POMARKKU KIRKONKYLÄ. Kiinteistö SUOMEN KÄYTTÖMUOVI OY:N LISÄALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 POMARKKU KIRKONKYLÄ Kiinteistö SUOMEN KÄYTTÖMUOVI OY:N LISÄALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2

3 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Suomen Käyttömuovi Oy:n lisäalueen asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee kiinteistön Muoviranta aluetta (osaa Pomarkun kirkonkylän asemakaavan maa- ja metsätalousalueesta (M)) Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) eero.mattsson@pomarkku.fi Alueen maanomistaja: Suomen Käyttömuovi Oy Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö: Arto Remes p arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Pomarkun kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen laatimisesta Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Tämä asemakaavan muutos on Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä Voimaantulo: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän länsiosassa valtatien 23 länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisosasta Pomarkunjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,03 ha. Alueen sijainti on esitetty punaisella rajauksella maastokartalla (kuva 1). 3

4 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalue (M) teollisuusalueeksi. Alue on tarkoitus liittää erillisenä korttelialueena osaksi korttelin 92 laajempaa teollisuusaluetta. Alue on tarkoitus erottaa kaavateknisesti omalla indeksimerkinnällä muusta korttelin 92 teollisuusalueesta (T). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireille tulovaihe ja valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Pomarkun kunnanhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Pomarkun kirkonkylän asemakaavan maa- ja metsätalousalueesta (M). Asemakaavan muutoksella muodostuva osa Pomarkun kirkonkylän korttelista 92 on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T-2). 4

5 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajan toimesta kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita eikä alueelta ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue ei myöskään sijoitu pohjavesialueelle. Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Suunnittelualue on pääosin teollisuusyrityksen piha- ja varastokäytössä eikä alueella juurikaan ole luonnontilaista ympäristöä. Alue rajautuu Pomarkunjokeen (Kuva3). 5

6 Kuva 3. Ortoilmakuva alueelta. Lähde: KTJ Ympäristöhäiriöt Alueelta ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Valtatien 23 ajoneuvoliikenne saattaa aiheuttaa meluhäiriötä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän länsiosassa valtatien 23 länsipuolella. Alue rajautuu länsipuolelta Pomarkun kirkonkylän asemakaavan korttelin 92 teollisuus- ja varastoalueeseen (T). Korttelin 92 teollisuus- ja varastoalueella toimii muovin mekaaniseen kierrätykseen erikoistunut yritys Suomen Käyttömuovi Oy. Alueen eteläpuolella on pientaloasutusta. Alue rajautuu pohjoisosastaan Pomarkunjokeen ja itäosastaan peltoalueeseen. Taajamakuva ja rakennuskanta Alueen taajamakuva muodostuu Käyttömuovi Oy:n teollisuusrakennuksista ja varastoalueista valtatien 23 ja Pomarkunjoen suunnasta tarkasteltuna. Alueen eteläpuolella on pientaloasutusta. Käyttömuovi Oy toimii alueella, jolla on pitkä historia teollisuusalueena. Alueelle perustetiin vuonna 1914 Pomarkun saha luvulta lähtien alueella toimi myös puusepänverstas sekä ovija ikkunatehdas. Saha paloi vuonna Alueen nykyiset teollisuusrakennukset on pääosin rakennettu palon jälkeen vuonna Alueella on toiminut vuoden 1989 jälkeen ensin ovi- ja ikkunatehdas, myöhemmin mm. talotehdas. Käyttömuovi Oy on toiminut alueella vuodesta 2005 lähtien. Käyttömuovi Oy:n päätehdasrakennuksen osat ulottuvat kahdessa kohtaa tämän kaavamuutoksen suunnittelualueelle. Suunnittelualue on muutoin suurelta osin piha-, tie- ja varastokäytössä. 6

7 Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Pomarkun keskustaajaman palveluihin, jotka sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Suunnittelualueella ei ole merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Alue on teollisuusyrityskäytössä eikä sovellu virkistyskäyttöön. Pomarkunjoki tarjoaa virkistyskäyttömahdollisuuksia mm. melontareittinä. Liikenne Alueelle kuljetaan yhdystien (Kiilholmantie) ja edelleen Sahatien kautta. Alueelta pääsee Pomarkun kirkonkylälle yhdystietä (Kiilholmantie) pitkin valtatien 23 alikulun kautta (ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne). Alueelta on lyhyt matka myös valtatielle 23 (Vanhatien liittymä). Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalla teollisuusalueella on sijainnut Pomarkun saha. RKYtiedoissa kuvataan saha-aluetta seuraavasti: 1910-luvulla perustetun höyrysahan rakennuskantaa on joen eteläpuolella. Entinen Pomarkun saha on tyypillinen keskisuuri höyrysaha, jollaisia aikoinaan perustettiin lukuisia, mutta joita on erittäin vähän jäljellä. Säilyneet työ- ja voimakoneet korostavat sahan teollisuushistoriallista arvoa. RKY- alueen tiedoissa kuvataan saha-alueen historiaa seuraavasti: Tukholmalaisen kauppiaan ja puutavaraliikemiehen J.E. Francken hallinnassa oli vuosisadan vaihteessa Pomarkun sahan ohella mm. Reposaaren saha ja useita pienempiä sahalaitoksia Suomessa perustettu Pomarkun liikeosakeyhtiö Yrjö Wiro ja kumppanit siirsi sahatoiminnan nykyiselle paikalleen aikaisemmalta Kyläkosken kohdalta kilometrin verran alajuoksulle luvulta lähtien siihen kuului myös puusepänverstas sekä ovi- ja ikkunatehdas. Sahaus päättyi 1980-luvulla. Suunnittelualue Kuva 4. Pomarkun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus. Lähde: Museovirasto, RKY Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Lähde: Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkuna (Kyppi) Maanomistus Suomen Käyttömuovi Oy omistaa kaavoitettavan kiinteistön Muoviranta

8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavan muutosalueelle ulottuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioida suunnittelussa. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä - Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. -Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. - Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. - Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. 8

9 - Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Pomarkun kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY- alue). Suunnittelualue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän RKY- alueella. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan Maakuntakaava saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kartassa punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävällä Pomarkun kirkonkylän kulttuuriympäristöalueella (kh2, vihreä viivoitus) Kuva 5. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaava 1:n merkintöjä. Vaihemaakuntakaava 2:ssa suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1) Pomarkun kirkonkylä. 9

10 Kuva 6. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualueen pohjoisosan joenranta on osoitettu osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Rantaan on osoitettu ulkoilureitti. Muu osa suunnittelualueesta on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kuva 7. Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Pomarkun asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 10

11 Kuva 8. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Pomarkun rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Pomarkun kirkonkylän keskeiset osat on asemakaavoitettu ja kirkonkylän alueelle on hyväksytty 2002 osayleiskaava. Lähiympäristössä ei ole tiedossa tällä hetkellä muita vireillä olevia / tulevia kaavahankkeita. Asemakaavan muutosta varten laadittavat selvitykset Asemakaavan muutosta varten ei ole tarkoitus laatia uusia selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE Asemakaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty, koska Suomen Käyttömuovi Oy:llä on tarve laajentaa ja kehittää yritystoimintaa alueella. 11

12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pomarkun kunnanhallitus päätti kaavamuutoksen käynnistämisestä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne/ympäristö), Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua asemakaavan muutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Vireille tulo Asemakaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan kunnanhallituksen päätöksellä Hallinnollinen käsittely Ajankohta kh kh kh Suunnitteluvaihe Kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Asemakaavan alustavan muutosluonnoksen käsittely kunnanhallituksessa. Päätös jatkaa kaavamuutoksen valmistelua luonnoksen pohjalta. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja päätti kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) asettamisesta yleisesti nähtäville sekä naapuritiedotuksesta ja lausuntojen pyytämisestä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavan vireilletulo- ja valmisteluvaiheen aineistot (OAS, kaavaluonnos ja selostus) pidettiin yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Pomarkun kunta pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaluonnoksesta. Pomarkun kunta pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaluonnoksesta. 4.4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalue (M) teollisuusalueeksi ja näin mahdollistaa Käyttömuovi Oy:n yritystoiminnan laajentuminen. Alue on tarkoitus liittää erillisenä korttelialueena osaksi korttelin 92 12

13 laajempaa teollisuusaluetta. Alue on tarkoitus erottaa kaavateknisesti omalla indeksimerkinnällä muusta korttelin 92 teollisuusalueesta (T). Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Satakunnan maakuntakaavan ja Pomarkun osayleiskaavan alueen maankäytölle asettamat tavoitteet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutos koskee osaa Pomarkun kirkonkylän asemakaavan maa- ja metsätalousalueesta (M). Asemakaavan muutoksella muodostuva osa Pomarkun kirkonkylän korttelista 92 on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T-2) Mitoitus Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan 1,03 ha. Maa- ja metsätalousalueesta (M) teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2) osoitettavan kaavamuutosalueen rakentamisen tehokkuusluku e=0,40. Korttelin rakennusoikeuden kokonaismäärä on 4108 k-m 2. Asemakaavan seurantalomake liitteenä YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutos on pääpiirteissään maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen maankäyttöratkaisu alueen kehittämiseksi. Suunnittelualueella on hyvin vähän luonnontilaisia alueita. Piha- ja varastoalueiden ulkopuolelle jäävä kapea Pomarkunjoen rantakaistale on osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Asemakaavan muutoksen toteutumisella ei ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön arvoihin. Rakentamisen laajenemisalue sijaitsee aivan nykyisen tehdasrakennuksen vieressä, joten kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei muuta alueen rakennetun ympäristön tilaa merkittävästi nykyisestä. Asemakaavamuutoksen maankäytön toteutumisesta ei aiheudu merkittävää häiriötä rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-2) Asemakaavan muutoksella muodostuu olemassa olevaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen 92 liittyvä teollisuus- ja varastorakennusten (T-2) laajennusalue. Muodostuvalle korttelin 92 osalle voidaan sijoittaa myös siiloja ja muita tavanomaista teollisuusrakentamista korkeampia yksittäisiä rakennuksia. T-2 alueen kokonaispinta-ala on 1,03 ha ja tehokkuusluku on 0,40. T-2- alueen itäreunaan on osoitettu 5 m leveä luonnonmukaisena säilytettävän / istutettavan alueen osan merkintä. Merkinnän tarkoituksena on edistää teollisuusalueen laajenemisalueen rakentamisen soputumista ympäristöön. Pomarkunjoen suuntaisesti kulkevan sähköjohdon ja joen välinen rantakaistale on osoitettu kaavamuutoksella luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Merkinnällä ohjataan alueen rakentaminen alavan tulvaherkän ranta-alueen ulkopuolelle ja säilytetään jokiranta nykytilanteen mukaisesti luonnonmukaisena alueena. Lähellä rantaa kulkevalle sähkölinjalle on osoitettu johtoaluevaraus. Kaavamuutoksella on poistettu vanhassa asemakaavassa alueen eteläosaan merkitty sähkölinjan vaara-alueen kaavamerkintä. Kyseinen sähköjohto on purettu eikä vaara-alueen kaavamerkinnälle ole enää tarvetta. 13

14 Yleismääräyksillä on määrätty: Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Uudisrakennusten ja muiden rakennelmien materiaalit, väritys, korkeusasema ja muoto tulee valita siten, että ne sopeutuvat kulttuuriympäristön maisemalliseen arvoon. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tonttikohtaisesti. Autopaikkoja on järjestettävä teollisuusrakennusten korttelialueella: - tuotanto- ja toimistotilojen osalta 1 ap / 100 k-m² - varastotilojen osalta 1 ap / 400 k-m² 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävällä Pomarkun kirkonkylän kulttuuriympäristöalueella. Vaihemaakuntakaava 2:ssa suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1) Pomarkun kirkonkylä. Pomarkun osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Suunnittelualueen pohjoisosan joenranta on osoitettu osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Rantaan on osoitettu ulkoilureitti. Alue on osoitettu asemakaavan muutoksella maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutus huomioiden teollisuus- ja varastoalueeksi. Asemakaavalla ohjataan alueen rakentamista huomioiden alueen sijainti Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Yleiskaavassa osoitettu Pomarkunjoen rannan lähivirkistysalue on osoitettu asemakaavan muutoksella teollisuus- ja varastoalueeksi, joka tulee kuitenkin säilyttää luonnonmukaisena. Kunnan tavoitteena ei ole lunastaa yrityskäytössä olevaa rantakaistaletta yleiseen virkistyskäyttöön eikä muovitehtaan ranta-alue sovellu muutoinkaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kokonaisuutena tarkasteltuna asemakaavamuutoksen maankäyttöratkaisu huomioi yleiskaavan MRL 42 :n mukaisen ohjausvaikutuksen riittävällä tavalla Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen taajamakuva muodostuu Käyttömuovi Oy:n teollisuusrakennuksista ja varastoalueista valtatien 23 ja Pomarkunjoen suunnasta tarkasteltuna. Alueen eteläpuolella on pientaloasutusta. Käyttömuovi Oy:n päätehdasrakennuksen osat ulottuvat kahdessa kohtaa tämän kaavamuutoksen suunnittelualueelle. Suunnittelualue on muutoin suurelta osin piha-, tie- ja varastokäytössä. Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Kaavamuutos mahdollistaa tehdasrakentamisalueen laajentamisen. Rakentaminen tulee näkymään valtakunnallisesti merkittävän Pomarkun kirkonkylän rakennetun kulttuuriympäristön alueella erityisesti valtatien 23 ja Pomarkunjoen suunnasta tarkasteltuna. Rakentamisessa tulee kiinnittää kaavamääräysten mukaisesti huomioita uudisrakennusten ja muiden rakennelmien 14

15 materiaaleihin, väritykseen, korkeusasemaan ja muotoon siten, että rakennukset ja rakennelmat sopeutuvat kulttuuriympäristön maisemalliseen arvoon. Rakentamisen laajenemisalue sijaitsee aivan nykyisen tehdasrakennuksen vieressä, joten kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei muuta alueen rakennetun ympäristön tilaa merkittävästi nykyisestä. Kaavamääräysten mukainen uudisrakentamisen toteutus saattaa jopa parantaa rakentamisen sopeutumista valtakunnallisesti merkittävään Pomarkun kirkonkylän rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita eikä alueelta ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue ei myöskään sijoitu pohjavesialueelle. Suunnittelualue on pääosin teollisuusyrityksen piha- ja varastokäytössä eikä alueella juurikaan ole luonnontilaista ympäristöä. Piha- ja varastoalueiden ulkopuolelle jää ainoastaan kapea Pomarkunjoen rantakaistale. Pomarkunjoen suuntaisesti kulkevan sähköjohdon ja joen välinen rantakaistale on osoitettu kaavamuutoksella luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Kaavamuutoksella edistetään alavan jokirannan säilymistä nykytilanteen mukaisesti luonnonmukaisena alueena. Asemakaavan muutoksen toteutumisella ei ole vaikutusta luonnonympäristön arvoihin tai luonnonmaiseman arvoihin Sosiaaliset vaikutukset Uusi rakentaminen muuttaa aina vallitsevia olosuhteita lähiympäristön kannalta ja muutos saatetaan joskus kokea naapurustossa myös häiriönä. Kaavan muutosalue tukeutuu kuitenkin toiminnallisesti laajempaan jo toiminnassa olevan teollisuusalueeseen eikä kaavamuutoksesta aiheudu esim. uusien tieyhteyksien rakentamistarvetta. Teollisuusalueen laajennus ei myöskään sijoitu välittömästi alueen eteläpuolisten pientaloalueiden viereen. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta Pomarkunjoen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Arvioidaan, että asemakaavan muutoksen toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia Liikenteelliset vaikutukset Asemakaan muutoksella osoitettu maankäyttö tukeutuu oleviin liikennejärjestelyihin. Kaavamuutoksella osoitettu teollisuusalueen laajennus on toiminnallisesti osa laajempaa teollisuusaluekokonaisuutta eikä laajennuksesta aiheudu merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Asemakaavamuutos mahdollistaa alueella toimivan yrityksen teollisuusrakentamisalueen laajentamisen. Kaavalla edistetään yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Asemakaavamuutoksen toteutumisella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämän ja myös kuntatalouden kannalta. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutoksen mahdollistama vanhan teollisuusalueen laajentaminen ei aiheuta kaavan mukaisesti toteutettuna merkittävää häiriötä ympäristöön. 15

16 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaavan rakentamisalueen toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen maanmittausinsinööri, FM Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK), YKS

17 Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 608 Pomarkku Täyttämispvm Kaavan nimi Korttelin 92 teollisuusalueen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,0270 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0270 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 1, , ,40 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1, , ,40 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 1, , ,40 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1, , ,40 T-2 1, , ,40 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]

19 LIITE 2 POMARKKU KIRKONKYLÄ Kiinteistö SUOMEN KÄYTTÖMUOVI OY:N LISÄALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas)

20 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Suomen Käyttömuovi Oy:n lisäalueen asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee osaa kortteliin 92 rajoittuvasta maaja metsätalousalueesta (M). Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) Alueen maanomistaja: Suomen Käyttömuovi Oy Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö: Arto Remes p ) arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän länsiosassa valtatien 23 länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisosasta Pomarkunjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,03 ha. Alueella toimii muovin mekaaniseen kierrätykseen erikoistunut yritys Suomen Käyttömuovi Oy. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. 2

21 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalue (M) teollisuusalueeksi ja näin mahdollistaa Käyttömuovi Oy:n yritystoiminnan laajentuminen. Alue on tarkoitus liittää erillisenä korttelialueena osaksi korttelin 92 laajempaa teollisuusaluetta. Alue on tarkoitus erottaa kaavateknisesti omalla indeksimerkinnällä muusta korttelin 92 teollisuusalueesta (T). Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Satakunnan maakuntakaavan ja Pomarkun osayleiskaavan alueen maankäytölle asettamat tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet huomioidaan asemakaavatyössä. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan Maakuntakaava saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kuvassa 3 punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua 3

22 edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävällä Pomarkun kirkonkylän kulttuuriympäristöalueella (kh2, vihreä viivoitus) Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaava 1:n merkintöjä. Vaihemaakuntakaava 2:ssa suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1) Pomarkun kirkonkylä. Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta 4

23 Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualueen pohjoisosan joenranta on osoitettu osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Rantaan on osoitettu ulkoilureitti. Muu osa suunnittelualueesta on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kuva 5. Ote Pomarkun osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Pomarkun asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kuva 6. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. 5

24 Selvitykset ja suunnitteluaineisto RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Suunnittelualue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Suunnittelualue Kuva 7. Pomarkun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä, luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alue sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Kaavamuutosta varten ei ole tarpeen laatia uusia selvityksiä. Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Vaikutusalue Asemakaavamuutoksen välitön vaikutusalue rajoittuu kaava-alueelle ja naapurikiinteistöjen alueelle. Asemakaavamuutoksen osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne / ympäristö), Satakuntaliitto ja Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta 6

25 Osallistuminen ja kaavoitusmenettely Kaavaprosessi Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) laatiminen Kaavaluonnoksen ja -selostuksen laatiminen Kaavaluonnoksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta (nähtävillä 14 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta ja kaavan valmisteluaineistoista mielipiteensä nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot/-kommentit Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta (nähtävillä 30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen Kaavamuutoksen hyväksymisasiakirjojen laatiminen Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää Pomarkun kunnanhallitus (vähäisten asemakaavamuutosten hyväksyminen kuuluu kunnanhallituksen ratkaisuvaltaan) Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO). Tiedottaminen Pomarkun kunnalliset ilmoitukset/kuulutukset julkaistaan kunnan internet- sivuilla. Alueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen mahdollisia vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset Sisältö Rakennettu ympäristö - rakennettu kulttuuriympäristö - taajamakuva Luonnonympäristö - luonnonympäristön arvot ja ominaispiirteet Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Virkistyskäyttö Taajamarakenne Liikenne ja tekninen huolto Elinkeinotoiminta, kuntatalous 7

26 Aikataulu VAIHE Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen AJANKOHTA Tavoite 06-08/2019 Tavoite 08-09/2019 Tavoite 09-11/2019 Yhteystiedot ja palaute Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Hämeenlinnasta. Pomarkun kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii kunnanjohtaja Eero Mattsson. Mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa ja muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Pomarkun kunnanhallitukselle. Pomarkun kunta: Pomarkun kunta kunnanhallitus Vanhatie Pomarkku kj. Eero Mattsson puh. (02) Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna p arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi 8