Sysmän kunta POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVA. Kaavaselostus

Transkriptio

1 Sysmän kunta POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVA Kaavaselostus Ehdotus 2..29

2 67663 Sisältö TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 2 LÄHTÖKOHDAT 2. Yleiset lähtökohdat 2.2 Alueen määrittely ja rajaus 3 SELVITYKSET 6 3. Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Vesistöt Rakennettu kulttuuriympäristö ja perinnemaisemat 7 3. Liikenne 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto 3.7 Maanomistus ja pohjakartta Emätilatarkastelu Rantaviivan pituus 2 3. Suunnittelutilanne Seutukaava Maakuntakaava Yleiskaavat Rantakaavat Natura 4 3. Rakennusjärjestys 4 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4 4. Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Viranomaisyhteistyö 4. Käsittelyvaiheet Kaavaluonnos Kaavaehdotus 7 YLEISKAAVAN TAVOITEET JA MITOITUSPERIAATTEET 8. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 8.2 Seudulliset tavoitteet 9.3 Yleistavoitteet 2.4 Sektorikohtaiset tavoitteet 2. Mitoitusperusteet 23.6 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 23 Copyright Pöyry Environment Oy

3 Rakennusoikeuden laskentaohjeet 24.8 Rakennusoikeuden siirrot 26.9 Rakentamattomat tilat 26 6 YLEISKAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT Kokonaisrakenne Mitoitus Mitoituksesta poikkeaminen Maankäyttö Vakituinen asutus Loma-asutus Palvelut Matkailualueet Virkistys, veneily ja kalastus Suojelualueet ja eristyiskohteet Maa- ja metsätalousalueet Muinaismuistot Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamerkinnät ja -määräykset 3 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset 33 8 RANTAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN Rantayleiskaavan oikeusvaikutteisuus Rantayleiskaavan toteuttaminen 34 2 Copyright Pöyry Environment Oy

4 Liitteet - Mitoitus- ja tilatietotaulukko Kaavakartat - Kaavakartat - (:) - Lehtijakokartta - Merkinnät ja määräykset Erilliset liiteraportit Erilliset perusselvityskartat - Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 26) - Luonto- ja maisemaselvitys (Pöyry Environment Oy 26) - Linnustoselvitys Pohjois-Sysmän ja Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavoja varten (Timo Metsänen 26) - Kaakkuri-inventointi (Pöyry Environment Oy 28) - Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan vaikutukset Sysmän lintuvedet Natura 2-alueeseen (Pöyry Environment Oy 28) - Rakennettu ympäristö (rakennukset ja suunnittelutilanne) :2 - Luonto- ja maisemaselvityskartta :3 - Maisemaekologinen rantaluokitus :2 - Mitoitusluokat :2 LÄHDELUETTELO: - Hartolan, Joutsan ja Sysmän alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma 999 (Paavo Ristola) - Päijät-Hämeen seutukaava Päijät-Hämeen maakuntakaava (vahvistettu Ympäristöministeriössä.3.28) - Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2 (KUKUSE), Hämeen ympäristökeskus - Kaava-alueen ranta-asemakaavat 3 kpl - Sysmän taajama-alueen osayleiskaava Joutsan rantayleiskaava - Päijät-Hämeen perinnemaisemat, (Hovi, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 9/2) - Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, (Hirvonen, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 4/2) - Sysmän lintuvedet, Hoito- ja käyttösuunnitelma, (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 79/23) - Päijät-Hämeen maisemaselvitys (Päijät-Hämeen liitto 26) - Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Päijät-Hämeen liitto 26) - Päijät-Hämeen taajama ja kylätarkastelu (Päijät-Hämeen liitto 26) - Sysmän kunnan rakennusjärjestys Copyright Pöyry Environment Oy

5 TIIVISTELMÄ Sysmän kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan laatimisesta. Kaavoitustyössä laaditaan rantaalueille oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä Särkilahden ja Liikolan kylien alueille ilman oikeusvaikutusta oleva strateginen yleiskaava. Kaavoittajaksi valittiin Maa ja Vesi Oy, alkaen yhtiö on toiminut nimellä Pöyry Environment Oy. Samanaikaisesti Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan kanssa laaditaan Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaa. Samanaikaisella laadinnalla pyritään saamaan kuntien yhteisille vesistöille yhtenäiset suunnitteluperiaatteet, vähentämään kaavoituksen kustannuksia sekä lisäämään kuntien välistä yhteistyötä. Kaavoitustyö on alkanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka on ollut kunnassa nähtävillä Kaavoitustyö etenee vaiheittain noudatellen osallistumis- ja arviointisuunnitelman aikataulua (päivitetty 2..26). Työn aikana on pidetty lain vaatimat viranomaisneuvottelut sekä täydentäviä työneuvotteluja tarpeen mukaan. Ennen luonnoksen laatimista suunnittelualueelle on tehty perusselvityksiä, joilla on kerätty tietoa suunnittelun lähtökohdiksi. Aluksi on selvitetty suunnittelualueen rakennuskanta ja maanomistusolot. Luonto- ja maisemaselvitys sekä muinaisjäännösinventointi on laadittu kesä - lokakuun 26 aikana. Kaavatyölle on laadittu myös tavoitteet ja rakennusoikeuden määrittämiseen mitoitusperusteet. Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui Sysmän kunnan hallituksen päätöksellä kaavaluonnos ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Sysmän kunnan teknisessä palvelukeskuksessa välisenä aikana. Nähtävilläolon aikana osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteiden pohjalta kaavaa on muokattu ja valmistunut kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana. Ehdotusvaiheessa saatujen muistutusten ja lausuntojen pohjalta tarkistettu kunnan hyväksymiskäsittelyyn menevä kaavaehdotus on valmistunut..29. Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana, mikä tarkoittaa, että ranta-alueilla rakennusluvat hajarakentamiseen voidaan myöntää pääsääntöisesti suoraan Sysmän kunnanvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan pohjalta. Sysmän kunta Tekninen osasto Pöyry Environment Oy Jyväskylän toimisto Copyright Pöyry Environment Oy

6 67663 JOHDANTO Sysmän kunta päätti 2 laatia Pohjois-Sysmän alueelle oikeusvaikutteisen ranta- ja kyläyleiskaavan. Kaavoitus käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella kesällä 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenee kaavoituksen aikataulu, osalliset ja laadittavat perusselvitykset. Kaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Environment Oy. Kaavoitustyötä on kunnan puolesta valvonut kunnan tekninen toimi. TYÖOHJELMA. Kaavan laatimispäätös (27.6.2) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2..26) 3. Perusselvitykset 4. Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet. Kaavaluonnos (.9.27) 6. Kaavaehdotus (2..28 /..29) 7. Hyväksyminen (29) 8. Seuranta 2 LÄHTÖKOHDAT 2. Yleiset lähtökohdat 2.2 Alueen määrittely ja rajaus Copyright Pöyry Environment Oy Rantayleiskaava on tarpeen uudisrakentamisen ohjaamiseksi vapaille, loma-asumiseen soveltuville alueille. Rantayleiskaavalla pystytään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu paremmin, kuin ilman kaavoitusta tai pinta-alaltaan pienillä rantakaavoilla. Luonnonsuojelulain /96 astuttua voimaan..997 rantarakentaminen on vaatinut kaavan tai poikkeamispäätöksen. Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava mahdollistaa jatkossa rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätösmenettelyä. Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan myötä saatetaan kaikki kunnan vesistöt kaavoituksen piiriin. Yleiskaava-alue käsittää Sysmän kunnan vesistöisen pohjoisosan. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Luhangan ja idässä Hartolan kunnan rajoihin. Etelässä aluerajaus kulkee pääosin Sysmästä Hartolaan kulkevaa Valittulantietä (nro.43) pitkin. Lännessä aluerajaus noudattelee Päijänteen

7 3 SELVITYKSET 3. Luonnonympäristö ja maisema rantaosayleiskaavan rajausta. Tarkastelun kohteena on noin 2 metrin levyinen rantavyöhyke. Suunnittelualueen laajuus on rantaviivaltaan noin 232 km. Noin 4 km alueen rantaviivasta kuuluu ranta-asemakaavoituksen piiriin. Kyläyleiskaavojen laatimisesta rantayleiskaavan yhteydessä Särkilahden ja Liikolan kylien alueille on luovuttu kaavaprosessin aikana. Kyläyleiskaavat laaditaan tarvittaessa omana kaavaprosessinaan. Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys kesällä 26. Selvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnon ja maiseman yleispiirteitä sekä luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksessä annetaan myös suosituksia maankäytölle. Selvityksen on tehnyt Soile Turkulainen FM Pöyry Environment Oy:stä karttamateriaalien, kirjallisuuden, maastokäyntien ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Selvitysalueeseen kuuluvat Pohjois-Sysmän järvien ja lampien kaavoittamattomat ranta-alueet sekä Särkilahden ja Liikolan kylien alueet. Yhteensä järviä ja lampia selvityksen piirissä on noin 7. Asemakaavoitetut alueet ja alle yhden hehtaarin lammet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Maastoinventointi tehtiin kesällä 26. Maastoinventointi kohdistettiin karttatarkastelun ja lähtötietojen perusteella valittuihin kohteisiin, joissa havainnoitiin vesistön ominaisuuksia, kasvillisuutta, eläimistöä sekä maiseman yleispiirteitä. Tarkoituksena oli löytää luonto- ja maisemaarvoiltaan merkittävät kohteet. Luonto- ja maisemaselvitys on erillisenä raporttina. Luonto- ja maisemaselvityksen pohjalta tehty maisemaekologinen rantaluokituskartta on luonto- ja maisemaselvityksen liitteenä. Maisema-ekologinen rantaluokitus on maankäytön suunnittelua varten tehty ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvojen arviointi ja eräänlainen yhteenveto selvityksen tuloksista. Kaavoitustyön yhteydessä on tehty Natura-arviointi rantayleiskaavan vaikutuksista Sysmän lintuvedet Natura 2-alueeseen. Naturaarviointiraportti (Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan vaikutukset Sysmän lintuvedet Natura 2-alueeseen) on valmistunut Natura-arvioinnin lausunnon on laatinut Tommi Lievonen Pöyry Environment Oy:stä Rakennettu ympäristö Rakennuskantaa on selvitetty kunnasta saatujen rakennusvalvontatietojen perusteella. Copyright Pöyry Environment Oy

8 67663 Kaava-alueella (2m puskurivyöhyke) sijaitsee asuinrakennuksia n. kappaletta ja vapaa-ajan rakennuksia n. 42 kappaletta. Asutus on keskittynyt pääasiassa Särkilahden ja Liikolan kylien alueelle. Noin puolet kaava-alueen asuinrakennuksista sijaitsee kyläalueilla. Lomaasutusta on tasaisesti koko kaava-alueella, mutta tiheintä se on Päijänteen Liikolanlahden sekä suurten järvien kuten Hirvijärven, Suojärven, Vanjärven, Mynnilänalasen, Korkeanalasen ja Säynätjärven rannoilla. Vähiten rakennettuja alueita ovat pienten lampien ranta-alueet Liikolanlahden pohjoispuolella. Kartta rakennetusta ympäristöstä on erillisenä liitteenä Vesistöt Yhteensä järviä ja lampia Pohjois-Sysmän rantayleiskaavassa on noin 7. Pinta-alaltaan suurimpia vesistöjä alueella ovat osittain Sysmän puolella sijaitsevat Hirvijärvi, Vanjärvi ja Sääsksjärvi sekä Päijänteen Liikolanlahti. Muita suuria järviä ovat Ylä-Vehkajärvi, Suojärvi, Säynätjärvi, Kiimasjärvi ja Mynnilänalanen. Alle 2 ha kokoisia melko luonnontilaisia pienvesistöjä löytyy runsaimmin Liikolanlahden pohjoispuolelta. 3.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja perinnemaisemat Maisematyypiltään kaava-alue kuuluu pääasiassa Sysmän-Hartolan viljelyseutuun. Kaava-alueesta Liikolanlahden pohjoispuoli kuuluu Päijänteen vuorimaisemaan. Sysmän Hartolan viljelyseudun maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat suurelta osin savipohjaisia ja muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselkien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet (Päijät-Hämeen maisemaselvitys, 26). Päijänteen vuorimaisemaan kuuluva kaavan pohjoisosa on topografialtaan muuta Päijät-Hämettä suurimittakaavaisempaa vuorimaata. Tyypillistä alueelle on kuusivaltaisen sekametsän peittämät, harvaan asutut moreenija kallioselänteet sekä siirtolohkareiden suuri määrä (Päijät-Hämeen maisemaselvitys, 26). Tiedot kaava-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista, arvokkaista kulttuurimaisemista ja perinnemaisemista on kerätty Hämeen ympäristökeskuksen ja Päijät-Hämeen liiton tekemistä inventoinneista: Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Wager, 26), Päijät-Hämeen perinnemaisemat (Hovi, 2), Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (KUKUSE, Könönen, 2), Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (Hirvonen, 2), Päijät-Hämeen maisemaselvitys (Aarrevaara, Uronen, Vuorinen, 26). Copyright Pöyry Environment Oy

9 67663 Kohdeluettelo Pohjois-Sysmän rantayleiskaavaan merkityistä kaavaalueen kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaista alueista: Kaavamerkintä rantayleiskaavassa kma, järjestysnumero viittaa kaavakartalta löytyvään numeroon. 8 kma. Liikolan kulttuurimaisema (maakunnallisesti arvokas) Liikolanlahden pohjukkaa kiertävä Liikolan kylämaisema on Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue (Päijät-Hämeen liitto 26). Kyläympäristö sijaitsee maisemallisesti hienolla paikalla ja siellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Kukuse-selvityksessä alueelta on erotettu Liikolan kylä ja Liikolan-Taipaleen kulttuurimaisema (Könönen 2). Liikolan kylällä Liikolantien ja Kylätien varrella on laajoja peltoalueita sekä maatilojen pihapiirejä, joista vanhaa rakennuskantaa on jäljellä Jussilassa, Peltolassa ja Katajistossa. Hieman pohjoisempana sijaitsevat tien ja rannan välissä Kallioinen ja Verkkoniemi 8-luvulta peräisin olevine rakennuksineen. Pienukkaojan lähellä on maaseudulla harvinainen funktionalistista tyyliä edustava seurantalo ja mäen päällä vanha koulu. Liikolanlahden pohjukassa sijaitsevan Taipaleenlammin ympärillä levittäytyy Taipaleen kylän avoin viljelymaisema, jossa sijaitsee yksittäisiä tilakeskuksia. Jussilan ja Lempooslahden kohdalta aukeavat Liikolantielle hyvät näkymät kohti Liikolanlahtea. Lisäksi tie tulee lähelle rantaa seurantalon kohdalla, missä se ylittää vuolaana virtaavan Pienukkaojan, jonka varrella on toiminut mylly ja meijeri. Patajärvestä alkunsa saavaa ojauomaa on louhittu kallioon, ja sen varrella kasvaa kookkaita kuusia, mutta ei ole erikoista kasvillisuutta. Pieni Kylänlammi elävöittää peltomaisemaa kylän pohjoisosassa. Liikolanlahden ja Taipaleenlammen välissä tie ylittää ruovikkoisen uoman. kma 2. Rannan kartano ja kulttuurimaisema (maakunnallisesti arvokas) Sysmän keskustaajaman pohjoispuolinen Rannan kulttuurimaisema on Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue (Päijät-Hämeen liitto 26). Maisemaan kuuluu Artjärven ja Ylä-Vehkajärven välisellä kannaksella. Rannan kartano sijaitsee Luhankaan johtavan maantien varrella kirkonkylän koillispuolella. Lähistöllä ovat Ylä-Vehkajärven lahti, Jyrtinlampi sekä pieni Artjärvi. Tien länsipuolella sijaitseva tilakeskus on siirtynyt nykyiselle paikalleen todennäköisesti 8-luvun alussa, sillä se ei esiinny vielä kuninkaan kartastossa. 6-luvun alkupuolella kolmesta autiotilasta muodostettiin Väihkylän ratsutila. Väihkylää omistivat 7- ja 8-luvuilla mm. Tandefelt ja Streng -suvut. Tila jaettiin 8-luvulla kahteen otteeseen, ja siihen liitettiin uudestaan osa muodostetuista osatiloista. 9-luvun alkupuolella Rannan tilaan liitettiin vielä puolet Suurikylän ratsutilasta. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 937 arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä-Martaksen suunnitelmien mukaan. Niukkailmeisessä kaksikerroksisessa rapatussa rakennuksessa on aumakatto, ja siihen liittyvät symmetriset matalammat siipiosat. Tien varrella on suuri lohkokivinen navettarakennus 9- luvun alusta. Pihapiiriin kuuluu useita muita talousrakennuksia sekä leivintupa tien itäpuolella. Rannan pihapiiriä ympäröivät pellot etelä-, länsi- ja pohjoispuolelta, joten tilakeskus on maisemassa näkyvällä paikalla. Viljelyksineen Rannan kartano muodostaa rakennushistorialliselta ja maisemalliselta kannalta maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Könönen 2). Copyright Pöyry Environment Oy kma 3. Liikolan kylä (paikallisesti arvokas) Päijänteen pitkän Liikolanlahden etelärannalla sijaitsevan kylän asutushistoria ulottuu kivikaudelle saakka. Kylä on rakentunut Liikolantien varrelle Pienukkajoen ja Kylälammin

10 lähellä sijainneen vanhan kylätontin välille. Laajat peltoalueet levittäytyvät Liikolantien ja Kylätien eteläpuolelle. (Könönen, 2) Liikolantien varrella on suojeluskunnalle vuonna 939 valmistunut seurantalo. Liikolan seurantalo edustaa maaseudun seurantaloille harvinaista funktionalismia rapattuine seinineen ja loivine kattoineen. Liikolan koulu on perustettu 892. Mäen päällä sijaitseva koulurakennus on vuodelta 93. Liikolan kylän alueella on laajoja viljelyalueita ja monipuolista rakennuskantaa. Ne muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. (Könönen, 2) kma 4. Liikolan-Taipaleen kulttuurimaisema (paikallisesti arvokas) Liikolanlahden pohjukassa sijaitsevan Taipaleenlammin ympärille levittäytyy avoin maisema, jossa sijaitsee yksittäisiä tilakeskuksia. Taipaleen vanha kylätontti sijaitsee lammen pohjoispuolisella rinteellä. Avoimessa maisemassa keskeisellä paikalla on Ristelin tilakeskus, jonka 9-luvun alkupuolen rakennustyyliä edustavan päärakennuksen tyylipiirteet ovat kärsineet myöhemmistä korjauksista. Pihapiiriin kuuluvat vuonna 2 rakennetun karjasuojan lisäksi sementtitiilinen navetta sekä aitta- ja vajarakennus. Jokelan tilan rapattu klassistinen päärakennus erottuu selkeästi maisemassa Liikolanlahden rannalla. Taipaleenlammin vastakkaisella puolella on todennäköisesti 8-luvun lopulta oleva asuinrakennus, jossa on toiminut alueen postikonttori. Rakennukset ja pihapiirit erottuvat selkeästi avoimessa ympäristössä. (Könönen, 2) kma. Säynätjärven pohjoisosan asutus (paikallisesti arvokas) Säynäijärven pohjoispään rinteessä sijaitsevat pellot on esitetty 8luvun vaihteen kuninkaan kartastossa. Kulmakunnan vanha kylätontti sijaitsee lähellä rantaa nykyisen Vanhatalon tilakeskuksen vaiheilla. Vanhatalossa on jäljellä joitakin vanhoja talousrakennuksia. Vanhan peltoalueen keskellä Liikolaan johtavan tien varrella on Hakalan tilakeskus. 9-luvun vaihteen päärakennus on menettänyt osan rakennusaikaisista tyylipiirteistään vuonna 99 toteutetun remontin yhteydessä. Tilan talli ja tien varrella oleva navetta ovat rapattuja tiilipilarirakennuksia 92-luvulta. Runsaasti rakennuskantaa sisältävä pihapiiri muodostaa puistomaisen saarekkeen peltojen keskelle. (Könönen, 2) kma 6. Säynätjärven kyläkunta (paikallisesti arvokas) Säynätjärven kaakkoispuolella on ollut asutusta ainakin 8-luvun alusta. Nykyisen asutuksen läheisyydessä lienee sijainnut yksi Joutsjärven kantataloista. Liikolaan johtavan tien ja sen lähellä olevien talojen ympärille levittäytyvät kumpuilevat pellot, jotka laskevat kohti järven rantaa. Tien vierellä sijaitsee Kolisevan tilakeskus. 8-luvun jälkipuoliskon päärakennuksesta on purettu toinen kuisti. Pihapiiriä rajaavat muiden talousrakennusten ohella aittarivi ja 93luvulla rakennettu sementtitiilinavetta. Kolisevan vieressä on matala tiilinen omakotitalo. Metsän laidassa sijaitsee Toivolan tilakeskus. Pihapiiriin kuuluvat lohkokivinavetta ja jugend-tyylin piirteitä sisältävä päärakennus 9- luvun alkupuolelta. Järven rantaan avautuva maisema tilakeskuksineen muodostaa maisemallisesti tasapainoisen kokonaisuuden. (Könönen, 2) kma 7. Koiviston kulttuurimaisema (paikallisesti arvokas) Vanjärven kaakkoispuolella sijaitsee kumpareilla vanhoja tilakeskuksia kylätien varrella. Vanha kylätontin avoin ympäristö tilakeskuksineen ja niitä ympäröivine viljelyaloineen muodostaa pienipiirteisen kulttuurimaiseman. Mäkelän tilan päärakennus ajoittuu todennäköisesti 8luvulle. Hirsinen navetan lisäksi pihapiiriin kuuluu useita aitta- ja vajarakennuksia. Koiviston kantatalon päärakennus on 9-luvun alkupuolelta. Pihapiriin Copyright Pöyry Environment Oy

11 67663 kuuluvat luhtiaitan lisäksi vanha luonnonkivinavetta 8-luvulta ja sementtitiilinen navettarakennus. Maisemallisesti arvokas kulttuuriympäristö sisältää rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. (Könönen, 2) kma 8. Ojala ja Äesoja (paikallisesti arvokas) Kyläasutuksesta erillään, lähellä Särkijärveä ja Jouhinkaista on lähekkäin sijaitsevien Ojalan ja Äesojan tilakeskusten muodostama kokonaisuus. Alueella on ollut asutusta ainakin 8-luvun vaihteesta asti. Äesojan tila on erotettu Lantun kantatalosta 7- uvulla ja Ojala siitä isojaon aikaan. Pihapiirit ovat sijainneet vierekkäin, sillä Äesojan vanhin päärakennus oli Ojalan vanhan torpan vieressä. Äesojan pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, toinen 9-Iuvun vaihteesta ja toinen 96-uvun vaihteesta. Tilalla on vanha luonnonkivistä muurattu navetta 8-Iuvulta. Pihapiirissä on runsaasti vanhoja talousrakennuksia, kuten matala aitta ja tuparakennus. Ojalan vanhasta pihapiiristä on jäljellä vanha tuparakennus, jonka tupapuoli on rakennettu uudelleen 8-uvun lopulla. Uudemmassa pihapiirissä on 92 rakennettu päärakennus, Iohkokivinavetta vuodelta 99, sekä hirsiset talli, sauna ja aitta- ja vajarakennus. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat riihi ja uusi palvisauna. Ojalan lammaslaitumet on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotyypiksi. Tilojen pihapiirit sisältävät runsaasti hyvin säilynyttä talonpoikaista rakennuskantaa ja muodostavat maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan kokonaisuuden. (Könönen, 2) kma 9. Tikkalan kyläkulma (paikallisesti arvokas) Tikkalan kyläkulma sijaitsee Hartolaan johtavan maantien tuntumassa Salaksjärven itäpuolisella harjanteella. Tikkalan rustholliin kuuluneella alueella on ollut torppa-asutusta 8-luuvn alkupuolelta. Tikkalan talo jaettiin 894 vapaaehtoisella maakaupalla. Risteysalueen läheisyydessä sijaitsee Tikkalan 96 perustettu perustetun Nuorisoseura Pyrinnön vuonna 9 valmistunut talo. Seurantalo on rakennettu entisen Sysmän suojeluskuntatalon hirsistä. Mäen päällä on Tikkalan vuonna 9 rakennettu entinen koulurakennus. Raitin varrella on 9-luvun alkupuolen asuinrakennuksia sekä entinen kyläkaupan talo. Alue muodostaa tiiviisti rakennetun kokonaisuuden, jonka rakennuskanta edustaa pääosin 9-luvun ensimmäisten vuosikymmenien rakentamista. (Könönen, 2) Kohdeluettelo Pohjois-Sysmän rantayleiskaavaan merkityistä kaavaalueen kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista: Kaavamerkintä rantayleiskaavassa sr, järjestysnumero viittaa kaavakartalta löytyvään numeroon. sr. Kallioinen (paikallisesti arvokas) Kallioisen pihapiiri sijaitsee Liikolan tien varrella lähellä Liikolanlahtea. Paikka on todennäköisesti asutettu 8-luvun kuluessa. Kasvillisuuden suojaamaa pihapiiriä reunustavat talousrakennukset. Pihapiirin välittömässä läheisyydessä ei ole jäljellä viljelyksiä. Pitkänurkkainen päärakennus on todennäköisesti rakennettu 8-luvun puolen välin jälkeen. Pihapiiri edustaa harvinaistuvaa 8-luvun talonpoikaista rakentamistapaa. (Könönen, 2) sr 2. Kartano (paikallisesti arvokas) Copyright Pöyry Environment Oy

12 67663 Kartano-niminen tila sijaitsee Soiniemen Koiralammin etelärannalla, pienen viljelymaiseman laidalla. päärakennuksen vanhin osa saattaa olla peräisin 7- ja 8-luvujen vaihteesta. Rakennusta on laajennettu 8-luvun kuluessa, ja nykyinen ulkoasu on muodostunut 92-luvun peruskorjauksesta. Hyvin säilyneeseen pihapiiriin kuuluvat lohkokivinen navettarakennus, 9-luvulla rakennettu syytinkimökki sekä luhtiaitta ja sen jatkona matala aittarivi. (Könönen, 2) Kohdeluettelo Pohjois-Sysmän rantayleiskaavaan merkityistä kaavaalueen arvokkaista perinnemaisemista: Kaavamerkintä rantayleiskaavassa ma, järjestysnumero viittaa kaavakartalta löytyvään numeroon. ma.ojalan laidun (maakunnallisesti arvokas) Särkilahden Ojalan tilalla on edelleen käytössä olevia lammaslaitumia 7, ha (Hovi 2). Särkilammen rannan eteläpuolella on pääosin koivua kasvava lehtomainen hakamaa-metsälaidun ja entinen pelto. Suolahdekkeen koillispuolella on entinen pelto, hakaa ja pieni keto. Lähellä päärakennusta on tuoretta niittyä ja entistä peltoa, jolla on paikoin kumpareita kivineen ja katajineen. Ojalan ja Äesojan tilojen pihapiirit sisältävät runsaasti hyvin säilynyttä talonpoikaista rakennuskantaa (Könönen 2). Alueella on havaittu silmälläpidettävä ojakaali (NT). Paikallisesti arvokkaat perinnemaisema-alueet on merkitty kaavakartalle merkinnällä ma ilman numerointia. 3. Liikenne 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen länsipuolella kulkee Luhangantie (62) Sysmästä Luhankaan. Toinen seututie (kaavamerkintä st) on alueen eteläisenä rajana toimiva Valittulantie (43), Sysmästä Hartolaan. Muutoin alueen tiestö koostuu yhdys- ja pääsyteistä. Sysmän kokonaisasukasmäärästä n. 48 % kuuluu vesilaitoksen vedenhankinnan piiriin ja n. 47 % viemärilaitoksien viemäröinnin piiriin. Sysmän vedenottamot sijaitsevat Otamossa ja Kuokanmäessä. Vedenottamoiden pumppausmäärä on n. 62 m³/d. Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta on rakentanut Sysmä-Liikola välisen vesihuollon. Ensimmäisessä vaiheessa kesällä 23 valmistui runkovesijohto- ja viemärilinjaosuus välille Sysmän kk Suojärvi-Liikola, joka on n. 3, km pitkä. Suojärvelle on rakennettu paineenkorotusasema takaamaan riittävän vedenpaineen Liikolan ja Särkilahden alueille. Jäteveden pumppaamoja ko. välille on rakennettu 4 kpl. Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta ostaa veden Sysmän kunnan vesijohtoverkosta. Toisessa vaiheessa valmistui runkolinjan osuus Suojärvi - Särkilahti (n. 7 km) ja Liikola Taipale (n. 3,km). Särkilahden linjalle on rakennettu kaksi jätevedenpumppaamoa. Copyright Pöyry Environment Oy

13 3.7 Maanomistus ja pohjakartta 3.8 Emätilatarkastelu 3.9 Rantaviivan pituus Liikolanlahden pohjoispuolella, Liikolanlahden ja Viljamelammin välissä Vintturintien molemminpuolin, sijaitsee Liikolan pohjavesialue (3 ha). Kuterlammen pohjavesialue (49 ha) sijaitsee kunnan itäosassa, Koivistonkyläntien varrella, Vanjärven ja Kuterlammen välissä. Haja-asutusalueilla on järjestetty jätteenkuljetus. Keskusta löytyy jätehuoltopiste ja kierrätyskeskus. Suunnittelualueen kiinteistörekisteritiedot on saatu Sysmän kunnasta 28. Maanomistus- ja osoitetietoja on päivitetty työn kuluessa. Suunnittelualueen tilat ovat pääosin yksityisomistuksessa. Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämää maastotietokantaa. Maastotietokanta saattaa sisältää epätarkkuuksia, joita oikaistaan mahdollisuuksien mukaan tämän työn aikana. Maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti noudattaen rantayleiskaavan yhtenäisiä mitoitusperusteita kiinteistökohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolista mitoittamista varten käytetään ns. emätilatarkastelua, jossa tarkastellaan vuoden 969 (rakennuslain rantakaavasäännösten voimaantulo) jälkeisen rakentamisen kehittymistä tilakohtaisesti. Kantatilavuoden valinta perustuu siihen seikkaan, että valtaosa lohkotiloista on muodostettu vuoden 969 jälkeen ja ennen sitä on tehty valtaosa kantatilojen osituksista (esim. perinnönjaot, sisarusosuudet). Käytännössä syksyn 969 jälkeen tapahtuneet lomatonttien lohkomiset, tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot/ympärivuotiset asunnot ja voimassa olevat rakennusluvat on luettu silloisen kantatilan jo käytetyksi rakennusoikeudeksi. Rannan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Todellinen rantaviivan on rakennusoikeuden laskemista varten muunnettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Rantaviivan muuntaminen on tehty tietokoneavusteisesti numeeriselta kiinteistörajakartalta ja maastotietokannasta käyttäen muuntoperusteena jäljempänä esitettyjä periaatteita Suunnittelutilanne Copyright Pöyry Environment Oy Suunnittelutilanne on selvitetty seutukaavan, rantakaavojen, yleiskaavojen, asema- ja ranta-asemakaavojen. Olemassa olevat suunnitelmat on kerätty liitekartoille ja tuotu suunnittelujärjestelmään (MapInfo) kaavatyön helpottamiseksi.

14 Seutukaava Maakuntakaava 3..3 Yleiskaavat Copyright Pöyry Environment Oy Seutukaavoitus perustuu rakennuslakiin. Seutukaava käsittää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Se on tärkein seudullisen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Seutukaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua. Selvitysalue kuuluu Päijät-Hämeen maakunnan alueeseen. Seutukaava on siihen saakka voimassa, kunnes se on kumottu ja korvattu joko kokonaan tai osittain maakuntakaavalla. Ympäristöministeriö on vahvistanut.3.28 Päijät-Hämeen maakuntakaavan, näin ollen seutukaava ei ole voimassa suunnittelualueella. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, joka korvaa entisen seutukaavan. Maakuntakaava on koko maakuntaa koskeva yleispiirteinen pitkän aikavälin alueidenkäytön suunnitelma. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Ympäristöministeriö on vahvistanut.3.28 Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Vahvistuttuaan maakuntakaava kumosi kokonaan vahvistetun seutukaavan. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan alueelle maankäyttöä ohjaavia merkintöjä seuraavasti: SL; Luonnonsuojelualue nat; Natura 2 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue S; Suojelualue pv; Veden hankintaan käytettävä tai soveltuva pohjavesialue yt; Merkittävä yhdystie mv; Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue RA; Loma-asuntoalue ma Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Lisäksi alueella on merkittynä Päijänteen Liikolanlahdelle veneväylä sekä Sysmän kirkonkylän pohjoispuolelta Ylä-Vehkajärven pohjoisrannalta lähtevä ohjeellinen ulkoilureitti. Kaava-alueella ei sijaitse yleiskaavoja. Kaava-alue rajautuu lännessä Päijänteen rantaosayleiskaavaan, joka on saanut lainvoimaisuuden KHO:n päätöksellä.7.22 sekä pohjoisessa Luhangan rantaosayleiskaavaan. Lounaispuolella kaava-alue rajautuu taajama-alueen osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Taajama-alueen osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia.

15 Rantakaavat 4 Suunnittelualueelle sijoittuu kokonaisuudessaan yksi ja osittain neljä ranta-asemakaavaa. Kokonaisuudessaan alueelle sijoittuu Suojärven rantaasemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Osittain alueelle sijoittuvat Kammiovuoren rantakaava (.6.977), Kammiovuoren rantakaavan muutos ( ), Sysmän ja Luhangan rajalla sijaitseva Niinimäki-Koppelniemen ranta-asemakaava , Juuressaaren ranta-asemakaava , Metsä-Perttulan ranta-asemakaava , Hovilan ranta-asemakaava Vahvistuneet ranta-asemakaavat huomioidaan sellaisinaan rantayleiskaavassa, mutta rantayleiskaavatasoisin merkinnöin. 3.. Natura 3. Rakennusjärjestys Natura 2-verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin perustuen ympäristöministeriö on valmistellut Suomen ehdotuksen Natura 2-verkostoon sisällytettävistä alueista. Rantayleiskaava-alueella Natura-ohjelma-alueet ovat:. Sysmän lintuvedet (FI46) 2. Kammiovuori (FI6) Natura-alueet on osoitettu rantayleiskaavakartalla harmaalla pisterasterilla ja aluerajat harmaalla palloviivalla. Kohteiden tarkemmat kuvaukset on esitetty luonto- ja maisemaselvityksessä. Sysmän kunnassa on voimassa rakennusjärjestys, jonka Sysmän kunnanvaltuusto on hyväksynyt 22. päivänä lokakuuta vuonna 2 ( 48). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2. Osalliset Yleisesti Suunnittelu on käynnistetty Sysmän kunnan aloitteesta. Sysmän kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan laatimisesta. Copyright Pöyry Environment Oy

16 Copyright Pöyry Environment Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat Osallisia ovat: - kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaistahot Osallisia ovat: - Hämeen ympäristökeskus - Päijät-Hämeen liitto - Lahden kaupungin museo (Arkeologian yksikkö ja Rakennuskulttuuriyksikkö) - Tiehallinto/Hämeen tiepiiri Muut tahot Osallisia ovat: - Sähköyhtiöt 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyö on alkanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka on ollut kunnassa nähtävillä Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan tekoon mm. antamalla kirjallisesti luonnosvaiheen mielipide ja ehdotusvaiheen muistutus. Muistutuksiin annetaan kaavanlaatijan vastine. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Suunnitelma on saatavissa kunnanviraston tekniseltä osastolta ja internetissä. Kaavoituksen vaiheista tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä sekä kunnan internet-sivuilla. Ulkopaikkakuntalaisille kaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kunnan hallintokuntien kanssa. Kaavoituksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu sekä työvaiheen viranomaisneuvottelu Lausunnot kaavaluonnoksesta on pyydetty Hämeen ympäristökeskukselta, Päijät-Hämeen liitolta, Tiehallinto/Hämeen tiepiiri ja Lahden kaupungin museolta, Hartolan kunnalta, Luhangan kunnalta, Sysmän kunnan teknisen lautakunnan, lupajaostolta ja Hämeen tiepiiriltä.

17 4. Käsittelyvaiheet Lausunnot ehdotuksesta on pyydetty samoilta tahoilta, joilta on pyydetty lausunto luonnoksesta. Lausunnon antoivat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo (2 kpl = rakennuskulttuuriyksikkö ja arkeologian yksikkö), Hartolan kunta sekä Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto. Hämeen tiepiiri ja Luhangan kunta eivät antaneet lausuntoa. Lausuntoihin on annettu kaavanlaatijan vastine. Kaavoitukseen liittyvä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) on pidetty Kaavaluonnos TYÖN ALOITUS - Kunnanhallitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu TAVOITE JA MITOITUSVAIHE - Työvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavatoimikunta - Kunnanhallitus - Kunnanvaltuusto YLEISKAAVALUONNOS - Kunnanhallitus Kaavaluonnos nähtävillä MRA YLEISKAAVAEHDOTUS - Kunnanhallitus Kaavaluonnos nähtävillä MRA Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui Sysmän kunnan hallituksen päätöksellä kaavaluonnos ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Sysmän kunnan teknisessä palvelukeskuksessa välisenä aikana. Nähtävilläolon aikana osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta saapui määräaikaan mennessä n. mielipidettä. Mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on tehty korjauksia kaavaan. Copyright Pöyry Environment Oy

18 Kaavaehdotus 7 Luonnosvaiheessa annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on tehty korjauksia kaavaan. Maanomistajien ja asukkaiden ehdotukset ja mielipiteet rantojen käytöstä on otettu huomioitu niin kuin se on ollut mahdollista yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden ja tasapuolisuuden rajoissa. Kaavaehdotus valmistui Kaavaehdotus oli nähtävillä Sysmän kunnan teknisessä palvelukeskuksessa välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saapui määräaikaan mennessä 4 muistutusta. Lausunnot kaavaehdotuksesta on saatu Hämeen ympäristökeskukselta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta. Muistutusten ja lausuntojen pohjalta kaavaehdotusta on muutettu seuraavasti: - kyläalueet on jätetty pois kaavasta - luo- merkintä lisätty Nuijanpohjan tonttien ja rannan väliin - Routelan RN:o 7: tilan 4 rakennuspaikkaa siirretty Iso-Ruokopuoliselta takaisin Siitimenjärvelle, Routelan tilalta on vähennetty kolme rakennuspaikkaa, jotka on jo huomioitu Jalaanjärven ranta-asemakaavan yhteydessä - Valkeajärvi, tilalle Kivipelto RN:o :62, lisätty rakennettu lomarakennus - Katajalampi, kaava-alueen rajausta tarkistettu Pienet järvet ja lammet on mahdollisuuksien mukaan, maanomistusolosuhteet huomioon ottaen, pyritty jättämään kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Kaavaan sisältyvät pienet järvet ja lammet joille ei ole mitoituksen perusteella tullut rakentamista:. Pienin Niinilampi 2. Sammallampi 3. Nimetön 4. Perslammi. Ymmyräislammi 6. Soimalammi 7. Ruutana Järvet, joilta on siirretty rakennuspaikat pois:. Pieni Ruokopuolinen 2. Kaitalammit Järvet, joilta on osittain siirretty rakennuspaikkoja pois:. Hanhijärvi 2. Saarijärvi 3. Suurijärvi 4. Kovero Copyright Pöyry Environment Oy

19 Rakennuspaikkojen siirrot:. Suurijärveltä Tila Jussila RN:o : Liikolanlahdelle 2. Saarijärveltä Tila Jussila RN:o : Liikolanlahdelle 3. Pieni Ruokopuoliselta Tila Routela RN:o 7: Iso Ruokopuoliselle 4. Suurijärveltä Tila Järvenpohja RN:o 6:97 Liikolanlahdelle. Hanhijärveltä Tila Anttila RN:o 2: Kiimasjärvelle 6. Kaitalammilta Tila Härkäsuo RN:o :3 Liikolanlahdelle 7. Koverolta Tila Hietalahti RN:o 2: Suojärvelle 8. Kirkjärvi Tila Syrjälä RN:o 3:62 Liikolanlahdelle Tarkistettu kaavaehdotus on valmistunut YLEISKAAVAN TAVOITEET JA MITOITUSPERIAATTEET. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Valtioneuvosto on tehnyt 3..2 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista liittyy Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavatyöhön erityisesti seuraavat kokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä siten, että hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, vahvuuksia ja sijaintitekijöitä. Edistetään elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Huomioidaan haja-asutusalueella tarve elinkeinojen ja pysyvän asutuksen lisäämiseen Copyright Pöyry Environment Oy Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Uudet, huomattavat asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojenalueet tulee sijoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kiinnitetään huomiota terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

20 67663 Asuminen sekä matkailu- ja vapaa-ajantoiminnot suunnataan palvelemaan koko kyläverkostoa. 9 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttämistä. Edistetään luonnonympäristön kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä kiinnitetään huomiota monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelu- ja käyttötarpeet. Rantaan sijoittuva loma-asuminen tulee mitoittaa siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto.2 Seudulliset tavoitteet Liikenneyhteyksiä kehitettäessä hyödynnetään olemassa olevia yhteyksiä ja verkostoja. Päijät-Hämeen liitto vastaa maakunnan aluekehityksestä ja seutusuunnittelusta. Alueellista kehittämistä ohjataan aluekehityksestä annetuilla lailla ja asetuksella. Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluu kolme suunnittelun välinettä: Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma määrittelee maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet, keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja toteuttamisstrategiat 2 3 vuoden aikavälille. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maakuntakaava Maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistamisvaiheessa. Maakuntakaavassa Sysmän väkiluvuksi vuonna 22 on esitetty 486 asukasta ja työpaikkaluvuksi 64 työpaikkaa. Sysmän ja Hartolan kuntakeskusten välille on merkitty kehitettävä päävesihuoltolinja. Maakuntaohjelma Copyright Pöyry Environment Oy

21 67663 Maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. 2.3 Yleistavoitteet Rantaosayleiskaavatyölle asetetaan seuraavat yleistavoitteet:.4 Sektorikohtaiset tavoitteet Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, mikä tarkoittaa, että rantaalueilla rakennusluvat hajarakentamiseen voidaan myöntää suoraan Sysmän kunnanvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan pohjalta. Kaava näin ollen vähentää poikkeuslupakäsittelyjä ja maanomistajakohtaisten ranta-asemakaavojen laadintatarpeita sekä helpottaa rakennusvalvonnan työtä. Kaavan tulee säilyttää suunnittelualueen luonto-, maisema- ja virkistysarvoja myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Kaavan tulee edustaa eri intressipiirien etuja mahdollisimman tasapuolisesti. Kylätoimintojen, yleisen ympäristönhoidon ja suojelun, lomaasutuksen, virkistyskäytön, matkailun ja veneilyn sekä maa- ja metsätalouden tarpeet tulee harkitusti sovittaa yhteen. Maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti ottaen huomioon myös heidän omia ehdotuksiaan rantojensa käytöstä. Ranta-asutus ohjataan rakentamiseen soveltuville alueille ottaen erityisesti huomioon luonnonarvot. Yleisiin veneily- ja virkistystarkoituksiin tulee osoittaa riittävästi alueita sekä mantereelta että saarista. Tällä näkökohdalla on myös matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa tukevaa merkitystä. Mainituista yleistavoitteista voidaan edelleen johtaa yleistavoitteita yksilöiviä sektorikohtaisia tavoitteita. Ympäristönhoito ja suojelu Luontoselvityksessä on selvitetty suunnittelualueen luonnon kannalta arvokkaat alueet. Selvitys osoittaa kasvillisuuden ja linnuston kannalta herkät, suojelua vaativat vyöhykkeet ja kohteet. Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään riittävän tiukoilla aluevarauksilla. Copyright Pöyry Environment Oy

22 Pysyvä asutus Loma-asutus Copyright Pöyry Environment Oy Rakennetun ympäristön kannalta tärkeää on turvata monimuotoinen ja eri aikakausista kertova kulttuuriympäristö. Täydennysrakentaminen sopeutetaan olevaan ympäristöön. Kulttuurihistoriallisten rakennuskohteiden suojelutarve tulee selvittää osayleiskaavasuunnittelun yhteydessä. Kohteiden suojelutarpeista sekä kohteita koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava kohteen omistajan ja museoviraston kanssa. Suojelua voidaan yleiskaavassa toteuttaa mm. rakennusoikeuden siirtojen avulla, toimenpidesuosituksin ja tarvittaessa suojelualuevarausten avulla. Mahdollisten suojelualueiden rakennusoikeus pyritään ensisijaisesti siirtämään muualle saman maanomistajan maille. Yleinen virkistyskäyttö ohjataan sopiville reiteille ja kohteille, pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta. Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristöhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin. Tavoitteena on asutuksen sijoittaminen keskitetysti siten, että rakentamisalueille järjestettävät liikenneyhteydet, vesihuolto sekä sähkö- puhelin- ym. yhteydet ovat hyödynnettävissä mahdollisimman tehokkaasti. Otetaan erityisesti huomioon jo olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riittävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta. Pysyvän asutuksen sijoittamisessa kiinnitetään huomiota olevien taajama- ja kyläkeskusten tukemiseen mikäli rakennuspaikka ympäristöineen muuten täyttää vakituisen asumisen vaatimukset. Otetaan huomioon aikaisempi ranta-alueita koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitys- ja suunnittelutoimi. Rakennetun ympäristön kannalta on tärkeää turvata monimuotoinen ja eri aikakausista kertova kulttuuriympäristö. Täydennysrakentaminen sopeutetaan olevaan ympäristöön. Lisärakentaminen sovitetaan kylämiljööseen ja maalaismaisemaan. Tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen loma-asutuksen määrä käyttäen myös emätilaperiaatetta. Haja-asutusalueilla loma-asutuksen sijoittamisessa kiinnitetään huomiota olevien taajama- ja kyläkeskusten tukemiseen. 2

23 67663 Siirretään rakennusoikeutta luonto- ja maisema suhteiltaan herkkien alueiden osalta muille saman maanomistajan ranta-alueille. Osoitetaan rantaosakohtaisesti sijoitettavissa olevien ranta-asuntojen määrä. 22 Kyläalueet Kyläalueet kaavoitetaan strategisen yleiskaavan tarkkuudella. Selkeytetään ja tiivistetään kylärakennetta ja varmistetaan maankäytönsuunnittelulla palveluiden säilyminen ja kylän kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi huomioiden maisema- ja luontoarvot, jotka ovat merkittäviä kylän viihtyisyyden ja markkinoinnin vahvuustekijöitä. Varataan kylälle uusia suositeltavia asuinrakennus- ja loma-asutusalueita, venevalkama-alueita ja uimaranta-alueita. Kaavalla esitetään myös kylärakenteen ja maiseman kannalta merkittävät rakentamiselta vapaana säilytettävät pelto-, metsä- ja erityisalueet. Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Varaudutaan lisääntyvään, pääasiassa vapaa-ajan, vesiliikenteeseen mahdollisimman hyvin. Osoitetaan matkailutoiminnalle, retkeilylle, ulkoilulle sekä veneilyharrastukselle riittävästi eritasoisia kohdealueita. Jätetään riittävästi metsätalousrantoja, jotka ovat samalla perinteisiä jokamiehen oikeuden rantoja. Yleistä virkistyskäyttöä ei tule ohjata alueille, joilla se ei voi tapahtua luonnonarvoja vaarantamatta. Elinkeinot ja palvelut Kaavalla pyritään yleisesti edistämään peruselinkeinojen lisäksi myös muiden elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Nojataan metsänkäsittely- ja uudistamistoimenpiteissä uudistuneen metsälain vaatimuksiin. Pääsääntö on, että nykyisen kaltaista maataloutta ja metsänhoitoa voidaan harjoittaa myös tulevaisuudessa. Yleiskaavalla pyritään tukemaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Kartoitetaan mahdolliset matkailupalvelutoiminnoille soveltuvat alueet ja osoitetaan näille toiminnan edellyttämät kaavalliset aluevaraukset. Copyright Pöyry Environment Oy

24 67663 Tuetaan haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä keskittämällä (maatila)matkailu-, loma-asutus- ja virkistysalueita olevien palvelujen ja tieyhteyksien läheisyyteen. 23. Mitoitusperusteet.6 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan kiinteistöyksiköittäin. Lisäksi mitoitusta voidaan tutkia maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksiköittäin tapahtuvassa tarkastelussa samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan tapauskohtaisesti sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti esimerkiksi lomakylätyyppistä rakentamista tai merkittäviä matkailupalvelujen alueita varten tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi ranta-asemakaavan muodossa. Rantaviivan pituus Muunnettu rantaviiva Copyright Pöyry Environment Oy Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Rantaviivan mittaus tapahtuu maanmittauslaitoksen ylläpitämältä numeeriselta kiinteistörajakartalta. Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Rakennusoikeus rantaviiva km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön/saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat. Muunnettu rantaviiva saadaan muuntamalla mitattua rantaviivaa seuraavasti: Alle m leveät niemet Alle m leveät lahdet /4 m leveät niemet /2 2 m leveät lahdet /2 rantaviivaan lasketaan vain niemen kanta

25 Kuva Rantaviivan muuntaminen Emätilaperiaate.7 Rakennusoikeuden laskentaohjeet Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää..969 (Rakennuslain rantakaavasäännösten voimaantulo). Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Käytännön rantaosakohtaista rakennusoikeuden määrittämistä varten luokitellaan suunnittelualueen rannat maisema-ekologisten ominaisuuksien perusteella. Maisema-ekologiset vyöhykkeet on paikallistettu luonto- ja maisemaselvityksen liitekartassa. Rantayleiskaava-alueen rannat on luokiteltu maisema-ekologisten ominaisuuksien perusteella kolmeen mitoitusluokkaan, I, II ja III. Luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävimpiä ovat I luokan ranta-alueet, joille rakentamista tulisi välttää. Luokan II rannat ovat luonto- ja /tai maisemaarvoiltaan kohtalaisen merkittäviä rantoja, joille on mahdollista rakentaa tietyin rajoituksin. Luokan III rannat ovat tavanomaisia, rakentamiseen hyvin soveltuvia rantoja. Copyright Pöyry Environment Oy