KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2012

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA VALINTAOPAS 2012 K A S V A T U S T I E T E I D E N T I E D E K U N T A P u h. ( 0 8 ) P L F a k s i : ( 0 8 ) O U L U N Y L I O P I S T O w w w e d u. o u l u. f i

2 SISÄLTÖ 1. ALOITUSPAIKAT JA KOULUTUSTEN KUVAUS 3 2. HAKEMINEN Hakukelpoisuus Hakumenettely Hakemuksen liitteet ja toimitusosoite 7 3. VALINTA Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) Kasvatustieteiden koulutus Luokanopettajan koulutus, laaja-alainen Intercultural Teacher Education (suom.) Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Musiikkikasvatuksen koulutus Intercultural Teacher Education (in English) EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanojen pisteitys VALINNAN TULOS JA OIKAISUN HAKEMINEN MUUTA Yleisiä ohjeita Erityisjärjestelyt Yhteenveto: koulutusten hakuajat, valintakokeet, tulosten julkistaminen ja aloituspaikat v

3 1. ALOITUSPAIKAT JA KOULUTUSTEN KUVAUS Kasvatustieteiden tiedekunnan päävalinnassa koulutuksiin hyväksytään opiskelijoita enintään: Kasvatustieteiden koulutus (A/B-kiintiö) 25 Luokanopettajan koulutus 60 Intercultural Teacher Education (ent. Master of Education, International Programme) 20 Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus, Oulu 20 Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus, Oulu 20 Musiikkikasvatuksen koulutus 20 Varhaiskasvatuksen koulutus, Oulu 60 Kasvatustieteiden koulutus antaa monipuoliset valmiudet koulutuksen suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen sekä ohjauksen ja neuvonnan asiantuntijatehtäviin. Koulutuksessa voi hankkia myös opettajakelpoisuuden aikuiskoulutuksen opetustehtäviin. Koulutuksen päätieteenalat ovat kasvatustiede, psykologia, kasvatuspsykologia ja sosiologia. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan tehtävien hoitamisen edellyttämät yleiset tieteelliset ja ammatilliset valmiudet. Opiskelijan tulee: 1. omaksua tieteellinen ajattelutapa ammatillisen toimintansa lähtökohdaksi; 2. perehtyä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden, erityisesti kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian, tieteenperinteisiin, tieteenteoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin, menetelmiin ja käsitteisiin sekä tieteenalojen keskeisiin tutkimustuloksiin; 3. saada valmiudet omakohtaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä tutkimustulosten kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen; 4. saada valmiudet opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtäviin kasvatusalan eri tehtäväalueilla. Luokanopettajan koulutus tähtää erityisesti perusopetuksen 0-6 luokkien oppimis- ja kasvatusympäristössä toimimiseen. Koulutus antaa opiskelijalle monipuoliset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset valmiudet kohdata kasvatuksellisia haasteita tulevaisuuden koulussa. Opinnoissa tarjotaan aineksia opiskelijan oman pedagogisen näkemyksen ja toiminnan rakentamiselle ja ohjataan opiskelija tiedostamaan luokanopettajan työn yhteiskunnallinen merkitys. Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä koulutuksen ja tutkimuksen painopistealoina ovat teknologiakasvatus, monikulttuurisuus, taide- ja taitokasvatus, koulutusteknologia, musiikkikasvatus sekä varhaiskasvatus. Opiskelijalla on kasvatustieteiden tiedekunnan opetustarjonnan lisäksi mahdollisuus hakea opinto-oikeutta viiden eri tiedekunnan tarjoamista opintokokonaisuuksista. Intercultural Teacher Education -koulutus (ITE, ent. Master of Education, International Programme) vastaa monikulttuurisuuden asettamiin haasteisiin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja antaa valmiuksia kansainvälisiin kasvatusalan tehtäviin. Koulutus antaa luokanopettajan kelpoisuuden. Koulutuksen pääkieli on englanti. Ohjelmassa valmennetaan opiskelijoita kansainvälisiin koulutus- ja kasvatustehtäviin, ja se myös antaa opettajan pätevyyden. Ohjelman joustavuus mahdollistaa erikoistumisen monenlaisiin tehtäviin. Monikulttuuristen luokkien opettaminen eri maissa, projektien johtaminen ja hallinnointi, kansainvälinen konsultointi, koulutuspolitiikka ja -hallinto ja monialaisiin tutkimusprojekteihin osallistuminen ovat esimerkkejä tällaisista tehtävistä. Muiden opettajankoulutusohjelmien tapaan koulutukseen kuuluu kasvatustieteiden ja eri opetettavien aineiden opiskelua opetusharjoitteluineen, josta osa voidaan suorittaa ulkomailla. Taide- ja taitopainotteisessa luokanopettajan koulutuksessa (TAIKA) taiteet ja taidot nähdään merkityksellisinä inhimillisen kasvun, ajattelun ja kokemisen alueena. Opinnoissa perehdytään taidekasvatuk

4 sen käytäntöön, teoriaan ja tutkimukseen sekä yleisesti että erityisesti perusopetuksen tasolla. Koulutukseen valitaan eri taide- ja taitoaloista kiinnostuneita opiskelijoita. Koulutuksessa tuetaan opiskelijan omakohtaisen taidesuhteen sekä omien taiteellisten ja taidollisten valmiuksien pohjalta rakentuvan pedagogisen näkemyksen kehittymistä. Taidepedagogisissa projekteissa, joissa filosofis-teoreettinen pohdinta ja omat ilmaisulliset kokemukset nivoutuvat toisiinsa, kasvaa ymmärrys siitä, miten ihminen oppii jäsentämään maailmaa. Koulutuksen opiskelijat ja opettajat muodostavat oppivan yhteisön, jossa eri taiteen ja taidon alueet ovat vuorovaikutuksessa. Tässä kontekstissa oppimista tarkastellaan esteettisestä, emotionaalisesta, sosiaalisesta ja eettisestä näkökulmasta. Harjoittelujaksojen ja erilaisten projektien toteutuksessa toimitaan vuorovaikutuksessa eri koulutus-, taide- ja kulttuurialojen kanssa. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa teknologiakasvatus yhdistää kasvatustieteisiin matemaattis-luonnontieteellistä ainesta sekä teknisen työn tietoja ja taitoja. Koulutus antaa luokanopettajan kelpoisuuden ja on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta ja sen opettamisesta yleissivistävässä koulutuksessa. Teknologia ymmärretään tässä yhteydessä laajasti sekä matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin tukeutuvana teoreettisena lähestymistapana, teknologian soveltamisena että käytännön toiminnallisuuteen perustuvana konkreettina tuottamisena. Kasvatustieteen kannalta painottuvat erityisesti ihmisen ja koneen välinen problematiikka (man-machine -relations), teknologian ja etiikan problematiikka (mm. ympäristökasvatus) sekä teknologisen kasvatuksen eri vaiheet ja muodot. Koulutusteknologiaan perehtyminen mahdollistaa kehittymisen oppimisympäristöjen asiantuntijaksi. Perehtyminen matemaattis-luonnontieteellisiin sekä teknillisiin tieteisiin antaa valmiudet yli oppiainerajojen tapahtuvaan teknologian opetuksen integrointiin. Varhaiskasvatuksen koulutus on laaja-alainen pedagoginen koulutus, joka pyrkii edistämään lasten ja perheiden hyvinvointia. Tutkintoon sisältyy lastentarhanopettajan kelpoisuus. Maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia varhaiskasvatuksen, opetuksen, tutkimuksen, hallinnon ja kehittämisen asiantuntijatehtävissä. Varhaiskasvatuksen koulutuksen perustana ovat varhaiskasvatuksen monialaiset tehtävät. Varhaiskasvatuksen monialaisuus kattaa mm. seuraavat alueet: lastentarhanopettajan tehtävät, varhaiskasvatuksen koulutus ja suunnittelu, varhaiskasvatustutkimus ja varhaislapsuutta koskevan tiedon välitys sekä eri varhaiskasvatusorganisaatioiden ohjaus ja johtaminen. Varhaiskasvatuksen koulutuksessa suoritetaan ensin 180 opintopisteen laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (LTO-tutkinto) ja sen jälkeen 120 opintopisteen laajuinen kasvatustieteen maisterin tutkinto. Musiikkikasvatuksen koulutus tähtää ensisijaisesti perusopetuksen ja lukion musiikinopettajan tehtäviin. Kouluttamamme opettajat toimivat laaja-alaisesti musiikin koulutussektoreilla, ymmärtävät musiikkikulttuurien moninaisuutta ja kehittävät omaa työtään hyödyntäen monipuolisesti myös uutta mediaa ja teknologiaa. Opetuksen painoalueita ovat afro-amerikkalainen musiikki, musiikkiteknologia ja vapaa säestys. Opetussuunnitelmassa korostuvat yhteys koulutodellisuuteen, joustavuus ja projektikeskeisyys sekä opiskelijan itseohjautuvuus ja tutkiva asenne. Musiikkikasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla on yhteisesti hyväksytty näkemys musiikin oppimisesta kokonaisvaltaisena elämyksiä tuottavana toimintana. Koulutuksessa korostuu taiteiden merkitys ihmisen kasvussa ja nähdään musiikin opetus osana taidekasvatusta

5 2. HAKEMINEN 2.1 Hakukelpoisuus Yleisenä hakuedellytyksenä on suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto International Baccalaureate -tutkinto (IB-tutkinto) European Baccalaureate -tutkinto (EB-tutkinto) Reifeprüfung-tutkinto vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Keväällä 2012 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat osallistua hakuun. Ylioppilaskokeiden tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Myös IB-tutkintoa suorittavat voivat osallistua hakuun. IB-tutkinnon suorittavien osalta valintapäätös on ehdollinen opiskelupaikan viimeiseen mahdolliseen vastaanottamispäivämäärään saakka

6 2.2 Hakumenettely Yliopistoihin haetaan v sähköisen yhteishaun kautta. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa tai Yliopistojen yhteishaku alkaa ja päättyy klo Jos haet hakuajan viimeisenä päivänä, sähköisen hakulomakkeesi tulee olla tallennettuna viimeistään klo Postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään klo Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Opetushallituksesta, puh (puhelun hinta kaikkialta Suomesta paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun mukaisesti). Hakulomaketta tilatessasi ilmoita kaikki koulutukset, joihin haet (yliopisto ja koulutuksen nimi) sekä kotiosoitteesi. Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. Yliopistohaussa on käytössä hakijapalvelu, jonka käyttö edellyttää ns. vahvaa tunnistautumista (esimerkiksi pankin verkkotunnuksilla). Hakijapalveluun kirjautumalla voit jo ennen hakuaikaa siirtää koulutushausta haluamasi koulutukset koulutuskoriin hakuaikana palata koulutuskoriin ja siirtää koulutukset hakulomakkeelle tarkastella ja korjata omia hakulomaketietojasi hakuaikana päivittää yhteystietojasi - myös hakuajan jälkeen tarkastella valintojen tuloksia ottaa opiskelupaikan vastaan. Voit hakea sähköisellä lomakkeella myös kirjautumatta hakijapalveluun. Tällöin voit etsiä koulutusta yliopistojen koulutustarjonnasta siirtää haluamasi koulutukset hakukohdekoriin ja edelleen hakulomakkeelle (hakukohteet säilyvät hakukohdekorissa vain istuntosi ajan) hakuaikoina täyttää ja lähettää hakemuksen. Huomaathan, että täytetyn hakulomakkeen lähetettyäsi voit muuttaa sitä vain ottamalla yhteyttä Opetushallitukseen. Hakemuksen täyttöprosessi on aina samanlainen. Hakulomake muotoutuu hakukohteiden myötä erilaiseksi sen mukaan, mihin hakukohteisiin haet. Täytetty hakulomake kannattaa aina tulostaa tai tallentaa. Tarkat ohjeet ovat yliopistohaun verkkosivulla Yliopistojen vuoden 2012 yhteishaussa voit hakea enintään yhdeksään koulutukseen. HUOM! Kasvatustieteiden tiedekunnassa voit hakeutua VAKAVA-yhteisvalinnassa olevien luokanopettajan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen koulutuksen lisäksi kahteen koulutukseen - 6 -

7 2.3 Hakemuksen liitteet ja toimitusosoite Hakukelpoisuuden osoittavat liitteet: Valintaopas 2012 Yliopisto saa ylioppilastutkinnon arvosanatiedot, myös kevään 2012 ylioppilastutkintotiedot, suoraan ylioppilastutkintolautakunnasta. Seuraavissa tapauksissa hakijan tulee kuitenkin toimittaa todistusjäljennöksiä yliopistoon: Ei-ylioppilaiden tulee lähettää oikeaksi todistettu jäljennös hakemuksen perusteena olevasta tutkintotodistuksesta; Ulkomailla yliopistokelpoisuuden saavuttaneiden tulee lähettää oikeaksi todistettu jäljennös kelpoisuutta osoittavasta tutkintotodistuksesta; Ennen vuotta 1990 ylioppilastutkinnon suorittaneiden tulee lähettää oikeaksi todistettu jäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta; IB-, EB- tai RP -tutkinnon suorittaneiden tulee lähettää oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta. Kun korkeakoulukelpoisuus on hankittu ennen hakuajan päättymistä , tulee hakemuksen liitteet toimittaa Oulun yliopiston hakijapalveluihin viikon kuluessa hakuajan päätyttyä eli mennessä. Mikäli hakija saa lopullisen IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkintotodistuksensa vasta hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hänen toimittaa koulun antama ennakkoarvostelu Oulun yliopiston hakijapalveluihin mennessä. Hakijan tulee toimittaa jäljennös lopullisesta tutkintotodistuksesta heti sen saatuaan. Myös ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen hakuajan päättymisen jälkeen saavien hakijoiden tulee toimittaa jäljennös lopullisesta tutkintotodistuksesta Oulun yliopiston hakijapalveluihin heti sen saatuaan, kuitenkin viimeistään Muut liitteet: Tiedekunnan eri koulutuksiin vaadittavat muut kuin hakukelpoisuuden osoittavat liitteet vaihtelevat koulutuksittain. Noudata tarkasti hakemasi koulutuksen kohdalla ohjeita vaadituista liitteistä! Alla lueteltuihin kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksiin haettaessa todistusjäljennökset ja muut liitteet lähetetään Oulun yliopistoon (osoite: Hakijapalvelut, PL 8100, Oulun yliopisto): Kasvatustieteiden koulutus Intercultural Teacher Education Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus Musiikkikasvatuksen koulutus HUOM! LIITTEITÄ LÄHETTÄESSÄSI MUISTA KIRJOITTAA NIIHIN NIMESI JA HAKUKOHDE, JOHON KYSEISET LIITTEET KUULUVAT. Jos haet Oulun yliopiston muihinkin tiedekuntiin, sinun on toimitettava jäljennökset näihin hakuihin erikseen. Seuraaviin valtakunnallisessa kasvatusalan valintayhteistyöverkostossa (VAKAVA) mukana oleviin koulutuksiin hakiessasi lähetä liitteet Jyväskylän yliopistoon: Luokanopettajan koulutus, Oulu (luokanopettajakoulutuksen yhteisvalinta) Varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus), Oulu (lastentarhanopettajien yhteisvalinta) - 7 -

8 3. VALINTA 3.1 Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa VAKAVAkokeen. VAKAVA-kokeella voi hakea kaikkiin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. VAKAVA-kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Hakuaika koulutuksiin alkaa ja päättyy klo Koulutuksiin haetaan yhdellä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa (Huom. erillisvalinnoissa on käytössä erilliset hakulomakkeet). Yliopistojen yhteishaussa voi hakea yhteensä 9 eri koulutukseen. Sekä luokanopettajan että lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutusten yhteisvalinnoissa hakija voi asettaa 3 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Muiden VAKAVAan osallistuvien koulutusten osalta ei ole valtakunnallisesti rajattu, kuinka moneen hakukohteeseen voi hakea, mutta yliopistojen sisällä rajoituksia voi olla. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusten yhteisvalinnoissa hakulomakkeen liitteet postitetaan osoitteeseen: Jyväskylän yliopisto, Opiskelijapalvelut, PL 35 (T), Jyväskylän yliopisto. Muiden koulutusten osalta liitteet postitetaan siihen yliopistoon, jonka hakukohde on kyseessä. Hakemuksen liitteet tulee toimittaa mennessä, lukuun ottamatta vuonna 2012 valmistuvien todistuksia, jotka tulee olla toimitettuna mennessä. Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Kirjallinen VAKAVA-koe toteutetaan kaikissa verkostoon osallistuvissa yliopistoissa samanaikaisesti tiistaina klo Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset laaditaan, on nähtävillä VAKAVAn verkkosivuilla (Internet) lähtien. Kokeesta saatava pistemäärä otetaan huomioon kaikissa niissä VA- KAVAan osallistuvissa koulutuksissa, joihin on hakenut. Valintojen mahdollisessa toisessa vaiheessa (soveltuvuuskokeessa) on yliopistokohtaisia eroja, jotka ovat luettavissa tiedekuntien hakuoppaista ja verkkosivuilta. Hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeisiin VAKAVAkokeen pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Soveltuvuuskokeet järjestetään eri yliopistoissa toisista yliopistoista riippumatta, joten hakija voi saada kutsun useamman koulutuksen soveltuvuuskokeeseen. Hakijan soveltuvuuskokeet saattavat olla samanaikaisesti eri yliopistoissa, koska valinnan toinen vaihe järjestetään yliopistoissa samojen viikkojen aikana. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutuksiin hakevat voivat kuitenkin saada kutsun valinnan toiseen vaiheeseen vain yhteen luokanopettajakoulutusyksikköön ja vain yhteen lastentarhanopettajakoulutusyksikköön. Tarkempia ohjeita saa hakulomakkeista ja yliopistojen hakuoppaista

9 VAKAVAssa vuonna 2012 mukana olevat yliopistot ja koulutukset: Helsingin yliopisto Erityispedagogiikan koulutus Erityispedagogiikan koulutus, avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevien valinta (erillisvalinta) Erityispedagogiikan koulutus, suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella hakevien valinta (erillisvalinta) Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus, tekstiili- ja/tai vaatetusalan opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen opettajan tutkinnon suorittaneiden valinta (erillisvalinta) Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Erityisopettajien koulutus Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus Opinto-ohjaajan koulutus Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus *) Oulun yliopisto, Oulu Luokanopettajan koulutus, laaja-alainen Luokanopettajan koulutus, erillisvalinta kasvatustieteen maisterin tutkintoon Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus, erillisvalinta kasvatustieteen maisterin tutkintoon Tampereen yliopisto, Tampere Luokanopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Turun yliopisto, Turku Aikuiskasvatustieteen koulutus Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus, erillisvalinta kasvatustieteen maisterin tutkintoon Turun yliopisto, Rauma Käsityön aineenopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Varhaiserityisopetuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Lapin yliopisto Kasvatusalan koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) Luokanopettajan koulutus *) sis. OpeArt-suuntautumisvaihtoehdon - 9 -

10 3.2 Kasvatustieteiden koulutus Kasvatustieteiden koulutus ei ole mukana VAKAVAssa. Valinta tapahtuu kiintiöittäin (A- ja B-kiintiö). A- ja B-kiintiö: Normaalissa valinnassa (A- ja B-kiintiö) hakemuksen klo mennessä toimittaneet pyrkijät osallistuvat ilman eri kutsua kirjalliseen aineistokokeeseen, joka järjestetään klo saleissa L2 ja L5 ja L6. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Aineistokokeessa ei ole etukäteen luettavia valintakoekirjoja. Koemateriaali jaetaan kokeen alkaessa. A-kiintiö: Kirjallisen valintakokeen (0 24 p) perusteella valitaan 10 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Ylioppilastutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka A-kiintiön mukaisessa valinnassa eivät tule valituiksi, käsitellään B-kiintiön valintaperusteiden mukaisesti. B-kiintiö: Ylioppilastutkintotodistuksen (0 24 p) ja kirjallisen valintakokeen (0 24 p) yhteispistemäärän (0 48 p) perusteella valitaan 15 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Yhteispistemäärä muodostuu siten, että ylioppilastutkintotodistuksesta saatavaan pistemäärään lisätään kirjallisesta kokeesta saatu pistemäärä. Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon äidinkieli ja kolme parasta muuta ainetta (yhteensä enintään 24 pistettä). Jos hakija on kirjoittanut useita reaaliaineiden kokeita, otetaan huomioon paras. Arvosanat muutetaan pisteiksi seuraavasti: a = 2, b = 3, c = 4, m = 5, e ja l = 6. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan yo-tutkintoon (ks. taulukko kpl:ssa 3.10). Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut yo-tutkinnon arvosanoja, nämä otetaan huomioon korotettuina. Tasapisteisiin päädyttäessä ratkaisee ensisijaisesti hakijan aineistokokeesta saama kokonaispistemäärä (0-24 p.) ja toissijaisesti hakijan aineistokokeesta saamat pisteet seuraavassa järjestyksessä: 1) kasvatustieteen aineistokoe ja 2) psykologian aineistokoe. Mikäli B-kiintiö (15) ei täyty, voidaan vapaaksi jääneet paikat käyttää A-kiintiön hyväksi. Mikäli kasvatustieteiden koulutuksen avoimia yliopisto-opintoja suorittaneiden erillisvalinnan aloituspaikat (10) eivät täyty, voidaan vapaaksi jääneet paikat käyttää A-kiintiön hyväksi. HUOM! Aikaisempi C-kiintiö (avoimia yliopisto-opintoja suorittaneiden kiintiö) on muuttunut erillisvalinnaksi, josta tarkempia tietoja löytyy verkosta sivulta linkistä erillisvalintojen valintaperusteet

11 3.3 Luokanopettajan koulutus, laaja-alainen Valinta on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe perustuu aineistoon, joka on lähtien nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa valtakunnalliseen kasvatusalan valintahankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa klo Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Huom! Luokanopettajan koulutukseen erillisvalinnassa kasvatustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan hakeutuva ei voi hakea tässä päävalinnassa. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Valinnan toisen vaiheen muodostaa soveltuvuuskoe, johon kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella n. kaksinkertainen määrä lopullisessa valinnassa hyväksyttyjen määrään nähden. Soveltuvuuskokeeseen kutsuttavien luettelo julkaistaan ilmoitustaululla viimeistään Kokeeseen kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Soveltuvuuskoe järjestetään Oulussa Soveltuvuuskokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Soveltuvuuskoe Kokeen tarkoituksena on saada käsitys hakijan soveltuvuudesta toimia opettajan tehtävissä ja kasvatusalalla erilaisten lasten ja nuorten parissa. Kokeessa tarkastellaan myös hakijan sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Koetta varten on varattu aikaa minuuttia. Kokeeseen kutsutut pyrkijät laativat haastattelua varten yhden sivun mittaisen kirjoitelman, jossa hakija selvittää mm. koulutukseen hakeutumisensa perusteita, työkokemuksensa, harrastuneisuutensa sekä mahdolliset aikaisemmat opinnot. Kirjoitelma palautetaan yksikköön kahtena kappaleena viimeistään Tarkemmat ohjeet lähetetään soveltuvuuskoekutsun yhteydessä. Lopullinen valinta suoritetaan soveltuvuuskokeen ja VAKAVA-kokeen yhteispistemäärän perusteella. Pisteitys: VAKAVA-koe 0-5 Soveltuvuuskoe 0-10 Yhteensä 0-15 Kahden tai useamman henkilön saadessa saman pistemäärän ratkaistaan heidän sijoittumisensa seuraavien kriteerien perusteella: 1. soveltuvuuskoe, 2. ylioppilastutkinnon äidinkielen arvosana ja 3. ylioppilastutkinnon matematiikan arvosana. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut yo-tutkinnon arvosanoja, nämä otetaan huomioon korotettuina. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan yo-tutkintoon (ks. taulukko luvussa 3.10). Kiintiöt: Saamenkielisten opiskelijoiden kiintiö on viisi, jos hyväksyttäviä hakijoita on näin paljon. Tullakseen kutsutuksi soveltuvuuskokeeseen Oulun yliopistoon saamenkielisen hakijan on hakulomakkeella asetettava Oulun yliopisto etusijalle Lapin yliopistoon nähden ja saatava VAKAVA-kokeesta vähintään sama pistemäärä kuin

12 saman kevään päävalinnassa soveltuvuuskokeeseen hyväksytty, alimman pistemäärän luokanopettajan koulutuksen valtakunnallisessa yhteisvalinnassa saanut hakija. Lopullinen valinta suoritetaan soveltuvuuskokeen ja VAKAVA-kokeen yhteispistemäärän perusteella

13 3.4 Intercultural Teacher Education (ent. Master of Education, International Programme) Hakupapereiden pisteitys Intercultural Teacher Education ei ole mukana VAKAVAssa. Valintakokeisiin kutsuttavien valintaa varten lasketaan kullekin hakijalle vertausluku, joka koostuu kahdesta osatekijästä:1) ylioppilastutkinnon arvosanoista sekä 2) Oulun yliopiston hakijapalveluihin mennessä lähetettävästä kirjoitelmasta. 1. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon kokeista lasketaan neljän parhaan aineen yhteenlaskettu pistemäärä. Mikäli hakija on suorittanut useita reaaliaineiden kokeita, niistä otetaan huomioon paras. Arvosanat muutetaan pisteiksi seuraavasti: a=2, b=3, c=4, m=5, e ja l=6. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja, nämä otetaan huomioon pisteitä laskettaessa. Perusvaatimuksena edellytetään, että hakija on ylioppilastutkinnossa saanut englannin kielessä vähintään arvosanan magna cum laude approbatur (pitkä oppimäärä) tai vähintään arvosanan eximia cum laude approbatur (lyhyt oppimäärä) tai muutoin saavuttanut vastaavan englannin kielen taidon esim. ulkomailla opiskelun tai muun toiminnan ansiosta. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan yo-tutkintoon (ks. taulukko luvussa 3.10). 2. Kirjoitelma Yliopiston hakijapalveluihin (Hakijapalvelut, PL 8100, Oulun yliopisto) lähetetään mennessä hakemukseen liittyvä vapaamuotoinen, 1-2 sivun pituinen kirjoitelma, josta annetaan pisteitä 0-5. Kirjoitelmassa tulee olla selvitys hakijan koulutukseen hakeutumisen perusteita ja valintaa tukevista erityisansioista. Kirjoitelmassa voi tuoda esille omia kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä mutta myös pohtia aiheeseen liittyviä teemoja yleisemmällä tasolla. Kirjoitelman voi kirjoittaa englanniksi tai suomeksi. Soveltuvuuskokeisiin kutsuminen Soveltuvuuskokeisiin kutsutaan kahdeksankymmentä (80) hakijaa, joista enintään neljäkymmentä (40) vertausluvun perusteella ja loput kirjoitelmassa esitetyin erityisperustein. Erityinen peruste on esimerkiksi pitkäaikainen opiskelu tai työskentely monikulttuurisissa ympäristöissä ulkomailla ja/tai Suomessa. Erityisperustelut tulee esittää hakemukseen liitettävässä kirjoitelmassa. Perusteluja tulee mahdollisuuksien mukaan täydentää erilaisin todistuksin. Kahden tai useamman henkilön saadessa saman pistemäärän ratkaistaan heidän sijoittumisensa seuraavien kriteerien perusteella: 1) ylioppilastutkinnon kokeiden neljän parhaan aineen yhteenlaskettu pistemäärä, 2) kirjoitelman pistemäärä. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Oulun yksikön ilmoitustaululla viimeistään Kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskoe järjestetään Soveltuvuuskokeeseen tulee ottaa mukaan virallinen henkilöllisyystodistus (esim. ajokortti tai passi). Soveltuvuuskoe koostuu seuraavista osioista: 1) kirjallinen koe ja 2) englanninkielinen yksilöhaastattelu. Kirjallinen koe on klo salissa L3 ja haastattelu välisenä aikana

14 Kirjallista koetta varten hakijat perehtyvät kahteen teokseen: Clayton, Jacklyn Blake: One Classroom, Many Worlds. Teaching and Learning in the Cross-Cultural Classroom. Portsmouth, NH: Heinemann ja: Kaivola T. & Melén-Paaso M. (eds.) Education for Global Responsibility Finnish Perspectives. Publications of the Ministry of Education 2007:31. Helsinki University Press. ISBN (pbk.) ISBN (PDF) ISSN Teos on tilattavissa seuraavista osoitteista: Helsinki University Press P.O.Box 4 (Vuorikatu 3) FI University of Helsinki Tel Fax Julkaisu on kokonaisuudessaan verkossa OPM:n englanninkielisellä julkaisulistalla pdf muodossa. Kirjallisen valintakokeen tarkoituksena on saada käsitys hakijan kyvystä analysoida ja jäsentää kirjassa käsiteltyjä aihealueita ja kokonaisuuksia. Kirjatentissä voi vastata englannin tai suomen kielellä. Englanninkielisen yksilöhaastattelun tarkoituksena on selvittää hakijan soveltuvuus opetusalalle ja kasvatusalan kansainvälisiin tehtäviin. Haastattelussa pyritään saamaan kuva myös hakijan sosiaalisista taidoista ja englannin kielen taidosta. Haastatteluun varataan kullekin hakijalle aikaa noin puoli tuntia. Lopullinen valinta suoritetaan vertausluvun 2 perusteella, joka muodostuu seuraavasti: Kirjakuulustelu (keskiarvo) 0-5 Englanninkielinen yksilöhaastattelu 0-10 Yhteensä 0-15 Kahden tai useamman henkilön saadessa saman pistemäärän ratkaistaan heidän sijoittumisensa seuraavien kriteerien perusteella: 1) englanninkielinen yksilöhaastattelu, 2) kirjakuulustelu ja 3) ensimmäisen vaiheen kirjoitelman pistemäärä

15 3.5 Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus on mukana VAKAVAssa, mutta ei kuulu luokanopettajakoulutuksen yhteisvalintaan. Valinta on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe perustuu aineistoon, joka on lähtien nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa valtakunnalliseen kasvatusalan valintahankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa klo Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Yliopiston hakijapalveluihin (Hakijapalvelut, PL 8100, Oulun yliopisto) lähetetään mennessä hakemukseen liittyvä vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa hakija pohtii henkilökohtaisia syitä hakeutumiselleen TAIKA-koulutukseen omia odotuksiaan ja valmiuksiaan luokanopettajan työhön TAIKA-koulutuksen näkökulmasta ja taiteen merkityksellisyyttä ihmisenä kasvamisen ja oppimisen kannalta Kirjoitelman pituus on 2-3 sivua. Kirjoitelmasta annetaan pisteitä 0 5. Toisen vaiheen muodostaa soveltuvuuskoe. Siihen kutsutaan noin kahdeksankymmentä (80) hakijaa VA- KAVA-kokeen ja kirjoitelman yhteispistemäärän perusteella. Kummankin osion osalta jatkoon oikeuttava vähimmäispistemäärä on 2 pistettä 5 mahdollisesta. VAKAVA-kokeen pistemäärä skaalataan asteikolle 0-5. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Oulun yksikön ilmoitustaululla viimeistään Kokeeseen kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Soveltuvuuskoe järjestetään Oulussa Soveltuvuuskokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Soveltuvuuskoe koostuu ilmaisunäytteestä ja haastattelusta, joista lähetetään soveltuvuuskokeeseen kutsuttaville tarkempi ohjeistus kutsun yhteydessä. Ilmaisunäyte ja haastattelu (n. 30 min.) Osion tavoitteena on saada käsitys hakijan soveltuvuudesta taide- ja taitokasvatuspainotteiseen luokanopettajakoulutukseen ja opettajan tehtäviin. Ilmaisunäytteessä (max 10 min.) hakija esittelee omat taiteellistaidolliset valmiutensa. Ilmaisunäytteen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on valintakoekutsussa ilmoitettava teema. Haastattelussa pyritään saamaan käsitys hakijan taide- ja taitopainotteisen luokanopettajakoulutukseen pyrkimisen perusteista ja soveltuvuudesta koulutukseen. Esivalintaan lähetettyä kirjoitelmaa käytetään haastattelun tukimateriaalina. Ilmaisunäytteestä ja haastattelusta annetaan pisteitä Valinnan lopullinen tulos Koulutukseen valitaan hakijat seuraavista valintakokeen osakriteereistä muodostuvan yhteispistemäärän perusteella maksimipistemäärän ollessa 20 pistettä

16 Pisteitys: VAKAVA-koe 0-5 p. Kirjoitelma 0-5 p. Ilmaisunäyte ja haastattelu 0-10 p. Yhteensä 0-20 p. Kahden tai useamman hakijan saadessa saman pistemäärän heidän sijoittumisensa ratkaistaan seuraavien kriteereiden perusteella: 1. haastattelun ja ilmaisunäytteen pistemäärä, 2. valintojen ensimmäisen vaiheen VAKAVA-kokeen kokonaispistemäärä (skaalattu asteikolle 0 5)

17 3.6 Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus on mukana VAKAVAssa, mutta ei kuulu luokanopettajakoulutuksen yhteisvalintaan. Valinta on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe perustuu aineistoon, joka on lähtien nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa valtakunnalliseen kasvatusalan valintahankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa klo Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. VAKAVA-kokeen pistemäärä skaalataan asteikolle 0-3 Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Soveltuvuuskokeeseen kutsuminen Toinen vaihe muodostuu soveltuvuuskokeesta. Lopullinen valinta perustuu suoritetun valtakunnallisen VA- KAVA-kokeen sekä suoritettujen aineistokokeen ja teemahaastattelun tuloksiin. Soveltuvuuskokeisiin kutsutaan hakemusasiakirjojen perusteella noin yhdeksänkymmentä (90) hakijaa. Kahden tai useamman hakijan saadessa saman pistemäärän heidän sijoittumisensa ratkaistaan seuraavien kriteerien perusteella: 1. ylioppilastutkinnon pistemäärä ja 2. lisäansiot. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Oulun yksikön ilmoitustaululla viimeistään Kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeeseen hakemusasiakirjojen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti: 1. Ylioppilastutkinto (yhteensä enintään 7 pistettä) Ylioppilastutkinnon pistemäärä seuraavista kokeista: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, reaali ja matematiikka. Yo-todistus Pisteitä Yo-todistus Pisteitä ,5 23 4, ,5 25 5, ,5 27 6, ,5 Arvosanat muutetaan pisteiksi seuraavasti: a = 2, b = 3, c = 4, m = 5, e ja l = 6. Yo-tutkinnon kokeet otetaan huomioon pisteityksessä riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu yo-tutkinnon pakollisina vai ylimääräisinä. Jos hakija on kirjoittanut useampia vieraita kieliä, huomioon otetaan paras. Jos hakija on kirjoittanut useita reaaliaineiden kokeita, otetaan huomioon paras. Edellä mainitut viisi ylioppilastutkinnon koetta pisteitetään, mutta koulutukseen voi hakea vaikka ei olisi kirjoittanut kaikkia mainittuja aineita ylioppilastutkinnossaan

18 Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut yo-tutkinnon arvosanoja, nämä otetaan huomioon korotettuina. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan yo-tutkintoon, (ks. taulukko luvussa 3.10). 2. Lisäansiot (yhteensä enintään 8 pistettä) a) Opettajakokemus ja kouluavustajana toimiminen (0 1 p.): 2 5 kk = 0.5 p. 6 kk = 1 p. Opettajakokemus ja kouluavustajana toimiminen lasketaan yhteen. Alarajan saavuttaminen ratkaisee annetun pistemäärän. Opettajakokemukseksi hyväksytään opetussuunnitelmaan perustuva peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai vastaavissa oppilaitoksissa opettajana toimiminen. Opettajakokemuksessa otetaan huomioon päätoiminen (16 t/vko) tai päätoimiseksi laskettu työ. Kuukausi on 22 työpäivää. Opetuksen tulee olla ryhmäopetusta. b) Rauhanajan palvelusvelvollisuus (varusmiespalvelus/siviilipalvelus) pisteitetään seuraavasti: suoritettu tai meneillään oleva 1 p. c) Lukion päättötodistuksen/kurssitodistuksen hyväksytyt arvosanat fysiikassa (vähintään viisi kurssia), kemiassa (vähintään kolme kurssia) ja matematiikassa (vähintään 10 kurssia), yksi piste jokaisesta (0-3 p.) d) Teknisen työn valinnaiskurssit perusasteen vuosiluokilla 7 9 ja/tai lukiossa, jolloin kurssin laajuus on vähintään 50 tuntia lukuvuodessa, 0,5 p./kurssi (0-1 p.) e) Yliopistollinen arvosana tai vähintään 15 opintoviikon/25 opintopisteen opintokokonaisuus fysiikassa, kemiassa, matematiikassa, tietojenkäsittelytieteessä, kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa, psykologiassa, koulutusteknologiassa tai yrittäjyyskasvatuksessa, 2 p./arvosana kahdelta eri tieteenalalta (0-4 p.) Yliopistollisiin tutkintoihin sisällytettyjä arvosanoja ei voi lukea hyväksi lisäansioissa. f) Teknologista harrastuneisuutta osoittavat opinnot, esim. teknisen työn, fysiikan, kemian ja tietotekniikan kurssit, vähintään 40 t/kurssi, 0,5 p./kurssi (0-1 p.) g) Muut teknillisten alojen ammatilliset perustutkinnot tai ammattikorkeakoulutasoiset tekniset tutkinnot, yms. 0,5 p./tutkinto (0-1 p.) HUOM! Yliopiston hakijapalveluihin (Hakijapalvelut, PL 8100, Oulun yliopisto) lähetetään mennessä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikista lisäansioista (kohdat a-g). Pisteitä annetaan vain hakuajan päätymiseen mennessä loppuun suoritetuista opinnoista. Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskoe järjestetään Soveltuvuuskoe muodostuu aineistokokeesta ja teemahaastattelusta. Soveltuvuuskokeeseen tulee ottaa mukaan virallinen henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Soveltuvuuskokeeseen kutsutut pyrkijät laativat haastattelua varten yhden sivun mittaisen kirjoitelman aiheesta Miksi haluan opiskelijaksi teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen. Kirjoitelma palautetaan kahtena (2) kappaleena Oulun yksikköön viimeistään Tarkemmat ohjeet lähetetään soveltuvuuskoekutsun yhteydessä

19 Aineistokoe toteutetaan koetilaisuudessa jaettavan tekstin pohjalta. Aineistokokeen tavoitteena on mitata hakijan kykyä jäsentää teknologiakasvatukseen liittyvää tietoutta. Aineistokoe on klo salissa L3. Teemahaastattelun tavoitteena on saada käsitys hakijan soveltuvuudesta teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen ja opettajan tehtäviin. Teemahaastattelussa halutaan saada kuva myös hakijan sosiaalisista valmiuksista sekä taidosta perustella hakeutumista teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutukseen. Teemahaastatteluun on varattu aikaa minuuttia. Teemahaastattelu on Lopullinen valinta suoritetaan yhteispistemäärän perusteella, joka muodostuu seuraavasti: Pisteitys: VAKAVA-koe 0-3 Aineistokoe 0-3 Teemahaastattelu 0-10 Yhteensä 0-16 Kahden tai useamman hakijan saadessa saman pistemäärän heidän sijoittumisensa ratkaistaan seuraavien kriteereiden perusteella: 1. teemahaastattelu, 2. aineistokoe ja 3. kirjallinen VAKAVA-koe (skaalattu asteikolle 0-3)

20 3.7 Varhaiskasvatuksen koulutus Valinta on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe perustuu aineistoon, joka on lähtien nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa valtakunnalliseen kasvatusalan valintahankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa klo Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Toisen vaiheen muodostaa soveltuvuuskoe, johon kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella n. 160 hakijaa. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Oulun yksikön ilmoitustaululla viimeistään Soveltuvuuskokeeseen kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Soveltuvuuskoe järjestetään Soveltuvuuskokeeseen tulee ottaa mukaan virallinen henkilöllisyystodistus. Tällaisena käy esim. ajokortti tai passi. Soveltuvuuskoe muodostuu seuraavista osioista: a. Haastattelu (0-5 p.) ja näyte (0-2 p.) (25 min.), pisteitys yht. 0 7 Haastattelutilanteessa tarkastellaan hakijan motivoituneisuutta, soveltuvuutta ja koulutettavuutta toimia lastentarhanopettajan tehtävissä sekä laaja-alaisesti muissa varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävissä. Haastattelun pohjana toimii etukäteen soveltuvuuskoetta varten laadittu kirjoitelma, mitä varten toimitetaan ohjeet vain soveltuvuuskokeeseen kutsuttaville. Kirjoitelma palautetaan kahtena kappaleena mennessä. Näytteessä hakijalla on mahdollisuus tuoda esiin laaja-alaisesti harrastuneisuuttaan, esim. taidollisia, taiteellisia tai tiedollisia valmiuksiaan. Huomiota kiinnitetään erityisesti näytteen omaperäisyyteen ja innovatiivisuuteen. Tarkemmat ohjeet lähetetään valintakoekutsun yhteydessä. b. Ryhmätilanne (20 min.), pisteitys 0 5 Ryhmätilanteessa kiinnitetään huomiota hakijan vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksiin, sekä luovaan, rohkeaan ja avoimeen ilmaisuun. Lopullinen valinta suoritetaan yhteispistemäärän perusteella, joka muodostuu seuraavasti: Pisteitys: VAKAVA-koe 0-5 Ryhmätilanne 0-5 Haastattelu (5) ja näyte (2) 0-7 Yhteensä 0-17 Kahden tai useamman hakijan saadessa saman pistemäärän hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien kriteerien mukaisesti: 1. haastattelun pistemäärä, 2. ryhmätilanteen pistemäärä, 3. näytteen pistemäärä, 4. yokokeen äidinkielen arvosana. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut yo-tutkinnon arvosanoja, nämä otetaan huomioon korotettuina. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan yo-tutkintoon, (ks. taulukko luvussa 3.9)

21 Kiintiö: Varhaiskasvatuksen koulutuksessa saamenkielisten opiskelijoiden kiintiö on kaksi. Tullakseen kutsutuksi soveltuvuuskokeeseen Oulun yliopistoon saamenkielisen hakijan on saatava VAKAVA-kokeesta vähintään sama pistemäärä kuin saman kevään päävalinnassa soveltuvuuskokeeseen hyväksytty, alimman pistemäärän varhaiskasvatuksen/lastentarhanopettajan koulutuksen valtakunnallisessa yhteisvalinnassa saanut hakija. Lopullinen valinta suoritetaan soveltuvuuskokeen ja VAKAVA-kokeen yhteispistemäärän perusteella

22 3.8 Musiikkikasvatuksen koulutus Musiikkikasvatuksen koulutus ei osallistu VAKAVA-kokeeseen. Valinta on kaksivaiheinen. Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeiden aikataulu Valintakokeeseen toiseen vaiheeseen kutsuttavien nimet julkistetaan viimeistään kasvatustieteiden tiedekunnan (Linnanmaa) ja musiikkikasvatuksen koulutuksen ilmoitustauluilla (Maunonkatu 2) sekä yliopiston opiskelijapalveluissa (Linnanmaa). Kaikille valintakokeeseen kutsuttaville lähetetään myös kirjallinen kutsu tarkempine ohjeineen. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Valintakokeiden 1. vaiheen valinnat järjestetään ja 2. vaiheen valinnat Valintakokeiden sisältö Valintakokeissa testataan pyrkijän soveltuvuutta musiikin aineenopettajaksi. Kokeiden ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan hakijan valmiuksia vapaassa säestyksessä ja säveltapailussa. Valintakokeiden toinen vaihe muodostuu ryhmätuokiosta ja haastattelusta, musisointivalmiuksista sekä ensimmäisen ja toisen instrumentin kokeista. Toiseen vaiheeseen liittyy lisäksi aineistokoe ja teoriakoe. Äänentarkistus tehdään tarvittaessa. Valintakokeiden painotukset: 1. vaihe vapaa säestys 20 % säveltapailu 10 % 2. vaihe ryhmätuokio ja haastattelu 25 % musisointivalmiudet 15 % aineistokoe 9 % teoriakoe 6 % ensimmäinen, toinen ja kolmas instrumentti 15 % äänentarkistus (tarvittaessa) Valintakokeiden toiseen vaiheeseen kutsutaan enintään 40 hakijaa ensimmäisessä vaiheessa saadun pistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Hakijan on noudatettava kutsussa annettuja ohjeita ja määräaikoja. Hakija arvioidaan kussakin osakokeessa asteikolla Hakija ei tule valituksi, jos jokin osakoe puuttuu tai jos 1. vaiheen valinnan tulos jommassakummassa osakokeessa jää alle 11 pisteen. Vapaa säestys Helpohkon melodian säestämistä pianolla sointumerkeistä itse mukana laulaen. Tutun laulun soittamista pianolla annetussa sävellajissa. Lautakunnan antaman melodian soinnuttamista helpoin soinnuin. Vapaaehtoinen improvisointinäyte. Tehtävät suoritetaan pianolla. Säveltapailu Sävellajien pääsointujen pohjalla liikkuvan tonaliteetin ja perusrytmiikan hallinta. Tehtävät ovat I kurssin tasoa. Ryhmätuokio ja haastattelu (yhteensä n. 30 min) Ryhmätuokion tavoitteena on selvittää hakijan valmiuksia vuorovaikutustilanteessa

23 Musisointivalmiudet Hakija antaa näytteen käytännön musisointi- ja improvisointivalmiuksistaan bändisoittimilla, vapaavalintaisilla soittimilla ja laulamalla. Hakija voi tuoda mukanaan oman soittimen. Aineistokoe Toteutetaan valintakoetilaisuudessa jaettavalla materiaalilla. Teoriakoe Kokeessa testataan musiikinteorian tietämystä sekä analyyttisiä ja satsinkirjoittamisen valmiuksia. INSTRUMENTTINÄYTTEET Näytteet annetaan vähintään kahdessa instrumentissa. Hakija voi halutessaan antaa näytteen myös kolmannessa instrumentissa. Ensimmäinen instrumentti Piano Hakija esittää kaksi tai kolme kappaletta: 1. kaksi sävellystä klassisen musiikin alueelta 2. yksi vapaaehtoinen ja vapaavalintainen läpikirjoitettu pianokappale 3. prima vista tehtävä. Toinen kappale klassisen musiikin alueelta soitettava ulkoa. Laulu Hakija esittää kolme laulua: 1. suomalainen kansanlaulu ilman säestystä 2. klassinen laulu tai aaria luvulta, pianosäestyksellinen 3. vapaavalintainen laulu voi säestää myös itse esim. pianolla tai kitaralla. Säestyksen nuotit hakijan on lähetettävä siinä sävellajissa, jossa hän aikoo laulun esittää. Tehtävät esitetään ulkoa. Akustinen kitara Hakija esittää kaksi vapaavalintaista kappaletta, jotka antavat kuvan pyrkijän teknisistä ja tulkinnallisista taidoista. Toinen sävellyksistä voi olla muun kuin klassisen musiikin alueelta. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Sähkökitara, sähköbasso ja rumpusetti Sähkökitaran, sähköbasson tai rumpusetin ollessa ensimmäisenä instrumenttina valitaan kaksi erityylistä soittotehtävää. Viulu ja alttoviulu Hakija esittää: 1. konserton ääriosan 2. kaksi erityylistä sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Sello Hakija esittää: 1. J.S. Bachin soolosellosarjasta nopean osan 2. kaksi erityylistä sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta

24 Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Kontrabasso Hakija esittää: 1. klassisesta sonaatista nopean ja hitaan osan tai 2. kaksi muuta yhteensä vastaavanlaajuista sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Vaski- ja puupuhaltimet Hakija esittää: 1. klassisesta sonaatista nopean ja hitaan osan tai 2. kaksi muuta vastaavanlaajuista sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtäviä ei tarvitse esittää ulkoa. Harmonikka Hakija esittää: 1. J.S. Bachin 2-äänisen invention tai siihen verrattavan polyfonisen sävellyksen 2. kaksi vapaavalintaista tehtävää, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Kantele Hakija esittää kaksi vapaavalintaista kappaletta, jotka antavat kuvan pyrkijän teknisistä ja tulkinnallisista taidoista. Toinen sävellyksistä voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Toinen instrumentti Mikäli ensimmäisenä instrumenttina on 1. piano, pakollinen toinen instrumentti on laulu; lisäksi hakija voi antaa vapaaehtoisen näytteen kolmannessa instrumentissa 2. laulu, pakollinen toinen instrumentti on piano; lisäksi hakija voi antaa vapaaehtoisen näytteen kolmannessa instrumentissa 3. muu instrumentti, näyte on annettava lisäksi pianossa ja laulussa. Toisen ja kolmannen instrumentin ohjelmistoja ei tarvitse esittää ulkoa, paitsi laulun ohjelmisto. Mikäli ylimääräisen instrumentin pistemäärä on huonompi kuin pakollisen instrumentin (piano tai laulu), sitä ei oteta huomioon. Laulu Hakija esittää kaksi laulua: 1. klassinen laulu tai aaria luvulta, ei kansanlaulu. 2. vapaavalintainen laulu, joka on muun kuin klassisen musiikin alueelta. Toinen lauluista esitetään ilman säestystä. Säestyksen nuotit hakijan on lähetettävä siinä sävellajissa, jossa hän aikoo laulun esittää. Tehtävät esitetään ulkoa