Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta:"

Transkriptio

1 Kultaa ja mutaa Pentti Saarikoski ja Jorma Kapari Pariisissa Philip Jacob Seuraavien rivien avainsana on Baudelaire. Useasta syystä. Ensinnäkään Baudelairen runoutta ei voi sivuuttaa, antoihan itse hänen runoaineksensa - teemat, kuvat, kuiva kielioppi - alkusysäyksen ranskalaisen ja eurooppalaisen runouden suurelle mullistukselle; tämän lisäksi runoilija ruumiillistaa olemassaolon repeämän, jännitteen, jonka termit Spleen (Ikävä, raskasmielisyys) ja Idéal (Ihanne) tiivistävät hyvin. Hänellä runoudesta tulee pelastumisen väline, vapahdus vihamieliseen maailmaan eksyneelle ihmiselle. Ja vielä siksi, että hänen runoutensa on vaikuttanut voimakkaasti, joko suoraan tai välillisesti, jokaiseen itseään kunnioittavaan runoilijaan, niin ranskalaiseen kuin suomalaiseen. Annoit minulle mutasi ja minä tein siitä kultaa. Voisi luulla, että runoilija kohdistaa sanansa Pariisille, raivoaa kaupungille, joka niin kiehtoi häntä. Baudelairelle runoilija on se, joka erottaa kaikista asioista alkutekijän, ja näin alkuainetta uuttaessaan hän lähestyy kielellistä alkemiaa. Tiedetään, että Pariisin ikävän runoilijalle kaupunki oli tälle muutokselle suotuisa maaperä; luonto, jota hän kaikkein eniten kammoksui, oli vain muutettavaa materiaa, jotta runosta tulisi kultaa. Sorbonnen kello lyö yhtenään täysiä tunteja ja minä vain makaan suttuisen hotellin sängyssä. Mutta ei tämä niin yksinäistä ole lavuaarin torakka kiertelee yhtä määrättömästi kuin yöntyhjä ajatus. Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta: ikävystyminen, yksinäisyys, turhautuminen, ja se kaikki synkässä ympäristössä heilurin kolkossa tahdissa. Samassa kokoelmassa on myös Nervalin ja hänen itsemurhansa herättämiä ajatuksia: Gérard, tule pois Gérard de Nerval sieltä Luxemburgin puistosta mennyttä nuoruutta nyyhkimästä ja niitä tyttöjä katselemasta. Mennään sinne toiseen puistoon poltetaan ensin se kirkko ja minä tuon sinulle kunnon lyhtypylvään. Veljeyttä, joka ei tarvitse kommentteja. Ei ole sattuma, että Moratorio-kokoelman avausruno käsittelee kieltä: Että hämärä laskeutuu ihmisten tulla mennä lintujen kaikkiin ilmansuuntiin ihmisten keksimiin eikä niitä niin paljon ole 360. Numerotkin jonkin obsession muka tarkka kuvaus. Ja tämä että konjuktio eli silta kahden tyhjyyden välissä. Se on kauhun tasapaino. Istun tätä Pariisissa talvisen hämärään iltaan. Olen Pont-Neufin yllä tai alla. Metafyysinen sekasortoisuus on huipussaan kun runoilija menee niin pitkälle, että syyttää kieltä oman eksyksissä olonsa alkuunpanijaksi. Pariisista Jorma Kapari löysi materiaalia runouteensa; harhailun ja katkeransävyisten muistojen runouteen. Mitkä ovat suomalaisten kirjailijoiden suhteet Pariisiin? Ovatko kaupunki ja sen valot antaneet sijaa muodonmuutoksille? Kaksi saman sukupolven kirjailijaa on puhunut tuotannossaan Pariisista. Ensiksi Jorma Kapari ( ), joka suomalaisista nykyrunoilijoista on ehkä kaikkein baudelairemaisin. Suomentaja, jota saamme kiittää muun muassa Flaubertin, Sartren, Modianon, Renardin, sekä myös Pavesen, Calvinon, Moravian, Tabucchin ja Ungarettin käännöksistä. Ensimmäisen, Medusan lautta -nimisen runokokoelmansa hän julkaisi vuonna 1981, ja sitä seurasi kolme muuta: Fiktiivisiä runoja 1984, Moratorio 1986 ja Elokuun illat Myöhäinen tulo runouteen, jota näyttää ruokkineen tekijän laaja lukeneisuus. Ja Jorma Kapari oli innokas lukija. Hänen runoissaan on jatkuvasti viittauksia, sitaatteja, viitteitä - syvällisen sivistyksen suoma intertekstuaalinen arsenaali onkin yksi hänen tuotantonsa tärkeimmistä piirteistä. Tämä intertekstuaalisuus ei kuitenkaan millään tavoin vahingoita sitä hienoa ilmaisua, jolla hän tarkastelee maailmaa ja itseään. Kapari ryyditti runojaan lainaamalla suoraan sanoja ranskasta, kielestä jota hän käytti taiturillisesti. Hän meni jopa niin pitkälle, että pani mukaan paratekstuaalisia aineksia (epigrafi), jotka kuitenkin jäävät käsittämättömiksi suomalaiselle... ranskaa taitamattomalle lukijalle. Jorma Kapari siteerasi mielellään Pariisin ikäväkokoelman (suomennos Eila ja Väinö Kirstinä, 1963) runoa Anywhere out of the world / Missä tahansa maailmasta poissa, joka alkaa kuuluisalla lauseella: Elämä on sairaala, jossa jokaisella sairaalla on harras halu vaihtaa vuodetta. Runoilijan ja hänen mielensä välille sukeutuu vastavuoroton vuoropuhelu, jossa runoilija päätyy esittämään pakoa Jäämeren perille, sinne missä voimme ottaa pitkiä pimeyden kylpyjä revontulien sinkauttaessa aika ajoin viihdyksemme punertavat tulipatsaansa kuin heijastukset Helvetin ilotulituksesta. Jorma näki tässä runossa viittauksen toisaalta Suomeen, toisaalta omaan elämäänsä. Pariisi oli hänelle Kaupunki. Mikään toinen kaupunki ei merkinnyt hänen silmissään mitään. Moratorion ensimmäisessä osassa Pariisi on runoilijan erityisen huomion kohteena. Unelmia täynnä oleva kuhiseva kaupunki eletään siinä samalla kertaa sekä painajaisen että ironian tunnoissa: 12 Eräs toinen runo päättää juhlavan ja iloisen hääseremonian rajusti runoilijan pettymykseen, jonka herättämä kipeä muisto kertoo paljon hänen tunteistaan: Bach rämähtää käyntiin Saint-Etienne-du-Montin kirkossa on tänään häät. Bruno & Véronique ja sulhanen oli kaunis. Takapenkillä vetistelin siinä kuin muutkin, ei minulta mitään kolehtia kerätty. Turhaa kaikki. Joissakin runoissa ironia on melko peittelemätöntä. Niin ikään Moratoriosta on seuraavakin lyhyt runo, joka tuo hyvin proosallisesti esiin erään kirjallisen ryhmän tekemiset, ryhmän joka oli saanut itselleen aivan erilaisen ohjelman kuin mihin Jorma Kapari tässä viittaa. Äänilaji on tahallisen konstailematonta puhekielen rekisteriä. Surrealistit istu nurkkapöydässä. Ne söi hyvää ruokaa puhu kalliista hinnoista ja lomamatkasta Kreikkaan. Näin mä se käsitin. Ja niin kai se oli. Kyseinen matkasuunnitelma ei ole surrealistien oma, kuten voisi luulla, vaan sillä matkalla oli paraikaa ryhmästä poissuljettu Raymond Queneau. Hän oli juuri Kreikasta tulossa mukanaan Odilen käsikirjoitus, hirvittävä kirja (romaani), joka oli suunnattu surrealistisen ryhmän toimintaa ja André Bretonin määräilevää persoonaa vastaan. Jorma Kapari luki innolla Raymond Quenauta, jonka kieltä hän huumorin lisäksi arvosti. Tyyliharjoituksia (Exercices de style) oli hänen mielikirjojaan. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Jorma Kapari oli suomentanut kokeellisen kirjallisuuden ryhmän OuLiPon toisen huomattavan jäsenen, Italo Calvinon teoksia, kuten Jos talvityönä matkamies, Näkymättömät kaupungit ja Marcovaldo. Kuva: Jussi Träskilä Toipilaan päiväkirjoissa (2001) Pentti Saarikoski kertoo kahden viikon oleskelustaan Pariisissa. Kertomus alkaa 30. päivänä lokakuuta 1968, päivä sen jälkeen kun kirjailija on päässyt pois Hesperian psykiatrisesta sairaalasta - minne kirjailija oli joutunut saman kuun 12. päivänä - ja päättyy 15. marraskuuta. Pariisin matka on kuitenkin sijoitettava ensin kirjailijan elämänvaiheisiin. Lontoossa ollessaan Saarikoski oli saanut eräässä kirkossa deliriumin aiheuttamia ja epileptisiä kohtauksia. Helsinkiin palattuaan hän joutuu laitoshoitoon. Hän pitää sitä koko siihen astisen elämänsä pahimpana romahduksena. Kovaan työtahtiin tottuneena hän ei kuitenkaan hidasta kirjoitusvauhtiaan. Matteuksen evankeliumin suomentaminen vie häntä kohti nuoruutensa idolia Jeesusta. Monen aikalaisensa tavoin hän pyrkii sovittamaan yhteen kristinuskon ja poliittisen radikalismin. Pariisin oleskelu on siitä osoituksena. Rauhallisen kauden jälkeen hän on jälleen matkalla, tarkemmin sanottuna Bukarestissa bakkanttista hurmiota etsimässä. Tulos on kurja. Palattuaan Suomeen hän palaa politiikkaan vailla intoa, pitää suomalaista poliittista elämää yhä tukahduttavampana; pyrkii eduskuntaan Suomen Kansandemokraattisen Liiton (SKDL) ehdokkaana.

2 Pariisilaisrunoilija Paul Verlaine Niinpä Saarikoski kirjoittaa pettyneeseen sävyyn Pariisin päivistään, jolloin sairaus, väsymys ja kaiken inho saivat yliotteen harvoista, jollei täyttymyksen niin ainakin ilon hetkistä. Selitys matkaan kertoo jo paljon: Pariisia en keksinyt itse, joku pani idean päähäni joskus kun olin varomaton, humalassa kuin laiva, ja vähän myöhemmin: Ja Pariisi!! Pariisi, oivallinen piilopaikka, sillä kaikki tietävät että minä inhoan Pariisia. Sieltä minua ei arvattaisi etsiä. Masennustila tuntuu selittävän sen, ettei runoilija juuri puutu maailmantapahtumiin, kuten erityisesti Vietnamin sotaan tai toukokuun tapahtumien jälkeiseen tilanteeseen Ranskassa. Fyysiset vaivat (sokeus, päänsärky) näännyttävät hänet ja vievät kaiken huomion koko Pariisin oleskelun ajan. Laivamatkalla Helsingistä Lyypekkiin kirjailijan täytyy sietää golfhousuista saksalaista, jota hän kutsuu saksalaiseksi säästöporsaaksi, lasten huutoa ja muita liikemiehiä (kuten eräs belgialainen), jotka luulevat että vain heillä on rahaa eivätkä käsitä että on olemassa sellaisia originelleja tyyppejä kuin minä, not for sale. Tässä Saarikoski lainaa Marxin ajatusta tavaran fetisismistä, jonka mukaan kapitalismissa kaikkea palvotaan kauppatavarana. Runoilija näkee painajaisia, unta kuolemasta - Kotini Helsingissä on minun hautani - ilmaisee ikävystymisensä: Iltapäivä oli ikävä. Meren melussa olisi ollut tarpeeksi. Hampurissa hän on kuolemanväsynyt, kaupungin rumuus tympäännyttää ja siitä hän saa syyn asettaa kyseenalaiseksi kaikki planeetan suuret kaupungit. Hän päättää lähteä Eros Centeriin, seuraa sisäänmeneviä ja ulostulevia miehiä, mutta ei itse mene sisään. Saapuminen Pariisiin ja ensimmäinen ilta - en puhunut koko iltana sanaakaan - sujuu levollisemmin. Seuraavana päivä hän kuljeskelee Pariisissa, huomaa että Notre-Dame on kuvissa komeampi, seuraa Seinessä vaatteet päällä uivaa miestä, hautajaisia ja sillalla kerjäävän naisen väsyneitä ryppyisiä kasvoja. Hän omistaa muutaman mietteen ranskalaisten nuorten kuohunnalle, kaikenlaisen julkisivuvallankumouksen turhuudelle, ja toteaa sitten, että kauneinta Pariisissa ovat katukivet. Pariisin päivien kertomusta hallitsee perillisten puuttumisen ja toimettomuuden tunne Le Monden lukemisen ja kahviloissa vetelehtimisen välillä, jolloin uupumus iskee joka päivä. Hän näyttää hourailevan: Menin Mabillonin asemalta metroon, hyvin väsyneenä, tyhjänä, kyllästyneenä olemaan aina jossakin, aina jokin, ravintolassa istuja, liikennevälineessä matkustaja, mainoksessa typerästi hymyilevä tyylikäs mies very sexy, alkoholisti absolutisti erotomaani impotentti fakiiri askeetti kommunisti kerjäläinen Louis Quatorze Kierkegaard Goethe jumalanpoika, aina jossakin asennossa, jossakin mielentilassa, jotakin vailla... Monumentaalisia rakennuksia ja leveitä bulevardeja katsellessa kirjailijan hämmästys saattaa muuttua purevaksi ironiaksi: näin käy kun hän Elyseepalatsin edessä ei kuvaakaan rakennusta vaan ryhtyy kuvittelemaan presidentin elämää sen seinien sisällä. Kirjailija ei mainitse silloin vallassa ollutta kenraali de Gaullea nimeltä, mutta tämän tunnistaa henkilön ja virkatehtävien kuvauksesta: Päämies on vanha, ryhdikäs ja pitkä, niin että häntä ei voi sanoa ukonkäppänäksi, vaikka tekisi mieli. Voi vain kuvitella, millainen on päämiehen päivä: aamulla hän herää ja nousee heti vuoteesta, seisoo yömyssy päässä ja maahan asti ulottuva kullalla kirjailtu yöpaita päällään tovin, ennen kuin nostaa yöpaidan helmaa ja pissii pitkän aamupissin pottaan, joka on häntä varten valmistettu erikoiskorkea; sitten hän soittaa kelloa, ja kamaripalvelija tulee pukemaan häntä; sitten hän kävelee ruokasaliin, tai oikeampaa olisi sanoa, että ruokasali kävelee hänen luokseen, tuoli asettuu hänen alleen, käsinojat ottavat hänen kätensä vastaan pehmeästi, ja palvelijat tuovat hänen eteensä ruokaa, jonka ruokailuvälineet panevat hänen suuhunsa hienotunteisesti; sitten kun hän tuntee itsensä kylläiseksi, hän nyökkää, ruokapöytä kipittää pois ja tilalle marssii työpöytä täynnä valtion asioita, ja samalla muuttuvat ruokasalin herttaiset akvarellit työhuoneen suurikokoisiksi maalauksiksi, jotka kertovat rohkaisevaa kieltään kansakunnan suuruuden ajoista, joihin nykyinen päämies pyrkii takaisin; päämies käy käsiksi työhön, siirtää paperin kerrallaan saapuneen postin laatikosta lähtevän postin laatikkoon, silmäilee välillä ympärilleen, katsoo ulos ikkunasta puistoon, jossa on syksy, syksy on pitkällä ja päämies on vanha, kohta hän kuolee, ehkä jo iltapäivällä hän laskeutuu kuolinvuoteelle ja kuolee; kun hän kuolee, palatsin seinät kutistuvat ja katot rypistyvät, se on surkea näky, poliiseilta pääsee itku ja vartiosotilas menee koppiinsa kampaamaan viiksiään. Tämä on Pariisin matkan ainoa humoristinen kohta, jossa karikatyyrimäinen komiikka on viety fantasiaksi saakka. Paluu Helsinkiin saa mielen vellomaan uusilla asioilla, mutta herättää myös kysymyksiä. Päiväkirja päättyykin kysymykseen: mikä oli Pariisin matkan merkitys? Ja kirjailija käy vaiheitaan läpi: syyskesä maalla, lyhyt matka Lontooseen lokakuun alussa, sairaalaan joutuminen ja matka Ranskaan. Sähkösanomatyylisen tiivistelmän piti varmasti antaa ainekset romaaniin, joka ei koskaan toteutunut. Maallaolo: absurdi Lontoo: makaaberi Sairaala: kuvaus Paul Verlaine: Saturnisia runoja Suomentanut Einari Aaltonen, Savukeidas 2002 Savukeidas Kustannus PL 459, Turku Tommi Liimatta, Avainlastu, WSOY 2002, 113 sivua Jokaisen kirjoittajan keskeisin aihepiiri on oma menneisyys, usein lapsuus ja nuoruus. Tätä perusmenetelmää käyttää esikoiskirjailija Tommi Liimatta kirjassaan Avainlastu, joka on tekstikokoelma tilanteista, mielenliikkeistä, elämyksistä. Yksityiskohtien paljoudesta, oikukkaasti erillisistä impressioista hahmottuu hieman ahdistuneesti yhtenäisyyttä hakeva eksistenssi. Liimatta ei runoile, vaan käyttää rytmikästä proosaa, puhekerrontaa saumattomassa imperfektissä. Osasto Suunsoittaja K on lapsuutta, pyöriä, kissoja, lunta ja koulua: aistimusvoimaista, hieman löysänä singahtelevaa jutustelua. Toinen osasto Avauksia keskusteluun on toimittajamainen ja etenee väittämiä ja määritelmiä myöten osallistumaan yhteiskunnan ilmiökeskusteluihin. Yleistyksiä ironisoiden, termejä kyseenalaistaen Liimatta nauraa medialle ja tavarapornolle: Mitään hauskempaa kuin aurinkolasit vauvan päässä emme tiedä. Surumieleisesti esikoiskirjailija tallustelee nykymaailmaa pitkin poikin, sen laitoksia ja toimintoja hajamielisesti tutkaillen. Ihminen on näissäkin säntillisissä prässeissä oikukas: Syksyllä kuljetaan eri pihojen läpi,/ talvella oikaistaan mistä sattuu./ Kesällä mennään rehevää kautta,/ keväällä mistä ei kengät kastu. Johonkin aina mennään, jotain etsitään paradoksaalisesti, sillä Ihminen on seurallinen temppelissä, yksinäinen diskossa. Liimatan ihminen hakeutuu toisen seuraankin arvaamattomuuden perusteella: Epätoivoista ärsykkeiden etsintääkö? Kun kuuntelee tämän äänen liikeratoja puheen aiheita ja tapoja tarkaten, erottaa nuoren miehen heittelehtivää selitystä, muistelemista ja hieman pidäteltyä kannanottoa, intuitiivista ja päämäärätöntä etenemistä maisemissa. Pariisi: filosofinen (epäonnistunut vallankumous heillä, masentuneet mielet, toimettomuus ei toivottomuus, kirjahylly: Sartre, Zen, Kafka, psykoanalyysi, Marcuse, Che Guevara, punainen kirja etc.) mobilet. Pigalle: YES, YES! Oui Pigallelle, NON Champs-Elyséelle. Pariisi merkitsee perinnön kieltämistä, vapautumista länsimaisesta perinnöstä, iloista vanhan rojun hävittämistä. Saarikoskelle Pariisi ei ollut unelmien kaupunki. Siihen lähestymistä haittasi varmasti se ettei hän puhunut ranskaa. Saarikosken mainitsemat kohteet ovat turistikohteita kun taas Kaparille paikoista on tullut omien muistojen ja tunteiden kautta intiimejä. Baudelairen alkemia ei vaikuttanut Saarikoskeen, jonka kielellinen taituruus oli kuitenkin poikkeuksellinen. Kapinan - tai vallankumouksen sellaisena kuin hän sen käsitti - aikana kulta ei sädehtinyt Pariisin muodostamassa valtavassa tislausastiassa. Muut kaupungit ja muut maisemat vetivät Joycen Odysseuksen suomentajaa puoleensa. Baudelaire ei varsinaisesti koskaan poistunut Pariisista. Pentti Saarikosken kulkema reitti tuokin paremmin mieleen Rimbaudin. Näyttää siltä, että Pariisin matka antoi kummallekin kirjailijalle perin vähän. He lähtivät etsimään Ihannetta, mutta löysivät vain itsensä sisällä olleen Ikävän. Muta ei muuttunut kullaksi. Jos Runo jää yritykseksi nähdä ytimeen, luonnokseksi ohimenevästä tai näkymästä, niin Runoilija itse, huonosti varustautuneena, lähtee paluumatkalle kohti lapsuutensa tai lähtökohtiensa lempeämpiä taivaita, ennen kuin lähtee myöhemmin uudestaan, tietäen erittäin hyvin, että on lähtöjä joille mikään saapuminen ei voi tuottaa pettymystä (Julien Gracq). (suomennos Karin Tuominen) Postmodernissa elämyskentässä mieli liikkuu mediaärsykkeestä vierustoverin kautta eilen nähtyyn kukkaseen ketterästi. Puhe jauhaa jotain, ja lukija kysyy, tuleeko tästä mitään. Vai onko tämä pala yhtä sekavaa ja hermostunutta elämää kirjaavaa mieltä? Osaston Kuvauksia tekstit ovat kertomuksia, fyysisesti esitettyjä tilanteita, joihin mieli kiinnittyy, kuitenkin välillä poikkeillen muille teille. Mukana on globaalia identiteetin hakua juutalaisesta ilmoitushankkijasta egyptiläiseen miljonääriin: tajuntojen puitteita, kuviteltuja olemisia, ei juuri muuta. Osastot Avainlastuja on ja Hanukan hässäkkä ovat parhaita. Niissä sykkivät yksityiskohdat synnyttävät läsnäolon kuin hermostuneen tähtitaivaan. Nuori vaeltaja sen alla etsii kiihkeästi otetta, toistuvasti suuntaa katsettaan, kuulostelee, haistelee. Mitä on? Syntyykö läsnäolo? Tajunnan roikkuminen ohivilistävissä sähkötolpissa on pitkästymisen kuva, armoilla olon kyllästynyt toteamus. Siksi Avainlastun koko sukukunta on kuin hajallaan maailmassa pelkkinä spotteina hengästyneen juoksijan aivoissa, joka haluaa kuvata sitä ainoaa kiinnekohtaa etsiessään pitävämpää. Mitään koottua näkymää tai distanssia ei synny: hajalla ollaan. Joissain osissa kerronnan rytmi riittäisi ilman runomaista typografiaa. Miksi jotkut erhelyönnit ja toistot ovat jääneet korjaamatta? Miksi kaikilla on kiire? Kirjailijoillakin. Kirjeistä lopussa ei olisi väliä. Muutoin Liimatta osoittaa voimakasta kirjailijan otetta. Hän voisi kirjoittaa selkeämminkin proosaa, tai sitten taas lisää sellaisia lauluja, joita on kätketty kansipaperin taakse. Esikoiskirjailijan ominaislaadusta tyylinäytteeksi: Elämässä käy niin että shamponoitu pää nyökkää missiin päin ja shamponoitu pää myös missin saa. Kaupungissa käy niin että tuuli lennättää kadulla korttia, vapaata pääsyä jonnekin missä valo sammuu, syttyy, sammuu. Erkki Kiviniemi 13

3 T u l i p a k e r r a n 20 ranskalaista surrealistirunoilijaa Philippe Jacob Etsin ajan kultaa (A. Breton) Vilkaisu 1900-luvun ranskalaisen runouden historiaan riittää siihen, että huomaa Surrealismin uraauurtavan merkityksen. Sellaisenaan se vain jatkoi Baudelairen aloittamaa prosessia, eli runouden soihdun kantamista, jota sittemmin jatkoivat Rimbaud, Lautréamont ja Mallarmé. Surrealismi asetti runouden keskeiseksi elämässä mutta lisäksi se osaltaan toi runoilijat ulos norsunluutorneistaan ja pakotti nämä osallistumaan muillekin elämän aloille, jotka aiemmin oli varattu muille ihmisille. Maailman muuttaminen (Marx) ja elämän muuttaminen (Rimbaud), sellainen oli ohjelma, jonka surrealistirunoilijat itselleen asettivat. Kunnianhimoinen hanke, toteutuskelvoton, sanoivat toiset. Entä sitten? Tärkeää oli - kuten Breton sanoi - että ei menetä arvonantoa. Niinpä niin, André Breton. Tämän keskushahmon ympärille muodostunut surrealismi järjestäytyneenä ryhmänä on elänyt pidempään kuin mikään muu liike kirjallisuudessa tai taiteessa. Aikaan vuodesta 1919, jolloin Littérature-lehti alkoi ilmestyä, vuoden 1969 lokakuun 4. päivään asti, jolloin liike virallisesti haudattiin, mahtui 50 vuotta taistelua ja kapinamieltä, mutta myöskin naurua ja innostusta, mikä usein unohdetaan. Kaikkien mielestä surrealismi on sävyltään positiivista. Myönteisen runoutta, kielteisen runoutta vastaan. Kieltämisen runoutta alistamisen runoutta vastaan (puolue tai luokka). Bretonin ( ) johdolla toiminut surrealismi on noussut kaikenlaista totalitarismia vastaan mistään vastuksista välittämättä. Tinkimättömästi johdettuna, varteenotettavana mutta kiistämättömänä surrealismi piti pintansa. Tätä todistaa se, että liike kuoli kolme vuotta Bretonin kuoleman jälkeen. Jacues Herold Breton oli Runoilija. Hänen lisäkseen monet muutkin liikkeessä mukana olleet olivat runoilijoita, useimmat olivat ystäviä ennen kuin etääntyivät toisistaan. Noina aikoina runoudesta ei tingitty. Esittelemme lukijoille joitakin runoilijoita, jotka tunsivat Bretonin ja olivat oman aikansa mukana Bretonin etsiessä ylitodellista. Runoilijoista tunnetuimpia ovat Antonin Artaud ( ), René Char ( ), Robert Desnos ( ), Philippe Soupault ( ), Benjamin Péret ( ), Georges Bataille ( ), Julien Gracq (s.1910) ja André Pieyre de Mandiargues ( ), vähemmän tunnettuja ovat Francis Picabia ( ), Jean Tardieu ( ), Aimé Césaire (s.1913), Ghérasim Luca ( ) ja Joyce Mansour ( ), osa runoilijoista on täysin tuntemattomia, kuten René Daumal ( ), Maurice Blanchard ( ), Jean-Pierre Duprey ( ) ja Georges Henein ( ). Suurten nimien (mm. Aragon, Eluard, Leiris, Prévert ja Queneau) puuttuminen tästä valikoimasta ei johdu puolueellisista valinnoista, vaan pikemminkin siitä, että julkaisun koko pakottaa rajaamaan aineistoa määrällisesti. Valittava siis oli ja lukija ratkaisee, onko valinta onnistunut. Lisäksi mukaan on otettu kaksi runoilijaa, Edmond Jabès ( ) ja Philippe Jaccottet (s.1925), jotka eivät kuulu surrealismin piiriin, mutta joiden tuotanto on vaikuttavaa. Kaikkia edellä mainittuja yhdistää se, että he etsivät ajan kultaa. Löysivätkö he sen? (suomennos Kari Uuttu) 14 Jean de Gac: Tutkimusmatkailija ja hirviö, 1982

4 Mitä jumaluuksiin tulee Louis Aragonille Hieman ennen keskiyötä lähtölaiturin lähellä. Jos pörrötukkainen nainen seuraa sinua ole huoleti. Se on taivaansini. Sinulla ei ole mitään aihetta pelätä taivaansineä. Puussa on suuri vaalea maljakko. Sulautuneiden värien kylän kirkonkello Toimii kiintopisteenäsi. Älä kiirehdi, Muista. Tumma geysir joka sinkoaa taivaalle sananjalan versoja Tervehtii sinua. Kolmesta kulmastaan kalalla sinetöity kirje Kulki nyt lähiöiden valossa Kuin eläintenkesyttäjän tunnuskilpi. Muutoin Kaunotar, uhri, jota kutsuttiin Kulmilla pikkuiseksi resedapyramidiksi Ratkoi vain itselleen saumoja pilvestä joka oli kuin pikkupussi sääliä. Myöhemmin valkea haarniska Joka hääräili kotitöissä ja muissa Viihtyen paremmin kuin koskaan, Kotilolapsi, se jonka piti olla Mutta hiljaisuus Breton Kuva Elisa Breton Takkatuli antoi otteen Sylissään hurmaavalle seikkailuromaanille kaapuineen Ja miekkoineen Sillalla, samaan aikaan, Näin huojui kissankasvoinen kaste. Yö - ja harhakuvat menetettäisiin. Kas tässä Valkeat papit jotka tulevat iltamessusta Valtava avain ripustettuna yläpuolelleen. Kas tässä harmaat airuet; lopultakin tässä hänen kirjeensä Tai hänen huulensa: sydämeni on käkikello Jumalalle. Mutta sillä aikaa kun hän puhuu, jäljellä on vain seinä Lepattaen hautaholvissa kuin harmaanruskea purje. Ikuisuus etsii rannekelloa Hieman ennen keskiyötä lähtölaiturin lähellä. André Breton (1923, suomennos Timo Kaitaro) Dialogi vuodelta 1928 Antonin Artaud ja André Breton A. Onko surrealismilla aina sama merkitys elämämme järjestämisessä tai sen hajottamisessa? B. Se on liejua, joka koostuu lähes yksinomaan kukista. A. Montako kertaa ajattelette vielä rakastavanne? B. Se on sotilas vartiokojussa. Tuo sotilas on yksin. Hän katselee valokuvaa, jonka on ottanut lompakostaan. * A. Onko kuolemalla jotain merkitystä elämänne rakennelmassa? B. On aika mennä levolle. * Katu Seksuaalikatu herää eloon pitkin epäsuotavia kasvoja, rikoksia piipittävät kahvilat kitkevät tiet. Seksikädet polttavat taskut ja mahat kiehuvat alta; kaikki ajatukset törmäilevät toisiinsa, ja päät vähemmän kuin aukot. Antonin Artaud (1925, suomennos Janne Salo) B. Mitä on kuolematon rakkaus? A. Köyhyys ei ole pahe. A. Yö vai kuilu? B. Se on varjoa. A. Mikä teitä eniten inhottaa rakkaudessa? B. Te, hyvä ystävä, ja minä. * * * Antonin Artaud & André Breton (suomennos Janne Salo) 15

5 Talvehtija Aamulla herätessä kaksoisikkunat vangitsivat sen hauraan jääpalmustonsa aarniometsään. Tarvitsi vain kastella ne, ja se kasvoi yhdessä yössä. Sitä tuskin edes hämmästyi kävellessään ylösalaisin: taivas oli enää vain likaisen harmaata multaa, mutta lumen linnunrata valaisi maailmaa alhaaltapäin. Kaikki kasvot olivat kauniita, nuorentuneita - lumi synnytti loisteliaita ylösnousseita ruumiita. Keskipäivällä lumen ja vanun puutarhassa, seisten yhdellä jalalla henkeään pidättäen, se viritti uudelleen hiljaisuuden. Illalla sumun untuvainen labyrintti salpasi talon - ovet jäivät heilumaan. Sitten kuun säde vaelteli huoneen ympäri kunnes ikkunan valo asetti vuoteelle suuren mustan ristin. Nämä valon hennot petokset eivät kuitenkaan olleet aina vaarattomia. Julien Gracq (1946, suomennos Timo Kaitaro) Maan ääriin Siellä möykätään mustalla kadulla jonka päässä joen vesi väreilee vasten rantoja. Ikkunasta heitetty tupakannatsa kuin tähdenlento. Taas siellä mustalla kadulla melutaan. Turvat tukkoon siellä! Yö on painostava, kelvoton hengittää Huuto lähenee, melkein koskettaa meitä, Mutta loppuu juuri kun tulee luo. Maailmassa, jossain päin, linnanvallin juurella, Sotilaskarkuri puhua pajattaa vartijoiden kanssa jotka eivät ymmärrä mitä hän puhuu. Robert Desnos (1936, suomennos Kari Uuttu) Kaksoisolento Eläin Kivillä kynsien Raavi pois pitkät turkisviittani Ihminen En uskalla käyttää Kiviä jotka muistuttavat sinua Eläin Raavi kynsilläsi Lihani on kovaa kaarnaa Ihminen Pelkään tulta Kaikkialla missä olet Eläin Sinä puhut Kuin ihminen Älä usko itsekään En mene hätäsi loppuun. René Char ( , suomennos Kari Uuttu) Max Ernst, ylinnä alkuperäinen kiviveistos Afrikassa, alla miten Ernst sen näki 16

6 Poukama Te merenkulkijat jotka yhdellä ainoalla kädellä karkotatte tuulen te jotka asetatte tähdet etusijalle minä odotan teitä lähellä taivaanrantaa katselen teidän katsettanne ja kärsimättömyyttänne te aurinko Jumalan sormi minä uhmaan teitä Paikka paikoin lintu meren yllä kyntövako kuin tuleentunut tähkä sitten ei enää mitään elonkorjuunne hymyilyttää minua merenkulkijat vaanin teidän vimmaanne ja epätoivoanne te jotka huudatte maata aina aamunkoitteessa ja jotka lähdette taas matkaan pitkäksi aikaa ainiaaksi kuten naisillenne sanotte Maankamarako teidät nielee Janonneko sammuu tuulen naapurit minä kuuntelen teidän valitustanne Menkäähän te jotka ette koskaan pääse perille minä en unohda teitä Philippe Soupault (1926, suomennos Janne Salo) Frederico Fellinin hahmotelmia elokuviin Ei pidä koskaan lyödä päästään vetoa paholaisen kanssa (1968) ja Laiva (1983) Minuutin väliaika Tein matkan kauneimmalla koskaan rakennetulla laivalla; outo yksityiskohta oli, että valtamerialuksen matkustajat ja miehistö olivat ratsain! Kapteeni, emerituskavaljeeri, istui jalorotuisen juoksijan selässä, yllään metsästysasu ja johti harjoitusta puhaltamalla torveen, kun taas minä, joka kammoan ratsastusta, sain viettää päiväni kuntosalin hevosella. Astuimme maihin uuteen maahan, jossa hevosia ei tunnettu; alkuasukkaat pitivät aluksemme matkustajia kaksipäisinä eläiminä, kauhuissaan eivät uskaltaneet niitä lähestyä. Kun olin ainoa, jonka tunnisti näiden alkukantaisten olentojen kaltaiseksi, minut otettiin vangiksi. Seuraavat rivit kirjoitin vankilasta, johon minut suljettiin. Päivisin vankila oli täysin autio saari, mutta öisin asukkaat suuresta mantereen kaupungista, jossa avioliitto ja avoliitto olivat yhtä kiellettyjä, sopivat tapaamisesta vankilassa ja rakastelivat, niinpä maanpaosta palattuani saatoin tuoda tullessani maailman loistavimman kokoelman naisten kampoja, masentavasta selluloidista valmistetuista lähtien aina jalokivin koristeltuihin hienoimpiin kilpikonnankuorisiin. Annoin kokoelman yhdelle sedälleni, merkittävälle simpukoiden tuntijalle, jonka intialaisten simpukoiden vitriinissä se nyt roikkuu. Francis Picabia (1920, suomennos Kari Uuttu) Lohduttaja Hiljaisuus lukitsi tuskan ystävän menetyksestä, kynttilöiden liekit jähmettyivät valkoisiksi kukiksi, peileissä osoitin itseäni sormella. Vetolaatikot aukeilivat itsestään aamun vireessä, litistynyt aurinko liukui kädessäni, kuolaten kyhäsin typeriä laskelmia. Nainen astui huoneeseen, silmät kuin norsunluuta, ojensi käsivartensa ja hymyili, hampaiden paikalla rivi punaista lihaa. René Daumal ( , suomennos Aino Haavio) Henri Michaux,

7 Hautakirjoitus sodassa kuolleiden muistomerkissä Kenraali sanoi meille Vihollinen on tuolla Mars matkaan Isänmaan puolesta Lähdimme matkaan tapasimme isänmaan Huoratalon emäntä sanoi meille Kuolkaa tai pelastakaa minut Tapasimme Kaiserin Hindenbrugin Reischoffenin Bismarckin suurherttuan X:n Abdul Amidin Sarajevon katkottuja käsiä He katkoivat jalkamme ahmivat sisuksemme puhkoivat meiltä munat tulitikuilla ja sitten aivan rauhassa kuolimme Rukoilkaa puolestamme Oma narttuni oma kultaseni Rakastan sinua niin kuin käydään paskalla Upota perseesi ukkoseen kun olet salamien keskellä Salama sinua nussii hullu mylväys yössä jolla seisoo kuin hirvellä Oi kuolema olen se hirvi jota koirat ahmivat Kuolema ejakuloi verenä. Georges Bataille (1957, suomennos Kari Uuttu) Benjamin Péret (1929, suomennos Kari Uuttu) Toyen: Cache-toi, guerre, 1944 Kuollut lehti Kuollut lehti putoaa suulleni. Heräävän suun villi kosteus. Kokonaisen minuutin etsin itseäni kumilenkkien keskeltä, jotka ympäröivät muiston: se karkaa. Minä nousen ripeästi. Kirja putoaa. Le Monde désert. Lähden rue des Aubépines ilta, minulla on kiire löytää meitä sitova panta / Mutta kuka sitten pitelee ketjua? (Vigny) Kuljen eteenpäin. Seuraan lauta-aitaa, ja huomaan ohimennen neonvalon rakeisen sinen sairaalan paljaassa selässä, vierelläni mustan koiran, joka tottelee lähes unohtunutta nimeä Utica, ja uudenlaisen mustasukkaisuuden navassa. Päästän itseni putoamaan aidalta. Olen kuullut sanottavan, että jos unessa käärme puhdistaa korvat perusteellisesti, herätessä on lintujenkin kieli selvää. Jos nukahtaminen on putoamista, mitä herääminen on? Joyce Mansour (1973, suomennos Kari Uuttu) 18

8 Vetäytyminen Kun runoilijan kielestä Viedään värit, Kun eivät kukkien nimetkään Sano mitään hänen muistilleen, Samaan aikaan kun hänessä säilyy Ihastuttava sana musta Sen heijastaa valkoinen peili Sivulta johon hän osasi kirjoittaa. André Pieyre de Mandiargues (1968, suomennos Kari Uuttu) Kirjaimet jalkojenne juureen Heitän jalkojenne juureen kaikki kirjaimet Joista koostuu nimi mandiargues, Kauniita pilareita joiden rinnat valaisivat tietäni, Sokea lukee minua koskemalla Sitten hänen sormensa kulkevat teidän huulillenne. André Pieyre de Mandiargues (1968, suomennos Kari Uuttu) Kieltäminen Kurkussani on veitsi, Luomisen unohtama. Kahdesta tulee yksi: syntymä on giljotiini. Vaarallinen elämä on olemassa ihmeiden joukossa. Tukkikaa korvanne kaupungin asukkaat, kraatterit, kelluvat saaret, harmaat ja mustat kukkakivet, todellisuuden värit! panen jalkaan seitsemän peninkulman saappaani ja se on kuolema tai ylösnousemus. Ihminen on piilossa, liekki on keskellä kiellettyä ja planeetat ovat prostituution sisin: Kas siinä teille! Ja nyt minulle. Jumala antakoon syntini anteeksi. Maurice Blanchard (1956, suomennos Kari Uuttu) Sanomattomalla surulla Hiljaisuus. Ja hiljaisuuden hedelmät, marmorin hedelmät jotka lepäävät merten pohjassa: kohtalot hautautuneina niiden lempeään valoon! Hiljaisuus täyttää pilvien mustan ihon, ukkosten mustan ihon, auringonlaskujen herkän ihon. Sanat joita ei sanota räjäyttävät taivaan, repivät maan sisälmykset, halkaisevat puut kahtia ja puro pesee haavat, jos päivä on ollut lämmin, jos tuuli on tyyntynyt. Mutta jäljellä ovat kurkkua puristavat rautakourat. Laivoja ankkurissa, vaikertaen ne tervehtivät maininkia, tervehtivät aaltoja. Laivat kahleissaan, raivon vaahto sieraimissaan, tervehtivät merta ja kiroavat kahleitaan. Kun haudat aukenevat, kahlitut laivat tervehtivät kiviä. Maurice Blanchard (1955, suomennos Kari Uuttu) 19

9 (1969, suomennos: Timo Kaitaro) Ei ketään kelle sanoa että sanottavamme on jo sanottu ja että ei-sanottava jota toisillemme sanomme koko ajan sen sanomme toisillemme kuin emme sanoisikaan mitään toisillemme kuin kukaan ei sanoisi meille emme me itsekään että sanottavamme on jo sanottu ei ketään kelle se sanoa ei itsellemmekään Ei ketään kelle sanoa että tekemisemme on jo tehty emmekä tee mitään muuta koko ajan se on tapa sanoa ettemme tee mitään tapa olla tekemättä mitään ja sanoa mitä teemme Ghérasim Luca Ei ketään kelle sanoa ettemme tee mitään että teemme vain sitä mitä sanomme siis ei mitään Ghérasim Luca (1969, suomennos Kari Uuttu) Synnyinseudulle paluun vihko Lähteä. Niin kuin on hyeenamiehiä ja pantterimiehiä, minä olisin juutalaismies kafferimies Kalkutan-hindumies Harlemin-mies-joka-ei äänestä nälänhätämies, herjausmies, kidutusmies minä tahansa hetkenä hänet voi ottaa kiinni, piestä, tappaa - aivan oikein! tappaa hänet - tekemättä tiliä kenellekään, esittämättä anteeksipyyntöä kenellekään juutalaismies pogromimies koiranpentu kerjäläinen mutta tapetaanko Tunnonvaiva, komea kuin englantilaisen rouvan ällistys hänen löytäessään liemikulhostaan hottentotin kallon? Löytäisin suurten tiedonantojen ja suurten maailmanpalojen salaisuuden. Sanoisin rajuilma. Sanoisin virta. Sanoisin pyörremyrsky. Sanoisin lehti. Sanoisin puu. Kastuisin kaikista sateista, kostuisin kaikista kasteista. Vierisin kuin vimmattu veri sanojen silmän hitaassa virrassa hulluina hevosina vereksinä lapsina verihyytymänä ulkonaliikkumiskieltona temppelin raunioina jalokivinä tarpeeksi kaukana masentamaan kaivosmiehet. Joka ei minua ymmärtäisi ei ymmärtäisi liioin tiikerin karjuntaa. Aimé Césaire (1939, suomennos Karin Tuominen) Sisäinen nainen Man Ray: Kiki de Montparnasse 1926 kaunis kuin salama puolitaivaalle pysähtyvä valitakseen puunsa tuntematon pelottavan läheinen kuitenkin tyynnyttävä kuin seisahdus lauhkeaan seutuun seisontavalo joka pitää silmäteräänsä vangittuna yön suunnan hauras kuin kädenpuristus kahden tulevaisuutta vailla olevan välillä ankara kuin maailman alku salaiset kasvot vain kerran elämässä nähtävissä liipaisinta painaessa Chokwe Georges Henein (1978, suomennos Karin Tuominen) 20

10 Vaikka Vaikka omin silmin näkisin esi-isien tauluista astuvan ja kävelevän paksuudessa maailman Vaikka omin silmin näkisin maan teiden nousevan taivaaseen sulokkaina ja kaarellaan kuin suihkuavat vedet Vaikka kuulisin auringon [mitä, auringonko? niin niin, auringon] puhuvan hiljaa kutsuvan minua nimeltä Vaikka yhtäkkiä ottaisin talon koon, sen hiljaisuuden ja sen raskaan mielen Vaikka olisin löytänyt avaimen pallomme halkaisevaan tunneliin ja alkaisin hitaasti liukua pitkin sen seiniä Vaikka omin silmin näkisin asioiden Toisen Puolen kuhisevan Kitkerää Päivän koittaessa kusee sinisen usvan Hän poistaa auringon karvat Ja leikkaa kannikan päivää Haluaa istuutua nojatuoliin Mutta tappaa itsensä sitä ennen Epätoivoinen koska ei omista mitä ei omista runoilija runoilija Hän sekoittaa nyyhkäyksensä purukumiin Ja temmeltää verijyvästen edessä Jotka asustavat hänen rinnuksellaan Halusi varastaa menetetyt rakkaudet Ja polttaa niitä kuin mauttomia tumppeja Jean-Pierre Duprey (1970, suomennos Janne Salo) Vaikka vaikka vaikka silti uskoisin pyhään Todellisuuteen käsistämme karanneeseen, yöhön katoavaan Jean Tardieu (1933, suomennos Kari Uuttu) Talven kuu Hämärään pääset kun otat peilin jossa tukahtuu jäätävä lieska: Kun olet päässyt yön sydämeen et siinä kuvaa näe kuin karitsan kastamisesta. Philippe Jaccottet (1967, suomennos Kari Uuttu) Arnold Genthe: Siansaparoparaati, 1897 Kuoleman naamio Kuoleman naamio löytää juurensa ontto kivi jossa matkustetaan Oikeus on voittanut röyhkeyden vankat padot Tiet risteytyvät vesien mulkoilevassa sydämessä Oikeus on yhtälön ratkaisusääntö Yhtä yksinkertainen kuin lamppujen taika illalla salaliittojen huoneessa Nukut pitkään ennen kuin puhuttelet päivää Eristän unesi kuin meri saarensa Nukut karttapallon kanssa, jossa risteilevät vaihtojen siivilöimät puistokadut Mutta silmissäsi on vain yksi katse Kuoleman naamio löytää piirteensä legendalta omaksutut Maalari kumartuu varjon eteen, jonka nuolet on nuoltu ja joista hän tekee siveltimiä kuollakseen Nukut unohduksen kanssa ihmisöiden lähde valastuilla aukioilla Nukut airot pudonneina veneen ajelehtiessa omia teitään Ruumiinvalvojaiset Ei saa päästää ääntäkään kuolleiden huoneessa: kun nostaa kynttilän näkee niiden poistuvan. Korotan hieman ääntäni oven kynnyksellä ja sanon muutaman sanan jolla valaista niiden tietä. Mutta ne jotka ovat rukoilleet vaikka lumen alta aikainen aamun lintu tulee välittämään heidän äänensä. Philippe Jaccottet (1957, suomennos Kari Uuttu) Edmond Jabès ( , suomennos Timo Kaitaro) 21

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Maaria Lappalainen SATUTETTU

Maaria Lappalainen SATUTETTU Maaria Lappalainen SATUTETTU Satutettu Maaria Lappalainen Kuvat: Maaria Lappalainen Ulkoasu: Lassi Kahilakoski Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-404-4 Luovutus Piikit selässä, terävät kuin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pavlovin koira VAINU

Pavlovin koira VAINU Pavlovin koira VAINU Raisa tanssii Mishan kanssa Volodja Iljitsin olohuoneessa, punaisella samettimatolla, kristallikruunun alla. Niillä on päällä Nadjan vanhat pitsialushameet, Raisalla valkoinen, vanha

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60.

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60. Nettiraamattu lapsille Hyvästi, faarao! Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 11/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton

Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton Olemme lähdössä rukoushelmivaellukselle, jonka aikana tutustumme helmiin. Sen jälkeen kokoonnumme

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä. JUURIMESSU L = liturgi S = seurakunta Messun vuoropuheluosat lausutaan, ei lauleta. Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja Karita Nyqvist Täydesti tuntien runoja Täydesti tuntien Karita Nyqvist Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-283-5 Iloa ja eloa 5 6 Ajatusloitsu Anna onnen olo otsaani hivele

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot