maaviesti Työterveyshuollosta apua jaksamiseen Fosforilannoitus - tarpeen vai ei? Joulupöytään makua mausteista ja yrteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Työterveyshuollosta apua jaksamiseen Fosforilannoitus - tarpeen vai ei? Joulupöytään makua mausteista ja yrteistä"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2008 Työterveyshuollosta apua jaksamiseen Fosforilannoitus - tarpeen vai ei? Joulupöytään makua mausteista ja yrteistä

2 KIINTEISTÖTRAKTORI JOHN DEERE 4520 etukuormaajalla ja kauhalla, 53 hv, neliveto, 2 v. takuu alv 0% + toimituskulut Rajoitettu erä! (ovh sis. alv 22 %) PUUTARHATRAKTORI JD X110 18,5 hv, työleveys 107 cm, hydrovaihteisto, 2 v. takuu AKI VÄLLÄRI Nuutisarankatu 35, TAMPERE, puh (sis. alv 22 %) OULU, p Miksi hukkaisit jopa 30 % lannoitteiden tehosta? Jos laiminlyöt peltomaan säännöllisen kalkituksen, hukkaat samalla jopa 30 % lannoitteiden tehosta. Kalkitus vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön: kun maan ph on kunnossa, ovat maassa olevat ravinteet parhaiten kasvien juurten saavutettavissa. Vain silloin kasvit pystyvät hyödyntämään jokaisen lannoiterakeen. Lisää kalkituksen hyödyistä osoitteessa 30 % maaviesti 4/2008

3 Maatalous suhdanteiden muutoksessa Kaksi viime vuotta ovat osoittaneet selvästi, että myös Suomen maatalous kytkeytyy kansainvälisiin markkinoihin. Hintamuutokset muualla heijastuvat myös meille. Se on näkynyt muun muassa viljan tuottajahintojen nousuna syksyllä 2007 sekä maitotuotteiden kuluttaja- ja tuottajahintojen kohoamisena. Erityisen voimakkaana maailmanmarkkinoiden muutokset ovat näkyneet maatalouden tuotantopanosten hintojen nousuna. Viljan hintojen nousu johti lannoitteiden kysynnän kasvuun. Kun tuotantokapasiteettia ei ollut tarpeeksi, lannoitteiden hinnat kohosivat jyrkästi. Myös energia- ja rehukustannukset ovat nousseet. Kaikki tämä on laskenut maatalouden yrittäjätuloa vuonna Ennusteet vuodelle 2009 ovat kuitenkin valoisammat. Maatalouden yrittäjätulon kasvuksi PTT arvioi 16 prosenttia. Maailmantalous on rahoituskriisin syventyessä heikentynyt syksyn kuluessa nopeasti. Suuret teollisuusmaat ovat menossa taantumaan, elleivät jo siinä ole. Heijastusvaikutukset näkyvät myös Suomessa, vaikka taloutemme onkin tavallista paremmin varautunut vastaanottamaan vaikeat ajat. Yleinen epävarmuus vaikuttaa myös maatalouteen - ei kuitenkaan samassa määrin kuin muihin yrityksiin, joissa kysynnän muutokset voivat vaihdella rajummin. Elintarvikkeiden kulutusrakenteeseen taantumalla lienee vaikutusta: siirrytään käyttämään halvempia tuotteita. Yksi asia on kuitenkin varma: syödä pitää joka päivä suhdanteista riippumatta! Maatalousyrittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota pitää jatkuvasti ja hallitusti kehittää. Maatalousyrittäjille tehtyjen kyselyjen perusteella Lapin tiloista 80 prosenttia jatkaa vuonna Vuoteen 2016 aikoo jatkaa 71 prosenttia. Tilakoko kasvaa vuoteen 2016 mennessä nykyisestä 24 hehtaarista 34: ään. Jos viljelijöiden investointisuunnitelmat toteutuvat, maidontuotanto kääntyy Lapissa nousuun ja ylittää 100 miljoonaa litraa vuodessa Näyttää siltä, että lähivuosina investoinnit olisi edullista toteuttaa. Viime vuosien korkeasta kustannustasosta tullaan varmaankin alaspäin. Maatalouden uusi investointitukijärjestelmä on nyt käytössä. Toivon mukaan myös rahaa tukiin saadaan riittävästi, jotta pitkäjänteinen kehittäminen varmistetaan. Nyt kannattaa investointien suunnitteluun käyttää riittävästi aikaa ja toteuttaa ne harkitusti. ProAgrian neuvojat ovat tässä yrittäjien tukena. Matti Ylimommo johtaja ProAgria Lappi SISÄLTÖ Pienillä parannuksilla suuria asioita Maatalousyrittäjien työterveyshuolto tarjoaa monia eri palveluita, joista tärkeimpiä ovat säännölliset terveystarkastukset ja tilakäynnit. Laatuklubi avasi Rokualla sisäruokintakauden Uusinta tietoa, tuttujen tapaamista sekä kokemusten ja kuulumisten vaihtoa tarjosi jälleen Laatuklubi, joka kokosi Rokualle pohjoispohjalaiset ja pohjoissavolaiset ruoantuottajat. Säilörehuissa suuret vaihtelut Päättynyt kesä vaikutti apilan ja heinäkasvien kasvuun ennustamattomalla tavalla. Vain säilörehu- ja vilja-analyyseihin perustuva ruokintasuunnitelma on nyt luotettava. Fosforilannoitus - tarpeen vai ei? Fosforin hinta on noussut lähes nelinkertaiseksi parin viime vuoden aikana. Maatilojen kannattaakin lannoitussuunnittelussaan arvioida tarkkaan juuri fosforin tarpeellisuus. Joulupöytään makua mausteista ja yrteistä Aromikkaat tuoksut ja eksoottiset makuelämykset kuuluvat jouluun ja sen valmisteluihin. Mausteilla voi tuoda ruokaan aivan uusia makuelämyksiä. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Ville Niska, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , sirpa. Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka KS Paino Oy Painos kpl Ilmestymisajat 1/ , 2/ , 3/ , 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Petri Karttimo 4/2008 maaviesti

4 ajassa Pohjoissuomalaisen neuvonnan 180-vuotinen historia KUVAKOOSTEEKSI NETTIIN Oulun läänin Talousseuran perustamisesta tulee 18. joulukuuta kuluneeksi 180 vuotta. Juhlavuoteen huipentuu myös Marjatta Perälän nelivuotinen työ, jonka tuloksena avataan joulukuussa kuvakooste 180- vuotisen matkan vaiheista ProAgria Oulun kotisivuille. Vuonna 1975 silloisen Oulun maatalouskeskuksen kotieläinagronomiksi valittu Marjatta Perälä jäi työstään osa-aikaeläkkeelle kesällä Sen jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus paneutua neuvonnan 180-vuotiseen historiaan, kotieläinneuvonnan vaiheiden kirjaamiseen ja Oulun Kauppurienkadulla sijaitsevan Talousseuran talon arkistojen järjestelyyn. Projektiinsa ryhtyessään Marjatta Perälä tiesi jo etukäteen, että arkistoihin oli kertynyt vuosien mittaan suunnaton määrä tietoa. Ensimmäinen vuosi kului vuosikirjoja ja historiikkeja selatessa sekä asioita niistä poimiessa. Esimerkiksi kymmenet vanhat karjantarkkailun vuositilastot ovat kahden-kolmen kilon painoisia kirjoja, joiden sivukoko on A1. Seuraavaksi edessä oli syventyminen kellarikerroksen arkistoihin. Talousseuran talon kahden remontin ja pitkän historian vuoksi Marjatta Perälä huomasi tarvitsevansa ensivaiheessa eniten siivousvälineitä päästääkseen sisälle pölyttyneisiin tietolähteisiin. Nelivuotisella työllä oli kaksi tavoitetta: koota yksiin kansiin kotieläinneuvonnan vaiheet ja kuvakooste 180-vuotisen matkan varrelta ProAgria Oulun kotisivujen yhteyteen. Lisäksi asiasta kiinnostuneiden Sotkamolaisen talokas Tervosen omistama ja III palkinnolla vuonna 1902 palkittu sonni Juuso. Monet tuon ajan sonneista olivat ajoon opetettuja. selattavissa ovat Talousseuran keskeisten henkilöiden elämänkerrat. Työn loppuvaihe ja tiivistäminen oli luopumisen tuskaa. Oli niin paljon herkullisia kuvia ja tekstejä, joista pystyi ottamaan mukaan vain pienen osan. SUURURAKAN jälkeen Marjatta Perälä sanoo hiljaa harmitelleensa sitä, että sai vasta nyt tietää kaiken sen, mitä arkistot kertoivat. Työ kolmen vuosikymmenen varrella olisi varmasti ollut vieläkin antoisampaa, jos olisi kaiken tuon tiennyt. Arkistoihin perehtyminen lisäsi Oulun läänin talousseuran ja siinä toimineiden ihmisten arvostusta kestävyyttä ja sitkeyttä vuosikymmenten aikana, kun ajat ja olot olivat tyystin toiset kuin tänään. Suurin haaste oli varmasti sotaaika ja sitä seurannut jälleenra- kennuskausi, jolloin kaikesta oli puute. Kuusamoon rahtia ajavan kuorma-auton rengas saattoi poksahtaa matkalla monta. Neuvojat matkasivat miten milloinkin, välillä kuorma-auton lavalla ruumisarkun kannella istuen. Talousseuran asutus- ja työnvälitystoimisto antoivat työtä noina aikoina 200 ihmiselle. Marjatta Perälä sanoo, että neuvonnan perustarkoitus ja tarve ovat tänään aivan samoja kuin historian alkuhetkinä 180 vuotta sitten - vain asiakkaiden ja neuvojien työkalut ja toimintatavat ovat muuttuneet. Marjatta Perälän kokoama ja tekstittämä kuvakooste 180-vuotisesta historiasta avataan 12. joulukuuta osoitteessa Ella Karttimo Marjatta Perälä jää joulukuun alussa eläkkeelle hyvillä mielin, ilman luopumisen tuskaa. Aika aikaa kutakin. Olen kiitollinen siitä, että sain paneutua neuvonnan historiaan ja samalla valmistautua seuraavaan vaiheeseen omassa elämässäni. 180 vuotta neuvontaa Pohjois-Suomessa Tule viettämään joulukuinen kahvihetki kanssamme, tutustumaan työhömme sekä keskustelemaan maaseudun kehittämisestä ja muista ajankohtaisista aiheista perjantaina klo , ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23, 3. kerros Tervetuloa! ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Oulun Kalatalouskeskus Ilmoittautumiset mennessä: ProAgria Oulu, puh. (08) , 4 maaviesti 4/2008

5 ajassa UUSI WEBWISU - neuvojan ja viljelijän työkalu Viljelysuunnitelmien tekemiseen on nyt saatavissa uusi verkossa toimiva Wisu-ohjelma eli WebWisu. Se antaa mahdollisuuksia viljelynsuunnitteluun aivan uusilla tavoilla. Jos tilalle on aikaisemmin tehty viljelysuunnitelma PC-wisulla, tiedot voidaan siirtää sieltä WebWisuun. Neuvoja voi myös tehdä suunnitelmat omalla tietokoneellaan niin kuin ennenkin ja siirtää ne viljelijän käytettäväksi verkkoon. Tarvittaessa neuvoja voi muuttaa ja laajentaa suunnitelmaa toimistolta ja viljelijä tulostaa kotona uudet tulosteet. Viljelijän hoitaessa viljelytietojen peruskirjaamisen jää neuvojalle enemmän aikaa tarkemmalle suunnittelulle. Nykyisillä hinnoilla kannattaa miettiä lannoitteiden valintaa perusteellisesti. Eri lannoitusvaihtoehdoissa voi olla eroa 100 euroa hehtaarilta. Verkossa toimivalla ohjelmalla on muutamia selviä etuja. Ohjelma on aina ajan tasalla, eikä sitä tarvitse päivittää erikseen. WebWisu-ohjelman päivittää palvelun suorittaja aina kun tulee uutta tietoa. Toinen selvä etu on, että ohjelma tekee automaattisesti palvelimelle varmuuskopion, jolloin käyttäjän ei tarvitse miettiä mahdollisia tietokoneen särkymisiä. Verkossa toimivan ohjelman tuki- ja lannoitetiedot ovat aina ajantasalla. WebWisuun tallennettujen tietojen yhdistäminen säätietoihin mahdollistaa erilaisten hälytysviestien välittämisen nopeasti viljelijöille, joiden lohkoilla riskitekijät ovat suurimmat. Ohjelmaan on kehitteillä myös ennustemalleja, jotka perustuvat esimerkiksi viljely- ja esikasveihin, muokkaustietoihin ja lajikkeisiin. WebWisuun liittyy tulevaisuudessa paljon erilaisia lisäpalvelumahdollisuuksia. Meneillään olevassa WebWisukampanjassa ohjelman käyttöoikeudesta saa alennusta 15 prosenttia. Jos käyttöoikeuden hankkii yhdessä asiantuntijan viljelysuunnittelun kanssa, alennus on 30 prosenttia. Ohjelman voi hankkia ProAgrian neuvojien kautta. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. 30 VUOTTA - MILJOONA OPASTA! Kannattavuutta parantavan maatilayrittäjän avuksi ovat ilmestyneet Kannattava maatilayritys ja Mallilaskelmia maataloudesta oppaat. Kolmen vuosikymmenen ajan ilmestyneitä Tieto tuottamaan -oppaita on painettu jo miljoona kappaletta. Kannattava maatilayritys -opas antaa maatilayrittäjälle työkaluja, joiden avulla oman tilan kirjanpitotietoja voi hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja kannattavuutta voi parantaa suunnitelmallisesti. Kirjaan on koottu maatalouden päätöksenteossa, suunnittelussa ja seurannassa tarvittavia laskentamenetelmiä, jotka on esitetty havainnollisten esimerkkien avulla. Tunnusluvut auttavat arvioimaan oman maatilan vahvuuksia ja heikkouksia sekä vertaamaan omaa kan- RISTO JOKEL A nattavuutta muihin tiloihin. Oppaan ovat kirjoittaneet professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta. Hän on kirjoittanut myös Mallilaskelmia maataloudesta oppaan, joka auttaa hahmottamaan eri tuotteiden tuotantokustannusrakenteen ja eri tekijöiden taloudellisen merkityksen. Oppaita saa kirjakaupoista, useimmista ProAgria Maaseutukeskuksista tai Pro- Agria Maaseutukeskusten Liitosta, puh , Tilaukset myös osoitteesta fi/julkaisut. Oppaat ovat saatavana myös e-kirjana, tilaukset: > E-kirjakauppa. Neuvojat menestyivät ARTTURI- KISASSA Neuvojien Artturi-rehunäytekilpailun voittajat julkistettiin ProAgria Maito -valmennuksen yhteydessä elokuussa. Tiukassa kisassa vei voiton Etelä-Karjalan tiimi ennen Kainuuta ja Oulun eteläisintä tiimiä. Kilpailun tavoitteet saavutettiin erinomaisesti, sillä rehunäytteiden otto lisääntyi 25 prosenttia. Edellisen vuoden aikana näytteitä otettiin 2,3 tilaa kohti. Kilpailun aikana luku nousi 2,8. Kilpailua päätettiin jatkaa seuraavalla kaudella. Kilpailu on tarkoitettu ProAgrian maitotilaneuvojille ja meijeriosuuskuntien ja Valion neuvojille. ProAgrian ja meijerien neuvojista muodostetaan tiimejä, jotka kilpailevat keskenään siitä, minkä tiimin alueella säilörehun analysointi ruokinnansuunnittelun tukena kehittyy parhaiten. Kilpailuaika jatkuu Kilpailun tavoitteena on lisätä rehujen analysointia maitotiloilla, minkä avulla voidaan pienentää ruokintakustannusta ja parantaa maidon laatua. Niin ikään kilpailun kautta halutaan tiivistää neuvojien välistä yhteistyötä ja neuvojatiimien toimintaa. 4/2008 maaviesti 5

6 hyvinvointi Työterveyshuollosta apua jaksamiseen PIENILLÄ PARANNUKSILLA SUURIA ASIOITA Maatalousyrittäjien työterveyshuolto pitää sisällään monia eri palveluita. Niistä tärkeimpiä ovat terveystarkastus noin kahden vuoden välein ja tilakäynti joka neljäs vuosi. ELL A KARTTIMO Mikko Ylitalo Sallan Saijalla sijaitsevan lypsykarja- ja lammastilan isäntä Tatu Vaarala muistelee kuuluneensa vapaaehtoiseen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon aina eli koko parikymmentä vuotta jatkuneen maatalousyrittäjyyden ajan. On ollut hyvä asia, että omaa työtä ja terveyttä on seurattu säännöllisesti. En ole koskaan miettinyt kuluja, sillä säännölliset terveystarkastukset ja tilakäynnit ovat olleet kaiken väärti. Viljelijälle jäävät maksuosuudet ovat sitä paitsi vähennyskelpoisia verotuksessa, hän pohtii. Tatu Vaaralan ja Hilkka Törmäsen tilalla on tällä hetkellä 33 lypsylehmäpaikkaa ja 180 uuhta. Tarkoitus on jatkaa työtä nykyisessä laajuudessa, sillä isäntäväki aikoo hoitaa tilaa edelleen perheyrityksenä, jossa aikuistuvat lapset auttavat tarvittaessa ja ulkopuolista apua ostetaan tarpeen mukaan. Kotitilaansa luotsaavalle Tatu Vaaralalle maatalous on ollut luonnollinen valinta, vaikka hän ehtikin kokeilla ennen maatalousyrittäjyyttä myös työtä tilan ulkopuolella Rauma-Repolan palveluksessa. Juuret ovat kasvaneet kiinni maahan. Tämä on ollut luonteva ammatti, jossa on hyvät ja huonot hetkensä. Saijan kylässä on edelleen neljä toimivaa maitotilaa, yksi lihakarjatila ja yksi lammastila. Kaikki ovat varmasti halukkaita jatkamaan, mutta kaikkia myös kiinnostaa, mihin suuntaan maailma muuttuu. TYÖTERVEYSHUOLLON arvo on Vaaralan tilalla kirkastunut entisestään, kun isäntä on joutunut selkävaivojensa vuoksi miettimään keveämpiä keinoja tehdä työtä ja jatkaa maatalousyrittäjyyttä. Asiaan paneuduttiin tilakäynnillä yhdessä työterveyshoitajan ja ProAgrian neuvojan kanssa. Raportti Satsaus hyvinvointiin on pieni vuosittainen summa omasta terveydestä, Tatu Vaarala, Hilkka Törmänen ja Enni Ovaskainen (oikealla) pohtivat. tilakäynnistä lähetettiin edelleen Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen Melaan, joka perusteet selvitettyään myönsi avustusta tilalle keväällä hankittuun pyöröpaalimurskaimeen. Traktorin perään laitettava murskain hajottaa paalin parissa kolmessa minuutissa ja puhaltaa rehun suoraan jakovaunuun. Kun selkä ei kestä nostelua ja talikoimista, uusi murskain on helpottanut ja keventänyt työtä ratkaisevasti, Tatu Vaarala kertoo. Vaaralan tilan isäntäväen vuosittaisena tavoitteena on pitää lomaa vähintään kaksi viikkoa heinäkuun lopussa. Lisäksi lomittajaa tarvitaan vuoden mittaan lyhyempiin vapaisiin, kuten vaikkapa yhteiseen harrastukseen - raveissa käyntiin oman hevosen kanssa. Ravit ovat oma maailmansa, jossa arki unohtuu. Tatu Vaarala muistuttaa, että viljelijän hyvinvointi arkisen puurtamisen keskellä on itsestä kiinni. Ilonaiheita voi löytyä hyvinkin lähellä. Vaaralan tilalla yksi sellainen on ensimmäinen lapsenlapsi. TILAKÄYNNILTÄ viljelijä saa neuvoja työn keventämiseen ja oikeisiin työliikkeisiin sekä tietoa työtä helpottavista apulaitteista. Kyseessä ei ole tarkastus, vaan käynnin tarkoituksena on yhdessä maatalousyrittäjän kanssa pohtia mahdollisia keinoja työn helpottamiseksi ja keventämiseksi. Pienet parannukset voivat olla terveyden kannalta suuria, ProAgria Lapin kotieläinneuvoja Enni Ovaskainen kertoo. Hän pitää työterveyshuollon etuna säännöllistä yhteydenpitoa, jolloin asiat eivät pääse unohtumaan arjen keskelle. Ennaltaehkäisy on avainasia: asioihin voidaan tarttua ajoissa ennen kuin viljelijän työkyky on vaarantunut tai mennyt. Vaivojen kehittymistä voi estää sopivilla työskentelytasoilla, työasentoa muuttamalla, vastaliikkeillä ja kärryillä, joilla voi välttää kantamista. Yleisimpiä tapaturmia voi välttää pitävillä jalkineilla ja avoimilla kulkureiteillä. Kun työ on raskasta, kaikki sitä helpottavat ja nopeuttavat asiat ovat hyväksi. Kyse voi olla uusista lypsykiskoista, mutta joskus riittää lakaisuasennon vaihtaminen tai uuden kaksiosaisen ämpärin hankinta lypsäjän avuksi. Enni Ovaskainen pitää Sallan tilannetta hyvänä, sillä työterveyshuoltoon kuuluu viljelijöitä enemmän kuin maassa keskimäärin. Myös iso osa porotiloista on vapaaehtoisessa järjestelmässä mukana. Yhä useampi maatalousyrittäjä ymmärtää, että kyseessä on pieni vuosittainen summa omasta terveydestä. Maksuton tilakäynti on viljelijälle satojen eurojen arvoinen, niinpä maatalousyrittäjän kannattaa ottaa niistä kaikki hyöty irti. TERVEYSTARKASTUKSEEN kuuluvat perusterveyden kartoitus ja terveydenhoitajan haastattelu. Lääkärin vastaanotolle ohjataan ne maatalousyrittäjät, joilla on työperäiseen sairauteen viittaavia oireita ja työkykyyn vaikuttavia sairauksia. Työterveyshuollon kautta on mahdollisuus päästä kuntoutukseen ja työterveyshoitajan lähetteellä kuntoremonttiin. Terveystarkastuksen ja sairaanhoidon kustannuksista maatalousyrittäjä maksaa itse noin puolet. Tämä maksuosuus on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Lisäksi yrittäjä saa työterveyshuollon asiakkaana MATA-työtapaturmavakuutusmaksusta 20 prosentin alennuksen. Oman itsensä huolto maksaa keskimäärin muutamia kymppejä vuodessa, kun huomioon otetaan Melan myöntämä alennus MATA-työajan maksusta ja verovähennykset. Myös sivutoimisen viljelijän kannattaa liittyä työterveyshuoltoon, jotta maataloustyön terveysvaarat ja kokonaiskuormitus voidaan ottaa huomioon. Lisätiedot: ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh ; ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, puh ; ProAgria Oulu, Heikki Ollikainen, puh maaviesti 4/2008

7 Lapsiturvallisuutta maatiloille! hyvinvointi ANNA-RIIKKA PUKARI Jos maatilan lapsiturvallisuus mietityttää, kannattaa pyytää Melan työturvallisuusasiamies lapsiturvallisuustilakäynnille. Sen aikana perehdytään tilan ympäristöön, koneisiin ja työmenetelmiin lapsiturvallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on turvallinen ja terveellinen kasvuympäristö. Työturvallisuusasiamies käy yhdessä tilan väen kanssa läpi lasten turvallisuuteen vaikuttavia asioita. Puutteita, hyviä käytäntöjä ja korjausehdotuksia mietitään joukolla. Oman toimintansa todellisina asiantuntijoina lastenkin kannattaa osallistua keskusteluun. Lapsia kuunnellessa tulee usein esiin vaaranpaikkoja, joihin aikuinen ei osaa kiinnittää huomiota. Tila saa kirjalliset suositukset ja korjausehdotukset lapsiturvallisuutta edistäviä muutoksia varten. Suositukset ja parannusehdotukset tehdään käydyn keskustelun perusteella. Muutosten toteuttaminen ja toteutusaikataulu ovat tilan harkinnassa ja vastuulla. KORJAUKSET ovat usein pieniä ja helposti toteutettavissa. Tähän mennessä tehdyillä tilakäynneillä on suositeltu muun muassa kaiteiden rakentamista portaisiin, tikkaille pääsyn estämistä, lukon asentamista kemikaalivarastoon tai lapsista varoittavan liikennemerkin pystyttämistä kotitielle. Myös toimintatavat ja rutiinit vaativat toisinaan korjaamista. Traktorilla tai työkoneella lähtiessä annetaan aina äänimerkki, konehallin ja myrkkyvaraston ovi lukitaan, traktorin ja työkoneiden avaimet otetaan pois virtalukosta. Monella tilalla tuottaa päänvaivaa lasten kuljettaminen traktorissa. Traktori ei ole lapsen ensisijainen hoitopaikka, mutta jos lapsen joutuu joskus ottamaan mukaan, on hänellä oltava asianmukaisesti kiinnitetty turvaistuin. Lapselle turvallinen maatila on turvallinen myös aikuiselle. Milka-ilmoitus 185x :14 Page 1 Vasikan ruokinnan perusta! Milka juomarehut on valmistettu laadukkaista ja monipuolisista raaka-aineista ja ne soveltuvat hyvin myös pienten vasikoiden juottoon. Milka juomarehut sisältävät Protection Plus järjestelmän, joka tukee vasikan ruoansulatusta ja vastustuskykyä monin eri tavoin mm. prebiooteilla sekä probiooteilla. Milka BASIC Milka Basic on edullinen vaihtoehto pienen vasikan juottoruokintaan heti ternimaitokauden jälkeen. Parhaaseen kasvutulokseen pääset yhdistämällä hyvin sulavan vasikoiden alkukasvatusrehun mukaan juottoon heti alussa. Milka Basic käy valmiiksi happaman (ph n.5.0) koostumuksen ja hyvän sekoittuvuuden ansiosta perinteisen juoton lisäksi myös hyvin hapanjuottoon sekä automaattiruokintaan. Milka Basic on valmistettu laadukkaista raaka-aineista käyttäen hyväksi viimeisintä raaka-aineiden valmistusteknologiaa. Milka Milka INSTANT TILAKÄYNTEJÄ tehdään ennen kaikkea tiloille, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä Melan työturvallisuusasiamieheen tilakäynnistä sopiakseen. Ennen tilakäyntiä vanhemmat saavat tarkistuslistan, jonka avulla he voivat valmistautua tapaamiseen ja miettiä vaaranpaikkoja. Lapsiturvallisuusasioita voidaan käydä läpi joko omalla tilakäynnillään tai työterveyshuollon tilakäynnin yhteydessä. Lapsiturvallisuustilakäynnit ovat osa Melan työturvallisuusyksikön Lapsiturvallisuus-projektia. Tilakäynnit alkoivat keväällä 2007 kokeiluluontoisesti kahden työturvallisuusasiamiehen voimin. EDULLINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU TÄYSIPAINOINEN PIKKUVASIKOIDEN JUOMAREHU Milka Instant on täyspainoinen pienen vasikan juomarehu heti ternimaitokauden jälkeen. Milka Instantin korkea valkuaismäärä ja rehuyksikköarvo takaavat terveen ja tasapainoisen kasvutuloksen. Milka Instant käy valmiiksi happaman (ph n.5.0) koostumuksen ja hyvän sekoittuvuuden ansiosta perinteisen juoton lisäksi myös hyvin hapanjuottoon sekä automaattiruokintaan. Milka Instant sisältää Protection Plus järjestelmän, missä vasikan ruoansulatusta ja vastustuskykyä tuetaan monin eri tavoin mm. prebiooteilla sekä probiooteilla. Yrittäjäntie 20, Karkkila puh. (09) Onnistuneen kokeilun jälkeen asiamiesten määrä nousee neljään kuluvan syksyn aikana. ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun alueella tilakäyntejä tekee Jarno Ronkainen, puh Tilakäynti on maatilalle maksuton palvelu. Tila saa käynnin päätteeksi omakseen lasten kuulonsuojaimet. Kysy lisää rehukauppiaaltasi tai suoraan meiltä! 4/2008 maaviesti 7

8 hyvinvointi Hyvä elämä ja terveys piilevät arjessa Maalaislääkäri Tapani Kiminkisella on näinä aikoina kysyntää. Hän kannustaa terveeseen elämään rempseällä tyylillään ja puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Lokakuussa hän vieraili Laatuklubiseminaarissa Rokualla. Kuvat: Tarja Paatero Tapani Kiminkinen harppoo farkuissa ja t-paidassa yleisönsä eteen ja aloittaa päivän mielirunoilijansa Eino Leinon Väinämöisen laulun säkein. Elämän perustotuuksia on, ettei ihminen elä vain leivästä. Hän tunnustautuu maalaispojaksi, joka syntyi aineellisesti niukkoina mutta henkisesti rikkaina aikoina Pylkönmäellä. Maaseutu veti puoleensa myös opiskelun jälkeen, kun hän uunituoreet lääkärinpaperit taskussaan palasi muuttokuormineen Saarijärvelle, eikä ole sieltä muualle sen koommin haikaillut. Liki kolmen vuosikymmenen aikana vastaanotollani on käynyt noin potilasta. Pienellä paikkakunnalla on ollut mukavaa toimia. Olkaa onnellisia turvaverkoista, joita maaseutu ja kyläyhteisö tarjoavat. Tapani Kiminkinen on ylpeä keskisuomalaisista juuristaan ja elämästään Saarijärvellä. Paikkakunta on kuuluisa paitsi Saarijärven Paavostaan myös Tarmo Mannista ja Tapperin veljeksistä, jotka kulkevat mukana myös maalaislääkärin puheissa. ASIOISTA pitää puhua niiden oikeilla nimillä, on yksi Tapani Kiminkisen motto ja suosion salaisuus. Hän on heittänyt omat tittelit pois ja esiintyy maalaislääkärinä. Kiire ja stressi eivät tapa, vaan palautumisen puute. Lääkäreitä syytetään vaikeaselkoisuudesta. Ei ihme, sillä valitettavan usein potilas vaivoineen jää selkokielistä vastausta vaille. Häneltä on turha odottaa latinankielisiä diagnooseja, vaan asioista keskustellaan mutkattomasti kansankielellä: suolentoiminta, kuolema tai viina ei hienostelemalla muuksi muutu. Maalaislääkäri Kiminkinen sanoo, että arvot ovat nykyisin monelta ihmiseltä kateissa. Toisaalta ajan arvot ovat liian ankaria. Elämä on lahja. Tärkeiden asioiden kuten terveyden merkitys ymmärretään usein vasta sitten, kun se ollaan menettämässä tai jo menetetty. Terveyteen vaikuttavat keskeisesti myös ovat kulttuuri ja yhteisöllisyys sekä sosiaaliset suhteet. On aivan liian paljon yksinäisyyttä ja peräkamarin poikia. Ihminen voi olla todella yksin toisten keskellä. Jos on paljon ystäviä, kuolemanvaara seuraavan viiden vuoden aikana pienenee puolella. KIIRE ei ketään kaada vaan palautumisen puute. Tapani Kiminkisen palutumisresepti sisältää Ihmisen unentarve on keskimäärin kahdeksan tuntia, eikä se vähene vanhanakaan. unta ja liikuntaa sekä luovasta joutilaisuudesta ja laiskottelusta nauttimista. Välillä on hyvä olla kuin Ellun kanat. Myös hyvä asenne auttaa selviämään: kannattaa tutustua omiin tunteisiinsa, etteivät ne ala ohjata elämää. Maalaislääkäri sanoo, että olemme olemassa toisiamme varten. Meidän pitää oppia ensin hyväksymään itsemme ja sitä kautta rakastamaan myös kanssaihmisiämme. On kolme asiaa, jotka vapauttavat ja antavat rohkeutta elämiseen: olemme vain ihmisiä, meidän ei tarvitse tuomita ketään ja totuus elämässä riittää. Kun tosiasia on se, että kuolleisuus on 100 prosenttia ja elämä Matti Nykäsen sanoin ihmisen parasta aikaa, maalaislääkäri pitää suurena viisautena, että ihminen osaa olla senikäinen kuin on. Elämässä pitää olla mielihyvää tuovia haasteita ja projekteja sopivasti vielä eläkevuosinakin. ILOSANOMA, jota Tapani Kiminkinen haluaa välittää kuulijoilleen, koskee elämäntapamuutoksia. Elämässä ei ole mieltä, ellemme ymmärrä, että olemme olemassa toisia varten. Jos ihminen tiputtaa painostaan viisi prosenttia, pitää painoindeksin alle 25:n ja liikkuu neljä tuntia viikossa sekä pitää erityisesti eläinrasvojen käytön hallinnassa unohtamatta kuituja, hänellä on mahdollisuus säästyä diabeteksen II tyypiltä. Sen hurjasta lisääntymisestä maalaislääkäri on erityisen huolestunut. Kenenkään kohtalo ei ole painaa liikaa ja olla liikkumatta. Järkevä painonhallinta ei ole mahdollista ilman riittävää määrää kasviksia. Vähärasvaisilla maitotaloustuotteilla on havaittu rasvaa polttava vaikutus. SELKÄ PASKANA JA SAMA LATINAKSI Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen saapuu Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen vieraaksi Kainuuseen 14. tammikuuta, jolloin hän alustaa Ristijärvellä klo Teemana ovat selkävaivat maalaislääkärin rehevään tyyliin: selkä paskana ja sama latinaksi. Sotkamossa maalaislääkäriä on tilaisuus kuulla 13. toukokuuta. JAKSAMISTA KAAMOKSEEN Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen vieraaksi Kainuuseen tulee perjantaina tv:stä tuttu Raimo Vakkuri. Hän tuo itsensä likoon pistävällä luennointityylillään jaksamista kaamokseen kello 13 päivätilaisuudessa Suomussalmella ja illalla kello 19 Kajaanissa. Torttukahvien - ja Kajaanissa pikkujouluaterian - äärellä näissä maaseutuväen tilaisuuksissa on myös Sirpa Havu Melasta osana Työ ja hyvinvointi maaseudulla -teemavuotta. Pidä itsestäsi huolta on hänen teemanaan. Käytännön keinona on työterveyshuoltoon liittyminen, mihin tänä teemavuotena on kannustettu väkeä halki Suomen. Työterveyshuoltoon liittyminen on myös Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hankkeen tavoitteena. Yhtenä kannustimena hanke jakaa uusille mukaan liittyville pientä ensiapulaukkua. MARJATTA PIKKARAINEN Työhyvinvointihankkeen kuntoryhmiä on Kainuussa liikkeellä jo Kajaanissa Vuolijoella, Suomussalmella, Kuhmossa, Ristijärvellä, Puolangalla ja Vaalassa. Lisäksi Sotkamon ryhmä on alkamassa marraskuun lopulla, ja Paltamoonkin on toimintaa jo suunniteltu. Useampipäiväinen kuntokurssi on tarjolla joulukuussa Vuokatin Urheiluopistolla ja tammikuussa Rokuan Kuntokeskuksessa. Hanke pyrkii parempaan jaksamiseen liikunnan, henkisen jaksamisen sekä ravitsemuksen ja muiden elämäntapa-asioiden kautta. Kainuulaisella Joulutorilla Kajaanissa näkyy tänä vuonna Kevyt joulu -teema. Maa- ja kotitalousnaisten osastolla muun muassa maistetaan Alkoholiton juhlajuoma -vaihtoehtoja. Ilmoittautumiset: ProAgria Kainuu, puh Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh maaviesti 4/2008

9 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus, Maakunnan oma lihatalo palvelee uusittu kuljetuslogistiikka uusittu vasikkapalvelu nopea keräily tuottajapalautukset Soitellaan! Ostoyhteyshenkilöt palvelevat: Lapin lääni: Hannu Lonnakko (016) , Gsm Kainuu: Veijo Juntunen Gsm Haukipudas: Juha Lindholm Gsm Pattijoki: Rauno Pudas Gsm Teurastamo: Matti Heikkilä (016) Hankintapäällikkö Pentti Kuusel a Gsm , Veljekset Rönkä Oy Mahlatie 7, Kemi Puh. (016) , fax. (016) Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta on eläinterveyden perusta. Ruokinnan onnistumiseksi kotoisten rehujen laadun tunteminen on tärkeää, jotta täydennys voidaan tehdä optimaalisesti ja tuotostavoitteiden mukaisesti. Suomen Rehun Krono-täysrehusarjan rehut ovat kukin kehitetty erilaatuisten nurmirehujen täydentämiseen. Krono I täydentää aikaisin korjattua, energia- ja valkuaispitoista säilörehua. Monipuolinen Krono II sopii parhaiten keskimääräisellä korjuuasteella korjatulle säilörehulle. Myöhään korjattua ja kuitupitoista säilörehua täydentää joko energiapitoinen Krono III tai energiaja valkuaispitoinen Krono IV. Sinua palvelevat alueesi rehumyyjä, omamyyjäsi sekä asiakaspalvelumme, puh Tilauksen voit tehdä myös S-Agrinetissa osoitteessa ProAgria Oulu Tiina Karlström (pohjoinen alue), Tarja Paatero (eteläinen alue), ProAgria Kainuu Helena Kämäräinen, ProAgria Lappi Terhi Luukkonen, /2008 maaviesti 9

10 maito Laatuklubi avasi Rokualla SISÄRUOKINTAKAUDEN TIINA KARLSTRÖM Tuttuun tapaan pohjoispohjalaiset ja pohjoissavolaiset suomalaisen ruoan tuottajat kokoontuivat Laatuklubiin tapaamaan tuttuja, kuulemaan viimeisintä tietoa alalta ja vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia. Seminaari pidettiin lokakuuta Rokualla. Kolmipäiväisen seminaarin avasi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Suomalaisen ruoan tuottaminen on työtä, jossa tarvitaan tiedon ja taidon lisäksi intoa ja voimavarojen hallintaa. ProAgrian ja Valion yhteistyöllä viedään koko valtakunnassa eteenpäin tuottavuus +20%-ohjelmaa, jossa konkreettisesti yhtenäistetään palveluja tilojen tuottavuuden parantamiseksi. Laatuklubi on mitä parhain foorumi tiedon jakamiseen niin luentojen kuin antoisien keskustelujenkin muodossa. Professori Kyösti Pietola MTT: n taloustutkimuksesta luennoi kansainvälisistä muutospaineista ja tarpeista. Hän on lähdössä Washingtoniin kansainväliseen ruokatutkimuslaitokseen, jossa hän tutkii kolme kuukautta kansainvälistä ruokakriisiongelmaa, joka ei ole maailman näkökulmasta vähäinen. ILRI (International Livestock Research Institute) ennustaa, että 20 vuoden kuluessa kotieläintuotteiden kysyntä maailmassa kaksinkertaistuu. Kasvu keskittyy naudan-, sian- ja siipikarjanlihaan sekä erityisesti maitotuotteisiin. Kehitys lisää myös rehuviljan kysyntää. Kasvu perustuu globaalitalouden kasvuun köyhissä maissa, joiden kasvu keskittyy ruoan kysyntään - kasvipohjaisesta eläinpohjaiseen ruokaan. AKTIIVISESTI keskustelevat Laatuklubin osanottajat esittivät Kyösti Pietolalle kysymyksiä. Yksi niistä oli Tarmo Väisäsen kysymys, joka koski suomalaisia tuottajahintoja. Miksi ne ovat alakantissa verrattaessa EU: n keskihintoihin? Tätä tutkimus ei ole Kyösti Pietolan mukaan saanut selville. Syyksi epäillään tukipolitiikan vaikutusta ja toisaalta kaupan valtakeskittymää ostotilanteessa. Useista eri lähteistä nousee esille se, että kaupan valta on Suomessa muita maita suurempi. Myös kuljetusetäisyydet vaikuttavat tilanteeseen. Tuottajahinnat ovat nousussa edelleen, samoin tuotantotarvikkeiden hinnat. Reilu hinnankorotus vähentää ostomääriä, mutta miten tuotanto säilytetään silti ennallaan? Mistä tehokkuushyödyt haetaan ja mitä rönsyjä kannattaa karsia? Tuottavuuskasvu ratkaisee kilpailukyvyn, jota voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla, paljonko tilalta lähtee maitoa meijeriin työtuntia kohden. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus ja maitokiintiöiden vapauttaminen ovat ajankohtaisia asioita. Riskienhallinta ja keskittyminen strategisesti tärkeimpiin toimintoihin korostuvat. Ulkoistamisesta ja erikoistumisesta on Suomessakin jo esimerkkejä, kuten nautojen kolmivaihekasvatus. Maidontuotannossa yksi tärkeä erikoistumistarve olisi hiehokasvatuksessa. Oman yrityksen osalta johtaja voi tehdä strategiset päätökset, joten johtajuuden roolin merkitys kasvaa entisestään. OMAN YRITYKSEN johtamisesta kertoi agronomi Juha Pylväs, jonka maatila keskittyy maa- ja metsätalouteen - koneurakointia tehdään osakeyhtiönä. Tavoitteena on mahdollisimman suuri sato mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Yritystoimintaa kehitetään koko ajan ja erityisen tärkeänä Juha Pylväs pitää keskusteluja koko sidosryhmän kanssa. Tärkeää on paitsi hankintojen kilpailuttaminen, myös työn arvon laskeminen. Hän ravisteli laatuklubilaisia laskemaan oman työnsä arvon. Liian usein kuulen kysymykseen: millä hinnalla tulet meille töihin ja vastauksen: paljonko maksat. Sano rohkeasti hinta ja kysy montako tuntia tarvitset. Se on itsensä arviointia ja työn markkinointia. Konekustannukset lasketaan Juha Pylvään yrityksessä erityisen tarkasti. Joka peltohehtaarilta pitää lopputuloksena jäädä tuki käteen. Jos ei jää, jotain on tehty väärin, mutta se on korjattavissa. Urakointi on lähes aina taloudellisin vaihtoehto, koska kone ei seiso pihan perällä, vaan se tekee työtä koko ajan. Hintahyöty koituu sekä urakoitsijalle että asiakkaalle. Lisää yrityksestä löytyy osoitteesta www. pylvaankoneasema.com. KARJANLANNAN hyödyntämisestä ja sen viimeisimmistä tutkimustuloksista kertoi tutkija Päivi Kurki MTT:ltä. Jatkuva haaste on tutkia Kuvat: Tarja Paatero Ensimmäisenä Laatuklubi-päivänä peilattiin globaalitaloutta viljelijän arkeen. Kansainväliset muutospaineet heijastuvat myös maatilan toimintamalleihin. Seminaaripäivän päätteeksi tarjosi mahdollisuuden ajatusten tuuletukseen rokualainen luonto. Laatuklubilaiset tehtävärasteilla Ahveroisen rannassa. 10 maaviesti 4/2008

11 keinoja saada karjanlannan ravinteet niitä käyttävien viljelykasvien juuriston ulottuville ja selvittää, minkä arvoinen tuo hyöty olisi. Naudan lietelantakuutio (1 000 kg) sisältää kokonaispitoisuuksina keskimäärin typpeä 3,3 kg, fosforia 0,5 kg ja kaliumia 2,9 kg. Lietelannan arvo euroina typen arvon mukaan on Päivi Kurjen laskelman mukaan 10 m3 x 3,63 = 85,60 euroa. Karjanlanta ei ole jätekamaa, vaan hyötytavaraa. Kuivalannan täsmälevityksessä nurmelle ravinteiden käyttöaste oletettavasti alhaisempi kuin lietelannan, mutta kuljetetaan vähemmän vettä. Varmin tapa minimoida lannan typpihävikki on multaaminen. Nykyinen typen hinta tekee kaikki toimenpiteet kannattaviksi, millä lanta saadaan mullattua levityksen yhteydessä. TYPENSITOJAKASVIEN hyödyntäminen viljelykierrossa oli toisena Päivi Kurjen aiheena. Palkokasvien avulla saadaan viljelyyn hyvä sadontuotto, typpiomavaraisuus ja esikasviarvo. Typensitojakasvien avulla saadaan myös joustoa korjuuaikaan ja rehukasveihin hyvä K/ Ca+Mg -suhde. Hyötynä tutkimusten mukaan saadaan myös lihan ja maidon hyvä tuotantovaikutus sekä maidon parempi rasvahappokoostumus. Ongelmana on palkokasvien suuri valkuaispitoisuus, joka on todennäköisesti suurempi haaste lypsykarjan hedelmällisyydelle kuin pelätyt kasviestrogeenit. Haasteellinen käytännön ruokinnassa on myös kivennäistasapainon hallinta ja puhaltumisriski. ENERGIANSÄÄSTÖÄ peltotöissä ja maatilalla pohti agrologi AMK Jukka Miettinen ProAgria Pohjois- Savosta. Esitys alkoi jumpalla back to basics eli vanhojen hyvien perusasioiden kertaamisella. Keinoja polttoaineen säästämiseksi traktoritöissä ovat ajotapa ja töiden suunnittelu, moottorin esilämmitys, koneiden mitoitukset ja säädöt, säännöllinen huolto, tilusjärjestelyt ja viljelymenetelmät. Yhdellä keinolla ei välttämättä saavuteta suurta säästöä. Töiden suunnittelulla ja ajotavan muutoksilla saadaan jopa kymmenien prosenttien polttoainesäästöt. Varo kuitenkin ylikuormitusta eli vaihda ajoissa myös pienemmälle musta savu ilmaisee viallisen palamisprosessin. Käytännön tavoitteiden suuntaamista ja mittareiden asettamista viljelijätiimeissä harjoiteltiin keskiviikon ryhmätöissä. Työskentelyn aikana käytiin monia antoisia keskusteluja, joissa jaettiin ja saatiin käytännön vinkkejä oman yrityksen pyörittämiseen. Maidontuottaja Heli Saarimaa Nivalasta kertoi tunteisiin vetoavasti heidän tilansa ylä- ja alamäistä. Saarimaassa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia, joita oli yrittäjänä ylpeys esitellä. Ihmisten jaksaminen on kuitenkin ollut koetuksella terveyden reistailtua. Onneksi myötätuuli puhaltaa tällä hetkellä. Laatuklubi on saavuttanut selkeän aseman maatilayrittäjien kalentereissa. Palautteet olivat jälleen kannustavia, joten uutta klubitapahtumaa ollaan jo suunnittelemassa. YRITYKSET TUKIJOINA Maito Laatuklubi järjestettiin ensimmäistä kertaa ilman hankkeita, niinpä sponsoreiden tuki tapahtuman kustannusten hallinnassa oli erityisen tärkeä. Kauniit kiitokset Pohjois- Pohjanmaan Osuuspankkiliitolle, Tapiolalle, Yara Suomelle, Promilkille ja Juustokairalle! Rahoituspäällikkö Matti Tyhtilä toi Pohjois-Pohjanmaan Osuuspankkiliiton tervehdyksen. Hän muistutti kassavirtojen hallitsemisen olevan yhä tärkeämpää etenkin suurilla ja laajenevilla tiloilla, joilla on suuret rahavirrat. Maakauppaa käydään koko ajan, mutta ihan älyttömiin hintakilpailuihin ei kannata lähteä, koska se rajoittaa tilan muuta kehittämistä. Likwit ja elinkeinosuunnitelmat kannattaa laskea ja suunnitella hyvin tarkoin investointien yhteydessä. Ilkka Mustosen tervehdys Yaralta kiteytyi viljelysmaan lisäämisen vaikeuteen ja satotason nostamisen kannattavuuteen etenkin hyvillä peltolohkoilla. Avaintekijä lannoitteiden hintojen nousuun on viljavarastojen pieneneminen. Maailman lannoitetuotanto ei ole riittävä vastaamaan kysyntään. Tuloksena on ollut voimakas urean, kalin ja fosfaatin hinnan nousu, eikä lisäkapasiteettia pystytä rakentamaan nopeasti. Yaran markkinaosuus globaalisti on kuitenkin vain seitsemän prosenttia, jolla ei maailmanmarkkinahintoihin pystytä paljoa vaikuttamaan. Hulinaa ja harmoniaa Hautakankaalla oli maidontuottaja Heli Saarimaan puheenvuoron otsikkona. Ryhmätöissä pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ryhmänsä ajatuksia esittelemässä Tuovi Sipola Utajärveltä, oikealla ProAgria Oulun Tiina Karlström. Yritysjohtajan tehtävänä on pyörittää bisnestä, eikä ajautua virran mukana, Juha Pylväs muistutti. Esillä olivat myös energia-asiat. Töiden suunnittelu ja ajotavan muutos säästää parhaimmillaan polttoainetta kymmeniä prosentteja. Näyttelijä-yrittäjä Ismo Apell viihdytti ja opasti, kuinka yrittäjä voi lukea alaistaan. 4/2008 maaviesti 11

12 maito REHUKUNTO säästöä tiloille hintoja vertailemalla TERHI LUUKKONEN Väkirehujen osto on yksi suurimpia menoeriä tilan kokonaiskustannuksissa. Ostorehukustannuksen osuus maitolitran muuttuvista kustannuksista on 30 prosenttia. Sisäruokintakauden käynnistyessä onkin hyvä tarkastella omia rehulaskuja ja miettiä erilaisia ratkaisuja taloudellisen ruokinnan järjestämiseksi. Väkirehujen hinnat ovat olleet pitkään nousussa ja hinnat voivat edelleen muuttua kuukausittain. Rehut kannattaakin ostaa mahdollisimman isoissa erissä, koska eräkoko vaikuttaa suuresti rehun ja rahdin kokonaishintaan. Halvimmaksi rehujen hankinta tulee tiloilla, jotka ostavat isoja rehueriä ja kilpailuttavat rehun toimittajat säännöllisesti. Kalleimmaksi rehut tulevat silloin, kun ostetaan säkkitavaraa ja vaihdellaan rehuja vuoden mittaan. Rehun ostot kannattaakin tehdä syksyllä säilörehun raaka-ainenäytteiden perusteella tehdyn suunnitelman pohjalta. Ostorehun hintoihin vaikuttavat muun muassa markkinatalous, viljan hinnan muutokset sekä eri rehukomponenttien hinta ja saatavuus. Tilakohtaisesti rehuerien hintaan vaikuttavat myös eräkoko, rahdin osuus ja viljelijän neuvottelutaidot. Saman ostoväkirehun hinta voi eri tilojen välillä vaihdella jopa 80 euroa tonnilta. Maksatko rehustasi enemmän kuin muut, onkin hyvä kysymys maitotiloille. Tähän kysymykseen tuo vastauksen ProAgrian uusi Rehukunto-verkkopalvelu. REHUKUNTO-verkkopalvelun avulla yrittäjä voi tarkastaa ostamiensa rehujen hinnat suhteessa muiden yrittäjien vastaavasta rehusta maksamiin hintoihin. Palvelun avulla voidaan seurata, millä hinnoilla rehut liikkuvat valtakunnassa huomioiden eräkoon sekä rahdin. Palvelun avulla voi verrata saman rehumerkin kalleimpia ja edullisimpia hintoja sekä kilpailevien merkkien hintoja. Hintoja voi hakea koko maan alueelta sekä tukialueiden tai ProAgrian keskusten mukaan lajiteltuna. Hintatiedoissa on myös nähtävissä, onko kysymys vuosisopimuksen alaisesta hinnasta. VERKKOPALVELU on erinomainen työkalu suunniteltaessa rehuostoja ja mietittäessä kustannussäästöjä katetuottojen ja kannattavuuden parantamiseksi. Sen avulla tila voi tehdä suuria säästöjä rehukustannuksissa. Neuvojat tallentavat hinnat Rehukuntoon. Rehuhinnat ja eräkoot on ilmoitettu tonneittain. Säkkirehuja ei palveluun kirjata lukuun ottamatta kivennäisiä ja vasikkarehuja. Rehukunto on ProAgrian tuottama verkkopalvelu, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnuksia. Palvelun saa käyttöön, kun tilaa käyttäjätunnukset ProAgrian verkkopalvelut sivuilta osoitteesta fi/verkkopalvelut. Palveluun voi myös tutustua ilman käyttäjätunnuksia osoitteessa Siellä ovat nähtävillä ProAgria Hämeen, Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hintatiedot. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Helena Kämäräinen, puh , helena.kamarainen(at)proagria.fi; Pro- Agria Lappi, Terhi Luukkonen, puh , terhi.luukkonen(at)proagria. fi; ProAgria Oulu, Virpi Huotari, puh LEHMÄHAVAINTOJA -HARJOITUKSIA Opi tarkkailemaan arkipäivän havaintoja (AHA), aieliikkeitä, riskieläimiä jne. Hyvänä työvälineenä ovat harjoituksissa käytettävät kysymyslistat ja rento työskentely mukavassa ryhmässä. Ryhmäkoko on enintään 10 henkeä. Uusia ryhmiä muodostetaan koko ajan ilmoittautumisten mukaan. Koulutuksen hinta on 110 euroa + alv. ke klo Hannu ja Heli Saarimaan parsinavetta Nivalassa ti klo Elina ja Markku Päivärinnan pihatto Ylivieskassa ke klo Anu ja Jari Sarangin pihatto Muhoksella to klo Eira ja Marko Okkosen parsinavetta Ruukissa Lisätiedot: ProAgria Oulu, Tarja Paatero, puh , (eteläinen alue); Tiina Karlström, puh , (pohjoinen alue). KANADAN IDEAT SUOMALAISEEN MAIDONTUOTANTOON to klo , Nivala, Nitek, Pajatie 5 pe klo , Oulu, Valio, Maikkula Johtaminen ja ruokinta, Tiina Karlström; Rakentaminen, Sari Isotalus; Jalostus ja eläinaines, Sari Alhainen. Lisätietoa ohjelmasta osoitteessa > Ajankohtaista. Ilmoittautumiset pe mennessä: tai puh. (08) Lisätiedot: Tiina Karlström, puh maaviesti 4/2008

13 VEDOS maaviesti 2/07 URAKOITSIJA, AUTOILIJA, MAANVILJELIJÄ, KESÄMÖKKILÄINEN KATSO KOTISIVUJAMME SIELTÄ SAA PYÖRIMÄÄN RAIVA RAIVAUSVEITSEN ESITTELYVIDEON. URAKOITSIJA, AUTOILIJA, MAANVILJELIJÄ, KESÄMÖKKILÄINEN KATSO KOTISIVUJAMME SIELTÄ SAA PYÖRIMÄÄN RAIVA RAIVAUSVEITSEN ESITTELYVIDEON. Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 4/2008 maaviesti 13

14 maito Säilörehuissa suuret vaihtelut REHUVASTE HELPOTTAA RUOKINNAN SUUNNITTELUA HELENA KÄMÄRÄINEN Menneen kesän sääolot vaikuttivat apilan ja heinäkasvien kasvuun vaikeasti ennustettavalla tavalla: nyt jos koskaan keskiarvoilla ei tehdä tilakohtaisessa ruokinnan suunnittelussa mitään! Vain säilörehu- ja viljaanalyyseihin perustuva ruokintasuunnitelma on luotettava. Esimerkiksi Kainuussa raakavalkuainen on vaihdellut syksyn rehuanalyyseissä jopa 8,8-22,8 prosenttia kuiva-aineesta. Kun katsotaan Artturi-nettipalvelun keskiarvotietoja, säilörehun raakavalkuainen on Kainuussa tällä hetkellä 14,5. Suuren vaihtelun lisäksi tulevan talven säilörehuissa yhdistyy alhainen raakavalkuaispitoisuus korkeaan sulavuuteen. D-arvot voivat olla 72-73, ja samassa rehussa valkuainen on jäänyt prosentin pintaan. Näillä arvoilla ruokintasuunnitelma on erikoinen: isot määrät valkuaisrehua ja pienet annokset energiarehua eli viljaa tai täysrehua. Ilman kummempia kommervenkkeja ruokinnansuunnitteluohjelma Märe haluaisi syöttää jopa 6-7 kiloa rypsiä ja hieman viljaa. Tällainen ruokinta voisi onnistua, mutta nykyisillä ostovalkuaisen hinnoilla toteutus lienee mahdoton ajatus. Monella tilalla kesän ensimmäisen sadon teko viivästyi sateiden vuoksi. Näissä rehuissa on hyvin heikkoja sulavuuksia; rehut ovat heikon heinän luokkaa. SYKSYN REHUJEN valintaa ja kokonaistaloudellisen ruokinnan suunnittelua helpottamaan on neuvonnan käyttöön saatu Rehuvasteohjelma. Sillä voidaan osoittaa mallikkaasti hyvän säilörehun vaikutus lehmien ruokinnassa. Rehuvaste-ohjelma tulee marraskuun lopussa ProAgria-verkkopalveluihin ja on jo nyt neuvojien käytössä. Rehuvasteella on helppo nähdä hyvän säilörehun tuotantoa lisäävä vaikutus. Esimerkissä sulavuuden paraneminen D65:sta D72: een nostaa maitotuottoa noin euroa. Näin toimii säilörehu, jos sitä on vapaasti syötössä. Miten itse kukin käsittää termin vapaasti, on jo toinen juttu! REHUVASTEELLA voi ennustaa erilaisten väkirehujen vaikutusta maitotuotokseen syönnin kautta. Rehuvaste perustuu laajaan ruokintakoeaineistoon, jossa eri tekijöiden vaikutus rehun syöntiin on kyetty mallintamaan hyvin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi apilapitoisuus rehussa, D-arvo ja väkirehun valkuaisen hajoavuus. Rehuvaste antaa yhdeksi tulosteeksi tunnusluvun: maitotuotto-rehukustannus. Mitä suurempi tunnusluku on, sen paremman tuloksen tila maidontuotannosta saa. Rehuvasteella voi esimerkiksi vertailla eri täysrehujen vaikutusta maidontuotannossa. Rehuvasteella nähdään, miten paljot lehmät söisivät säilörehua, jos sitä olisi vapaasti saatavilla. Se kertoo myös, miten säilörehun ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu vaikuttavat syönnin määrään. Helena Kämäräinen on ProAgria Kainuun kotieläinagronomi. Lisätietoa rehuvasteohjelmasta antavat ProAgrian maitotilaneuvojat. Esimerkkinä olevassa suunnitelmassa on säilörehun D-arvo 72 ja raakavalkuainen 10 prosenttia. Toteuttamiskelpoisemman suunnitelmasta saa, kun vaihtaa otsikkorivillä rypsin ja viljan paikkaa. Tosin silloin voi jäädä ruokintaan typen puutetta. 14 maaviesti 4/2008

15 PIENTEN PUOLESTA vasikoiden hyvinvointiseminaari to klo , Nivala, Nitek-auditorio, Pajat. 5 Tunnuslukutulosteen säilörehu on heikkoa rehua, jossa on D-arvo 64 ja raakavalkuainen 10. Tilalla on 25 lehmää kilon tuotostasolla. Asiantuntijoina ovat MMT Helena Hepola, Evira, ELT Laura Hänninen, Helsingin yliopisto ja FT Satu Raussi, MTT. He ovat tutkineet yhteistyössä vasikoiden hyvinvointia 10 vuoden ajan. Uurastus pienten puolesta on poikinut kaikille tohtorin hatun. He ovat selvittäneet muun muassa, kuinka vasikat nukkuvat ja mitä lepoasennot kertovat. Vasikoiden ruokintaan, juottoon ja karsinoihin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta eläimet kasvaisivat ja voisivat hyvin. Myös sosiaalisen ympäristön ja hoitajan vaikutus on erittäin suuri. OHJELMA Kahvi Seminaarin avaus, Virpi Huotari, YmpäristöAgro-hanke ja Satu Raussi EU-eläinsuojelutarkastusten tuloksia vasikoista, Helena Hepola Vasikoiden uni, Laura Hänninen Lounas Vasikoiden ruokinta juottokaudella, Helena Hepola Vasikka on sosiaalinen eläin, Satu Raussi Yhteenveto ja seminaarin päätös Seminaarin järjestää Ympäristö- Agro-hanke. Ei pääsymaksua, lounas omakustanteinen. Tervetuloa! Ilmoittautuminen to 8.1. mennessä: ProAgria Oulu, puh. (08) , Lisätiedot: Virpi Huotari, puh , Tunnuslukutulosteen lähtötiedoissa on vaihdettu säilörehuanalyysiin D-arvon 72 ja raakavalkuaiseksi 15,5 prosenttia ja muuttamalla OIV:n ja PVT:n analyysin mukaiseksi. 4/2008 maaviesti 15

16 liha SINIKIELITAUTI lähestyy myös Suomen rajoja Sinikielitauti on märehtijöiden vakava virustauti, joka voi tarttua lampaisiin, nautoihin, kameleihin, alpakoihin ja laamoihin, mutta ei hevosiin eikä koiriin. Virus leviää polttiaisten välityksellä. Suomessa on havaittu useita polttiaislajeja, joista kolme voi levittää sinikielitautivirusta. Näitä polttiaisia on todennäköisesti koko maassa. Virus ei ole ihmisille vaarallinen, eikä se ole elintarvikehygieeninen ongelma. Sinikielitautia on esiintynyt jo pitkään Afrikassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja osassa Yhdysvaltoja. Vuonna 2006 alkaneen epidemian jälkeen sinikielitautia on muun muassa Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Luxemburgissa, Belgiassa, Englannissa ja Tanskassa. Epidemian aiheuttajan epäillään levinneen eläinkuljetusten mukana. Syyskuun alussa 2008 tautia havaittiin ensimmäisen kerran myös Ruotsissa. Tähän mennessä sieltä on löydetty sinikielitautitartunta 18 tilalta, joissa tartunnan saaneita eläimiä on yhteensä 56: 47 nautaa ja 9 lammasta. Tanskassa on tänä vuonna todettu sinikielitautia 12 tilan naudoissa. TAUTI LEVIÄÄ polttiaisten välityksellä: polttiainen syö veriaterian virusta kantavasta märehtijästä ja saa viruksen suolistoonsa eläimen 16 maaviesti 4/2008 veren mukana. Virus lisääntyy polttiaisessa. Kun polttiainen syö seuraavan veriaterian, se sylkäisee viruksia valitsemaansa märehtijään. Virus ei leviä muussa suorassa kontaktissa tai välillisesti esimerkiksi käsien, välineiden tai vaatteiden välityksellä. Virusta vastustettaessa on tärkeää huolehtia, ettei virusta kantavia eläimiä tai virusta kantavia polttiaisia siirretä paikasta toiseen. Virus aiheuttaa vakavia ongelmia lampaille. Tämänhetkisessä, serotyypin 8 aiheuttamassa epidemiassa myös naudat ovat saaneet vakavia oireita. Sairastumisensa jälkeen lampaat voivat olla viruksen lähteenä jopa 60 vuorokautta ja naudat jopa 100 vuorokautta. SINIKIELITAUDIN itämisaika on 4-12 vuorokautta. Lampaiden tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, apaattisuus, päänalueen turvotus (huulet, turvan alue), voimakas syljeneritys, turvotuksesta johtuvat nielemisvaikeudet sekä turvotus ruununrajassa ja ontuminen. Joskus havaittu sinikielisyys johtuu päänalueen turvotuksesta. Se voi olla ohimenevä ja aina taudin loppuvaiheen oire. Naudoilla tyypilliset oireet ovat haavaumia ja arpia sierainten ja suun limakalvoilla, lisääntynyt syljeneritys ja sierainvuoto, silmätulehdus, velttous ja haavaumat utareissa sekä turvotus ruununrajassa. Molemmilla eläimillä taudin oireet voivat olla hyvin lieviä. Myös vuohet voivat sairastua sinikielitautiin ja kantaa virusta, mutta niiden taudin oireet ovat lieviä. Tyypillinen oire on ylä- ja alahuulien turvotus. Yleensä vuohet paranevat 3-4 vuorokauden kuluessa. Biisonit ja mufflonit voivat sairastua sinikielitautiin. Villit märehtijät kuten peurat ja hirvet ovat todennäköisesti myös taudille herkkiä eläimiä. Sinikielitaudista koulutuksia Lapissa ProAgria Pirkanmaa ja EVIRA järjestävät sinikielitautikoulutuksia lammastuottajille. Lapin alueella koulutukset järjestetään seuraavasti: Kemijärvi ke klo , valtuustosali Sodankylä to klo Hotelli Karhu Ohjelma: klo sinikielitauti, bluetongue klo lyhyesti suu- ja sorkkataudista, sorkkamädästä, aurinkoihottumasta klo tautivastustus tiloilla klo muutama sana uudesta lammas- ja vuohirekisteristä klo loppukeskustelu ja yhteenveto Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet tuottajat ja eläinlääkärit. Koulutukset ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset mennessä: Johanna Rautiainen, ; ProAgria Pirkanmaan kurssipuhelin tai lomakkeella osoitteessa JOHANNA RAUTIAINEN ENNALTAEHKÄISY on oleellisinta, sillä sinikielitaudille ei ole hoitoa. Tuottajien kannattaa olla huolellisia tuontieläinten myös muiden kuin märehtijöiden - ostoissa ja kuljetuksissa. Tarvittaessa tulee kysyä neuvoa paikalliselta kunnaneläinlääkäriltä tai EVIRA:sta. Useat maat, joissa sinikielitautia esiintyy, ovat aloittaneet rokotusohjelman. Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat päättäneet pakollisesta rokotusohjelmasta, jota EU tukee taloudellisesti. Suomessa ei vielä aloiteta rokotuksia. Rokote on uusi ja sitä on ollut vaikeaa saada. Tanskan tavoitteena on rokottaa kaikki märehtijät joulukuun alkuun mennessä. Ruotsissa on aloitettu märehtijöiden rokotukset taudin rajoitusalueilla Skoonessa, Hallandissa ja Kronbergissa. SINIKIELITAUTI on vastustettava ja helposti leviävä eläintauti, joka voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Tästä syystä se on myös ilmoitettava tauti. Epäillessään sinikielitautia tuottaja on velvollinen ilmoittamaan siitä kunnaneläinlääkärille. Kuten suu- ja sorkkataudissa sekä muissa ilmoitettavissa taudeissa, tuottajan ei tarvitse tunnistaa tautia ja siihen liittyviä oireita. Hän on vain velvollinen kertomaan epäilyttävistä oireista viranomaisille. Tämän jälkeen on viranomaisen vastuulla, mihin toimiin ryhdytään. Tärkeintä on siis edelleen tarkkailla katraan eläimiä, havaita sairastuneet yksilöt ajoissa ja oireiden epäilyttäessä tarttua kännykkään! ON TÄRKEÄÄ, että ensimmäinen tautitapaus huomataan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on taudin rajaaminen ja sen juuriminen pois. On vaikeaa suojata eläimiä polttiaisilta, joten on oleellista tarkastaa eläimet usein taudin oireiden varalta. Taudin rajoittaminen tai pois juuriminen ei välttämättä tarkoita sairaiden eläinten teurastusta, vaan oleellisempaa on sairaiden tai virusta kantavien eläinten liikkumisen rajoittaminen. Kuten aina, eläinten tuonnissa kannattaa käyttää harkintaa ja toimia lainsäädännön sekä ETT ry: n ohjeiden mukaan. ELL Johanna Rautiainen on ProAgria Pirkanmaan terveydenhuoltoeläinlääkäri ja lammasneuvoja.

17 ympäristö YmpäristöAgro tiedottaa: Taimi Mahosenaho MAASEUTU JA ILMASTON- MUUTOKSEN TORJUNTA Maaseudun arvo bionergian ja lähiruoan tuottajana Maaseudun tärkein rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tuottaa bioenergiaa ja lähiruokaa kansallemme. Lämpöä ja ruokaa tarvitsevat kaikki ja niiden tuottamiseen liittyvät ilmastovaikutukset ovat keskeisiä. Perusasiat nousevat arvoonsa myös kriisivalmiutta suunniteltaessa. MTT:n tutkimusten mukaan maatalouden osalta ilmastonmuutoksen ja energian säästön haasteisiin voitaisiin parhaiten vastata siirtymällä laajamittaisemmin luomuviljelyyn. Maatilan energiankulutuksesta typpiväkilannoituksen osuus on 40 prosenttia. Luomussa typpeä voidaan ottaa auringosta palkokasvien avulla. Lannasta ja vihermassasta saatavan biokaasun energiakäyttöä suunnitellaan suurilla tiloilla. Uutena asiana jatkossa esille tulevat säästöihin tähtäävät maatilan energiasuunnitelmat. Näitä viedään eteenpäin ProAgrian ja YmpäristöAgron sekä mahdollisen Bioenergian edelläkävijät -yhteishankkeen toiminnassa. Työkaluja kehitetään parhaillaan. Niistä aiheista lisää seuraavissa Maaviesteissä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja maaseutu Yhdeksi ilmastonmuutosta hillitseväksi keinoksi on valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa nostettu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kaavoituksellisin keinoin. Sitä kautta pyrittäisiin vähentämään liikkumistarvetta ja liikennepäästöjä. Liikennettä syntyy muun muassa kodin, työpaikan, vapaa-ajan ja asioinnin aiheuttamasta edestakaisesta liikkumisesta. Suurin vaikutus liikennepäästöjen vähentämisellä saadaan siellä, missä väkimassat ovat suurimmat eli suurten taajamien läheisillä alueilla. Harvaan asutun maaseudun keskeisempi tarve on saada sinne riittävä määrä työikäistä väestöä. Pohjois-Pohjanmaan väestöstä yli puolet asuu Oulun seudulla, jonne väestön kasvu on keskittynyt. Maakuntamme väkiluku on noin , joista yli 80 prosenttia asuu taajamissa. Kuitenkin pinta-alasta yli 90 prosenttia on hajaasutusaluetta. Siksi on tärkeää, että kylien ja harvaan asuttujen alueiden asuttuna pysyminen huomioidaan kehittämistoimissa ja alueidenkäytön suunnittelussa. Vain asutussa kylässä kulttuuriympäristö ja - maisema voivat säilyä kunnossa. Niiden ylläpitämiseen pyrkii myös ympäristöministeriön alueidenkäytön ohjelma. Rakentamisen laatua ja hyvää sijoittumista voidaan toteuttaa kaavoituksen vaihtoehtona myös uusilla kyläsuunnittelumenetelmillä. Kylien asutuksen suunnitteluun pitäisikin käyttää kevyempiä menettelyjä kuin taajamien. Ympäristövastuullista elämäntapaa voidaan noudattaa yhtä hyvin maalla kuin kaupungissakin, ja keinoja on monia. Kunnilla mahdollisuus vaikuttaa Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on siis asetettu tavoitteksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Silti myös maaseudun asuttuna pitämisen tavoitteet on kirjattu uusiin ympäristöministeriön valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkistamisen ohjeisiin seuraavasti: Alueiden käytöllä edistetään Taimi Mahosenaho Maaseudun metsät ja pellot tuottavat ilmastovaikutuksiltaan positiivista lähiruokaa ja bioenergiaa. Kulttuuriympäristön ja olemassa olevien rakenteiden säilyminen edellyttävät kylien asuttuna pysymistä myös harvaan asutulla maaseudulla. kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseeen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutuksen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada pysyviä asukkaita. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on sovittu tavoite myös EU:n, Suomen, kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan maaseutuohjelmissa. Pohjois-Suomessa maaseutumaisten kuntien ja hajaasutusalueen asuttuna pitämiseen on siis edelleenkin tehtävä töitä. Nyt on ehkä hyvä tuoda esille alueidemme erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan vastata monin eri tavoin. Samat keinot eivät sovellu kaikille alueille. Tämä asia on esillä myös ympäristökeskuksen koordinoimassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategiassa, jonka tarkistaminen on meneillään. Sen on arvioitu etenevän vuoden vaihteessa seuraavasti: palavereita loka-marraskuussa, tarkennetut tekstiehdotukset valmiiksi marraskuun aikana, lausuntokierros marras-tammikuulla 2 kk, kommentit päivitetään ohjelmaan helmikuussa 2009, jonka jälkeen laitetaan päivitetty versio nettiin. Ympäristöstrategiaan liittyy ympäristösopimus, jonka 30 kuntaamme ovat allekirjoittaneet. Juuri nyt on siis mahdollisuus vaikuttaa kuntatason kautta tämänkin ohjelman sisältöön. Nyt laadittavassa ympäristöstrategian päivityksessä painotetaan erityisesti ilmastonmuutoksen vaatimuksia Vuonna laaditut ja nyt päivitettävät raportit löytyvät nettiosoitteista: > Pohjois-Pohjanmaa > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Esitteet ja erillisj... > Pohjois-Pohjanmaan ymparistopuntari yhdyskuntarakenteen muutokset Tavoitteessa E. Lisätiedot: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke, puh /2008 maaviesti 17

18 kasvi FOSFORILANNOITUS - tarpeen vai ei? SARI PELTONEN Lannoitteiden hinnannoususta on puhuttu paljon. Keskustelu ei ole juurikaan kohdistunut fosforiin, jonka hinta on noussut eniten, lähes nelinkertaiseksi parin viime vuoden aikana. Maatilojen tulisikin lannoitussuunnittelussaan arvioida erittäin tarkkaan juuri fosforin käytön tarpeellisuus. Maan fosforipitoisuus ratkaisee fosforin käytön tarpeellisuuden, mutta taloudellisesti kannattavia fosforimääriä on syytä arvioida tarkkaan. Fosforilannoitussuosituksissa on ollut käytäntö, että korvataan se määrä mikä poistuu sadossa. Korkeissa luokissa määriä on voitu vähentää ja matalissa luokissa antaa jonkun verran enemmän tavoitteena viljavuuden parantaminen. Nykyisillä fosforin hinnoilla ja toisaalta myös sadon myyntihinnoilla taulukkoarvojen suositukset eivät kuitenkaan enää ole taloudellisesti kannattavia. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa on samantyyppiset fosforilannoituksen taulukkoarvot kuin Suomessa, suosituksena on pudottaa fosforilannoitusta yhdellä luokalla eli keskimäärin viisi kiloa hehtaarilta useimmilta viljelykasveilta. Näin saavutetaan 20 euron säästöt hehtaarilta ilman merkittäviä sadonalennuksia. Vielä suurempia säästöjä on luvassa, jos lohkolle ei kannattaisi antaa lainkaan fosforia. Esimerkiksi hyvä tai sitä korkeammissa luokissa ei Ruotsissa nykyhinnoilla suositella fosforia lainkaan muille kasveille kuin perunalle, sokerijuurikkaalle ja hieman maissille. Haastavinta lienee löytää lannoitelaji, jonka ravinnekoostumus on sopiva. Hyvin tehty viljelysuunnitelma onkin tänä päivänä merkittävä säästöjen tuoja, kun lohkoille osataan valita oikea lannoitelaji ja vältetään kallista ylilannoittamista. TILOJEN, joilla on käytettävissä karjanlantaa, tulisi nyt käyttää hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti lannan sisältämä fosfori ja välttää ostamasta fosforilannoitteita. Useimmilla kotieläintiloilla pellon fosforipitoisuudet ovat sellaisella tasolla, että ostofosforia ei pelloille kannattaisi laittaa lainkaan - ei taloudellisista eikä ympäristöllisistä syistä. Monien kotieläintilojen pelloilla, jotka sijaitsevat lyhyen kuljetusmatkan säteellä, fosforin tarvetta ei ole maan fosforiluvun perusteella, ja kauimmaisillakin lohkoilla vain jonkin verran. NYKYISILLÄ fosforihinnoilla lannan kuljettaminen kauemmaksikin on kannattavampaa kuin hankkia ostofosforia ja laittaa lantafosfori sinne, missä sitä ei tarvita. Naudan lietelannan taloudellinen kuljetusmatka on ruotsalaisten laskelmien mukaan pidentynyt noin kahdeksan kilometriä ja sianlannan, jossa on enemmän fosforia, 15 kilometriä. Jos lantaa syntyy enemmän kuin omat pellot tarvitsevat, kannattaa sitä tarjota naapureille. Lannasta ollaan nykyään valmiimpia maksamaan. Erilaisia laskureita lannan hinnoitteluun on esimerkiksi ruotsalaisella Greppa näringen -sivuilla (www.greppa.nu). Naudan lietelannan hinta on ruotsalaisten laskelmien mukaan noin 10 euroa tonnilta. Samaan lukemaan on päästy myös kotimaisissa arvioissa. FOSFORISUOSITUKSIEN tarkistaminen vieläkin alaspäin tulee ajankohtaiseksi, jos sadon myyntihinnat laskevat vielä ilman, että fosforin hinta muuttuu. Jos taas fosforin hinta halpenee, voidaan siirtyä taulukkoarvojen suosituksiin takaisin. Nykyhinnoilla olisi kuitenkin mielenkiintoista testata, mitä fosforilannoituksen jättäminen pois vuodeksi tai muutamaksi aiheuttaisi. Todennäköisesti merkittäviä sadonalennuksia ei juuri aiheutuisi ja fosforiluokan muutokset olisivat suhteellisen hitaita. Lisäksi maan rakenteen ja ph-tason nostamisella olisi mahdollisuus parantaa maan fosforin käyttökelpoisuutta kasveille. Kannattavinta olisi jättää fosforilannoitus pois, kun sen hinta on korkealla ja kun hinta laskee, antaa taas fosforia tarpeen mukaan. Kun haluat tarkentaa omaa viljelysuunnitteluasi, ota yhteyttä oman alueesi ProAgria-neuvojaan. Lähde: Lantmannen 10/2008 Sari Peltonen on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton tuoteryhmäpäällikkö. Ella Karttimo KATSE TULEVAN VUODEN VILJELY- SUUNNITTELUUN! Nyt on sopiva aika paneutua viljelysuunnitteluun, kun päättyneen kasvukauden kokemukset ovat vielä hyvässä muistissa. Kysy lisää! ProAgria Oulu Risto Jokela puh ProAgria Kainuu Matti Partanen puh ProAgria Lappi Ari Alamikkotervo puh Useimpien kotieläintilojen peltojen fosforipitoisuudet ovat sellaisella tasolla, että ostofosforia ei pelloille kannattaisi laittaa lainkaan - ei taloudellisista eikä ympäristöllisistä syistä. 18 maaviesti 4/2008

19 ympäristö YmpäristöAgro tiedottaa: YHTEISTÄ TAHTOA VESIENHOITOON TAIMI MAHOSENAHO Kaikilla halukkailla on nyt mahdollisuus tutustua ja kommentoida uusia vesienhoitosuunnitelmaehdotuksia, jotka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää nähtävillä saakka. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta ja muista ihmisten aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja hoitotoimista. Laki edellyttää tavoitteisiin pääsemistä vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelmassa on esitetty tavoitteita monille tahoille muun muassa turvetuotantoon, teollisuuteen, yhdyskunnille sekä metsä- ja maatalouteen. Maatalouden osuus vesistöihin päätyvistä ravinnemääristä on kokonaistypen osalta 23 prosenttia ja kokonaisfosforin osalta 38 prosenttia, kun luonnonhuuhtoumakin otetaan huomioon. Limingassa on meneillään pilottialueen suunnittelu ja siellä on jo mietitty keinoja ja mahdollisuuksia yhdessä eri sektoreiden kanssa. Näitä keinoja voi soveltaa myös muissa kunnissa. Maatalouden ympäristötuen yli 10 erityistuesta löytyy lähes joka tilalle sopivia vaihtoehtoja. Nyt on esille nostettu myös peruskuivatusojien uudelleen muotoilut loivemmiksi siten, että perkaustarve vähenee ja alunamaan haitat pienenevät. Kuivatusvesiä suodatetaan ja hidastetaan luontaisissa kohdissa ennen varsinaisiin vesiuomiin laskemista eikä alunakerrosta kuivateta. Kunnostustoimiin kannattaa selvittää myös ojitusyhtiön investointitukimahdollisuudet. Erilaisten vapaaehtoisten tukimuotojen hyödyntäminen kannattaa ja osoittaa yhteistä myönteistä tahtotilaa. Lannoitus kannattaa nyt optimoida yhdessä viljelysuunnittelijan kanssa entistä tarkemmin. ProAgrian viljelyneuvonnan uusimman tiedon mukaan fosforilannoitus voidaan jättää useissa tapauksissa kokonaan pois sekä ympäristö- että taloudellisin perustein. Mitä hyvää on jo tehty maatalouden vesiensuojelussa Maatalouden EU:n ympäristötuen tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat laadittiin yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa yli 10 vuotta sitten. Sinä aikana on saatu monia hyviä tuloksia: lannoitteiden käyttöä on vähennetty fosforin osalta 60 prosenttia ja typen osalta yli 25 prosenttia. Valumat lantaloista on estetty kalliillakin rakenneratkaisuilla ja talviaikainen lannanlevitys on lopetettu. Suojavyöhykkeitä on perustettu Suomessa yli tilalle ja suojakaistoja lähes kaikille tiloille. Kaikkiaan vesistöön eri keinoin positiivisesti vaikuttavia erityistukisopimuksia on Pohjois-Pohjanmaalla nytkin voimassa noin Jonkinmoinen yllätys kuitenkin oli, että tehdyt toimet eivät vielä näy Taimi Mahosenaho Puhdas ympäristö, luonto, vesi ja hiljaisuus ovat myös maaseudun henkisiä voimavaroja, joita kannattaa vaalia tuleville sukupolville. tarpeeksi vesistöissä. Sateiset säät ja lisääntyneet huuhtoumat ovat varmasti olleet osasyynä. Toinen seikka on vesistöjen hidas palautuminen lukujen virheistä. Ehkä jotakin toivottavaa voisi olla myös EU:n ympäristötukijärjestelmän selkiyttämisessä. Ympäristötu kijärjestelmän sääntöjä ja mahdollisuuksia on mapeittain, eivätkä ne valitettavasti löydy yksistä kansista. Osa ehdoista myös muuttuu ajoittain järjestelmän uusiutuessa. Lakisääteiset ja perusympäristötuen ehdot, lisätoimenpidemahdollisuudet sekä vapaaehtoiset ja erilaiset tilakohtaisestikin vaihtelevat erityistukimahdollisuudet vaativat tarkkuutta, opiskelua ja kirjallista työtä. Vaikka Pohjois-Pohjanmaan viljelijät ovatkin solmineet muuta maata ahkerammin vapaaehtoisia erityistukisopimuksia, erilaisia mahdollisuuksia on vielä käyttämättä. Nyt on hyvä aika tarkistaa käyttämättömät mahdollisuudet Vapaaehtoiset erityisympäristönhoitosopimukset on todettu hyviksi, koska suurin osa viljelijöistä uusii ne kauden päättyessä seuraaville viisi- vuotisjaksoille. Moni jopa päättää laajentaa ja solmia uusia sopimuksia. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa suojavyöhykkeet, luonnonhoitopellot, kosteikot, säätösalaojitus, lietelannan sijoittaminen ja pitkäaikaiset nurmet. Uudet vesiensuojelutavoitteet perustuvat lakiin, jossa vesien tila pitää saada tietylle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Nyt onkin erityisen hyvä aika hyödyntää vapaaehtoiset keinot ja mahdollisuudet omalla tilalla. Vapaaehtoinen toiminta ympäristön hyväksi on monin tavoin mielekkäämpää kuin pakkokeinot. Erityisesti on syytä tarkistaa ympäristökeskuksen laatimista suojavyöhykkeiden sekä luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmista, löytyykö omalta tilalla erityistukikohteita, joista sopimus on vielä solmimatta. Yleissuunnitelmat löytyvät internetistä ja kunnista. Lisätietoja on suunniteltu jaettavaksi myös YmpäristöAgro-hankkeen tilaisuuksissa ja tiedotteissa sekä tilakohtaisessa neuvonnassa, mutta ratkaiseva rooli on kuitenkin maanomistajalla. Yhdistykset voivat jo esittää toiveita infotilaisuuksien järjestämisistä omalle kylälle tulevan talven aikana ProAgria Oulun toimialueella. Ympäristökeskukselle kommentoitava vesienhoitosuunnitelmaehdotus löytyy kunnista, kirjastoista ja internet-osoitteesta: - Maa- ja metsätalouden toimenpide-ehdotukset sivuilla > Pohjois-Pohjanmaa > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2008 > Ympäristokeskus: Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa. Lisätiedot: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro-hanke, puh , *** YmpäristöAgro-tiedotushanketta on anottu Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksen maaseutuosaston EU:n maaseuturahastosta. Hanke on suunniteltu vuosille Hankkeen hallinnoijaksi on esitetty ProAgria Oulua ja sopimusyhteistyökumppaniksi MTK-Pohjois-Pohjanmaata. 4/2008 maaviesti 19

20 kasvi Riittävätkö peltojesi tuottotehot? ESSI SAARINEN Tule kuulemaan uusinta tietoa kasvien ravitsemuksesta ja tuoreimmat kasvinsuojeluvinkit. Lajikevalintoihin apua saat paikallisten lajikekokeiden tuloksista. Kevytmuokkausmenetelmiä testataan Haapajärven ja Kannuksen koulutiloilla sekä Ruukin tutkimusasemalla. Tuloksia ja päivänpolttavaa viljatietoa esitellään lähelläsi järjestettävissä koulutuksissa. Myös talousnäkökulma ja johtaminen ovat aiheina. Tilaisuudet kuuluvat osaksi EU-osarahoitteista Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois- Pohjanmaalla hankekokonaisuutta. Hankkeen aikana järjestetään myös retkiä ja seminaareja. Vuodenvaihteessa alkavassa hankkeessa ovat mukana MTT Ruukki, ProAgria, alueen seutukunnat sekä Rehuraisio Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy ja Bayer CropScience. Kun ilmoitat yhteystietosi projektipäällikkö Essi Saariselle sähköpostitse essi. tai puh , saat ajankohtaista tietoa rehuviljan viljelyyn liittyvistä tapahtumista. Lisätietoa hankkeen tilaisuuksista on osoitteesta Ruukin lajikedemokokeessa markkinoille vuonna 2010 tulossa oleva Edvin-ohra päihitti elokuussa kasvukunnollaan 20 muuta ohralajiketta. Tutumpi Edel-ohra oli myös vahvassa kasvussa ja osoitti sopivansa alueelle. Koetta tarkasteltiin Ruukin tutkimusasemapäivillä lokakuussa. RIKKARUOHOT KURIIN! KVICK-FINN Luomutilan ykköskone! Roottori nostaa tehokkaasti juuririkkaruohot pintaan kuivumaan. NURMET KUNTOON! HERBAMAT Nyt jo 35 kpl. Köckerlingin aito nurmen suorakylvökone nurmen hoitoon ja täydennys kylvöön. Parhaat koneet meiltä. Soita Boris vuotta 20 maaviesti 4/2008

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot