Innovatiiviset kaupungit -ohjelma OULUN OHJELMAESITYS

Transkriptio

1

2

3 Innovatiiviset kaupungit -ohjelma OULUN OHJELMAESITYS Innovatiiviset kaupungit -ohjelma OULUN OHJELMAESITYS... 3 Johdanto... 5 Oulun INKA-ohjelman tavoitteet lyhyesti... 6 A.1.Hyvinvointi Connected health. Uutta teknologiaa, uutta ajattelua... 6 A.2.Asuminen Arctic Smart city. Millainen on älykäs kaupunki?... 7 A.3. Kasvu Oulun Startup -ekosysteemi... 8 Oulun INKA -ohjelma nousee elinkeinostrategiasta... 9 B.1. PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi - Connected Health Ohjelman rakenne Osallistuva kansalainen Osallistavat palvelut Langaton sairaala Oulun Connected Health -lisäarvo Verkostot ja strategiset allianssit Kansainväliset innovaatiokeskittymät ja ekosysteemit Projektipartneritason kumppanuudet Meneillään olevat aloitteet B.2. PAINOPISTEALUE: Asuminen Arctic smart city HIUKKAVAARA Uusi kaupunkikehittämisen konsepti älykkään kaupunginosan rakentaminen Visio ja tavoitteet Kehitysteemat Energiaviisas rakentaminen Älykäs energiaympäristö Älykkäät palvelut ja palveluiden kehitysalustat Osaamisperusta ja kehitysalustat Kansainvälinen yhteistyö Aikataulu B.3. PAINOPISTEALUE: Kasvu Oulun Startup-ekosysteemi

4 Taustaa Yritysten kasvua tukeva ympäristö Nykyinen tilanne ja rakenne Kehittämistarpeet Yritykset kasvuun ja kansainvälistymiseen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet Kansalliset ja kansainväliset kontaktit C. Mahdollistajat C.1. Oulun ICT-ekosysteemi tukee uutta kehitystä C.2 Oulun kaupungin innovatiivinen hankintapolitiikka C.3 Ennakointi- ja informaatiopalvelujen järjestäminen D. Luodaan uutta millainen on toimintaympäristömme? D.1. Oulun innovaatioallianssi yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti D.2. Kampusvisiot fyysiset innovaatioympäristöt Oulun ohjelman vahvuudet nousevat alueesta

5 Johdanto Oulun INKA-ohjelma sisältää kolme painopisteohjelmaa ja kolme mahdollistajateemaa. Nämä eivät ole erillisiä, vaan tähtäävät kaikki omalta osaltaan samoihin tavoitteisiin. Hyvinvointi lisääntyy, työpaikkoja syntyy, investoinnit kasvavat. Oulun teemat nostavat ihmisen keskiöön. Aktiiviseksi oman elämänsä rakentajaksi, hyvinvoinnin, asumisen ja yritysten toimintaedellytysten parantajaksi. Samalla Oulua kehitetään kansainvälisesti verkottuneeksi huipputeknologian keskittymäksi, joka vetää luovuutta puoleensa. Tähtäin täytyy olla kansainvälisillä markkinoilla. Suomen kokoisella talousalueella ei pärjää muuten. Oulu on vahvasti mukana kansainvälisessä Connected Health -yhteistyössä. Oulu on yksi Euroopan johtavista terveyden ekosysteemeistä, ja sen toimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita. Oulussa myös rakennetaan määrätietoisesti uusia kansainvälisiä yhteyksiä tarpeen mukaan. European Connected Health Alliance (ECHAlliance) on perustanut Ouluun Pohjoismaiden pääkonttorin, ja Oulun alue on linkittänyt suomalaisia toimijoita yhteisön tuella verkoston jäseniin, eli alueellisiin palvelun tuottajiin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja innovaatioorganisaatioihin. Haemme kansallista koordinaatiovastuuta Connected Health teemaan. Vaiheistus: Ohjelman teemojen sisällöissä käsitellään seuraavien lähivuosien tiedossa olevia asioita ja valintoja. Sisällöt tarkistetaan ja mukaan tulee uusia, kun aika ja ohjelman toteutus etenevät. TEM:in ohjeiden mukaisesti asiakirjassa ei ole esitetty tekemisen organisointia, toimintasuunnitelmia eikä tarvittavia resursseja. Näihin asioihin syvennytään ja ne esitetään haun toisessa vaiheessa. Sisällön rakenne: Tämä esitys jakaantuu neljään osaan. Aluksi kerrotaan tavoitteet lyhyesti lukijan urakan helpottamiseksi. Toisessa osassa tavoitteet avataan syvällisemmin. Kolmannessa osassa määritellään ne konkreettiset arjesta ja toimintakulttuurista nousevat tekijät, joiden varaan ohjelma rakentuu ja neljännessä osassa kuvataan Oulun tahtotilaa ja fyysistä toimintaympäristöä. 5

6 Oulun INKA-ohjelman tavoitteet lyhyesti Kaikki lähtee ihmisestä. Ihmisen tarpeista, oikeudesta hyvään elämään. Oulun kaupunki uudistaa koko hyvinvointijärjestelmänsä. Alueellisesti se tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoitoineen uudistus koskettaa vajaata ihmistä. Oulussa rakennetaan pilottialue asukkaalle, jossa testataan uuden sukupolven energiaratkaisuja, älykästä palveluverkkoa ja energiaviisasta rakentamista. Yritysystävällisempää ympäristöä rakennetaan niin, että polttopisteessä ovat pienet kasvuhakuiset yritykset. Tavoitteena on suurempi siivu maailmanmarkkinoista. Nyt luodaan uusia toimintamalleja, joissa ihminen on keskiössä, ei hallinto tai hankehimmelit. A.1.Hyvinvointi Connected health. Uutta teknologiaa, uutta ajattelua Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittyä edelläkävijäksi. Yhdistämällä pohjoismaisen terveydenhuollon mallin vahvuudet, suomalainen osaaminen ja Oulun tarjoama lisäarvo voimme tulla Connected Health -liiketoiminnan edelläkävijäksi globaaleilla markkinoilla. Oulussa on jo lähdetty kehittämään aidosti yksilökeskeisiä ja ennaltaehkäiseviä terveydenhoidon malleja, jotka samalla pohjustavat globaalisti merkittävää kilpailuetua suomalaisille yrityksille. Oulun fyysinen kehitysympäristö, osaamisperusta ja kansainväliset verkostot luovat erinomaiset puitteet suomalaisille yrityksille ja kehittäjille onnistua luomaan tulevaisuuden Connected Health -ratkaisuja jotka hyödyttävät koko Suomea. Kehitetään uutta teknologiaa, uudenlaista yhteistyötä ja luovaa ajattelua terveydenhuollon tuleviin haasteisiin. Teknologiaa on monilla toimialoilla sovellettu menestyksellisesti paitsi toiminnan tehostamiseen niin varsinkin uusien innovatiivisten, asiakaskeskeisten palvelujen ja liiketoimintamallien luomiseen. Terveyspalveluissa teknologian hyödyntäminen on kuitenkin ollut hidasta ja vaikeaa. Teknologiaa, mukaan lukien informaatio- ja viestintäteknologiaa terveyden ja hyvinvoinnin alalla on lisättävä niin palvelujen saavutettavuuden, terveyshyödyn, kustannusten hillinnän kuin liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Connected Health sisältää kolme kehitysohjelmaa, jotka vastaavat tunnistettuihin liiketoimintamahdollisuuksiin: 1) Osallistuva kansalainen, 2) osallistavat palvelut ja 3) langaton sairaala. Uudenlainen liiketoiminta on yksi ulottuvuus. Sen mukana kulkevat halu säästää terveydenhoidon kustannuksissa, karsia päällekkäisyyksiä toiminnassa ja aktivoida ihmisiä ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään sekä hyvinvoinnistaan. 6

7 A.2.Asuminen Arctic Smart city. Millainen on älykäs kaupunki? Älykäs kaupunki, Smart city etsii ratkaisuja ongelmiin, joita ei koskaan ole ollut aiemmin historiamme aikana. Älykäs kaupunki käyttää innovatiivista teknologiaa ja uudenlaisia palveluja ihmisen ja yhteisön hyväksi. Väestön ikärakenteen ennakointi, ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja vanhentunut infrastruktuuri pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla. Luovuutta rohkaistaan. Hiukkavaara on Oulun ja koko Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa. Vanhan kasarmialueen ympärille tulee asuntoja uudelle asukkaalle. Lisäksi tuleva Hiukkavaaran keskus palvelee lähiseudulla asuvaa oululaista. Alue on pääosin ennen rakentamatonta, ns. greenfield aluetta. Käyttäjälähtöinen, älykkään energiatehokas ja neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus, Hiukkavaarasta rakentuu kestävä pohjoinen talvikaupunki. Oulun kaupunki kehittää Hiukkavaarassa kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja kumppanuuskaavoituksen käytäntöjään, laatii talvikaupunkistrategian sekä määrittelee käyttäjälähtöiset toimintamallit. Teknologiasta halutaan tehoja irti niin, että se palvelee aidosti ja innovatiivisella tavalla ihmistä. Ekologisesti kestävään rakentamiseen tarvitaan sekä perinteisiä rakennustuotteita että uuden teknologian sovelluksia. Niiden käytössä tarvitaan sekä osaamista että asennemuutosta. Rakentamisen perinteiset ansainta- ja toimintamallit on kyseenalaistettava, osaoptimoinnin sijaan kehitettävä kokonaisuuksia ja yritysten keskinäisistä liiketoimintasuhteista siirryttävä kokonaisten ekosysteemien kehittämiseen. Kestävän yhdyskunnan rakentamisen ratkaisevat päätökset tehdään jo ennen kaavoituksen aloittamista tavoiteasetannassa. Hiukkavaara on esimerkki siitä, kuinka kaupunki omalta osaltaan vaikuttaa kestävän yhdyskunnan rakentamiseen, kun tämä otetaan työn ohjenuoraksi alusta lähtien. Hiukkavaaran ekotehokkuus on pientalovaltaisuudesta huolimatta samalla tasolla kuin pääkaupunkiseudulle rakennettavissa uusissa kerrostalolähiöissä. Erityisesti Hukkavaaran kaavoituksessa on huomioitu aluetehokkuus. Älykäs kaupunki voi painottua eri tavoin tai tarkoittaa eri asioita eri puolilla Suomea tai maailmaa aivan konkreettisesti. Osateemoja tai aihekokonaisuuksia on paljon. Joku teema on alueellisesti ajankohtaisempi kuin joku toinen. Kaikki teemat ovat tärkeitä ja ennen kaikkea ratkaistavissa luovan ja innovatiivisen yhteistyön, teknologian ja hallinnon rajoja ylittävän ajattelun avulla. Älykkään kaupungin osateemoja ovat energiahuolto ja uusiutuvat energiat, jätehuolto, turvallisuus kaupunkiympäristössä, hallinto, ympäristönsuojelu, tietotekniikka ja langattomuus uusissa palveluissa tai kestävän kehityksen liikennesuunnittelu. Oulussa etsitään pohjoista näkökulmaa ja pohjoisia ratkaisuja. 7

8 A.3. Kasvu Oulun Startup -ekosysteemi Pohjois-Pohjanmaan alueella syntyy väkilukuun suhteutettuna noin kaksinkertainen määrä innovaatioita verrattuna Uudenmaan alueeseen. Näin kertovat keksintösäätiön tilastot. Suuri osa tästä innovaatiotoiminnasta tapahtuu nimenomaan Oulun kaupungin alueella eikä meneillään oleva markkinamurros Nokia-keskeisestä ekosysteemistä nuoriin nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yrityksiin (Startup) perustuvaan ekosysteemiin ole vähentänyt innovaatioiden määrää. Oulun alueella on Euroopan nuorin väestö. Myös tämä on otettava mukaan vahvuustekijäksi, vaikka se tuo myös haasteita esimerkiksi nuorisotyöttömyyden korkeina lukuina. Oulun alueen innovaatiotoimintaa on systemaattisesti kehitetty jo usean vuoden ajan. Alueella on pitkät perinteet kaupungin, yritysten ja tutkimuslaitosten välisessä tuloksellisessa yhteistyössä. Uusimpana yhteistyömuotona on Oulun Innovaatio Allianssi (OIA), jossa ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Oulun kaupunki ja Technopolis Oyj. Yhteistyö on käytännössä säännöllistä ohjaustoimintaa. Se tehdään Oulun yliopiston alle rakennettujen tutkimuskeskusten ja muiden kehittämisympäristöjen esimerkiksi VTT:lle rakennetun painetun älyn teollistamisyksikön kautta. Nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten (Startup) taustat ovat ainakin osittain Nokia Oyj:stä ja muista suurista yrityksistä vapautuneissa resursseissa. Jatkossa nuorten nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten (Startup) lähteenä on enenevässä määrin korkeakoulut ja tutkimushankkeet, kun suuryritykset ovat löytäneet tasapainon eikä niillä ole enää tarvetta vapauttaa osaajia. Kansainvälistä liiketoimintaa hakevien kasvuyritysten pitää pystyä palvelemaan lisääntyneinä investointeina ja työpaikkoina myös Oulun alueella. Pienten yritysten rooli ja mahdollisuus osallistua hankkeisiin on ollut vähäinen. Innovaatiotoimintaa on kehitetty tähän mennessä lähinnä suurten yritysten tarpeisiin. Ekosysteemin painopisteen siirryttyä suuryrityksistä kasvuyrityksiin, tulee myös innovaatiotoiminnan rajapinnat avata kasvuhaluisille yrityksille, joilla ei vielä ole taloudellisia resursseja osallistua rahallisesti innovaatiohankkeisiin. Olemme kartoittaneet olemassa olevat kasvua tukevat ja yrityksiä aktiivisesti kehittävät toiminnot ja palvelut. Olemme saattaneet eri toimijoita aktiivisesti yhteen ja identifioineet kehittämistarpeita. Lisäksi olemme kartoittaneet kullekin toiminnolle kansallisen kumppanin sekä kansainvälisiä kumppaneita ja hahmottaneet rakenteen, jolla yritysten kasvua voitaisiin organisoida entistä tehokkaammin ja vastaamalla paremmin ajan haasteisiin. 8

9 Oulun INKA -ohjelma nousee elinkeinostrategiasta Ohjelma pohjautuu alueen elinkeinostrategian viiteen tavoitteeseen, jotka ovat: Kaiken kehitystyön keskiössä on oltava ihminen. Työpaikkojen määrällinen kasvu, hyvinvoinnin lisääntyminen, paremmat palvelut, suuremmat investoinnit. Kaikki tähtää siihen, että ihminen voi paremmin. Oulun INKA hakemus on valmisteltu Oulun Innovaatioallianssin johdolla niin, että varsinaisen sisällön suunnitteluun on sitoutunut suuri määrä käytännön tason toimijoita ja yrityksiä. Oulun alue kehittää innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena, jossa on mukana kaikki osa- alueet. Eniten uusia resursseja ja toimintaa kohdennetaan liiketoiminnan ja viennin kasvuun ja palvelujen kehittämiseen yleensä. Vuoden 2012 aikana Oulu arvioitiin globaalina innovaatiokeskittymänä. Arvioinnin toteutti asiantuntijana Hubconsepts Oy yhdessä kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen sekä BusinessOulun kanssa. Arvioinnissa vertailtiin Oulun tilannetta muutamien suomalaisten sekä ulkomaisten keskusten kanssa. 9

10 Oulun INKA hakemuksen painopisteet perustuvat tehtyyn selvitykseen. 10

11 B.1. PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi - Connected Health Oulun alueen hyvinvointipalvelujen järjestämistapa muuttuu. Uusilla malleilla halutaan hakea välttämättömiä säästöjä ja samalla yksilölähtöisiä palveluja. Ratkaisu jakautuu kolmeen osaan. Osallistavat palvelut haastavat ihmistä ottamaan paremmin vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Osallistuva kansalainen on mukana kehittämässä liiketoimintaa ja uudenlaisia palveluja. Langaton sairaala käyttää uusinta radiotekniikkaa ja ICT- teknologiaa tuottamaan terveyspalveluja. Connected Health -ohjelma mahdollistaisi näiden muutosten tekemisen Suomen laajuisesti ja alueellisia vahvuuksia hyödyntäen.connected Health visio on edistää yksilön hyvinvointia ja terveyttä. Älykkäiden ratkaisujen avulla julkinen ja yksityinen tarjonta tietoineen linkittyy toimiviksi palveluiksi. Toteutuessaan visio ratkaise suuren osan suomalaisen terveydenhuollon nykypäivän haasteista, kuten ennenaikaisen sairastumisen, kestämättömän kustannusten kasvun, ihmisten terveystietojen hajanaisuuden, sekä organisaatiokeskeisen toiminnan kehittämisen. Connected Health -ratkaisut tukevat yksilön terveyden edistämistä linkittäen älykkäästi julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan ja tiedot. Ratkaisuja kehitetään avoimessa innovaatioympäristössä. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin alalla on lisättävä. Yhdistämällä suomalainen osaaminen, Oulun lisäarvo ja kansainväliset verkostot, Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittyä hyvinvointiliiketoiminnan edelläkävijäksi globaaleilla markkinoilla. 11

12 Ohjelman rakenne Connected Health -ohjelmaehdotus rakentuu kolmeen kehitysohjelmaan, jotka vastaavat tunnistettuihin liiketoimintamahdollisuuksiin: 1) Osallistuva kansalainen, 2) osallistavat palvelut ja 3) langaton sairaala. Osallistuva kansalainen Liiketoiminnan ydin on kansalaisten ja yritysten aito osallistuminen hyvinvointiin ja innovointiin. Osallistuva lähtökohta luo valtavan liiketoimintapotentiaalin yrityksille jotka tuottavat ratkaisuja aktiiviseen osallistumiseen niin sairauksien ennaltaehkäisyyn, seurantaan, ja hoitoon, kuin myös tuottaen ratkaisuja osallistumiseen uusin keinoin. Tästä näkökulmasta Connected Health tarkoittaa yksilön, hyvinvoinnin ja liike-elämän linkittämistä entistä vahvemmin toisiinsa. Vastuu siirtyy pikkuhiljaa ennaltaehkäisevästi yksilöön, joka on itse (tai hänen läheisensä) valmis aktiivisesti investoimaan terveyteensä eikä tyydy passiivisesti odottamaan sairaanhoitoa. Osallistavat palvelut Toinen tärkeä liiketoiminta-alue on tulevaisuuden palvelut. Tiedon turvallinen hyödyntäminen luo suuren liiketoiminta-potentiaalin. Mikäli tulevaisuuden palveluarkkitehtuuri mahdollistaa aidon kehittämisen siten että edullisimmat ja parhaat ratkaisut tulevat organisaatioiden ja kansalaisten saataville, todelliset säästöt ja liiketoiminnan kasvu mahdollistuu. Oulussa palveluiden kehittämistä johdetaan kansallisen AVAUS -hankkeen johdolla, ja avoimen 12

13 palveluarkkitehtuurin suunnittelua Onion -hankeen johdolla, molempia kansallisessa yhteistyössä. Langaton sairaala Kolmas liiketoiminnallinen kärki on langaton sairaala. Tämä temaattinen kärki on osa yleisesti tunnettua Tulevaisuuden sairaala -konseptia, jossa eri sairaanhoitopiirit uudistavat vanhentuvaa rakennuskantaansa ja modernisoivat toimintamallejaan. Samoin Oulun yliopistollinen sairaala tulee uudistumaan mittavalla uudistusohjelmalla vuoteen 2030 mennessä. Koska Oulun erityinen vahvuus on radioteknologiassa, eli langattomuudessa, on luontevaa hyödyntää se sairaalan uudistamisessa mahdollisimman hyvin niin Oulussa kuin muuallakin Suomessa. Mm. Oulun Centre for Wireless Communication (CWC) kykenee tuottamaan maailmanluokan radiotekniikan tutkimusta kehitystyön tueksi. Oulun Connected Health -lisäarvo Oulun tarjoama lisäarvo Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin ratkaisuille on merkittävä. Oululla on maailmanlaajuisestikin arvioituna suhteellisesti parhaat edellytykset onnistua Connected Health -vision toteuttamisessa. Maailmassa ei tällä hetkellä ole vastaavaa toista innovaatioympäristöä, jossa olisi samanaikaisesti voimassa seuraavat onnistumisen edellytykset: 1. Valta päättää palveluista yhdellä taholla 2. Olennaisten toimijoiden yhtäaikaiset muutosprosessit 3. Alueen sopiva koko 4. Euroopan älykkäin yhteisö 5. Euroopan nuorin väestöpohja 6. Toimiva päättäjien välinen yhteistyö 7. Vahva osaamisperusta 8. Avoin innovaatioympäristö 9. Laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot 10. Meneillään olevat aloitteet Valta päättää palveluista yhdellä taholla Suomen terveydenhuollon malli mahdollistaa koko palvelurakennetta koskevat päätökset aluetasolla, näin myös siis Oulussa. Huolimatta suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän lukuisista haasteista jotka aiheutuvat mm. kuntien itsemääräämisoikeudesta sekä jakaantumisesta erilaisiin sairaanhoitopiireihin ja kuntayhtymiin, suomalaisen terveydenhuollon eräs ylivoimainen vahvuus on se, ettei millään yksittäisellä järjestämisvastuussa olevalla taholla ole taloudellista kannustinta toimia ristiriitaisesti suhteessa järjestelmään, koska kunnat ovat pääosin vastuussa kokonaisbudjetista (sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito). Vaikka rahoituspohja näyttää monipuolistuvan (julkinen, vakuutus, kansalainen), palveluiden 13

14 järjestämisvastuu on edelleen kunnilla ja kuntayhtymillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli jokin innovatiivinen, uusi palvelu haluttaisiin tuoda osaksi suomalaisen terveydenhuollon kokonaispalveluvalikoimaa kuntalaislähtöisesti kattaen sosiaalipalvelut, terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon, se olisi Suomen mallin puitteissa mahdollista. Nykyinen malli heikkouksineenkin mahdollistaa myös ratkaisut jotka laajemmin edellyttävät sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä linjauksia, kuten esim. kuntalaislähtöinen avoin palveluarkkitehtuuri. Olennaisten toimijoiden yhtäaikaiset muutosprosessit Oulun alueella erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto uudistuvat yhtä aikaa ja yhteistyössä. Hyvinvointipalvelujen osalta Suomessa olennaiset toimijat ovat kunta ja sairaanhoitopiiri, koska niiden vastuulla on yhteistyössä järjestää perus- ja erikoissairaanhoito. Oulun uusi kuntaliitos on astunut voimaan Oulun kaupunki uudistaa perusterveydenhuollon palvelujaan kansallisen AVAUS-hankkeen avulla, jossa Pohjois- Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri on myös mukana. Samaan aikaan Suomessa on meneillään uudistus koskien erityisvastuualueita (ERVA), jolloin myös sairaanhoitopiiri valmistautuu uudistumaan. Lisäksi Oulun yliopistollinen sairaalarakennus on päätetty uudistaa merkittävällä ja pitkäaikaisella investoinnilla (Tulevaisuuden sairaala OYS 2030). Samassa yhteydessä erikoissairaanhoito uudistaa toimintamallejaan ja prosessejaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa siten että palvelut huomioivat aidosti yksilön, edistävät terveyttä ja mahdollistavat sen omaehtoisen hallinnan yhdessä ammattilaisten kanssa. Alueen sopiva koko Kokonsa puolesta Oulun alue on optimaalinen uusien Connected Health -ratkaisujen kehittämiselle, testaukselle ja käyttöönotolle. Oulu on tarpeeksi pieni jotta päätöksenteko sujuu vaivattomasti, mutta samalla tarpeeksi suuri jotta ratkaisujen toimivuus voidaan todentaa ja skaalata. Maantieteellisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kattaa yli puolen Suomen kokoisen pinta-alan. Euroopan älykkäin yhteisö Älykkäiden ratkaisujen kehittämisen perinne on Oulussa vahva ja kansainvälisesti tunnustettu, mikä on Connected Health -ohjelman kannalta selkeä vahvuus. Oulu valittiin vuonna 2012 Euroopan älykkäimmäksi yhteisöksi korkeasti arvostetussa maailmanlaajuisessa kilpailussa (Intelligent Communities of the World), jossa mukana oli melkein 400 kaupunkia. 14

15 Vuonna 2013 Oulu on uudestaan mukana 7 parhaan kaupungin joukossa ja tavoittelee maailman älykkäimmän yhteisön palkintoa. Euroopan nuorin väestöpohja Connected Health -visio tähtää yksilön oman vastuunoton lisäämiseen terveyden edistämisessä, mikä on todennäköisesti helpompaa toteuttaa nuoren kuin vanhan väestöpohjan yhteisössä. Tavoitteena on myös että ihmiset osallistuvat aktiivisesti uusien palvelu- ja ratkaisumallien innovointiin, mikä myös on todennäköisempää nuoremman kuin vanhemman väestön keskuudessa. Oulussa on Euroopan nuorin väestöpohja. Oulun kaupungin väkiluku oli henkilöä, väestön keski-ikä 36,6 vuotta, ja mediaani 34,0 vuotta. Toimiva päättäjien välinen yhteistyö Oulun ihmeenä tunnettu yhteistyömalli on nyt tarkoitus hyödyntää myös terveyden- ja hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi Connected Health -ohjelman puitteissa. Oulun innovaatioallianssi on käytännössä yhteistyömuoto, jossa yhdistyy tutkimus, kuntalaisten arki ja liiketoimintaedellytysten luominen. Vahva osaamisperusta Oulussa on merkittävä bio-, terveys- ja hyvinvointialan tutkimuksen, koulutuksen, yritystoiminnan ja alan palvelutuotannon osaamisperusta. Oulun vahvuudet perustuvat korkeatasoiseen ja kansainvälisesti tunnustettuun tutkimukseen ja osaamiseen. Teknologiaosaaminen on laaja-alaista, mikä on merkittävää poikkialaista teknologian hyödyntämistä vaativien Connected Health -ratkaisujen kehittämisessä. Oulun tutkimus- ja osaamisvahvuudet osuvat murroksessa oleviin teollisuuden aloihin, joissa globaalit tarpeet ovat voimakkaassa kasvussa ja markkinajohtavuudet ja kumppanuudet uusjaossa: Lääketeollisuus on murroksessa ja sosiaali- ja terveysjärjestelmät uudistuvat. Terveyden ekosysteemin synty kytkee nämä ja IT -alan voimakkaasti yhteen. Geeneissä ja elintavoissa yhdistyy mm. bioteknologia, epigenetiikka, genetiikka, lääkkeet, diagnostiikka, ICT, liikunta, ravitsemus ja terveyspalvelut. Medtech -laitteissa yhdistyy suomalainen teknologiaosaaminen: mekaniikka, elektroniikka, diagnostiikka, kuvantaminen sekä ohjelmisto-osaaminen. Laitteet vaativat monialaista osaamista ja soveltamista. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö, VTT, PrintoCent, Biocenter Oulu, teknillinen tiedekunta, Centre for Health and Technology (CHT), muut innovaatioallianssin keskukset ja Centre for Wireless Communications (CWC) muodostavat osaamiskokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan kehittää uutta diagnostiikkaa tai analytiikkaa hyödynnettäväksi ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö 15

16 puolestaan toimii asiakasrajapinnassa niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa ja neuvontatyössä, mikä mahdollistaa Oulun kaupungin ja muiden kuntien, sairaanhoitopiirin, muiden julkisten ja kolmannen sektorin terveyspalvelutuottajien sekä yksityisten palvelutuottajien kanssa uusien kehitysideoiden tunnistamisen, ratkaisujen kehittämisen, testauksen ja vaikuttavuuden arvioinnin yhdessä yli organisaatiorajojen. Oulu on globaalisti vahva ICT -osaaja. Tarvittava monialainen vuorovaikutus on ICT -alan muutosten vuoksi merkittävästi lisääntynyt, mikä tuo ymmärrystä toimialojen välille ja luo mahdollisuuden tiiviimpään yhteistyöhön ja innovatiivisempiin projekteihin. Julkisten hyvinvointialan toimijoiden strategiat ja painopistealueet ovat linjattu samansuuntaisiksi. Verkoston toimintapa on dynaaminen ja perustuu luottamukseen. Tämä luo pohjan yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle ja kasvun mahdollistamiselle. Oulussa on myös paljon kasvuhakuisia ja osaavia yrityksiä, joista syntyviä klustereita pyritään systemaattisesti tukemaan. Viime vuosina Ouluun on syntynyt klusterivetureita, mm. MedTech klusteri, joilla on tahto luoda uusia työpaikkoja ja kasvaa. Myös muilta aloilta Connected Health - alalle laajentavat yrittäjät ovat ilmeinen mahdollisuus nopeuttaa alan kehittymistä. Vaihtoehtoisesti Connected Health -osaamisen hyödyntämisen lisääminen teollisuuden aloilla, joissa toimii suuria yrityksiä, voi olla mahdollisuus nopeampaan kasvuun. Oulun alueella toimivia Connected Health -yrityksiä on paljon. Avoin innovaatioympäristö Oululla on kattava avoin innovaatioympäristö, OuluHealth. OuluHealth on kansainvälisesti verkottunut sosiaali- ja terveydenhuollon uuden sukupolven toimintamallien ja niitä tukevien järjestelmien avoin innovaatioympäristö. Innovaatioympäristö yhdistää yritykset, tutkimuksen, julkisen ja yksityisen toiminnan. Konsepti perustuu systemaattiseen lähestymistapaan kehittää asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Innovaatioympäristö on sekä fyysinen että virtuaalinen. Fyysisesti OuluHealth -innovaatioympäristö keskittyy Kontinkankaan kampusalueelle, missä sijaitsee muun muassa Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopiston lääketieteellisen ja teknillisen tiedekunnan laitoksia monitieteinen Biocenter Oulu -tutkimuskeskus Oulun kaupunginsairaala ja terveysasema Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulun Seudun Ammattiopisto Welltech Oulu -tutkimusyksikkö Kliininen tutkimuskeskus Kastellin tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Yksityisiä ja kolmannen sektorin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajia Lääketeollisuuden sopimustutkimusta ja -valmistusta tekeviä yrityksiä Lääke-, biomateriaali-, lääketieteellisen tekniikan sekä diagnostiikan yrityksiä 16

17 Avoin innovaatioympäristö tarkoittaa myös virtuaalisia ympäristöjä (esim. 3D-ympäristö) ja avoimia rajapintoja (esim. Onion hanke), joita Oulussa aktiivisesti kehitetään. Tulevaisuudessa myös kansalaisia ja muita loppukäyttäjiä kannustetaan osallistumaan näihin prosesseihin, jolloin tarpeet selkiytyvät ja yksilöt motivoituvat paremmin huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. OuluHealth -innovaatioympäristö kokoaa yhteen eri toimijat yhteisten tavoitteiden, viestinnän, ja liiketoiminnan kautta, ei niinkään organisaatioiden kautta. Innovaatioympäristön avaintoimijat ovat Oulun kaupunki, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Centre for Health and Technology (CHT), Business Oulu, Oulu Wellness Institute, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, sekä toimialan yritykset ja muut tutkimuslaitokset (esim. VTT). Näiden toimijoiden edustajien muodostama ohjausryhmä linjaa yhteistyön tavoitteet ja painopisteet. Ohjausryhmän kokousten puheenjohtajuus vuorottelee OYSin ja BusinessOulun välillä. OuluHealth on uusi brändi, mutta Oulun kaupunki on systemaattisesti kehittänyt avointa innovaatioympäristöä jo useita vuosia. Kehittämisessä on hyödynnetty uusinta teknologiaa, muun muassa Ubi-City -konseptia ja OULLabs kehitys-, testaus- ja pilotointialustaa. Julkisen ja yksityisen palvelukehityksen yhteistyön edistämiseksi ja avoimeen innovaatiotoimintaan tähtäävään toimintaan liittyen Oulun kaupunki on aloittanut STM-rahoitteisessa AVAUS - hankkeessa avoimen innovaatiotoiminnan, jossa yritykset ja kehittäjät pääsevät helpommin julkisen palvelutuottajien kanssa kehittämisyhteistyöhön. Oulun kaupunki on avoimissa yleisötilaisuuksissa esittänyt kriittisimmät kehittämistarpeensa palvelujen uudistamisessa innovaatiotehtävien kautta. Yritykset ovat osallistuneet ideoillaan kehittämistarpeiden ratkaisemiseen, mikä on synnyttänyt uudenlaisen toimintatavan ja tuottanut entistä vakuuttavampia kehittämishankkeita. Samanaikaisesti innovaatiotoiminnan avaintoimijat (innovaatiokeskukset kumppaneineen) ovat osallistuneet ideoiden aktivointiin ja arviointiin sekä saattaneet yhteen konsortioita, joilla on arvoketjuna suurempi arvo annettavana kuin yksittäisenä toimijana. OULLabs (Oulu Urban Livibg Labs) on portti Oulun alueen tuotteistettuihin innovaatioympäristöihin ja -palveluihin. OULLabsin tavoitteena on alueen infrastruktuureja hyödyntävän aktiivisen palvelukokonaisuuden luominen, ja konsepti on mahdollista laajentaa kansalliseksi. Toiminnalla pyritään palvelemaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka tarvitsevat testaus- ja tutkimuspalveluita sekä resurssina toimivia käyttäjiä, jotka osallistuvat yritysten tuotekehitykseen ja innovointiin. OULLabs toimii yhden luukun toimintaperiaatteella: tarjotaan räätälöityjä testauspalveluita markkinatutkimuksesta syvälliseen käyttäjä-lähtöiseen tuotekehitykseen asti. Esimerkiksi Oulun Kaakkurissa on teknologiaterveyskeskus, jossa on mahdollista toteuttaa tuotetestausta aidossa terveydenhuollon ympäristössä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 17

18 Avoin innovaatioympäristö luo edelläkävijämarkkinat. Tulevaisuuden haasteena ei välttämättä ole itse innovaatioympäristöjen puute, vaan se kuinka niiden puitteissa toimitaan liiketoimintaa edistäen. Siksi tulevaisuuden liiketoimintamallit ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja kehitystyön tulisi fokusoitua nimenomaan näiden eri yhteistyömuotojen luomiseen ja tukemiseen. Sairaanhoitopiirit ja kunnat kertovat tavoitteensa yhteisölle, jolloin voidaan yhdessä etsiä uudenlaisia ratkaisuja ongelmakohtiin ja kehittämistarpeisiin. Pyritään kansallisiin ratkaisuihin. Hankkeissa tulee olla liiketoiminta-ajatus ja vaikuttavuussuunnitelma. Hankkeissa myös rakennetaan arvoverkkoja sekä luodaan yhteistarjooma yritysten vientituotteeksi. Hankkeet linkitetään jo olemassa oleviin hyviksi osoittautuneisiin käytäntöihin, ratkaisuihin ja alustoihin (esim. FinNode, Taltioni). Avoin innovaatioympäristö vaatii myös esikaupallisen hankintamenettelyn kehittämistä, jota toteutetaan Strategiset hankinnat -hankkeen kautta. Jo aiemmin organisaation esikaupalliseen hankintamenettelyyn on haettu systemaattisesti kehittämiskumppania niin kansallisesti kuin EU-verkostoissakin (mm. Silver-hanke). CHT on ollut hakemassa kehittämiskumppania EU-verkostossa, jossa luodaan strategiaa Euroopan tason esikaupalliseen hankintamenettelyyn. EU:n puiteohjelman Region of Knowledge -rahoitus saadaan RediForHealth hankkeeseen vuoden 2013 lisäbudjetista. Vastaavaa prosessia rakennetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa, jotta elinkeinoelämä pääsee helposti mukaan Oulussa käynnissä olevaan sairaalan uudistamistyön. Oulun yliopistollinen sairaala on osallistumassa EU-tason esikaupallisen hankintahankehakuun (Thalia). Näillä kokonaisuuksilla jäsennetään alueen esikaupallisen hankinnan toimintamallia. Tämä mahdollistaa pk-yritysten osallistumisen jo varsin varhaisessa vaiheessa tarvemäärittelyyn ja luo pohjaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä sekä liiketoiminnan uudistamiseen. Laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot Oululla on laajat kansalliset verkostot ja toive vahvistaa niitä Connected Health - ohjelman toteuttamiseksi. Yhteisiä teemoja voisivat olla esimerkiksi: Yksilöllisen lääketieteen käyttöönotto ja -ratkaisut kansantautien ennaltaehkäisyyn ja omahoitoratkaisuihin Ikääntymisen kokonaisratkaisujen kehittäminen, uuden kysyntä- ja käyttäjälähtöisen toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti asumisratkaisujen ja pilotointiympäristöjen kehittämisessä (esim. metropolialue, Kuopio) Esikaupallisen hankintaprosessin kehittäminen terveys- ja hyvinvointisektorilla esimerkiksi palveluinnovaatioiden osalta, soveltaminen kansallisesti (esim. metropolialue) Omahoito ja sähköiset palvelut, yksilön osallistaminen ja innovaatioympäristöyhteistyö erityisesti Avaus-hankkeen sparraajakuntien kanssa (esim. Espoo, Kuopio, Tampere, Oulunkaari) 18

19 Oulun kehittämä saumaton palvelutietojärjestelmäratkaisut hyötykäyttöön Tampereen kehittämisaihioiden kanssa Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, kuntoutus ja omahoito Connected Health tutkimus Biopankit, uudet diagnostiset menetelmät sekä teknologia ja ikääntyminen VTT on tärkeä kansallisten toimijoiden verkottaja Connected Health -teemassa. VTT on valinnut yhdeksi strategiseksi painopisteekseen Ihmisten hyvinvoinnin. Tähän strategiseen valintaan kuuluu osaltaan ICT:n soveltaminen ihmisten terveyden edistämisessä. VTT tutkii ja kehittää personoituja terveyspalvelumalleihin integroituja ICT -ratkaisuja Connected Health - teemassa. Kehitetyissä palveluratkaisuissa yhdistetään käyttäytymistieteen teoriat, tekniikka ja liiketoimintamallit, jotka yhdistämällä yksilö voidaan innostaa huolehtimaan terveydestään ja parantamaan elintapojaan. Kehitetyt mallit sopivat niin ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kuin kroonisten sairauksien hallintaankin. Perustan hyvin toimiville palveluille luo terveystietojen joustava saatavuus. Yksilöllä tulee olla pääsy ja hallinta omiin terveyteen liittyviin tietoihin ajasta ja paikasta riippumatta. Tekniseltä kannalta tämä tarkoittaa tietojärjestelmien rajapintojen ja tietomallien yhtenäistämistä sekä standardointia. Oulu on vahvasti mukana kansainvälisessä Connected Health -yhteistyössä. Oulu on yksi Euroopan johtavista terveyden ekosysteemeistä, ja sen toimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita. Oulussa myös rakennetaan määrätietoisesti uusia kansainvälisiä yhteyksiä tarpeen mukaan. Kumppanuus toimii kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen periaatteella. Suomalaista osaamista viedään maailmalle, toisaalta Suomeen tulee kansainvälisten toimijoiden osaamista konkreettisissa hankkeissa ja vuorovaikutuksessa. Kansainvälinen toiminta tarvitsee laajuutensa johdosta kansallisen tason Suomi - kumppanuuksia. Avoimen toiminnan kautta tapahtuva koko Suomen osallistuminen vahvistaa ja monipuolistaa verkostoja sekä tuo tarjolle yhä mielenkiintoisempia kumppaneita. Laajat yhteistyöverkostot, toimialajärjestöt ja yhteisöt tarjoavat Suomelle ikkunan globaaleihin kehitystrendeihin. Näiden strategisen tason yhteisöjen kautta luodaan myös yhteydet uusiin kumppaneihin. Nämä verkostot mahdollistavat toimijoille globaalin kehityksen seuraamisen ja sen myötä tapahtuvan osaamisen kehittymisen. Terveydenhuollon ja sosiaalisektorin globaalisti tunnistettu tarve kehittää ja uudistaa palveluja, kaikkialla kehittyvä tietotekniikkaan pohjautuva kommunikaatio ja tiedonvälitysverkosto sekä vahvistuva kansalaisen rooli ovat näiden verkostojen erityisenä yhteisenä teemana. Nämä trendit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden osaamiseen pohjautuvalle liiketoimintaan ja yritysten kasvuun. Näiden trendien ymmärtämiseksi on kuitenkin päästävä vuorovaikutukseen alan huippuosaajien ja johtavien kehittäjien kanssa. Kansainväliset avainkumppanuudet on jaettavissa kolmeen ryhmään: 1) verkostot ja strategiset allianssit, 2) kansainväliset innovaatiokeskittymät ja ekosysteemit sekä 3) projektipartneritason kumppanuudet. Eri ryhmät ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, ja niiden syntyä ja kehitystä on edistettävä. 19

20 Verkostot ja strategiset allianssit European Connected Health Alliance (ECHAlliance) on perustanut Ouluun Pohjoismaiden pääkonttorin, ja Oulun alue on linkittänyt suomalaisia toimijoita yhteisön tuella verkoston jäseniin, eli alueellisii palvelun tuottajiiin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja innovaatioorganisaatioihin. Tämän yhteisön kautta Oulu on myös rakentanut yhteydet NIMAC -verkostoon, joka edistää Connected Health -teemalla yritysten, palveluntuottajien ja yritysten välistä yhteistyötä Euroopan ja USA:n välillä. European Innovation Partnership Active Healthy aging (EIP-AHA) verkostossa Oulun alue on palvelujärjestelmän ja tutkimuksen toimesta linkittynyt kolmeen pääteemaan. EIP-AHA tarjoaa verkoston erityisesti ikääntymisen teknologian tukemien palvelujen kehittämiseen ja tutkimiseen. EIP-AHA on vahvistuva ja kehittyvä EIP toimija. Se tarjoaa erinomaiset yhteydet ja potentiaalisen rahoituskanavan eurooppalaiseen yritys ja tutkimusyhteisöön. OSKE:n hyvinvointiklusteria Oulussa toteuttava Oulu Wellness Instituuttisäätiö (OWI) on rakentanut vahvat yhteydet erityisesti USA:n länsirannikon innovaatio- ja start up- yhteisöihin. OWI:n yhteistyön kautta Oulun alue työskentelee ja seuraa hyvinvointi- ja terveystoimialan sijoitustoiminnan sekä yritysten kasvua edistäviä toimia nopeasti kehittyvässä USA markkinassa. OWI on tuonut myös toiminnan kehittäjiä alueelle ja toteuttanut strat up- ja rahoitustoimintaan liittyviä projekteja. Verkostoihin kuuluu myös Oulun alueelta tapahtuva kansallinen koordinaatio amerikkalaislähtöiseen globaalisti toimivan terveydenhuollon tietotekniikan hyödyntämistä edistävään HIMSS (Healthcare Information and Management Systems Society) -yhteisöön ja sen sekä komission toteuttamaan ehealth Week -toimintaan. Nämä verkostot tuovat tutkittua ja tuoretta tietoa alan kehittymisestä ja tarjoavat toimintojensa kautta hyvän pääsyn monipuolisen osaamisen lähteille. Lisäksi Oulun alueella on pitkä perinne yhteistyöstä Lounais-Saksan Baden-Württemberg liittovaltion kanssa. Baden-Württembergin alue tarjoaa erinomaiset yhteistyön mahdollisuudet, alueella on työpaikkaa terveydenhuollon teknologian alueella ja alue panostaa voimakkaasti eri klustereiden kautta tapahtuvaan yhteistyöhön myös ICT:n ja langattomien ratkaisujen soveltamisessa. 20

21 Kansainväliset innovaatiokeskittymät ja ekosysteemit Oulun alue on hakeutunut yhteistyöhön erityisesti sellaisten toimijoiden kanssa joissa on nähtävissä palvelujärjestelmän, yrityselämän ja tutkimuksen vuorovaikutus. Eurooppalaisista ekosysteemeistä voidaan mainita seuraavat kumppanuudet: Manchester Ecosystem, Northern Ireland Ecosystem, Barcelona Ecosystem (TicSalut), ja Toulouse Ecosystem. Amsterdamin ja Eindhovenin kanssa yhteistyötä ollaan rakentamassa erityisesti ikääntymisen ja sosiaalisektorin palvelujen kehittämiseksi. Japaniin Oulu on panostanut erityisesti Sendai kehityskeskusyhteistyöhön. Tutkimuslaitosten välillä Oulun yliopiston CWC -yksikkö on luonut merkittävät yhteydet, mm. FiDiPro professuurien kautta, langattoman teknologian langattoman teknologian sovellusten alueella Yokohaman yliopiston ja CWC- tutkimuskeskuksen kesken. Esimerkiksi CHT:n Globaalit Innovaatioverkostot -hanke luo yhteyksiä erityisesti Pohjoismaiden ja Euroopan innovaatiokeskittymiin. Tuoreena yhteistyön alueena on rakentuva yhteistyö Oulun ja Estonian Health Tech -klusterin välillä. Viron innovatiiviset ja tehokkaasti toimivat ehealth - ratkaisut tarjoavat yhteistyön mahdollisuuksia myös Connected Health -toimintaan. Projektipartneritason kumppanuudet Oulu on mukana useissa Connected Health -teemaan kuuluvissa tutkimus- ja yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Care4Me EU -hankehaussa ja Region of Knowledge (Digital agenda in Healthcare) -hankkeessa. Meneillään olevat aloitteet Oulussa kehitetään aidosti yksilökeskeisiä ja ennaltaehkäisyä painottavia terveyden edistämisen ratkaisuja, jotka samalla pohjustavat globaalisti merkittävää kilpailuetua suomalaisille yrityksille. Oulussa on jo otettu useita merkittäviä askelia Connected Health - teeman piirissä, muun muassa: perustettu Suomen ensimmäinen teknologiaterveyskeskus (2008) perustettu innovaatiokeskus Centre for Health and Technology (CHT) (2011) käynnistetty kansallinen AVAUS -hanke (2012) käynnistetty suunnitelmallinen yhteistyö avoimen innovaatioympäristön kehittämiseksi (OuluHealth 2012), sekä sen piirissä toimivat teemaryhmät kuten Living Lab, Tulevaisuuden palvelut, Tulevaisuuden sairaala, Mielenterveys, ja Tietojärjestelmät. uudet professoriesitykset/nimitykset edesauttamassa tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamista: Connected Health-aihealueelta OIA- yhteisprofessuuriesitys on käsittelyssä, terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimuksen professuuri, (rahoittajina 21

22 OUKA, OY, PPSHP) ja uusi yritysten lahjoitusprofessuuri Oulun yliopistolle, Terveyden ja hyvinvoinnin mittaamisen tutkimusprofessuuri, on aloittanut käynnistetty avoimen palveluarkkitehtuurin Onion -hanke (2013) perustettu OYSin ja Oulun yliopiston yhteinen tutkimuskeskus Medical Research Center MRC, johon myös Biopankki on tarkoitus sijoittaa. CHT on systemaattisesti ollut luomassa selkeää profiilia ja houkuttelevaa, temaattista Connected Health tutkimus- ja kehittämiskokonaisuutta. Tämä työ edistää kansallista innovaatioyhteisön rakentamista yhteistyössä terveydenhuollon palvelutuottajien, akateemisen maailman ja elinkeinoelämän kanssa. Temaattisessa kokonaisuudessa on luotu vahva kytkentä innovaatiotoiminnan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Temaattisen kehittämisen tavoitteena on julkisten investointien koordinoitu kohdentaminen (T&K&I -toiminta) sekä kysynnän ja innovaatiotoiminnan kehityksen trendien ymmärtäminen tärkeimmillä markkinaalueilla ja innovaatiotoiminnan solmukohdissa. Lisäksi tavoitteena on kansainvälisen tason osaamisen houkuttelu Suomeen. Yksilön rooli ja sairauksien ennaltaehkäisy korostuvat. Oulun painopiste Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi vastaa tähän terveyden ja hyvinvoinnin paradigman muutokseen. Tämä näkökulma laajentaa perinteistä terveydenhoidon näkökulmaa yksilökeskeiseen tarkasteluun ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Kehittämisen keskiössä on virtuaaliympäristö siten, että se tukee yksilön henkilökohtaista terveysprosessia ja mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 22

23 Seuraavaksi esitellään esimerkkejä Oulun Connected Health -kärkihankkeista: AVAUS (Oulun kaupunki) on kansallinen hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sen tietojärjestelmäratkaisuja kokonaisuutena. Keskeisiä lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys ja kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen, valinnanvapaus ja palveluiden monikanavaisuus. Palvelut toteutetaan monituottajamallilla joka yhdistää julkiset ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelut toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointipalveluita alueellisesti ja kansainvälisesti. Onion -hankkeessa (Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto) kehitetään uuden sukupolven avointa palvelujärjestelmäarkkitehtuuria. Hankkeella haetaan ratkaisua hyvinvointipalveluiden (sosiaali- ja terveydenhuolto) tulevaisuuden toimintamalleja tukevaa kokonais- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Uuden modulaarisen arkkitehtuurin avulla edistetään tietojen liikkuvuutta koko hyvinvointipalveluiden järjestämisalueella, joka edesauttaa asiakaslähtöisten prosessien ja hoitoketjujen hallinnan kehittämistä ja tehostamista. Tavoitteena on vahva kansallinen yhteistyö. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 (PPSHP) on monivuotinen kehitysohjelma, jossa PPSHP:n toimintaa ja OYS-rakennukset uudistetaan. Hankkeen toteutus tulee koostumaan yhdistelmästä vanhan purkamista, uuden rakentamista sekä vanhojen tilojen uudistamista. Tulevaisuuden sairaala OYS ohjelmakokonaisuus tuottaa hyötyjä potilaalle, toiminnalle, henkilöstölle, taloudelle, tuottavuudelle ja omistajille. Connected Health Innovation -hanke (BusinessOulu) varmistaa eri LivingLab - komponenttien saatavuuden (OULLLabs, teknologiaterveyskeskus, palvelumuotoilu, simuloinnit jne.) ja toimintamallien juurtumisen eri toimijoiden välillä. INDICO -hanke (Individualized Connected Health, CHT ja Oulun yliopisto) mahdollistaa ja tukee internet- ja mobiilipohjaisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä muun tutkimuksesta syntyvän uuden tiedon hyödyntämistä kansalaisen terveyden hyväksi. Projektissa luodaan skenaariotyyppinen lähestymistapa tulevaisuuden yksilöllisen terveys- ja hyvinvointipalveluprosessien kehittämisen tueksi. Projektissa rakennetaan tiekarttaa tulevaisuuden Connected Health -ohjelmaan. Hankkeen poikkitieteellinen lähestymistapa huomioi yksilön mahdollisuuden hallita omaa terveystietuettaan ja siten edistää omaa terveyttään. Tavoitteena on modernisoida terveydenhuollon näkökulmaa ja pohtia uusia tapoja kerätä, tallentaa ja analysoida terveys- ja aktiivisuusdataa, ja siten vahvistaa yksilön kykyä edistää omaa terveyttään. 23

24 SEWEB (Sensors and Social Web) -hankkeessa tutkitaan yhteistyössä (Oulun yliopisto, VTT, CHT), miten sensoreilla ja sosiaalisella kaksisuuntaisella web-teknologialla voidaan ratkaista ongelmia (mm. stressitasoa tarkkailemalla) lasten ja nuorten pahoinvoinnissa sekä taata lasten turvallisuus. Tuloksena syntyy uusia teknologisia sensoriratkaisuja ja niiden yhdistämistä ja hyödyntämistä sosiaalisessa netissä sekä uusien palvelukonseptien kehittämisessä. LST Vision -hankkeessa (CHT) tutkitaan uuden informaatiota jalostavaa lähestymistapaa kompleksisen datan analyysiin ja visualisointiin ja sen menetelmäperheen potentiaalisia sovellusmahdollisuuksia. Tasojoukkopuumenetelmät on uusi avaus datan kuvaukseen monissa sovelluksissa. Phronesis (Personal Health Services: Health capital growth inco-production ecosystem) -hankkeessa on tarkoitus soveltaa psykologisten ja käyttäytymistieteiden intervention - teorioita ICT:n keinoin yksilön voimaannuttamisessa huolehtimaan terveydestään ja muuttamaan elintapojaan terveellisimmiksi. Hankkeen tavoitteena on myös todistaa kehitetyn ICT-avusteisen Personal health guides ratkaisun vaikuttavuus ja liiketoiminnallinen elinkelpoisuus. Suomesta hankkeessa ovat mukana VTT, Oulun yliopisto (CHT, Oulu business school), Tampereen teknillinen yliopisto, FirstBeat ja Mawell Care. PRO-HEAL (Automated Protection and Healing Software Solutions) hankkeessa VTT kehittää yhdessä suomalaisten ja eurooppalaisten IT- ja terveysalan toimijoiden kanssa tulevaisuuden palveluarkkitehtuuria tilannekohtaisten digitaalisten palvelujen kehittämiseksi ikäihmisten jokapäiväisen elämän tukemiseksi kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Uudenlaiset pilvipalvelut tukevat ikäihmisen sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia tarjoamalla käyttäjäkohtaiset palvelut eri sidosryhmille kuten julkiset ja yksityiset hyvinvointipalvelujen tarjoajat, hyvinvoinnin ammattilaiset, hoitajat ja lääkärit jne. sekä ikäihmisen sukulaiset, ystävät ja yhteisöt. Painonhallinta ja syömishäiriöt -hankkeessa on tarkoituksena kehittää asiakaslähtöisiä, varhaisen vaiheen menetelmiä epänormaalin syömiskäyttäytymisen tunnistamiseen ja hoitoon. Kohderyhmänä ovat syömishäiriöiset, heidän omaisensa sekä terveysalan ammattilaiset. Menetelmät perustuvat PPSHP:n, Oulun kaupungin, ODL:n ja YTHS:n tietämykselle ylipainosta ja syömishäiriöistä, sekä niiden hoitoprosesseista ja käytänteistä. Hankkeen tuloksena syntyy kaikille avoin webpohjainen sivusto ja räätälöityjä palveluita eri asiakasryhmille. Ratkaisu voi tarjota esimerkiksi tietoa, motivaatiota ja sairauksien hoidossa tarvittavia työkaluja, kuten vaikkapa potilaan arjessa kulkevia mobiilisovelluksia. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Mawell, ProWellness, Sensorfit, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja VTT. Asiakaslähtöisyydestä ja liiketoimintanäkökulmasta vastaa VTT yhdessä yritysten kanssa. 24

25 B.2. PAINOPISTEALUE: Asuminen Arctic smart city HIUKKAVAARA Innovatiivisen kaupungin pilottialueeksi nousee Hiukkavaaran kaupunginosa. Sinne kehitetään käyttäjälähtöistä, energiatehokasta neljän vuodenajan kaupunkia. Ilmastomuutos haastaa rakentajat ja kaupunkisuunnittelijat. Yritysten, kaupungin ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä paneudutaan kolmeen kehityssuuntaan. Energiaviisas rakentaminen, älykkäät palvelut ja älykäs energiaympäristö hakevat ratkaisuja, joita voidaan soveltaa suurimpaan osaan eurooppalaisia kaupunkeja. Uusi kaupunkikehittämisen konsepti älykkään kaupunginosan rakentaminen Hiukkavaara on uuden Oulun ja koko Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa. Vanhan kasarmialueen ympärille tulee asuntoja uudelle asukkaalle. Lisäksi uusi Hiukkavaaran keskus palvelee lähiseudulla asuvaa oululaista. Alue on pääosin ennen rakentamatonta, ns. greenfield aluetta. Hiukkavaarasta rakentuu kestävä pohjoinen talvikaupunki kaupunginosa, joka on käyttäjälähtöinen, älykkään energiatehokas ja neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus. Oulun kaupunki kehittää Hiukkavaarassa kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja kumppanuuskaavoituksen käytäntöjään, laatii talvikaupunkistrategian sekä määrittelee käyttäjälähtöiset toimintamallit. Ekologisesti kestävään rakentamiseen tarvitaan sekä perinteisiä rakennustuotteita että uuden teknologian sovelluksia. Niiden käytössä tarvitaan osaamista ja asennemuutosta. Rakentamisen perinteiset ansainta- ja toimintamallit on kyseenalaistettava, osaoptimoinnin sijaan kehitettävä kokonaisuuksia ja yritysten keskinäisistä liiketoimintasuhteista siirryttävä kokonaisten ekosysteemien kehittämiseen. Kestävän yhdyskunnan rakentamisen ratkaisevat päätökset tehdään jo ennen kaavoituksen aloittamista asettamalla tavoitteet. Hiukkavaara on esimerkki siitä, kuinka kaupunki omalta osaltaan vaikuttaa kestävän yhdyskunnan rakentamiseen, kun tämä otetaan työn ohjenuoraksi alusta lähtien. Hiukkavaaran ekotehokkuus on pientalovaltaisuudesta huolimatta samalla tasolla kuin pääkaupunkiseudulle rakennettavissa uusissa kerrostalolähiöissä. Erityisesti Hiukkavaaran kaavoituksessa on huomioitu aluetehokkuus. Kaupunki, Oulun yliopisto sekä yhteistyöyritykset kehittävät mm. maapolitiikan toimintamalleja, asemakaavoitus- ja tontinluovutusmenettelyjä, Living Lab -sopimusmalleja ja asukasvuorovaikutusta asemakaavoitusvaiheessa mm. virtuaalisen 3D -vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median avulla. Tavoitteena on valmiuksien luominen ympäristön pitkäjänteiseen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. 25

26 asukkaan asuntoalueen rakentaminen Hiukkavaaraan maksaa lähes 2 miljardia euroa. Kunnallisen infrastruktuurin eli julkisten palvelujen ja yhdyskuntatekniikan osuus kustannuksista on 15 prosenttia. Hiukkavaaran alueella on käynnistynyt useita kehityshankkeita. Toteutettavat hankkeet liittyvät erilaisiin teemoihin, kuten maankäytönsuunnitteluun, tulevaisuuden ICT sovelluksiin tai älykkääseen energian tuotantoon ja käyttöön. Kehittämishankkeissa yhteistyössä toimivat mm. yritykset, Oulun kaupunki, VTT, Oulun yliopisto ja muut koulutustoimijat. Tavoitteena ovat tavanomaista laadukkaampi suunnittelu ja maailmanlaajuisesti uutuusarvoa sisältävät toteutukset, joilla Oulua ja Suomea tehdään maailmalla kuuluisaksi. Hiukkavaaran kehittämistyön teemat ovat: Energiatehokas kaupunkiasuminen ja talvikaupungin korttelimallit Vaihtoehtoiset ja uusiutuvat energiamuodot sekä älykkäät sähköverkot Digitaalinen palvelukaupunki ja älykkään kaupungin ICT-palvelut Luovan alan kulttuurikasarmi Ekologinen vesitalous Palveleva joukkoliikenne sekä talvipyöräily Visio ja tavoitteet Hiukkavaarasta kehitetään innovaatiokeskittymää, jossa yhdistyvät kestävän asumisen ja rakentamisen tavoitteet sekä digitaalisuuden luomat mahdollisuudet. Hiukkavaarassa luodaan uusia rakentamisen, asumisen, liikenteen ja energiahuollon liiketoimintamalleja sekä teknologiaja palvelukonsepteja. Hiukkavaarassa vaikutetaan alan teollisuuden uusiutumiskykyyn. Hiukkavaara toimii edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Oulussa kehitettävät konseptit ja ratkaisut ovat sovellettavissa suurimpaan osaan eurooppalaisia kaupunkeja. Suurin osa eurooppalaisista ihmisistä asuu ns. keskisuurissa kaupungeissa, joissa asuu yli , mutta alle asukasta. Tällaisten kaupunkien haasteet ovat osin erilaisia kuin ns. metropolien haasteet. Kriittisen massan, riittävien resurssien ja saavutettavuuden osalta keskisuuret kaupungit ovat metropoleja haasteellisemmassa tilanteessa. Toisaalta keskisuurissa kaupungeissa on tiettyjä etuja suhteessa metropoleihin, etäisyys eri osien välillä on lyhyempi, päätöksenteko on keskitetympää ja erilaisten yhteistyöverkostojen ja kehitysympäristöjen rakentaminen voi olla helpompaa. Suunnittelutyökaluihin, sopimusmalleihin ja muihin pelisääntöihin liittyvää osaamista voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös muilla pohjoisilla alueilla (Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Kiinan ja Japanin pohjoisosat ja Venäjä). Tämä tarjoaa pohjoiset olosuhteet hallitseville 26

27 rakennusalan toimijoille kasvumahdollisuuksia sekä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia kiinteistöjen ja infrastruktuurin rakentamisessa. Kehitysteemat Arctic Smart City kokonaisuutta toteutetaan kolmen kehitysteeman kautta. Kehitysteemat ovat toisiaan täydentäviä ja niissä toteutettavat projektit vievät kokonaisuutta eteenpäin ja jokainen niistä muodostaa oleellisen osan tulevaa Arctic Smart City kokonaisuutta. Kehitysteemat ovat energiaviisas rakentaminen älykäs energiaympäristö ja älykkäät palvelut ja palvelualustat Energiaviisas rakentaminen Energiaviisas rakentaminen- kokonaisuudessa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kaupunkisuunnittelussa. Tavoitteena on, että uusi kaupunginosa rakentuu kaupungin ja kehittäjien kumppanuuden ja yhteistyön tuloksena. Kokonaisratkaisussa ohjaavat valinnat yhdistyvät siihen, miten ihmiset haluavat asua, miten liikutaan, miten he kuluttavat energiaa, miten siirrytään vapaa-ajan aktiviteetteihin. Suunnittelussa otetaan huomioon myös tehtyjen ratkaisujen taloudelliset vaikutukset. Elinkaariajattelu ja käyttäjälähtöisyys ovat tärkeitä suunnittelua määrittäviä arvoja, kun halutaan tuottaa kohtuuhintaisia ratkaisuja, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus paitsi muuttaa alueelle asumaan myös päästä hyödyntämään uusia kehitettäviä ratkaisuja ja uusinta teknologiaa. Integroidun suunnittelun tavoitteena on luoda uudenlaisia korttelikonsepteja ja malleja (Integrated Arctic City Centre). Mukana olevat osapuolet kehittävät uudenlaisia aluekeskus- ja korttelikonsepteja, jossa asetetaan läpinäkyvät ja realistiset tavoitteet energiatehokkuudelle, uusien innovaatioiden käyttöönotolle, suunnittelutyökaluille ja malleille sekä rakentamisen taloudelle. Konseptit ovat monistettavissa. Suunnittelussa hyödynnetään kehitettäviä energian simulointi- ja virtausmalleja. Energian tuottaminen, vaihto ja säästö ohjaavat alueen valintoja. Korttelikonseptien voimana on edistyksellinen energiatalouden hallinta ja energiavaihtokauppa. Konseptit mallinnetaan virtuaalisesti ja tutkitaan toimintojen integroimisesta saatavia hyötyjä. Näin pyritään optimoimaan energiatalouden hallinta suuremmissa kokonaisuuksissa. Valaistus on tärkeää sekä viihtyisyyden että energiatehokkuuden näkökulmasta. Julkisiin kohteisiin, kuten kadut, puistot, liikuntareitit ja arkkitehtuuri - rakennukset, kohdevalaistus, leikkipaikat, pihat, pysäköintialueet, valaistus tullaan osin toteuttamaan älykkäällä ohjauksella. 27

28 Muuttuva ja/tai muuteltava valaistus mahdollistaa vieläkin paremman energiatehokkuuden. Valoa tuotetaan vain tarpeeseen ja sopivalla tasolla. Älykkään valaisujärjestelmän integroimista muihin tietojärjestelmiin ICT-verkon kautta selvitetään. Tällöin valaistusta voidaan ohjata internetistä saatavilla ohjausparametreilla (esim. sää tai energian hinta) tai valaistusjärjestelmän tuottamaa tietoa (esim. anturitieto) voidaan käyttää muiden järjestelmien hyväksi. Oulun uudisrakentaminen on energiatehokkuuden osalta ollut jo vuosia edelläkävijä Suomessa ja samaa tavoitellaan korjausrakentamisen ohjauksella. Oulun toimintamalli on kysytty myös muualla. Kehittämistä ja tulosten laajaa jalkauttamista palvelisi erityinen kehittämisyksikkö. Oulun kaupungilla on visio rakentamisen ohjauksen osaamiskeskuksesta. Toimintamallissa kentän eri toimijat verkottuvat Oulun koko rakennustuotannon ympärille. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys pääsevät todelliseen testiympäristöön, samoin oppilaitokset ja koulutus. Asiakastarpeet tulevat hyvin kehitykseen mukaan. Kaupungin koko tekninen ketju ja rakentamisen edellytysten luojat antavat peruselementit kehitykselle. Uusien tuotteiden kokeilun ja koerakentamisen avulla mukana olevat yritykset parantavat liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvien rakentamismääräysten puristuksessa. Rakentamisen ohjauksen haasteena ja kehittämiskohteena jatkossa on ICT-ratkaisujen laajamittainen hyödyntäminen uudis- ja korjausrakentamisessa. ICT on keskeinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, onpa kyse sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuudesta, ympäristömittauksista tai puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Älykäs energiaympäristö Oulun energiapoliittisena visiona on, että Oulussa otetaan käyttöön paikallinen toimintamalli, jolla korkea energiatehokkuus, kilpailukykyinen ja luotettava energiansaanti, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, aluekohtaiset kestävät energiaratkaisut sekä tulevaisuuden hiilineutraalisuuden tavoite voidaan saavuttaa. Toimintamalli vahvistaa energiantuotannon omavaraisuutta, lähienergian hyödyntämistä, paikallista elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämää sekä luonnonvarojen järkevää käyttöä. Uusiutuvien energialähteiden markkinat kasvavat globaalisti kaikilla sektoreilla (bioenergia, tuulivoima, aurinkoenergia, vesivoima, geoterminen). Vuosittaiset investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin ovat maailmalla jo ylittäneet uudet investoinnit fossiilisia polttoaineita hyödyntäviin teknologioihin. Suomessa uusiutuvan energian kasvu tulee keskittymään bioenergiaan, tuulivoimaan ja lämpöpumppuihin. Oulun energian on uuden strategian mukaan tarkoitus ottaa vahva elinkeinoveturin rooli ja yhdessä energia-alan yritysten kanssa kehittää voimakas alueellinen energiaklusteri. Oulun energia on avaamassa omaa infrastruktuuriaan ja siten mahdollistamassa yrityksille pilotoida ja tuotekehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan. Oulun energia tulee hyödyntämään alueellisten 28

29 yritysten tietotaitoa ja palveluja uudessa liiketoiminnassaan. Oulun energia tulee myös vahvasti panostamaan energiatutkimuksen kehittämiseen Oulun seudulla. Strategian muutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten uusien pien-chp mallien rakentamisen kuluttajille, erityisesti haja-asutusalueella sekä maatiloilla. Uusiutuvat energiatuotantomuodot mahdollistavat uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia sisältyy erilaisiin kotien ja yhteiskunnan energiapalveluihin, kuten älykäs energiansiirto (sähkö, lämpö, jäähdytys), integroitu lämmitys ja jäähdytys sekä energiatehokkuuteen yleensä. Energiatoiminnan ICT-palvelut tulevat olemaan myös vahvan kehitystyön alla lähitulevaisuudessa. Muutos antaa mahdollisuuksia rakentaa palvelukokonaisuuksia parempaan kodin ja yhteiskunnan energianhallintaan sekä toimittaa energiaa tehokkaasti ja älykkäästi asiakkaiden tarpeisiin. Uusien palvelujen kautta loppuasiakas saa energiansäästöä- Kokonaisuutena energiatehokkuudella tavoitellaan CO2 säästöjä. Hiukkavaaraan liittyviä kehityskohteita ovat: Älykäs kaukolämmön ohjaus Ison kaukolämpömassan älykäs kokonaisohjaus luo säästöjä kulutuspiikkien leikkurina ja samalla varavoimana käytettyjä huippukattiloita tarvitsee vähemmän kuormittaa (Öljyn käyttö vähenee, Varavoiman investointitarve vähenee ja CO 2 säästöt). Kuluttajan energialasku pienenee, kun kaukolämmön tuotantokustannukset laskevat ja huippuvesivirta pienenee. Älykäs kaukolämpö ja jäähdytys Mahdollistaa kaksisuuntaisen energiansiirron kaukolämpöverkostossa. Kiinteistöjen ja serverihallien jäähdytysratkaisuista syntyy kuumaa vettä ja aurinkoenergian kerääjistä jää kesäaikaan ylimääräistä energiaa, joita on mahdollisuus hyödyntää kaksisuuntaisesti. Vaihtoehtoiset energiamuodot Osa hiukkavaaran alueesta toteutetaan ensin erillisellä kaukolämpöverkolla ja myöhemmin liitetään Oulun runkoverkkoon. Tämä antaa mahdollisuuden testata siirrettävää CHP tai lämpölaitosta (puun kaasutus tai muuta uutta tekniikkaa) sekä luo yhteistyömahdollisuuksia rakennusliikkeiden kanssa (esim. aurinko-, maalämpö- tai hybridiratkaisuissa, suunnitteluvaiheessa energiantuotannon integroimismahdollisuus rakenteisiin ja kaksisuuntainen energiantuotanto). 29

30 Smart grid Hiukkavaaraan rakennettava älykäs verkko mahdollistaa toimitusvarmuuden parantamisen, (alueellinen hajautettu sähköntuotanto, energian varastointipalvelu ja automaation lisääminen verkko-ohjaukseen), etäluettavien sähkömittareiden hyödyntämisen (kuten vika- ja kulutustiedot asiakkaille) sekä kodin ja yhteiskunnan energiapalvelut, kuten kaksisuuntainen energiansiirtopalvelu (Oulun Energia myy ja ostaa sähköä), kysynnän jouston (sähkön kulutusta pois piikkitunneilta) ja konkreettisen energiankäytön vähentämisen (asiakkaan energiansäästöä ohjataan Oulun Energian toimesta). Ensimmäisenä uutta ajattelua konkretisoivana kokonaisuutena Hiukkavaaran Kivikkokankaalle rakennetaan RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) pilottialue, jossa yrityksillä on mahdollisuus kokeilla ja vertailla eri uusiutuvia energialähteitä pientaloissa (oulu.ouka.fi/rakennusvalvonta/resca.htm). Oulun rakennusvalvonta hakee alueelle yhteistyökumppaneita paikallisista ammattirakentajista, urakoitsijoista, pientalotehtaista ja laitetoimittajista. RESCA -hankkeen tavoitteena on rakentaa pilottialueelle kustannus- ja energiatehokkaita, vähäriskisiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä taloja, niin että niistä löytyy valmius tulevaisuuden nollaenergiatasolle. Pilottialue mahdollistaa erilaisten lämmitysratkaisujen ja teknologioiden tehokkaan vertailun, jolloin saadaan uutta tietoa kannattavista ratkaisuista. Pilottialueella mahdollistetaan tulevaisuuden nollaenergiarakentaminen sekä herätetään kiinnostusta markkina-alueella. Älykkäät palvelut ja palveluiden kehitysalustat Hiukkavaaran osalta tavoitteena on älykkään tiedonkäyttö-ja hallintajärjestelmän suunnittelu. Järjestelmää tarvitaan toimintojen johtamiseen, tietojen analysointiin ja optimointiin, suunnitteluun, mittausten seurantaan ja toteutukseen, kunnossapitoon ja kustannusseurantaan. Ilman tällaista järjestelmää ollaan tilanteessa, jossa tieto on pirstaloitunut eri järjestelmiin (ns. pisteratkaisut ja ohjelmakeskeinen toiminta), on epäselvyyttä, missä järjestelmässä oikea ja tuorein tieto on eikä aitoa vuorovaikutusta järjestelmien välillä ole. Asukkaille, palveluja tuottaville yrityksille sekä julkiselle sektorille on kaikille etua, kun tiedot ovat yhdessä palvelussa, tuorein tieto on aina käytettävissä ja järjestelmän eri osat kommunikoivat keskenään. Oulun tavoitteena on myös Hiukkavaarassa tuottaa avoimia kehitysalustoja tutkimuksen, palveluiden ja yritysten tarpeisiin. 3D Internet on mahdollistaja uuden tyyppisille asumisen ja rakentamisen sovelluksille ja palveluille. Lupaavia kaupungin kehitykseen liittyviä sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksia ovat julkaisujärjestelmät, sisällöntuotanto ja visualisointi, mainonta- ja markkinointi, opetus sekä kaupunkilaisten henkilökohtaiset online-verkkopalvelut. Perinteisempiä potentiaalisia teollisuuden aloja edustavat arkkitehtuuri ja rakennusteollisuus, joissa on käynnissä murros uusien Internet-teknologioiden hyödyntämisen myötä. Etenkin CAD- 30

31 suunnittelussa on nähtävissä siirtyminen vuorovaikutteisiin 3D-malleihin, jotka toimivat standardiselaimissa ja hyödyntävät pilvipalveluja. Osaamisperusta ja kehitysalustat Oulun kaupunki on määrätietoisesti rakentanut älykkään ja energiatehokkaan kaupungin edellytyksiä. Oululla on asiassa selkeä tahtotila, joka on näkynyt käytännön päätöksenteossa. Kaupunki on yhteistyössä tutkimuskeskittymien, Oulun yliopiston, VTT ja OAMK:n kanssa luonut edellytyksiä innovaatiokeskittymien synnylle ja kehitykselle. Oulun alueen langaton tietoliikenne -osaaminen, elektroniikkaosaaminen, automaatioosaaminen, mittausosaaminen ja ohjelmisto-osaaminen luovat mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämisen eri sektoreilla. Iso haaste on saada teknologiaosaaminen hyödynnettyä energiatehokkuuden parantamisessa, tulevaisuuden älykkäämpien sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa ja toteutuksessa ja ympäristön tilan monitoroinnissa. Lähtökohtaisesti ICT - osaamisen hyödyntäminen cleantech -sovelluksissa, kuten rakentaminen, asuminen, liikkuminen, työnteko jne., luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alueelta löytyy ympäristö- ja energiaklusteriin liittyvää osaamista, kuten vesi- ja ilmansuojelu kysymyksissä. Energia-alan yrityksillä on vahvaa osaamista - suunnittelusta, laitosrakentamisesta ja konsultoinnista (lämpö, pienvoima-, hybridivoimalaitokset, bioenergia) - energian tuotannosta, jakelun ja käytön ohjaus- ja säätöjärjestelmistä (eri energiantuotantotavat) - Laitosten ja kohteiden käytöstä ja kunnossapidosta - Kortteleiden / kiinteistöjen energiankulutuksen ja hintojen automaattinen ohjaamisesta ja käytön seuraamisesta - Anturitekniikkasta ja älykkäistä langattomista verkoista - Kiinteistöautomatiikkasta ja langattomasta tiedonsiirrosta sekä - LED teknologiasta (ulko- ja sisävalaistukseen) ja siihen liittyvästä ohjauksesta Oulun seudun vahvuus on yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja kaupungin yhteistyössä. Yhteistyöhön on muodostettu yhteisiä rakenteita ja toimintaa koordinoi ja ohjaa Oulun innovaatioallianssi. Innovaatioallianssi on muodostanut erillisiä poikkitieteellisiä innovaatiokeskuksia. CEE (Centre for Energy and Environment) missio on olla vahvasti mukana tekemässä ekoinnovaatioista ja vihreästä taloudesta Oulun brändiä. Strategiana on kehittää ympäristö- ja energia-alaa yhdistävä osaamiskeskittymä, joka yhdistää nopeasti alan huippuosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin (T&K&I-hankkeisiin). Tähän päästäkseen CEE yhdistää valitun alan huippututkimuksen ja yritysosaamisen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 31

32 CIE (Centre for Internet Excellence) tarjoaa tutkimuslaitoksille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille avoimen yhteistyörajapinnan toteuttaa laajoja ohjelmien valmisteluja, kansainvälistä verkostoitumista, sekä keihäänkärkihankkeita tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. CIE:n visio on tulla kansallisesti johtavaksi ja kansainvälisesti tunnetuksi tutkimus- ja innovaatiokeskittymäksi tulevaisuuden Internetin käyttäjäkokemuksen, toimintavarmuuden ja energiatehokkuuden kehittäjänä, erityisesti uuden teknologian, testauspalvelujen, käyttöympäristöjen ja älykkäiden yhteisöjen alueilla. CIEn toiminnassa on määritelty viisi strategista painopistealuetta: 1. Tulevaisuuden Internet uuden käyttökokemuksen tuovat 3D Internet ja virtuaaliympäristöt, toimintavarmat ja energiatehokkaat laite-, alusta-, sisältö- ja palvelutekniikat. 2. Avoimet ohjelmistoalustat avoimen ohjelmistokehityksen tukeminen ja edistäminen osana tutkimus- ja yhteistyöhankkeita 3. Elävät tutkimusympäristöt (OULLabs LivingLab ) käyttäjälähtöinen tuote- ja palvelukehitys, testauspalvelut ja testikäyttäjäyhteisöt 4. Palvelu- ja sisältötekniikat ja niiden liiketoiminta erityisesti oppimisratkaisuissa ja mobiiliteknologioissa 5. Teknologiset innovaatiot ja yhteisöt edistyneet palvelut ja kestävä kehitys; miten uudet Internet-teknologiat ja innovaatiot saadaan laajasti käyttöön älykkäissä yhteisöissä ja kaupunkiympäristöissä. Oulun yliopiston NorTech Oulu on monitieteistä ympäristöteknologian tutkimus- ja koulutusyhteistyötä toteuttava yksikkö. NorTech Oulun energiatutkimuksen painopisteet ovat: Älykkäät energiaverkot (hybridin, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan järjestelmän optimointi, uusiutuvan energian syöttö verkkoon, energiakulutuksen monitorointi ja palautejärjestelmät ja energian varastointi (mm. sähköautot); Energiatehokkuus (yritysten ja rakennusten energiatehokkuus, älytalo energiatehokkuuden näkökulmasta); Jätteistä energiaa (pk-yritys ja pohjoinen näkökulma, kestävä jätehuolto). Lisäksi tutkimuksen painopisteiksi ovat nousemassa hajautetun järjestelmän tulevaisuus energiapalvelujen ja liiketoiminnan näkökulmasta; älykkäät rakennukset, mittarit, intuitive home ; Kuluttaja-käyttäytyminen ja energia/ekotehokkuus; Systeemitasoinen energia- ja materiaalivirta tarkastelu; Materiaali ja energiavirtojen synergiat; Biomassan kaskaadi käyttö. Pohjoinen biotalous on nouseva linja, jossa bioenergia on vain yhtenä osana biomassan käyttöä, Lisäksi soveltavan materiaalitekniikan tutkimus jatkuu korkealla tasolla, jonka yhtenä tärkeänä sovelluskohtana on energia ala. Ja lopuksi ICT:n soveltaminen energiatehokkuuden 32

33 työkaluna ja paremman palvelun tuottajana ihan kaikissa sektorissa (sensorit, mittarit, pilvipalvelut, mobiiliteknologiat, internet of things, etc-etc). OULLabs on yrityksille ja organisaatioille rakennettu palvelu, joka parantaa alueen yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta tarjoamalla uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen. OULLabsin ( palvelukokonaisuus muodostuu useista erityyppisistä testiympäristöistä, käyttäjistä sekä kokonaisvaltaisesta palvelutarjonnasta. OULLabsin toimintaperiaatteena on tarjota kaikki palvelut yhdestä paikasta ns. yhden luukun - toimintaperiaatteella. OULLabsin keskeinen voimavara on käyttäjäyhteisö ja keskustelufoorumi PATIO. Esimerkkejä OULLabsin testiympäristöistä ovat vuorovaikutteiset UBI-näytöt ja 3Dvirtuaalilaboratorio. 3D-virtuaalilaboratorion laitteistolla voidaan visualisoida rakennuksia, rakennettuja alueita ja ympäristöjä, koneita ja laitteita isoille joukoille yhtäaikaisesti. Lähes 13-metriselle kuvapinnalle luodaan ympäristö, jossa käyttäjät voivat tehdä todentuntuisia havaintoja. Virtuaalisessa ympäristössä katselmoitavat mallit ovat samankokoisia kuin lopullisessa rakennuksessakin, mikä helpottaa konkreettista ymmärtämistä ja yksityiskohtien havainnoimista sekä kertoo käytännön totuuden paremmin kuin pelkät piirustukset. OULLabsin päätoimijoita ovat Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja VTT. Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ennakoiva laadunvalvonta on ollut merkittävässä roolissa varmistamassa, että rakennusalalla, erityisesti pientalorakentamisessa, on osaamista edetä energiatehokkaamman rakentamisen suuntaan. Liki 90 % kaikista Oulun alueen pätevöityneistä suunnittelijoista on suorittanut energiatehokkuuskoulutuksen. Jatkossa ennakoivaa laadunvalvontaa laajennetaan koskemaan ICT:n käyttöä tulevaisuuden rakennetussa ympäristössä. Älykkäät sähköverkot ovat osa tulevaisuuden asumista ja käytännön sovellutusten monipuolisuus on vaikeasti ennakoitavissa. Ennakoivan laadunvalvonnan piiriin tulevat myös toimintorakentaminen ja kerrostalorakentaminen. Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) tavoitteena Hiukkavaarassa on olla hankkeissa, joissa voidaan vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen energian käyttöön. OAMK:lla on hankkeiden kautta saatua kokemusta ja osaamista energiatehokkaasta asumisesta: miten asukas voi omilla ratkaisuilla vaikuttaa energiatehokkuuteen ja toisaalta miten rakentamisessa voidaan ottaa huomioon energiatehokkuus. OAMK pystyy tarjoamaan laadunmittaus- ja ohjausmenetelmäkehitystä sekä mittauksia. OAMK:n Cave -3Dtutkimus- ja kehitysympäristöä voidaan käyttää rakennusten mallintamiseen etukäteen ja mallia voidaan tarkastella ennen rakentamista. 33

34 VTT:n tavoitteena on Arctic Smart City ratkaisun kokonaisvaltainen kehittäminen yhteistyössä relevanttien yhteistyökumppaneiden kanssa hankeprosessin eri vaiheissa. Tähän kokonaisuuteen VTT pystyy tarjoamaan moniteknologista osaamista, laaja-alaisia tutkimuspalveluja sekä mittavia kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja seuraavilla osaalueilla: Hiukkavaara alueen toiminnallinen tavoiteasetanta kokonaisuutena (profiloituminen, brandin rakentuminen), ratkaisujen suunnittelun ohjaus (maan käyttö, rakennukset ja infra mukaan lukien alueen energiaratkaisut), ratkaisujen kehittäminen ja toiminnan varmistaminen toteutus- ja käyttöönotto vaiheissa sekä innovatiivisten palvelujen kehittäminen. Oulun kaupungilla on keskeinen rooli Hiukkavaara -alueen toiminnallisessa tavoiteasetannassa ja siten ollen ratkaisujen suunnittelun ohjauksessa. Tältä osin VTT:n tavoitteena on antaa Oulun kaupungille käyttöön koko asiantuntemuksensa niin, että alueesta tulee selkeillä mittareilla mitattuna kiinnostava ja vetovoimainen alue. Hankeprosessin jatkovaiheissa VTT:n tavoitteena on yhteistyössä osallistuvien yritysten kanssa kehittää tavoitteiden mukaisia ratkaisuja ja palveluja. VTT:llä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen vahva asema EU:n 7 puiteohjelman hankkeissa, jotka koskevat rakennusten ja alueiden energiatehokkuutta, informaatioteknologian hyödyntämistä energiatehokkuudessa ja Public Private Partnershippeja. VTT:llä tulee olemaan niin muodoin vahva asema myös tulevassa EU/Horizon ohjelmassa. VTT:n tavoitteena on saada Hiukkavaara alue demonstraatiohankkeeksi johonkin tulevaan Horizon 2020 ohjelman Smart City aiheiseen projektiin. Tämä tulee avaamaan suomalaisille yrityksille (erityisesti PK-yritykset) pääsyyn europpalaiseen T&K yhteisöön ja ennen kaikkea se tuo Hiukkavaara alueelle näkyvyyttä kansainvälisestikin. VTT tarjoutuu tekemään Oulun kaupungille ns. tilaajan speksit Hiukkavaaran alueen kehittämiseen, missä yhteistyössä Oulun kaupungin asiantuntijoiden kanssa määritellään alueen toiminnalliset tavoitteet ja kehitetään työkalut alueen suunnittelun ohjaukseen ja toteutuksen laadunvarmistukseen. Lähestymistapa on kokonaisvaltainen käsittäen seuraavat osa-alueet (VTT:n Smart City osaaminen): maan käyttö siltä osin kuin vielä on mahdollista vaikuttaa, energiatehokkaat rakennukset ja niiden palvelukyky, alueen energiaratkaisu (monimuotoinen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä lähienergiaratkaisu), vesi- ja jätehuoltoratkaisu, alueen liikenneratkaisu, alueen tietoliikenne-/tiedonhallintaratkaisu (tähän osa-alueeseen tekeillä jo tarjous), avoimen informaation hyödyntäminen, sähköiset palvelukokonaisuudet. Tämän ohella VTT hankkiutuu yhteistyöhön tunnistettavien avainyritystoimijoiden kanssa ja osallistuu tutkimusorganisaationa ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen edellä mainituilla osaalueilla (VTT:n co-creation osaaminen). VTT tulee edistämään osaltaan sopivien yritysryhmittymien kokoamista ja rahoituksen järjestämistä julkisista lähteistä kuten Tekes ja Euroopan komissio. Pidemmässä juoksussa keskeinen osa-alue, missä VTT näkee yhteistyömahdollisuuksia, on alueen innovatiivisten palvelujen kehittäminen. Palvelujen kehittämiseen liittyy isoja haasteita ja mahdollisuuksia laajasti. Mainittakoon nyt esimerkiksi alueen energianhallinta Älykäs 34

35 energiaverkko -pohjalta. Tässä on aivan ytimenä tiedonhallinta ja vielä tarkemmin avoin data/informaatio alusta. Tässä erityisessä osa-alueessa VTT haluaa tehdä vahvaa yhteistyötä Oulun kaupungin kanssa. VTT:ssä on muutama kärki- ja innovaatio-ohjelma, joilla vastataan globaaleihin haasteisiin ja, jotka liittyvät suoraan Oulun alueen INKA -teemaan. Nämä ohjelmat ovat Intelligent Energy Grids, Productivity Leap with Internet of Things ja Smart Mobility Integrated with Low-carbon Energy. Näissä VTT yhdistää laajaa osaamistaan kehittämisen kriittiseksi massaksi yhdessä sidosryhmiensä kanssa ja haluaa olla tutkimusorganisaationa maailman paras. Hiukkavaraan avoin data/informaatio alusta toimisi ihanteellisena kehitys- ja testausympäristönä (living lab ja test bed) uusille innovatiivisille palveluille ja promoottorina liiketoimintojen nähtävissä oleville paradigman muutoksille. Kansainvälinen yhteistyö Oulussa toimivilla tutkimus- ja koulutusyksiköillä on runsaasti konkreettista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti erilaisten ohjelmien ja hankkeiden muodossa. Esimerkkinä Smart City teemaan liittyvästä kansainvälisestä hankkeesta on Smart Citizens in Smart Cities projekti ( jossa Manchester, Ghent, Köln ja Bologna yhdessä Oulun kanssa etsivät kaupunkilaisia hyödyttäviä smart city pilotteja ja ratkaisuja. Uusimpana kansainvälisenä yhteistyöaloitteena Oulun kaupunki on mukana kansainvälisessä LLGA Cities Pilot the Future innovaatioyhteisössä ( LLGA -yhteisön kautta oululaisilla yrityksillä, oppi- ja tutkimuslaitoksilla on mahdollisuus osallistua 21 kansainvälisen kaupungin esittämiin innovaatiohaasteisiin. LLGA:n ideana on, että ratkaisua esitettyyn ongelmaan haetaan maailmanlaajuisesti. Tämä tarjoaa myös Oulun alueen toimijoille erinomaisen mahdollisuuden markkinoida ja päästä pilotoimaan omia tuotteitaan ja ratkaisujaan kansainvälisellä foorumilla. Aikataulu Kehitettävät asiat sidotaan Hiukkavaaran yleiseen suunnittelu- ja toteutusaikatauluun. Hiukkavaaran ensimmäisen vaiheen, Kivikkokankaan rakentaminen on alkanut. Alueesta muodostuu kaupunkimainen pientalovaltainen alue, jonne sijoittuu 1175 asuntoa ja n asukasta. Uusiutuvien energiamuotojen pilottialue sijoittuu alueen keskelle. Hiukkavaaran toiseen vaiheeseen Kiulukankaaksi nimetylle alueelle sijoittuu kaikkiaan noin 640 asuntoa ja noin 1300 asukasta. Omakotitonttien lisäksi alueelle on tulossa myös kerros- ja rivitaloasumista. Alueen rakentuminen käynnistyy aikana. Alueelle ei ole tulossa kaukolämpöä ja 1. vaiheen pilottialueelta saatuja kokemuksia hyödynnetään laajamittaisesti Kiulukankaalla. 35

36 Hiukkavaaran keskustan asemakaava on luonnosvaiheessa. Keskusta suunnitellaan n asukkaalle. Keskustaan tulee noin asuntoa, aluekeskustason hyvät ja monipuoliset palvelut sekä työpaikkoja koko Hiukkavaaran ja sen lähialueiden asukkaille. Hiukkavaaran keskustan rakentaminen alkaa todennäköisesti vuonna Vanha Hiukkavaara on tärkeä osa koko Hiukkavaaran kaupunginosan identiteettiä ja alue liittyy kiinteästi Hiukkavaaran keskukseen. Suunnittelussa huomioidaan ja tuetaan alueelle jo syntynyttä uutta luovan alan toimintaa. Vanhan hiukkavaaran asemakaavoitustyö alkanee kuluvan vuoden aikana. Vanhan Hiukkavaaran ydin muodostuu Puolustusvoimien vanhoista rakennuksista, joista valtaosalla on uudet käyttäjät. Tämän jälkeen Hiukkavaaran jatkorakentamisen aikataulu on vielä avoin. Yritysten osallistaminen: Oulun kaupunki tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osallistua Hiukkavaaran valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen valitun kestävä pohjoinen talvikaupunki -teeman alla. Kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen rakentamisessa laajentaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Riskinkantokykyisille isoille yrityksille sopivien elinkaarihankkeiden tai uudenlaisten verkostojen rakentamisen lisäksi kestävä rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös pienille, paikallisille yrityksille. Päätavoitteena ovat kansainväliset markkinat. Yritykset tavoittelevat Hiukkavaaraan osaamisen näyteikkunoita sekä pilotointi- ja referenssikohteita. Älykkään energiaympäristön uudet ratkaisut ja niistä syntyvä liiketoiminta edellyttää toimialarajat ylittävää yritysten yhteistyötä. Yritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan teemakohtaisia foorumeita sekä toteutetaan työpajoja ja muita tapahtumia. Tarkoituksena on rakentaa uuden liiketoiminnan kehittämisverkostoja ja törmäyttää toimijoita uusien ratkaisujen syntymiseksi. Konkreettista yritysten välistä yhteistyötä rakennetaan Match Making -tilaisuuksissa, joista Älykkäät energiaratkaisut Hiukkavaarassa -B2B-tilaisuus toteutuu helmikuussa Energiatehokkuuden edistämisestä uutta liiketoimintaa rakentaa cleantech- ja ICT-alan yritysten verkosto. Tarkoituksena on rakentaa uusia tarjoamia erityisesti metsä-, metalli- ja kaivosteollisuuden laitosten energiatehokkuuden parantamiseen. Ryhmään ovat osallistuneet: Planora Oy, Wirepas Oy, Offcode Oy, EHP-Tekniikka Oy, Tikodata Oy, Sagatec Oy, Bauer Watertechnology Oy, M-Technology Oy ja Creowave. Bioenergiayritysten foorumi kehittää yhteistä tarjoamaa hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin. Ryhmään ovat kuuluneet: Gasek Oy, Volter Oy, Vapor Finland Oy, CCM-Power Oy, Senfit Oy. Älykäs asuminen ja rakentaminen -yritysfoorumi koostuu rakennusliikkeistä, talotehtaista sekä energiatehokkuusratkaisuja tarjoavista yrityksistä. Tavoitteena on kehittää Hiukkavaaraan 36

37 rakentamiseen uusia älykkäitä ratkaisuja erilaisiin kiinteistöihin. Ryhmään ovat kuuluneet: Sonell Oy, Hartela, Skanska, NCC, Dekotalo, Talomat, Valopaa ja Ouman. Materiaalitehokkuusalan yritykset rakentavat yhteistyötä, jossa hyödynnetään ja tuotteistetaan teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja mm. maanrakentamisessa, teollisuuden prosesseissa ja energiantuotannossa. Ryhmään ovat kuuluneet: Kuusakoski, Outokumpu, L&T, Destia, VRJ Group, Paperinkeräys, Paupek. Teemoja ja yritysten mahdollisuuksia on avattu mm. seuraavissa tapahtumissa: Älykäs energiaympäristö energiatoimialan innovaatio- ja kontaktiseminaari ( ) Oulun Energia julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan Oulun Energia haluaa olla alan veturi alueella. Oulun Energia tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia pilotoida ja kehittää tuotteitaan. Hiukkavaara: kestävä pohjoinen talvikaupunki yrityspäivä ( ) Yrityspäivässä Oulun kaupunki kertoi tarjoamistaan mahdollisuuksista Hiukkavaaran kehittämiseksi. Vastaavasti yritysryhmät pääsivät kertomaan tarjoamistaan ratkaisuista liittyen energiatehokkuuteen, hajautettuun energiantuotantoon ja älykkääseen valaistukseen. RESCA - Hiukkavaaran uusiutuvan energian pilottialue ( , ja ) Hiukkavaaran Kivikkokankaalle rakennetaan pilottialue, jossa yritykset voivat testata uusiutuvia energianlähteitä pientaloissa. Oulun rakennusvalvonta hakee alueelle yhteistyökumppaneita eri alojen laitetoimittajista, pientalorakentajista ja urakoitsijoista. 37

38 B.3. PAINOPISTEALUE: Kasvu Oulun Startup-ekosysteemi Innovaatiojärjestemää on kehitetty pitkään suurten yritysten tarpeista lähtien. Kuitenkin Suomessa toimivista yrityksistä yli 90% on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Niillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua kisaan innovaatioiden kaupallisesta hyödyntämisestä tai aidosta kasvusta maailmanmarkkinoille. Uusien, pienten ja kasvuhaluisten yritysten sijoitusvalmiutta ja laajentumista helpotetaan luomalla alueelle innovaatioita ja kasvua sekä pieniä yrityksiä tukeva ympäristö. Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset tuovat lisää työpaikkoja ja hyvinvointia alueelle. Taustaa Keksintösäätiön tilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueelta syntyy väkilukuun suhteutettuna noin kaksikertainen määrä innovaatioita verrattuna Uudenmaan alueeseen. Suuri osa tästä innovaatiotoiminnasta tapahtuu nimenomaan Oulun kaupungin alueella eikä meneillään oleva markkinamurros Nokia-keskeisestä ekosysteemistä nuoriin nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten ekosysteemiin ole vähentänyt innovaatioiden määrää. Oulun alueen innovaatiotoimintaa on systemaattisesti kehitetty jo usean vuoden ajan. Oulun Innovaatio Allianssi (OIA), jossa ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Oulun kaupunki ja Technopolis Oyj, ovat yhteisvoimin tukeneet alueen innovatiivisuutta. OIA:n jäsenet ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön. Innovaatiojärjestelmä on rakentunut suurten yritysten tarpeisiin ja 2000-luvun alussa alueen innovaatiotoiminnan kaupallistaminen ja kaupallinen hyödyntäminen olikin ensisijassa suurten yritysten vastuulla. Viimeisen muutaman vuoden aikana käynnissä ollut markkinamurros on johtanut siihen, että yhden suurimman innovaatioita tuottavan ja kaupallistavana yrityksen, Nokia Oyj:n, merkitys alueella kaikkine kerrannaisvaikutuksineen on vähentynyt dramaattisesti. Innovaatioiden kaupallistaminen siirtyy enenevässä määrin nuorten nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten vastuulle. Alueelle syntyy lukuisia, nopeaa kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä, joiden taustat ovat ainakin osittain Nokia Oyj:stä ja muista suurista yrityksistä vapautuneissa resursseissa. Jatkossa nuorten nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten lähteenä on enenevässä määrin korkeakoulut ja tutkimushankkeet. Olettaen, että suuryritykset ovat löytäneet tasapainon eikä niillä ole enää tarvetta vapauttaa osaajia, mutta ei myöskään palkata aiempaa vastaavasti korkeakouluista valmistuvia. 38

39 Yritysten sijoitusvalmiutta halutaan parantaa ja sitä varten alueelle on syntynyt paljon kasvuhaluisten yritysten kehitystä tukevaa toimintaa. Nuorten nopeaa kansainvälistä kasvua hakevien yritysten kyvykkyys kaupallistaa innovaatioita maailmanlaajuisesti on rajallinen johtuen niiden puutteellisista resursseita ja osaamisesta. Tämä asia halutaan korjata parempaan kuntoon. Kuinka yritysten kasvua maailmanmarkkinoille halutaan helpottaa? Painopiste tulee olemaan nuorten kasvuhaluisten yritysten liiketoimintakykyjen ja näin ollen sijoitusvalmiuden parantamisessa. Rahoituksen riittävyyteen panostetaan myös huomattavasti, mutta siitä huolehtivat ensisijassa muut toimijat. Alueen pitää kyetä houkuttelemaan rahoittajia nykyistä enemmän. Yritysten kasvua tukeva ympäristö Nykyinen tilanne ja rakenne Alueen yritysten kasvua ja menestystä tukevat palvelut ja toiminnot ovat tällä hetkellä pääasiallisesti OIA:n osapuolten eli Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, VTT:n, Oulun kaupungin ja Technopolis Oyj:n rahoittamia/omistamia. Aivan viimeaikoina toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia ja lähes yksinomainen vastuu on jäänyt OIA:n julkisille toimijoille eli Oulun yliopistolle, Oulun ammattikorkeakoululle, VTT:lle ja Oulun kaupungille. Yrityksen eri kehitysvaiheita ja yrityksen liiketoimintamallin skaalautuvuutta kuvaavaan kaavioon on sijoitettu yrityksen kasvua sen eri vaiheissa tukeviatoimintoja: 39

40 Merkittävimmät toiminnot yritysten syntymisen ja kehittymisen näkökulmasta on tarkemmin kuvattu alla. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli yrittäjyyden arvostuksen ja yrittäjäkyvykkyyksien lisääjänä sekä korkeakouluissa kehitetyn teknologian siirtämisessä yritysten hyödynnettäväksi. Kehitetyn teknologian siirtämiseen yritysten hyödynnettäväksi keskittyvät myös VTT ja aiemmin Technopolis Oyj:n hallinnoima InnovationMill -toiminta. Korkeakoulut tarjoavat resurssinsa yrittäjien käyttöön syksyllä 2012 käynnistyneessä Business Kitchenissä, joka yhdistää Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun yrityskehityspalvelut ja tarjoaa toimintaympäristön Demolalle, opiskelijoiden kasvuyritysjärjestö OuluSES:lle ja muille korkeakoululiitännäisille yrityskehityspalveluille. Business Kitchenin ensisijainen kohderyhmä ovat korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta sekä korkeakoulujen resursseja hyödyntävät yritykset. Yrittäjyydestä haaveileville paikan kehittää ideoitaan ja alustan uudelle uralle yrittäjyyteen tarjoaa Yritystakomon hallinnoima yhteinen työskentelytila ja yrittäjäkoulutusta sekä vertaistukea tarjoava yhteisö. Tämä vastaa muualla Suomessa Protomo -nimellä tunnettua toimintaa. Viimeisen kahden vuoden aikana Yritystakomosta on tullut 60 uutta yritystä, joista parhaiten kasvaneet työllistävät jo 10 henkilöä. Yritystakomon ensisijainen kohderyhmä ovat yrittäjyyttä suunnittelevat kokeneet asiaintuntijat. 40

41 Alueella on erittäin arvokas tuotekehitysympäristö useine yksityisten ja julkisten toimijoiden omistamine laboratorioineen sekä testausympäristöineen. Esimerkiksi Nokia Oyj:ltä vapautuneet erittäin arvokkaat ja korkeatasoiset laboratoriotilat ovat siirtyneet yksityisen palveluyrityksen omistukseen ja näin ollen kaikkien yritysten saataville. Tällä hetkellä alueen kattavat tuotekehitysympäristöt ovat hajallaan, mutta OIA:n päätöksellä ne tullaan kokoamaan yhteen OULLabs (Oulu Urban Living Labs) nimen alle. OULLabs tulee tarjoamaan yrityksille ja organisaatioille käyttäjälähtöisen kehityksen palveluita. Yritykset voivat testauttaa tuotteensa tai palvelunsa OULLabsin tarjoamissa testiympäristöissä todellisilla loppukäyttäjillä. OULLabsin keskeinen voimavara on käyttäjäyhteisö ja keskustelufoorumi PATIO ja esimerkkejä OULLabsin testiympäristöistä ovat vuorovaikutteiset UBI-näytöt ja 3D-virtuaalilaboratorio sekä erilaiset terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian testausympäristöt. OULLabsin päätoimijoita ovat Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja VTT. Vuoden 2012 lopulla käynnistyi kokeneen sarjayrittäjän ja useiden valmentajien johdolla kiihdyttämö, jossa kiihdytettävät yritykset käyvät intensiivisen 12 viikon ohjelman aikana läpi 12 kuukauden kehityssyklin. Kiihdyttämön seuraava sisäänotto on kevään 2013 aikana. Lisäksi alkuvaiheen yrityksille yhteistä toimitilaa ja tapahtumia järjestävät useat toimijat muun muassa voittoa tavoittelematon järjestö ja tapahtumajärjestäjä Starttaamo sekä yhteisöllinen yritys (Social Enterprize) Socfri Oy. Kaupungin koko elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja yritysten tarvitsemista kehityspalveluista vastaa BusinessOulu niminen kaupungin liikelaitos. BusinessOulu tukee yritysten perustamista ja kasvua rahoittamalla suurinta osaa tarkoitukseen suunnatuista palveluista ja tarjoamalla itse kasvuyrityksille muun muassa kattavasti koulutusta, yrittäjä-rahoittaja-tapaamisia ja tukea rahoituksen hakemiseen. 41

42 Kehittämistarpeet Alueen innovaatiotoiminnan nykyiset yritysrajapinnat on rakennettu suurten yritysten tarpeisiin. Pienillä yrityksillä ei ole ollut vastaavaa roolia tai mahdollisuutta osallistua innovaatiohankkeisiin kuin alueen suuryrityksillä. Ekosysteemin painopisteen siirryttyä suuryrityksistä kasvuyrityksiin, tulee myös innovaatiotoiminnan rajapinnat avata kasvuhaluisille yrityksille, joilla ei vielä ole taloudellisia resursseja osallistua rahallisesti innovaatiohankkeisiin. Tähän asti suuri osa alueen nuorista kasvuhaluisista yrityksistä on syntynyt ainakin osittain Nokia Oyj:stä ja muista suurista yrityksistä vapautuneiden resurssien varaan. Jatkossa kasvuyritysten enemmistö tullee syntymään korkeakoulu- ja tutkimuslähtöisesti ja näin ollen korkeakoulujen merkitys kasvuyritystoiminnoissa tulee kasvamaan. Muun muassa tästä syystä syntyy tarve edelleen kehittää ja tehostaa oppilaitosten yrittäjäkoulutusta sekä teknologiansiirtoa. Toistaiseksi alueen yritysten kehittämistä kasvuyrityksiksi ei ole viety eteenpäin systemaattisesti eikä ympäristö ole yhtä hyvin strukturoitu kuin esimerkiksi innovaatiotoiminta OIA:n johdolla. Sellainen koordinoiva toimija puuttuu, joka varmistaisi tehokkaamman tiedon kulun, kokonaisuuden tehokkaamman hallinnoinnin ja ohjauksen sekä nopean reagoinnin markkinatarpeisiin. Nykyiset palvelut ja toiminta muodostavat suljetun järjestelmän, joka ei mahdollista dynaamista vuorovaikutusta muun ympäristön kanssa, yksityisen palveluntarjonnan vahvempaa roolia eikä toiminnalla ja palveluilla ole selkeää markkinoinnillista tukea, joka lisäisitoimintojen ja kasvuyrittäjyyden tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Palvelu on rahoitettu julkisin varoin eikä toimijoiden kyvykkyyteen rahoittaa omaa toimintaansa tai yksityisten toimijoiden rooliin ole panostettu riittävästi. Lisäksi kaikki yritysten kasvuun ja kehitykseen tähtäävät toimet vaativat laadullista kehitystä ja edelleen kaupallistamista. Kasvuyritysten merkitys kasvaa ja niille tarjottava apu tullaan järjestämään tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Yritykset kasvuun ja kansainvälistymiseen Visio ja tavoitteet Uuden Startup-ekosysteemin tavoitteena on luoda alueen lukuisille innovaatioille ja innovaatiolähteille selkeä, tehokas ja dynaaminen väylä kaupalliseen hyödynnettävyyteen, mahdollistaa kasvuhaluisten yritysten pääsy hyödyntämään innovaatiotoimintaa, edesauttaa kasvuyrityksiä kehittämään menestyksestä kansainvälistä liiketoimintaa sekä lisätä kasvuyrityspalveluiden omarahoitusta ja yksityisten palveluntarjoajien rooli. Uusi 42

43 kehitysympäristö tulee hyödyntämään ja edelleen kehittämään olemassa olevia toimintoja ja kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkki onnistuneesta innovaatioiden hyödyntämisestä, joka halutaan monistaa, on VTT:n painetun älyn koulutusohjelma, jossa VTT:n painetun älyn asiantuntijat veivät teknologian Yritystakomoon, jossa puolestaan on kymmeniä yritysideaa miettiviä. Näiden koulutusohjelmien seurauksena on syntynyt yli kymmenen uutta yritystä, joista viisi on kiihdytettävänä uudessa kiihdyttämössä. 43

44 Toimenpiteet Ensimmäisenä tehtävänä olemme kartoittaneet olemassa olevat palvelut ja toiminnan, saattaneet eri toimijoita aktiivisesti yhteen ja identifioineet kehittämistarpeita. Lisäksi olemme kartoittaneet kullekin toiminnolle kansallisen kumppanin sekä kansainvälisiä kumppaneita ja hahmottaneet rakenteen, jolla yritysten kehitystä voitaisiin organisoida entistä tehokkaammin ja ajan hengessä. Havaittujen kehittämistarpeiden perusteella on todettu tarve uudelleen strukturoida toiminta ja sitä kautta varmistaa, että kehittämistarpeet saadaan toteutettua. Suunniteltu rakenne on kuvattu alla. Suunnitellun rakenteen ja suunnitelman mukaisen toiminnan osalta merkittävää on nykyisten toimintojen hyödyntäminen täysimääräisesti ja koordinaattorin aktiivisen toiminnan avulla havaittujen kehittämistarpeiden toteuttaminen. Koordinaattori tullaan organisoimaan voittoa tavoittelemattomaksi. 44

45 Koordinaattori 1. toimii kasvuhaluisten yritysten ja innovaatiotoimintojen linkkinä. Käytännössä tämä voidaan järjestää esimerkiksi siten, että koordinaattori on innovaatiokonsortioiden osapuoli mahdollistaen pienempien yhtiöiden osallistumisen hankkeeseen koordinaattorin kautta; 2. huolehtii, että kasvuhaluisille yrityksille on tarjolla niiden tarvitsemia palveluita ja että palvelut on sisällöltään laadukkaita; 3. hallinnoi kasvuyrityksille tarjottavien julkisella rahalla rahoitettujen palvelujen kokonaisuutta ja edistää näiden palveluun omarahoituksen lisäämisessä; ja 4. avaa mahdollisuuksia yksityisille palveluntarjoajille ja auttaa näitä tavoittamaan kohdeyritykset. Israelin Tmura nimisen hyväntekeväisyysrahaston mukaisesti koordinaattori ottaa vastaan ja hallinnoi yritysten tekemiä osakelahjoituksia. Tavoitteena on Israelin mallin mukaisesti saada alueen nuoret ja kasvuhaluiset yritykset toimintansa aivan alkuvaiheessa lahjoittamaan yksi prosentti osakepääomastaan koordinaattorille. Näistä omistuksista kertyneet tuotot käytetään täysimääräisesti startup-ekosysteemin toiminnan tukemiseen ja toimintojen rahoittamiseen. Esimerkkinä oleva Tmura -rahasto on pystynyt toimintansa aikana lahjoittamaan useita miljoonia dollareita valitsemiinsa lahjoituskohteisiin eikä ole mitään estettä miksei vastaava järjestely voisi toimia Suomessakin. Lopullisena uuden rakenteen ja koordinaattorin tavoitteena on lisätä kansainvälistä kauppaa käyvien kasvuyritysten määrää siten, että alueen innovaatiotoiminta hyödynnetään maksimaalisesti ja alueelle synnytetään 1000 uutta työpaikkaa vuodessa. Kansalliset ja kansainväliset kontaktit Nykyiset kasvuyritystoiminnot ovat jo osittain hakeutuneet yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Uuden toimintaympäristön valmistelutyön yhteydessä olemme tiivistäneet yhteistyötä mm. Aalto yliopiston, tulevan Startup Säätiön toimijoiden, Protomoiden, Vaasan alueen hyvin organisoidun tuotekehitysympäristön toimijoiden, Lahden Cleantech -sektorin sekä Israelilaisen Academic College of Tel Aviv-Yaffon entrepreneur - ohjelman ja Piilaakson toimijoiden kanssa. Kansallista ja kansainvälistä linkittymistä nimenomaan kasvuyritystoimintotasolla tullaan tukemaan ja edistämään entisestään. Yritystakomon ja heidän edustaman toiminnan osalta kansallinen Protomo-yhteistyö on merkittävimmässä roolissa. Aalto yliopiston ja rakenteilla olevan Startup Säätiön toimijoiden kanssa yhteistoiminta on merkittävimmässä roolissa Business Kitchenin ja kiihdyttämön osalta. Tuotekehitysympäristön osalta yhteistyö on alkamassa Vaasan alueen kanssa ja teknologian siirron osalta yhteistyö VTT:n kanssa kansallisella tasolla on sovittu aloitettavaksi. Lisäksi Lahden Cleantech -sektorin kanssa edelleen kehitetään yhteistyötä varsinkin yritysten rahoituksen saantiin liittyen. Startup-ekosysteemin markkinoinnilliseksi tueksi on kehittymässä yhdessä Startup Säätiön toimijoiden (Startup Sauna ja Slush) kanssa tehtävä elokuun lopulle rakentuva startup-tapahtuma. 45

46 Suunniteltua toimintamallia on esitetty useille yrityksille tarjoten heille mahdollisuutta päästä vaikuttamaan ja osalliseksi alueen kasvuyrityskehitysympäristöön. Yrityksillä tähän on kiinnostusta ja esimerkiksi alueen kansainväliset yritykset tarjoavat jo tällä hetkellä tukea kasvuyritysten myynnin edistämisessä mahdollistamalla mm. myyntikanavansa hyödyntämisen. Vastaavaa toimintaa tullaan edelleen kehittämään ja uudella toimintamallilla saattamaan tehokkaasti kaikkien kasvuyritysten saataville. Olemme mielellämme jakamassa kokemuksiamme Startup ekosysteemiin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja tukemassa muita alueita heidän vastaavissa toimissaan. 46

47 C. Mahdollistajat C.1. Oulun ICT-ekosysteemi tukee uutta kehitystä Oulun ICT-ekosysteemi on reilun parinkymmenen vuoden aikana synnyttänyt monenlaisia ensimmäisiä innovaatioita maailmassa. Innovaatiot ja niihin liittyvä teollisuus loivat pohjan hi-tech Oulun taloudelliselle kasvulle ja hyvinvoinnille. Asiantuntijuus alalla ei ole kadonnut, vaikka alue on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. ICT-osaamisen pohjalle voidaan rakentaa edelleen hyvinvointia ja kauppaa. Pääpaino on nyt kokonaisarkkitehtuurin, digipalveluiden ja osaamisen kehittämisessä. ICT osaamisella on INKAN kärkiteemoihin, hyvinvointiin, asumiseen ja myös kasvuyrityksiin nähden välineellinen arvo, jolloin ICT-pohjaisia palveluja upotetaan arkipäivän tilanteisiin, esimerkiksi terveydenhuoltoon tai energiankäyttöön. ICT näkökulmaa INKA:n sovelluksiin lähestytään kolmelta suunnalta: 1) erityisosaamiskeskittymät 2) avoin älykaupunki-infrastruktuuri, 3) digitaaliset palveluinnovaatiot Erityisosaamiskeskittymät Oulun ICT-ekosysteemi on kansainvälisesti tunnustettu osaamiskeskittymä seuraavilla INKAohjelman kannalta elintärkeillä alueilla: Langaton tiedonsiirto Oulun seudun langattoman tiedonsiirron T&K-toiminta on tuottanut lukuisia kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita. Tänään langattomaan tiedonsiirtoon liittyvä laite- ja ohjelmistoliiketoiminta tuottaa noin 75 % Oulun seudun ICT-alan kokonaisliikevaihdosta. Veturiyrityksiä ovat NSN, Renesas Mobile Europe, Elektrobit ja Ericsson, joilla on merkittävät T&K-yksiköt Oulussa. Perustutkimuksen lippulaiva on Oulun yliopiston CWC (Center for Wireless Communications) tutkimusyksikkö, jonka hankkeilla on ollut merkittävä rooli 3G- ja 4G-teknologioiden kehityksessä ja standardoinnissa. Myös VTT:n Oulun yksikkö tekee merkittävää langattoman tiedonsiirron tutkimusta. CWC koordinoi NSF:n, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamaa WiFiUS (Wireless Innovation between Finland and US) virtuaali-instituuttia, joka tuo yhteen alan johtavien amerikkalaisten ja suomalaisten yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen erityisesti 47

48 kognitiivisten radioverkkojen alueella. CWC toteutti maailman ensimmäisen puhelun kognitiivisessa radioverkossa vuonna Kapasiteetin tarve tuhatkertaistuu arvioiden mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana matkaviestinnässä ja langattomassa viestintäliikenteessä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi EU:n 7. puiteohjelma ja teollisuus käynnistivät vuoden 2013 alussa 27 M METIS-hankkeen, jossa CWC on mukana yhdessä Nokian ja NSN:n kanssa. METIS-hankkeessa kehitetään seuraavan sukupolven 5G-järjestelmää, jonka tavoitteena on vastata vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan yhteiskunnallisiin haasteisiin luomalla perusta seuraavan sukupolven matkaviestinnän ja langattoman viestinnän järjestelmälle. Samalla METIS pyrkii vahvistamaan Euroopan johtoasemaa tulevaisuuden matka- ja langattoman viestinnän kehitystyössä ja edistämään globaalia yhteisymmärrystä järjestelmien maailmanlaajuisesta standardoinnista. Tavoitteena on myös laajentaa alan markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti Euroopassa, missä teollisuus voi etunenässä kaupallistaa projektin luomia innovaatioita ja hyötyä niistä taloudellisesti. Langattomien tiedonsiirtoteknologioiden laajamittainen hyödyntäminen on toinen tärkeä tulevaisuuden T&K-toiminnan painopiste Oulun INKA- kärkiteemoissa. Erityisesti erilaiset langattomat sensoriverkot tarjoavat uusia sovellusmahdollisuuksia hoitotyössä ja kaupungin infrastruktuurin ja resurssien älykkäässä hallinnassa. Mobiililaitteet ja -ohjelmistot Nokian Oulun yksikön johdolla on suunniteltu useita merkittäviä mobiilialustoja (esimerkiksi Symbian 60 ja 40, Meego), joihin perustuvia laitteita on satojen miljoonien ihmisten käytössä eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Oulu on Tukholman ohella ainoa kaupunki Euroopassa, jossa kyetään suunnittelemaan ja valmistamaan mobiili päätelaite puhtaalta pöydältä. Nokian lisäksi siihen pystyy peräti neljä muuta oululaista yritystä. Lisäksi Oulun seudulla on useita menestyviä mobiiliohjelmistoyrityksiä. Alan tutkimusta tehdään laajamittaisesti Oulun yliopistossa ja VTT:llä. Tärkeä elementti hyvin monilla sovellusalueilla. Painettu älykkyys Oulu on Suomen johtava toimija painetussa älykkyydessä, jolla tarkoitetaan komponentteja ja järjestelmiä, jotka laajentavat painettujen materiaalien toimintaa perinteisestä printtimediasta toiminnallisiin tuotteisiin ja informaatiojärjestelmiin. Painettuun älykkyyteen keskittyvää T&Ktoimintaa koordinoi PrintoCent, joka on yksi OIA:n innovaatiokeskuksista. PrintoCentin 1. vaiheen ( ) T&K-projektiportfolion laajuus oli noin 15 M ja tällä hetkellä PrintoCentyhteisössä työskentelee noin 180 henkeä. PrintoCent tarjoaa kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuisen pilottitehtaan R2R-massatuotantoon lab to fab (labrasta suoraan tuotantoon) - periaatteella. Pilottitehtaan lisäksi PrintoCent tarjoaa valmiin päästä päähän -ympäristön kaupallisten painetun älykkyyden sovellusten toteuttamiseen. Painettavaan älykkyyteen 48

49 perustuvilla uusilla sovelluskohteilla on arvioitu olevan tulevaisuudessa valtava markkinapotentiaali eri teknologioissa ja sovellusalueilla. 3D Internet Oulun seutu on Suomen johtava toimija 3D Internet-teknologioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Vuonna 2008 Oulun kaupunki investoi 1 M avoimen lähdekoodin realxtendalustan kehitystyön käynnistämiseksi. Sittemmin mm. Intel Nokia Joint Innovation Center Oulu on investoinut yhdessä Tekesin kanssa useita miljoonia euroja realxtend-teknologioiden kehittämiseen. Tänään realxtend tarjoaa suorituskykyisen alustan 3D-virtuaalimaailmojen rakentamiseen ja sisällöntuotantotyökalut visuaalisesti näyttävien 3D hyöty- ja viihdesovellusten toteuttamiseen. Alan tutkimusta tehdään Oulun yliopistossa, VTT:llä ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Alustavan ennakkotiedon perusteella Oulu on saamassa EU:n Future Internet -ohjelmalta merkittävän noin 2 M rahoituksen realxtend-alustan jatkokehitykseen, tavoitteena erityisesti mahdollisimman hyvä käytettävyys kevyissä langattomissa päätelaitteissa. Tällä hetkellä 3D Internet teeman parissa tekee Oulun seudulla liiketoimintaa noin 20 yritystä, jotka työllistävät noin 350 henkeä. realxtend-alustan avulla on toteutettu mm. kansainvälistä mainetta niittäneitä pelejä, maailman ensimmäinen 3D-virtuaalikirkko ja pienimuotoinen Oulu3Dlive-virtuaalimalli Oulun ydinkeskustasta. 3D Internet tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi virtuaaliseen kaupunkisuunnitteluun sekä älykaupungin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tätä tutkitaan esimerkiksi Tekesin rahoittamassa ja CIE:n koordinoimassa strategisessa avauksessa reaxity - Future city as open mixed reality space. Oulun kaupunki käynnisti syksyllä 2012 selvitystyön 3D Internetin ja Oulu3Dlive-virtuaalimallin hyödyntämisestä palvelukanavana. Oulun yliopisto on puolestaan osoittanut 800 keur rahoituksen Oulu3Dlive-virtuaalimallin laajentamiseen ja sen toiminnallisuuksien kehittämiseen. Tietoturva Oulun seudulla on kansainvälisesti tunnustettua informaatiojärjestelmien tietoturvaan keskittyvää osaamista sekä alan yrityksissä että Oulun yliopistolla ja VTT:llä tehtävässä perustutkimuksessa. Tietoturvaosaaminen on keskiössä tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden ja sähköisten palveluiden mahdollistajana. Jokapaikan tietotekniikan T&K kaupunkitilassa ( urban computing ) Oulussa on Suomen johtava osaamiskeskittymä jokapaikan tietotekniikan (engl. ubiquitous computing ) tutkimuksessa ja hyödyntämisessä kaupunkitilassa (engl. urban computing ). Oulun yliopiston koordinoima noin 9 M UBI (UrBan Interactions) -tutkimusohjelma on keskittynyt erityisesti ihmisen ja kaupunkitilan välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Oulun kaupunki on ollut UBI-ohjelman merkittävä osarahoittaja ja -toteuttaja. Yhdessä Oulun kaupungin kanssa UBI-ohjelma on rakentanut Oulun ydinkeskustaan avoimen UBI Oulu -kaupunkilaboratorion, jossa erilaisten tietoteknisten resurssien avulla tarjotaan 49

50 uudenlaisia palveluja kaupunkilaisille. Tulevaisuuden tavoitteena on UBI Oulu -konseptin laajamittaisempi hyödyntäminen Oulun seudulla mm. asumisen ja hyvinvoinnin kärkiteemoissa. Tietojärjestelmät OIA on tammikuussa 2013 päättänyt perustaa CASS (Center for Advanced System Studies) - osaamiskeskittymän, joka fokusoituu seuraaville alueille: kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja - strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu; suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus; ja avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta. Oulun seudun voimakkaan ICT-alan rakennemuutoksen keskellä CASS:in yhtenä tavoitteena on varmistaa alueella olevan tietojärjestelmäosaamisen kokoaminen, säilyminen ja kehittäminen sekä sen kytkeminen osaksi alueen toimijoiden yhteistä strategista kehittämistä. Käynnissä olevan julkishallinnon rakennemuutoksen ja alueen strategisten suurhankkeiden käynnistymisen johdosta CASS:in toiminta on alkuvaiheessa valjastettu hyvinvointipalveluiden kokonaisarkkitehtuurin modernisointiin ONION-projektissa. Ohjaavina strategisina linjauksina ovat modulaarisuus ja avoimuus (avoin data, avoimet rajapinnat, avoimet standardit), joita sovelletaan tulevaisuuden hyvinvointialan järjestelmissä ja niiden kehittämisessä. Lisäksi CASS:iin kertyvää osaamista tullaan käyttämään avoimen älykaupunki-infrastruktuurin määrittämiseen yhteistyössä CWC:n kanssa. Avoin älykaupunki-infrastruktuuri Oulu tarjoaa kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellisen rikkaan infrastruktuurin erilaisten arjen sovellusten kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon. Keskeiset nykyiset elementit ovat: panoulu WLAN. panoulu-konsortion, ml. Oulun kaupunki, tarjoama noin 1400 (IEEE ) WLAN-tukiaseman verkko, joka kuuluvuusalueellaan tarjoaa avoimen, maksuttoman ja rajoittamattoman langattoman Internet-yhteyden kaikelle kansalle ilmeisesti suurin tällainen kunnallinen WLAN-verkko maailmassa. Verkkoa käyttää kuukausittain noin laitetta. Avoin UBI Oulu. Oulun yliopiston koordinoiman UBI-tutkimusohjelman ja Oulun kaupungin rakentama avoin kaupunkilaboratorio jokapaikan tietotekniikan T&Ktoimintaan kaupunkitilassa. panoulu WLAN-verkon lisäksi infrastruktuuri sisältää esimerkiksi keskeisiin julkisiin tiloihin ja katutasoon asennettujen UBI-näyttöjen verkostojen, jotka tarjoavat tällä hetkellä 25 vuorovaikutteista palvelua. Oulun yliopisto on hakenut Avoin UBI Oulu infrastruktuurin sisällyttämistä kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle (FIRI) FICIX3. Seudullinen Internet-yhdysliikennepiste, jonka tarjoamat laadukkaat Internetyhteydet tekevät Oulusta houkuttelevan sijoituspaikan data center investoinneille. 50

51 Sähköiset palvelualustat. Oulun kaupunki tarjoaa laajan joukon sähköisiä palveluja, joiden rooli maantieteellisesti laajemmassa uudessa Oulussa tulee vain korostumaan entisestään. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin Liferay-alustan päälle on rakennettu avoin kuntalaisportaali OmaOulu, joka tarjoaa keskitetyn pääsyn Oulun kaupungin ja sen yhteistyökumppanien tarjoamiin sähköisiin palveluihin. Portaalissa on tällä hetkellä 50 palvelua, joita käyttää kuukausittain noin kuntalaista. Yksi niistä on rekisteröityneen käyttäjän OulunOmaHoito, joka tarjoaa henkilökohtaisen terveyspalvelun esimerkiksi laboratorioaikojen varaamiseen ja viestintään kunnallisen terveydenhoitohenkilöstön kanssa. Samoin Liferayn-alustan päälle on toteutettu Rummuttaja, joka tarjoaa ajantasaisen ja kattavan näkymän eri kulttuurilaitosten tarjoamiin tapahtumiin ja palveluihin. Avoin data. Kaupungin dataa on koostettu keskitettyyn tietovarastoihin (mm. OukaDW, Loota, XCity), ja seuraavien vuosien tavoitteena on avata tämä julkinen tieto avoimen datan periaattein koko ekosysteemin hyödynnettäväksi. Tulevaisuudessa suurin haaste on ICT-kokonaisarkkitehtuurin määrittäminen ja toteuttaminen. Tätä varten on käynnistetty useita hankkeita (esim. AVAUS, ONION, OLKI), joiden tavoitteena on määritellä uuden Oulun palvelujärjestelmän kehittämisen sekä tulevat rakenteelliset muutokset (esim. sote-uudistus, uudet asuinalueet ja palvelut) mahdollistava avoin kokonaisarkkitehtuuri. Palvelujärjestelmän avaamisella pyritään siihen, että erilaisista älyratkaisuista (hyvinvointiteknologia, kiinteistöautomatiikka, sensorit, sähkö, valaistus, ) saadaan tietoa automaattisesti ja avoimesti uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi (älykaupungin ICT-alustan esiselvitys). Uuden kokonaisarkkitehtuurin avulla parannetaan palveluiden skaalautuvuutta, laatua, tietojen liikkuvuutta, kustannustehokkuutta sekä luodaan edellytykset eri tahojen osallistamiseksi palvelujärjestelmän ja sitä tukevien innovaatioiden kehittämiseen. Oulun kaupungin tavoitteena on, että kehitettävä arkkitehtuuri ja sen päälle rakennettavat palvelut perustuvat määriteltyihin standardeihin ja niiden kehittämiseen. Näin varmistetaan, että kehitettävät palvelut, tuotteet ja ratkaisut ovat mahdollisimman pitkälle globaalisti yhteensopivia. Käynnistynyt kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyön tähtää siihen, että kaupungin käytössä on uusia toimintamalleja tukevat ICT-ratkaisut, jotka ovat kustannustehokkaita ja mahdollistavat palveluiden ketterän kehittämisen. Erityisosaamiskeskittymien kyvykkyyksiä sovelletaan kaupungin palvelu- ja tietojärjestelmäkokonaisuuden uudistamiseen sekä palveluverkon sähköistämiseen eri teknologioita hyödyntäen. Oulu tulee kevään 2013 aikana linjaamaan palveluverkon toteuttamismallit, jossa tullaan tähtäämään siihen, että jatkossa kolmasosa palveluista voidaan hyödyntää sähköisesti vuoteen 2018 mennessä. Oulun uusi palvelumalli tulee perustumaan voimakkaasti digitaalisille palveluille ja kevään 2013 aikana tullaan tekemään linjaukset vaihtoehtoisten mallien suhteen sekä valmistellaan Oulun palveluiden digitalisointisuunnitelma (digitaalinen agenda) ja tiekartta toteuttamiselle. 51

52 Tulevaisuuden palvelut Oulu on kehittänyt ICT-toiminta- ja kehitysympäristöä aktiivisesti ja pitkäjänteisesti avoimeksi kaupunki laboratorioksi, jossa on pilotoitu ja otettu käyttöön runsaasti erilaisia uusia tapoja palvella asukkaita. Oulun kaupungin visiona on mahdollistaa tehokkaat ja asiakaslähtöiset palvelut ICT-ratkaisuja hyödyntämällä. Kaupungin ICT-kehittämisohjelmassa pääpainopistealueiksi on nostettu kokonaisarkkitehtuurin, digitaalisten palveluiden sekä osaamisen kehittäminen. Alueelle on kehittynyt monipuolinen ICT-osaamis- ja toimijaverkosto. Edellä kuvattu osaaminen ja ICT infra luovat edellytyksiä riittävien laajojen kokonaisuuksien syntymisen tulevaisuuden palvelukehitykseen. Esimerkiksi avoimet arkkitehtuurit (CASS), langattomat tiedonsiirtoratkaisut (CWC) ja tulevaisuudet kolmiulotteinen internet (CIE tulevaisuuden facebook ) luovat edellytykset tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuille (Connected Health), kestävälle kaupunkikehitykselle (Connceted Smart City) sekä julkisille ja kaupallisille digitaalisille palveluille. Tulevaisuuden palvelut perustuvat reaaliaikaiseen tietoon eri kohteista (yksilö, perhe, rakennus, asuinalue), jotka voivat ilmentyä erilaisina virtuaalisina palveluina. Avoin kehitysympäristö avaa mahdollisuuksia uudentyyppisille innovaatioille ja sitä kautta uuden yritystoiminnan syntymiselle ja kansainvälistymiselle (Connected Growth). Avoimuuden avulla pyritään lisäksi siihen, että kuntalaiset voivat osallistua sekä innovaatioympäristön että kaupungin päätöksentekoon. Oulun alue on kansainvälisesti menestynyt digitaalisen palveluiden kehittämisessä (OmaOulu, OmaHoito, Intelligent Community Forum) ja Uuden Oulun palveluverkon kehittäminen ja sen digitalisointi avaa uuden pelikentän innovatiivisten palveluiden kehittämiseen avoimen kehitysympäristön avulla. Oulun uusi palvelumalli tulee perustumaan voimakkaasti digitaalisille palveluille ja kevään 2013 aikana tullaan tekemään linjaukset vaihtoehtoisten mallien suhteen sekä valmistellaan Oulun palveluiden digitalisointisuunnitelma (digitaalinen agenda) ja tiekartta toteuttamiselle. 52

53 C.2 Oulun kaupungin innovatiivinen hankintapolitiikka Julkiset hankinnat voivat vauhdittaa alueen kehitystä, ylläpitää tervettä kilpailua ja luoda hyvin toimivat markkinat. Siksi on tärkeää, että hankintamenettelyissä yritysten tarjoamat palvelut kohtaavat asiakkaiden tarpeet. Asiakaslähtöisyyttä pitää parantaa niin, että saadaan aikaan todellisia innovaatioita tuotekehitys- palvelutarjonnassa. Oulun kaupunki on noin 500 M vuosittaisilla ostoilla huomattava hankkija. Sen yhtenä tehtävänä on osaltaan ylläpitää tervettä kilpailua ja myötävaikuttaa markkinoiden kehittymiseen. Hyvin toimivat markkinat tukevat kaupungin elinvoima-, elinkeino- ja työllisyystavoitteita. Strategiassa ja hankintapoliittisessa ohjelmassa linjatut tavoitteet: asiakaslähtöisyys, sähköinen asiointi, valinnanvapaus monituottajamalli, kumppanuus ja innovatiiviset hankintamenettelyt omalta osaltaan luovat yrityksille, innovaattoreille ja muille toimijoille mahdollisuuden innovaatioiden kaupallistamiseen, kehittämiseen, testaamiseen ja saattamiseen myös ulkomaanmarkkinoille. Yhteiskuntavastuu, laatukriteerit ja osaava ostaminen edesauttavat myös alueen elinvoimaisuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä niiden tasapuolista kohtelua. Julkiset hankinnat ovat yritysten menestyksen tärkeä kivijalka. Kansallisesti ne on määritelty yhdeksi kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan välineeksi. Julkisilla hankinnoilla kannustetaan yrityksiä kehittämään uusia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja muun muassa julkisen sektorin haasteiden ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi terveydenhuollon kantokyky ja kustannukset, väestön ikääntyminen tai kestävän kehityksen vaatimukset. Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei riitä. Yritysten täytyy räätälöidä yhä useammin eri käyttäjiä varten omia tuote- tai palveluratkaisuja. Tällöin keskeistä on tieto käyttäjien tarpeista sekä tämän tiedon järjestelmällinen hyödyntäminen. Käyttäjälähtöisyydellä uudistetaan tehokkaasti julkisia palveluja, niistä tehdään tuottavampia ja näin myös asiakkaat saadaan osallistumaan palveluprosessiin paremmin. Miksi on välttämätöntä uudistaa hankintapolitiikkaa? Julkisten hankintojen menettelytavat kehittyvät hitaasti. Se hidastaa innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen syntymistä. Lainsäädännöllisen ohjauksen puute, hankintalain muodollisuuksien saama liiallinen painoarvo, osto- ja kilpailuttamisosaamisen puute, hajanaiset käytännöt ja pelko joutumisesta markkinaoikeusprosessiin sekä vastavuoroisen kommunikaation vähyys tilaajan ja tarjoajien välillä haittaavat kehitystä. Tuleva uusi hankintadirektiivi ja muuttuva hankintalaki asettavat julkisen hankkijan osaamisen lisähaasteiden eteen. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tulevan lain puitteissa menettely saattaa nopeutua, mutta tavoitteet menettelyn yksinkertaistamisesta ja joustavuudesta eivät todennäköisesti toteudu. Lisäksi edellytys hankintaprosessin sähköistämisestä vuoteen 2015 mennessä edellyttää vahvoja toimenpiteitä toteutuakseen. Edellä mainittujen tekijöiden on sanottu jäykistävän toimintaa ja jopa johtavan julkisen sektorin innovaatiohalvaukseen. Suurimmat syyt tähän löytynevät sekä jäykähköstä 53

54 hankintalainsäädännöstä, julkisen sektorin päätöksentekojärjestelmästä että toimintakulttuurista, jossa korostuu muutoksen hitaus, sektoroitunut toimintamalli ja haluttomuus ottaa riskejä. Lienee selvää, että innovaatioita ei synny ilman riskinottoa ja toisaalta se, että innovatiivinen toimintakulttuuri vaatii siihen johtavien tavoitteiden ottamista kaupungin strategisiksi tavoitteiksi. Ehdoton edellytys on myös se, että johto ja päätöksentekijät ovat sitoutuneita ko. tavoitteisiin. Tämän vuoksi innovaatioiden johtaminen ja johtamisen kehittäminen julkisella sektorilla ovat avaintekijöitä innovatiivisen toimintakulttuurin luomiseen. Hankintatoimen strateginen luonne ja ulottuvuus pitää nähdä ja pystyä hyödyntämään täysipainoisesti. Miten se onnistuu? Hankintojen pitää vastata kysyntään ja tukea innovaatioita. Käytännössä hankintojen hallinnassa on siirryttävä reagoivasta toiminnasta ennakoivaan toimintaan. Millaisia kehittämisen painopistealueita Oulun kaupungin hankintapoliittinen ohjelma määrittää? Ne liittyvät hankintatoiminnan johtamiseen, prosessien toimivuuteen sekä hankintaosaamisen kasvattamiseen. Näihin sisältyvät esimerkiksi hankintatoiminnan ohjauksen ja työnjaon selkeyttäminen sekä osaamisen vahvistaminen, markkinoiden hallinnan ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja hankintatoiminnan suunnitelmallisuuden, seurannan ja arvioinnin kehittäminen. Tavoitteena on siis selkeästi siirtää painopistettä strategisempaan ja ennakoivaan suuntaan mahdollistaen asiakkaat osallistava kysyntälähtöinen hankintatoimi. Hankintatoimen strateginen ja kokonaisvaltainen kehittäminen Kaupunki hakee vipuvoimaa kehittämistoimilleen hankkeella, jolle on haettu Tekesin rahoitusta Huippuostajat-ohjelmasta. Hankkeen nimi on Edelläkävijät Oulussa-Hankinnoilla elinvoimaastrategisen hankintatoimen kehittäminen kohti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä tarveperusteista hankintatoimea. Oulun strategisena tavoitteena on luoda kysyntälähtöisen, vaikuttavan ja fiksun, innovaatiopolitiikkaa tukevan hankintatoimen mahdollistava Competence Center visionaan: Suomen paras hankintatoiminta tukemassa ja edistämässä Oulun elinvoimaisuutta, kestävää kehitystä ja asiakaslähtöisyyttä. Osaamiskeskittymä mahdollisine tutkimusohjelmineen lisättynä Oulun strategisiin linjauksiin, asenteeseen ja riskinottokykyyn luo mahdollisuudet ja tukee INKA-ohjelman painopistealueiden menestymistä. 54

55 C.3 Ennakointi- ja informaatiopalvelujen järjestäminen Ennakointi markkinoiden tulevasta tilanteesta, kilpailijoista ja asiakkaista kuuluu yritysten normaaliin elämään. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on perinteisesti ollut huonommat lähtökohdat esimerkiksi ostaa tai teettää ennakointitietoa, koska se on maksullista ja usein myös kallista. Oulussa luodaan uusia toimintamalleja, jotka tähtäävät siihen, että pienillä yrityksillä tulee olemaan paremmat ennakointimahdollisuudet. Lisäksi työtä tehdään säännöllisesti muun muassa uudenlaisten ennakointi- työpajojen avulla. Yritysten kyky ennakoida tulevia muutoksia ja varautua niiden vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin on tärkeä osa liiketoimintaosaamista. Tulevaisuuden liiketoiminta vaatii ennakoivaa tietoa ja kykyä ymmärtää erilaisia muutostrendejä, heikkoja signaaleja ja teknologioiden mahdollisuuksia. Ennakointia edesauttavat tiedot liittyvät usein muuttuviin liiketoimintaympäristöihin. Ne voivat olla esimerkiksi globaaleja megatrendejä ja niiden uusia liiketoimintamalleja, kuten Smart Eco Cities. Uusien teknologioiden vaikutuksia ja mahdollisuuksia eri toimialoilla, kuten lääketieteen nanoteknologia; kulutustrendien ja ekosysteemien muutoksia voidaan ennakoida. Median jakelun mobilisoituminen, markkinoiden kehitysnäkymät ja mahdollisuudet valitulla toimialalla & kohdealueella voidaan ennakoida. Esimerkkinä vaikka kansainvälinen ostosmatkailu Pohjois-Suomessa. Ennakointitietoa on kuitenkin osattava etsiä ja hankkia oikeista tietolähteistä. Lisäksi tiedon arvo ja merkitys pitää ymmärtää. Sitä pitää osata soveltaa omaan liiketoimintaan. Laadukas ennakointitieto on usein maksullista. Sitä tuotetaan aiheeseen erikoistuneissa yrityksissä tai sitä pitää erikseen hankkia omilla maksullisilla selvityksillä kun tarvittavaa tietoa ei ole muuten saatavilla. Korkeiden kustannusten takia P&K-yrityksillä on usein pienemmät mahdollisuudet hankkia tällaista tietoa, vaikka se voisi olla liiketoiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta hyvinkin merkittävää. Suurissa yrityksissä ennakointiin, strategisen business -tiedon hankintaan ja hallintaan sekä tiedon jalostamiseen ja jakamiseen käytetään paljon aikaa ja resursseja. Silti nekin voivat joskus epäonnistua. Toisin sanoen ne eivät pysty tai halua muuttaa omaa toimintaansa saatavilla olevan tiedon pohjalta. Onnistumisia ja epäonnistumisia on myös tutkittu paljon. Ennakointiin liittyvää toimintaa halutaan uudistaa nyt alan uusimman tutkimuksen pohjalta. INKA-hakemuksen taustalla on Rene Rorhbeckin /1/ tutkimus suuryritysten ennakointikulttuurista, ennakoinnin viitekehyksestä ja kypsyysmallista. Sen pohjalta on suunniteltu uusi ennakointi- ja informaatiopalvelu, joka tarjoaa ennakointitietoa, -työpajoja ja - selvityksiä julkishallinnon toimijoille ja alueen yrityksille. Erityisesti halutaan huomioida alueen kasvuyritykset, start-upit ja P&K yritykset. Niiden pitää päästä edullisesti hyötymään saatavilla olevista eri toimialojen markkina-tiedoista, teknologian kehityssuunnista, trendeistä ja muista 55

56 ajan virtauksista. Toimintamalli on muokattu, kevyempi versio Rohrbeckin esittämästä mallista. /1/ Rorhbeck, Rene, Corporate Foresight: Towards Maturity Model for the Future Orientation of a Firm (Physcia-Verlag/Springer,2010). Mikä muuttuu entiseen verrattuna? BusinessOulun sisällä on ennakointitietoa hankittu ja jaettu eri toimialoilla vaihtelevasti. Lisäksi TEKES on tuonut yrityksille ennakointitietoa ns. Signaalisessioissa, joita on pidetty etenkin UBICOMP- ohjelmassa ja matkailun ja elämystuotannon OSKE:ssa. Yritykset ovat pystyneet hyötymään toistaiseksi edellä mainituista tapahtumista vain vähän. Satunnaiset tapahtumat voivat antaa yrityksille lähinnä herätteitä. Tälle ennakointiin liittyvälle, säännölliselle ja enemmän yritystarpeista lähtöisin olevalle informaatiopalvelulle on kuitenkin selkeä tarve olemassa, ja siihen tarpeeseen pyritään nyt vastaamaan. Tällä tavalla ei ole aiemmin johdonmukaisesti tarjottu yritysrajapintaan ennakointitietoa, ennakointityöpajoja tai ennakointiselvityksiä lähtien yrityksen tai toimialavastaavien tunnistamista tarpeista. Tämä luo samalla alueellista ennakointikulttuuria ja avaa uuden tiedonvälityskanavan yrityskehityksen ja asiakkaiden välille. Kansallisella tasolla on tähän mennessä tuotettu satunnaisesti yksittäisiä selvityksiä. Niitä on esimerkiksi ICT ja Digital Media- toimialoilla. Markkinakatsauksia on toteutettu toimialojen sisällä määriteltyjen indikaattoreiden, kohdealueiden rajausten ja toimialojen ala-ryhmät huomioivien luokitusten mukaisesti. INKA-ohjelmassa eri toimialoihin osallistuvat kaupungit voisivat keskenään sopia mainitunlaisen selvityksen rakenteen, julkaisun ulkoasun, julkaisun jakelun ja kustannusten jakamisen. Selvitykset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kvartaaleittain, puolivuosittain tai vuosittain, ja näin nähtäisiin selvät kehitystrendit toimialojen indikaattorien osalta. Haemme uudenlaista työpajatoimintaa ennakoinnin tueksi. V TEKES on toteutti Forst&Sullivanin asiantuntijoiden kanssa kaksi erillistä ennakointityöpajaa valituista teemoista pienille yritysryhmille. Näistä on saatu hyvin rohkaisevia tuloksia osallistuneiden yritysten osalta. Uusia liiketoimintasuunnitelmia ja uutta tuotekehitystä saatiin syntymään. Nyt uudessa mallissa on tarkoitus ottaa tämän tyyppinen työpajatoiminta voimallisemmin käyttöön. Lisäksi tarvittavien ennakointitietojen osalta hankitaan BusinessOululle oikeudet muutamiin oleellisiin markkinatietokantoihin ja samalla tehdään yhteistyötä TEKES:in kanssa Forst&Sullivanin tietolähteiden hyödyntämiseksi. BusinessOulun ennakointi- ja informaatiopalvelut tuottavat ja jalostavat ennakointitietoja BusinessOulun toimijoille ja alueen yrityksille yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten ennakointiverkostojen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa ennakoivaa, tiedonkululle avointa ilmapiiriä sekä asiakasrajapinnassa että organisaation sisällä. Palvelujen tavoitteena on edistää alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja kansainvälistymistä, luoda alueelle uudenlaista ennakointikulttuuria ja vahvistaa Oulun kansainvälistä asemaa ja näkyvyyttä.seuraavassa kuvataan ennakointi- ja informaatiopalvelujen toteutus osana alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden verkostoa (kuva 1) 56

57 57

58 D. Luodaan uutta millainen on toimintaympäristömme? D.1. Oulun innovaatioallianssi yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti Mikä on Oulun innovaatioallianssi? Se on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus. Sen tavoitteena on kehittää kaupunkia ja sen ympärillä olevaa aluetta määrätietoisesti, yhteistyöllä ja kumppaneiden vahvuuksia aktiivisesti hyödyntäen. Oulu on ollut jo pitkään ja koko ajan vahvemmin kansainvälisen tason innovaatiokeskittymä. Tätä kehitystä halutaan vahvistaa edelleen. Yhteistyökumppanit päättävät keskeisistä strategisista linjauksista ja edistävät niiden toteutusta suuntaamalla panostusta yhteisesti määriteltyihin kohteisiin. KUVA: Oulun innovaatioallianssi valitsi alueen vahvuuksien pohjalta innovaatiokeskukset, jotka luovat kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja Oulun innovaatioallianssi on vaiheittain tehnyt päätökset viiden uuden innovaatiokeskuksen perustamiseksi. Innovaatiokeskukset ovat konkreettinen yhteistyömuoto, jossa kukin osapuoli tekee oman roolinsa mukaista tulosta ja jossa ihmiset ja erilaiset osaamiset kohtaavat. Tavoitteena on kansainvälisesti verkottuneen kovatasoisen tutkimuksen määrän kasvattaminen yhdessä yritysten kanssa. Tuloksena syntyy kasvua ja uutta liiketoimintaa. 58