerroksen pohjoispäädyn sokkelirakennetta ei ole tutkittu. Jos toisen kerroksen pohjoispäädyssä on valesokkelirakenne, on sokkelirakennetta vasten olevat lämmöneristemateriaalit ja puurakenteet voineet vaurioitua maaperäkosteuden sekä seinä- ja sokkelirakenteisiin kohdistuvien sade- ja sulamisvesien vaikutuksesta. Sekä ensimmäisen että toisen kerroksen toimistohuoneiden seinärakenteissa oleva alumiininen kaapelikouru voi muodostaa seinärakenteeseen kastepisteen, jolloin sisäilman kosteus voi tiivistyä alumiinipinnalle vaurioittaen seinärakenteita. Sekä ensimmäisen että toisen kerroksen vaakapinnoilla oli runsaasti mineraalivillakuituja. Mineraalivillakuitulähteinä ovat työhuoneiden katoissa olevat

13 LAUSUNTO TY (15) päädyistä pinnoittamattomat mineraalivilla-akustiikkalevyt ja tuloilmakoneiden huonokuntoiset ja mineraalivilla-akustiikkamateriaalit. Mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita. Mineraalivillakuituja voi irrota myös korvausilman mukana seinärakenteen lämmöneristeistä. Nykyisin käytössä oleva ilmanvaihtojärjestelmä lisää rakennuksen alipaineisuutta, jolloin vaurioituneista materiaaleista tuleva korvausilma vaurioittaa rakennuksen seinärakenteita levittämällä epäpuhtauksia ilmavirtausten mukana seinärakenteen lämmöneristekerroksiin ja sisäilmaan. 9 Lääketieteellinen riskinarvio ja suositukset työterveyshuollolle Työpaikalla tehdyissä mittauksissa materiaalinäytteistä löytyi runsaasti kosteusvaurio- ja myös muita mikrobeja. Ilmavirtojen mukana rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä sisäilmaan. Työntekijöiden altistuminen mikrobeille on mahdollista. Työntekijöillä on esiintynyt työpaikkaan liittyviä terveysoireilua. Edellä mainittujen seikkojen perusteella riskinarviossa voidaan päätyä vähintäinkin kohtalaiseen riskiin (riskinarviointitaulukko, liite 4). Työpaikalla on syytä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mikrobialtistumisen vähentämiseksi ja lopettamiseksi. Mikrobien aiheuttamat tavallisimmat terveyshaitat ovat silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireita, myös toistuvia infektioita saattaa esiintyä. Pieni osa altistuneista voi herkistyä mikrobeille ja saada esimerkiksi allergisen nuhan tai astmaoireita. Mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa ohimeneviä lima- ja sidekalvojen sekä ihon ärsytysoireita, mutta niiden ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittoja. Myös mineraalikuiduille altistumisen vähentämiseksi on syytä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työterveyshuollon tulee seurata rakennuksessa työskentelevien henkilöiden terveydentilaa ja oireita. Hengitystieoireileville suositellaan työpaikka-pef-seurannan tekemistä. Oireilevien työntekijöiden sijoittamista toisiin työskentelytiloihin voidaan joutua arvioimaan. Yksilölliset erot eri henkilöiden oireiden määrässä voivat vaihdella paljonkin: aiemmin epäpuhtauksille herkistyneet, allergiset ja astmaatikot voivat oireilla muita herkemmin. 10 Suositukset Suositamme seuraavia jatkotoimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi: Suositamme ilmanvaihtojärjestelmän pikaista uusimista Suomen rakentamismääräyskokoelman D2:n annettujen ohjearvojen vaatimalle tasolle. Ilmanvaihtojärjestelmäksi suositamme koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, jonka hienosuodattimen suodatinluokkana tulisi olla F7 / EU7 ja karkeasuodattimen luokkana F5 / EU5. Tuloilmamäärän tulisi toimistohuoneessa olla 1,5 l/s/m 2 (Suomen

14 LAUSUNTO TY (15) rakentamismääräyskokoelma D2, 2003). Suositamme tuloilmakoneen ulkoilmasäleikköön sadevesi- ja lumisuojaa, joka estää kosteuden pääsyn ilmanvaihtojärjestelmään. Ensimmäisen kerroksen, toisen kerroksen ja rappukäytävän maanvaraisten seinärakenteiden sisäpuolinen lämmöneristekerros ja siihen liittyvät puurakenteet tulisi poistaa ja maanvastaiset seinärakenteet tulisi vesi - ja lämmöneristää maanvastaisen betonirakenteen ulkopuolelta. Maanvaraista betonirakennetta ja valesokkelirakennetta vasten olevat puurakenteet ja lämmöneristeet tulisi korvata kiviaineisilla materiaaleilla. Seinärakenteen vaurioitunut eristekerros tulisi korvata puhtailla materiaaleilla noin puolen metrin etäisyydellä vauriokohdista. Vaurioituneet seinärakenteen puiset pysty- ja vaakajuoksut tulisi vähintään puhdistaa mekaanisesti vauriokohdista. Suositamme sekä ensimmäisen että toisen kerroksen ulkoseinärakenteeseen upotetun alumiinisen sähköjohtokourun siirtämistä seinärakenteesta. Suositamme toisen kerroksen pohjoispäädyn sokkeli- ja seinärakenteen lämmöneristemateriaalien ja vaakakoolauspuiden mikrobiologisen kunnon tarkempaa tutkimista materiaalinäytteillä. Suositamme rakennusta ympäröivien maa-alueiden muuttamista rakennuksesta poispäin viettäväksi. Lisäksi rakennuksen sokkeliin tulisi asentaa vesieristys. Viherkasviistutukset tulisi poistaa rakennuksen sokkelirakenteen läheisyydestä. Lisäksi vedenpaineelle alttiit rakenteet tulisi varustaa hallittuun vuotoon ja vuotoveden poistamiseen perustavalla järjestelmällä (Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, 1998). Korjausten yhteydessä tulisi selvittää koko rakennusta ympäröivän maan salaojituksen riittävyys ja toimivuus. Suositamme sekä ensimmäisen että toisen kerroksen työhuoneiden päädyistä pinnoittamattomien mineraalivilla-akustiikkalevyn pinnoittamista tai vaihtamista materiaaleihin, joista ei irtoa mineraalivillakuituja. Ilmanvaihtojärjestelmän kanaviston korjausten yhteydessä tulisi alaslaskettujen kattojen mineraalivillaa sisältävät akustiikkamateriaalit korvata materiaaleilla, joista ei irtoa mineraalivillakuituja. Korjauksissa tulee noudattaa Ratu korttien ja ohjeita, joissa on esitetty turvallisia työmenetelmiä kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ja asbestia sisältävien rakenteiden purkamiseen. Kosteusvauriokorjauksissa tulee estää pölyn leviäminen ympäröiviin tiloihin eristämällä korjauskohta. Mikäli korjauskohdan läheisyydessä on ilmanvaihtoventtiileitä, tulee pölyn leviäminen myös niihin estää. Korjaustyöntekijöiden tulee suojautua homepölyltä kokonaamarilla, joka on varustettu hiukkas- (P3) ja kaasusuodattimilla (A2), ja riittävällä suojavaatetuksella (ihoaltistuksen estämiseksi). Korjausten jälkeen korjatut ja korjauksen lähellä olevat tilat tulee huolellisesti siivota, jotta kaikki pinnoille kertynyt homepöly saadaan poistettua liitteessä 5 olevan siivousohjeen mukaisesti.

15 LAUSUNTO TY (15) Irma Welling Aluejohtaja Lappeenrannan aluetoimipiste Veli-Matti Pietarinen Sisäilmastoasiantuntija Bioaerosolit ja sisäilma -tiimi Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus LIITEET 1. Näytteenotto- ja mittauspisteet pohjakuvaan sijoitettuna 2. Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, MS 3. Mineraalivillakuidut, analyysivastaus, Kosteusvaurioiden riskinarviointi, BS Kosteusvauriokorjausten jälkeinen siivousohje VIITTEET Schneider T., Synthetic vitreous Fibres, Indoor Air Quality Handbook, McGraw- Hill, New York Suomen rakennusmääräyskokoelma D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet, Ympäristöministeriö. Sisäilmastoluokitus Sisäilmayhdistys, julkaisu 5, Espoo Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Kosteus, Määräykset ja ohjeet, JAKELU Tilaajan toimesta - työnantajan edustaja/työsuojelupäällikkö - työntekijäin edustaja/työsuojeluvaltuutettu - työterveyshuolto/ lääkäri, terveydenhoitaja

16 LAUSUNTO TY (15) Itä-Savon Sairaanhoitopiiri ky Perhepalvelukeskus Pihlajavedentie 4 Savonlinna 8. Materiaalinäyte 3. Mittauspiste K2. Kuitunäyte LT = 21,7 C K13. Kuitunäyte, RH = 34 % tuloilmakanava K3. Kuitunäyte 1. Mittauspiste LT = 22,0 C RH = 29 % 1. kerros K1. Kuitunäyte 5. Materiaalinäyte 6. Materiaalinäyte 7. Materiaalinäyte 2. Mittauspiste LT = 21,8 C RH = 33 % 2. Materiaalinäyte 3. Materiaalinäyte 4. Materiaalinäyte Materiaalinäyte, arviointikäynti Työterveyslaitos Laserkatu 6, Lappeenranta, puh , faksi , Y-tunnus ,

17 LAUSUNTO TY Itä-Savon Sairaanhoitopiiri ky Perhepalvelukeskus Pihlajavedentie 4 Savonlinna 5. Mittauspiste LT = 22,7 C RH = 32 % K10. Kuitunäyte K12. Kuitunäyte, tuloilmakanava 4. Mittauspiste LT = 22, 8 C RH = 30 % K9. Kuitunäyte 2. kerros K5. Kuitunäyte 6. Mittauspiste LT = 23,0 C RH = 32 % K8. Kuitunäyte 9. Materiaalinäyte 7. Mittauspiste LT = 22,8 C RH = 33 % 1. Materiaalinäyte K4. Kuitunäyte K11. Kuitunäyte, 8. Mittauspiste LT = 21,8 C K6. Kuitunäyte K7. Kuitunäyte tuloilmakanava RH = 35 %

18 LAUSUNTO TY

19 LAUSUNTO TY

20 LAUSUNTO TY

21 LAUSUNTO TY

22 LAUSUNTO TY

23 LAUSUNTO TY

24 LAUSUNTO TY

25 LAUSUNTO TY