Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Piinkatu, Muuratsalo KAAVATUNNUS 33: KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 26 ASEMAKAAVAN MUUTOS OAS päivitetty

2 2 1. Suunnittelutehtävän määrittely ja alueen sijainti Suunnittelualue (ks. oheinen kartta) sijaitsee Säynätsalossa Muuratsalon saaressa Haikan niemen pohjoisrannalla Piinkadun pohjoispuolella. Suunnittelualueeseen sisältyy rantapuistoa, teollisuustontti (TP), asuintontti (AP) sekä kaistale vesialuetta. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että Haikan pientaloalueella sijaitseva teollisuustontti on mahdollista ottaa asumiskäyttöön. Lisäksi suunnittelutehtävään kuuluu Piinkadun pohjoispuolella sijaitsevien puistoalueiden kaavan ajantasaistaminen. 2. Suunnittelun tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on tuottaa alueen ilmettä parantava ja rakennetta yhtenäistävä kaavaratkaisu. Kaavaan sisällytetään rakennustapaohjeet: kaavamääräysten avulla uudisrakentamista ohjataan siten, että se sopii sijoittumisen, mittakaavan ja materiaalien puolesta yhteen alueen muun rakennuskannan kanssa. Suunnittelualueeseen sisältyvien rantapuistokaistaleiden käyttöön ei ole tavoitteena osoittaa muutoksia, vaan tarkoitus on ainoastaan päivittää niiden asemakaava. Hakija toivoo, että nykyisen teollisuustontin (TP) tehokkuus e=0,4 säilyisi ennallaan tontin käyttötarkoituksen muuttuessa. Teollisuusrakentamiseen myönnetty rakentamisoikeus ei kuitenkaan automaattisesti voi siirtyä asuinrakentamiseen, sillä kyse on täysin erilaisista alueenkäyttötavoista. Tonttitehokkuuden periyttämistä T-alueelta A-alueelle ei oteta suunnittelun tavoitteeksi, vaan sen sijaan tutkitaan, millainen vaihtoehto on ympäristön kannalta kohtuullinen. Hakija toivoo teollisuustontin pohjalta muodostettavasta asuintontista omarantaista. Tämän vaihtoehdon mahdollisuutta tutkitaan suunnittelun kuluessa, mutta ei oteta varsinaiseksi tavoitteeksi. Kiinteistöjen 9:561 ja 9:484 omistajien kanssa solmitaan maankäyttösopimukset.

3 3 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3.1. Lähtökohdat Alkusysäys Piinkadun asemakaavan laadinnan aloittamiseen oli alueella sijaitsevan TP-tontin omistajan jättämä kaavamuutosanomus. Anomuksen kohteena oli selvästi suunnittelukohteeksi valittua pienempi alue. Koko korttelin sekä puisto- ja vesialueen sisällyttäminen suunnittelualueeseen pohjautuu ympäristöministeriön ohjeeseen Säynätsalon alueen suunnittelusta. Kun asemakaavoitetaan vanhan rakennuskaavan alueella vähintään korttelin kokoinen alue kerrallaan, saadaan riittävän laaja alue saman kiinteistönmuodostuksen piiriin. Haikka on pientalovaltaista asuinaluetta suunnittelualueeseen kuuluvaa teollisuustonttia lukuun ottamatta. Asuinalue perustettiin vuonna 1926 suojeluskunnan ampumaradan paikalle Säynätsalon tehdastyöläisten asuinalueeksi. Valtaosa rakennuksista on luvuilta. Haikanniemen rantoja ympäröi rakentamaton puistovyöhyke. Omarantaisia tontteja ei ole. Haikanniemen rakentaminen on väljää ja pienirakeista. Ainoa asuintontti, jolle on kaavassa osoitettu tonttitehokkuus on teollisuustontin naapurissa sijaitseva AP-tontti, e=0,25. Haikan keskimääräinen toteutunut asuinalueiden tonttitehokkuus jää selvästi tämän alle. Vanha Säynätsalon rakennussuunnitelma ei ota kantaa alueen rakentamisen tehokkuuteen, joten nykyinen väljä rakenne ei ole syntynyt kaavamääräyksellä, vaan spontaanin kehityksen tuloksena. Suunnittelualueen teollisuus- ja asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Suurimman osan rantapuistosta omistaa Jyväskylän kaupunki. Teollisuustontin ja järven välissä on lyhyt kaistale yksityisomistuksessa olevaa rantaa. Haikka on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskuntaa, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sen on koonnut museovirasto. Haikan asuinalue ja majakka kuuluvat myös Jyväskylän maakunnallisesti merkittäviin kulttuurimaisema-alueisiin. Luettelon näistä on koonnut Keski-Suomen museo. Koko suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Vesilaissa on säädetty pohjaveden muuttamiskielto, mikä on otettava huomioon aluetta suunniteltaessa. Alueella suoritettavat toimenpiteet eivät saa heikentää pohjaveden laatua tai supistaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia Tehdyt selvitykset Keski-Suomen museo on luetteloinut Jyväskylän kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet, joihin Haikka lukeutuu. Alue mainitaan myös Museoviraston luetteloimien valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukossa. Suunnittelualueen historiasta ja Säynätsalon historiasta laajemminkin löytyy tietoa kirjasta Päivät seutuvilla Päijänteen (toim. Matti Rautjoki, JYY:n kotiseutusarja n:o 32, RT-Paino, Pieksämäki 1994). Suurin osa suunnittelualueeseen kuuluvasta rantapuistosta on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistamista metsistä on tekeillä metsäsuunnitelma, jonka yhteydessä metsien nykytila inventoidaan. Säynätsalon alueella metsäinventointi tehtiin kesällä 2004.

4 4 4. Vaikutusalue 3.3. Tehtävät selvitykset Haikan keskimääräinen rakennustehokkuus on syytä selvittää, kuten myös muut Haikalle ominaiset erityispiirteet, koska kyse on arvokkaasta kulttuuriympäristöstä ja uudisrakentamisen sovittamisessa tällaiseen kohteeseen tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Nämä selvitykset auttavat löytämään ratkaisun, joka ei liiaksi poikkea olemassa olevasta rakenteesta. Rannalle teollisuushallin tilalle tulevaa asuinrakentamista suunniteltaessa tulee ottaa huomioon järven yli Säynätsalon etelärannan tehdasalueelta kantautuva melu. Suunnittelun yhteydessä selvitetään melun luonne ja se, aiheuttaako melu erityisiä vaatimuksia asuinrakentamiselle esimerkiksi äänieristyksen suhteen. Teollisuustontilla harjoitettu toiminta on saattanut vaikuttaa maaperään. Ennen kuin alueelle voi rakentaa asuinrakennuksen tai -rakennuksia, on selvitettävä, onko maaperään mahdollisesti joutunut saasteita (öljy tms.) 3.4. Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella sijaitsevan teollisuustontin (TP) kaava on vahvistettu Teollisuustontin itäpuolella sijaitsevan pientalotontin (AP) kaava on vahvistettu Koko muu Haikanniemi, suunnittelualueen rantapuistokaistaleet (P) mukaan lukien, kuuluu lähes 60 vuotta vanhaan, vahvistettuun Säynätsalon rakennussuunnitelmaan. Koko Jyväskylän alueelle on valmisteilla säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaava, joka koskee myös Haikan aluetta. Piinkadun kaava pyritään laatimaan siten, että se on sopusoinnussa ko. osayleiskaavahankkeen periaatteiden kanssa. Suunnittelukohteen periaatteellinen vaikutusalue on suuri, koska alue sijaitsee Päijänteen rannalla. Rantavyöhykkeen käsittelyllä on huomattava merkitys järvimaiseman kannalta. Lähtökohtaisesti kaavasta aiheutuu kaukomaisemassa näkyviä muutoksia vain teollisuustontin osalle ja suurin osa rantavyöhykkeestä jää ennalleen. Muutos on positiivinen, mikäli suunnittelun tavoitteet toteutuvat. Manteren puolella suunnittelukohteen vaikutusalue on lähinaapurusto. On kuitenkin tarkasteltava suunnittelukohdetta suhteessa koko Haikanniemeen, sillä Haikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas, yhtenäinen kokonaisuus.

5 5 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Muuratsalon asukasyhdistys Muuramen kalastuskunta Lista Haikanniemen maanomistajista, yrittäjistä ja asukkaista on saatavissa kaupunkisuunnitteluosastolta. Viranomaiset Säynätsalon kaupunginosalautakunta Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Keski-Suomen ympäristökeskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö Jyväskylän Energia Oy Vattenfall Verkko Oy Keski-Suomen museo

6 6 6. Alustava suunnitteluaikataulu, työstäminen, käsittely, osallistuminen ja tiedottaminen VAIHE TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN SYKSY Asemakaavan laatimisprosessin käynnistäminen Yleisten tavoitteiden asettelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta. Perusselvitykset ja lähtötietojen kokoaminen. Alueen rakennuskielto. Viranomaisneuvottelu Maastotyöskentely ja arkistoselvitykset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja riittävyyden arviointi. Kaavan vireilletulosta tiedottaminen. Tiedotus Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä, maanomistajille kirjeitse sekä kunnan www-sivuilla osoitteessa oitus SYKSY Selvitys- ja tavoiteasetteluvaihe sekä alustavien perusratkaisuvaihtoehtojen laatimisvaihe Tiedonkeruu ja analyysi. Tavoitevaihtoehtojen valmistelu. Perusratkaisujen hahmottuminen. Kaavan tavoitteista keskustellaan kaupungin hallintokuntien, aloitusneuvottelussa viranomaisten kanssa sekä asiasta kiinnostuneiden asukkaiden kanssa. Mielipiteiden esittäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. KEVÄT Luonnos- ja lausuntovaihe Vaihtoehtoluonnoksia vertaillaan ja arvioidaan sekä tehdään lopullinen valinta kaavaluonnokseksi. Asemakaavaluonnos nähtävillä talvella Valmistunut aineisto nähtäville ja siihen liittyvä yleisötilaisuus. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville pantavaksi MRL 30 :n mukaisesti. Kaava asetetaan nähtäville 26 päivän ajaksi ja esitellään yleisötilaisuudessa sekä pyydetään mielipiteet viranomaisilta, maanomistajilta ja muilta osallisilta. Luonnoksesta annetuista mielipiteistä sekä kaupunkisuunnitteluosaston näkemyksistä tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Mielipiteen esittäminen valmistuneesta aineistosta kirjallisesti, sähköpostitse sekä suullisesti yleisötilaisuudessa tai suoraan suunnittelijalle kaupunkisuunnitteluosastolla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan, sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. KESÄ-SYKSY Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaavan laittamista kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Viralliset lausuntopyynnöt. Kaavaehdotuksesta annetuista muistutuksista sekä kaupunkisuunnitteluosaston näkemyksistä tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Kunnan perusteltu kannanotto lähetetään niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Mahdolliset muistutukset kirjallisesti. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan, sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. SYKSY Hyväksymisvaihe Päätöksenteko kunnassa. Kaavasta tiedottaminen. Kaupunginvaltuusto käsittelee ja HYVÄKSYY. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille.

7 7 7. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutos oli käsiteltävänä kaupunkisuunnittelutoimiston ja Keski- Suomen ympäristökeskuksen kesken pidettävässä viranomaisneuvottelussa Viranomaisneuvottelun jälkeen OAS päivitettiin. 8. Selvitettävät vaikutukset MRL 9 :ssä edellytetään, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavamuutoksen arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavan muutoshankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset alueen maisemakuvaan - vaikutukset ihmisten elinympäristöön (erityiskysymyksenä nykyisen teollisuustontin maaperä) - vaikutukset luonnonympäristöön - vaikutukset pohjaveteen - vaikutukset rakennettuun kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 9. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. 10. Päätöksenteko, yhteystiedot ja palaute Asemakaavan vahvistaa Jyväskylän kaupunginvaltuusto. Yhteystiedot ja palaute Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Palautteen voi antaa suullisesti tai kirjallisesti: Sampo Sikiö arkkitehti Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto PL 233, Jyväskylä puhelin fax sähköposti web sampo.sikio@jkl.fi