Sisällys. Johdanto. Case: Tiina Piipponen. Case: Anu Ojaranta Tehtävä: Paikoillaan! Valmiina? Nyt! Tutkintojen tunnustaminen

Transkriptio

1 Suuntana maailma

2 Sisällys Johdanto Valmiina lähtöön? Millä eväin maailmalle? Ilmari lähtee vapaaehtoistyöhön Sofia lähtee harjoitteluun Tehtävä: Kansainvälisyys ja minä Kaisla lähtee opiskelemaan Marko lähtee töihin Tutkijan kynästä: Ulkomaille motivoi moni asia Case: Kai Jaskari Opiskelu ulkomailla Tutkijan kynästä: Suomalaiset maailmalla Lukio ulkomailla Lukioaikainen vaihto-opiskelu Kesälukio ulkomailla Kielikurssit Tehtävä: Muutos kielessä, muutos mielessä Case: Miika Niemi Aikuisopiskelu ulkomailla Opiskelijavaihto tai työssäoppimisjakso Tutkijan kynästä: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tehtävä: Tunnetko itsesi? Case: Tiina Piipponen Case: Anu Ojaranta Tehtävä: Paikoillaan! Valmiina? Nyt! Tutkintojen tunnustaminen Työharjoittelu ulkomailla Miten löytää harjoittelupaikka? Harjoittelu ja kielitaito Harjoittelun sisällyttäminen opintoihin CIMOn tarjoamat kansainväliset harjoittelupaikat Case: Liisa Hänninen Muut väylät ulkomaille EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Vapaaehtoistyö Tehtävä: Suomalaisena maailmalla Au pair -työ Tutkijan kynästä: Palvelukseen haetaan hyvää tyyppiä Töihin ulkomaille Työskentely EU- ja ETA-maissa EURES auttaa työnhaussa Työskentely muissa maissa Mistä aloittaa työnhaku? Miten löytää työ? Työhakemus Verotus Case: Sini Huupponen Tehtävä: Millä kaistalla kiihdytät? Tehtävä: Lähtijän muistilista Sosiaaliturvamaksut Työttömyysturva Kesä- ja sesonkityöt Työpaikkoja välittäviä organisaatioita Töihin lähtevän ensimmäiset askeleet Ennen paluuta Suomeen Paluu Suomeen Tutkijan kynästä: Mitä ulkomaanjaksosta sai? Ilmari palaa Suomeen Paluuko helppoa? Sofia palaa Suomeen Kaisla ja Marko maailmalla Case: Tiina Piipponen Tehtävä: Matkapäiväkirja CIMO ja työ- ja elinkeinoministeriö 2009 Oppaan on koonnut Sari Pohjola Oppaan alku- ja lopputeksteistä on vastannut Esko Koponen, tutkijan näkökulmasta Irma Garam ja tyyppitarinoista Toni Lehtonen Muut osiot: CIMO, työ- ja elinkeinoministeriö ja Opetushallitus Taitto: Satu Salmivalli Valokuvat: Lehtikuva, GettyImages, Fennopress ja CIMO Piirrokset: Jouko Kiesiläinen Paino: Libris ISBN , ISBN (pdf)

3 Johdanto Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Oletko miettinyt, mitä ne voisivat tarjota sinulle? Maailmalla voit tutustua vieraisiin kulttuureihin, erilaisiin ihmisiin ja toisenlaisiin tapoihin katsoa maailmaa. Samalla opit lisää itsestäsi ja yllättävää kyllä myös suomalaisuudesta. Kun astut ulos tutusta elinympäristöstäsi ja rutiineistasi, saatat löytää elämällesi uuden suunnan. Tai sitten huomaat maailmalta palattuasi, että sinulla on uutta motivaatiota ja innostusta jatkaa opinnoissasi tai työssäsi. Tässä oppaassa on asiatietoa erilaisista mahdollisuuksista hankkia kansainvälisiä kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten löydät lisätietoa eri vaihtoehdoista. Oppaassa on myös tehtäviä, joita voit tehdä yksin, kaverin kanssa tai esimerkiksi opinto-ohjaajan ohjauksessa. Voit tehdä tehtävät alusta loppuun tai tehdä vain tehtävät, joista arvelet olevan hyötyä itsellesi. Ne on tarkoitettu oman pohdintasi ja suunnittelusi apuvälineiksi, kun selvität, olisiko ulkomaille lähteminen sinulle sopiva vaihtoehto ja mitä voisit saada irti kansainvälisistä kokemuksista. Oppaassa seikkailevat kuvitteelliset henkilöt Sofia, Ilmari, Kaisla ja Marko tekevät tehtäviä yhdessä lukijan kanssa ja kertovat kukin oman tarinansa. Oppaassa on myös oikeiden maailmalla olleiden henkilöiden haastatteluja, jotka tuovat esille erilaisia puolia siitä, mitä kaikkea ulkomaankokemukset voivat antaa. Mitä omat suunnitelmasi tai haaveesi ovatkin, muista että maailmalle voit lähteä myös myöhemmin. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurista toimintaa on tarjolla myös kotimaassa, jos ulkomaille lähteminen ei tunnu sinulle sopivalta vaihtoehdolta. Löydä oma suuntasi maailmalla! Ohjaajat: Tämä opas on tarkoitettu käytettäväksi joko itsenäisesti tai ohjattuna. Toivomme, että asiatieto-osiot toimivat tukenanne ohjatessanne oppilaitanne tai asiakkaitanne pohtimaan mahdollisuuksiaan lähteä maailmalle. Tehtäviä voitte käyttää sellaisenaan tai soveltaen niitä oman mielenne mukaan. Voitte mieluusti antaa myös palautetta CIMOon tehtävien ja koko oppaan soveltuvuudesta erilaisiin ohjaustilanteisiin. Inspiroivia ohjaushetkiä kansainvälisten mahdollisuuksien parissa!

4 4 Valmiina lähtöön?

5 Millä eväin maailmalle? Uudessa ja oudossa ympäristössä oleskeltaessa joutuvat siihenastisessa elämässä opitut tavat ajatella ja toimia koetukselle. Jokainen kokee ulkomailla oleskelun ilot ja surut yksilöllisesti, eikä tiedon ja valmentautumisen avulla voida kokonaan poistaa sopeutumisprosessien joskus kivuliaitakin vaiheita. Koti-ikävän iskiessä on kuitenkin ehkä lohdullista muistaa, että samanlaista ahdistusta kokevat todennäköisesti muutkin maailmalle lähteneet. Lähtöön valmistautuessa Ulkomailla olemisen ja elämisen prosessi alkaa oikeastaan jo ennen rajojen ylittämistä. Kun tieto lähdöstä on varmistunut, alkaa sekä henkinen että konkreettinen valmistautuminen lähtöön. Tässä vaiheessa mielen täyttää positiivinen, odottava jännitys: maailmalle on haettu ja nyt sinne mennään. Kukin valmistautuu ulkomaan jaksoon tavallaan. Joku haluaa kerätä kaiken mahdollisen tiedon tulevasta asemapaikastaan. Tiedonlähteistä tavallisimpia ovat internet, matkaoppaat ja muu kirjallisuus. Lähellä tai kaukanakin asuvat sikäläisen kulttuurin edustajat ovat hyviä tiedonlähteitä, samoin kohdemaassa asuneet suomalaiset. Matkaoppaita lukiessa sekä kohdemaan tuntevia ihmisiä kuunnellessa on muistettava, että jokainen niistä kertoo maasta, sen arjesta ja erikoisuuksista oman tarinansa. Yhtä totuutta ei siis ole. Toiset lähtijät haluavat sukeltaa tuntemattomaan ilman sen suurempia valmisteluja. Heille on tärkeää oma ensikäden kokemus, jota ei ole turrutettu muiden pureksimilla totuuksilla. Joskus ei yksinkertaisesti ole aikaa lukea oppaita tai etsiä hyppysiinsä kohteen tuntevia ihmisiä. Etukäteisvalmisteluihin vaikuttaa luonnollisesti myös se, onko lähtijällä aikaisempaa kokemusta kohdemaasta. Vaikutusta on myös sillä, mitä kohteessa tulee tekemään: meneekö sinne töihin, opiskelemaan, vapaaehtoistyöhön tai jostain muusta syystä. Kohdemaan kielen tuntemus on merkittävä tekijä. Pitäisikö kieltä opiskella ennen muuttoa? Onko kielen opiskeluun aikaa tai mahdollisuuksia? Kukin lähtijä valmistautuu tavallaan ja kokee lähdön aiheuttamat tunteet yksilöllisesti. Ei ole olemassa yhtä, täydellistä tapaa valmistautua ulkomaille lähtöön. Perinpohjainenkaan etukäteistyö kohteen tuntemuksen ja ymmärtämisen lisäämiseksi ei takaa yllätyksetöntä ulkomaanjaksoa. Ensiaskeleet ja kuherruskuukausi Kohdemaassa saattaa olla järjestetty vastaanotto tulijalle. Paikalliset eivät oletakaan, että kaikki käytännön asiat olisivat selviä ja ymmärrettäviä muualta tulevalle. Myös tulija itse odottaa usein jonkinlaista opastusta. Aina vastaanottoa ei ole järjestetty eikä uuteen ole opastusta. Oletetaan, että tulija selviää kaikesta itsenäisesti ja on oma-aloitteinen. Jossain päin voi olla tapana olla tyrkyttämättä apua, koska sitä pidetään tungetteluna. Vieraan pitää silloin osata pyytää apua ja kysyä neuvoja. Todellisuus iskee Olipa järjestettyä alkuhuolehdintaa tai ei, jossain vaiheessa sekä vierailija itse että isännät olettavat, että tekemisistään pitää selvitä omin päin. On luonnollista, että vieras haluaa oppia toimimaan uudessa ympäristössä mahdollisimman täysipainoisesti: pärjäämään työssä tai opinnoissa, tutustumaan uusiin ihmisiin ja ystävystymään heidän 5

6 Ilmari 18 v. lähtee vapaaehtoistyöhön Peruskoulun jaksoin rämpiä, koska siellä sai olla kavereiden kanssa päivät. Muut kiinnostavat asiat olivat suunnilleen liikunta, metallityöt ja ruokatunnit. Ysin jälkeen menin amikseen autotekniikkapuolelle, kun työkalut pysyivät hanskassa, enkä muutakaan keksinyt. Tokana vuonna lukeminen ei napannut vähääkään. Ruotsin ja englannin kieliopin kanssa tuli vaikeuksia niin kuin peruskoulussakin. Pari kurssia jäi suorittamatta, sitten en mennyt kouluun enää ollenkaan. Vuosi meni himassa pleikkaria pelatessa, ja tulevaisuus oli ihan katkolla, mistä tuli sanomista porukoiltakin. Kickboxing on ollut mun harrastus jo viisi vuotta. Treeneissä mä tutustuin Carloon, italialaiseen kaveriin, joka oli tullut tänne vapaaehtoisduuniin EVS-ohjelman kautta jostain Veronasta Pohjois-Italiasta. Me ruvettiin pyöriin samoissa porukoissa nuorisotalolla, jossa Carlo oli vapaaehtoisduunissa. Italiaa en osannut muuta kuin ciao!. Onneksi molemmat osattiin englantia sen verran, että pystyttiin juttelemaan. Oli aika makee juttu huomata pystyvänsä puhumaan vieraalla kielellä. Kerran sanoin Carlolle, että olen kohta 18, mutten vieläkään tiedä mikä musta tulee isona. Siihen hän vastasi, ettei tiedä hänkään, oli lähtenyt just sen takia maailmalle, katsomaan selviääkö suunta toisessa ympäristössä. Hän suositteli mulle samaa heittäen pienen haasteen, että vaatii rohkeutta lähteä, vaikka hänen kotimaahansa Italiaan. Seuraavana päivänä kysyin nuokkarin ohjaajalta, miten suomalainen vois lähtee EVS:ksi. Se kertoi mulle, miten homma menee ja sano, että ne vois ihan hyvin toimii lähettävänä tahona ja näytti, miten EVS-tietokanta toimii. Sieltä löytyi vuodeksi vapaaehtoistyötä urheilun parissa Suzzarassa Pohjois-Italiassa Associazione Polriva -nimisen järjestön kautta. Kielipään heikkous sai mut pelkäämään ja kelailemaan asioita iltaisin, mutta ennen lähtöä käyty valmennus vähän rauhoitti perhosia vatsassa. Lue lisää Ilmarin kokemuksista sivulta 53 Lue lisää Eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta (EVS) sivulta 39 6

7 kanssaan, järjestämään kaikki elämiseen ja olemiseen liittyvät asiat vuokrasopimuksista oleskelulupiin ja bussikortteihin. Tässä vaiheessa saattaa iskeä pettymys, epäonnistumisen pelko ja koti-ikävä ja paha olo voi purkautua monin tavoin. Usein aletaan kritisoida pahoinvoinnin lähdettä eli paikallista elämää, tapoja ja ihmisiä. Kotona oli helpompaa ja asiat olivat siksi paremmin. Pähkäily muiden kanssa Toinen keino, jota voisi kutsua pähkäilymetodiksi, on löytää natiivi, jolta voi turvallisesti kysyä itselle oudoista ja uusista asioista. Pähkäilykumppaniksi sopivat myös paikalliseen elämänmenoon tottuneet toiset ulkomaalaiset. Kun tällainen paikallinen informantti löytyy, kannattaa varmistaa, että hänelle sopii tiedonlähteenä toimiminen. Kaikki eivät välttämättä osaa tai halua selittää itsestäänselvyyksiä vieraille. Mikä neuvoksi? Ihminen on oppiva ja sopeutuva olio onneksi. Sopeutumisen vaikean vaiheen syövereissä ei ryömitä loputtomasti. Elämällä paikallista elämää parhaansa mukaan oppii keinoja ymmärtää sikäläistä todellisuutta ja ihmisiä. Miten paikallista elämää oikein oppii elämään? Tähän on olemassa useita keinoja. Toisten tarkkaileminen ja matkiminen Lapsi oppii matkimalla. On siis ryhdyttävä jälleen lapseksi. Hyvä keino oppia on tarkkailla ja matkia muita. Voi tarkkailla, miten paikalliset käyttäytyvät, miten he kommunikoivat, mistä puhuvat, kuinka ajattelevat. Tarkkailla voi ihan mitä tahansa: miten kaupassa asioidaan, kuinka opiskelijat ja opettajat kommunikoivat keskenään, miten helposti esimiestä voi lähestyä, mistä lounastauoilla puhutaan, miten perheissä puhutellaan aikuisia, miten lapsia? Tarkkaileminen ja matkiminen voi kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei välttämättä ole. Ensin pitää virittää oma havainnointikoneisto, eli tyhjentää se vuosien aikana opituista tottumuksista ja tavoista. Sitten pitää löytää keinot havainnoida erot omassa ja paikallisten ihmisten käyttäytymisessä. Lopuksi olisi vielä osattava siirtää ainakin jotain uusista tavoista omaan repertoaariin. Asioiden puiminen ja purkaminen muiden kanssa auttaa aina. Sitä voi harrastaa viestimien avulla kotijoukkojen tai kasvotusten kohdemaassa olevien muiden ulkomaalaisten kanssa. Jos negatiivisia asioita haluaa puida paikallisten asukkaiden piirissä, kannattaa miettiä, miten asiansa esittää. Suora ja jatkuva kritiikki maan tapoja ja kulttuuria kohtaan ei välttämättä edistä kontaktien solmimista paikallisiin, mikä puolestaan edistäisi sopeutumista. Ja joskus paha olo saa sellaiset mittasuhteet, että pitää hakea ammattiapua. Itsepähkäily Yksittäisistä harmia ja mielipahaa aiheuttavista tilanteista selviämiseen on toinenkin keino: itsepähkäily. Jos joku tilanne tai kohtaaminen ärsyttää tai ahdistaa, voi jälkikäteen miettiä, mikä sai aikaan negatiivisen tunteen. Johtuiko se mahdollisesti siitä, että paikallinen ja oma tapa toimia tai kommunikoida eivät kohdanneet? Olemisen ja elämisen, opiskelun tai työskentelyn taidot kehittyvät sekä aktiivisesti opettelemalla että passiivisesti oppimalla. Samoin kielitaidon kehittyminen helpottaa sopeutumista. Jossain vaiheessa huomaa tekevänsä enemmän tai vähemmän täysillä sitä, mitä tuli tekemään.

8 Sofia 26 v. lähtee harjoitteluun Kielet ja kirjallisuus ovat aina olleet suuri intohimoni. Venäjän kielen opin äidiltäni, joka varttui Pietarissa, missä hän kohtasi suomalaisen isäni eräänä kaukaisena elokuuna. Äiti tuli Suomeen rakkautensa perässä, ja tässä minäkin nyt olen. Venäjän ja suomen lisäksi puhun melko hyvin espanjaa ja sujuvasti englantia vietettyäni vuoden opiskelijavaihdossa Irlannissa Dublinissa. Muistan, että alkuaika Dublinissa oli aika vaikeaa. Minua vaivasi ankara koti-ikävä, sillä olin ensimmäistä kertaa yksin ulkomailla, vieraassa maassa ilman perhettä ja ystäviäni. Oli raskasta yrittää pärjätä vieraalla kielellä ja omaksua maan tapoja, kun halusi koko ajan takaisin kotiin. Kriisi meni onneksi ohi parissa kuukaudessa, ja aloin viihtyä, kun sain uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Loppujen lopuksi se oli aivan ihana vuosi! Kaupallisen alan valinta ei ollut minulle itsestäänselvyys, sillä en ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään myyntihenkisenä ihmisenä. Lähdin ammattikorkeakouluun opiskelemaan kansainvälistä kauppaa, koska halusin hyödyntää työelämässä kielellistä lahjakkuuttani. Nyt opintoni ovat lopputyövaiheessa, mutta koen olevani jonkinlaisessa ammatillisessa kriisissä, vaikka en ole vielä valmistunutkaan! Minua kiusaavat ajatukset siitä, valitsinko oikean opiskelualan ja voinko löytää alalta työpaikan, joka sopii minulle henkisesti oman paikkani kaupallisesta maailmasta. Päädyin keskustelemaan ajatuksistani oppilaitoksemme kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa. Hän kertoi minulle mahdollisuudesta hakea CIMOn harjoitteluun Argentiinaan Finpron toimistoon Buenos Airesiin. Näköalapaikka Suomen viennin edistämisen parissa kuulosti minusta hyvältä ajatukselta. Hain paikkaa ja minut valittiin! Luulen että espanjan taitoni ja aiempi ulkomaankokemukseni oli siinä se ratkaiseva tekijä. Lue lisää Sofian kokemuksista sivulta 55 Lue lisää harjoittelusta ulkomailla sivulta 32

9 Ei stereotypioita Vieraaseen sopeutumisen prosessi on jokaisella omanlaisensa. On yksilöllistä, miten kukin oppii toimimaan uudessa ympäristössä ja miten pitkään ja syvällisesti erilaiset kokemukset ja tuntemukset kestävät. Vieraassa maassa vietetty aika vaikuttaa: mitä lyhyemmän aikaa ulkomailla on, sitä vähemmän mylläkässä riepotellaan. Aikaisemmilla kokemuksilla on myös vaikutusta. Voi tosin käydä myös niin, että kerran vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen kokenut olettaa selviävänsä toisesta tai kolmannesta kerrasta ehkä liiankin helpolla. Jokainen kerta on kuitenkin omanlaisensa. Persoonallisuudella on myös vaikutusta siihen, miten uudet tilanteet kokee ja mikä niiden vaikutus on. Joku nauttii uusiin ja arvaamattomiin tilanteisiin sukeltamisesta, toinen on varovaisempi. Syyt ja motiivit vaikuttavat Yksi tärkeimmistä ulkomaankokemukseen vaikuttavista asioista on ulkomaille lähtemisen syy. Ennen lähtöä on tehtävä itselle selväksi lähdön motiivi: miksi lähden ulkomaille ja mitä sieltä haen? Lähdenkö pois jostain, pakenenko jotain tilannetta, ihmissuhdetta, ristiriitaa? Vai onko lähdön syy tietojen ja taitojen kartuttaminen? Jokaisen lähtijän syy on henkilökohtainen ja niin sen pitääkin olla. Asia on kuitenkin selvitettävä ainakin itselle ennen lähtöä. Se, mitä vieraasta paikasta lähtee hakemaan tai mistä on lähtenyt pois, vaikuttaa varmasti ulkomaankokemukseen. Omat eväät matkalle selviävät, kun tietää mihin ja miksi menee. Eväitä on matkalle lähtijän ja kohteeseen asettuvan käytössä paljon ja niistä on moneksi jokaiselle jotakin. Ranskalaiset elokuvat ovat aivan ihania Cherbourgin sateenvarjojen alle halusin jo pienenä!

10 Kansainvälisyys ja minä Tämän osion tehtävien avulla voit tutkia omia asenteitasi kansainvälisyyteen ja pohtia, olisiko maailmalle lähtö sinua varten. Mun kielipää on parantunut musan kuuntelulla, sillä biiseistä oppii sanoja. Sana-assosiaatio Mitä sinulle tulee mieleen sanoista työleiri diplomaatti köyhyys vaihto-oppilas Venäjä ulkomaalainen kielipää urapolku kuluttaminen lähetystyö New York manga au pair alkuasukas kulttuurishokki elintaso kosmopoliitti Afrikka Ota oppia muiden kokemuksista Käy lukemassa Ammattinetistä otsikon Uratarinoita alta esimerkiksi espanjalaisen maahanmuuttajan Marinan tai suomalaisen Matin kertomus. Voit myös valita jonkin muun sinua kiinnostavan maahanmuuttajan tarinan. Vastaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin: Mitä jäi kirjoittajan reppuun ulkomailla oleskelusta? Mitä kirjoittaja on oppinut omasta kulttuuristaan tai itsestään? Miten kirjoittaja on ratkaissut eteensä tulleita ongelmia? Voit vertailla mielikuviasi myös kaverin kanssa. Tehtävät jatkuvat sivulla

11 Kaisla 20 v. lähtee opiskelemaan Sukeltaminen kirkkaissa vesissä on hienointa mitä tiedän. Siinä tuntee lentävänsä toisessa maailmassa. Joitakin ajatus syvyyksistä pelottaa, koska vastaan voi tulla kalojakin, mutta eivät ne minua vielä ole varpaasta purreet! Myönnän olevani elämysfriikki ja nautin kaikesta uudesta. Roolipelejä harrastan kai siksi, että niissä saan omaksua vieraan identiteetin ja samastua siihen. Ei varmaankaan ole yllätys, että matkailu on aina vetänyt minua puoleensa, olin jo 15-vuotiaana yksin kielikurssilla Ranskassa kaksi viikkoa Alliance Françaisen kautta. Ranskaan rakastuin ensisilmäyksellä. Lukion jälkeen olin kahden vaiheilla lääketiede vai biologia? Valitsin biologian, koska haluan erikoistua nimenomaan meribiologiaan. Ensin pitää tietenkin päästä yliopistoon, mutta en ole siitä huolissani, pääsen kyllä. Minua pari vuotta vanhempi serkkuni lähti opiskelemaan sirkusalaa Lontooseen ja hän suositteli minulle lämpimästi ulkomailla opiskelua. Kävin Ranskan kulttuurikeskuksen opintoneuvonnassa CampusFrancessa hakemassa tietoa Ranskan koulutustarjonnasta. Bretagnen yliopistossa Brestissä voi opiskella meribiologiaa ja aion pyrkiä sinne. Sitä ennen täytyy parantaa kielitaitoa, sillä lyhyellä kouluranskalla opiskelu voi olla vähän turhan haasteellista. Kuukauden päästä lähden Pariisin Disneylandiin kesätöihin. Lue lisää Kaislan kokemuksista sivulta 56 Lue lisää tutkinto-opiskelusta ulkomailla sivulta 22 11

12 Mikä mikä maa? Tee pikatesti omista mieltymyksistäsi ja kiinnostuksen kohteistasi! Listaa kolme maata, joissa haluaisit elää lyhyen aikaa. Listaa kolme maata, joihin et lähtisi missään tapauksessa. Mieti, miksi valitsit juuri nämä maat? Mikä niissä kiinnostaa tai ei kiinnosta sinua? Mitä tiedät maista? Millaisia asioita liität niihin? Etsi lisätietoa maista, jotka eivät sinua kiinnostaneet. Matkakuumetta vai ei? Mittaa lämpötilasi! Lue väittämät ja rastita sopivin kohta matkakuumemittarista. en ole lainkaan samaa mieltä en ota kantaa / en ole ajatellut asiaa olen täysin samaa mieltä 1. Elämäni on sellaisessa vaiheessa, että voisin juuri nyt lähteäkin ulkomaille. 2. Vieraat kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua. 3. Löytäisin luultavasti töitä ulkomailta. 4. Voisin tehdä ulkomailla jotain, mikä Suomessa ei ole mahdollista. 5. Olisi kiinnostavaa kokeilla, pärjäänkö ulkomailla. 6. Opiskelu tai työskentely ulkomailla toisi mukavaa vaihtelua elämääni. 7. Ulkomailla voisin ottaa etäisyyttä elämääni ja pohtia, mikä minusta tulee isona. 8. Minua kiinnostaa millaisina ulkomaalaiset pitävät suomalaisia. 9. Kulttuurierojen kokeminen tuo rikkautta elämään. 10. Kun käyn jossain maassa, mietin usein, millaista olisi asua siellä. Jos suurin osa valinnoistasi sijoittuu punaiselle alueelle, niin sinulla on selvästi matkakuumetta! Voit jatkaa seuraaviin tehtäviin. Jos suurin osa valinnoistasi osui siniselle alueelle, sinulle voi tällä hetkellä sopia paremmin kansainvälisten kokemusten hankkiminen kotimaassa. Voit siitä huolimatta miettiä oppaan avulla omia mahdollisuuksiasi. Sivulta 28 löydät Paikoilleen! Valmiina? Nyt! -tehtävän, joka voi toimia mietintäsi apuna. 12

13 Marko 32 v. lähtee töihin Ja tapahtui eräänä päivänä, että ylimmältä johdolta kävi käsky, että konttoristamme on väkeä ulos pantava. Niinpä minäkin sain lähteä. No, kymmenen vuotta pankkitoimihenkilönä opetti ainakin sen, että rahan haaliminen voi tuottaa yhtä paljon harmaita hiuksia yhdelle kuin jollekin toiselle konkurssi. Työttömyydestä on vähän vaikeaa repiä hurttia huumoria, mutta oman toimeni kuoletuksessa helpotti se, että olin ehtinyt miettiä alan vaihtoa jo kauan ennen huhuja tulevasta fuusiosta. Työni koin kolikkona, jonka toinen puoli oli samaa kolikkoa. Ansiosidonnaisella päivärahalla on ollut aikaa harrastaa eräretkeilyä ja lintujen bongausta, jolle kyltyrelli viiniharrastus tarjoaa tismalleen yhtä rentouttavan vastapainon. Asioita puntaroituani olen päätynyt siihen, että pankkiin en enää palaa, nyt saa jokin muu viedä, voihan sitä ihminen muutakin tehdä. Portugalista mieleeni tulee viinit, muuttolintujen bongausreitit ja tyttöystäväni Sandra, joka on syntyisin Coimbrasta. Olemme käyneet siellä yhdessä kymmenisen kertaa, mutta portugalin kieli ei tosin vielä oikein taivu suussani ja puhumme keskenämme englantia. Muuttohaaveita on ollut ilmassa, Lahdesta Lissaboniin. Pari viikkoa sitten kävin työvoimatoimistossa EURES-neuvojalla tutkailemassa vaihtoehtoja ja sain kuningasajatuksen lähteä kolmen kuukauden työnhakumatkalle Portugaliin. Siellä paikallinen EURES-ihminen ottaa minut vastaan ja opastaa työnhaun saloihin. Sandran perheeltä saan taatusti myös kosolti hyviä vinkkejä. Lue lisää Markon kokemuksista sivulta 56 Lue lisää työskentelystä ulkomailla sivulta 42 13

14 Tutkijan kynästä: Ulkomaille motivoi moni asia Tutkimusten perusteella nuorten ulkomaille lähdön motiivit voi jakaa kolmeen ryhmään: henkilökohtaisiin, kulttuurisiin ja opintoihin tai uraan liittyviin. Tyypillisiä henkilökohtaisia motiiveja ovat halu kokea uutta, mahdollisuus seikkailuun ja mahdollisuus kehittää itseään. Kulttuurisia motiiveja painottavat lähtijät haluavat tutustua vieraaseen maahan ja kulttuuriin sekä oppia kieliä. Ne lähtijät, joille opintoihin tai uraan liittyvät motiivit ovat tärkeitä, korostavat sitä, että aika ulkomailla tuo uutta sisältöä opintoihin, ulkomainen oppilaitos on arvostettu ja että ulkomailla opiskelusta on hyötyä työelämässä. Koko tutkinnon ulkomailla suorittajia motivoi lisäksi se, etteivät he ole saaneet Suomesta haluamaansa opiskelupaikkaa tai opiskelupaikan saaminen Suomesta on koettu vaikeaksi. Harva lähtee ulkomaille pelkästään yhden syyn takia. Tyypillistä onkin, että kysyttäessä ulkomaille lähdön syitä opiskelijat tuovat esille kaikkia edellä mainittuja motiiveja. Eniten kuitenkin korostetaan henkilökohtaisia ja kulttuurisia motiiveja: halu kokea uutta ja tutustua uuteen kulttuuriin ovat vahvimmat ulkomaille motivoijat. Ulkomaanjakson anti Ulkomailta saadaan yleensä sitä mitä on lähdetty hakemaankin: kokemuksia, kielitaitoa, vieraan maan tuntemusta ja uusia näkökulmia opintoihin. Erityisesti koko tutkinnon ulkomailla suorittavat korostavat saaneensa lisäksi kansainvälisiä verkostoja ja kontakteja, joista voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa ulkomailta. Ja kuten motiiveissakin, kaikkein eniten ulkomailta palaavat opiskelijat korostavat jakson henkilökohtaista ja kulttuurista antia. Ulkomaat eivät ole jossain tuolla, vaan yhä enemmän täällä Suomi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi maaksi. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on yli viisinkertaistunut 1990-luvun alusta. Yhä useammin arkipäivässämme kohdataan tilanteita, joissa asioidaan muualta tulleiden ihmisten kanssa. Samalla monien suomalaisten yritysten toiminta on globalisoitunut ja osa liiketoiminnasta on siirtynyt maamme rajojen ulkopuolelle. Suomessa on jatkossa yhä vähemmän työpaikkoja, joissa ei olla tekemisissä monikulttuurisen Suomen tai ulkomaiden kanssa. Tutkimuksen mukaan yrityksissä ja organisaatioissa, joissa on kansainvälistä toimintaa, arvostetaan myös opiskeluaikana hankittua kansainvälistä kokemusta. Työnantaja pitää sitä hyvänä valmennuksena työtehtäviin, joissa toimitaan vieraista kulttuureista tulevien henkilöitten kanssa. Kansainvälisen kanssakäymisen taitoja voi hankkia lähtemällä itse ulkomaille, mutta näitä taitoja voi kartuttaa myös Suomessa esimerkiksi toimimalla aktiivisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien parissa. 14

15 Se antaa aikamoiset kiksit, kun huomaa, että pärjää Kai Jaskarin tie on vienyt Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijasta Ruotsin television suomenkielisten uutisten toimituspäälliköksi. Kain ensimmäinen ulkomaankokemus oli Erasmus-opiskelijavaihto Bielefeldin yliopistossa Saksassa case Ulkomailla joutuu usein keksimään jonkun konstin, millä selviää ja joutuu turvautumaan ihan vieraisiin ihmisiin. Se antaa aikamoiset kiksit, kun huomaa, että pärjää. Jos selviää alkuvaikeuksista, siitä jää kipinä että täytyy päästä uudelleen ulkomaille. Kain mukaan ulkomaan opinnot täydentävät hyvin suomalaista tutkintoa. Ulkomaisissa yliopistoissa voi suorittaa kursseja, joita Suomessa ei ole missään yliopistoissa ja saa sellaista tietotaitoa, jota Suomessa ei yksinkertaisesti voi hankkia. Kai on ollut Ruotsin television palveluksessa nyt jo 11 vuotta, ja vuoden Yleisradion kirjeenvaihtajana Unkarissa. Kai kannustaa nuoria hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia jo opiskeluaikana ja kertoo itsekin rekrytoijana arvostavansa niitä. Minun rekrytointipäätöksiini vaikuttaa, kun näen cv:stä, että ihminen on ollut maailmalla ja näyttänyt, että pärjää. Kai Jaskari, 38 vuotta, Ruotsin television suomenkielisten uutisten toimituspäällikkö, filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta, suorittanut opintoja Saksassa ja työskennellyt Ruotsin lisäksi Unkarissa. Lue Kain koko tarina maailmalle.netissä. 15

16 16 Opiskelu ulkomailla

17 Tutkijan kynästä: Suomalaiset maailmalla Suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat innokkaita hankkimaan oppia ulkomailta. Opiskelu ulkomailla yleistyi voimakkaasti 1990-luvulla kiitos kuuluu pitkälti Euroopan unionin liikkuvuusohjelmille, joiden rahoittamana suomalaisopiskelijat pääsevät ulkomaille vaihto-opiskeluun, harjoitteluun, lyhyemmälle opintojaksolle, työssäoppimisjaksolle tai nuorisovaihtoon. Vuosittain noin nuorta edustaa Suomea maailmalla: 8200 vaihto-opiskelijaa korkeakouluista, 4500 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa lyhyemmällä opinto- tai työssäoppimisjaksolla, 4400 koko tutkinnon suorittajaa, 500 CIMOn lähettämää harjoittelijaa ja 2500 Youth in Action -ohjelman vaihtoihin osallistujaa. Suurin osa suuntaa Eurooppaan. Koko tutkinnon suorittajat suosivat Britanniaa ja Ruotsia, vaihtoopiskelijat Saksaa, Britanniaa, Espanjaa ja Ruotsia. Viime vuosina Eurooppa on kuitenkin jonkin verran menettänyt ylivoimaista suosiotaan ja yhä useampi valitsee vaihtokohteekseen Aasian maan kuten Kiinan, Thaimaan, Malesian tai Japanin. Lukio ulkomailla Suomalainen lukio ulkomailla? Espanjassa toimiva Aurinkorannikon suomalainen koulu on tällä hetkellä (2008) ainoa ulkomailla sijaitseva koulu, joka tarjoaa suomalaista lukio-opetusta: Mikäli suomalaisen lukion opintoja haluaa suorittaa muualla maailmassa, vaihtoehtona on opiskelu etälukiossa. Ulkomaiset lukiotason opinnot Jos olet muuttamassa vanhempiesi mukana ulkomaille juuri lukio-opintojesi kynnyksellä, voit hakeutua myös uuden kotimaasi lukiota vastaaviin oppilaitoksiin ja suorittaa maan koulutusjärjestelmän oma ylioppilastutkinto. Näissä suomalaista lukiota vastaavissa kouluissa opetus tapahtuu yleensä maan virallisella kielellä, lukuunottamatta IB-lukioita tai kansainvälisiä kouluja, joten sinulla tulee olla riittävän hyvä kohdemaan kielitaito. Kouluista ja tutkinnoista sekä pääsyvaatimuksista, hakuajoista, kustannuksista ym. saa parhaiten tietoa kunkin maan opetusviranomaisilta ja suoraan oppilaitoksista. Kansainväliset ylioppilastutkinnot Kansainvälisistä ylioppilastutkinnoista ainoastaan IB-, Reifeprüfung- sekä Eurooppa-kouluissa järjestettävä European Baccalaureate -tutkinto (EB) antavat Suomessa samanlaisen yleisen jatko-opintokelpoisuuden kuin kotimainen (tai toisessa Pohjoismaassa suoritettu) ylioppilastutkinto. Jonkun muun kansainvälisen tai ulkomaisen yo-tutkinnon suorittaneena voit hakea suomalaisiin korkeakouluihin ainoastaan ns. erillisvalinnan kautta. Tarkista hakumenettely ja hakuajat suoraan siitä suomalaisesta korkeakoulusta, johon aiot pyrkiä. 17

18 IB World Schools -oppilaitoksissa voi suorittaa vaativan kaksivuotisen International Baccalaureate (IB) -tutkinnon. Opetuskielenä on englanti, ranska ja/tai espanja. Kouluja voi hakea maittain International Baccalaureate -sivuilta. Lukioaikana voit lähteä vaihto-oppilaaksi eri puolille maailmaa. Vaihto-oppilasjakson aikana asut kohdemaassa sinulle valitussa isäntäperheessä ja käyt paikallista koulua omanikäistesi nuorten kanssa. Lukio-opintosi kotimaassa jäävät vaihto-oppilasjakson ajaksi odottamaan ja jatkat niitä palattuasi kotimaahan. Yleensä vaihto-oppilaskausi kestää kokonaisen lukuvuoden, mutta myös lyhyempiä jaksoja on tarjolla sekä ryhmille että yksittäisille lähtijöille. Periaatteessa vaihto-opiskelupaikka on mahdollista järjestää itsenäisesti, mutta koska tällöin kaikki järjestelyt tulee hoitaa itse, suurin osa hakeutuu vaihto-oppilaaksi erilaisten välitystoimistojen, seurojen ja järjestöjen tarjoamien valmiiden ohjelmien kautta. Kysy vaihto-oppilasvuoden käytännön järjestelyistä, kuten kustannuksista ja hakumenettelystä, suoraan paikkoja välittäviltä tahoilta. Kesälukio ulkomailla United World Colleges (UWC) -koulut ovat kansainvälisiä kouluja, joihin haetaan lukion ensimmäisellä luokalla vuotiaana. IB-tutkintoon johtava opiskelu kestää kaksi vuotta. Lisätietoja saa UWC-yhdistyksestä. Jos taas päätät suorittaa jonkin kansainvälisen ylioppilastutkinnon ja sen jälkeen hakeutua ulkomaiseen korkeakouluun, selvitä etukäteen, antaako suorittamasi ylioppilastutkinto sinulle hakukelpoisuuden kyseisessä maassa tai korkeakoulussa. Selvitä myös sinua kiinnostavan oppilaitoksen pääsyvaatimukset etukäteen. Lukioaikainen vaihto-opiskelu Kesälukioseura järjestää kesälukioita myös ulkomailla. 1 3 viikon mittaiset kurssit painottuvat paikallisen kielen ja kulttuuriin opiskeluun ja suullista kielitaitoa harjoitetaan yhdessä kohdemaan nuorten ja opettajien kanssa. Kesälukioissa suoritetut lukion oppimäärän kurssit voi hyväksilukea omiin lukio-opintoihin. Kokopäiväisen opetuksen lisäksi kesälukioissa järjestetään retkiä ja muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Ulkomaan kesälukioiden kohderyhmänä ovat erityisesti lukion päättövaiheessa olevat nuoret. Lukiolaisten lisäksi kesälukioihin voivat hakea myös yli 15-vuotiaat peruskoulun päättävät tai ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat. Osallistumismaksuun sisältyy opetus ja opetusmateriaalit sekä majoitus, ruokailut ja retket, lisäksi osallistujat maksavat itse edestakaisen ryhmämatkan osuuden. Mahdollisista apurahoista saa tietoa Kesälukioseuran kotisivuilta. Sivuilla julkaistaan tiedot järjestettävistä kesälukioista ja niiden teemoista. Hakuaika ulkomaan kesälukioihin on porrastetusti kevään aikana. Kielikurssit Kaupallista kielikurssitarjontaa on runsaasti, mutta myös yliopistot ja muut valtiolliset oppilaitokset järjestävät kieliopintoja aina alkeista edistyneempiin tasoihin. Kielikursseilla opiskelu 18

19 Muutos kielessä muutos mielessä? Siirtyminen ulkomaille, vieraaseen elinympäristöön, oudon kielen ja kulttuurin keskelle on iso elämänmuutos. Kaikkiin muutoksiin on mahdotonta valmistautua etukäteen. Voit kuitenkin arvioida omia valmiuksiasi ennakoimalla mahdollisia muutostilanteita ja pohtimalla omaa suhtautumistasi niihin. Pilvet Pilvissä näet erilaisia elämänalueita, joihin ulkomaille lähteminen voi vaikuttaa. Rastita pilvistä ne, joihin maailmalle lähtö kenties vaikuttaisi omalla kohdallasi eniten. perhe vapaa-aika opiskelu ystävyyssuhteet maailmankatsomus arvot asuminen arjen rutiinit ammatinvalinta terveys ja hyvinvointi työ itsetuntemus jokin muu, mikä? ajatukset omasta kulttuurista Muutoksen mukana Muistele, millä tavalla olet aikaisemmin reagoinut tai suhtautunut muutostilanteisiin. Tällaisia muutostilanteita voivat olla esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle, opiskelemaan lähteminen tai uudessa työpaikassa aloittaminen. Palauta mieleesi joku muutostilanne ja pohdi: mikä oli ensimmäinen ajatuksesi tilanteesta? miten toimit tai käyttäydyit? millaisia tunteita ja tuntemuksia muutos sinussa herätti? miten lähipiirisi suhtautui muutokseen? mikä oli pahinta tai parasta muutoksessa? miten sopeuduit muutokseen? kauanko siihen meni aikaa? mitä muutostilanne opetti sinulle itsestäsi? Tunnistatko joitakin sinulle tyypillisiä ja toistuvia toimintamalleja muutostilanteessa? 19

20 case Pihvi näyttää samalta, oli se sitten suomalainen tai hollantilainen pihvi Miika Niemi opiskelee tällä hetkellä kolmatta vuotta Pirkanmaan ammattioppilaitoksen kansainvälisellä kaksoistutkintolinjalla, jonka opiskelijat suorittavat toisen lukuvuoden Hollannissa. Linjalta valmistutaan ravintolakokiksi ja tarjoilijaksi. Miika ahkeroi Hollannissa syyslukukauden 2007 opintojen parissa ja kevätlukukaudella hän suoritti työharjoittelun Hilton-hotellin keittiössä. Työ oli samanlaista kuin Suomessakin, vaikka hierarkia oli hotellissa tiukempi. Pihvi näyttää samalta, oli se sitten suomalainen tai hollantilainen pihvi. Eli kyllä ulkomailla pärjää. Harjoittelusta kannattaa nauttia ja ottaa siitä kaikki irti. Aina ei ollut hauskaa, mutta se kannattaa kääntää mielessään niin, että tämä on hienoa ja tärkeää kokemusta. Se on asennekysymys. Miikan mukaan paljon on kiinni omasta aktiivisuudesta, ja aktiivisuus vaikuttaa myös siihen, mitä ulkomaanjaksosta saa irti. Hän kannustaa muitakin opiskelijoita lähtemään opiskelemaan tai harjoitteluun ulkomaille. Kannattaa ottaa itse rohkeasti yhteyttä harjoittelupaikkoihin, jos koulu ei sitä pysty hankkimaan. Monessa koulussa on suhteita ulkomaille jo valmiiksi. Se myös motivoi opiskelemaan, kun huomaa, että tulee toimeen ja saa kansainvälistä työkokemusta, jota arvostetaan työelämässä. Unelmani on joskus päästä keittiön esimiestehtäviin. Miika Niemi, 22 vuotta, opiskelija Pirkanmaan ammattioppilaitoksen kansainvälisellä kaksoistutkintolinjalla, suorittanut opintoja ja työharjoittelun Hollannissa. Lue Miikan koko tarina maailmalle.netissä. 20