Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta:"

Transkriptio

1 Kultaa ja mutaa Pentti Saarikoski ja Jorma Kapari Pariisissa Philip Jacob Seuraavien rivien avainsana on Baudelaire. Useasta syystä. Ensinnäkään Baudelairen runoutta ei voi sivuuttaa, antoihan itse hänen runoaineksensa - teemat, kuvat, kuiva kielioppi - alkusysäyksen ranskalaisen ja eurooppalaisen runouden suurelle mullistukselle; tämän lisäksi runoilija ruumiillistaa olemassaolon repeämän, jännitteen, jonka termit Spleen (Ikävä, raskasmielisyys) ja Idéal (Ihanne) tiivistävät hyvin. Hänellä runoudesta tulee pelastumisen väline, vapahdus vihamieliseen maailmaan eksyneelle ihmiselle. Ja vielä siksi, että hänen runoutensa on vaikuttanut voimakkaasti, joko suoraan tai välillisesti, jokaiseen itseään kunnioittavaan runoilijaan, niin ranskalaiseen kuin suomalaiseen. Annoit minulle mutasi ja minä tein siitä kultaa. Voisi luulla, että runoilija kohdistaa sanansa Pariisille, raivoaa kaupungille, joka niin kiehtoi häntä. Baudelairelle runoilija on se, joka erottaa kaikista asioista alkutekijän, ja näin alkuainetta uuttaessaan hän lähestyy kielellistä alkemiaa. Tiedetään, että Pariisin ikävän runoilijalle kaupunki oli tälle muutokselle suotuisa maaperä; luonto, jota hän kaikkein eniten kammoksui, oli vain muutettavaa materiaa, jotta runosta tulisi kultaa. Sorbonnen kello lyö yhtenään täysiä tunteja ja minä vain makaan suttuisen hotellin sängyssä. Mutta ei tämä niin yksinäistä ole lavuaarin torakka kiertelee yhtä määrättömästi kuin yöntyhjä ajatus. Tarkennettakoon, että tässä on Baudelairelle ominaisia teemoja, joskin vailla baudelairemaista ruumishuonetta: ikävystyminen, yksinäisyys, turhautuminen, ja se kaikki synkässä ympäristössä heilurin kolkossa tahdissa. Samassa kokoelmassa on myös Nervalin ja hänen itsemurhansa herättämiä ajatuksia: Gérard, tule pois Gérard de Nerval sieltä Luxemburgin puistosta mennyttä nuoruutta nyyhkimästä ja niitä tyttöjä katselemasta. Mennään sinne toiseen puistoon poltetaan ensin se kirkko ja minä tuon sinulle kunnon lyhtypylvään. Veljeyttä, joka ei tarvitse kommentteja. Ei ole sattuma, että Moratorio-kokoelman avausruno käsittelee kieltä: Että hämärä laskeutuu ihmisten tulla mennä lintujen kaikkiin ilmansuuntiin ihmisten keksimiin eikä niitä niin paljon ole 360. Numerotkin jonkin obsession muka tarkka kuvaus. Ja tämä että konjuktio eli silta kahden tyhjyyden välissä. Se on kauhun tasapaino. Istun tätä Pariisissa talvisen hämärään iltaan. Olen Pont-Neufin yllä tai alla. Metafyysinen sekasortoisuus on huipussaan kun runoilija menee niin pitkälle, että syyttää kieltä oman eksyksissä olonsa alkuunpanijaksi. Pariisista Jorma Kapari löysi materiaalia runouteensa; harhailun ja katkeransävyisten muistojen runouteen. Mitkä ovat suomalaisten kirjailijoiden suhteet Pariisiin? Ovatko kaupunki ja sen valot antaneet sijaa muodonmuutoksille? Kaksi saman sukupolven kirjailijaa on puhunut tuotannossaan Pariisista. Ensiksi Jorma Kapari ( ), joka suomalaisista nykyrunoilijoista on ehkä kaikkein baudelairemaisin. Suomentaja, jota saamme kiittää muun muassa Flaubertin, Sartren, Modianon, Renardin, sekä myös Pavesen, Calvinon, Moravian, Tabucchin ja Ungarettin käännöksistä. Ensimmäisen, Medusan lautta -nimisen runokokoelmansa hän julkaisi vuonna 1981, ja sitä seurasi kolme muuta: Fiktiivisiä runoja 1984, Moratorio 1986 ja Elokuun illat Myöhäinen tulo runouteen, jota näyttää ruokkineen tekijän laaja lukeneisuus. Ja Jorma Kapari oli innokas lukija. Hänen runoissaan on jatkuvasti viittauksia, sitaatteja, viitteitä - syvällisen sivistyksen suoma intertekstuaalinen arsenaali onkin yksi hänen tuotantonsa tärkeimmistä piirteistä. Tämä intertekstuaalisuus ei kuitenkaan millään tavoin vahingoita sitä hienoa ilmaisua, jolla hän tarkastelee maailmaa ja itseään. Kapari ryyditti runojaan lainaamalla suoraan sanoja ranskasta, kielestä jota hän käytti taiturillisesti. Hän meni jopa niin pitkälle, että pani mukaan paratekstuaalisia aineksia (epigrafi), jotka kuitenkin jäävät käsittämättömiksi suomalaiselle... ranskaa taitamattomalle lukijalle. Jorma Kapari siteerasi mielellään Pariisin ikäväkokoelman (suomennos Eila ja Väinö Kirstinä, 1963) runoa Anywhere out of the world / Missä tahansa maailmasta poissa, joka alkaa kuuluisalla lauseella: Elämä on sairaala, jossa jokaisella sairaalla on harras halu vaihtaa vuodetta. Runoilijan ja hänen mielensä välille sukeutuu vastavuoroton vuoropuhelu, jossa runoilija päätyy esittämään pakoa Jäämeren perille, sinne missä voimme ottaa pitkiä pimeyden kylpyjä revontulien sinkauttaessa aika ajoin viihdyksemme punertavat tulipatsaansa kuin heijastukset Helvetin ilotulituksesta. Jorma näki tässä runossa viittauksen toisaalta Suomeen, toisaalta omaan elämäänsä. Pariisi oli hänelle Kaupunki. Mikään toinen kaupunki ei merkinnyt hänen silmissään mitään. Moratorion ensimmäisessä osassa Pariisi on runoilijan erityisen huomion kohteena. Unelmia täynnä oleva kuhiseva kaupunki eletään siinä samalla kertaa sekä painajaisen että ironian tunnoissa: 12 Eräs toinen runo päättää juhlavan ja iloisen hääseremonian rajusti runoilijan pettymykseen, jonka herättämä kipeä muisto kertoo paljon hänen tunteistaan: Bach rämähtää käyntiin Saint-Etienne-du-Montin kirkossa on tänään häät. Bruno & Véronique ja sulhanen oli kaunis. Takapenkillä vetistelin siinä kuin muutkin, ei minulta mitään kolehtia kerätty. Turhaa kaikki. Joissakin runoissa ironia on melko peittelemätöntä. Niin ikään Moratoriosta on seuraavakin lyhyt runo, joka tuo hyvin proosallisesti esiin erään kirjallisen ryhmän tekemiset, ryhmän joka oli saanut itselleen aivan erilaisen ohjelman kuin mihin Jorma Kapari tässä viittaa. Äänilaji on tahallisen konstailematonta puhekielen rekisteriä. Surrealistit istu nurkkapöydässä. Ne söi hyvää ruokaa puhu kalliista hinnoista ja lomamatkasta Kreikkaan. Näin mä se käsitin. Ja niin kai se oli. Kyseinen matkasuunnitelma ei ole surrealistien oma, kuten voisi luulla, vaan sillä matkalla oli paraikaa ryhmästä poissuljettu Raymond Queneau. Hän oli juuri Kreikasta tulossa mukanaan Odilen käsikirjoitus, hirvittävä kirja (romaani), joka oli suunnattu surrealistisen ryhmän toimintaa ja André Bretonin määräilevää persoonaa vastaan. Jorma Kapari luki innolla Raymond Quenauta, jonka kieltä hän huumorin lisäksi arvosti. Tyyliharjoituksia (Exercices de style) oli hänen mielikirjojaan. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Jorma Kapari oli suomentanut kokeellisen kirjallisuuden ryhmän OuLiPon toisen huomattavan jäsenen, Italo Calvinon teoksia, kuten Jos talvityönä matkamies, Näkymättömät kaupungit ja Marcovaldo. Kuva: Jussi Träskilä Toipilaan päiväkirjoissa (2001) Pentti Saarikoski kertoo kahden viikon oleskelustaan Pariisissa. Kertomus alkaa 30. päivänä lokakuuta 1968, päivä sen jälkeen kun kirjailija on päässyt pois Hesperian psykiatrisesta sairaalasta - minne kirjailija oli joutunut saman kuun 12. päivänä - ja päättyy 15. marraskuuta. Pariisin matka on kuitenkin sijoitettava ensin kirjailijan elämänvaiheisiin. Lontoossa ollessaan Saarikoski oli saanut eräässä kirkossa deliriumin aiheuttamia ja epileptisiä kohtauksia. Helsinkiin palattuaan hän joutuu laitoshoitoon. Hän pitää sitä koko siihen astisen elämänsä pahimpana romahduksena. Kovaan työtahtiin tottuneena hän ei kuitenkaan hidasta kirjoitusvauhtiaan. Matteuksen evankeliumin suomentaminen vie häntä kohti nuoruutensa idolia Jeesusta. Monen aikalaisensa tavoin hän pyrkii sovittamaan yhteen kristinuskon ja poliittisen radikalismin. Pariisin oleskelu on siitä osoituksena. Rauhallisen kauden jälkeen hän on jälleen matkalla, tarkemmin sanottuna Bukarestissa bakkanttista hurmiota etsimässä. Tulos on kurja. Palattuaan Suomeen hän palaa politiikkaan vailla intoa, pitää suomalaista poliittista elämää yhä tukahduttavampana; pyrkii eduskuntaan Suomen Kansandemokraattisen Liiton (SKDL) ehdokkaana.

2 Pariisilaisrunoilija Paul Verlaine Niinpä Saarikoski kirjoittaa pettyneeseen sävyyn Pariisin päivistään, jolloin sairaus, väsymys ja kaiken inho saivat yliotteen harvoista, jollei täyttymyksen niin ainakin ilon hetkistä. Selitys matkaan kertoo jo paljon: Pariisia en keksinyt itse, joku pani idean päähäni joskus kun olin varomaton, humalassa kuin laiva, ja vähän myöhemmin: Ja Pariisi!! Pariisi, oivallinen piilopaikka, sillä kaikki tietävät että minä inhoan Pariisia. Sieltä minua ei arvattaisi etsiä. Masennustila tuntuu selittävän sen, ettei runoilija juuri puutu maailmantapahtumiin, kuten erityisesti Vietnamin sotaan tai toukokuun tapahtumien jälkeiseen tilanteeseen Ranskassa. Fyysiset vaivat (sokeus, päänsärky) näännyttävät hänet ja vievät kaiken huomion koko Pariisin oleskelun ajan. Laivamatkalla Helsingistä Lyypekkiin kirjailijan täytyy sietää golfhousuista saksalaista, jota hän kutsuu saksalaiseksi säästöporsaaksi, lasten huutoa ja muita liikemiehiä (kuten eräs belgialainen), jotka luulevat että vain heillä on rahaa eivätkä käsitä että on olemassa sellaisia originelleja tyyppejä kuin minä, not for sale. Tässä Saarikoski lainaa Marxin ajatusta tavaran fetisismistä, jonka mukaan kapitalismissa kaikkea palvotaan kauppatavarana. Runoilija näkee painajaisia, unta kuolemasta - Kotini Helsingissä on minun hautani - ilmaisee ikävystymisensä: Iltapäivä oli ikävä. Meren melussa olisi ollut tarpeeksi. Hampurissa hän on kuolemanväsynyt, kaupungin rumuus tympäännyttää ja siitä hän saa syyn asettaa kyseenalaiseksi kaikki planeetan suuret kaupungit. Hän päättää lähteä Eros Centeriin, seuraa sisäänmeneviä ja ulostulevia miehiä, mutta ei itse mene sisään. Saapuminen Pariisiin ja ensimmäinen ilta - en puhunut koko iltana sanaakaan - sujuu levollisemmin. Seuraavana päivä hän kuljeskelee Pariisissa, huomaa että Notre-Dame on kuvissa komeampi, seuraa Seinessä vaatteet päällä uivaa miestä, hautajaisia ja sillalla kerjäävän naisen väsyneitä ryppyisiä kasvoja. Hän omistaa muutaman mietteen ranskalaisten nuorten kuohunnalle, kaikenlaisen julkisivuvallankumouksen turhuudelle, ja toteaa sitten, että kauneinta Pariisissa ovat katukivet. Pariisin päivien kertomusta hallitsee perillisten puuttumisen ja toimettomuuden tunne Le Monden lukemisen ja kahviloissa vetelehtimisen välillä, jolloin uupumus iskee joka päivä. Hän näyttää hourailevan: Menin Mabillonin asemalta metroon, hyvin väsyneenä, tyhjänä, kyllästyneenä olemaan aina jossakin, aina jokin, ravintolassa istuja, liikennevälineessä matkustaja, mainoksessa typerästi hymyilevä tyylikäs mies very sexy, alkoholisti absolutisti erotomaani impotentti fakiiri askeetti kommunisti kerjäläinen Louis Quatorze Kierkegaard Goethe jumalanpoika, aina jossakin asennossa, jossakin mielentilassa, jotakin vailla... Monumentaalisia rakennuksia ja leveitä bulevardeja katsellessa kirjailijan hämmästys saattaa muuttua purevaksi ironiaksi: näin käy kun hän Elyseepalatsin edessä ei kuvaakaan rakennusta vaan ryhtyy kuvittelemaan presidentin elämää sen seinien sisällä. Kirjailija ei mainitse silloin vallassa ollutta kenraali de Gaullea nimeltä, mutta tämän tunnistaa henkilön ja virkatehtävien kuvauksesta: Päämies on vanha, ryhdikäs ja pitkä, niin että häntä ei voi sanoa ukonkäppänäksi, vaikka tekisi mieli. Voi vain kuvitella, millainen on päämiehen päivä: aamulla hän herää ja nousee heti vuoteesta, seisoo yömyssy päässä ja maahan asti ulottuva kullalla kirjailtu yöpaita päällään tovin, ennen kuin nostaa yöpaidan helmaa ja pissii pitkän aamupissin pottaan, joka on häntä varten valmistettu erikoiskorkea; sitten hän soittaa kelloa, ja kamaripalvelija tulee pukemaan häntä; sitten hän kävelee ruokasaliin, tai oikeampaa olisi sanoa, että ruokasali kävelee hänen luokseen, tuoli asettuu hänen alleen, käsinojat ottavat hänen kätensä vastaan pehmeästi, ja palvelijat tuovat hänen eteensä ruokaa, jonka ruokailuvälineet panevat hänen suuhunsa hienotunteisesti; sitten kun hän tuntee itsensä kylläiseksi, hän nyökkää, ruokapöytä kipittää pois ja tilalle marssii työpöytä täynnä valtion asioita, ja samalla muuttuvat ruokasalin herttaiset akvarellit työhuoneen suurikokoisiksi maalauksiksi, jotka kertovat rohkaisevaa kieltään kansakunnan suuruuden ajoista, joihin nykyinen päämies pyrkii takaisin; päämies käy käsiksi työhön, siirtää paperin kerrallaan saapuneen postin laatikosta lähtevän postin laatikkoon, silmäilee välillä ympärilleen, katsoo ulos ikkunasta puistoon, jossa on syksy, syksy on pitkällä ja päämies on vanha, kohta hän kuolee, ehkä jo iltapäivällä hän laskeutuu kuolinvuoteelle ja kuolee; kun hän kuolee, palatsin seinät kutistuvat ja katot rypistyvät, se on surkea näky, poliiseilta pääsee itku ja vartiosotilas menee koppiinsa kampaamaan viiksiään. Tämä on Pariisin matkan ainoa humoristinen kohta, jossa karikatyyrimäinen komiikka on viety fantasiaksi saakka. Paluu Helsinkiin saa mielen vellomaan uusilla asioilla, mutta herättää myös kysymyksiä. Päiväkirja päättyykin kysymykseen: mikä oli Pariisin matkan merkitys? Ja kirjailija käy vaiheitaan läpi: syyskesä maalla, lyhyt matka Lontooseen lokakuun alussa, sairaalaan joutuminen ja matka Ranskaan. Sähkösanomatyylisen tiivistelmän piti varmasti antaa ainekset romaaniin, joka ei koskaan toteutunut. Maallaolo: absurdi Lontoo: makaaberi Sairaala: kuvaus Paul Verlaine: Saturnisia runoja Suomentanut Einari Aaltonen, Savukeidas 2002 Savukeidas Kustannus PL 459, Turku Tommi Liimatta, Avainlastu, WSOY 2002, 113 sivua Jokaisen kirjoittajan keskeisin aihepiiri on oma menneisyys, usein lapsuus ja nuoruus. Tätä perusmenetelmää käyttää esikoiskirjailija Tommi Liimatta kirjassaan Avainlastu, joka on tekstikokoelma tilanteista, mielenliikkeistä, elämyksistä. Yksityiskohtien paljoudesta, oikukkaasti erillisistä impressioista hahmottuu hieman ahdistuneesti yhtenäisyyttä hakeva eksistenssi. Liimatta ei runoile, vaan käyttää rytmikästä proosaa, puhekerrontaa saumattomassa imperfektissä. Osasto Suunsoittaja K on lapsuutta, pyöriä, kissoja, lunta ja koulua: aistimusvoimaista, hieman löysänä singahtelevaa jutustelua. Toinen osasto Avauksia keskusteluun on toimittajamainen ja etenee väittämiä ja määritelmiä myöten osallistumaan yhteiskunnan ilmiökeskusteluihin. Yleistyksiä ironisoiden, termejä kyseenalaistaen Liimatta nauraa medialle ja tavarapornolle: Mitään hauskempaa kuin aurinkolasit vauvan päässä emme tiedä. Surumieleisesti esikoiskirjailija tallustelee nykymaailmaa pitkin poikin, sen laitoksia ja toimintoja hajamielisesti tutkaillen. Ihminen on näissäkin säntillisissä prässeissä oikukas: Syksyllä kuljetaan eri pihojen läpi,/ talvella oikaistaan mistä sattuu./ Kesällä mennään rehevää kautta,/ keväällä mistä ei kengät kastu. Johonkin aina mennään, jotain etsitään paradoksaalisesti, sillä Ihminen on seurallinen temppelissä, yksinäinen diskossa. Liimatan ihminen hakeutuu toisen seuraankin arvaamattomuuden perusteella: Epätoivoista ärsykkeiden etsintääkö? Kun kuuntelee tämän äänen liikeratoja puheen aiheita ja tapoja tarkaten, erottaa nuoren miehen heittelehtivää selitystä, muistelemista ja hieman pidäteltyä kannanottoa, intuitiivista ja päämäärätöntä etenemistä maisemissa. Pariisi: filosofinen (epäonnistunut vallankumous heillä, masentuneet mielet, toimettomuus ei toivottomuus, kirjahylly: Sartre, Zen, Kafka, psykoanalyysi, Marcuse, Che Guevara, punainen kirja etc.) mobilet. Pigalle: YES, YES! Oui Pigallelle, NON Champs-Elyséelle. Pariisi merkitsee perinnön kieltämistä, vapautumista länsimaisesta perinnöstä, iloista vanhan rojun hävittämistä. Saarikoskelle Pariisi ei ollut unelmien kaupunki. Siihen lähestymistä haittasi varmasti se ettei hän puhunut ranskaa. Saarikosken mainitsemat kohteet ovat turistikohteita kun taas Kaparille paikoista on tullut omien muistojen ja tunteiden kautta intiimejä. Baudelairen alkemia ei vaikuttanut Saarikoskeen, jonka kielellinen taituruus oli kuitenkin poikkeuksellinen. Kapinan - tai vallankumouksen sellaisena kuin hän sen käsitti - aikana kulta ei sädehtinyt Pariisin muodostamassa valtavassa tislausastiassa. Muut kaupungit ja muut maisemat vetivät Joycen Odysseuksen suomentajaa puoleensa. Baudelaire ei varsinaisesti koskaan poistunut Pariisista. Pentti Saarikosken kulkema reitti tuokin paremmin mieleen Rimbaudin. Näyttää siltä, että Pariisin matka antoi kummallekin kirjailijalle perin vähän. He lähtivät etsimään Ihannetta, mutta löysivät vain itsensä sisällä olleen Ikävän. Muta ei muuttunut kullaksi. Jos Runo jää yritykseksi nähdä ytimeen, luonnokseksi ohimenevästä tai näkymästä, niin Runoilija itse, huonosti varustautuneena, lähtee paluumatkalle kohti lapsuutensa tai lähtökohtiensa lempeämpiä taivaita, ennen kuin lähtee myöhemmin uudestaan, tietäen erittäin hyvin, että on lähtöjä joille mikään saapuminen ei voi tuottaa pettymystä (Julien Gracq). (suomennos Karin Tuominen) Postmodernissa elämyskentässä mieli liikkuu mediaärsykkeestä vierustoverin kautta eilen nähtyyn kukkaseen ketterästi. Puhe jauhaa jotain, ja lukija kysyy, tuleeko tästä mitään. Vai onko tämä pala yhtä sekavaa ja hermostunutta elämää kirjaavaa mieltä? Osaston Kuvauksia tekstit ovat kertomuksia, fyysisesti esitettyjä tilanteita, joihin mieli kiinnittyy, kuitenkin välillä poikkeillen muille teille. Mukana on globaalia identiteetin hakua juutalaisesta ilmoitushankkijasta egyptiläiseen miljonääriin: tajuntojen puitteita, kuviteltuja olemisia, ei juuri muuta. Osastot Avainlastuja on ja Hanukan hässäkkä ovat parhaita. Niissä sykkivät yksityiskohdat synnyttävät läsnäolon kuin hermostuneen tähtitaivaan. Nuori vaeltaja sen alla etsii kiihkeästi otetta, toistuvasti suuntaa katsettaan, kuulostelee, haistelee. Mitä on? Syntyykö läsnäolo? Tajunnan roikkuminen ohivilistävissä sähkötolpissa on pitkästymisen kuva, armoilla olon kyllästynyt toteamus. Siksi Avainlastun koko sukukunta on kuin hajallaan maailmassa pelkkinä spotteina hengästyneen juoksijan aivoissa, joka haluaa kuvata sitä ainoaa kiinnekohtaa etsiessään pitävämpää. Mitään koottua näkymää tai distanssia ei synny: hajalla ollaan. Joissain osissa kerronnan rytmi riittäisi ilman runomaista typografiaa. Miksi jotkut erhelyönnit ja toistot ovat jääneet korjaamatta? Miksi kaikilla on kiire? Kirjailijoillakin. Kirjeistä lopussa ei olisi väliä. Muutoin Liimatta osoittaa voimakasta kirjailijan otetta. Hän voisi kirjoittaa selkeämminkin proosaa, tai sitten taas lisää sellaisia lauluja, joita on kätketty kansipaperin taakse. Esikoiskirjailijan ominaislaadusta tyylinäytteeksi: Elämässä käy niin että shamponoitu pää nyökkää missiin päin ja shamponoitu pää myös missin saa. Kaupungissa käy niin että tuuli lennättää kadulla korttia, vapaata pääsyä jonnekin missä valo sammuu, syttyy, sammuu. Erkki Kiviniemi 13

3 T u l i p a k e r r a n 20 ranskalaista surrealistirunoilijaa Philippe Jacob Etsin ajan kultaa (A. Breton) Vilkaisu 1900-luvun ranskalaisen runouden historiaan riittää siihen, että huomaa Surrealismin uraauurtavan merkityksen. Sellaisenaan se vain jatkoi Baudelairen aloittamaa prosessia, eli runouden soihdun kantamista, jota sittemmin jatkoivat Rimbaud, Lautréamont ja Mallarmé. Surrealismi asetti runouden keskeiseksi elämässä mutta lisäksi se osaltaan toi runoilijat ulos norsunluutorneistaan ja pakotti nämä osallistumaan muillekin elämän aloille, jotka aiemmin oli varattu muille ihmisille. Maailman muuttaminen (Marx) ja elämän muuttaminen (Rimbaud), sellainen oli ohjelma, jonka surrealistirunoilijat itselleen asettivat. Kunnianhimoinen hanke, toteutuskelvoton, sanoivat toiset. Entä sitten? Tärkeää oli - kuten Breton sanoi - että ei menetä arvonantoa. Niinpä niin, André Breton. Tämän keskushahmon ympärille muodostunut surrealismi järjestäytyneenä ryhmänä on elänyt pidempään kuin mikään muu liike kirjallisuudessa tai taiteessa. Aikaan vuodesta 1919, jolloin Littérature-lehti alkoi ilmestyä, vuoden 1969 lokakuun 4. päivään asti, jolloin liike virallisesti haudattiin, mahtui 50 vuotta taistelua ja kapinamieltä, mutta myöskin naurua ja innostusta, mikä usein unohdetaan. Kaikkien mielestä surrealismi on sävyltään positiivista. Myönteisen runoutta, kielteisen runoutta vastaan. Kieltämisen runoutta alistamisen runoutta vastaan (puolue tai luokka). Bretonin ( ) johdolla toiminut surrealismi on noussut kaikenlaista totalitarismia vastaan mistään vastuksista välittämättä. Tinkimättömästi johdettuna, varteenotettavana mutta kiistämättömänä surrealismi piti pintansa. Tätä todistaa se, että liike kuoli kolme vuotta Bretonin kuoleman jälkeen. Jacues Herold Breton oli Runoilija. Hänen lisäkseen monet muutkin liikkeessä mukana olleet olivat runoilijoita, useimmat olivat ystäviä ennen kuin etääntyivät toisistaan. Noina aikoina runoudesta ei tingitty. Esittelemme lukijoille joitakin runoilijoita, jotka tunsivat Bretonin ja olivat oman aikansa mukana Bretonin etsiessä ylitodellista. Runoilijoista tunnetuimpia ovat Antonin Artaud ( ), René Char ( ), Robert Desnos ( ), Philippe Soupault ( ), Benjamin Péret ( ), Georges Bataille ( ), Julien Gracq (s.1910) ja André Pieyre de Mandiargues ( ), vähemmän tunnettuja ovat Francis Picabia ( ), Jean Tardieu ( ), Aimé Césaire (s.1913), Ghérasim Luca ( ) ja Joyce Mansour ( ), osa runoilijoista on täysin tuntemattomia, kuten René Daumal ( ), Maurice Blanchard ( ), Jean-Pierre Duprey ( ) ja Georges Henein ( ). Suurten nimien (mm. Aragon, Eluard, Leiris, Prévert ja Queneau) puuttuminen tästä valikoimasta ei johdu puolueellisista valinnoista, vaan pikemminkin siitä, että julkaisun koko pakottaa rajaamaan aineistoa määrällisesti. Valittava siis oli ja lukija ratkaisee, onko valinta onnistunut. Lisäksi mukaan on otettu kaksi runoilijaa, Edmond Jabès ( ) ja Philippe Jaccottet (s.1925), jotka eivät kuulu surrealismin piiriin, mutta joiden tuotanto on vaikuttavaa. Kaikkia edellä mainittuja yhdistää se, että he etsivät ajan kultaa. Löysivätkö he sen? (suomennos Kari Uuttu) 14 Jean de Gac: Tutkimusmatkailija ja hirviö, 1982

4 Mitä jumaluuksiin tulee Louis Aragonille Hieman ennen keskiyötä lähtölaiturin lähellä. Jos pörrötukkainen nainen seuraa sinua ole huoleti. Se on taivaansini. Sinulla ei ole mitään aihetta pelätä taivaansineä. Puussa on suuri vaalea maljakko. Sulautuneiden värien kylän kirkonkello Toimii kiintopisteenäsi. Älä kiirehdi, Muista. Tumma geysir joka sinkoaa taivaalle sananjalan versoja Tervehtii sinua. Kolmesta kulmastaan kalalla sinetöity kirje Kulki nyt lähiöiden valossa Kuin eläintenkesyttäjän tunnuskilpi. Muutoin Kaunotar, uhri, jota kutsuttiin Kulmilla pikkuiseksi resedapyramidiksi Ratkoi vain itselleen saumoja pilvestä joka oli kuin pikkupussi sääliä. Myöhemmin valkea haarniska Joka hääräili kotitöissä ja muissa Viihtyen paremmin kuin koskaan, Kotilolapsi, se jonka piti olla Mutta hiljaisuus Breton Kuva Elisa Breton Takkatuli antoi otteen Sylissään hurmaavalle seikkailuromaanille kaapuineen Ja miekkoineen Sillalla, samaan aikaan, Näin huojui kissankasvoinen kaste. Yö - ja harhakuvat menetettäisiin. Kas tässä Valkeat papit jotka tulevat iltamessusta Valtava avain ripustettuna yläpuolelleen. Kas tässä harmaat airuet; lopultakin tässä hänen kirjeensä Tai hänen huulensa: sydämeni on käkikello Jumalalle. Mutta sillä aikaa kun hän puhuu, jäljellä on vain seinä Lepattaen hautaholvissa kuin harmaanruskea purje. Ikuisuus etsii rannekelloa Hieman ennen keskiyötä lähtölaiturin lähellä. André Breton (1923, suomennos Timo Kaitaro) Dialogi vuodelta 1928 Antonin Artaud ja André Breton A. Onko surrealismilla aina sama merkitys elämämme järjestämisessä tai sen hajottamisessa? B. Se on liejua, joka koostuu lähes yksinomaan kukista. A. Montako kertaa ajattelette vielä rakastavanne? B. Se on sotilas vartiokojussa. Tuo sotilas on yksin. Hän katselee valokuvaa, jonka on ottanut lompakostaan. * A. Onko kuolemalla jotain merkitystä elämänne rakennelmassa? B. On aika mennä levolle. * Katu Seksuaalikatu herää eloon pitkin epäsuotavia kasvoja, rikoksia piipittävät kahvilat kitkevät tiet. Seksikädet polttavat taskut ja mahat kiehuvat alta; kaikki ajatukset törmäilevät toisiinsa, ja päät vähemmän kuin aukot. Antonin Artaud (1925, suomennos Janne Salo) B. Mitä on kuolematon rakkaus? A. Köyhyys ei ole pahe. A. Yö vai kuilu? B. Se on varjoa. A. Mikä teitä eniten inhottaa rakkaudessa? B. Te, hyvä ystävä, ja minä. * * * Antonin Artaud & André Breton (suomennos Janne Salo) 15

5 Talvehtija Aamulla herätessä kaksoisikkunat vangitsivat sen hauraan jääpalmustonsa aarniometsään. Tarvitsi vain kastella ne, ja se kasvoi yhdessä yössä. Sitä tuskin edes hämmästyi kävellessään ylösalaisin: taivas oli enää vain likaisen harmaata multaa, mutta lumen linnunrata valaisi maailmaa alhaaltapäin. Kaikki kasvot olivat kauniita, nuorentuneita - lumi synnytti loisteliaita ylösnousseita ruumiita. Keskipäivällä lumen ja vanun puutarhassa, seisten yhdellä jalalla henkeään pidättäen, se viritti uudelleen hiljaisuuden. Illalla sumun untuvainen labyrintti salpasi talon - ovet jäivät heilumaan. Sitten kuun säde vaelteli huoneen ympäri kunnes ikkunan valo asetti vuoteelle suuren mustan ristin. Nämä valon hennot petokset eivät kuitenkaan olleet aina vaarattomia. Julien Gracq (1946, suomennos Timo Kaitaro) Maan ääriin Siellä möykätään mustalla kadulla jonka päässä joen vesi väreilee vasten rantoja. Ikkunasta heitetty tupakannatsa kuin tähdenlento. Taas siellä mustalla kadulla melutaan. Turvat tukkoon siellä! Yö on painostava, kelvoton hengittää Huuto lähenee, melkein koskettaa meitä, Mutta loppuu juuri kun tulee luo. Maailmassa, jossain päin, linnanvallin juurella, Sotilaskarkuri puhua pajattaa vartijoiden kanssa jotka eivät ymmärrä mitä hän puhuu. Robert Desnos (1936, suomennos Kari Uuttu) Kaksoisolento Eläin Kivillä kynsien Raavi pois pitkät turkisviittani Ihminen En uskalla käyttää Kiviä jotka muistuttavat sinua Eläin Raavi kynsilläsi Lihani on kovaa kaarnaa Ihminen Pelkään tulta Kaikkialla missä olet Eläin Sinä puhut Kuin ihminen Älä usko itsekään En mene hätäsi loppuun. René Char ( , suomennos Kari Uuttu) Max Ernst, ylinnä alkuperäinen kiviveistos Afrikassa, alla miten Ernst sen näki 16

6 Poukama Te merenkulkijat jotka yhdellä ainoalla kädellä karkotatte tuulen te jotka asetatte tähdet etusijalle minä odotan teitä lähellä taivaanrantaa katselen teidän katsettanne ja kärsimättömyyttänne te aurinko Jumalan sormi minä uhmaan teitä Paikka paikoin lintu meren yllä kyntövako kuin tuleentunut tähkä sitten ei enää mitään elonkorjuunne hymyilyttää minua merenkulkijat vaanin teidän vimmaanne ja epätoivoanne te jotka huudatte maata aina aamunkoitteessa ja jotka lähdette taas matkaan pitkäksi aikaa ainiaaksi kuten naisillenne sanotte Maankamarako teidät nielee Janonneko sammuu tuulen naapurit minä kuuntelen teidän valitustanne Menkäähän te jotka ette koskaan pääse perille minä en unohda teitä Philippe Soupault (1926, suomennos Janne Salo) Frederico Fellinin hahmotelmia elokuviin Ei pidä koskaan lyödä päästään vetoa paholaisen kanssa (1968) ja Laiva (1983) Minuutin väliaika Tein matkan kauneimmalla koskaan rakennetulla laivalla; outo yksityiskohta oli, että valtamerialuksen matkustajat ja miehistö olivat ratsain! Kapteeni, emerituskavaljeeri, istui jalorotuisen juoksijan selässä, yllään metsästysasu ja johti harjoitusta puhaltamalla torveen, kun taas minä, joka kammoan ratsastusta, sain viettää päiväni kuntosalin hevosella. Astuimme maihin uuteen maahan, jossa hevosia ei tunnettu; alkuasukkaat pitivät aluksemme matkustajia kaksipäisinä eläiminä, kauhuissaan eivät uskaltaneet niitä lähestyä. Kun olin ainoa, jonka tunnisti näiden alkukantaisten olentojen kaltaiseksi, minut otettiin vangiksi. Seuraavat rivit kirjoitin vankilasta, johon minut suljettiin. Päivisin vankila oli täysin autio saari, mutta öisin asukkaat suuresta mantereen kaupungista, jossa avioliitto ja avoliitto olivat yhtä kiellettyjä, sopivat tapaamisesta vankilassa ja rakastelivat, niinpä maanpaosta palattuani saatoin tuoda tullessani maailman loistavimman kokoelman naisten kampoja, masentavasta selluloidista valmistetuista lähtien aina jalokivin koristeltuihin hienoimpiin kilpikonnankuorisiin. Annoin kokoelman yhdelle sedälleni, merkittävälle simpukoiden tuntijalle, jonka intialaisten simpukoiden vitriinissä se nyt roikkuu. Francis Picabia (1920, suomennos Kari Uuttu) Lohduttaja Hiljaisuus lukitsi tuskan ystävän menetyksestä, kynttilöiden liekit jähmettyivät valkoisiksi kukiksi, peileissä osoitin itseäni sormella. Vetolaatikot aukeilivat itsestään aamun vireessä, litistynyt aurinko liukui kädessäni, kuolaten kyhäsin typeriä laskelmia. Nainen astui huoneeseen, silmät kuin norsunluuta, ojensi käsivartensa ja hymyili, hampaiden paikalla rivi punaista lihaa. René Daumal ( , suomennos Aino Haavio) Henri Michaux,

7 Hautakirjoitus sodassa kuolleiden muistomerkissä Kenraali sanoi meille Vihollinen on tuolla Mars matkaan Isänmaan puolesta Lähdimme matkaan tapasimme isänmaan Huoratalon emäntä sanoi meille Kuolkaa tai pelastakaa minut Tapasimme Kaiserin Hindenbrugin Reischoffenin Bismarckin suurherttuan X:n Abdul Amidin Sarajevon katkottuja käsiä He katkoivat jalkamme ahmivat sisuksemme puhkoivat meiltä munat tulitikuilla ja sitten aivan rauhassa kuolimme Rukoilkaa puolestamme Oma narttuni oma kultaseni Rakastan sinua niin kuin käydään paskalla Upota perseesi ukkoseen kun olet salamien keskellä Salama sinua nussii hullu mylväys yössä jolla seisoo kuin hirvellä Oi kuolema olen se hirvi jota koirat ahmivat Kuolema ejakuloi verenä. Georges Bataille (1957, suomennos Kari Uuttu) Benjamin Péret (1929, suomennos Kari Uuttu) Toyen: Cache-toi, guerre, 1944 Kuollut lehti Kuollut lehti putoaa suulleni. Heräävän suun villi kosteus. Kokonaisen minuutin etsin itseäni kumilenkkien keskeltä, jotka ympäröivät muiston: se karkaa. Minä nousen ripeästi. Kirja putoaa. Le Monde désert. Lähden rue des Aubépines ilta, minulla on kiire löytää meitä sitova panta / Mutta kuka sitten pitelee ketjua? (Vigny) Kuljen eteenpäin. Seuraan lauta-aitaa, ja huomaan ohimennen neonvalon rakeisen sinen sairaalan paljaassa selässä, vierelläni mustan koiran, joka tottelee lähes unohtunutta nimeä Utica, ja uudenlaisen mustasukkaisuuden navassa. Päästän itseni putoamaan aidalta. Olen kuullut sanottavan, että jos unessa käärme puhdistaa korvat perusteellisesti, herätessä on lintujenkin kieli selvää. Jos nukahtaminen on putoamista, mitä herääminen on? Joyce Mansour (1973, suomennos Kari Uuttu) 18

8 Vetäytyminen Kun runoilijan kielestä Viedään värit, Kun eivät kukkien nimetkään Sano mitään hänen muistilleen, Samaan aikaan kun hänessä säilyy Ihastuttava sana musta Sen heijastaa valkoinen peili Sivulta johon hän osasi kirjoittaa. André Pieyre de Mandiargues (1968, suomennos Kari Uuttu) Kirjaimet jalkojenne juureen Heitän jalkojenne juureen kaikki kirjaimet Joista koostuu nimi mandiargues, Kauniita pilareita joiden rinnat valaisivat tietäni, Sokea lukee minua koskemalla Sitten hänen sormensa kulkevat teidän huulillenne. André Pieyre de Mandiargues (1968, suomennos Kari Uuttu) Kieltäminen Kurkussani on veitsi, Luomisen unohtama. Kahdesta tulee yksi: syntymä on giljotiini. Vaarallinen elämä on olemassa ihmeiden joukossa. Tukkikaa korvanne kaupungin asukkaat, kraatterit, kelluvat saaret, harmaat ja mustat kukkakivet, todellisuuden värit! panen jalkaan seitsemän peninkulman saappaani ja se on kuolema tai ylösnousemus. Ihminen on piilossa, liekki on keskellä kiellettyä ja planeetat ovat prostituution sisin: Kas siinä teille! Ja nyt minulle. Jumala antakoon syntini anteeksi. Maurice Blanchard (1956, suomennos Kari Uuttu) Sanomattomalla surulla Hiljaisuus. Ja hiljaisuuden hedelmät, marmorin hedelmät jotka lepäävät merten pohjassa: kohtalot hautautuneina niiden lempeään valoon! Hiljaisuus täyttää pilvien mustan ihon, ukkosten mustan ihon, auringonlaskujen herkän ihon. Sanat joita ei sanota räjäyttävät taivaan, repivät maan sisälmykset, halkaisevat puut kahtia ja puro pesee haavat, jos päivä on ollut lämmin, jos tuuli on tyyntynyt. Mutta jäljellä ovat kurkkua puristavat rautakourat. Laivoja ankkurissa, vaikertaen ne tervehtivät maininkia, tervehtivät aaltoja. Laivat kahleissaan, raivon vaahto sieraimissaan, tervehtivät merta ja kiroavat kahleitaan. Kun haudat aukenevat, kahlitut laivat tervehtivät kiviä. Maurice Blanchard (1955, suomennos Kari Uuttu) 19

9 (1969, suomennos: Timo Kaitaro) Ei ketään kelle sanoa että sanottavamme on jo sanottu ja että ei-sanottava jota toisillemme sanomme koko ajan sen sanomme toisillemme kuin emme sanoisikaan mitään toisillemme kuin kukaan ei sanoisi meille emme me itsekään että sanottavamme on jo sanottu ei ketään kelle se sanoa ei itsellemmekään Ei ketään kelle sanoa että tekemisemme on jo tehty emmekä tee mitään muuta koko ajan se on tapa sanoa ettemme tee mitään tapa olla tekemättä mitään ja sanoa mitä teemme Ghérasim Luca Ei ketään kelle sanoa ettemme tee mitään että teemme vain sitä mitä sanomme siis ei mitään Ghérasim Luca (1969, suomennos Kari Uuttu) Synnyinseudulle paluun vihko Lähteä. Niin kuin on hyeenamiehiä ja pantterimiehiä, minä olisin juutalaismies kafferimies Kalkutan-hindumies Harlemin-mies-joka-ei äänestä nälänhätämies, herjausmies, kidutusmies minä tahansa hetkenä hänet voi ottaa kiinni, piestä, tappaa - aivan oikein! tappaa hänet - tekemättä tiliä kenellekään, esittämättä anteeksipyyntöä kenellekään juutalaismies pogromimies koiranpentu kerjäläinen mutta tapetaanko Tunnonvaiva, komea kuin englantilaisen rouvan ällistys hänen löytäessään liemikulhostaan hottentotin kallon? Löytäisin suurten tiedonantojen ja suurten maailmanpalojen salaisuuden. Sanoisin rajuilma. Sanoisin virta. Sanoisin pyörremyrsky. Sanoisin lehti. Sanoisin puu. Kastuisin kaikista sateista, kostuisin kaikista kasteista. Vierisin kuin vimmattu veri sanojen silmän hitaassa virrassa hulluina hevosina vereksinä lapsina verihyytymänä ulkonaliikkumiskieltona temppelin raunioina jalokivinä tarpeeksi kaukana masentamaan kaivosmiehet. Joka ei minua ymmärtäisi ei ymmärtäisi liioin tiikerin karjuntaa. Aimé Césaire (1939, suomennos Karin Tuominen) Sisäinen nainen Man Ray: Kiki de Montparnasse 1926 kaunis kuin salama puolitaivaalle pysähtyvä valitakseen puunsa tuntematon pelottavan läheinen kuitenkin tyynnyttävä kuin seisahdus lauhkeaan seutuun seisontavalo joka pitää silmäteräänsä vangittuna yön suunnan hauras kuin kädenpuristus kahden tulevaisuutta vailla olevan välillä ankara kuin maailman alku salaiset kasvot vain kerran elämässä nähtävissä liipaisinta painaessa Chokwe Georges Henein (1978, suomennos Karin Tuominen) 20

10 Vaikka Vaikka omin silmin näkisin esi-isien tauluista astuvan ja kävelevän paksuudessa maailman Vaikka omin silmin näkisin maan teiden nousevan taivaaseen sulokkaina ja kaarellaan kuin suihkuavat vedet Vaikka kuulisin auringon [mitä, auringonko? niin niin, auringon] puhuvan hiljaa kutsuvan minua nimeltä Vaikka yhtäkkiä ottaisin talon koon, sen hiljaisuuden ja sen raskaan mielen Vaikka olisin löytänyt avaimen pallomme halkaisevaan tunneliin ja alkaisin hitaasti liukua pitkin sen seiniä Vaikka omin silmin näkisin asioiden Toisen Puolen kuhisevan Kitkerää Päivän koittaessa kusee sinisen usvan Hän poistaa auringon karvat Ja leikkaa kannikan päivää Haluaa istuutua nojatuoliin Mutta tappaa itsensä sitä ennen Epätoivoinen koska ei omista mitä ei omista runoilija runoilija Hän sekoittaa nyyhkäyksensä purukumiin Ja temmeltää verijyvästen edessä Jotka asustavat hänen rinnuksellaan Halusi varastaa menetetyt rakkaudet Ja polttaa niitä kuin mauttomia tumppeja Jean-Pierre Duprey (1970, suomennos Janne Salo) Vaikka vaikka vaikka silti uskoisin pyhään Todellisuuteen käsistämme karanneeseen, yöhön katoavaan Jean Tardieu (1933, suomennos Kari Uuttu) Talven kuu Hämärään pääset kun otat peilin jossa tukahtuu jäätävä lieska: Kun olet päässyt yön sydämeen et siinä kuvaa näe kuin karitsan kastamisesta. Philippe Jaccottet (1967, suomennos Kari Uuttu) Arnold Genthe: Siansaparoparaati, 1897 Kuoleman naamio Kuoleman naamio löytää juurensa ontto kivi jossa matkustetaan Oikeus on voittanut röyhkeyden vankat padot Tiet risteytyvät vesien mulkoilevassa sydämessä Oikeus on yhtälön ratkaisusääntö Yhtä yksinkertainen kuin lamppujen taika illalla salaliittojen huoneessa Nukut pitkään ennen kuin puhuttelet päivää Eristän unesi kuin meri saarensa Nukut karttapallon kanssa, jossa risteilevät vaihtojen siivilöimät puistokadut Mutta silmissäsi on vain yksi katse Kuoleman naamio löytää piirteensä legendalta omaksutut Maalari kumartuu varjon eteen, jonka nuolet on nuoltu ja joista hän tekee siveltimiä kuollakseen Nukut unohduksen kanssa ihmisöiden lähde valastuilla aukioilla Nukut airot pudonneina veneen ajelehtiessa omia teitään Ruumiinvalvojaiset Ei saa päästää ääntäkään kuolleiden huoneessa: kun nostaa kynttilän näkee niiden poistuvan. Korotan hieman ääntäni oven kynnyksellä ja sanon muutaman sanan jolla valaista niiden tietä. Mutta ne jotka ovat rukoilleet vaikka lumen alta aikainen aamun lintu tulee välittämään heidän äänensä. Philippe Jaccottet (1957, suomennos Kari Uuttu) Edmond Jabès ( , suomennos Timo Kaitaro) 21

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, Jeesuksen kotikaupungissa, jossa Pietarilla

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VELJEKSET KAIN JA AABEL

VELJEKSET KAIN JA AABEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VELJEKSET KAIN JA AABEL Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt:

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Pavlovin koira VAINU

Pavlovin koira VAINU Pavlovin koira VAINU Raisa tanssii Mishan kanssa Volodja Iljitsin olohuoneessa, punaisella samettimatolla, kristallikruunun alla. Niillä on päällä Nadjan vanhat pitsialushameet, Raisalla valkoinen, vanha

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja Karita Nyqvist Täydesti tuntien runoja Täydesti tuntien Karita Nyqvist Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-283-5 Iloa ja eloa 5 6 Ajatusloitsu Anna onnen olo otsaani hivele

Lisätiedot

Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton

Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton Valmistautuminen vaellukselle - Jokaisella on rasia, jossa on rukoushelmet. - Opetellaan laulamaan Olet rajaton Olemme lähdössä rukoushelmivaellukselle, jonka aikana tutustumme helmiin. Sen jälkeen kokoonnumme

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot