POMARKKU KIRKONKYLÄ. Kortteli 341 (TY-1) RIUTTANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 POMARKKU KIRKONKYLÄ Kortteli 341 (TY-1) RIUTTANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tämä kaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Riuttantien asemakaavan muutos Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee korttelia 341 (TY-1) Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) Alueen maanomistus: Tila , Mattsson (omistaja Pomarkun kunta) Tila , Pajamäki (omistaja Pomarkun kunta) Tila , Vasaramäki (yksityinen omistaja) Tila , Koivukumpu (yritys omistaja) Tila , Rajamaa (yritys omistaja) Tila , Liukonen (yksityinen omistaja) Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilöt: Niina Järvinen ja Arto Remes p (Niina), (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Pomarkun kunnanhallitus päätti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisesta Kaavahankkeesta tiedotettiin Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Tämä asemakaava ja asemakaavan muutos on Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä Voimaantulo: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän kaakkoispuolella Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Alueen sijainti on esitetty punaisella rajauksella maastokartalla (kuva 1). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,51 ha. 3

4 Kuva1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on uuden katuyhteyden osoittaminen Riuttantieltä Härkämäentielle. Uusi katuyhteys halkaisee korttelin 341. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt. Riuttantien teollisuusalueen yrittäjät ovat esittäneet tieyhteyden rakentamista Härkämäentieltä Riuttantielle parannuksena alueen liikennejärjestelyihin. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireille tulovaihe ja valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Pomarkun kunnanhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta

5 Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot ovat julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2018 / alkuvuodesta Kaavaehdotusvaihe Kunnanhallitus päättää kaavaratkaisuun viranomaislausuntojen perusteella tehtävistä muutoksista ja asettaa asemakaavan muutoksen 30 päivän ajaksi nähtäville ja että siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä xx-xx ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Pomarkun kirkonkylän korttelia 341 (TY-1). Asemakaavan muutoksella muodostuu Pomarkun kirkonkylän korttelit 341 ja 343 sekä lähivirkistysja katualuetta. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajien tarpeiden mukaisesti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alueelta ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Alue on pääosin metsämaata. Tiloilla Vasaramäki ja Koivukumpu on yritystoimintaa (kuva 2). Ympäristö on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta ja metsäaluetta. Kuva 2. Ortokuva alueelta. Lähde: KTJ 5

6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot Suunnittelualue ei kuulu Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueeseen. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai muita erityisiä arvoja. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän kaakkoispuolella Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Aluetta ympäröivät metsäalueet. Alue on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta. Suurin osa kunnan kaupallisista ja julkisista palveluista sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kyläkuva ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee yrityksiä ja taloja. Lähiympäristö on pääosin metsää. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Pomarkun keskustaajaman palveluihin, jotka sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Aluetta ympäröivät laajat metsäalueet. Kunnan yleiset uimarannat sijaitsevat Pikku-Valkjärvellä, Isojärvellä (Kerimannin ranta) sekä Kirkonkylässä Kylänlahdella. Keskusurheilukentällä on hiekkatekonurmi, jossa pelataan paljon mm. pesäpalloa. Granrothin tien nurmipintainen jalkapallokenttä on yleisessä käytössä. Jääurheilijoille on tarjolla Kirkonkylän kaukalo sekä yleisluistelualueet Kirkonkylän koulun kentällä ja Tuunajärvellä. Retkiluistelu on mahdollista Isojärvellä, jonne aurataan erilaisia luistelureittejä jää- ja lumitilanteesta riippuen. Lähde: Liikenne Alue sijaitsee Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Alue kuuluu Riuttantien teollisuusalueeseen. Riuttantie alkaa Pomarkun keskustasta. Suunnittelualue on saavutettavissa Pomarkun kirkonkylältä Riuttantietä pitkin. Alueelle pääsee myös Vanhatietä (yhdystie 13039) ja Pitkäkujaa pitkin tai Vanhatien, Asematien ja Riuttantien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue ei sijaitse Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo Maanomistus Pomarkun kunta omistaa kiinteistöt Mattsson ja Pajamäki Kiinteistöt Vasaramäki ja Liukonen ovat yksityisomistuksessa. Kiinteistöt Koivukumpu ja Rajamaa ovat yritysten omistuksessa. 6

7 Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus taustakartalla, Kartta: KTJ. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavan muutosalueelle ulottuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioida suunnittelussa. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 7

8 2. Tehokas liikennejärjestelmä - Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetus-ketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. -Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. - Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. - Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. - Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Pomarkun kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY- alue). Suunnittelualue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän RKY- alueen ulkopuolella. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan Maakuntakaava saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kartassa punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualueen tuntumasta on osoitettu alkamaan ohjeellinen ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan merkittävät olemassa olevat tai kehitettävät ohjeelliset ulkoilureitit. 8

9 Kuva 4. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) laatiminen on edennyt toiseen ehdotusvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto on asetettu julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaavamerkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös asuinrakennuksia alueella toimivien yrittäjien käyttöön (TY/a). Kuva 5. Ote Pomarkun osayleiskaavasta.. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Riuttantien teollisuusalueen asemakaava, joka on tullut voimaan Kortteli 341 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten kort- 9

10 telialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300m 2 (TY-1). Korttelin 341 tehokkuusluku e=0.20. Kuva6. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Pomarkun rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Pomarkun kirkonkylän alueella on voimassa asemakaava sekä vuoden 2002 osayleiskaava. Lähiympäristössä ei ole tiedossa tällä hetkellä muita vireillä olevia / tulevia kaavahankkeita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Alueen yrittäjillä on tarve saada uusi katuyhteys Riuttantieltä Härkämäentielle alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu Pomarkun kunnan aloitteesta keväällä Kunnanhallitus teki päätöksen kaavoituksen aloittamisesta ja valitsi kaavan laatijaksi Ympäristönsuunnittelu Oy:n. 10

11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne/ympäristö), Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Vireille tulo Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan kunnanhallituksen päätöksellä Asemakaavahankkeen vireille tulosta on ilmoitettu Hallinnollinen käsittely Ajankohta kh kh kh Suunnitteluvaihe Kunnanhallitus päätti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisesta. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja päätti kaavan vireilletuloja valmisteluaineistojen (OAS + kaavaluonnos + selostus) asettamisesta yleisesti nähtäville. Kunnanhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämällä tavalla 30 päivän ajaksi nähtäville ja että siitä pyydetään tarvittavat lausunnot Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 12/ 2018 Kuulutus ja tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta. 12/2018-1/2019 Kaavan vireilletulo- ja valmisteluvaiheen aineistot (OAS, kaavaluonnos ja selostus) pidettään yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. - Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä Viranomaisyhteistyö Asemakaava ja asemakaavan muutos on merkitykseltään vähäinen, joten MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaista aloitusvaiheen viranomaisneuvottelulle ei todennäköisesti ole tarvetta. Ajankohta Lausuntopyyntö 11/2018 Lausuntopyyntö 12/2018 / 1/2019 Suunnitteluvaihe Pomarkun kunta pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaluonnoksesta. Pomarkun kunta pyytää viranomaisilta lausunnot kaavaehdotuksesta. 11

12 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on uuden katuyhteyden osoittaminen Riuttantieltä Härkämäentielle. Uusi katuyhteys halkaisee korttelin 341. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt. Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Satakunnan maakuntakaavan, Pomarkun osayleiskaavan ja selvitysten alueelle asettamat tavoitteet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutos koskee Pomarkun kirkonkylän korttelia 341 (TY-1). Asemakaavan muutoksella muodostuu Pomarkun kirkonkylän korttelit 341 ja 343 sekä lähivirkistys- ja katualuetta Mitoitus Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan 2,51 ha. Voimassa olevan kaavan mukainen kortteli 341 halkaistiin uudella katuyhteydellä Riuttantieltä Härkämäentielle. Kaavamuutosalueen korttelialueen (TY-1) rakentamisen tehokkuusluku e=0,20. Teollisuusalueen korttelin rakennusoikeuden kokonaismäärä on 4573 k-m 2. Kaavamuutoksella rakennusoikeus vähenee 452 k-m 2. Asemakaavan seurantalomake liitteenä YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava ja asemakaavan muutos on pääpiirteissään maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen maankäyttöratkaisu alueen kehittämiseksi. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisia maisema-arvoja eikä suunnittelualue kuulu Pomarkun kirkonkylän rky-alueeseen. Suunnittelualue on tavanomaista metsää. Asemakaavan muutoksen toteutumisella ei siten ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön arvoihin. Kaavaratkaisussa on osoitettu alueen maankäytön, sisäisten tiejärjestelyjen ja liikenneturvallisuuden kannalta edullinen sijoituspaikka uudelle liittymälle. Liittymän sijoittamisessa on huomioitu ELY-keskuksen ohjeistus riittävistä näkemäalueista. Uusi liittymä parantaa liikenneyhteyksiä ja tuo houkuttelevuutta alueen tonteille. Asemakaavamuutoksen maankäytön toteutumisesta ei aiheudu merkittävää häiriötä rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. 5.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (TY-1) Asemakaavan muutoksella kortteleihin 341 ja 343 muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300 m²(ty-1). TY-1 alueen kokonaispinta-ala on 2,29 ha ja tehokkuusluku on 0,2. Valtatien suuntaan on osoitettu istutettava alueenosa. Kortteliin 341 ja korttelin 343 tontille 1 on osoitettu näkemäalue nopeusrajoituksen 50km/h mukaisesti 20 metrin etäisyydelle nykyisen ajoradan lähimmästä reunasta ja jatkumaan valtatien suuntaisesti 80 metriä. 12

13 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Kaavamuutosalueelle on osoitettu uusi 0,09 ha laajuinen lähivirkistysalue (VL). Kadut Katualueita muodostuu yhteensä 0,14 ha. Katualueen leveys on 12m. Näkemäalueet on mitoitettu nopeusrajoituksen 50km/h mukaisesti Yleismääräykset Asemakaavalla määrätään, että hulevedet tulee käsitellä tonttikohtaisesti. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole kunnallista hulevesiverkostoa. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomioita alueen vesihuollon suunnittelun yhteydessä ja tonttien toteutusvaiheessa. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Pomarkun osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös asuinrakennuksia alueella toimivien yrittäjien käyttöön (TY/a). Kortteli 341 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300m2 (TY-1) Asemakaavassa osoitettu kaavamääräys: teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300 m²(ty-1) noudattaa pääpiirteissään niin alueen osayleiskaavan kuin maakuntakaavankin kaavaratkaisuja. Asemakaavassa on täsmennetty yleiskaavan ja maakuntakaavan yleispiirteiseen suunnitteluun perustuvia rajauksia alueen maanomistusolot ja maasto-olosuhteet huomioiden. Valtatien varteen asemakaavan korttelialueelle on osoitettu istutettavan alueen osan kaavamerkintä. Istutettavan alueen osan kaavamerkinnän tarkoituksena on mm. edistää rakentamisen sopeutumista ympäristöön. Asemakaavassa osoitetut liikenneyhteydet täsmentävät osayleiskaavan aluevarauksia. Kokonaisuutena tarkasteltuna asemakaavan maankäyttöratkaisu huomioi yleiskaavan MRL 42 :n mukaisen ohjausvaikutuksen riittävällä tavalla Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue lähiympäristöineen on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta ja rakentamatonta metsämaata. Kaavan muutoksella ei muuteta voimassa olevaa kaavaa merkittävästi ympäröivän rakennetun ympäristön kannalta eikä kaavan toteutumisesta aiheudu merkittävää häiriötä lähiympäristön rakennetun ympäristön kannalta. 13

14 5.3.3 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Alue ei myöskään kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kaava-alue on pääosin tavanomaista metsää eikä alueella ole erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutumisella ei siten ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön tai maiseman arvoihin Sosiaaliset vaikutukset Uusi rakentaminen muuttaa aina vallitsevia olosuhteita lähiympäristön kannalta ja muutos saatetaan joskus kokea naapurustossa myös häiriönä. Nykyinen voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kuitenkin jo asemakaavan muutosalueelle suunnitellun teollisuusrakentamisen. Uusi katuyhteys parantaa alueen liikennejärjestelyjä ja rakentamattomien teollisuustonttien kiinnostavuutta. Laajat ympäröivät, vielä kaavoittamattomat metsäalueet jäävät ennalleen. Myös lähialueen asemakaava-alueella on laajoja virkistykseen ja retkeilyyn osoitettuja alueita. Arvioidaan, että asemakaavan muutoksen toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Asemakaavamuutos on lähinnä voimassa olevan kaavatilanteen toteava ja rakennusmahdollisuuksia parantava. Taloudellisesti kaavahanke voidaan nähdä positiivisena niin kunnan kuin yksityistenkin maanomistajien kannalta, sillä kaava mahdollistaa aiempaa toimivampien liikenneyhteyksien rakentamisen alueelle. Uusien liikennejärjestelyjen toivotaan houkuttelevan alueen rakentamattomille teollisuustonteille uusia yrityksiä, jotka tuovat kuntaan lisää työpaikkoja. Täten asemakaavamuutoksen toteutumisella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämän ja kuntatalouden kannalta. 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutoksen mahdollistama uuden katuyhteyden rakentaminen ei aiheuta ympäristöhäiriöiden lisääntymistä melun, ilmansaasteiden tai muun suhteen. 14

15 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 15

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaava toteutuu maanomistajien rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia rakentamisalueita. Kaavan rakentamisalueiden toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen maanmittausinsinööri, FM Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK), YKS