Toimintaopas kalastusalueille

Transkriptio

1 Keski-Suomen TE-keskuksen julkaisuja B2 Marketta Kiviluoto Jarmo Kovanen Toimintaopas kalastusalueille Työvoima- ja elinkeinokeskus

2 Keski-Suomen TE-keskuksen julkaisuja B2 Marketta Kiviluoto Jarmo Kovanen Toimintaopas kalastusalueille Ajantasainen versio osoitteessa: Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus

3 Julkaisija: Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, PL Jyväskylä Employment and Economic Development Centre for Central Finland Cygnaeuksenkatu 1, P.O. Box 44 FIN Jyväskylä ISBN ISSN Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2005

4 MITÄ OPPAASTA LÖYTYY: LUKIJALLE...2 TIIVISTELMÄ...3 KALASTUSALUE JULKISEN VALLAN KÄYTTÄJÄNÄ...7 MILLOIN KALASTUSALUE KÄYTTÄÄ JULKISTA VALTAA?...7 MILLOIN KALASTUSALUE SOVELTAA HALLINTOLAKIA?...8 HYVÄLLÄ PÄÄTÖKSELLÄ ON USEITA TUNNUSMERKKEJÄ...8 PÄÄTÖKSEN VALMISTELU...9 PÄÄTÖKSENTEKO...12 PÄÄTÖKSENTEON JÄLKEEN...12 OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY...13 HANKINTOJEN KILPAILUTUS KALASTUSALUEILLA...14 JULKISTEN HANKINTOJEN PERUSTEET...14 TARJOUSPYYNNÖN LAATIMINEN...14 TARJOUSTEN KÄSITTELY...16 TOIMITTAJAN VALINTA...16 HANKINTAPÄÄTÖKSEN TEKEMINEN...16 VALITUSPORTAANA MARKKINAOIKEUS...17 VÄHÄISET HANKINNAT...17 ESTEELLISYYS...17 HILJAINEN TIETO KALASTUSALUETOIMINNASSA...19 MITÄ SE ON?...19 IKÄ JA KOKEMUS VAHVUUTENA...19 TÄSMÄTIEDOLLA UUTTA NÄKEMYSTÄ...20 TIEDOTTAMINEN KALASTUSALUEILLA...22 LÄHTÖKOHDAT...22 MIKÄ ON UUTINEN?...22 MIKÄ ON TIEDOTE?...22 MITÄ TIEDOTTEESSA ON AINA OLTAVA...22 TIEDOTTEEN KIELI...23 TIEDOTTEEN ULKOASU...23 HAASTATELTAVAN OIKEUDET...23 TOIMITTAJAN OIKEUDET...23 KYSYMYKSIIN VASTAAMINEN...24 ESIINTYMINEN KAMERAN EDESSÄ...24 INTERNETIN HYÖDYNTÄMINEN...24 KALASTUSALUEASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI...25 ARKISTOKÄSIKIRJA...25 VANHA AINEISTO...25 UUSI AINEISTO...26 KALASTUKSENHOITOMAKSUVARAT JA TOIMINNAN MUU RAHOITUS...28 HAKEMINEN...28 KÄYTTÖ...28 TILITTÄMINEN...29 KORVAUKSET VESIALUEIDEN OMISTAJILLE...29 TALLETUS LÄÄNINHALLITUKSEEN...30 YHTEISTYÖVERKOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN...31 EU-OHJELMISTA ELINVOIMAA MAASEUDULLE...31 KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET...32 KALASTUSALUEEN TOIMITSIJAN MUISTILISTA...34 ALKUVUOSI...34 KEVÄTKAUSI...34 KESÄKAUSI...34 LOPPUVUOSI...35 MUUTA MUISTETTAVAA...35 AIHEISTA LISÄÄ...36 LIITTEET...37

5 2 LUKIJALLE Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on valmistellut kalastusalueiden toiminnan ohjeistusta vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2003 kalastusalueiden käyttöön tarjottiin cd -levyllä päätösmalleja ja lomakkeita sekä lainsäädäntöä ja alueilta kertynyttä kuva-aineistoa. Tämä toimintaopas on jatkoa em. laatutyölle. Se lähetetään kirjallisena versiona kalastusalueiden käyttöön ja sitä pidetään ajan tasalla TE-keskuksen internetsivuilla keski-suomi. Sivuilta löytyvät myös oppaan sisältämät lomakkeet sähköisessä muodossa. Kalastusalueiden toimintaympäristö muuttuu koko ajan, mikä asettaa haasteita aluetoiminnalle. Kalastusalueet kehittävätkin jatkuvasti toimintojaan. Oppaan tarkoituksena on tukea ja neuvoa alueita tässä työssä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja varmistaa muuttuvan lainsäädännön huomioon ottaminen lakisääteisten tehtävien hoidossa. Toimintaoppaan aihepiirien valinnassa on kuultu kalastusalueita. Opas on tarkoitettu helpottamaan ennen kaikkea kalastusalueen hallituksen ja isännöitsijän työtä. Opas alkaa tiivistelmällä, joka soveltuu yleiskatsaukseksi laajalle lukijajoukolle. Aihepiirikohtaiset luvut on tarkoitettu erityisesti isännöitsijälle ja kalastusalueen hallituksen puheenjohtajalle ohjeeksi käytännön asioiden valmistelussa. Liitteissä esitellään päätöksenteko- ja kuulutuskäytännöt sekä lomakkeita, joita kalastusalueet voivat hyödyntää mm. hankintoja kilpailuttaessaan.

6 3 TIIVISTELMÄ PÄÄTÖKSENTEKO Kalastusalueet ovat keskeisessä asemassa tutkimustiedon käytäntöön soveltamisessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kalastusalueiden aktiivisuus taimenkantojen vahvistamisessa. Villin taimenen maakunta tuottaa etuja kalataloudelle laajemminkin ja tukee samalla maaseudun elinkeinoja. Kalastusalueiden työ on siten osa maakunnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Perinteisten tietolähteiden lisäksi kalastusalueet voivat etsiä tietoa toimintansa kehittämiseen mm. Jyväskylän syntymässä olevasta kalatalouden osaamiskeskuksesta. Erilaiset tiedustelut, kirjallisuus, koulutustilaisuudet ja neuvottelupäivät sekä vuorovaikutustapahtumat (kuten kalastusaluepäivä) ovat edelleen tärkeä kanava tiedon hankintaan ja uusien käytänteiden omaksumiseen. Kalastuslakiin perustuvia päätöksiä tehdessään kalastusalueiden päättäjät käyttävät julkista valtaa ja toimivat siten virkavastuulla. Oppaan sivulla 7 olevan luettelon mukaisissa asioissa kalastusalueiden tulee soveltaa hallintolakia päätösten valmistelussa. Päätöksenteossa on olennaista, että asioiden valmistelu aloitetaan riittävän ajoissa ennen kalastusalueen kokousta. Tätä edellyttää sekä asiasisällön hahmottamisen viemä aika että hallintolain mukaisten kuulemisten hitaus. Hallintolain säädösten vuoksi osa päätettävistä asioista joudutaan antamaan tiedoksi kahteen kertaan: sekä valmisteluvaiheessa että päätöksenteon jälkeen. Asianosaisia on kuultava valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa. Kun päätös on tehty, se tulee antaa tiedoksi asianosaisille ja muille mahdollisille tahoille. Tiedoksiannon voi tehdä eri tavoin. Mikäli kohderyhmää ei tunneta tai tavallista tiedoksiantoa ei voida käyttää, on käytettävä yleistiedoksiantoa. Siitä tulee kalastusalueille kuluja, sillä asia pitää ilmoittaa virallisessa lehdessä sekä valmisteluvaiheessa että päätöksen jälkeen. Monille asioille (esimerkiksi alamittarajoitukset ja pyydysten solmuvälisäätelyt) on eduksi, jos niistä ilmoitetaan myös sanomalehdessä. Jälkimmäisen voi korvata muodollisesti käyttämällä kalastusalueen ilmoitustaulua. Päätöstä valmisteltaessa on tärkeää, etteivät esteelliset osallistu asian käsittelyyn tai päätöksentekoon. Koska päätöstä vastustaneet eivät ole siitä virkavastuussa, pöytäkirjasta tulee selvitä, ketkä kokouksen jäsenet ovat päätöstä vastustaneet. Päätöksenteon jälkeen pöytäkirja tulee laittaa nähtäväksi mahdollisimman pian, koska 30 vrk:n oikaisuvaatimusaika alkaa kokouksesta. Tiedoksiantotapa ja -paikat tulee tarkastaa hallintolaista ja kalastusasetuksesta. Muutoksenhakuosoituksen liittä-

7 4 minen päätökseen on tärkeää. Mikäli oikaisuvaatimus jätetään, tulee se käsitellä kalastusalueen kokouksessa viivyttelemättä. Kokousmateriaali tulee toimittaa osanottajille etukäteen kokouskutsun mukana, jotta päättäjät pystyvät perehtymään asioihin ennen kokousta. HANKINTOJEN KILPAILUTUS Kalastusalueen on kilpailutettava tuotteen tai palvelun tarjoajat tehdessään hankintoja julkisilla varoilla. Kilpailuttamisen ulkopuolelle voidaan jättää vähäiset, esimerkiksi alle 2000 euron hankinnat. Kalastusaluetoiminnassa kala- ja rapuistukkaiden hankinta tai käyttö- ja hoitosuunnitelmien teko tulisi yleensä kilpailuttaa. Kilpailuttamiseen käytetty aika ja vaiva voivat säästää huomattavasti kalastusalueiden määrärahoja. Kilpailuttaminen voidaan toteuttaa monivuotisena, jolloin suhteellisen työlästä menettelyä ei tarvitse käydä läpi vuosittain. Tarjouspyynnöt tulee laatia siten, että kaikki valintaperusteet selviävät siitä yksiselitteisesti. Mikäli valintaperusteita ei mainita, oletuksena on, että halvin hinta ratkaisee. Saapuneet tarjouspyynnöt avataan yhtaikaa ja niistä tehdään avauspöytäkirja. Toimittajaksi valitaan tarjouksen jättäneistä kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Hankintapäätökseen liitetään tarjousvertailu ja muutoksenhakuosoitus. HILJAINEN TIETO KALASTUSALUETOIMINNASSA Hiljainen tieto on kokemusperäistä tietoa, jota kalastusalueilla on vuosikymmenten kuluessa kertynyt runsaasti. Sen hyödyntäminen on yhtä tärkeää kuin ulkopuolelta saatavan tutkimusym. tiedon. Hiljaisen tiedon välittäminen sukupolvelta toiselle tuo lisäarvoa kalastusalueen toimintaan. Erilaiset vapaamuotoiset tapaamiset, esimerkiksi saunaillat ja rantakalaillat ovat oivallisia tapoja hiljaisen tiedon välittämiseen. Kokeneilla toimijoilla on kyky yhdistellä tietoja ja hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti sekä jakaa tietoa, jota ei saa mistään muualta. Kalastusalueiden yhdistäessä voimansa kokemusperäisen ja täsmätiedon (tutkimustiedon) ylläpitoon sekä verkostojen luomiseen, niillä on erinomaiset mahdollisuudet toimia oman alueensa suunnannäyttäjinä. Yhteydenpidolla toisiin kalastusalueisiin parhaat käytänteet voidaan hyödyntää tehokkaasti. TIEDOTTAMINEN KALASTUSALUEILLA Kalastusalueiden kannattaa hyödyntää etenkin paikallislehtiä kalastusasioiden esilletuonnissa ja tiedottamisessa. Lehdet julkaisevat maksullisten ilmoitusten lisäksi kalastusalueiden toiminnasta kertovia artikkeleita tai jopa kala-aiheisia vakiopalsto-

8 5 ja. Näkyvyys on paljolti kiinni kalastusalueiden omasta aktiivisuudesta. Hyvä uutinen vastaa kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miksi, kuka, kenelle. Tiedote toimii juttuvinkkinä tai tausta-aineistona varsinaiselle uutiselle, jonka toimitus yleensä muokkaa mieleisekseen. KALASTUSALUEASIAKIRJOJEN ARKISTOINTI Yhdentoista kalastusalueen arkistot vuosilta on järjestetty lopulliseen muotoonsa ja aineisto luetteloineen on valmiina siirrettäväksi myöhemmin maakunta-arkistoon. Kalastusalueille toimitettu arkistokäsikirja on ohjeena arkiston käsittelylle vuodesta 2003 alkaen. Mainituille yhdelletoista kalastusalueelle on tehty mallikansiot myös tämän aineiston kartuttamiseksi oikealla tavalla. KALASTUKSENHOITOMAKSUVARAT TE-keskus jakaa kalatalouden edistämismäärärahat hakemuksissa esitettyjen tietojen perusteella. Eri alueiden hankkeet kilpailevat siten keskenään, joten hyvin perusteltuihin ja tarpeellisiksi arvioituihin hankkeisiin on saatavissa rahoitusta todennäköisemmin kuin huonosti perusteltuihin. Ajan tasalla olevalla käyttö- ja hoitosuunnitelmalla on vertailussa merkitystä. Hakemuslomaketta on yleensä tarpeen täydentää liitteillä, esimerkiksi tarkemman hankekuvauksen, hankkeen tavoitteiden ja aikataulun sekä vastuullisten toimijoiden ja rahoitusrakenteen selventämiseksi. Edistämis- ja toimintamäärärahojen käytöstä on tehtävä vuosittain tilitys TE-keskukselle. Omistajakorvaukset ja viehekalastusmaksut jaetaan kalastusalueiden kautta vesialueiden omistajille. Mikäli omistajia tai heidän osoitetietojaan ei kyetä selvittämään, varat voi tältä osin tallettaa lääninhallitukseen. Kalastusalueen jakopäätökset omistaja- ja viehekalastusmaksuista tulee lähettää tiedoksi TE-keskukseen. KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET Kunnostukset edellyttävät rinnalleen sen tavoitteita tukevia kalastusjärjestelyjä. Monet kalastusalueet ovatkin jo nostaneet järvitaimenen alamittaa, rauhoittaneet tärkeitä vaellusväyliä ja kapeikkoja sekä säädelleet verkkokalastusta. Nämä toimet parantavat myös muiden petokalojen, kuten kuhan ja hauen, kantoja ja sitä myöten saaliita. Pienvesien kunnostuksissa kalastusalueet voivat olla merkittäviä toimijoita. Kalastusalueet voivat laatia kunnostetuille alueille käyttö- ja hoitosuunnitelman sekä seurata erikseen sovittujen kohteiden poikastuottoa sähkökalastuksin. Toimenpiteisiin voi saada edistämismäärärahoja. Tulokset tulee ilmoittaa TEkeskukselle vuoden loppuun mennessä.

9 6 Keski-Suomessa on tavoitteena suunnata yhä suurempi osa järvitaimenen istutuksista virtavesiin. Lisäksi tavoitteena on merkitä kaikki yksivuotiaat ja sitä vanhemmat taimenistukkaat rasvaevän poistolla. Tämä mahdollistaa kalastusjärjestelyt, jotka tähtäävät luonnontaimenten vapauttamiseen. Saaliiksi otettaisiin vain evämerkittyjä taimenia. Jo nyt monilla koskilla lähes kaikki rasvaevälliset taimenet vapautetaan. Kunnostuksilla luodaan myös uusia kalastuskohteita ja parannetaan entisiä. Keski-Suomen maakuntakala järvitaimen on sopiva laji houkuttelemaan maakuntaan uusia rahavirtoja. Virtavesien sijainnin mukana huomattava osa tästä taloudellisesta hyödystä kohdistuu maaseudulle ja maaseutuyrittäjille. KALASTUSALUEEN TOIMINTAMUISTILISTA Kalastusalueille kuuluu kymmeniä vuosittain toistuvia tehtäviä. Niistä vastaa yleensä isännöitsijä. Muistia helpottamaan on laadittu vuodenkiertoon sovitettu muistilista, jota kalastusalueet voivat halutessaan hyödyntää. Muistilistaa ei ole tehty kuukausipohjaiseksi, koska alueiden toiminnassa on ajallisia ja paikallisia vaihteluita. Kukin alue voi täydentää listaa tarpeen mukaan ja lähettää täydennysehdotuksia myös tämän mallilistan päivittämiseksi.

10 7 KALASTUSALUE JULKISEN VALLAN KÄYTTÄJÄNÄ Vuonna 1994 voimaan tulleella kalastuslain muutoksella kalastusalueille annettiin aikaisempaa enemmän valtaa ja samalla vastuuta kalastuksen säätelyyn liittyvissä tehtävissä. Samalla kalastusalueilla toimivat henkilöt tulivat kalastuslain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä toimiessaan virkavastuun piiriin. Kalastusalueen päätöksenteossa on keskeistä huolehtia kalastuslain tavoitteiden toteutumisesta toimialueella. Päätösten tekeminen hallintolain periaatteiden mukaisesti on tärkeää sekä päätöksenteon kohteena olevien että päätöksentekijöiden oman aseman ja oikeusturvan kannalta. Hallintolailla pyritään turvaamaan neljän oikeusperiaatteen (yhdenvertaisuus, tarkoituksenmukaisuus, puolueettomuus ja suhteellisuus) toteutuminen. Yhdenvertaisuudella varmistetaan hallinnossa asioivien tasapuolinen kohtelu. Tarkoituksenmukaisuusperiaatteen noudattaminen varmistaa, että toimivaltaa käytetään vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Puolueettomuusperiaate edellyttää viranomaistoimien olevan puolueettomia. Suhteellisuuden vaatimus edellyttää viranomaistoimien olevan oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. MILLOIN KALASTUSALUE KÄYTTÄÄ JULKISTA VALTAA? Virkavastuulla hoidettavia julkisia hallintotehtäviä ovat tehtävät, jotka liittyvät yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksista, etuuksista ja velvollisuuksista päättämiseen, eli lähtökohtaisesti viranomaisille kuuluvan julkisen vallan käyttöön. Tällaisia tehtäviä kalastusalueilla ovat: 1. kalastuksesta päättäminen yleisellä vesialueella järvessä (KL 7 ) 2. yleiskalastusoikeuden kieltäminen ja rajoittaminen (KL 11 ) 3. asetuksessa määritellyn tuulastusrajoituksen muuttamien tai poistaminen (KA 12 ) 4. vesialueen vuokrauskehotus ammattikalastusta varten (KL 16 ) 5. kalastuskieltoalueen muuttaminen padotussa vedessä (KL 26 ) 6. asetuksessa määritellystä solmuvälistä poikkeaminen (KL 32) 7. pyydysten käyttökielto ja rajoittaminen (KL 32 ja 37 ) 8. asetuksesta poikkeavan ja muun alamitan määrääminen (KL 35 ) 9. rauhoituspiirin perustaminen ja lakkauttaminen (KL 43 ja 46 ) Mainittuja lainkohtia ja niiden soveltamismahdollisuuksia kalastusalueilla käsitellään tarkemmin liitteessä 1.

11 8 MILLOIN KALASTUSALUE SOVELTAA HALLINTOLAKIA? Kalastusalueen tulee soveltaa hallintolakia aina, kun on kysymys julkisen vallan käytöstä.. Hallintolakia sovelletaan siten kaikissa edellisen kohdan ja liitteen 1 tarkoittamissa asioissa. Hyvänä esimerkkinä on päätös verkon solmuvälin tai kalan alamitan määräämisestä. Hallintolaki vaikuttaa erityisesti päätöksen valmisteluvaiheen kuulemiskäytäntöihin ja päätöksestä ilmoittamiseen. Itse päätöksenteossa tulee ottaa huomioon mm. hallintolain esteellisyyssäännökset, joiden jopa korostettu noudattaminen ja ongelmien ennakointi lisää päätöksenteon luotettavuutta ja uskottavuutta. Muut kuin julkista vallankäyttöä sisältävät asiat voidaan kalastusalueella päättää ilman hallintolain mukaista menettelyä. Koska julkisen vallan käyttö toteutuu tyypillisimmin kalastusalueen kokouksen tekemissä päätöksissä, seuraavassa käydään läpi tätä päätösprosessia malliasiakirjojen avulla. HYVÄLLÄ PÄÄTÖKSELLÄ ON USEITA TUNNUSMERKKEJÄ Päätökselle on olemassa todellinen tarve Päätös perustuu riittäviin perustietoihin ja tutkimustuloksiin Päätöksen hyödyt ovat haittoja suuremmat Päätös tukee kalastuslain 1 tavoitteita Päätös on kestävän kalatalouden tavoitteiden mukainen Päätös on käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen Päätös kohtelee vesien käyttäjiä tasapuolisesti Ennen päätöstä pohditaan myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Selkeä enemmistö ymmärtää ja hyväksyy päätöksen perusteet Erityisesti pyydys- ja pyyntirajoituksissa käytetään siirtymäaikaa Päätöksen noudattamista voidaan valvoa - ja valvotaan Päätöksen vaikutuksia seurataan Jos haluttuja tuloksia ei synny, päätös muutetaan tai kumotaan

12 9 Sisällöllisten seikkojen ohella myös päätösten muodollisen toteutuksen tulee täyttää hyvän hallintotavan ja hallintolain vaatimukset. Vuoden 2004 alusta voimaan astunut hallintolaki (434/2003) vaikuttaa päätöksenteon etenemiseen, joten sen sisällöstä on erityisesti isännöitsijän syytä olla perillä. Kalastusalueen päätöksentekoa ohjaavat kalastuslaki, kalastusasetus ja kalastusalueen ohjesääntö. Ratkaisut voivat koskea vapaa-ajankalastajia, ammattikalastajia ja kalastusoikeuden haltijoita. Päätösvalta tuo mukanaan vastuun, joka edellyttää huolellista paneutumista asioiden valmisteluun sekä hyvän hallintotavan tuntemusta. Mahdollisten valitusten vuoksi menettelytavoissa kannattaa olla huolellinen. valmistele - hyvissä ajoin kuule - kaikkia asianosaisia kutsu - liitä mukaan päätösehdotus kirjaa - kokouksen päätös ja äänestystulos ilmoita - kaikille asianosaisille oikaise - tarvittaessa PÄÄTÖKSEN VALMISTELU Hyvän päätöksen syntyminen aloittamista ajoissa. edellyttää valmistelun Selvittäminen Kuuleminen Tarve päätöksentekoon voi syntyä kalastusalueen oman harkinnan tuloksena tai kalastusalueelle tehdyn hakemuksen perusteella. Hakemukseen on tarvittaessa pyydettävä täydennyksiä, joiden toimittamiselle on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika. Päätöksentekijän on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Tämä selvittämisvelvollisuus tulee hallintolaista. Päätösten pohjaksi tarvitaan riittävästi tietoa asiaan liittyvistä seikoista, esimerkiksi kalakannoista ja kalastuksesta. Käytä asiantuntijoita, etsi tietoa kirjallisuudesta sekä hyödynnä alueella oleva hiljainen ja kokemusperäinen tieto. Laadi tarvittaessa valmistelumuistio. Sen avulla myös varsinaiseen päätöksentekoon osallistuvat voivat muodostaa asiassa oman näkemyksensä. Muistio voi olla myös osa kokousmateriaalia. Hanki mahdollisesti tarvittavat karttapohjat ja niille käyttöluvat sekä selvitä, ketkä ovat asiassa asianosaisia. Asianosaisen kuuleminen on olennainen osa hallintolain mukaista päätösprosessia. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Hallintolaissa (34 ) on lueteltu tilanteet, jolloin asian voi ratkaista asianosaista kuulematta.

13 10 Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Vaikuttamismahdollisuuden varaaminen Tiedoksianto Kuuleminen päätösluonnoksesta Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, heille tulee varata vaikuttamismahdollisuus asiassa hallintolain 41 mukaisesti. Jotta vaikutusmahdollisuuden varaamiseen syntyisi velvollisuus, päätöksellä on todennäköisesti oltava huomattavia vaikutuksia ja niiden tulee toteutuessaan olla todellisia ja olennaisia. Vaikutusten laaja-alaisuudella ja kohteena olevien henkilöiden lukumäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä huomattavuutta arvioitaessa. Kun päätettävä asia on saatu valmistelluksi luonnosvaiheeseen, siitä tulee kuulla asianosaisia ennen kuin asiasta päätetään kalastusalueen toimielimissä. Asianosaisten kuulemiseksi ja muille vaikuttamismahdollisuuden tarjoamiseksi päätösluonnos on saatettava heidän luettavakseen. Tämä tapahtuu tiedoksiantomenettelyllä, joka on käytännössä sama asia kuin lausuntopyynnön lähettäminen. Tiedoksianto voi tapahtua tavallisena tai yleistiedoksiantona. Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Asianosaisia voivat olla esimerkiksi osakaskunnat, muut vesienomistajat, vapaaajankalastajien järjestöt, paikalliset ammattikalastajat ja TEkeskus. Yleistiedoksianto tarkoittaa, että asiakirja pidetään määrätyn ajan nähtävänä kalastusalueen toimipisteessä, esimerkiksi isännöitsijän luona. Nähtävänä olosta ilmoitetaan hallintolain mukaisesti virallisessa lehdessä (liite 3) ja sen lisäksi vaihtoehtoisesti kalastusalueen ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. Suositeltavaa on, että ilmoitus laitetaan aina kalastusalueen ilmoitustaululle. Tärkeissä asioissa ja suurta kansalaisjoukkoa koskevissa asioissa (esimerkiksi alamittapäätökset ja pyydysrajoitukset) on suositeltavaa käyttää myös sanomalehti-ilmoitusta. Yleistiedoksiantomenettely on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Yleistiedoksiantoa käytetään, mikäli tavallisen tiedoksiannon käyttäminen ei ole mahdollista. Yleistiedoksiantoa voi käyttää myös silloin, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli 30 tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Julkisen vallan käyttöä koskevat asiat ovat kalastusalueella usein sellaisia, että ne edellyttävät yleistiedoksiannon käyttöä.

14 11 Huomaa, että julkista valtaa käytettäessä vaikuttamismahdollisuus on annettava sekä ennen päätöksentekoa (päätösluonnoksesta) että päätöksenteon jälkeen (päätöksestä). ILMOITUSTAULU on olennainen osa hallintolain mukaista tiedottamista. Kalastusalueella voi olla fyysisesti oma ilmoitustaulu, mutta käytännöllisempää on sopia esimerkiksi kunnan ilmoitustaulun käyttämisestä kalastusalueen kuulutuksiin. Käytöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, jonka kalastusalueen kokous hyväksyy. Päätösehdotus Kokouskutsu Laadi selvitysten ja asiasta mahdollisesti saatujen lausuntojen pohjalta kalastusalueen kokoukselle päätösehdotus. Päätösehdotus kannattaa kirjoittaa erilliseksi liitteeksi kokouskutsuun ja otsikoida kokoustietojen lisäksi selkeästi päätösehdotukseksi (liite 4). Ehdotukseen on syytä liittää kartta (liite 5), mikäli päätös on alueellisesti rajattu. Päätösehdotus tulee muotoilla riittävän yksityiskohtaiseksi, jotta se sisältäisi kaikki hyvälle päätökselle asetettavat vaatimukset: Päätökset ovat määräaikaisia, voimassaoloa ei tulisi määritellä viittä vuotta pidemmäksi. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin lainkohtiin se perustuu (sovelletut oikeusohjeet). Päätöksen kattama vesialue on määriteltävä täsmällisesti, mieluiten karttaliitteen avulla. Yleensä kartta parantaa aina päätöksen selkeyttä. Päätös tulee perustella siten, että ulkopuolinenkin sen ymmärtää. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kannattaa viitata aina, kun se on mahdollista. Päätöksestä on selvittävä, kuka siitä antaa lisätietoja. Ilmoita asiasta kokouskutsussa ja liitä kutsuun päätösehdotus. Kokouskutsuun voi liittää myös asiaa valaisevaa taustamateriaalia. Näin päättäjät ehtivät tutustua asiaan ja tarvittaessa keskustella siitä edustamansa yhteisön kanssa. Kirjoita päätösesitys kutsuun mahdollisimman tarkasti siinä muodossa kuin se on tarkoitus hyväksyä. Kokouskutsua ei ilmoiteta virallisessa lehdessä - riittää, että julkisen vallankäytön kohteena olevat asiat on kuulutettu valmisteluvaiheessa. Kokousmateriaalin tulisi olla kutsun mukana muissakin kuin julkisen vallan käytön mukaisissa asioissa. Niinpä esimerkiksi toimintakertomusten ja -suunnitelmien, tilinpäätösten sekä määrärahojen jakoehdotusten tulisi aina olla kokouskutsun liitteinä. Lähetä kokouskutsu ajoissa ja liitä siihen kaikki kokousasioihin liittyvä materiaali ja mahdolliset valmistelumuistiot. Näin päättäjät pystyvät perehtymään asioihin hyvissä ajoin.

15 12 PÄÄTÖKSENTEKO Kalastusalueen toimielimet tekevät julkisen vallan käyttöä sisältävät päätöksensä virkavastuulla. Siksi on tärkeää, että kokouskäytännöt hoidetaan asiantuntevasti ja pöytäkirja vastaa tehtyjä päätöksiä. Liitteenä 6 on esimerkki kalastusalueen kokouksen tekemäksi verkon solmuvälin ja kalan alamitan säätelypäätökseksi. Tarkista ohjesäännöstä, että päätöksen tekee oikea toimielin. Ohjesäännöllä päätösvaltaa on voitu siirtää kalastusalueen kokoukselta hallitukselle. Päätöstekstin muotoiluun kannattaa panostaa, jotta päätöksen sisältö olisi yksiselitteinen ja selkeä. Kirjoita päätösesitys ennakolta valmiiksi. Tekstin muotoilua ei kannata jättää kokoustilanteeseen. Esteelliset eivät saa osallistua asian ratkaisuun, eivätkä edes saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen on myös pidättäydyttävä päätöksen valmistelusta. Monijäsenisen toimielimen (esimerkiksi kalastusalueen kokouksen ja hallituksen) jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin, tarvittaessa äänestämällä asiasta. Asiaa ei siis tällaisessa tapauksessa ratkaise esteelliseksi epäilty henkilö itse (esteellisyyttä käsitellään myös oppaan sivulla 17). Kirjaa asian käsittely mahdollisine äänestyksineen ja eriävine mielipiteineen kokouspöytäkirjaan. Virkavastuu ulottuu vain päätöksen tekijöihin, joten pöytäkirjasta tulee selvitä, ketkä kokouksen jäsenet ovat mahdollisesti päätöstä vastustaneet. PÄÄTÖKSENTEON JÄLKEEN Pöytäkirja nähtäville Nopea päätöksistä tiedottaminen on tärkeää kansalaisten oikeusturvan kannalta. Oikaisuvaatimusaika (30 vrk) alkaa kokouksesta, joten laita pöytäkirja ohjesäännön mukaisesti nähtäville viivytyksettä. Tiedoksianto Huomaa, ettei kokouspöytäkirjan nähtävillä olo korvaa tiedoksiantoa julkisen vallan käyttöön perustuvissa asioissa. Käytännössä tiedoksiantoon on ryhdyttävä mahdollisimman ripeästi, mielellään jo kokousta seuraavana päivänä. Tiedoksiantoa ohjaavat sekä hallintolaki että kalastusasetus (55 ja 56 ). Hallintolain mukaan yleistiedoksianto asiakirjan nähtäville asettamisesta on tehtävä aina virallisessa lehdessä ja sen lisäksi vaihtoehtoisesti kalastusalueen ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. Suositeltavaa on, että ilmoitus laitetaan aina kalastusalueen ilmoitustaululle. Kalastusasetuksen mukaan kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset ja muut yleisesti tiedoksi saatettavat

16 13 ilmoitukset on pantava näkyviin asianomaisten kuntien ilmoitustauluille vähintään 14 vuorokauden ajaksi sekä annettava tiedoksi työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja asianomaiselle poliisiviranomaiselle. Ilmoitus voi olla ote pöytäkirjan päätösliitteestä. Oikea tiedoksiantotapa kannattaa tarkistaa hallintolaista. Kalastusta rajoittavat päätökset koskevat yleensä yksilöimätöntä joukkoa kansalaisia, joten tällaisista päätöksistä on tehtävä yleistiedoksianto (liite 7). Nämä päätökset ovat merkitykseltään yleensä sellaisia, että niistä on perusteltua ilmoittaa myös sanomalehdessä. Muista, että niin kauan kuin päätös on voimassa, sitä koskeva ilmoitus on vuosittain uudistettava kuntien ilmoitustaululla ja tarpeen mukaan sanomalehdessä (KA 56 ) Muutoksenhaku Liitä päätökseen oikaisuvaatimusosoitus (liite 8) ja valitusosoitus (liite 9). Mahdolliset oikaisuvaatimukset osoitetaan kalastusalueen kokoukselle. Kalastusalueen päätökset, joissa on käytetty julkista valtaa, ovat julkisia! OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY Päätöksestä voi vaatia oikaisua se, jonka oikeutta kalastusalueen kokouksen tai hallituksen tekemä päätös koskee. Oikaisuvaatimus tulee käsitellä kalastusalueen kokouksessa ripeästi, mikä tarkoittanee yhtä tai kahta kuukautta. Yleensä oikaisuvaatimuksen käsitteleminen edellyttää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista. Mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään, kuulutetaan asiasta tehty päätös samalla tavoin kuin muutkin kalastusalueen päätökset, joissa käytetään julkista valtaa. Mikäli oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, on valittajalla 60 vrk aikaa valittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valitusajan laskenta alkaa siitä, kun valittaja sai tiedon oikaisuvaatimustaan koskevasta päätöksestä. Oikaisuvaatimuksesta tehtyyn päätökseen tulee liittää valitusosoitus maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan (liite 9). Päätöstä ei voi toteuttaa ennen kuin se on lainvoimainen. Oikaisuvaatimus ja valitus siis lykkäävät pääsääntöisesti päätöksen voimaantuloa.

17 14 HANKINTOJEN KILPAILUTUS KALASTUSALUEILLA Kalastusalueiden tulee julkisia hankintoja tehdessään noudattaa julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/1992), myöhemmin tehtyine muutoksineen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminta- ja edistämismäärärahoilla tai mahdollisilla muilla julkisilla varoilla tehtävissä hankinnoissa tuotteen tai palvelun tarjoajat kilpailutetaan parhaan hinta-laatusuhteen selvittämiseksi. Kilpailuttamisprosessia ei tarvitse toteuttaa vuosittain, vaan tarjoukset voi pyytää esimerkiksi kolmeksi vuodeksi. JULKISTEN HANKINTOJEN PERUSTEET Julkisista hankinnoista annettu laki koskee mm. valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaisia, julkishallintoon kuuluvaksi katsottuja oikeushenkilöitä sekä mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se saa hankintaa varten julkista tukea yli 50 % hankkeen arvosta. Siten laki koskee myös kalastusalueita niiden käyttäessä julkisia varoja. Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden tai palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Henkilövalinnat (esimerkiksi isännöitsijän palkkaaminen työntekijäksi) eivät kuulu hankintalain soveltamisen piiriin. Jos isännöitsijän tehtävien hoito ostetaan ulkopuolisena palveluna, hankinta on kilpailutettava. Toisin sanoen kalastusalueen tulee ennen hakuprosessia päättää, halutaanko isännöitsijä palkata kalastusalueen työntekijäksi vai ostetaanko isännöitsijäpalvelut joltakin ulkopuoliselta taholta. Julkisia hankintoja koskevien säännösten pääperiaatteita ovat hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Avoimuuden periaate edellyttää mm. riittävän laajaa hankinnoista ilmoittamista. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate tarkoittaa tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti. Julkisten hankintojen sääntelyn tavoitteena on tehostaa varojen käyttöä. Verovaroilla on hankittava hinta-laatusuhteeltaan parhaita tuotteita ja palveluja. Markkinoiden hyvä toimivuus on tärkeä tekijä kilpailukyvyn edistämistyössä. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailutusmahdollisuudet. TARJOUSPYYNNÖN LAATIMINEN Tarjouspyynnön laatiminen on tärkeä, ellei jopa tärkein hankintaprosessin vaihe. Epäselvän tarjouspyynnön takia tarjousten vertailu on vaikeaa tai mahdotonta. Tarjouspyynnön epäselvyys voi johtaa virheelliseen lopputulokseen ja pahimmassa tapauksessa markkinaoikeudelle tehtyyn valitukseen.

18 15 Pyydä kirjallisena Tarjoukset tulee pääsääntöisesti pyytää kirjallisella tarjouspyynnöllä, jotta kukin tarjoaja saa varmasti yhtäläiset tiedot hankinnan kohteesta ja menettelystä. Hankinnasta on pyydettävä tarjouksia hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä. Jos hankinnasta haluaa tehdä tarjouksen muu toimittaja kuin ne, joilta tarjous on pyydetty, on tällä oikeus saada tarjouksen tekemistä varten tarjouspyyntö. Tarjouspyynnön tulee sisältää niin selkeät tiedot hankinnan kohteesta, että niiden perusteella tarjoajat pystyvät tekemään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta itse päättää mitä hankinnan kohteen ominaisuuksia se painottaa. Tämän tulee selkeästi ilmetä tarjouspyynnöstä. TARJOUSPYYNNÖN TULEE SISÄLTÄÄ AINAKIN SEU- RAAVAT TIEDOT: Tarjouksen pyytäjän nimi, yhteystiedot ja yhteyshenkilö, jolta saa lisätietoja Tarjouksen viimeinen toimitusaika ja paikka. Mikäli tarjouksia vastaanotetaan sähköisesti, tulee hankintayksikön huolehtia siitä, että tarjouksia eivät vastaanota valintaprosessiin osallistuvat henkilöt Kuvaus hankittavasta tuotteesta, sen määrä, laji, laatu Maksu- ja toimitusehdot Vaihtoehtojen esittämismahdollisuudet Toimitusaika Kuinka pitkän ajan tarjousten tulee olla voimassa Tarjouksen valintaperusteet Valintaperusteet Valintaperusteina tarjouspyynnössä mainitaan joko kokonaistaloudellisuus tai halvin hinta. Jos valintaperustetta ei mainita, oletuksena on, että halvin hinta ratkaisee. Jos valinnan perusteena käytetään kokonaistaloudellisuutta, tarjouspyynnössä tulee luetella ne vertailuperusteet, jotka kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon. Näitä voivat olla esimerkiksi laatu ja toimitusvarmuus. Suositeltavaa on, että vertailuperusteet ilmoitetaan tärkeysjärjestyksessä mahdollisine painoarvoineen. Tällöin valinnan tulos on helpompi perustella. Lisäksi on hyvä kertoa itse hankintaprosessiin liittyviä seikkoja, kuten aikataulu, päätöksentekomenettely, asiakirjajulkisuus, myöhästyneiden tarjousten käsittely ja tarjousten hylkäämisperusteet (esimerkiksi pyydettyjen asiakirjojen toimittamatta jättäminen). Tarjousten hylkääminen Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Mikäli tällainen tarjoaja ilmenee, tarjous hylätään.

19 16 Toimittajien taloudellisten resurssien riittävyys kannattaa selvittää mahdollisimman hyvin etenkin, jos tarkoituksena on tehdä monivuotinen sopimus. Tarjouspyyntö tulee julkiseksi silloin, kun se on allekirjoitettu. Toimittajille tulee varata kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen. TARJOUSTEN KÄSITTELY Tarjoukset pyydetään kaikilta toimittajilta samaan määräaikaan mennessä ja avataan vasta määräajan päätyttyä. Sitovat tarjoukset tulee toimittaa ensisijaisesti suljetussa kirjekuoressa. Kuoren päälle on merkittävä tarjouksen tekijän nimi sekä tarjouksen tunnistusmerkintä (esimerkiksi kalanpoikastarjous ). Saadut tarjoukset avataan kahden henkilön läsnä ollessa. Tarjousten avaamisesta laaditaan avauspöytäkirja (liite 10), josta käyvät ilmi kaikkien tarjousten jättäneiden nimet. Avauspöytäkirjaan laitetaan myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka saivat tarjouspyynnön, mutta eivät tarjousta jättäneet. TOIMITTAJAN VALINTA Toimittajaksi tulee valita tarjouksen jättäneistä ehdokkaista se, joka on tarjouspyynnössä esitettyjen valinta- ja arviointiperusteiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin. Mikäli valintaperusteita ei tarjouspyynnössä esitetty, valitaan hinnaltaan halvin tarjous. Tarjousten vertailussa käytettävien vertailuperusteiden on oltava täysin samoja kuin tarjouspyynnössä esitettyjen. Vertailu on syytä tehdä kirjallisena, jolloin siitä jää dokumentti kalastusalueen arkistoon (liite 11). Mikäli epäselvissä tarjouksissa pyydetään tarkentavia tai lisäkysymyksiä, tulee sama mahdollisuus antaa kaikille tarjoajille. Julkisissa hankinnoissa jälkitinkiminen on kiellettyä. Samansisältöisestä hankinnasta ei voida järjestää uutta tarjouskierrosta tai tarjouskilpailua eikä antaa jonkun tarjoajan parantaa alkuperäistä tarjoustaan hinnan tai muiden ominaisuuksien suhteen. HANKINTAPÄÄTÖKSEN TEKEMINEN Hankintapäätöksen on perustuttava hankintailmoituksessa tai tarjousasiakirjoissa ilmoitettuihin valinta- ja arviointiperusteisiin sekä niiden mukaisesti tehtyyn tarjousvertailuun. Kaikista hankinnoista on syytä tehdä kirjallinen päätös (liite 12). Vaikka varsinaista päätöstä hankinnasta ei tehtäisi, tarjouskilpailun lopputuloksesta ja sen perusteluista tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistuneille. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Hankintasopimus

20 17 voidaan tehdä ja päätös panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedokseen (hankintalain erillismuutos 21/2005, tullut voimaan alkaen). Hankintapäätökseen tai kirjalliseen ilmoitukseen tulee liittää muutoksenhakuosoitus (hakemusosoitus) eli ohjeet siitä, miten asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Asianosaisilla on mahdollisuus tutustua kilpailuasiakirjoihin päätöksenteon jälkeen. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta saada toisen tarjouksentekijän liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja. Tarjouksen hinta ei ole salassa pidettävä asia. VALITUSPORTAANA MARKKINAOIKEUS Jos hankinnassa epäillään poiketun julkisista hankinnoista annetusta laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä, voi asianosainen viedä asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Tällainen taho on yleensä tarjouskilpailuun osallistunut yrittäjä. Muutoksenhakijan on ennen hakemuksen tekemistä ilmoitettava kalastusalueelle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Muutoshakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon häntä koskevasta ratkaisusta. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, ellei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa hankintapäätöksen lähettämisestä. Kalastusalueen tulee liittää päätöksiinsä hakemusosoitus eli ohje, miten asia saatetaan markkinaoikeuteen (liite 13). VÄHÄISET HANKINNAT ESTEELLISYYS Hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Tällaisina syinä voidaan pitää mm. hankinnan vähäistä arvoa. Hankinnan vähäisyydelle ei ole olemassa yleispätevää määritelmää. Eräässä oikeustapauksessa on katsottu alle 2000 euron hankinnan olleen vähäinen. Euroopan sosiaalirahaston mukaisissa hankkeissa eräät TE -keskukset edellyttävät kilpailuttamista yli 2000 euron hankinnoissa. Tarjouksen, hankintaa koskevan sopimuksen tai sen tulkintaa koskevan asian käsittelyyn tai tavaran tai palvelun tarkastamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön. Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain 28 :ssä. Sen mukaan virkamies on esteellinen: jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen